Maapallon kestokyky, työllisyys ja hyvinvointi

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu Hesa­ris­sa vie­ras­ky­nä-pals­tal­la. Täs­tä teks­tis­tä puut­tu­vat toi­mi­tuk­sen teke­mät muutokset. )

Maa­pal­lon kes­to­ky­kyä, talout­ta, työ­tä, hyvin­voin­tia ja sosi­aa­li­tur­vaa kos­ke­vat tavoit­teet ovat pahas­ti sol­mus­sa. Maa­pal­lo ei kes­tä jat­ku­vaa talous­kas­vua. Val­tion­ta­lous taas ei kes­tä kas­vun pysäh­ty­mis­tä. Työn­te­koa kan­nat­tai­si oikeas­taan vähen­tää, kos­ka talous­kas­vu ei teol­li­suus­mais­sa tee enää ihmis­ten elä­mäs­tä parem­paa, mut­ta lisään­ty­vä vapaa-aika teki­si, mut­ta kuka sil­loin mak­saa verot? Raken­teel­li­nen työt­tö­myys kal­vaa yhteis­kun­nal­lis­ta hyvin­voin­tia ja uhkaa jul­ki­sen talou­den tasapainoa.

Tim Jack­son osoit­taa kir­jas­saan Hyvin­voin­tia ilman kas­vua vää­jää­mät­tö­mäs­ti, ettei luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen perus­tu­va talous­kas­vu voi eikä tule jat­ku­maan nykyi­sel­lään. Jos maa­il­man kaik­ki seit­se­män mil­jar­dia asu­kas­ta eläi­si­vät kuin ame­rik­ka­lai­set, monet vält­tä­mät­tö­mät luon­non­va­rat kävi­si­vät vähiin muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä eikä tuhoi­san ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­sek­si oli­si teh­tä­vis­sä mitään. Pai­ne maa­pal­lon kes­tä­vyyt­tä koh­taan kas­vaa, kun Aasian väki­rik­kaat maat saa­vut­ta­vat teol­li­suus­mai­den kulu­tus­ta­son. Tilan­ne vain vai­keu­tuu, jos teol­li­suus­mai­den elin­ta­so yrit­tää juos­ta edel­lä kar­kuun. Monet ennus­ta­vat, että talous­kas­vu tulee tör­mää­mään metal­lien ja öljyn hin­nan rajuun kasvuun.

Pitäi­si­kö teol­li­suus­mai­den hidas­taa kas­vu­aan vai yrit­tää suun­na­ta sitä vähem­män luon­non­va­ro­ja kulut­ta­vaan suun­taan?  On teh­tä­vä molem­pia. Talous­kas­vu pitäi­si saa­da kyt­ke­tyk­si irti luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­ses­ta. Vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä luon­non­va­ro­jen kulu­tus on kas­va­nut talous­kas­vua hitaam­min – jon­kin­lais­ta irti­kyt­ken­tää on siis havait­ta­vis­sa, mut­ta se ei rii­tä. Muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä tuo­tan­non kes­ki­mää­räi­sen hii­li­ja­lan­jäl­jen euroa koh­den pitäi­si las­kea mur­to-osaan nykyi­ses­tä. Sama kos­kee raaka-ainepanoksia.

Ei oli­si teol­li­suus­mail­ta koh­tuu­ton uhraus, vaik­ka elin­ta­so ei täs­tä juu­ri nousi­si. Lukuis­ten tut­ki­mus­ten mukaan kas­va­va kulu­tus­ta­so rik­kais­sa mais­sa paran­taa tyy­ty­väi­syyt­tä elä­mään kor­kein­taan mar­gi­naa­li­ses­ti. Kii­ree­tön elä­mä ja lisään­ty­vä vapaa-aikaa sen sijaan paran­tai­si hyvin­voin­tia selvästi.

Monia aja­tus­kin talous­kas­vun pysäh­ty­mi­ses­tä hir­vit­tää. Suh­dan­ne­luon­toi­nen pako­tet­tu talous­kas­vun pysäh­ty­mi­nen mer­kit­see työt­tö­myyt­tä ja sosi­aa­li­sia onnet­to­muuk­sia. Tilan­ne on kui­ten­kin toi­nen, jos talous­kas­vu hii­puu yhä useam­man lyhen­täes­sä työ­viik­ko­aan tai piden­täes­sä vuo­si­lo­mi­aan. Merk­ke­jä lep­pois­ta­mi­sen kas­va­vas­ta suo­sios­ta on näh­tä­vis­sä Suomessakin.

Kuka mak­saa verot, jos kan­sa­lai­set alka­vat suo­sia vapaa-aikaa rahan sijas­ta? Peri­tään­hän mel­kein kaik­ki verot työn­teos­ta tai kulu­tuk­ses­ta. On avu­ton aja­tus, että elä­män tar­koi­tus oli­si teh­dä mah­dol­li­sim­man pal­jon työ­tä ja ostaa pal­jon krää­sää vain, jot­ta tuli­si sii­nä sivus­sa mak­sa­neek­si vero­ja. Vero­tus on kit­ket­tä­vä asteit­tain irti työnteosta.

Öljyn, metal­lien ja pel­toa­lan käy­mi­nen vähiin tulee aika­naan nos­ta­maan luon­non­va­ro­jen hin­taa todel­la pal­jon. Tätä ei kan­na­ta jää­dä odot­ta­maan, kos­ka äkki­ry­säyk­sel­lä oli­si tuhoi­sat seu­rauk­set. Koro­tet­ta­koon näi­den panos­ten hin­taa pik­ku­hil­jaa verot­ta­mal­la enem­män raa­ka-ainei­den ja ener­gian käyt­töä ja vähem­män työn­te­koa. Näin tuli­si teh­dä teol­li­suus­mai­den yhtei­sel­lä sopi­muk­sel­la. Verois­ta tulot jää­vät koti­maa­han, maa­il­man­mark­ki­na­hin­to­jen nousus­ta ne mene­vät tuot­ta­ja­mai­hin. Koh­dis­ta­mal­la vero­tus luon­non­va­ro­jen käyt­töön suo­ja­taan vero­tu­lot kan­sa­lais­ten ahke­ruu­den hii­pu­mi­sel­ta samal­la kun ohja­taan kulu­tus­ta pois raa­ka-ainei­ta ja ener­gi­aa haas­kaa­vis­ta tuot­teis­ta. Tämä ei teki­si elä­mää kal­liim­mak­si, mut­ta muut­tai­si tuot­tei­den suh­teel­li­sia hin­to­ja voi­mak­kaas­ti. Ker­ta­käyt­tök­rää­sän suh­teel­li­nen hin­ta nousi­si ja laa­tu­tuot­tei­den ja pal­ve­lu­jen hin­ta laskisi.

Vaik­ka työ­ai­kaa kan­nat­taa lyhen­tää, työ­uria kan­nat­taa piden­tää ja työt­tö­myyt­tä vähen­tää. Ruot­sis­sa työl­lis­ten osuus on sel­väs­ti suu­rem­pi kuin Suo­mes­sa. Tämän seu­rauk­se­na jul­ki­nen talous on vah­va eikä leik­kaus­lis­to­ja tar­vi­ta. Asu­kas­ta koh­den työ­tä teh­dään Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa kui­ten­kin yhtä pal­jon. Kor­keam­paa työl­li­syyt­tä vas­taa Ruot­sis­sa lyhyem­pi kes­ki­mää­räi­nen työ­ai­ka. Ruot­sin rat­kai­su on sosi­aa­li­ses­ti, talou­del­li­ses­ti ja ihmis­ten hyvin­voin­tia aja­tel­len parem­pi kuin mei­dän alhai­sen työl­li­syy­den ja pit­kän työ­ajan mal­lim­me. Eri­tyi­sen lyhyt­tä vuo­si­työ­ai­kaa teh­dään Sak­sas­sa, Hol­lan­nis­sa ja Nor­jas­sa. Nor­jal­la on öljyn­sä, mut­ta Sak­sa ja Hol­lan­ti ovat par­hai­ten menes­ty­nei­tä mai­ta Euroopassa.

Työ­ai­kaa ei kan­na­ta ylei­ses­ti ja pakol­li­ses­ti lyhen­tää, vaan suo­sia oma-aloit­teis­ta osa-aika­työ­tä ja itse mak­set­tu­ja vuo­si­lo­man piden­nyk­siä. Toi­set arvos­ta­vat tai tar­vit­se­vat enem­män rahaa, toi­set vapaa-aikaa. Näin se on teh­ty Sak­sas­sa ja Hollannissa.

Meil­lä raken­teel­li­nen työt­tö­myys hei­ken­tää jul­ki­sen talou­den tasa­pai­noa. Sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäm­me on raken­net­tu toi­sen­lai­siin oloi­hin. Kun tuem­me työt­tö­miä, mut­ta emme pie­niä ansio­tu­lo­ja saa­via, ei töi­hin meno pie­nel­lä pal­kal­la kan­na­ta. Eri­tyi­sen pahas­ti kan­nus­ti­met ovat rik­ki Hel­sin­gin seu­dul­la kor­kei­den vuo­krien vuok­si. Toi­meen­tu­lo­tu­ki mak­saa vuo­kran koko­naan, mut­ta pie­ni­palk­kai­nen jou­tuu mak­sa­maan sen koko­naan itse. Pie­ni­palk­kai­sen työn teke­mi­nen ei kan­na­ta juu­ri siel­lä, mis­sä työ­ti­lai­suuk­sia oli­si tar­jol­la. Ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke esit­tää alim­pien palk­ko­jen nos­ta­mis­ta. Näin on teh­ty­kin, mut­ta sen seu­rauk­se­na yhä suu­rem­pi osa työ­voi­mas­ta hin­noi­tel­laan koko­naan työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­le. Oli­si parem­pi että tukea voi saa­da myös pel­kän pie­ni­palk­kai­suu­den vuok­si. Jos tulon­siir­rot tuli­si­vat pie­ni­palk­kais­ta vas­taan, oli­si sosi­aa­li­ses­ti hyväk­syt­tä­väm­pää myös mak­saa nykyis­tä pie­nem­piä palk­ko­ja niil­le, joi­den eri syis­tä on nyt vai­kea pääs­tä töi­hin. Nyt hei­dät siir­re­tään syr­jään työttömiksi.

73 vastausta artikkeliin “Maapallon kestokyky, työllisyys ja hyvinvointi”

  1. Hyvä kir­joi­tus Osmolta! 

    Erk­ki Tuo­mio­ja kri­ti­soi blo­gis­saan ilmei­ses­ti juu­ri tätä Osmon kir­joi­tus­ta, mut­ta nyt alku­pe­räi­sen kir­joi­tuk­sen luet­tua­ni minus­ta vai­kut­taa sil­tä, että Tuo­mio­jan kri­tiik­ki ei täy­sin osu maa­liin­sa. Muu­ten­kin Tuo­mio­jan blo­gi­kir­joi­tus täs­tä aihees­ta on ihmeel­li­sen nega­tii­vi­nen, ja tulee vai­ku­tel­ma, että hän­kin on jämäh­tä­nyt men­nee­seen maa­il­maan eikä osaa ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti miet­tiä uusia kei­no­ja työ­väen­liik­keen van­ho­jen hyvien tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­sek­si. Osmon esit­tä­mä pie­ni­tu­lois­ten työs­sä­käy­vien tuke­mi­nen­han toi­mii saman tavoit­teen hyväk­si kuin Tuo­mio­jan kai­paa­ma entis­tä progres­sii­vi­sem­pi vero­tus, mut­ta mah­dol­li­ses­ti vie­lä parem­min, ja toi­vot­ta­vas­ti ilman kan­nus­tin­louk­ku­ja. Eli itse en näe kyl­lä täs­sä Osmon kir­joi­tuk­ses­sa mitään sel­lais­ta, joka väis­tä­mät­tä romut­tai­si vero­tuk­sen tulo­ja tasaa­van vaikutuksen.

  2. Lain­sää­tä­jä voi­si hel­pot­taa työ­ajan yksi­löl­lis­tä lyhen­tä­mis­tä yksin­ker­tais­ta­mal­la vuo­si­lo­ma­la­kia ja mui­ta asi­aan liit­ty­viä sää­dök­siä. Aina­kin oma koke­muk­se­ni ajal­ta ennen yrit­tä­jäk­si ryh­ty­mis­tä oli, että taval­li­suu­des­ta poik­kea­vat työ­ai­ka- ja loma­jär­jes­te­lyt tuot­ti­vat suun­nat­to­mia vai­keuk­sia pal­kan­las­ki­joil­le kai­kis­sa työ­pai­kois­sa. Vaik­ka jär­jes­te­lys­tä oli­si oman esi­mie­hen kans­sa sovit­tu, pal­kan­las­ken­nan kans­sa sai joka ker­ta vään­tää peis­tä vaik­ka edel­li­se­nä kesä­nä oli­si ollut käy­tös­sä täs­mäl­leen sama jär­jes­te­ly, puhu­mat­ta­kaan jos pal­kan­las­ken­nas­sa oli henkilöstövaihdoksia.

    Eikä ihme, onhan tuo sys­tee­mi, jos­sa per­jan­tait kulut­ta­vat tupla­mää­rän loma­päi­viä jne. ker­ta kaik­ki­aan seka­va ja kaik­ki yksi­löl­li­set poik­keuk­set teke­vät sii­tä vie­lä seka­vam­man. Ehdo­tan tilal­le loma­päi­vä­ker­roin­ta: Kul­la­kin työn­te­ki­jäl­lä on lais­ta, TES­sis­tä tai yksi­löl­li­ses­tä työ­so­pi­muk­ses­ta joh­tu­va ker­roin, jol­la teh­ty­jen työ­päi­vien perus­teel­la las­ke­taan loma­päi­vien mää­rä. Esi­mer­kik­si nel­jän vii­kon (20 työ­päi­vää) vuo­si­lo­ma ker­tyi­si ker­toi­mel­la 11,7 mikä­li arki­py­hät eivät kar­ru­ta vuo­si­lo­maa. Kuusi viik­koa tuli­si ker­toi­mel­la 7,5. Eli jae­taan vii­me lomien jäl­keen teh­ty­jen työ­päi­vien (+ sai­ras­pois­sao­lo­jen, yli­työ­va­pai­den ym. sel­lais­ten pois­sao­lo­jen joi­den sovi­taan ker­ryt­tä­vän loma­päi­viä sii­nä mis­sä var­si­nais­ten työ­päi­vien­kin) mää­rä 11,7:llä/7,5:llä/millä iki­nä ja lisä­tään mah­dol­li­ses­ti entuu­des­taan sääs­tös­sä olleet loma­päi­vät niin saa­daan sel­vil­le käy­tet­tä­vis­sä ole­van loman pituus.

    Tun­ti­työn­te­ki­jöil­lä voi­daan vas­taa­vas­ti las­kea rahal­li­nen loma­kor­vaus jaka­mal­la teh­ty­jen työ­tun­tien mää­rä täl­lä ker­toi­mel­la ja ker­to­mal­la tun­ti­pal­kal­la. Kai­ken kaik­ki­aan täl­lai­ses­ta yksit­täi­ses­tä, yksi­löl­li­ses­tä ker­toi­mes­ta sopi­mi­nen oli­si help­poa ja oli­si myös help­po antaa mah­dol­li­suus pal­kan­ko­ro­tuk­sen sijaan vali­ta loma­päi­vä­ker­toi­men pienennys.

  3. Niin se jäi vie­lä sano­mat­ta, että tämä jär­jes­te­ly oli­si käte­vä myös sil­loin jos työ­päi­vien/-tun­tien mää­rä oli­si nor­maa­lis­ta poik­kea­va ja/tai vaihteleva.

  4. > Talous­kas­vu pitäi­si saa­da kyt­ke­tyk­si irti luon­non­va­ro­jen kulutuksesta.

    Tämä on ehdo­ton avain­point­ti. Talous­kas­vua ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se lopet­taa, kun­han lope­te­taan luon­non­va­ro­jen koh­tuu­ton kulut­ta­mi­nen. Tosin suu­ri osa talous­kas­vus­ta on vali­tet­ta­vas­ti perus­tu­nut juu­ri luon­non­va­ro­jen aiem­paa kat­ta­vam­paan hyödyntämiseen.

    Lep­pois­ta­mi­nen ei ole edel­ly­tys uudel­le vähem­män luon­toa kulut­ta­val­le talou­den toi­min­nal­le. Täys­työl­li­syys toi­mi­si parem­min. Mut­ta kyl­lä meil­lä lep­pois­ta­mi­seen­kin varaa on.

    Val­tion­ta­lou­den tulee kes­tää kas­vun pysäh­ty­mi­nen. Jos ei kes­tä, toden­nä­köi­ses­ti vel­kaa on otet­tu tyh­mäs­ti lii­kaa sii­nä toi­vos­sa, että mah­dol­li­nen saa­pu­va nousu­kausi kuit­tai­si ote­tut velat (ja sii­nä toi­vos­sa, että luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta ei kos­kaan rajoitettaisi).

    > Kuka mak­saa verot, jos kan­sa­lai­set alka­vat suo­sia vapaa-aikaa rahan sijasta?

    Yksin­ker­tai­sin yhtä­lö on kai se, että kan­sa­lai­set mak­sa­vat edel­leen. Jos kan­sa­lai­set mak­sai­si­vat veroa nyt 25%, ja he haluai­si­vat vähen­tää työ­ai­kan­sa puo­leen ja pitää nykyi­set pal­ve­lut, hei­dän vero­pro­sent­tin­sa oli­si uudes­sa tilan­tees­sa 50%. Osa verois­ta voi siir­tyä mui­hin vero­muo­toi­hin kuin työn vero­tuk­seen, mut­ta kan­sa­lai­set mak­sa­vat nekin.

  5. Juho Laa­tu
    Yksin­ker­tai­sin yhtä­lö on kai se, että kan­sa­lai­set mak­sa­vat edel­leen. Jos kan­sa­lai­set mak­sai­si­vat veroa nyt 25%, ja he haluai­si­vat vähen­tää työ­ai­kan­sa puo­leen ja pitää nykyi­set pal­ve­lut, hei­dän vero­pro­sent­tin­sa oli­si uudes­sa tilan­tees­sa 50%. 

    Jos tämä on tar­koi­tus teh­dä tulo­jen mukaan, kuvaat regres­sii­vi­sen vero­pro­sen­tin. Jos taas teh­dyn työ­ajan mukaan, niin työl­lis­ten haluk­kuus vähen­tää työ­ai­kaan­sa romah­taa enti­ses­tään, jos se näkyi­si suo­raan kas­va­va­na vero­pro­sent­ti­na (nyky­ään progres­sii­vi­nen vero­tus­han las­ki­si tuol­loin veroprosenttia)

  6. Jos­kus olen luke­nut (luo­nol­li­ses­ti toden) esi­tyk­sen, että ihmis­ten aiheut­ta­man rasi­tuk­sen mää­rän saa ker­to­las­ku­na kol­mes­ta teki­jäs­tä: väki­lu­vus­ta, nup­pi­koh­tai­ses­ta kulu­tus­ta­sos­ta ja tek­no­lo­gias­ta riip­pu­vas­ta ker­toi­mes­ta kuin­ka pal­jon kun­kin hyö­dyk­keen tuot­ta­mi­nen ympä­ris­töä rasit­taa. Kuten arva­ta saat­toi, lop­pu­tu­le­ma­na oli, että kaik­kia kol­mea pitäi­si yrit­tää rajoittaa. 

    Ensim­mäis­tä ei Osmon kir­joi­tuk­ses­sa mai­ni­ta sanal­la­kaan, mut­ta niin­hän ne vih­reät ovat­kin täs­sä suh­tees­sa hypän­neet jat­ku­van kas­vun kan­nat­ta­jien kelkkaan.

  7. Eikö nyt kaik­kein ensi­si­jai­sin­ta oli­si aset­taa tavoit­teek­si maa­pal­lon väki­lu­vun palaut­ta­mi­nen vaik­ka­pa 50:n vuo­den takai­seen tilanteeseen?

  8. Olen kai ideo­lo­gi­ses­ti suht saman­mie­li­nen täs­sä asias­sa kuin Soi­nin­vaa­ra, mut­ta kai­ken­lai­sia kysy­myk­siä näi­tä asioi­ta poh­ties­sa heräilee.

