Mukavat kaupungit menestyvät

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Savon Sanomis­sa 28.7.2012)

Keskisu­uret kaupun­git tar­joa­vat asukkailleen sym­pa­at­tisen ja ekol­o­gis­es­ti ter­veen elinympäristön. Kolmekym­men­tä­tuhat­ta asukas­ta riit­tää taka­maan kau­pal­liset palve­lut ja tyy­dy­tys­tä kult­tuurin nälkään. Kaupun­ki mah­tuu pienelle alalle, joten kaik­ki on lähel­lä. Monille työ­paik­ka, kau­pat ja koulut ovat käve­ly­matkan sisäl­lä.   Ympäristö ja ilmake­hä kiit­tävät. Eikä mökille jär­ven­ran­nallekaan ole pitkä mat­ka. Jat­ka lukemista “Muka­vat kaupun­git menestyvät”

Halpa korko, kiinteistökupla, ja asunnon hinnan verotuki

Euroopan ongel­mat johtu­vat pitkälti kiin­teistöku­plas­ta, jon­ka aiheut­ti halpo­jen euroko­rko­jen työn­tymi­nen Etelä-Euroop­paan. Sitä ajatellen tun­tuu nurinkuriselta, että tau­tia paran­netaan pitämäl­lä korko­ja edelleen hyvin alhaal­la, itse asi­as­sa reaa­liko­rko on jo negati­ivi­nen. Voidaan tietysti tehdä hyvin harhaop­pinen kysymys, onko hal­pa keskus­pankki­ra­ha paras tapa toteut­taa rahapoli­it­tista elvy­tys­tä, mut­ta täl­lä kysymyk­sel­lä joutuu hel­posti harhaopin tielle. Jat­ka lukemista “Hal­pa korko, kiin­teistöku­pla, ja asun­non hin­nan verotuki”

Mitä euroalueella tulisi tehdä?

Seu­raa­va hah­motel­ma on kesämökin teras­sil­la kir­joitet­tu hyvin alus­ta­va hah­motel­ma, jota var­maankin joudun palaut­teen jäl­keen paljonkin muut­ta­maan. Julkaisen raak­ileen, kos­ka olen tuskas­tunut siitä, ettei euroalueen tule­vaisu­ud­es­ta käy­dä Suomes­sa mitään keskustelua, vaan kaik­ki keskustelu tyre­htyy omaan napaan tui­jot­tamiseen. Jonkun on se aloite­ta­va, vaik­ka raak­ileel­la. Jat­ka lukemista “Mitä euroalueel­la tulisi tehdä?”

Soinin ja Soininvaaran ero

Kovin paljon tälle blogille on tunke­mas­sa kom­ment­te­ja, joiden mukaan ajat­telisin eurokri­i­sistä samal­la taval­la kuin Timo Soi­ni on ajatel­lut koko ajan ja min­un pitäisi tämän takia esimerkik­si äänestää Euroopan vakaus­mekanis­mia vas­taan. Asia on juuri päin­vas­toin. Jat­ka lukemista “Soinin ja Soin­in­vaaran ero”

EVM:n lainojen ensisijaisuus on omaan jalkaan ampumista

Ker­rataan nyt vielä ker­ran, mik­si minus­ta Suomen ja mon­en muun maan vaa­timus EVM:n lain­o­jen ensisi­jaisu­ud­es­ta on turha ja jopa haitallinen.

Jos jonkin maan lain­oi­hin liit­tyy ris­ki pääo­man mene­tyk­ses­tä, tuo ris­ki ei kokon­aisuute­na pienene vaan kas­vaa siitä, että jotkin lainat määritel­lään ensisi­jaisik­si. Olete­taan ensin, että ris­ki pysy­isi ennal­laan ja että Espan­jan lain­oi­hin liit­ty­isi luot­to­tap­pi­oris­ki, joka olisi luokkaa 60 mrd euroa 600 mil­jardin euron lainakan­nas­ta. Tap­pi­on odotusar­vo olisi sil­loin kymme­nen pros­ent­tia pääo­mas­ta. Jos EVM myön­tää Espan­jalle sadan mil­jardin euron ensisi­jaisen lainan, yksi­ty­is­ten osu­udek­si jää 500 mil­jar­dia. Tämän jäl­keen tuo luot­to­tap­pi­oris­ki 60 mil­jar­dia euroa on 12 pros­ent­tia tuos­ta 500 mil­jardista. Kuu­lostaa hyvältä EVM:n kannal­ta, mut­ta ei lainkaan hyvältä yksi­ty­is­ten lainan­tar­joa­jien kannal­ta. Hei­dän taas ei ole pakko laina­ta tai ainakin he voivat lisätä tuon riskin korkoon. Lop­putu­los on se, että EVM joutuu matu­ri­teet­tien puit­teis­sa otta­maan vas­tu­un koko Espan­jan lainakan­nas­ta. Tämän jäl­keen koko tuo 60 mil­jardin luot­to­tap­pi­oris­ki on EVM:n harteil­la kun alun perin EVM:n osu­us riskistä olisi ollut 10 mil­jar­dia. Jat­ka lukemista “EVM:n lain­o­jen ensisi­jaisu­us on omaan jalka­an ampumista”