    Kun jae­taan työ­tä työt­tö­mien ja työs­sä käy­vien kes­ken, saa­daan sel­viä talou­del­li­sia etu­ja jon­kin aikaa. Mut­ta kun lep­pois­ta­mis­ta jat­ke­taan tar­peek­si, pää­dy­tään pis­tee­seen, jos­sa kan­san­ta­lou­den koko­nais­ky­syn­tä vähenee.

    Täl­löin vero­ja pitää nos­taa. Kun vero­ja pitää nos­taa mer­kit­tä­väs­sä mää­rin, eikö se aina lopul­ta iske kulu­tuk­seen (jos tuo­tan­toa vero­te­taan, se nos­taa hin­to­ja vähen­täen kysyn­tää) hei­ken­täen näin koko­nais­ky­syn­tää enti­ses­tään? Pää­dy­tään­kö täs­sä kui­ten­kin johon­kin muka­vaan tasapainotilaan?

    Minus­ta ei voi­da a prio­ri olet­taa, että kulu­tus siir­tyy (riit­tä­vän eko­lo­gi­siin) pal­ve­lui­hin ja kom­pen­soi tilan­teen. Pal­ve­lun kulu­tuk­sel­la­kin on var­maan joku satu­raa­tio­pis­te. Mis­sä­kö­hän se menee… Itse en aina­kaan tai­da tun­tea tar­vet­ta, että haluai­sin ruve­ta kulut­ta­maan nykyis­tä enem­pää palveluita.

    Oli­si­ko siis eko­lo­gi­sen elä­män­ta­van mark­ki­na­ta­lou­des­sa vero­tuk­sen suh­de koko­nais­tuo­tan­toon (ja kulu­tuk­seen) nykyis­tä sel­väs­ti suu­rem­pi (jos tuo­tan­toa ja kulu­tus­ta on vähem­män, mut­ta sosi­aa­li­pal­ve­lut tar­vi­taan edel­leen)? Vai­kea hah­mot­taa äkki­sel­tään, seu­raa­ko täs­tä jotain mak­ro­ta­lou­den ongel­mia vai ei. Vero­tuk­sen kat­so­taan hait­ta­van eri­lai­sia insen­tii­ve­jä (vii­me kädes­sä insen­tii­ve­jä tuot­taa ja kuluttaa).

    Soi­nin­vaa­ra antaa ymmär­tää, että talou­den suh­dan­ne­luon­ne ei ole ongel­ma lep­pois­ta­miss­ke­naa­rios­sa. Täl­löin ei ilmei­ses­ti tar­vit­se ottaa nopeas­ti jul­kis­ta vel­kaa, jos kas­vu hii­puu hitaas­ti toi­sin kuin var­si­nai­ses­sa las­kusuh­dan­tees­sa. Mut­ta eikö se las­kusuh­dan­ne kui­ten­kin aina lopul­ta jos­sain muo­dos­sa iske ja sil­loin pitää ottaa vel­kaa ja sil­loin tar­vi­taan talous­kas­vua? Itsel­lä­ni ei aina­kaan ole täyt­tä ymmär­rys­tä sii­tä, että mikä on talous­kas­vun roo­li lopul­ta las­kusuh­dan­teis­ta sel­viä­mi­ses­sä, mut­ta tähän asti se on vai­kut­ta­nut suu­rel­ta. Tun­tuu, että kan­san­ta­lou­des­sam­me on jat­ku­vaa pai­net­ta saa­da lisää rahaa jul­ki­sel­le sek­to­ril­le ja talous­kas­vu puo­les­taan hel­pot­taa tätä. Mikä­kö­hän talous­kas­vun todel­li­nen roo­li lopul­ta onkaan?

    Yksi kysy­mys on myös sii­nä, että jos “elin­ta­sos­ta tin­gi­tään”, hait­taa­ko se mer­kit­tä­väs­ti ihmis­ten insen­tii­viä ryh­tyä yrit­tä­jik­si? Vaik­ka var­sin­kin pie­ny­rit­tä­jil­lä moti­vaa­tio ei ole aina rikas­tu­mi­nen, eikö mah­dol­li­suus akku­mu­loi­da mate­ri­aa­lis­ta vau­raut­ta ole aika kes­kei­nen motii­vi sii­nä, että kan­san­ta­lous toimii?

    Soi­nin­vaa­ra kiin­nit­tää kolum­nis­sa huo­mio­ta krää­sän kulu­tuk­seen ja puhuu hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä, mut­ta ilmas­ton kan­nal­ta asu­mi­nen, syö­mi­nen ja mat­kus­ta­mi­nen on mer­kit­tä­väm­piä. Sen takia tun­tuu oudol­ta, että hän tun­tuu edel­li­ses­sä blo­gauk­ses­sa suo­sit­te­le­van pyö­räi­lyn har­ras­ta­jil­le lentämistä.

  9. Pent­ti Lin­ko­la käsit­te­li jo maa­pal­lon väki­lu­vun vähen­tä­mis­tä. Se ei ole poliit­ti­ses­ti kor­rek­ti aihe, vaik­ka se tapah­tuu joka tapauk­ses­sa taval­la tai toisella.

  10. Ris­to: Jos tämä on tar­koi­tus teh­dä tulo­jen mukaan, kuvaat regres­sii­vi­sen vero­pro­sen­tin. Jos taas teh­dyn työ­ajan mukaan, niin työl­lis­ten haluk­kuus vähen­tää työ­ai­kaan­sa romah­taa enti­ses­tään, jos se näkyi­si suo­raan kas­va­va­na vero­pro­sent­ti­na (nyky­ään progres­sii­vi­nen vero­tus­han las­ki­si tuol­loin veroprosenttia) 

    Yksin­ker­tais­tin pal­jon, ja tai­sin liki­pi­täen olet­taa samat tulot kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le. Niin­hän asia on, että jos halu­taan samat pal­ve­lut vähem­mäl­lä työl­lä, pitää vähen­tää muu­ta kulutusta.

    Yksit­täi­nen kan­sa­lai­nen las­kee (aivan oikein) oman lep­pois­ta­mi­sen­sa tulok­set olet­taen, että muut teke­vät yhtä pal­jon työ­tä kuin ennen­kin. Jos taas val­tio las­kee ylei­sen lep­poi­sa­mi­sen tason nousun vai­ku­tuk­sia, pitää ottaa huo­mioon se, että perus­pal­ve­lui­hin tar­vi­taan nyt suu­rem­pi pro­sent­tio­suus koko talou­den tuotosta.

  11. AH:
    Eikö nyt kaik­kein ensi­si­jai­sin­ta oli­si aset­taa tavoit­teek­si maa­pal­lon väki­lu­vun palaut­ta­mi­nen vaik­ka­pa 50:n vuo­den takai­seen tilanteeseen? 

    Jos­ko nyt joku väki­lu­vun vähen­nys­tä kai­paa­va esit­täi­si ensin edes jon­kin­lai­sen rau­ta­lan­ka­ver­sion sii­tä, miten tämä väki­lu­vun vähen­nys käy­tän­nös­sä tapah­tui­si niin kes­kus­te­lul­le oli­si parem­mat läh­tö­koh­dat. Nykyi­sel­lään se kun tun­tuu ole­van vähän saman tasoi­nen vaih­toeh­to kuin toi­sen maa­pal­lon hankkiminen…

    Teol­li­ses­ta jouk­ko­mur­haa­mi­ses­ta meil­lä on huo­no­ja koke­muk­sia (eivät­kä edes nat­sit sak­sa­lai­sel­la tehok­kuu­del­laan pääs­seet kuin pariin kym­me­neen mil­joo­naan, joka on kär­pä­sen pas­ka val­ta­me­res­sä jos yli­kan­soi­tuk­ses­ta puhu­taan), ja suun­ni­tel­mal­li­nen näl­kään nään­nyt­tä­mi­nen kuu­los­taa vie­lä epä­hu­maa­nim­mal­ta. Jo väki­lu­vun kas­vun rajoit­ta­mi­nen valis­tuk­sen kaut­ta on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta, kun samaan aikaan eli­ni­kä kas­vaa parem­man ter­vey­den­huol­lon ansiosta.

  12. Minus­ta pitäi­si kat­soa mitä ihmi­nen tar­vit­see, eikä mitä ihmi­sel­le tarjotaan. 

    Ihmi­nen­hän tun­ne­tus­ti syö, pas­koo ja har­ras­taa sosi­aa­li­suut­taan. Pitää­kö yhteis­kun­nan tar­jo­ta tätä enem­pää tai pitää­kö ihmi­sen pon­nis­tel­la täl­tä tasol­ta johon­kin yle­väm­pään? Var­sin­kin kun tuo yle­väm­mäk­si väi­tet­ty joh­taa todis­te­tus­ti umpi­ku­jaan. Yle­vää­hän on nyky­ään omis­taa useam­pi talo kuin voi asut­taa ja ajaa ympy­rää moottorilla.

    Ruo­kaa ja vesiklo­set­te­ja oli­si tar­peek­si jo nyt. Läm­mi­tet­tyä asu­mis­ti­laa oli­si Hel­sin­gis­sä­kin jo mil­joo­nil­le. Kui­ten­kin esi­mer­kik­si Kes­kus­puis­tos­sa tör­mää asu­muk­siin, jois­sa on toki per­soo­nal­li­suut­ta enem­män kuin nyky­ark­ki­teh­tuu­ris­sa, mut­ta vesi kul­kee omin luvin sisään ja ulos, ja se vesiklo­set­ti puut­tuu. Tämä kaik­ki sii­tä syys­tä, että pitää pitää ihmi­set ulko­na met­sis­sä ja tyh­jät tilat lukit­tui­na, jot­ta säi­lyy kas­vu. Samal­la syn­tyy tur­haa tar­vet­ta uusil­le energiahankkeille.

    Onko työ­kään nyky­ään muu­ta kuin tuon sosi­aa­li­suu­den tyy­dyt­tä­mis­tä, ennen­kuin koit­taa vapaa-aika, jos­sa taa­sen on usein har­mil­li­sen vähän sosi­aa­li­suut­ta. Maa­jus­sin työ on tär­ke­ää samoin ter­vey­den­hoi­ta­jan, mut­ta kuka tar­vit­see pape­rin­pyö­rit­tä­jää tai mai­nos­mies­tä? Haa­vat voi­si vain sitoa ja tuo­da peru­nat kaupunkiin.

    Kas­vua kas­vun pääl­le tuot­taa aina­kin minul­le akuu­tin tur­hau­man. Ämpä­riin ei mah­du kuin se mikä sii­hen mah­tuu ja sit­ten ryöp­py­ää yli. Kui­ten­kaan tätä ei näy­te­tä ymmärrettävän.

    Mik­si ei pyris­tel­lä irti nouse­vis­ta maa­il­man­mark­ki­na­hin­nois­ta? Öljy ja ruo­ka kal­lis­tuu vuo­si vuo­del­ta. Tur­hien väli­mat­ko­jen kaa­voit­ta­mi­nen pois, pakol­li­nen lii­ken­ne rai­teil­le ja talot itses­sään tuot­ta­maan ruo­kaa. Nyt sit­ten tuho­taan met­sät polt­toai­neek­si, jot­ta voi­daan kul­kea tar­peet­to­mia väli­mat­ko­ja ja auto­kaup­pi­aat saa­vat myyn­tiä. Ydin­voi­ma­kin has­sa­taan uusiin saas­tut­ta­mi­sen tapoi­hin ja kau­pun­git raken­ne­taan toi­mi­maan tar­peet­to­man monel­la eri kulkupelillä. 

    Mik­si ker­ros­ta­lo ei ole kuin sie­ni, joka nos­taa nous­tes­saan ruo­ka­mul­lan katol­leen ja mik­si par­vek­keet eivät ole vil­je­ly­käy­tös­sä? Sei­nät voi­si­vat sil­loin olla yhtä suur­ta eri­ta­sos­sa ole­vaa pel­toa. Koko hom­ma pyö­ri­mään kom­pos­til­la, niin talo tuot­taa enem­män ruo­kaa kuin sen vie­mäl­lä tilal­la oli­si voi­tu tuot­taa. Kana­la pihaan ja talk­ka­ri pal­ka­taaan pyö­rit­tä­mään koko show­ta. Sii­nä­hän sitä oli­si hom­maa niil­le, joil­ta sisäl­lä istu­mi­nen ei luon­nis­tu. Meri puh­taak­si ja joet tuot­ta­maan kalaa ruu­ak­si ihan omillaan.

    Romah­taa­ko mikään, jos ravin­non ja sosi­aa­li­suu­den tar­ve tyy­dy­te­tään ja unoh­de­taan kil­pa­juok­su sii­tä ettei näy­te­tä köy­hem­mil­tä, kuin joku idän nouse­va talousmahti? 

    Panos­tuk­set tie­tee­seen, eikä mihin­kään tyh­jän­päi­väis­ten hyö­dyt­tö­mien osta­mi­seen, joil­la koris­tel­laan elä­mää ympä­ril­lään ja kär­te­tään tois­ten moko­mien hyväk­syn­tää ja ihai­lua. Ja sit­ten joku muu tulee­kin jo kei­ka­roi­maan uuden­man ja kal­liim­man hyö­dyt­tö­män kans­sa kuin rii­kin­kuk­ko ikään ja enti­sen ihail­lun, nyt jo tois­ten arvos­te­lua pel­kää­vän, on juos­ta­va taas tämän rin­nal­le. Minä ymmär­rän laa­dun niin, että esi­mer­kik­si puusep­pä tekee pöy­dän, joka kes­tää isäl­tä pojan­po­jan­po­jal­le ja Ikean kuvas­to­ja käy­te­tään vain sytyk­kee­nä. Har­mi vain, että täl­lä mal­lil­la nykyi­sel­tä talous­mal­lil­ta kato­aa poh­ja ja taas on jouk­ko polii­tik­ko­ja pani­koi­mas­sa kas­vun perään.

    Ehkä pitäi­si perus­taa kak­si kan­sa­lai­suu­den lajia, toi­ses­sa jous­taan aina vain kovem­paa uusien ostet­ta­vien peräs­sä, jot­ta voi­daan mak­saa vel­kaa ja toi­ses­sa syö­dään oman maan man­si­koi­ta ja möl­lö­tel­lään pai­koil­laan. Tai tai­taa tämä jo olla Suo­mes­sa tapah­tu­nut, mut­ta puut­tuu vain ne omat maat ja man­si­kat. Eli työn­ja­ko mät­tää, kuten todettua. 

    Voi­si­han kau­pun­gin raken­taa toi­mi­maan kuin van­han ajan maa­ti­lan, jos­sa suku piti huol­ta van­hois­taan. Samal­la van­hat pysyi­si­vät ter­veem­pi­nä, kuin nyky­ään asues­saan yksi­näi­syy­des­sä. Pie­nem­piä asun­to­ja kor­keam­mis­sa talois­sa. Enem­män mah­dol­li­suuk­sia asut­taa ihmi­set lähek­käin. Mikä muu asun­toon pan­ta­va edes kas­vat­taa enää koko­aan, kuin itse asu­kas? Samal­la tuli­si mah­dol­li­suuk­sia elä­män­ta­pay­rit­tä­jyy­teen, jos­sa ei hae­ta nyky­mal­lis­ta talout­ta, jos­sa pari ottaa mark­ki­nat hal­tuun ja mui­den on tur­ha yrit­tää. Vie­lä kun tämä joh­taa perus­tar­peis­sa­kin jo sii­hen, että tuot­ta­jat jou­tu­vat lopet­ta­maan tuo­tan­ton­sa, niin ei ole pal­joa jär­keä käytetty. 

    Ehkä sit­ten ehti­si lukea kir­jat joi­ta on saa­nut ja näh­dä muun­lai­sen kas­vun ympä­ril­lään, kuin vain val­tion­ve­lan. Mik­si ihmees­sä tar­peet­to­mas­ti vel­kaan­tua ulos ja sitoa itsen­sä kil­pa­juok­suun, jois­sa muut mää­rää suun­nan ja vauh­din? Tuot­tai­si itse ruo­kan­sa ja ei val­kaan­nut­tai­si itse­ään lais­kuut­taan aja­mal­la ulko­mais­ta öljyä hii­li­diok­si­dik­si, vain sen täh­den että asu­mus on kaa­voi­tet­tu niin että öljyä jou­tuu aja­maan kaa­sui­na taivaalle.

    Vesiklo­se­tit­kin voi­si toki muut­taa kui­va­käy­mä­löik­si. Ei sit­ten meni­si nuo­kaan ravin­teet hukkaan. 

    No, eikö­hän koh­ta­puo­leen jo men­nä sot­ke­maan stra­tosfää­riä, jot­ta voi­daan jat­kaa samaa rataa. Len­to­ko­neet lie­ne­vät­kin jo vii­vyt­tä­neen maa­pal­lon läm­pe­ne­mis­tä, joten ehkä­pä täy­tyy­kin vaih­taa fil­la­ri­mat­kai­lu ete­län len­toi­hin. Tosin hit­to­ja­ko sitä tois­ten har­mik­si ete­lään men­nä, kun voi maa­ta ran­nal­la jo täälläkin.

    Min­kään sor­tin todel­lis­ta muu­tos­ta on vai­kea havai­ta mai­nos­te­lun taka­na. Johan täs­tä ker­too mene­mi­nen Jää­me­rel­le öljyä hake­maan ja Kana­dan öljy­hie­kat. Kos­ka­ko­han Schen­ge­nis­tä luo­vu­taan? Intia jo raken­si­kin aidan pitä­mään näl­käi­set bangla­des­hi­lai­set pois­sa mail­taan. Mitä­hän tääl­lä­päin teh­dään sinä aamu­na kun ilmoi­tel­laan Male­dii­vien jää­neen meren alle? Jat­ke­taan samaa rataa? USA tekee läm­pö­en­nä­tyk­siä, pel­lot kui­vu­vat pys­tyyn, Jää­me­rel­lä tul­lee sula­mi­sen­nä­tys, Grön­lan­nis­sa sula­mis­jo­ki vei sil­lan ja itse jää­ti­köl­lä pauk­kuu läm­pö­en­nä­tyk­siä. Mut­ta mitäs näis­tä, ei kos­ke mei­tä ja Suo­mi on pie­ni maa.

  13. Vali­tet­ta­vas­ti maa­pal­lon väki­lu­vun kas­vu tulee mie­luum­min nopeutumaan.
    Kun elin­ta­so para­nee ns. köy­his­sä mais­sa yhä suu­rem­pi osa jää hen­kiin ja elä­vät entis­tä pidem­pään. Useim­mi­ten uskon­nol­li­sis­ta syis­tä syn­ty­vyyt­tä ei saa­da vähenemään.
    Kuin­ka­han pit­kään esi­mer­kik­si Kii­na pys­tyy pitä­mään kiin­ni yhden lap­sen politiikasta.

    TL:
    Pent­ti Lin­ko­la käsit­te­li jo maa­pal­lon väki­lu­vun vähen­tä­mis­tä. Se ei ole poliit­ti­ses­ti kor­rek­ti aihe, vaik­ka se tapah­tuu joka tapauk­ses­sa taval­la tai toisella.

  14. Osmon ongel­ma­na­set­te­lu on täyt­tä asi­aa ja esit­tää nyky­ta­lou­den vai­keim­man ongel­man, jon­ka jul­ki­lausu­mis­ta niin monet polii­ti­kot vält­te­le­vät. Mut­ta ne ratkaisuehdotukset …

    Toi­vo sii­tä, että talous­kas­vu saa­tai­siin kyt­ke­tyk­si irti luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­ses­ta, on epä­rea­lis­ti­nen niin teo­rias­sa kuin käy­tän­nös­sä. Ihmi­set nyt vain ovat ahnei­ta myös mate­ri­aa­li­sel­le kulu­tuk­sel­le. Vai onko joku kuul­lut talout­ta kas­vat­ta­vas­ta ammat­ti­ryh­mäs­tä, joka aineet­to­man tuo­tan­non myyn­nil­lä vau­ras­tut­tu­aan oli­si vähen­tä­nyt mate­ri­aa­li­sen tuo­tan­non kulut­ta­mis­taan, muut­ta­nut pie­nem­piin asun­toi­hin, siir­ty­nyt hal­vem­piin ruo­kiin, osta­nut vaa­ti­mat­to­mam­pia auto­ja, vähen­tä­nyt elekt­ro­nis­ten vem­pain­ten han­kin­taa ja luo­pu­nut ulko­maan­mat­kois­ta – tai edes pitä­nyt ne enti­sel­lä tasol­la. Mai­nit­ta­koon, että tähän aineet­to­mien pal­ve­lui­den myy­jien jouk­koon kuu­lu­vat mm. pank­kii­rit, polii­ti­kot, joh­ta­jat, lää­kä­rit, vir­ka­mie­het, media­vä­ki, kon­sul­tit ja tai­tei­li­jat mut­ta tie­tys­ti myös sai­raan­hoi­ta­jat, las­ten­tar­han­opet­ta­jat, hie­ro­jat ja siivoojat. 

    Aja­tus sii­tä, että siir­tä­mäl­lä pain­opis­tet­tä työn vero­tuk­ses­ta kulu­tus- ja hait­ta­ve­roi­hin, voi­tai­siin kysei­nen ongel­ma rat­kais­ta, on pait­si vir­heel­li­nen niin vaa­ral­li­nen. Se joh­taa aivan päin­vas­tai­seen tulok­seen kuin on tarkoitettu.

    Niin kau­an kuin tuo­tan­to on ylhääl­tä ohjat­tua ja pal­kit­tua – kapi­ta­lis­tis­ta tai sosia­lis­tis­ta sii­nä mie­les­sä kuin olen mm. kir­jas­sa­ni, blo­gis­sa­ni ja koti­si­vul­la­ni esit­tä­nyt – ylhääl­lä ole­vat ryh­mät voi­vat pit­käl­ti mää­ri­tel­lä omat palk­kan­sa niin, että ne ovat lin­jas­sa mui­den rik­kai­den ja tavoi­tel­lun osto­voi­man kans­sa hait­ta­ve­ro­jen mää­räs­tä riip­pu­mat­ta. Jos vero­ja nos­te­taan, nos­te­taan myös palk­kio­ta. Samaan ideo­lo­gi­seen paket­tiin kuu­luu tuo­tan­non tehos­ta­mi­nen ”kan­nus­ti­mil­la”. Ne kas­vat­ta­vat toi­meen­tu­loe­ro­ja – rik­kai­ta­han kan­nus­te­taan mak­sa­mal­la heil­le enem­män ja köy­hiä kan­nus­te­taan pitä­mäl­lä hei­dän elin­ta­son­sa alhaal­la. Siten kas­vun myö­tä laa­je­ne­vil­la rik­kai­den jou­koil­la on aina varaa lisä­tä kulu­tus­taan ja sen ne myös teke­vät. Kun ruo­an, raa­ka-ainei­den ja ener­gian hin­nat nouse­vat hait­ta­ve­ro­jen tai luon­nol­li­sen niuk­kuu­den takia, koko­nais­ku­lu­tus voi kapi­ta­lis­tis-sosia­lis­ti­ses­sa talou­des­sa ale­ta vain siten, että kes­ki­luo­kan ja köy­hien kulu­tus vähenee. 

    Vaa­ral­li­nen tämä kehi­tys­suun­ta on pait­si yhteis­kun­tien myös luon­non kan­nal­ta, sil­lä yhteis­kun­nan pola­ri­soi­tu­mi­nen joh­taa aina koko­nai­suu­den kan­nal­ta tur­han kulu­tuk­sen kas­vuun. Vas­tak­kais­ten pyr­ki­mys­ten väli­sis­sä tais­te­luis­sa, äärim­mil­lään val­lan­ku­mouk­sis­sa ja sodan­käyn­neis­sä, luon­non hyvin­voin­ti on vii­mei­nen asia, jota aja­tel­laan. Mitä tär­keäm­pää on kil­pai­lus­sa menes­ty­mi­nen, niin poli­tii­kas­sa kuin talou­des­sa, sitä surut­to­mam­min voi­ma­va­ro­ja kulutetaan.

    Täs­tä syys­tä ainoa kes­tä­vä rat­kai­su on talou­del­li­sen kil­pai­lu­pai­neen alen­ta­mi­nen. Se voi tapah­tua vain menes­ty­mi­sen pal­kin­to­ja pie­nen­tä­mäl­lä ja syr­jäy­ty­mi­sen kat­ke­ruut­ta loi­ven­ta­mal­la. Jäl­kim­mäi­seen on jo ehdo­tet­tu rat­kai­su­kin, perus­tu­lo. Edel­li­sen suh­teen rat­kai­sueh­do­tus­ten suun­ta osoit­taa edel­leen koh­ti tuhoa, sil­lä perin­tei­nen tuloe­ro­jen tasaus progres­sii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la on menet­tä­nyt tehon­sa eikä muu­ta­kaan ole keksitty. 

    Glo­baa­lis­sa talou­des­sa vero­tus on kaik­ki­aan huo­no tapa tasa­ta tuloe­ro­ja, kos­ka juu­ri ne, joi­den tulo­ja tuli­si voi­mak­kaim­min verot­taa, pys­ty­vät hyö­dyn­tä­mään val­tioi­den välis­tä vero­kil­pai­lua ja siir­tä­mään tulo­jaan vero­pa­ra­tii­sei­hin. Nyky­ta­lou­des­sa ainoa ja muu­ten­kin paras tapa on puut­tua nii­hin glo­baa­lin talou­den omi­nai­suuk­siin, jot­ka ovat teh­neet rik­kai­den rikas­tu­mi­ses­ta lähes auto­maat­tis­ta. Eikä tähän tar­vi­ta yli­kan­sal­lis­ta hal­lin­toa eikä sää­te­lyn lisää­mis­tä vaan päin­vas­toin sel­lai­sis­ta aitoon mark­ki­na­ta­lou­teen kuu­lu­mat­to­mis­ta, yli­kan­nus­ta­vis­ta sää­te­ly­toi­mis­ta luo­pu­mis­ta, jot­ka aika­naan luo­tiin teol­li­sen kas­vun edistämiseksi.

  15. AH:
    Eikö nyt kaik­kein ensi­si­jai­sin­ta oli­si aset­taa tavoit­teek­si maa­pal­lon väki­lu­vun palaut­ta­mi­nen vaik­ka­pa 50:n vuo­den takai­seen tilanteeseen?

    Erin­omai­nen aja­tus, mut­ta miten se toteuttaisit…

  16. Eikös se ole tapah­tu­nut kris­til­li­sen uskon­non maissa.

    Entäs mus­li­mi­maat?

    Se kuin­ka pit­käl­le menee nai­sel­la las­ten han­ki­mi­sen aloi­tus eli käy­tän­nös­sä nais­ten kou­lu­tus vai­kut­taa syntyvyyteen.

    Täs­sä esi­merk­ki­nä tilas­toa Sau­di-Ara­bias­ta joka on hyvin­kin vaurastunut:

    Kes­ki-ikä on alhai­nen ja syn­ty­vyys suu­ri, mikä lisää lähi­vuo­si­na monien tuot­tei­den kysyntää.
    http://194.100.159.181/NR/rdonlyres/A70FFF0E-00724ABF-BE10-2EE63CFCBB7C/13544/FinproSaudiArabiaCountryreport_101118_JWI1.pdf

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jou­ni L
    Väes­tön kas­vu­no­peus on vau­ras­tu­mi­sen myö­tä koko ajan laskenut.

  17. Täs­sä kyl­lä läh­de­tään rat­kai­se­maan aivan vää­riä ongel­mia ja vää­räs­tä pääs­tä. Oikeas­ti­han köy­hyys on pahin ympä­ris­tö­on­gel­ma — se pakot­taa kehi­tys­mai­den asuk­kaat maa­ta köyh­dyt­tä­viin tehot­to­miin vil­je­ly­men­te­le­miin, met­sien hävit­tä­mi­seen polt­to­puuk­si, yli­lai­dun­nuk­seen, jät­tei­den ja lan­nan polt­toon ja muu­hun luon­no­va­ro­jen tehot­to­maan käyt­töön. Lisäk­si — kuten Osmo juu­ri tuos­sa tote­si­kin — köy­hyys on myös mer­kit­tä­vä teki­jä väes­tön­kas­vun taustalla.

    Jos siis ympä­ris­tö­on­gel­mia halut­tai­siin oikeas­ti rat­kais­ta, niin mei­dän pitäi­si kes­kit­tyä poh­ti­maan miten kiih­dyt­tää kehi­tys­mai­den talous­kas­vua niin, että kai­kil­la oli­si mah­dol­lis­ta käyt­tää tehok­kaim­pia kei­no­ja luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tä­mi­seen ja että jokai­nen maa voi­si tuot­taa riit­tä­väs­ti talou­del­lis­ta yli­jää­mää ympä­ris­tö­on­gel­mien hoi­toon. Muu­ten näi­den mai­den ihmi­set tule­vat hei­nä­sirk­ka­lau­mo­jen tapaahn hävit­tä­mään Afri­kan ja suu­ren osan Aasi­aa ja Etelä-Amerikkaa.

    Luon­non­va­ro­jen riit­tä­vyy­des­tä ei sinän­sä kan­na­ta kan­taa tur­haa huol­ta. Tek­no­li­gian edis­ty­mi­nen paran­taa aina raa­ka-ainei­den hyö­dyn­tä­mi­sas­tet­ta ja mah­dol­lis­taa aiem­min hyö­dyn­tä­mät­tö­mi­nä pidet­ty­jen resurs­sien käyt­töön­o­ton. Lisäk­si ehty­vien raa­ka-ainei­den aiheut­ta­ma hin­nan nousu pitää kyl­lä sii­tä huo­len, että ihmi­sil­le riit­tää moti­vaa­tio­ta kehit­tää kor­vaa­via materiaaleja.

    Tie­tys­ti tek­no­lo­gian kehi­tys paran­taa aina myös kier­rä­ty­sas­tet­ta ja jos hal­paa (ydin)energiaa oli­si lähes rajat­to­mas­ti käy­tet­tä­vis­sä, niin suu­ri­ta osaa mate­ri­aa­leis­ta voi­si kier­rät­tää lähes­ra­jat­to­mas­ti. Ei pidä myös­kään unoh­taa sitä, että kai­vos­toi­min­ta lähias­te­roi­deil­la voi olla jo muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen kulut­tua arkipäivää.

    Ei ole siis mitään syy­tä työn­tää pää­tä pen­saa­seen vaan enem­min kan­nat­taa lähe­tä tuke­maan voi­ma­kas­ta talous­kas­vua kaik­kial­la ja panos­taa entis­tä enem­män tie­teen ja tek­no­lo­gian kehi­tyk­seen. Ja jos jos­tain hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä halu­taan olla huo­lis­saan, niin luu­li­si tur­hien tuu­li­pro­pel­lien ja aurin­ko­ken­no­jen sijaan kii­nos­ta­van kun­non ydinvoimarenesanssi.

  18. Kas­vua voi­si mää­ri­tel­lä myös hyö­dyk­kei­den kas­vu­na, ja pahek­kei­den vähen­ty­mi­se­nä. Esi­mer­kik­si älyl­li­sel­lä kas­vul­la ei ole mitään rajaa, vaik­ka pla­nee­tan raa­ka-aineet oli­si­vat kuin­ka tehok­kaas­ti käytössä.

    Samal­la tapaa rikol­li­suu­den vähen­ty­mi­seen, ja val­tion­ta­lou­den paran­tu­mi­seen viit­taa tämän­päi­väi­nen uuti­nen, jos­sa Ore­gon liit­tyi Was­hing­to­nin ja Colo­ra­don osa­val­tio­den jouk­koon jot­ka äänes­tä­vät kan­na­bik­sen lail­li­suu­des­ta marraskuussa.

  19. Uskon­non mer­ki­tys on pal­jon kuvi­tel­tua pie­nem­pi. Kun pel­lol­le ja van­huu­den tur­vak­si ei tar­vi­ta lap­si­lau­maa, ei sitä myös­kään teh­dä. Paa­vin sano­mi­set eivät pahem­min pai­na­neet, kun Ita­lis­sa syn­ty­vys las­ki alle sen, mitä Suo­mes­sa on nyt.

  20. Juho Laa­tu: Yksin­ker­tais­tin pal­jon, ja tai­sin liki­pi­täen olet­taa samat tulot kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le. Niin­hän asia on, että jos halu­taan samat pal­ve­lut vähem­mäl­lä työl­lä, pitää vähen­tää muu­ta kulutusta.

    Nime­no­maan näin. 

    Asia on ehkä hel­pom­pi hah­mot­taa, jos unoh­dam­me rahan käsit­teen. Sen jäl­keen meil­lä on vain työ­tä ja tekijöitä.

    Jos hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan perus­asiois­ta ei halu­ta luo­pua, siel­tä tulee mer­kit­tä­vä mää­rä työn tar­vet­ta. Van­huk­sia pitää hoi­taa, lap­sia pitää opet­taa, sai­rai­ta pitää paran­taa. Sen lisäk­si vie­lä täy­tyy teh­dä jotain sel­lais­ta, jon­ka muut osta­vat, että me voim­me ostaa vaik­ka­pa lääk­kei­tä ulko­mail­ta. Lisäk­si tar­vi­taan väki­sin­kin jon­kin­lai­nen byrokratiakoneisto.

    Hyvin suu­ri osa näis­tä on asioi­ta, joi­hin mene­vät resurs­sit ovat riip­pu­mat­to­mia sii­tä, kuin­ka pal­jon ihmi­set lep­pois­ta­vat. Suu­ris­ta yhteis­kun­nal­li­sis­ta pal­ve­luis­ta kai lähin­nä päi­vä­ko­tien tar­ve pie­ne­ni­si leppoistamisessa.

    Kor­kea koko­nais­ve­ro­pro­sent­ti ker­too tie­tys­ti sii­tä, että täl­lä­kin het­kel­lä iso osa työs­tä menee näi­den yhteis­ten asioi­den hoi­ta­mi­seen. Jos me teem­me vähem­män töi­tä, isom­pi osuus menee näi­hin yhtei­siin asioihin.

    Yhteis­ten asioi­den hoi­ta­mi­sen taak­kaa voi­daan sit­ten jakaa eri­lais­ten ryh­mien kes­ken. Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin on niin, että ne ei-lep­pois­ta­neet mak­sa­vat huo­mat­ta­vas­ti enem­män. Dii­li ei ole töi­tä enem­män teke­vien mie­les­tä kovin hyvä, kos­ka he alen­ta­vat elin­ta­so­aan, jot­ta lep­pois­ta­jat voi­si­vat lep­pois­taa. Tämä lisää tie­tys­ti lep­pois­tus­mo­ti­vaa­tio­ta, mikä joh­taa koko­nais­työ­pa­nok­sen pienenemiseen.

    Ja jos taas teh­dään niin että lep­pois­ta­jat kan­ta­vat lep­pois­ta­mi­sen­sa vas­tuun (ts. vero­tus on jopa regres­sii­vis­tä), kukaan ei vapaa­eh­toi­ses­ti leppoista.

    En väi­tä, että juu­ri nyky­ti­lan­ne oli­si ainoa tasa­pain­opis­te, mut­ta kovin pal­jon sii­tä alas­päin meil­lä ei ole varaa men­nä. Kes­tä­vyys­va­je, anyone?

    Lep­pois­ta­mi­ses­sa on pal­jon­kin jär­keä sil­loin, kun se joh­taa nyt työ­tä vail­la ole­van pää­se­mi­seen työ­hön eikä vähen­nä koko­nais­työ­pa­nos­ta. Sii­hen pää­se­vät rat­kai­sut ovat ilman muu­ta vai­ku­tuk­sel­taan hyviä.

    Lep­pois­ta­mi­nen voi olla yhteis­kun­nan kan­nal­ta myös ihan ok, jos työ­tä vähen­tä­vä vaik­ka­pa toi­mii sit­ten omais­hoi­ta­ja­na tai tekee jotain yhteis­kun­nan toi­min­to­ja tuke­vaa vapaa­eh­tois­työ­tä. Mut­ta täl­löin ei oikeas­ti puhu­ta lep­pois­ta­mi­ses­ta, työ­tä vaan laji­tel­laan vähän eri taval­la pal­kal­li­seen ja palkattomaan.

    Yhteis­ten töi­den kovin suu­ren mää­rän vuok­si on aika vai­kea näh­dä, että mitään mer­kit­tä­vää lep­pois­ta­mis­ta voi­si saa­da aikaan.

    Sen sijaan Osmon ehdo­tus vero­tuk­sen siir­tä­mi­nen hait­ta­ve­ro­tuk­sek­si on ehdot­to­man kan­na­tet­ta­va. Ei sekään ihan help­po ole toteut­taa käytännössä…

  21. Jou­niL

    Syn­ty­vyy­den ale­ne­mi­nen vau­ras­tu­mi­sen myö­tä ei todel­la­kaan ole mikään kri­tit­tyi­hin mai­hin rajoit­tu­nut ilmiö. Ihan samat lai­na­lai­suu­det päte­vät myös isla­mi­lais­ten kes­kuu­des­sa. Vau­raim­mis­sa isla­mi­lai­sis­sa yhteis­kun­nis­sa syn­tyy­vyys on jo sel­väs­ti alle uusiu­tu­mis­ta­son. Muis­taak­se­ni Bos­nian mus­li­mit on täs­tä yksi esi­merk­ki. Ja Kii­nan lisäk­si erit­täin nope­aa syn­ty­vyy­den ale­ne­mis­ta on näh­ty muis­sa­kin nopeas­ti vau­ras­tu­neis­sa mais­sa Intias­ta Viet­na­miin jne.

  22. Eli siis työn teke­mi­sen vero­tus lope­te­taan, mut­ta tulon­siir­rot köy­hil­le säi­ly­te­tään tulosidonnaisena?
    Eli toi­sin­sa­noen työ­tu­lo­ve­ro­pro­sent­ti oli­si rik­kail­le nol­la ja sii­tä sit­ten nega­tii­vi­seen suun­taan köy­hyy­den kas­vaes­sa eli työ­tu­lo­jen vähetessä?

  23. Mat­ti H: Toi­vo sii­tä, että talous­kas­vu saa­tai­siin kyt­ke­tyk­si irti luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­ses­ta, on epä­rea­lis­ti­nen niin teo­rias­sa kuin käy­tän­nös­sä. Ihmi­set nyt vain ovat ahnei­ta myös mate­ri­aa­li­sel­le kulutukselle.

    Käy­tän­nös­tä en tie­dä, kos­ka en ole mikään ennus­ta­jaeuk­ko tms, mut­ta teo­rias­sa ei ole mitään ongel­maa. Yhtääl­tä, kuten Osmo sanoo, talou­den “an sich” ei tar­vit­se edes kas­vaa, tuot­ta­vuu­den kas­vu ei hait­taa jos ihmi­set tyy­ty­vät osa­puil­leen samaan ja ihmis­ten anne­taan päät­tää itse työn­te­kon­sa määrä. 

    Se, mik­si nykyi­sel­lään “tar­vi­taan” kas­vua, ei lii­ty elin­ta­son kohoa­mi­sen tar­pee­seen (eli ahneu­teen) sinän­sä, vaan 1) sii­hen että ihmi­set ovat kateel­li­sia naa­pu­reil­le jo sii­tä, että näil­lä menee mel­kein yhtä hyvin kuin itsel­lä ja 2) sii­hen että työ­nan­ta­jat eivät oikein tyk­kää sii­tä että joku halu­aa teh­dä vähem­män työ­tä. Eikä sii­tä tyk­kää myös­kään työ­ka­ve­rit aina. 

    Kas­vun pitää jat­kua, kos­ka tek­no­lo­gia ja työ­ta­po­jen tehos­tu­mi­nen paran­ta­vat tuot­ta­vuut­ta muu­ta­man pro­sen­tin vuo­si­vauh­tia. Talous­kas­vun sijaan pitäi­si­kin puhua kehi­tyk­ses­tä. Sen nyt voi mää­ri­tel­lä yksin­ker­tais­taen vaik­ka­pa tuo­tan­to­pää­oman mää­rä­nä työ­voi­mayk­sik­köä koh­den, mer­ki­tään sitä sym­bo­lil­la “k”. Pää­oma pitää ymmär­tää laveas­ti osaa­mi­sen, tek­no­lo­gian, logis­tii­kan jne nettovaikutuksena. 