Myyntiturva mullista asunnonvälityksen

Asun­non­väl­i­tyk­sessä ei juuri ole ollut hin­tak­il­pailua. Väl­i­tys­palkkio on noin neljä pros­ent­tia asun­non myyn­ti­hin­nas­ta. Jotkut pikkuyri­tyk­set ovat joskus yrit­täneet tar­jo­ta halvem­mal­la, mut­ta myyjä ei ole näi­hin luot­tanut. Ajatuk­se­na on ollut, että minkä väl­i­tys­palkkios­sa voit­taa, sen asun­non hin­nas­sa roimasti menet­tää. Jat­ka lukemista “Myyn­ti­tur­va mullista asunnonvälityksen”

Seksin ostokielto

Joudumme ilmeis­es­ti taas otta­maan kan­taa seksi­nos­ton kiel­toon. Var­masti hel­poin­ta olisi sanoa, että pros­ti­tuu­tio on tuomit­tavaa ja se pitää kieltää, mielu­um­min sekä ost­a­mi­nen että myymi­nen.  Minus­ta tämä asia ei ole näin help­po. Run­sas kymme­nen vuot­ta sit­ten jouduin pohti­maan asi­aa työk­seni, kos­ka tämäkin kuu­lui sil­loin osaltaan perus­palve­lu­min­is­ter­ille. Itse en min­is­ter­inä seksi­nos­tok­iel­to a esittäisi.

Maail­ma olisi enem­män min­un maku­u­ni, jos pros­ti­tuu­tio­ta ei esi­in­ty­isi. Hyvässä yhteiskun­nas­sa kukaan ei olisi niin köy­hä, että jou­tu­isi myymään eikä kukaan niin osaton, että tarvit­sisi ostaa. Kuten Claes Ander­s­son joskus sano, hyvässä maail­mas­sa kaik­ki saa­vat ilmaisek­si.  Aika moni asia kiel­let­täisi­in, jos saisin tehdä maail­mas­ta min­un maku­ni mukaisen.

Paras argu­ment­ti seksi­nos­tok­iel­toa vas­taan on, ettei pros­ti­tuu­tion kiel­to ole onnis­tunut koskaan eikä mis­sään. Jotkut väit­tävät, että Ruot­sis­sa olisi, mut­ta toiset taas sanovat, ettei ole onnis­tunut Ruot­sis­sakaan. Jat­ka lukemista “Seksin ostokielto”

Puheeni Espanjan pankkitukikeskustelussa 19.7.2012

Osoit­taako euroalueen kulkem­i­nen kri­i­sistä kri­isi­in yhteis­val­u­u­tan epäon­nis­tuneen? Meiltähän puut­tuu nyt se tas­apain­ot­ta­va mekanis­mi, kun val­u­ut­takurssit eivät enää tas­apain­o­ta kil­pailukykyä maid­en välillä.

Maid­en sisältä tämä mekanis­mi on puut­tunut aina. Niin­pä jokaisen val­tion sisälle on syn­tynyt taan­tu­vat ja kukois­ta­vat alueet, ja jokaisen val­tion on ollut täysin vält­tämätön­tä ottaa käyt­töön alue­poli­it­tisia tulon­si­ir­to­ja. Voiko tästä vetää sen johtopäätök­sen, että yhteis­val­u­u­tan toim­imi­nen kun­nol­la vaatisi samaa mekanis­mia val­tioit­ten välil­lä: niin kuin eteläi­nen Suo­mi tukee itäistä ja pohjoista Suomea, niin Euroopan vau­raat maat tuk­i­si­vat Euroopan köy­hiä mai­ta? Jat­ka lukemista “Puheeni Espan­jan pankki­tukikeskustelus­sa 19.7.2012”

Bussiliikenne alistetaan kilpailulle

Matkahuol­lon piiris­sä toimi­vat bus­siy­htiöt ovat ryhtyneet ankaraan tais­toon hal­pa­bus­siy­htiöitä vas­taan, jot­ka loukkaa­vat hei­dän mukaansa näille yhtiöille vuo­teen 2014 myön­net­tyjä reit­tili­iken­teeseen yksi­noikeu­den antavia liiken­nelu­pia. Hal­pa­bus­siy­htiöt kiertävät yksi­noikeuk­sia aja­mal­la vähän eri reit­tiä –eivät esimerkik­si lähde Helsingis­sä lin­ja-autoase­mal­ta. Hal­pa­bus­siy­htiöi­den hin­nat ovat – tai saat­ta­vat olla –mur­to-osa Matkahuol­lon monop­o­lin piiris­sä toimivien yhtiöi­den hinnoista. 

Ei ole kun­ni­ak­si Suomen maineelle vähän kor­rup­toituneena maana se, mis­sä olo­suhteis­sa van­ho­jen bus­siy­htiöi­den yksi­noikeus venytet­ti­in vuo­teen 2014, mut­ta se on nyt joka tapauk­ses­sa koh­ta ohi.  Sil­loin lin­ja-autoli­ikenne mullis­tuu. Jat­ka lukemista “Bus­sili­ikenne alis­te­taan kilpailulle”