    Ote­taan yksin­ker­tais­taen vähän Solowin mal­lin kal­tai­nen mal­li jos­sa talou­den volyy­mi riip­puu luon­non­va­ro­jen käy­tös­tä l, teh­dyis­tä työ­tun­neis­ta t, ja täs­tä k:n arvos­ta. Siis BKT = f(k,l,t)
    Mal­lis­sa kaik­ki osit­tais­de­ri­vaa­tat ovat posi­tii­vi­sia mut­ta toi­set deri­vaa­tat jokai­sen para­met­rin suh­teen nega­tii­vi­sia (las­ke­va raja­hyö­ty), sekä osit­tais­de­ri­vaat­ta kaik­kien kol­men suh­teen yhdes­sä positiivinen. 

    Ole­tan nyt, että k:n muu­tos on joten­kin ekso­gee­ni­nen, se kas­vaa jos­tain kum­man syys­tä koko ajan tie­tyl­lä tah­dil­la. Kos­ka raja­hyö­ty on vähe­ne­vä, kehi­tys kyl­lä pysäh­tyy jos­sain vai­hees­sa, jos luon­non­va­ro­jen käyt­tö tai työn­teon mää­rä ei lisään­ny. Työn­teon mää­räl­le on joka tapauk­ses­sa yläraja. 

    Minus­ta ongel­ma on yksin­ker­tai­sin­ta rat­kais­ta pyr­ki­mäl­lä mää­rit­tä­mään luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­sen kes­tä­vä taso (ts. jokai­sen luon­non­va­ran koh­dal­la tie­ten­kin erik­seen), ja pis­tää kaik­ki poliit­ti­set panok­set suo­raan sii­hen, että tämä kes­tä­vä taso ei yli­ty, sen­si­jaan että yri­tet­täi­siin puut­tua mal­lin mui­hin para­met­rei­hin suoraan. 

    Kil­pai­lun­tar­peel­le me emme voi mitään. Ahneu­del­le me emme voi mitään myös­kään. Luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­sen pysäyt­tä­mi­nen tekee luon­non­va­rois­ta posi­tio­naa­li­sia hyö­dyk­kei­tä, mikä tar­koit­taa että ne tule­vat jakau­tu­maan erit­täin epä­ta­sai­ses­ti. Sik­si tar­vit­see kes­kit­tyä myös sii­hen, että ne luon­non­va­rat, joi­ta oikeas­ti on varaa kulut­taa enem­män (eikä vain mie­li­ku­vi­tuk­ses­sa), nii­tä täy­tyy myös voi­da kulut­taa aina­kin siir­ty­mä­vai­hees­sa enemmän. 

    Meil­lä on aika hyvä tek­no­lo­gia ja infra, ja tek­no­lo­gian kehi­tys ei ihan heti lopu. Jos­kus tulee mark­ki­noil­le myös sel­lais­ta dis­rup­tii­vis­ta tek­no­lo­gi­aa, joka muut­taa tuo­tan­to­funk­tio­ta ker­ta­hei­tol­la, ja on ns. game chan­ger. Täl­lai­sia on tapah­tu­nut muu­ta­man ker­ran. Kivi­hii­li 1700-luvun lopul­la, öljy 1900-luvun alus­sa. Ydin­voi­mas­ta mei­na­si tul­la 1900-luvun lop­pu­puo­lis­kol­la sel­lai­nen, mut­ta vie­lä ei ole tul­lut. USA:ssa aina­kin nyt näyt­tää kaa­su nouse­van kovak­si teki­jäk­si. (Sivu­men­nen sanoen, niil­tä osin kun metaa­ni pää­tyi­si ilma­ke­hään, on ihan hyvä idea polt­taa se ja käyt­tää hyö­dyk­si, ennem­min kuin pääs­tää se ilmaan sellaisenaan) 

    Sum­ma sum­ma­rum: Koko­nais­rat­kai­sut eivät ole minus­ta hyvä idea. Kulu­tus­kriit­ti­syys ja anti­ka­pi­ta­lis­mi nyt vaan eivät ole asioi­ta, joil­la on poliit­ti­ses­ti mitään mah­dol­li­suut­ta ede­tä. Rat­kai­sut, joi­hin Kii­na ei esi­mer­kik­si suos­tu, ovat mel­kein merkityksettömiä.

  24. Iran ei oikein ole samal­la tasol­la Sau­di Arbian kans­sa. Se on sisäis­ten muu­tos­ten takia köyhtynyt.

    Esi­tän ris­ki­pai­kat maa­pal­lon väes­tön kas­vus­sa. Minus­ta on suu­ri vaa­ra että väes­tö tulee vie­lä kas­va­maan useam­man vuoden. 

    Var­sin­kin mus­li­mien yhteis­kun­ta saat­taa tuo­da vie­lä yllä­tyk­sen. Siel­lä nai­sen teh­tä­vä on useim­mi­ten teh­dä lapsia.

    Kii­nas­sa on ollut pit­kään yhden lap­sen poli­tiik­ka. Pys­ty­vät­kö pitä­mään sii­tä kiin­ni kos­ka aika moi­nen myl­ler­rys on tapah­tu­mas­sa ja tapah­tuu sii­nä yhteiskunnassa.

    Län­si­mais­sa alku­pe­räis­väes­tös­sä tapah­tuu supis­tu­mis­ta, mut­ta aina­kin Euroop­pa on putoa­mas­sa muu­ten­kin alas­päin koko maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa. USA on myös vaarassa.

    Jos kat­soo tätä ennus­tet­ta ei las­ku ole näkö­pii­ris­sä, ehkä pien­tä hidastumista.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailman_v%C3%A4est%C3%B6

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    JouniL
    Kat­so­pa Ira­nin luku­ja syntyvyydestä.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jou­ni L
    Väes­tön kas­vu­no­peus on vau­ras­tu­mi­sen myö­tä koko ajan laskenut.

    Voi­han se olla, että lap­sia teh­dään vau­ras­tu­neis­sa mais­sa paris­kun­taa koh­ti vähem­män. Vau­ras­tu­mi­sen ja hyvin­voin­nin myö­tä kui­ten­kin käy niin, että samaan aikaan on elos­sa ja kulut­ta­mas­sa hyvin­kin kol­me, jos ei jopa nel­ja suku­pol­vea. Ja odo­tet­ta­vis­sa ole­va eli­ni­kä kas­vaa vau­ras­tu­mi­sen myö­tä koko ajan. Tavoit­tee­na lie­nee vähin­tään­kin 90-kymp­pi­sek­si elä­mi­nen? Riit­tä­nee­kö sekään.
    Jaa, se rat­kai­su väestönkasvuun:
    Elo­ku­vas­sa “In Time” ihmi­siin on asen­net­tu aika­kel­lo yli­po­pu­laa­tion välttämiseksi:
    “By 2161, gene­tic alte­ra­tion has allowed huma­ni­ty to stop aging at 25. ‘Living time’, which can be trans­fer­red among indi­vi­duals on body-con­tact, is displayed on a clock implan­ted in people’s forearms. When that clock reac­hes zero, one dies instantly”
    …no oli huo­no vit­si. Elo­ku­va on toki mainio.

    Ener­gia: mitä enem­män ihmis­kun­nal­la on käy­tös­sään saas­tee­ton­ta, hal­paa ja lop­pu­ma­ton­ta ener­gi­aa, sitä parem­min poru­kal­la on mah­dol­li­suus vau­ras­tua, kulut­taa, ja elää loput­to­man pitkään.
    Eli huo­no­ja ovat nämä aurinko‑, tuu­li ym. ekoe­ner­giat. Ennus­tan pikais­ta lop­pua maa­pal­lol­le kun fuusio­reak­tio saa­daan käyttökelpoiseksi…

  26. Ennus­te on aika pes­si­mis­ti­nen. 9 mil­jar­dia vuon­na 2050 ei kuu­los­ta uskot­ta­val­ta. Ira­nis­sa hedel­mäl­li­syys puto­si suku­pol­ves­sa alle uusiu­tu­mis­ta­son, sama on tapah­tu­nut käy­tän­nös­sä kaik­kial­la. Syn­ty­vyys on pudon­nut huo­mat­ta­van nopeas­ti. 2000-luvul­la syn­ty­neet nai­set eivät toden­nä­köi­ses­ti mis­sään päin maa­il­maa tule syn­nyt­tä­mään kes­ki­mää­rin yli kah­ta las­ta, aivan Afri­kan köy­him­piä aluei­ta lukuunottamatta.

  27. Ihmi­nen ei tar­vit­se kovin pal­joa luon­non­va­ro­ja, jos hal­paa ener­gi­aa on saa­ta­vil­la. Jos nes­te­mäi­siä polt­toai­nei­ta tar­vi­taan, ne kaik­ki voi teh­dä vedes­tä ja hii­li­diok­si­dis­ta. Kaik­ki pet­ro­ke­mian tuot­teet voi sit­ten teh­dä niis­tä raaka-aineista. 

    Alu­mii­nia on myös käy­tän­nös­sä rajat­to­mas­ti, jos ener­gi­aa on pal­jon, sitä on 8 pro­sent­tia maan­kuo­ren mas­sas­ta. Jos ener­gia on ilmais­ta, alu­mii­ni on myös käy­tän­nös­sä ilmais­ta. Sama pätee moniin mui­hin­kin maan­kuo­res­sa ylei­siin mut­ta kal­liil­la ero­tel­ta­viin raaka-aineisiin. 

    Raa­ka-ainei­den kier­rä­tys on myös etu­pääs­sä ener­giain­ten­sii­vis­tä. Jos ener­gia on hal­paa, niin kier­rät­tä­mi­nen on myös hal­paa ja help­poa. En näe mitä ne ihmi­set lopul­ta oikein kulut­tai­si­vat mate­ri­aa­li­ses­ti sit­ten niin pal­jon? Nykyi­set kaa­to­pai­kat sisäl­tä­vät jo val­ta­vat mää­rät luon­non­va­ro­ja, joi­den hyö­dyn­tä­mi­sen estee­nä on vain se että se ei ole ener­gia­ta­lou­del­li­ses­ti kannattavaa.

  28. So, hal­pa ener­gia ei ole ongel­ma, vaan rat­kai­su useim­piin luon­non­va­roi­hin liit­tyiin ongelmiin.

  29. Jou­niL: Iran ei oikein ole samal­la tasol­la Sau­di Arbian kans­sa. Se on sisäis­ten muu­tos­ten takia köyhtynyt.Esitän ris­ki­pai­kat maa­pal­lon väes­tön kas­vus­sa. Minus­ta on suu­ri vaa­ra että väes­tö tulee vie­lä kas­va­maan useam­man vuo­den. Var­sin­kin mus­li­mien yhteis­kun­ta saat­taa tuo­da vie­lä yllä­tyk­sen. Siel­lä nai­sen teh­tä­vä on useim­mi­ten teh­dä lapsia.Kiinassa on ollut pit­kään yhden lap­sen poli­tiik­ka. Pys­ty­vät­kö pitä­mään sii­tä kiin­ni kos­ka aika moi­nen myl­ler­rys on tapah­tu­mas­sa ja tapah­tuu sii­nä yhteiskunnassa.Länsimaissa alku­pe­räis­väes­tös­sä tapah­tuu supis­tu­mis­ta, mut­ta aina­kin Euroop­pa on putoa­mas­sa muu­ten­kin alas­päin koko maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa. USA on myös vaarassa.Jos kat­soo tätä ennus­tet­ta ei las­ku ole näkö­pii­ris­sä, ehkä pien­tä hidas­tu­mis­ta.http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailman_v%C3%A4est%C3%B6

    Japa­nin ja käy­tän­nös­sä koko Euroo­pan syn­ty­vyys on alle uusiu­tu­mis­ra­jan. Sama­ten BRIC-mais­ta Venä­jän, Kii­nan ja Bra­si­lian, Intia on hyvin lähel­lä ja alit­ta­nee rajan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Syn­ty­vyys on kor­kea oikeas­taan enää Afri­kas­sa ja siel­lä­kin las­kus­sa. Myös maa­han­muut­ta­jien syn­ty­vyys puto­aa nopeas­ti koh­ti val­ta­väes­tön syntyvyyttä. 

    Syn­ty­vyy­den las­ku ei ole ei-mus­li­mien omi­nai­suus. Maa­il­man väki­rik­kaim­man mus­li­mi­maan Indo­ne­sian syn­ty­vyys lie­nee jo alle uusiutumisrajan.

    Väes­tö­muu­tok­set ovat kui­ten­kin hitai­ta, sil­lä nyt syn­ty­vä ikä­luok­ka tulee syn­ny­ty­si­kään vas­ta parin­kym­me­nen vuo­den kulut­tua. Sik­si väes­tö kas­vaa vie­lä syn­ty­vyy­den las­kun jäl­keen. Sama vipu­vai­ku­tus toi­mii kui­ten­kin toi­seen­kin suun­taan, jon­ka vuok­si uskal­lan ennus­taa, että vii­meis­tään ensi vuo­si­kym­me­nel­lä Kii­nas­sa yri­te­tään kuu­mei­ses­ti saa­da syn­ty­vyyt­tä nousuun.

    http://www.gapminder.org/news/children-per-women-since-1800-in-gapminder-world/

  30. Vihe­rins­si:
    En väi­tä, että juu­ri nyky­ti­lan­ne oli­si ainoa tasa­pain­opis­te, mut­ta kovin pal­jon sii­tä alas­päin meil­lä ei ole varaa men­nä. Kes­tä­vyys­va­je, anyone? 

    Jul­ki­sia pal­ve­lui­ta meil­lä on tosi­aan aika run­saas­ti, ja niis­tä monet var­mas­ti halua­vat pitää kiin­ni. Mut­ta per­he, jol­la on kak­si kal­lis­ta autoa ja joka tekee kak­si ulko­maan­mat­kaa vuo­des­sa, voi­si halu­tes­saan hyvin­kin luo­pua toi­ses­ta kal­liis­ta autos­ta ja toi­ses­ta ulko­maan­mat­kas­ta, ja naut­tia nii­den sijaan vaik­ka­pa lisään­ty­nees­tä yhtei­ses­tä ajas­ta, romut­ta­mat­ta sil­ti muu­ta yhteis­kun­taa. Lisään­ty­nyt vapaa-aika antaa usein myös mah­dol­li­suu­den kont­ri­buoi­da johon­kin yleis­hyö­dyl­li­seen hank­kee­seen, ja lisä­tä näin mui­den hyvinvointia.

    Täs­tä pää­see­kin vie­lä toi­seen aihee­seen. Nyky­ään maan tar­peet mita­taan aika hel­pos­ti talous­e­lä­män tar­pei­na tai BKT:n kas­vun vaa­ti­muk­se­na. Ajat­te­len asioi­ta mie­luum­min niin päin, että yhteis­kun­ta ja talous ovat ihmis­tä var­ten. Lep­pois­ta­mi­nen on tämän mukaan eduk­si sil­loin, kun lep­poi­suu­den ja rahal­li­sen ja rahat­to­man kulu­tuk­sen yhteen­las­ket­tu arvo ihmi­sil­le kasvaa.

  31. Jos halu­taan lep­pois­taa, niin sehän käy hel­pos­ti ilman kun ale­taan vaan aja­maan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa alas. Sen jäl­keen voi­daan­kin siir­tyä täs­tä talou­del­li­sen kas­vun pakos­ta lep­pois­ta­mi­seen, kos­ka jul­ki­nen talous romu­tu kun vel­vol­li­suuk­sia on aikai­sem­paa vähemmän.

    Jos­tain kum­man syys­tä suuu­rin osa lep­pois­ta­mis­ta kan­nat­ta­vis­ta halu­aa kui­ten­kin vuo­des­ta toi­seen vain lisä­tä jul­ki­sia menoja.

  32. Tie­de­mies: Minus­ta ongel­ma on yksin­ker­tai­sin­ta rat­kais­ta pyr­ki­mäl­lä mää­rit­tä­mään luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­sen kes­tä­vä taso (ts. jokai­sen luon­non­va­ran koh­dal­la tie­ten­kin erik­seen), ja pis­tää kaik­ki poliit­ti­set panok­set suo­raan sii­hen, että tämä kes­tä­vä taso ei yli­ty, sen­si­jaan että yri­tet­täi­siin puut­tua mal­lin mui­hin para­met­rei­hin suoraan. 

    Täl­lä rat­kai­sul­la on pari heik­kout­ta. Ensik­si se on luon­teel­taan sosia­lis­ti­nen, sää­te­lyä lisää­vä ja toteu­tuak­seen se vaa­ti­si kan­sain­vä­li­sen eli­men, joka mää­rit­te­li­si kun­kin luon­non­va­ran kulu­tuk­sen kes­tä­vän tason. Täl­lai­sen eli­men työs­ken­te­ly oli­si kui­ten­kin kovaa kil­pai­lua sii­tä, miten min­kin koh­teen kes­tä­vä taso mää­ri­tel­lään ja ket­kä pää­se­vät hyö­dyn­tä­mään ja kuin­ka pal­jon kenen­kin maal­la ole­via luon­non­va­ro­ja. Mah­do­ton teh­tä­vä. Toi­sek­si tämä rat­kai­su vain kär­jis­täi­si – kuten edel­lä esi­tin – yhteis­kun­tien pola­ri­soi­tu­mi­sen ongel­maa ja sitä kaut­ta lisäi­si tur­han kulu­tuk­sen mää­rää, jos muu­ten talou­des­sa toi­mit­tai­siin niin kuin nykyisin.

    Sii­tä olen samaa miel­tä kans­sa­si, ettei ihmis­ten ahneu­del­le ja kil­pai­lu­tai­pu­muk­sel­le voi­da mitään – eikä edes pitäi­si voi­da. En puhu­nut­kaan kil­pai­lun rajoit­ta­mi­ses­ta vaan kil­pai­lu­pai­neen alen­ta­mi­ses­ta. Voi­ma­va­ro­jen kulu­tus­han on ver­ran­nol­li­nen voi­ton ja tap­pion ero­tuk­seen. Mitä suu­rem­pi on voit­to, sitä enem­män voi­ma­va­ro­ja kil­pai­luun kan­nat­taa sijoit­taa. Mes­ta­ruus­sar­jan pyö­rit­tä­mi­ses­sä kulu­te­taan mon­ta ker­ta­lu­kua enem­män ener­gi­aa kuin har­ras­te­li­ja­fu­tik­ses­sa. Sil­ti kum­mas­sa­kin kil­pail­laan täy­sil­lä ja nau­ti­taan pelistä.

    Ainoa tie­tä­mä­ni rat­kai­su, jos­sa yhdis­tyy sekä alem­pi kulu­tuk­sen taso että tasai­sem­pi tulon­ja­ko ja sitä kaut­ta myös vähäi­sem­pi sosi­aa­li­sen tasauk­sen eli vero­tuk­sen tar­ve, on talou­den ins­ti­tu­tio­naa­lis­ten pal­kin­to­jen pie­nen­tä­mi­nen. Olen­nais­ta on myös se, ettei tämä rat­kai­su vaa­di sää­te­lyn lisää­mis­tä vaan sen purkamista.

    Olen ymmär­tä­nyt, että kan­na­tat lail­la­ni teki­jä­noi­keuk­sis­ta ja paten­teis­ta luo­pu­mis­ta sil­lä perus­teel­la, että päin­vas­toin kuin ylei­ses­ti aja­tel­laan, ne pikem­min­kin estä­vät kuin edis­tä­vät tai­tei­den ja tek­nii­kan kehi­tys­tä. Niis­tä luo­pu­mi­nen on myös lin­jas­sa esit­tä­mä­ni rat­kai­sun kans­sa, sil­lä näi­den sisäl­tä­mät yksi­noi­keu­det ovat juu­ri tar­koit­ta­mia­ni ins­ti­tu­tio­naa­li­sia pal­kin­to­ja. Paten­tit ja teki­jä­noi­keu­det ovat erit­täin arvok­kai­ta. Sik­si niis­tä kil­pai­luun ja nii­den hal­lin­noin­tiin käy­te­tään val­ta­vat mää­rät varo­ja ja sik­si näis­sä kil­pai­luis­sa menes­ty­neet rikas­tu­vat tol­kut­to­mas­ti ja sik­si näin muo­dos­tuu itse­ään voi­mis­ta­va kulu­tuk­sen kasvukierre.

    Täl­lai­sia ins­ti­tu­tio­naa­li­sia pal­kin­to­ja on mui­ta­kin. Yhteis­tä niil­le on se, että ne ovat alku­jaan kan­sal­li­sin sää­dök­sin viral­lis­tet­tu­ja tapo­ja oman tuo­tan­non tehos­ta­mi­sek­si. Sit­ten mui­den mai­den on ollut seu­rat­ta­va peräs­sä ja sit­ten niis­tä on tul­lut WTO:n sää­te­le­mää talout­ta, kan­sain­vä­lis­tä kapi­ta­lis­mia, ”reaa­li­mark­ki­na­ta­lout­ta”.

    Tuhan­net tut­ki­jat ja insi­nöö­rit teke­vät töi­tä sen eteen, että löy­det­täi­siin aivan uusi ener­gian­tuo­tan­to­ta­pa, joka tehos­tai­si niin hyö­dyk­kei­den kuin hai­tak­kei­den­kin tuo­tan­toa. Itse pitäi­sin kui­ten­kin tär­keäm­pä­nä sitä, että löy­det­täi­siin uudet omis­ta­mi­sen ja kau­pan sään­nöt, jot­ka paran­tai­si­vat tuo­tan­non hyö­ty­suh­det­ta vähen­tä­mäl­lä hai­tak­kei­den tar­vet­ta. Mie­les­tä­ni esit­tä­mä­ni rat­kai­su on tähän var­sin hyvä ehdokas.

  33. Tie­de­mies:
    So, hal­pa ener­gia ei ole ongel­ma, vaan rat­kai­su useim­piin luon­non­va­roi­hin liit­tyiin ongelmiin.

    Hie­no aja­tus. Maa­il­man val­ta­me­ris­sä meil­lä on peri­aa­tees­sa ehty­mä­tön ener­gia­va­ras­to. vali­tet­ta­vas­ti se samal­la on käy­tän­nös­sä käyt­tö­kel­vo­ton. Kirot­tu Car­not, joka näin päätti.

    Mis­tä­kö­hän löy­tyi­si ehty­mä­tön uusiu­tu­va hel­pos­ti ja pie­nin kus­tan­nuk­sin hyö­de­nyn­net­tä­vis­sä ole­va ener­gia­muo­to? Nyth­hän olem­me vuo­si­sa­to­ja syö­neet pääomaa.

    Fuusio­ener­gia on vii­mei­set vii­si­kym­men­tä vuot­ta ollut hyö­dyn­net­tä­vis­sä lähim­män 20 vuo­den kuluessa.

  34. Aurinko‑, tuuli‑, ja ydin­e­ner­gia ovat kaik­ki luon­non­va­ro­jen kan­nal­ta aika hyviä. Pöä­oma­kus­tan­nuk­set tie­tys­ti ovat mel­ko isot ja aurin­ko­voi­man hyö­ty­suh­teen osal­ta on toivomisenvaraa. 

    Ja onhan siel­lä meres­sä hyvin ener­gi­aa, uraa­nia saa siel­tä ja kus­tan­nus­kin on aika mal­til­li­nen. Vähän parem­mat bur­nu­pit ja kal­liim­pi mal­min hin­ta, ja se kannattaisi.

  35. TALOUDEN PAKKO KASVAA
    Maa­il­man­laa­jui­ses­sa kil­pai­lus­sa pär­jää par­hail­la tuo­tan­to­pa­nok­sil­la. Se ajaa yhä uusien inno­vaa­tioi­den käyt­töön­ot­toon, mikä on luo­nut jat­ku­van talous­kas­vun. Tie­de kehit­tää koko ajan uut­ta ja sik­si uusil­la sovel­lu­tuk­sil­la työn tuot­ta­vuut­ta voi­daan peri­aat­tees­sa paran­taa loputtomiin.
    Hyvän kysyn­nän aika­na työn­te­ki­jät­kin ovat kan­nat­ta­va sijoi­tus niin kau­an kun­nes kye­tään inves­toi­maan uut­ta, mikä kor­vaa myös työn­te­ki­jöi­tä. Talous­kas­vun pitää olla jat­ku­vaa, jot­ta työl­li­syys säi­lyi­si. Työl­li­syy­den romah­dus vie ale­ne­vaan sää­ty­kier­toon: moni puto­aa sii­tä yhteis­kun­ta­luo­kas­ta, mihin on samais­tu­nut kuu­lu­van­sa. Eriar­voi­suu­den kas­vu saa ihmi­set rea­goi­maan taval­la, joka on vaa­rak­si itsel­le ja yhteiskuntarauhalle.
    Talous­kas­vu ei kos­kaan voi olla riit­tä­vä, sil­lä pää­osin mark­ki­noi­den mani­pu­loi­mi­na ihmis­ten tar­peet kas­va­vat vie­lä nopeam­min kuin talous. Sik­si talous­kas­vun hyväk­si ”täy­tyy” tin­kiä vas­tuul­li­ses­ta tuo­tan­nos­ta. Jos maa on vara­kas, val­lit­se­val­la elä­män­ta­val­lam­me se väki­sin tulee kuor­mit­ta­neek­si ympä­ris­töä ja lisän­neek­si jos­sain velan­ot­toa. Mihin tämä joh­taa, his­to­rias­ta löy­tyy kam­mot­ta­via esimerkkejä.
    Paras­ta oli­si käyt­tää vält­tä­mät­tö­mil­tä tar­peil­ta yli jää­vät resurs­sit tasa-arvon paran­ta­mi­seen, yhtei­siin pal­ve­lui­hin ja eri­lais­ten räs­tien paik­kaa­mi­seen. Sel­lai­nen on kui­ten­kin yli­voi­mai­sen vai­ke­aa, sil­lä ihmi­nen on hie­rark­ki­nen lau­ma­sie­lu. Hän halu­aa kiih­keäs­ti elää aikan­sa tren­de­jä nou­dat­taen. Tätä käyt­täy­ty­mis­tä mark­ki­nat käyt­tä­vät hyväk­seen lisä­täk­seen kulu­tus­ta. Samal­la ihmi­set myös kil­pai­le­vat ase­mas­ta yhtei­söis­sään, mikä sekin nyky­kult­tuu­ris­sam­me useim­pien koh­dal­la toteu­te­taan mark­ki­noi­den kulu­tus­tuot­teil­la. Sen täh­den har­va kokee, että hänel­tä enää riit­tää varo­ja sel­lai­seen, mis­tä toi­set­kin hyötyisivät.
    Rea­lis­tin on läh­det­tä­vä sii­tä, että kulut­ta­mis­ta on pak­ko jat­kaa, kos­ka se on niin oleel­li­nen osa nyky­kult­tuu­riam­me. Kult­tuu­rin muut­ta­mi­nen on sitä pait­si äärim­mäi­sen vai­ke­aa, mut­ta kulu­tuk­sen sisäl­töä on sen sijaan ollut mah­dol­lis­ta uudis­taa. Kulut­ta­mis­ta on jo voi­tu ohja­ta sel­lai­seen, min­kä tuot­ta­mi­nen ei tuh­laa ener­gi­aa, saas­tut­taa vähän, sääs­tää luon­non­va­ro­ja ja tapah­tuu eet­ti­ses­ti oikein. Sii­hen kui­ten­kaan ei ole riit­tä­väs­ti kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta, että vas­tuul­li­seen kulut­ta­mi­seen ei sai­si kuu­lua velkavetoisuus.
    Vas­tuun­kan­ta­mi­sen viet­ti on myös osa ihmis­luon­toa. Monel­le huo­li nyky­me­non tuhoi­suu­des­ta on aito ja se saa kil­pai­le­maan elä­män­ta­van eko­lo­gi­suu­del­la. Rat­kai­se­va kehi­ty­sas­kel on jo otet­tu, kun on syn­ty­nyt mark­ki­noi­ta, jot­ka hyö­ty­vät vas­tuul­li­ses­ta kulu­tuk­ses­ta, ja pää­mää­rä on saa­vu­tet­ta­vis­sa, jos vas­tuul­li­nen kulu­tus kaik­kial­la syr­jäyt­tää vas­tuut­to­man. Talous­kas­vua yllä­pi­tää vas­tuul­li­nen­kin kulutus.

    Tar­kem­mat perus­te­lut: http://jyrkipatomaki.blogspot.fi/search/label/Talouden%20pakko%20kasvaa%3F

  36. Fuusio­ener­gia on vii­mei­set vii­si­kym­men­tä vuot­ta ollut hyö­dyn­net­tä­vis­sä­lä­him­män 20 vuo­den kuluessa. 

    Ja fuusio­ne­ner­gia­kaan ei sit­ten “kah­den­kym­men vuo­den” kulut­tua ole lähel­lä­kään ilmais­ta, vaan pää­oma­ku­lut lai­tos­ten perus­ta­mi­ses­ta ja huol­ta­mi­ses­ta tule­vat ole­maan niin kor­kei­ta, että nykyi­sil­lä säh­kön hin­noil­la ei luul­ta­vas­ti ole vie­lä kannattavaa.

    Lisäk­si jos kuva­tun­lai­seen ääret­tö­män ener­gian yhteis­kun­taan (“polt­toai­neet ja pet­ro­ke­mian tuot­teet vedes­tä ja hii­li­diok­si­dis­ta”) pyrit­tä­siin fuusio­voi­mal­la, luul­ta­vas­ti lai­tos­ten vaa­ti­mat eri­kois­ma­te­ri­aa­lit lop­pui­si­vat kes­ken ennen kuin nii­tä saa­tai­siin pys­tyyn lähes­kään tarpeeksi.

    Ääret­tö­män ener­gian yhteis­kun­taan saa­te­taan hyväl­lä tuu­ril­la pääs­tä jos­kus tuhan­nen vuo­den kulues­sa, mut­ta nyt käsil­lä ole­viin ongel­miin ener­gian sääs­tö ja raken­tei­den kehit­tä­mi­nen on parem­pi rat­kai­su. Jos­kus pitää men­nä taak­se­päin jot­ta pääs­täi­siin eteenpäin.

  37. Työ­nan­ta­jat eivät käsit­tääk­se­ni kau­heas­ti rakas­ta näi­tä lep­pois­ta­mi­sia, kun resurs­sit on viri­tet­ty mini­miin. Omas­sa työ­pai­kas­sa­ni loma­ra­hat saa vaih­taa lomak­si min­kä mie­lel­lä­ni teen­kin mut­ta arvaat­te var­maan, että en voi kovin­kaan hel­pol­la pitää 7 vii­kon lomaa yhteen putkeen…

    Itsea­sias­sa on vähän ongel­mal­lis­ta saa­da ne kaik­ki edes pidet­tyä jär­ke­vään aikaan, kun kol­le­gat haluai­si­vat myös lomailla 🙁

  38. Juho Laa­tu: Jul­ki­sia pal­ve­lui­ta meil­lä on tosi­aan aika run­saas­ti, ja niis­tä monet var­mas­ti halua­vat pitää kiin­ni. Mut­ta per­he, jol­la on kak­si kal­lis­ta autoa ja joka tekee kak­si ulko­maan­mat­kaa vuo­des­sa, voi­si halu­tes­saan hyvin­kin luo­pua toi­ses­ta kal­liis­ta autos­ta ja toi­ses­ta ulko­maan­mat­kas­ta, ja naut­tia nii­den sijaan vaik­ka­pa lisään­ty­nees­tä yhtei­ses­tä ajas­ta, romut­ta­mat­ta sil­ti muu­ta yhteiskuntaa.

    Tjaa…

    Kos­ka per­hees­sä on kak­si kal­lis­ta autoa, per­heen pitää olla hyvä­tu­loi­nen, brut­to­tu­lot lie­ne­vät jos­sain 150 000 euron nur­kil­la. Kum­pi­kin tulon­saa­ja on kor­keim­mas­sa mar­gi­naa­li­ve­ros­sa, mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sent­ti kar­keas­ti 50 (riip­puu kovin sii­tä, mitä kaik­kea veroi­hin lasketaan).

    Per­he jät­tää toi­sen auton pois, jol­loin rahaa sääs­tyy noin 10 000 euroa vuo­des­sa. Samoin toi­nen ulko­maan­mat­ka jää väliin, mat­kas­ta ja per­hees­tä riip­puen ehkä 5 000 euroa. Kulu­tus pie­ne­nee 15 000 eurolla.

    Kos­ka vero­pro­sent­ti on kova, tämä mah­dol­lis­taa lep­pois­ta­mi­sen noin 30 000 eurol­la brut­to­tu­lo­ja. Per­he tin­kii kulu­tuk­ses­taan 15 000 eurol­la, van­hem­mat siir­ty­vät neli­päi­väi­seen työ­viik­koon (jos­kin pie­ni osa edus­ta menee autos­ta luo­pu­mi­sen aiheut­ta­maan mat­ka-aiko­jen pitenemiseen).

    Yhteis­kun­nal­ta jää noin 15 000 euroa tulo­ve­ro­tu­lo­ja saa­mat­ta. Sen lisäk­si jää iso kasa elä­ke­mak­su­ja saa­mat­ta, mikä on ongel­ma nyt (mut­ta ehkä siu­naus tule­vai­suu­des­sa). Arvon­li­sä­ve­ro­ja ja val­mis­te­ve­ro­ja jää auton osal­ta saa­mat­ta tuhan­sil­la euroil­la, samoin työl­lis­tä­vä vai­ku­tus jää tulematta.

    Van­hem­pien työ­nan­ta­jil­leen anta­man lisä­ar­von koh­dal­la vii­van alle jää kysy­mys­merk­ki. Kes­ki­mää­rin se ole­tet­ta­vas­ti vähe­nee, mis­tä voi sit­ten tul­la seu­ran­nais­vai­ku­tuk­sia. Nii­tä on kui­ten­kin vai­kea arvioida.

    Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta plus­puo­lel­le taas tulee se, että toi­nen auto ei ole kulut­ta­mas­sa tie­tä (jos­kin kor­vaa­va jul­ki­nen voi vai­kut­taa asi­aan). Samoin auton tai polt­toai­neen han­kin­ta eivät rii­vaa kaup­pa­ta­set­ta. Per­he ei myös­kään kan­na rahaa ulko­mail­le mat­kai­lun muo­dos­sa. Kaup­pa- ja vaih­to­ta­se kiit­tä­vät. (Mut­ta jos van­hem­mat työs­ken­te­le­vät vien­ti­sek­to­ril­la, sin­ne jää toden­nä­köi­ses­ti vas­taa­vas­ti rahaa tulematta.)

    Minus­ta tämä case vai­kut­taa yhteis­kun­nan kan­nal­ta erit­täin huo­nol­ta lep­pois­ta­mi­sel­ta. Nime­no­maan hyvä­tu­lois­ten lep­pois­ta­mi­nen on kal­lis­ta yhteiskunnalle.

    Lisäk­si eri­tyi­sen huo­mat­ta­vaa on se, että ihmi­set eivät kes­ki­mää­rin ole kovin kiin­nos­tu­nei­ta asias­ta. Loma­ra­ho­ja ei kovin­kaan usein vaih­de­ta vapaik­si, vaik­ka sai­si. Verot­ta­ja tulee lep­pois­ta­mi­ses­sa rajus­ti vas­taan eri­tyi­ses­ti hyvä­tu­loi­sil­la. Omaa työ­mää­rään­sä sää­te­le­vät ihmi­set (vaik­ka­pa opet­ta­jat, jot­ka voi­vat vai­kut­taa tun­ti­mää­riin­sä) eivät suin­kaan aina halua mini­moi­da työmääränsä.

    Sekin kyl­lä pitää paik­kan­sa, ettei­vät kaik­ki työ­nan­ta­jat rakas­ta lep­pois­ta­jia. Jos kyse on kal­liis­ti kou­lu­te­tus­ta ja eri­kois­tu­nees­ta ihmi­ses­tä, lep­pois­ta­mi­nen on kal­lis­ta työnantajallekin.

  39. Ei ener­gi­aa tar­vit­se olla ääret­tö­män pal­jon eikä sen hin­nan olla nol­la. Riit­tää että se on suh­tees­sa raa­ka-ainei­den hin­taan riit­tä­vän hal­paa, että kan­nat­taa käyt­tää ener­gi­aa tehok­kaam­paan kierrätykseen.

  40. No minun on help­po lep­pois­taa kun sanon, että minä nyt vaan en tee enem­pää. Jos ei kel­paa, niin ette saa edes tätä.

  41. hta:
    Työ­nan­ta­jat eivät käsit­tääk­se­ni kau­heas­ti rakas­ta näi­tä lep­pois­ta­mi­sia, kun resurs­sit on viri­tet­ty mini­miin. Omas­sa työ­pai­kas­sa­ni loma­ra­hat saa vaih­taa lomak­si min­kä mie­lel­lä­ni teen­kin mut­ta arvaat­te var­maan, että en voi kovin­kaan hel­pol­la pitää 7 vii­kon lomaa yhteen putkeen…

    Kuu­los­taa kovas­ti sil­tä, että resurs­sit on viri­tet­ty mini­min alle.

  42. teek­ka­ri: Ja fuusio­ne­ner­gia­kaan ei sit­ten “kah­den­kym­men vuo­den” kulut­tua ole lähel­lä­kään ilmais­ta, vaan pää­oma­ku­lut lai­tos­ten perus­ta­mi­ses­ta ja huol­ta­mi­ses­ta tule­vat ole­maan niin kor­kei­ta, että nykyi­sil­lä säh­kön hin­noil­la ei luul­ta­vas­ti ole vie­lä kannattavaa.

    Lisäk­si jos kuva­tun­lai­seen ääret­tö­män ener­gian yhteis­kun­taan (“polt­toai­neet ja pet­ro­ke­mian tuot­teet vedes­tä ja hii­li­diok­si­dis­ta”) pyrit­tä­siin fuusio­voi­mal­la, luul­ta­vas­ti lai­tos­ten vaa­ti­mat eri­kois­ma­te­ri­aa­lit lop­pui­si­vat kes­ken ennen kuin nii­tä saa­tai­siin pys­tyyn lähes­kään tarpeeksi.

    Ääret­tö­män ener­gian yhteis­kun­taan saa­te­taan hyväl­lä tuu­ril­la pääs­tä jos­kus tuhan­nen vuo­den kulues­sa, mut­ta nyt käsil­lä ole­viin ongel­miin ener­gian sääs­tö ja raken­tei­den kehit­tä­mi­nen on parem­pi rat­kai­su. Jos­kus pitää men­nä taak­se­päin jot­ta pääs­täi­siin eteenpäin.

    Olet aivan oikeas­sa sii­tä, että pää­oma­kus­tan­nuk­set tule­vat ole­maan suu­ret aina­kin alkuun. Se, että fis­sio­voi­ma­lat ovat talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­via antaa kui­ten­kin hyvän syyn uskoa, että fuusiol­la­kin on mah­dol­li­suus. Olen mones­ti ihme­tel­lyt, että kuin­ka fis­sio voi olla kan­nat­ta­vaa uraa­nin lou­hi­mi­sen ja rikas­ta­mi­sen, sekä lai­tos­ten kor­kean hin­nan takia. Polt­toai­neen ener­gia­ti­heys tai­taa olla täs­sä se avain­sa­na. Ja toki run­sail­la jul­ki­sil­la rahoil­la ede­sau­tet­tu fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den alhai­nen hin­ta­kin on teh­nyt kai­vos­toi­min­nas­ta ja uraa­nin rikas­ta­mi­ses­ta ja kul­jet­ta­mi­ses­ta kannattavampaa. 

    Huol­ta­mi­sen hin­ta­vuut­ta epäi­len. Toka­ma­kin sei­nien vaih­ta­mi­nen tus­kin on yhtä suu­ri spek­taak­ke­li kuin fis­sio­voi­ma­lan huol­ta­mi­nen. Olet­taen, että huol­to­toi­men­pi­teis­sä tar­vit­see men­nä lähel­le paik­kaa jos­sa ydin­reak­tiot tapah­tu­vat. Muil­ta osin lai­tok­set tus­kin kovin pal­joa eroa­vat toi­sis­taan. En ole mikään fuusio­ener­gian asian­tun­ti­ja, mut­ta mate­ri­aa­li­puo­lel­ta löy­tyy jotain tie­tä­mys­tä. Mitä nyt pikai­ses­ti tar­kis­tin, niin eivät nämä vaa­dit­ta­vat eri­kois­ma­te­ri­aa­lit nyt niin eri­koi­sia ole. Var­sin ylei­siä ja edul­li­sia alkuai­nei­ta niis­sä käy­te­tään. Val­mis­tus­tek­nii­kat tosin tus­kin ovat vie­lä yhtä hiot­tu­ja kuin jo laa­ja­mit­tai­ses­sa kau­pal­li­ses­sa käy­tös­sä ole­vien mate­ri­aa­lien tapauksessa.

    Ener­gian sääs­tä­mi­nen ja yhteis­kun­nan raken­tei­den muok­kaa­mi­nen pien­tä ener­gian­käyt­töä edis­tä­vik­si ovat jär­ke­viä teko­ja ener­gian­tuo­tan­to­ta­vas­ta riippumatta. 

    Ainiin, tär­kein mei­na­si unoh­tua, se vit­si fuusios­ta muu­ten meni vuo­si­lu­vuil­taan niin, että “ollut 50 vuot­ta tulos­sa 50:n vuo­den päästä”.

  43. Vihe­rins­si:
    Yhteis­kun­nal­ta jää noin 15 000 euroa tulo­ve­ro­tu­lo­ja saamatta. 

    Van­hem­pien työ­nan­ta­jil­leen anta­man lisä­ar­von koh­dal­la vii­van alle jää kysymysmerkki. 

    Minus­ta tämä case vai­kut­taa yhteis­kun­nan kan­nal­ta erit­täin huo­nol­ta lep­pois­ta­mi­sel­ta. Nime­no­maan hyvä­tu­lois­ten lep­pois­ta­mi­nen on kal­lis­ta yhteiskunnalle. 

    Kai­ken­lai­nen lep­pois­ta­mi­nen vähen­tää tosi­aan myös työ­tä ja sen tulok­sia — pait­si jos työ siir­tyy vapaa­eh­tois­puo­lel­le. Myös puu­tar­han­hoi­to ja las­ten kas­vat­ta­mi­nen on yhteis­kun­taa hyö­dyt­tä­vää työ­tä. Pyrin mit­taa­maan yhteis­kun­nan koko­nais­hyö­tyä ihmis­ten tyy­ty­väi­syy­den sum­ma­na, enkä esi­mer­kik­si BKT:na tai yri­tys­ten intresseinä.

    Tuo kysees­sä ole­va per­he ilmei­ses­ti muut­tui myös tyy­ty­väi­sem­mäk­si. Muu yhteis­kun­ta menet­ti hei­dän vero­tu­lo­jaan, joil­la voi­si hank­kia muil­le jotain tyy­ty­väi­syyt­tä lisää­vää. Mut­ta ehkä ystä­vät saa­vat lisää tyy­ty­väi­syyt­tä lisää­viä kut­su­ja puutarhajuhliin.

    Kos­ka ulko­maan­mat­kat ja ulko­mais­ten auto­jen osta­mi­nen hyö­dyt­tää pikäl­ti ulko­mai­sia taho­ja, suo­ma­lai­set sel­vi­si­vät ehkä vähäl­lä tämän per­heen lep­pois­ta­mi­ses­sa. Ehkä puo­let nois­ta sääs­töis­tä menee lähipalveluihin.

    Yhteen­ve­to­na tote­ai­sin, että yhteis­kun­nan edun mit­taa­mi­nen ei ole help­poa. Sitä ei kui­ten­kaan pitäi­si mita­ta koko­nais­ve­ro­tu­lo­ker­ty­mä­nä, vaan kan­sa­lais­ten koko­nais­tyy­ty­väi­syy­te­nä. Sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että haluai­sim­me mak­si­moi­da yhteis­kun­nan tehol­li­sen työn­teon mää­rän, pal­ka­ton työ on yhtä arvo­kas­ta kuin pal­kal­li­nen. Suo­men nykyi­sel­lä kulu­tus- / elin­ta­sol­la lep­pois­ta­mi­seen on varaa. Eli kyse on vain sii­tä, mitä kan­sa halu­aa. Han­ka­lin käy­tän­nön kysy­mys on ehkä se, miten vero­tus­ta kan­nat­tai­si vii­la­ta, jos palk­ka­ve­ron osuus alenee.

  44. Fuusio­voi­man ohel­la kan­nat­taa ihan vaka­vas­ti ottaa sel­vää kehit­ty­neem­mäs­tä fis­sio­voi­mas­ta. Esi­mer­kik­si IFR-tyyp­pi­set nopeat reak­to­rit ja tho­riu­mia polt­ta­vat LFTR-tyyp­pi­set sula­suo­la­reak­to­rit voi­si­vat hyvin olla sitä, mitä fuusion piti olla. Kum­mat­kin oli­si­vat raken­nus­val­mii­na 5–20 vuo­des­sa; IFR-lai­tok­sen voi jo nyt ostaa GE-Hitac­hil­ta, ja sel­lai­nen on vah­va­na kil­pai­li­ja­na Ison-Bri­tan­nian kaa­vai­luis­sa plu­to­nium­va­ras­ton tuhoamisessa. 

    IFR:stä hyvä tie­to­pa­ket­ti löy­tyy vaik­ka täältä:

    http://bravenewclimate.com/category/ifr-fad/

  45. Juho Laa­tu: Kai­ken­lai­nen lep­pois­ta­mi­nen vähen­tää tosi­aan myös työ­tä ja sen tulok­sia – pait­si jos työ siir­tyy vapaa­eh­tois­puo­lel­le. Myös puu­tar­han­hoi­to ja las­ten kas­vat­ta­mi­nen on yhteis­kun­taa hyö­dyt­tä­vää työ­tä. Pyrin mit­taa­maan yhteis­kun­nan koko­nais­hyö­tyä ihmis­ten tyy­ty­väi­syy­den sum­ma­na, enkä esi­mer­kik­si BKT:na tai yri­tys­ten intresseinä.

    Tuo kysees­sä ole­va per­he ilmei­ses­ti muut­tui myös tyy­ty­väi­sem­mäk­si. Muu yhteis­kun­ta menet­ti hei­dän vero­tu­lo­jaan, joil­la voi­si hank­kia muil­le jotain tyy­ty­väi­syyt­tä lisää­vää. Mut­ta ehkä ystä­vät saa­vat lisää tyy­ty­väi­syyt­tä lisää­viä kut­su­ja puutarhajuhliin.
    Kos­ka ulko­maan­mat­kat ja ulko­mais­ten auto­jen osta­mi­nen hyö­dyt­tää pikäl­ti ulko­mai­sia taho­ja, suo­ma­lai­set sel­vi­si­vät ehkä vähäl­lä tämän per­heen lep­pois­ta­mi­ses­sa. Ehkä puo­let nois­ta sääs­töis­tä menee lähipalveluihin.

    Tulee kal­lis­ta hyvin­voin­tia puu­tar­has­sa. Äkkiä las­ke­mal­la madal­tu­nees­ta brut­to­pal­kas­ta noin kak­si kol­man­nes­ta on pois veron­mak­sa­jil­ta ja vain nel­jän­nes ulko­mai­sil­ta toi­mi­joil­ta. Pel­kät yhteis­kun­nan suo­rat tap­piot ovat noin 20 000 euroa vuo­des­sa täs­sä tapauk­ses­sa. On hyvin vai­kea uskoa, että tuol­lai­nen raha­sum­ma sääs­tyy puu­tar­ha­juh­lien ansios­ta jos­tain yhteis­kun­nan menoista…

    Sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että haluai­sim­me mak­si­moi­da yhteis­kun­nan tehol­li­sen työn­teon mää­rän, pal­ka­ton työ on yhtä arvo­kas­ta kuin pal­kal­li­nen. Suo­men nykyi­sel­lä kulu­tus- / elin­ta­sol­la lep­pois­ta­mi­seen on varaa. Eli kyse on vain sii­tä, mitä kan­sa halu­aa. Han­ka­lin käy­tän­nön kysy­mys on ehkä se, miten vero­tus­ta kan­nat­tai­si vii­la­ta, jos palk­ka­ve­ron osuus alenee.

    Tuos­ta pal­kat­to­man työn arvos­ta olen samaa miel­tä. Sii­nä vain hel­pos­ti käy niin, että sum­ma ei mene tasan eri vaihtoehdoissa.

    Raha on moneen asi­aan huo­no mit­ta­ri, mut­ta täs­sä koh­das­sa se toi­mii kah­des­sa asias­sa. Hyvin­voin­ti­pal­ve­lut huo­nom­pio­sai­sil­le tuo­te­taan rahal­la. Lisäk­si palk­ka mit­taa hen­ki­lön tuottavuutta.

    Kun hyvä­palk­kai­nen hen­ki­lö lep­pois­taa, jää tuot­ta­vaa työ­tä teke­mät­tä. Sii­hen ei hel­pos­ti saa tois­ta teki­jää, kos­ka hyvä palk­ka ker­too tuot­ta­vuu­den lisäk­si teki­jöi­den vähyy­des­tä. Lep­pois­tus voi paran­taa hyvä­palk­kai­sen lep­pois­ta­jan hyvin­voin­tia, mut­ta samal­la se hei­ken­tää mui­den hyvin­voin­tia huomattavasti.

    Toi­saal­ta mata­la­palk­kai­sen hen­ki­lön lep­pois­ta­mi­ses­sa voi olla pal­jon­kin jär­keä yhteis­kun­nan kan­nal­ta. Vero­tu­lo­me­ne­tyk­set jää­vät koh­tuul­li­sik­si, ja mata­la­palk­ka-aloil­la yleen­sä seu­raa­va työn­te­ki­jä löy­tyy hel­pos­ti. Kol­men täy­si­päi­väi­sen tilal­le voi­daan ottaa nel­jä lep­pois­ta­jaa, jol­loin yhteis­kun­nan kan­nal­ta sal­do on ehdot­to­mas­ti positiivinen.

    Täs­sä on kui­ten­kin se har­mi, että mata­la­palk­kai­sen insen­tii­vi lep­pois­taa on hyvin vähäi­nen. Rahat elä­mi­seen ovat muu­ten­kin tiu­kal­la, ja lep­pois­ta­mi­nen sat­tuu elä­mi­seen jää­vään osuu­teen kovin pahasti.

    Hyvä­tu­lois­ten lep­pois­ta­mi­nen on yhteis­kun­nan kan­nal­ta huo­no asia. Se paran­taa jo ennens­tään hyvin­voi­vien ihmis­ten hyvin­voin­tia jon­kin ver­ran mut­ta hei­ken­tää hei­kom­pien toi­meen­tu­le­vien yksilöiden/alueiden hyvin­voin­tia mer­kit­tä­väs­ti. Mata­lam­man tuot­ta­vuu­den työn­te­ki­jöi­den lep­pois­ta­mi­nen oli­si yhteis­kun­nal­le hyvä, mut­ta se taas hei­ken­täi­si hei­dän hyvin­voin­ti­aan merkittävästi.

    Lep­pois­ta­mi­sen sijas­ta pitäi­si­kin puhua työn tasa­jaos­ta, sii­nä on pal­jon­kin jär­keä. Se sisäl­tää myös työ­urien pidentämisen.

  46. Vihe­rins­si:
    Tulee kal­lis­ta hyvin­voin­tia puu­tar­has­sa. Äkkiä las­ke­mal­la madal­tu­nees­ta brut­to­pal­kas­ta noin kak­si kol­man­nes­ta on pois veron­mak­sa­jil­ta ja vain nel­jän­nes ulko­mai­sil­ta toimijoilta. 

    Lep­pois­ta­mi­sen kuu­luu­kin vähen­tää raha­ve­tois­ta hyvin­voin­tia. Vero­pro­sent­ti nousee, jos moni lep­pois­taa. Myös mui­ta vero­ja voi nostaa.

    Koh­tuul­li­sen lep­pois­ta­mi­sen voi kui­ta­ta raha­ve­tois­ta kulu­tus­ta vähen­tä­mäl­lä. Vas­ta suu­ri lep­pois­ta­mi­nen leik­kai­si pakos­ta myös peruspalveluja.

    Raha on moneen asi­aan huo­no mit­ta­ri, mut­ta täs­sä koh­das­sa se toi­mii kah­des­sa asias­sa. Hyvin­voin­ti­pal­ve­lut huo­nom­pio­sai­sil­le tuo­te­taan rahal­la. Lisäk­si palk­ka mit­taa hen­ki­lön tuottavuutta. 

    Hyvin­voin­ti­pal­ve­lut tosi­aan tuo­te­taan rahal­la, ja aika vakio­kus­tan­nuk­sin. Mut­ta kaik­ki tuot­ta­vuus ei tule raha­palk­ka­työs­tä, eikä raha­palk­ka­työs­sä­kään palk­ka aina kor­re­loi hyvin tuot­ta­vuu­den kanssa.

    Kun hyvä­palk­kai­nen hen­ki­lö lep­pois­taa, jää tuot­ta­vaa työ­tä tekemättä. 

    Kes­ki­mää­rin näin ehkä käy. Mut­ta toi­saal­ta, jos vaik­ka lep­pois­ta­nut ohjel­moi­ja tekee open sourcea tai jakaa tut­ta­vil­le tai­to­jaan, tuot­ta­van työn mää­rä voi nous­ta­kin (sil­lä tur­haa hal­lin­toa ei tar­vi­ta, ja hal­lin­toon käy­te­tyn ajan voi täs­sä mie­les­sä las­kea tuot­ta­mat­to­mak­si työksi).

    Kol­men täy­si­päi­väi­sen tilal­le voi­daan ottaa nel­jä lep­pois­ta­jaa, jol­loin yhteis­kun­nan kan­nal­ta sal­do on ehdot­to­mas­ti positiivinen. 

    Mut­ta ei kai vero­ker­ty­män kan­nal­ta. (hyvin­voin­ti voi lisääntyäkin)

    Hyvä­tu­lois­ten lep­pois­ta­mi­nen on yhteis­kun­nan kan­nal­ta huo­no asia. 

    Mata­lam­man tuot­ta­vuu­den työn­te­ki­jöi­den lep­pois­ta­mi­nen oli­si yhteis­kun­nal­le hyvä 

    Minus­ta lep­pois­ta­mi­nen sopii molem­piin ryh­miin. Suo­mes­sa myös “mata­lam­man tuot­ta­vuu­den työn­te­ki­jöil­lä” voi olla kor­keah­ko elin­ta­so. (Eikä rik­kai­ta voi vel­voit­taa toi­mi­maan vero-orjina.)

    Lep­pois­ta­mi­sen sijas­ta pitäi­si­kin puhua työn tasa­jaos­ta, sii­nä on pal­jon­kin jär­keä. Se sisäl­tää myös työ­urien pidentämisen. 

    Tasa­ja­ko on mie­les­tä­ni vähän eri jut­tu (palk­ka­työn mää­rä pysyy sama­na), vaik­ka yhden lep­pois­ta­mi­nen voi­kin jät­tää työ­tä toi­sel­le sitä kai­paa­val­le. Puhu­taan molem­mis­ta erikseen.

  47. Hyvin­voin­ti­pal­ve­lut tuo­te­taan rahal­la? No ei tuo­te­ta, kun työl­lä. Työs­tä mak­se­taan rahaa, mut­ta jos nyt ver­taa vaik­ka 1980-lukuun, nyky­päi­vä­nä suo­mi on monin­ker­tai­ses­ti rik­kaam­pi kuin 80-luvul­la ja sil­loin oli ihan hyvin var­kaa kaikenlaiseen. 

    Nykyi­sin kun on kal­lii­ta­va vim­pai­mia ja vie­lä kal­liim­pia lää­kä­rei­tä, psy­ko­lo­ge­ja jne. 80-luvul­la oli hal­po­ja kadun­la­kai­si­joi­ta, uima­vah­te­ja, puis­to­vah­te­ja, talon­mie­hiä jne, mihin­kään näis­tä ei ole enää varaa.

  48. Tie­de­mies:
    Hyvin­voin­ti­pal­ve­lut tuo­te­taan rahal­la? No ei tuo­te­ta, kun työl­lä. Työs­tä mak­se­taan rahaa, mut­ta jos nyt ver­taa vaik­ka 1980-lukuun, nyky­päi­vä­nä suo­mi on monin­ker­tai­ses­ti rik­kaam­pi kuin 80-luvul­la ja sil­loin oli ihan hyvin var­kaa kaikenlaiseen. 

    Nykyi­sin kun on kal­lii­ta­va vim­pai­mia ja vie­lä kal­liim­pia lää­kä­rei­tä, psy­ko­lo­ge­ja jne. 80-luvul­la oli hal­po­ja kadun­la­kai­si­joi­ta, uima­vah­te­ja, puis­to­vah­te­ja, talon­mie­hiä jne, mihin­kään näis­tä ei ole enää varaa.

    Olet tie­tys­ti aivan oikeas­sa puhues­sa­si mie­luum­min työ­suo­rit­tees­ta kuin rahasta.

    Mikä on hyvin­voin­tia? Täl­lä het­kel­lä ter­vey­den­huol­los­sa teh­dään tupla­mää­rä toi­men­pi­tei­tä ver­rat­tu­na vuo­teen 1980 ja kus­tan­nuk­set ovat reaa­li­hin­tai­se­na noin tuplat. Haluam­me­ko pala­ta ter­vey­den­huol­los­sa vuo­den 1980 lää­ke­tie­teen tasoon? Itse asias­sa alem­mas­kin, kun hoi­det­ta­via on nyt pal­jon enemmän.

    Iän tuo­mat sosi­aa­li­kus­tan­nuk­set vuo­den 2008 hin­noin oli­vat noin 5 mrd euroa vuo­des­sa vuon­na 1980, nyt yli kol­min­ker­tai­set. Jos ihan työn­te­ko­na tar­kas­tel­laan, sosi­aa­li­me­no­jen osuus BKT:sta on vuo­des­ta 1980 nous­sut alle 20 %:sta yli 25 %:iin.

    Kou­lu­tus on yksi suu­ri menoe­rä. Kou­lu­tusas­teen raju nos­ta­mi­nen ei ole syn­ty­nyt ilman panos­tuk­sia koulutukseen.

    Meil­lä oli vuon­na 1980 varaa monen­lai­seen luk­suk­sek­si kat­sot­ta­vaan asi­aan, joi­hin ei ole varaa nyt. Kui­ten­kin har­va jul­kis­ten pal­ve­lui­den käyt­tä­jä haluai­si oikeas­ti pala­ta vuo­den 1980 tasoon, tai har­va pal­kan­saa­ja oikeas­ti haluai­si vuo­den 1980 elin­ta­son­sa takaisin.

  49. Tie­ten­kään ei voi­da pala­ta 80-luvun elin­ta­soon, eikä kukaan halua­kaan. Mut­ta point­ti oli että kun rahaa on lisää ja talous kas­vaa, niin jul­kis­ten pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­nen ei muu­tu hel­pom­mak­si. Samal­la rahal­la saa vähemmän. 

    Siis, jos rahaa tulee lisää, niin luu­len että jul­kis­ten pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen ei aina­kaan hel­po­tu tai hal­pe­ne. Vas­taa­vas­ti luu­len, että jos sitä tulee vähem­män, niin ei se var­maan­kaan vai­keu­du. Tai sit­ten vaikeutuu.

  50. Samu­li Saa­rel­ma: Tämä ei pidä paik­kaan­sa, ellei jotain ihmeel­lis­tä muu­tos­ta tule tapah­tu­maan. Ks:http://en.wikipedia.org/wiki/File:World_population_growth_rate_1950%E2%80%932050.svg

    Pro­sent­ti­las­ku on mie­len­kiin­tois­ta. Tuos­ta lin­kit­tä­mäs­tä­si tau­lu­kos­ta voi äkis­ti pää­tel­lä, että v 1961 väes­tö kas­voi 42.000.000:lla (3 mrd, kas­vu 1,4%) ja v. 2011 se kas­voi 77.000.000:lla (7 mrd, kas­vu 1,1%).

    Vaik­ka kas­vu­pro­sent­ti oli pie­nen­ty­nyt, niin abso­luut­ti­ses­ti väes­tö­mää­rä oli kasvanut.

    Jota­kin tart­tis teh­rä siis, ennen kuin tämä väes­tö­ponzi pok­sah­taa. Onnek­si jot­kut ovat jo tart­tu­neet toi­meen, kuten Bill ja Melin­da Gates sää­tiöi­neen. Ja tie­tys­ti Kii­na myös. Meil­lä Suo­mes­sa sen sijaan kan­nus­te­taan teke­mään lisää lap­sia: mm vau­va­ra­haa jois­sa­kin kun­nis­sa ja tie­tys­ti lap­si­li­sän mää­rä (mitä useam­pi lap­si, sitä isom­pi lap­si­li­sä las­ta kohden).

    Lisään­ty­kää ja täyt­tä­kää maa”. Jos oli­sin se, joka näin on sano­nut, niin antai­sin jo uudet ohjeet.

    1. Täs­sä asias­sa pro­sen­tit ovat olen­nai­sem­pia kuin abso­luut­ti­set luvut. Vie­lä olen­nai­sem­pia ovat syn­ty­vyys­lu­vut, jos halu­aa tie­tää, mitä tapah­tuu tulevaisuudessa.

  51. Samu­li Saa­rel­ma: Tämä ei pidä paik­kaan­sa, ellei jotain ihmeel­lis­tä muu­tos­ta tule tapah­tu­maan. Ks:
    http://en.wikipedia.org/wiki/File:World_population_growth_rate_1950%E2%80%932050.svg

    Evo­luu­tion luu­li­si nyky­olois­sa lähi­vuo­si­sa­toi­na suo­si­van gee­ne­jä jot­ka saa­vat ihmi­set teke­mään lap­sia, ilme­ten var­sin­kin halu­na teh­dä nii­tä, mut­ta myös muil­la tavoin jot­ka aiheut­ta­vat lap­si­mää­rän kas­vua. Äkki­sel­tään tulee mie­leen uskon­nol­li­suus ja tie­tyn­lai­nen lyhyt­jän­tei­syys pää­tök­sen­teos­sa, eli ei käy­te­tä ehkäi­syä kun se ei tun­nu kival­ta nyt, teh­dään lap­sia kos­ka tekee mie­li vaik­kei elämäntilanne/kumppani niin sopi­va olisikaan.

  52. Tie­de­mies: mik­si ei voi­da pala­ta 80 ‑luvun elin­ta­soon? Kukaan ei ehkä halua elin­ta­son las­kua, mut­ta ei sil­loin nyt niin kama­lan kau­hea­ta ollut. Eikä ollut sie­tä­mä­tön­tä edes 70-luvulla. 

    Vihe­rins­si: En ole var­ma, että hyvin tie­naa­vien työn mää­rä kor­re­loi­si suo­raan edes brut­to­kan­san­tuot­tee­seen (jol­lain on var­maan täs­tä tut­kit­tua­kin tie­toa). Luo­vas­sa työs­sä levän­nyt mie­li on toi­si­naan tehok­kaam­pi kuin ahke­ra. Sitä pait­si tämä blo­gi käy esi­mer­kis­tä sii­tä, että älyl­li­ses­ti vireät rikas­ta­vat miel­tään, vaik­ka sii­tä ei mak­set­tai­si. Vapaa-ajal­la tapah­tu­nut luke­mi­nen ja ajat­te­lu saat­taa olla jopa tehok­kaam­paa kuin töis­sä tapah­tu­nut — ole luo­va kel­lo 8.15–16.30 ‑ajat­te­lu ei toimi.

  53. Jos syn­ty­vyys nou­dat­taa tämän­het­kis­tä tren­diä, niin väki­lu­ku ei enää 35 vuo­den pääs­tä kas­va. Sil­loin 60–70 luvun tait­tees­sa syn­ty­nei­den kuol­lei­suus alkaa olla jo kor­keal­la, län­si­mais­sa tosin vas­ta ehkä 15 vuot­ta myö­hem­min. Näi­den lap­sen­lap­sia on jo mel­kein­pä joka maa­il­man­kol­kas­sa vähem­män kuin mui­ta elos­sao­le­via ikä­pol­via ja jos näi­den lap­si­lu­ku on tren­dil­lä, niin glo­baa­lis­ti lap­sia on vain vähän yli 1 per per­he. Siis, jokai­nen maa­il­man maa on kuin Japani.

    Tämä tar­koit­tai­si että koko pla­neet­ta kävi­si läpi ns demo­gra­fi­sen tran­si­tion. Jos huol­to­suh­teen ongel­mat rat­kais­taan, esim jol­la­kin sopi­val­la tek­no­lo­gial­la ja työ­pa­nok­sen jous­ta­vam­mal­la siir­ty­mi­sel­lä maas­ta toi­seen, niin ne tule­vat suku­pol­vet ovat myös tavat­to­man vau­rai­ta. Vuo­den 2100 tie­tä­vil­lä 7 mil­jar­dia ihmis­tä elää pää­oma­va­ran­nol­la joka elät­ti liki 10 mil­jar­dia ihmistä.

    Mei­dän sulu­pol­vem­me vel­vol­li­suus on inves­toi­da puh­taa­seen ener­gi­aan jot­ta ne seu­raa­vat eivät jou­tui­si polt­ta­maan hiil­tä ja öljyä. Siis, ydin­voi­ma vapaaksi!

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­sä asias­sa pro­sen­tit ovat olen­nai­sem­pia kuin abso­luut­ti­set luvut. Vie­lä olen­nai­sem­pia ovat syn­ty­vyys­lu­vut, jos halu­aa tie­tää, mitä tapah­tuu tulevaisuudessa.

    Nyt menee maal­li­kol­la ns yli hil­seen. Ymmär­rän, että suun­ta on oikea, kun kas­vu-% pie­ne­nee, mut­ta riit­tää­kö se?

    Jos nyt 7 mrd on sopi­va mää­rä, niin kas­vu-% pitäi­si olla nol­la. Vai onko tie­dos­sa, että tie­tyn ikä­luo­kan (Suo­mes­sa suu­ret ikä­luo­kat) pois­tues­sa väes­tö­mää­rä rojah­taa? Tai mikä oli­si sopi­va väes­tö­mää­rä, 5 mrd?

  55. Kehi­tys­a­pu olsi lope­tet­ta­va. Jos hie­man yli 40 vuteen ei ole saa­tu parem­paa tulos­ta aikaan niin olsi hyvä ymmär­tää, että näin se ei ker­ta­kaik­ki­aan onnis­tu. Tosin ei niis­tä nyt­kään oikeil­le köy­hil­le mene juu­ri mitään, vaan kehi­tys­mai­den kor­rup­toi­tu­nut poliit­ti­nen, vir­ka­mies ja soti­las joh­ta­jat vie­vät lähes kai­ken — YK ja jär­jes­töt vie­vät osansa.
    Kehi­tys­mai­den ihmis­ten on opit­ta­va tuot­ta­maan liä­ar­voa, jol­loin he voi­vat hyö­dyn­tää suu­ria raa­ka-aine­rik­kauk­sia, joi­ta Saha­ran ete­lä­puo­li­nen Afrik­ka on täynnä

  56. tie­de­mies:
    Tie­ten­kään ei voi­da pala­ta 80-luvun elin­ta­soon, eikä kukaan halua­kaan. Mut­ta point­ti oli että kun rahaa on lisää ja talous kas­vaa, niin jul­kis­ten pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­nen ei muu­tu hel­pom­mak­si. Samal­la rahal­la saa vähemmän. 

    Siis, jos rahaa tulee lisää, niin luu­len että jul­kis­ten pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen ei aina­kaan hel­po­tu tai hal­pe­ne. Vas­taa­vas­ti luu­len, että jos sitä tulee vähem­män, niin ei se var­maan­kaan vai­keu­du. Tai sit­ten vaikeutuu.

    Nyt puhum­me taas samaa kiel­tä! Kos­ka hyvin­voin­ti­pal­ve­lut tuo­te­taan ensi­si­jai­ses­ti ihan ihmis­ten työ­nä, ja kos­ka niis­sä ei kovin ihmeel­lis­tä tehos­ta­mis­mah­dol­li­suut­ta näy­tä ole­van laa­dun kär­si­mät­tä, nii­tä todel­la mita­taan tunneissa.

    Asia tun­tuu intui­tii­vi­ses­ti yksin­ker­tai­sel­ta, mut­ta työn tuot­ta­vuu­den para­ne­mi­nen ei tosi­aan miten­kään vält­tä­mät­tä lisää mah­dol­li­suuk­sia hyvin­voin­ti­työ­hön. Työn tuot­ta­vuu­den para­ne­mi­nen yleen­sä tar­koit­taa reaa­li­palk­ko­jen nousua, ja samaa tah­tia nouse­vat hyvin­voin­ti­työn­te­ki­jöi­den­kin pal­kat, vaik­ka sinän­sä hei­dän työl­lään ei ole vas­taa­vaa tuottavuuslisää.

    Jos oikais­taan pari mut­kaa, niin osa työn­te­ki­jöis­tä hank­kii rahaa, osa tuot­taa hyvin­voin­tia. Hyvin­voin­ti­työn kus­tan­nus on silloin:

    h = (c_h * t_h) / (p_t * t_t),

    jos­sa
    c_h: hyvin­voin­ti­työn­te­ki­jän tuntihinta,
    t_h: hyvin­voin­ti­työn mää­rä tunteina,
    p_t: rahaa hank­ki­van työn­te­ki­jän tuot­ta­vuus tun­tia kohden,
    t_t: rahaa hank­ki­van työn­te­ki­jän teke­mä tun­ti­mää­rä ja
    h: hyvin­voin­ti­työn hin­ta (osuus han­ki­tus­ta rahasta).

    Tuot­ta­vuus (p_t) ei käy­tän­nös­sä ole meis­tä kiin­ni, se kehit­tyy maa­il­man kehit­tyes­sä. Mui­hin me voim­me vaikuttaa.

    Jos lep­pois­ta­mi­nen pudot­taa teh­dyn tuot­ta­van työn mää­rää (t_t), palet­ti saa­daan pysy­mään kasas­sa seuraavilla:

    - sal­li­taan pie­nem­pi jul­ki­ses­ti yllä­pi­det­ty hyvin­voin­ti­työn mää­rä (t_h pienenee)

    - sal­li­taan kor­keam­pi veroas­te (h kasvaa)

    - las­ke­taan hyvin­voin­ti­työn­te­ki­jöi­den palk­kaa suh­tees­sa ylei­seen tuot­ta­vuu­teen eli kar­keas­ti mui­den palk­kaan (c_h laskee)

    Eli jos puhuu lep­pois­ta­mi­sen puo­les­ta, niin sil­loin pitää pys­tyä myös ker­to­maan, mitä yllä­ole­vis­ta muis­ta muu­tok­sis­ta kan­nat­taa. Yksi­kään ei ole poliit­ti­ses­ti ihan help­po. Itse kan­na­tan päin­vas­tais­ta suun­taa, jos­sa kan­sa­kun­nan teke­mä työn koko­nais­mää­rä nousee. Ei hen­ki­lö­ta­sol­la päi­vä­koh­tai­ses­ti, mut­ta koko työ­uran tasol­la kyllä.

    1. Huo­mat­ta­va osa vero­ra­hoin kus­tan­net­ta­vis­ta asiois­ta liit­tyy sosi­aa­li­va­kuu­tuk­seen. Joka pien­tää tulo­jaan, pie­nen­tää myös elä­ket­tään ja työttömyyskorvaustaan.
      Vapaa-ajan lisään­ty­mi­nen paran­taa kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan toi­min­taa, mikä taas vähen­tää ammat­ti­aut­ta­jien tar­vet­ta. Mut­ta tämän­kin jäl­keen lep­pois­ta­mi­nen luo pai­nei­ta vero­pro­sent­te­ja kohtaan.

  57. Juho Laa­tu: Lep­pois­ta­mi­sen kuu­luu­kin vähen­tää raha­ve­tois­ta hyvin­voin­tia. Vero­pro­sent­ti nousee, jos moni lep­pois­taa. Myös mui­ta vero­ja voi nostaa.

    Veroas­te nousee pie­nel­lä­kin lep­pois­tuk­sel­la aika rajus­ti, kos­ka hyvin­voin­ti­pal­ve­lut vie­vät ison osan kan­sa­kun­nan kerää­mäs­tä hyväs­tä. Jos meil­lä nyt mak­se­taan 50 % yhtei­seen kas­saan, niin 20 %:n lep­pois­ta­mi­sen jäl­keen pro­sent­ti onkin iloi­ses­ti 63 %.

    Mitä vero­ja ajat­te­lit nos­taa? Arvon­li­sä­ve­ro ja kiin­teis­tö­ve­ro lie­ne­vät ainoi­ta, joil­la ei ole kovin suur­ta vero­ker­ty­män kan­nal­ta huo­nos­ti ohjaa­vaa vaikutusta.

    Koh­tuul­li­sen lep­pois­ta­mi­sen voi kui­ta­ta raha­ve­tois­ta kulu­tus­ta vähen­tä­mäl­lä. Vas­ta suu­ri lep­pois­ta­mi­nen leik­kai­si pakos­ta myös peruspalveluja.

    Point­ti vain on se, että mak­sa­ja­na ovat ne, jot­ka eivät lep­pois­ta. Tämä voi olla poliit­ti­ses­ti han­ka­laa — tai sit­ten kan­nus­ti­met joh­ta­vat sii­hen, että nii­tä ei-lep­pois­ta­jia ei enää ole.

    Mut­ta kaik­ki tuot­ta­vuus ei tule raha­palk­ka­työs­tä, eikä raha­palk­ka­työs­sä­kään palk­ka aina kor­re­loi hyvin tuot­ta­vuu­den kanssa.

    Kes­ki­mää­rin näin ehkä käy.

    Poik­keuk­sia aina on. Mut­ta täs­sä las­kel­mas­sa “yleen­sä” ja eri­tyi­ses­ti “kes­ki­mää­rin” riit­tää. Kuten aiem­min­kin tote­sin, osa poru­kas­ta voi­si lep­pois­taa, ja osan pitäi­si­kin leppoistaa.

    Mut­ta ei kai vero­ker­ty­män kan­nal­ta. (hyvin­voin­ti voi lisääntyäkin)

    Jos meil­lä on kol­me kah­dek­san tun­nin päi­vää teke­vää ja yksi työ­tön, se on yhteis­kun­nal­le kal­liim­paa kuin nel­jä kuu­den tun­nin päi­vää teke­vää ja nol­la työ­tön­tä. Vero­ker­ty­mä on pie­nem­pi, mut­ta kulut las­ke­vat enemmän.

    Ja täs­sä tulee­kin se, että lep­pois­ta­mi­nen on lois­to­jut­tu huo­nos­ti työl­lis­tä­vil­lä aloilla.

    Minus­ta lep­pois­ta­mi­nen sopii molem­piin ryh­miin. Suo­mes­sa myös “mata­lam­man tuot­ta­vuu­den työn­te­ki­jöil­lä” voi olla kor­keah­ko elin­ta­so. (Eikä rik­kai­ta voi vel­voit­taa toi­mi­maan vero-orjina.)

    Kes­ki­mää­rin hyvä­palk­kai­set ihmi­set ovat hyvin tuot­ta­vis­sa töis­sä. Näky­vim­pä­nä poik­keuk­se­na ovat lää­kä­rit, mut­ta hei­dän­kään koh­dal­la lep­pois­ta­mi­nen ei ole työ­voi­ma­pu­lan takia toi­vot­ta­vaa. (Okei, oikeas­ti näky­vim­pä­nä ovat eräät poliit­ti­sis­sa teh­tä­vis­sä toi­mi­vat hen­ki­löt, joi­den koh­dal­la 100 %:n lep­pois­ta­mi­nen oli­si win-win. Mut­ta ei sii­tä enempää.)

    Tasa­ja­ko on mie­les­tä­ni vähän eri jut­tu (palk­ka­työn mää­rä pysyy sama­na), vaik­ka yhden lep­pois­ta­mi­nen voi­kin jät­tää työ­tä toi­sel­le sitä kai­paa­val­le. Puhu­taan molem­mis­ta erikseen.

    Kek­sit­kö jon­kin ylei­sen ske­naa­rion, jos­sa lep­pois­ta­mi­nen teki­si hyvää yhteis­kun­nan talou­del­le ilman, että sii­hen lep­pois­ta­mi­seen sii­nä tapauk­ses­sa liit­tyy tasajako?

  58. Lep­pois­ta­mi­ses­ta en tie­dä, mut­ta aina­kin itsel­lä­ni elä­mä on kivem­paa, kun teen hom­mia vain sen ver­ran, että saan mak­set­tua lai­nat + vuo­kran + fil­la­rin huol­lon + ruu­at + loma­mat­kan + kir­jo­ja sen ver­ran kuin jak­san lukea. 

    Voi­sin teh­dä hel­pos­ti­kin 50% enem­män­kin duu­nia ja saa­da 50% enem­män palk­kaa, mut­ta se las­ki­si elä­mä­ni laa­tua niin pal­jon, etten viit­si. Kaik­ki aika meni­si duu­ni­hom­miin enkä ehti­si tava­ta ystä­viä, lukea, kir­joit­taa, käy­dä teatterissa/baarissa, fil­la­roi­da luon­nos­sa ja kau­pun­gis­sa, etc. Mitä elä­mää minul­le jäisi? 

    Olen­ko täy­sin vas­tuu­ton kan­sa­lai­nen kun pyrin mak­si­moi­maan elä­mä­ni laa­dun + muka­vuu­den + sosi­aa­li­suu­den enkä tulojani?

  59. Vihe­rins­si:Mitä vero­ja ajat­te­lit nos­taa? Arvon­li­sä­ve­ro ja kiin­teis­tö­ve­ro lie­ne­vät ainoi­ta, joil­la ei ole kovin suur­ta vero­ker­ty­män kan­nal­ta huo­nos­ti ohjaa­vaa vaikutusta. 

    Minul­la ei ole tähän val­mis­ta ehdo­tus­ta. Ehkä kaik­kia mah­dol­li­sia nos­te­taan vaih­te­le­va mää­rä. Kor­kea vero­pro­sent­ti jar­rut­te­lee talout­ta joka tapauk­ses­sa jon­kin ver­ran, joten täs­sä­kin pie­ni lisä­jar­ru (nykyi­sen jo kor­kean vero­ta­son lisäk­si) pitää hyväksyä.

    Yksi ehdo­ton koro­tet­ta­va on saas­te­ve­ro. Sekin jar­rut­taa talout­ta, mut­ta sel­vä enem­mis­tö aja­tel­lee jo, että talou­den kas­vat­ta­mi­nen saas­tut­ta­mal­la ei ole suotavaa.

    Point­ti vain on se, että mak­sa­ja­na ovat ne, jot­ka eivät leppoista. 

    Työ­tä teke­vien kova vero­tus on tosi­aan aina pie­ni ongelma.

    Jos meil­lä on kol­me kah­dek­san tun­nin päi­vää teke­vää ja yksi työ­tön, se on yhteis­kun­nal­le kal­liim­paa kuin nel­jä kuu­den tun­nin päi­vää teke­vää ja nol­la työtöntä. 

    Ok, jos ole­te­taan vaih­toeh­dok­si työt­tö­myys, myös “puo­li­päi­väis­tä­mi­nen” kannattaa.

    (Olen sitä miel­tä, että työt­tö­myy­den vaih­ta­mi­nen työk­si on yhteis­kun­nan talou­del­le ensiar­voi­sen tär­ke­ää (lep­pois­ta­mi­sas­tees­ta riippumatta).)

    Ja täs­sä tulee­kin se, että lep­pois­ta­mi­nen on lois­to­jut­tu huo­nos­ti työl­lis­tä­vil­lä aloilla. 

    Kom­men­toin­kin jo, että pidän työn jaka­mis­ta ja lep­pois­ta­mis­ta eri kysy­myk­si­nä. Lep­pois­ta­mi­ses­sa ole­tan, että palk­ka­työn koko­nais­mää­rä laskee.

    Kek­sit­kö jon­kin ylei­sen ske­naa­rion, jos­sa lep­pois­ta­mi­nen teki­si hyvää yhteis­kun­nan talou­del­le ilman, että sii­hen lep­pois­ta­mi­seen sii­nä tapauk­ses­sa liit­tyy tasajako? 

    Ei lep­pois­ta­mi­nen sinän­sä raha­ta­lout­ta buus­taa, eikä sen pitäi­si­kään. Mai­nit­se­ma­ni open source ‑ohjel­moi­ja voi tosin olla poik­keus, jos hänen teke­män­sä ohjel­mat hyö­dyt­tä­vät Suo­mea ja Suo­men talout­ta. Täs­sä esi­mer­kis­sä yksi hyvin päte­vä ihmi­nen vapau­tuu palk­ka­työn rajoi­tuk­sis­ta, ja pys­tyy näin kont­ri­buoi­maan parem­min yhteis­kun­nan hyväksi.

    Ylei­sem­pi ske­naa­rio, jos­sa lep­poi­sa­mi­nen vah­vis­tai­si talout­ta, voi­si perus­tua suu­reen mää­rään (vähä­by­ro­kraat­tis­ta) vapaa­eh­tois­työ­tä ja oma­va­rai­suut­ta (vält­täen tur­haa kau­pan­käyn­tiä). Ihmi­set ovat tosin myös perus­lais­ko­ja, joten mal­lin menes­tys­tä ei voi taata.

    Mal­leis­sa jois­sa palk­ka­työn osuus on vähäi­nen, pää­ve­ro voi­si olla yksi mer­kit­tä­vä vero (kiin­teis­tö­ve­ro on jo vähän tähän suun­taan mene­vä vero).

  60. Vihe­rins­si: Itse kan­na­tan päin­vas­tais­ta suun­taa, jos­sa kan­sa­kun­nan teke­mä työn koko­nais­mää­rä nousee. 

    Mik­si näin? Onko aja­tus ehkä se, että työ ja sen tuo­ma raha tekee onnel­li­sek­si? Vai ole­tat­ko, että lep­pois­ta­mi­nen tai pai­kal­laan pysy­mi­nen teki­si yhteis­kun­nan toi­mi­mat­to­mak­si? Onko lep­pois­ta­mi­sen tyy­ty­väi­syyt­tä lisää­vä vai­ku­tus ole­ma­ton, vain pitää­kö ihmi­set ohja­ta työ­hön sii­tä huolimatta?

    Työt­tö­men työl­lis­tä­mi­ses­tä ja koko­nais­työ­mää­rän lisää­mi­ses­tä tätä kaut­ta lie­nem­me samaa miel­tä. Mut­ta kos­ki­ko tuo lausun­to jo nyt run­saas­ti vero­ja mak­sa­via kansalaisia?

  61. Vihe­rins­si: Itse kan­na­tan päin­vas­tais­ta suun­taa, jos­sa kan­sa­kun­nan teke­mä työn koko­nais­mää­rä nousee. Ei hen­ki­lö­ta­sol­la päi­vä­koh­tai­ses­ti, mut­ta koko työ­uran tasol­la kyllä. 

    Kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa pit­kät kan­sal­li­set työ­ajat ker­to­vat lähin­nä työn huo­nos­ta tuot­ta­vuu­des­ta ja muus­ta talou­del­li­ses­ta ali­ke­hit­ty­nei­syy­des­tä. Euroop­pa­lais­ten kes­ki­mää­räi­nen vuo­si­työ­ai­ka supis­tui vuo­si­na 1830–1990 lähes puo­leen, noin 3000 tun­nis­ta noin 1700 tun­tiin. Samaan aikaan on tapah­tu­nut ihmis­kun­nan his­to­rian suu­rin vau­ras­tu­mi­nen — BKT:n kas­vu­käy­rä on ollut pit­käl­lä aika­vä­lil­lä mel­kein pys­ty­suo­ra. Mik­si? Kos­ka työn tuot­ta­vuus on kas­va­nut samaan aikaan noin 25-ker­tai­sek­si. Mis­sä talous kehit­tyy ja aineel­li­nen elin­ta­so nousee, siel­lä työ­ai­ka nime­no­maan lyhe­nee eikä pitene.

    Ihmi­sil­lä tun­tuu ole­van luon­tai­nen tai­pu­mus tul­ki­ta pit­kät työ­ajat joten­kin auto­maat­ti­ses­ti myön­tei­sek­si mer­kik­si — ilmei­ses­ti sik­si, että ne yhdis­ty­vät mie­li­ku­vis­sa ahke­ruu­teen ja muu­hun van­han­ai­kai­seen hyveel­li­syy­teen. Jos­kus esi­teol­li­ses­sa maa­ta­lous­yh­teis­kun­nas­sa näin mah­dol­li­ses­ti oli­kin. Mut­ta moder­nis­sa teol­li­suusyh­teis­kun­nas­sa työ­ajan pituus ker­too enim­mäk­seen tur­has­ta ahke­roin­nis­ta. Hul­lu pal­jon työ­tä tekee, vii­sas pää­see vähemmällä.

    (Hie­man samaan tapaan muu­ten “yrit­tä­jä­hen­ki­syy­den” mit­ta­ri­na pide­tään usein uusien perus­tet­ta­vien yri­tys­ten mää­rää. Täl­löin ei lain­kaan aja­tel­la sitä, mitä edel­li­sil­le yri­tyk­sil­le sit­ten on tapah­tu­nut. Jos yri­tyk­siä perus­te­taan pal­jon, se ker­too mm. sii­tä, että ole­mas­sao­le­via yri­tyk­siä menee koko ajan kon­kurs­siin heti ensim­mäis­ten toi­min­ta­vuo­sien­sa aika­na ja tilal­le on perus­tet­ta­va uusia, jot­ta yri­tys­ten mää­rä pysyy edes ennal­laan eikä vähe­ne. “Yrit­tä­jä­hen­ki­syyt­tä” voi­tai­siin siis paran­taa aja­mal­la mah­dol­li­sim­man pal­jon yri­tyk­siä kon­kurs­siin teke­mäl­lä tahal­laan huo­noa talous­po­li­tiik­kaa. Mut­ta näyt­täi­si­pä tilas­tois­sa moraa­li­ses­ti hyveelliseltä!)

  62. Ihan tur­ha kuvi­tel­la mitään lep­pois­ta­mi­sia ja puo­li­kom­mu­nis­ti­sia 60+% veroas­tei­ta. Eivät ihmi­set yksin­ker­tai­ses­ti suos­tu sii­hen, mak­sa­jat kaik­koa­vat tai lopet­ta­vat vero­jen mak­sun (kuten Kreikassa).

    Esi­mer­kik­si itse en yrit­tä­jä­nä mak­sa itsel­le­ni kovin­kaan suur­ta palk­kaa ihan vain kos­ka en halua mak­saa yli puo­lia tulois­ta­ni veroi­na vaan sääs­tän mie­lum­min ison kas­san ja otan sit­ten sen 9% osin­koi­na. Jos nyt vero­ja ale­taan korot­ta­maan että jou­dun joka­ta­pauk­ses­sa mak­sa­maan kovem­pia vero­ja niin on aivan sel­vää että minä en tule nii­tä mak­sa­maan, vaan kier­rän vero­tuk­sen taval­la tai toi­sel­la. Ihan sama, kei­no­ja kyl­lä löy­tyy ja ellei vero­tar­kas­tuk­seen lai­te­ta 10x nykyis­tä enem­män resurs­se­ja, niis­tä ei jää kiinni.

  63. Jos aja­tel­laan koko­nai­suut­ta, niin työ­voi­ma allo­koi­tuu hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen ja muun tuo­tan­non välil­lä. Val­tio­han voi omal­la pää­tök­sel­lään lep­pois­taa hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­ta mak­sa­mal­la niis­tä vähem­män per tun­ti ja lisää­mäl­lä jous­toa. Sovi­taan vaan, että kiin­teä mää­rä rahaa käy­te­tään hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­hin ja pal­ka­taan nii­hin ihmi­siä vain pät­kä­töi­hin jous­ta­vil­la tun­neil­la, siis vuosi/puolivuotta ja viik­ko­työ­mää­rän saa itse päättää. 

    Ai niin, mut­ta se ei toi­mi, kos­ka hoi­ta­jat, bus­si­kus­kit jne meni­si­vät lak­koon. Huo­maa­ko kukaan muu mil­lai­nen sys­tee­mi täs­sä on luo­tu? Me haluai­sim­me kovas­ti aja­tel­la, että yksi­löil­le voi­daan antaa pää­tän­tä­val­taa ja jee jee hom­ma toi­mii, mut­ta jos yksi­löil­le anne­taan pää­tän­tä­val­taa, amma­ti­liit­to pis­tää hom­mal­le sto­pin. Osa-aikai­suuk­sia ei hyväk­sy­tä jne. 

    Ei täs­sä mikään paha kapi­ta­lis­ti ole lep­pois­ta­mis­ta estä­mäs­sä, eikä oikeas­taan edes val­tio­val­ta tms, vaan kyl­lä se on korporativismi.

  64. Tom­mi Uscha­nov: Kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa pit­kät kan­sal­li­set työ­ajat ker­to­vat lähin­nä työn huo­nos­ta tuot­ta­vuu­des­ta ja muus­ta talou­del­li­ses­ta alikehittyneisyydestä.

    Tyy­pil­li­ses­ti kehitt­neis­sä mais­sa on myös hyvät työt­tö­myys­kor­vauk­set, läh­tee­kö kehi­tys entis­tä kovem­paan nousuun jos vaik­ka tuplat­tai­siin kor­vauk­set? Sama­ten maa­il­man rik­kaim­pien mai­den TOP10:ssä on val­taus­kon­to­na kris­ti­nus­ko joten pitäi­si­kö Suo­men val­tion­kin panos­taa vähän sii­hen­kin? Maa­il­man rik­kaim­mas­sa maas­sa puhu­taan rans­kaa, sak­saa ja luxem­bur­gia, joten nämä kie­let kan­nat­ta­nee­kin sit­ten ottaa pakol­li­sik­si kie­lik­si englan­nin sijasta.

    Oli­si­ko sit­ten yhtä hyvä aja­tus pot­kais­ta työt­tö­myys kun­nol­li­sel­le nousu-ural­le, jol­loin pääs­tään nopeas­ti tur­his­ta työ­tun­neis­ta sekä ali­ke­hit­ty­neis­tä mata­lan tuot­ta­vuu­den töis­tä lopul­li­ses­ti eroon? 

    Kuten jo aikai­sem­min ollaan todet­tu, teke­mäl­lä yhden hen­ki­lön par­tu­ri-kam­paa­mois­ta kan­nat­ta­mat­to­mia saa­daan talou­den kehit­ty­nei­syy­den kans­sa kor­re­loi­va yksi­ny­rit­tä­jien mää­rä laskuun. 

    Jos­tain kum­man syys­tä minun on hyvin vai­kea uskoa, että noi­ta kehit­ty­nei­sy­den mit­ta­rei­ta vään­te­le­mäl­lä saa­daan suo­ma­lais­ten tilan­ne koko­nai­suu­des­sa paranemaan.

    Miten keh­taat käyt­tää juu­ri saman­lais­ta tilas­toil­la kik­kai­lua mitä omis­sa kir­jois­sa­si kritisoit?

  65. Sylt­ty: Tyy­pil­li­ses­ti kehitt­neis­sä mais­sa on myös hyvät työt­tö­myys­kor­vauk­set, läh­tee­kö kehi­tys entis­tä kovem­paan nousuun jos vaik­ka tuplat­tai­siin korvaukset? 

    Nyt ei puhut­tu sii­tä, tuot­taa­ko hyvien asioi­den lisää­mi­nen (työt­tö­myys­kor­vaus­ten korot­ta­mi­nen) hyvin­voin­ti­voit­to­ja, vaan sii­tä, tuot­taa­ko hyvien asioi­den vähen­tä­mi­nen (työ­ajan piden­tä­mi­nen, työt­tö­myys­kor­vaus­ten leik­kaa­mi­nen) hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta. Nämä kak­si akse­lia ovat toi­sis­taan riippumattomat.

    Oli­si­ko sit­ten yhtä hyvä aja­tus pot­kais­ta työt­tö­myys kun­nol­li­sel­le nousu-ural­le, jol­loin pääs­tään nopeas­ti tur­his­ta työ­tun­neis­ta sekä ali­ke­hit­ty­neis­tä mata­lan tuot­ta­vuu­den töis­tä lopul­li­ses­ti eroon? 

    Mik­si kon­di­tio­naa­li? Näin­hän pit­käl­ti on juu­ri teh­ty. (Asia, jos­ta sekä täs­sä blo­gis­sa että sen pitä­jän omis­sa kir­jois­sa on käy­ty kes­kus­te­lua vuosikaudet.)

    Kuten jo aikai­sem­min ollaan todet­tu, teke­mäl­lä yhden hen­ki­lön par­tu­ri-kam­paa­mois­ta kan­nat­ta­mat­to­mia saa­daan talou­den kehit­ty­nei­syy­den kans­sa kor­re­loi­va yksi­ny­rit­tä­jien mää­rä laskuun. 

    Nime­no­maan yksi­ny­rit­tä­jien mää­rä kor­re­loi talou­den kehit­ty­nei­syy­den kans­sa nega­tii­vi­ses­ti. Mitä kehit­ty­neem­pi talous on, sitä parem­mat edel­ly­tyk­set yri­tyk­sil­lä on kas­vaa yhden työn­te­ki­jän yri­tyk­sis­tä suu­rem­mik­si. Euroo­pan yksi­ny­rit­tä­jä­maa nume­ro yksi on nume­roil­la mita­ten Kreik­ka, jos­sa ollaan jämäh­det­ty van­han­ai­kai­seen tehot­to­maan torikauppiastalouteen.

    Tämä on oikeas­taan vie­lä omi­tui­sem­pi piir­re suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nal­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa kuin yllä ana­ly­soi­ma­ni piir­re. Usein täs­mäl­leen samat tahot vaa­ti­vat sekä yri­tys­ten mää­rän lisää­mis­tä että yri­tys­ten kas­vue­del­ly­tys­ten paran­ta­mis­ta. Mitä suu­rem­mik­si yri­tyk­set kas­va­vat, sitä pie­nem­mäk­si nii­den mää­rä kui­ten­kin muo­dos­tuu. Niil­le on kas­vun­sa ansios­ta varaa ostaa ja fuusioi­da itseen­sä kil­pai­le­via yri­tyk­siä sekä pes­ta­ta yhä enem­män palk­ka­työn teki­jöi­tä, joi­den ei täl­löin tar­vit­se itse toi­mia yrittäjinä.

    Miten keh­taat käyt­tää juu­ri saman­lais­ta tilas­toil­la kik­kai­lua mitä omis­sa kir­jois­sa­si kritisoit? 

    Kri­ti­soin täs­sä sel­lais­ta maa­gis­ta ajat­te­lua, jos­sa indi­kaat­to­rin (teh­dyn työn mää­rän) kas­vus­ta joh­de­taan asioi­ta (hyvin­voin­ti­voit­to­ja), jot­ka ste­reo­tyyp­pi­sis­sä mie­li­ku­vis­sa liit­ty­vät yhteen tämän muu­tok­sen kans­sa — tar­kis­ta­mat­ta, liit­ty­vät­kö ne samal­la taval­la yhteen myös reaa­li­maa­il­mas­sa. Tämä on täs­mäl­leen sitä samaa tilas­toil­la kik­kai­lua, jota olen kir­jois­sa­ni kritisoinut.

  66. Tom­mi Uscha­nov:
    Kri­ti­soin täs­sä sel­lais­ta maa­gis­ta ajat­te­lua, jos­sa indi­kaat­to­rin (teh­dyn työn mää­rän) kas­vus­ta joh­de­taan asioi­ta (hyvin­voin­ti­voit­to­ja), jot­ka ste­reo­tyyp­pi­sis­sä mie­li­ku­vis­sa liit­ty­vät yhteen tämän muu­tok­sen kans­sa – tar­kis­ta­mat­ta, liit­ty­vät­kö ne samal­la taval­la yhteen myös reaa­li­maa­il­mas­sa. Tämä on täs­mäl­leen sitä samaa tilas­toil­la kik­kai­lua, jota olen kir­jois­sa­ni kritisoinut.

    Kyl­lä se aina­kin minus­ta vai­kut­taa sil­tä, että kri­ti­soit ehdo­tet­tu­ja toi­men­pi­tei­tä tilas­to­kik­kai­lul­la sik­si, ettei­vät ne sovi sinun ideo­lo­gi­seen maailmankuvaan.

    Miten­kään muu­ten en voi tul­ki­ta kri­tiik­kiä­si vihe­rins­sin ehdo­tuk­seen työ­urien piden­tä­mi­seen alus­ta, lopus­ta ja kes­kel­tä. Kyl­lä se on kaik­kien etu että ihmi­set pää­se­vät nopeam­min kou­lui­hin ja val­mis­tu­vat nopeam­min siel­tä. Väli­vuo­det ovat oikeas­ti stres­saa­via, ehkä se ensim­mäi­nen vie­lä menee mut­ta sen jäl­keen kou­lu­jen välil­lä haa­hui­lu ja oman suun­tauk­sen etsi­mi­nen ei ole sem­mois­ta iha­naa vapau­den aikaa, jok­si sitä mones­ti mai­nos­te­taan (sekä itsel­lä­ni että vai­mol­la­ni on koke­mus­ta täl­lai­ses­ta haa­hui­lus­ta, ei ole herk­kua ei, kyl­lä sii­nä yöunet menee kun opi­not tun­tu­vat ter­van­juon­nil­ta vää­rän alan takia). 

    Myös­kään työt­tö­myys ei ole herk­kua, itsel­lä­ni on sii­tä­kin koke­mus­ta. Hel­pos­ti menee yöunet täs­sä­kin, vaik­ka pitäi­si yrit­tää ottaa rennosti.

    Sama­ten työ­urien piden­tä­mi­nen lopus­ta tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että van­ho­ja ihmi­siä ei pot­ki­ta kor­tis­toon, hei­tä­kin pal­ka­taan ja ihmi­sil­le etsi­tään vähem­män kuor­mit­ta­vaa työ­tä, jol­loin he eivät jou­du työkyvyttömyyseläkkeelle.

    Sinä kri­ti­soit työ­urien poi­den­tä­mis­tä, joten kai­pa vas­tus­tat näi­tä­kin toi­men­pi­tei­tä? En ymmär­rä mitä hie­noa on työt­tö­myy­des­sä, sii­nä ettei pää­se halua­maan­sa kou­lu­tus­paik­kaan, ei löy­dä itsel­leen sopi­vaa alaa tai sit­ten jou­tuu työ­uran lopus­sa kor­tis­toon niin ettei kukaan enää palk­kaa tai vaih­toeh­toi­ses­ti ter­veys menee ennen elä­kei­kää. Kar­re mitä kri­tois­ta­vaa työ­urien piden­tä­mi­ses­sä on? Mik­si on hyvä että meil­lä on pal­jon työt­tö­miä, työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­läi­siä ja ihmi­siä, oiden opin­not eivät ete­ne tai jot­ka eivät pää­se opis­ke­le­maan? Ehkä täm­möi­nen pre­ka­ri­aat­ti sit­ten äänes­tää suu­rem­mal­la pro­sen­til­la vasem­mis­toa? Se on se hyvä asia?

  67. Vihe­rins­si: Mikä on hyvin­voin­tia? Täl­lä het­kel­lä ter­vey­den­huol­los­sa teh­dään tupla­mää­rä toi­men­pi­tei­tä ver­rat­tu­na vuo­teen 1980 ja kus­tan­nuk­set ovat reaa­li­hin­tai­se­na noin tuplat.

    Onko kel­lään tilas­to­tie­toa, mikä on kun­kin toi­men­pi­teen vaikutus?
    Kuin­ka pal­jol­ti on kysees­sä höl­mö sääs­tä­mi­nen, jos­sa toi­men­pi­teet jae­taan pie­nem­piin osiin ja näin monin­ker­tais­te­taan sivu­ku­lut tai jos­sa teh­dään abso­luut­ti­nen mini­mi­toi­men­pi­de, jol­loin jäl­jel­le jää­vät ongel­mat ehti­vät kas­vaa suu­rik­si ennen kuin nii­tä kal­liis­ti hoidetaan?

    1. Ter­vey­den­huol­los­sa hoi­de­taan oikeas­ti enem­män sai­rauk­sia, joi­ta ennen vain seu­rat­tiin. Esi­mer­kik­si pal­lo­laa­jen­nuk­sia ei teh­ty 1980-luvul­la lain­kaan. Lis­taa lisään­ty­nees­tä hoi­dos­ta on hyv­bin pitkä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.