Visio tulevaisuuden tariffirakenteesta
Kyse on toistaiseksi vasta visiosta, mutta mielenkiintoisesta. Tämän vision mukaan lipun perusyksikkö on päivän matkustusoikeus. Jatka lukemista “HSL:n hallitus Göteborgissa (2)”
Visio tulevaisuuden tariffirakenteesta
Kyse on toistaiseksi vasta visiosta, mutta mielenkiintoisesta. Tämän vision mukaan lipun perusyksikkö on päivän matkustusoikeus. Jatka lukemista “HSL:n hallitus Göteborgissa (2)”
Korkein hallinto-oikeus on pitänyt voimassa hallinto-oikeuden päätöksen Histan osayleiskaavan kaavan kumoamisesta. Perusteena on, ettei alueelle ole kunnollista joukkoliikenneyhteyttä — pelkkä haave Espoo-Lohja ‑radasta ei sellaiseksi riitä. Päätöksessä viitataan myös siihen, ettei kaava vastaa maakuntakaavaa. Jatka lukemista “KHO kaatoi Histan!”
HSL:n hallitus on opintomatkalla Göteborgissa. Kohde on kyllä erittäin hyvin valittu. Göteborg on joukkoliikenteen mallialue, ja/tai isännät olivat hyviä kehumaan itseään. Tässä joitain mainintoja ensimmäisen päivän annista. Jatka lukemista “Terveisiä Göteborgista (1)”
Hesarissa on kirjoitettu paljon siitä, pitäisikö Länsimetron asemat, jotka on suunniteltu kahden yksikön junille, louhia pidemmiksi, jotta metron kapasiteetti ei laskisi 33 prosenttia siitä, mitä se olisi, jos voitaisiin ajaa kolmen yksikön junilla.
Minäkin olen muodollisesti ollut valtuutettuna päättämässä näistä lyhyistä asemista, mutta me teemme päätökset esittelystä, eikä esittely ollut riittävää johtamaan strategiseen pohdintaan. Jatka lukemista “Lansimetron laituripituus”
Ullanlinnan ja Punavuoren suojelukaava
Sallimme äänin 5–3 tehdä kattoikkunoita pihan puolelle ullakkoasuntojen rakentamista varten ja pidimme voimassa kiellon rakentaa hissejä porraskäytäviin äänin 5–3. Jatka lukemista “Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.8.2012”
Dagens Nyheter tietää kertoa, että suomalaisten työviikko on EU-maiden lyhin. Outoa, kun se kuitenkin on neljänneksen pidempi kuin Hollannissa.
Selitys on siinä, että lehti ei väitä mitään viikon aikana tehdyistä työtunneista, vaan siitä, kuinka pitkä on KOKOAIKAINEN työviikko. Mitä merkitystä sillä on? Suomi pääsisi todella hyvään lukuun, jos määrittelisi kokoaikaisen työviikon pituudeksi 80 tuntia, ja työsopimuksilla sovittaisiin, tehdäänkö 50-prosenttista, 45-prosenttista tai vain 40-prosenttista työaikaa. Voi olla, että kokoaikainen työviikko todella on Ruotsissa teoriassa pidempi kuin Suomessa. Olennaista on, että ruotsalaiset tekevät kovin yleisesti osa-aikaista työviikkoa.
Ullanlinnan ja Punavuoren suojelukaavat
Pöydältä
Kävin katsomassa As. Oy Koivun pihaa. Aivan yllättävä keidas keskellä kivierämmaata. Ei olisi uskonut sellaista Tehtaankadulta löytävänsä. Kuva varsinaiselta pihalta (huomatkaa uusi tyylikäs Vauhtihirmu etualalla). Kyseinen ullakkoasunto tulisi jälkimmäisessä kuvassa näkyvälle kujamaiselle takapihalle parvekkeen taakse, jolloin kattoon jouduttaisiin pihan puolelle puhkaisemaan kattoikkunat. Kyse on nyt vähän siitä, halutaanko suojella rakennusta historiallisena esineenä vai asumismuotoa ja pihapiiriä. Kaikella kunnioituksella, ei tuo talo nyt mikään arkkitehtuurin merkkiteos ole, mutta pihapiiri on aivan ihana.


Kattoikkunan voi tehdä tyylikkäästi tai mauttomasti. Asia olisi helpompi ilman hallinto-oikeuden typerää kantaa, jonka mukaan millaiselle hirvitykselle tahansa pitää antaa rakennuslupa, ellei se ole suoraan kaavan vastainen. Tältä osin rakennuslaki pitäisi kirjoittaa uudestaan niin selväksi, ettei hallinto-oikeus pystyisi sitä noin tulkitsemaan. Poikkeamislupaan tietysti voi edellyttää tarkat piirustukset.
Herttoniemen megahertsin kaava
Tätä nyt ei ole olennaisesti muutettu lausuntojen perusteella, joten lautakunta on oikeastaan tämän jo kerran hyväksynyt. Nyt voi tietysti katua. Liityntäliikenteen paikkojen määrää on nostettu niin, että niitä on nyt 140. Sain tätä koskevan kohdan muutetuksi velvoittavasta muotoon voidaan rakentaa, koska en hyväksynyt että tällaisesta noin seitsemän miljoonan euron investoinnista päätetään ilman valmistelua asemakaavan yhteydessä. Jos minulla olisi seitsemän miljoonaa euroa käytettävänä joukkoliikenteen hyväksi, en toteuttaisi sillä liityntäpaikkoja 140 joukkoliikenteen käyttäjälle. Ostaisin vaikka ratikoita tai vetäisin yhden ratikkalinjan lisää. Ei näistä haittaa ole, mutta hirveä on hinta.
Rukatunturintien 5–7 rakentamistapaohje
Alue sijaitsee Mellunmäessä. Nämä rakentamistapaohjeet tähtäävät kaupunkikuvalliseen harmoniaan. Onko harmonisoinnista hyötyä vai haittaa, sitä voi käydä katsomassa Landbossa, jossa ei ole harmonisoitu.
Kaupunkikuvaneuvottelukunta esittää tiukasti tehtäväalueeseensa liittyen, että alueella suosittaisiin lämmitysmuotona maalämpöä. En tiedä maalämmön vaikutuksesta kaupunkikuvaan, mutta energiapoliittisesti esitys on huono. Ymmärtääkseni Mellunmäki on kaukolämpöverkon piirissä. Kaukolämmön korvaaminen maalämmöllä kaksinkertaistaa primaarienergian kulutuksen.
Lausunto HSL:n alustavasta toimintasuunnitelmasta
Pyysin tämän pöydälle tarkistaakseni, onko valtuustoryhmillä jo nyt halua sanoa jotain tariffitasosta. Sehän nousee Helsingin osalta yli neljä prosenttia. Tällaisia esityksiä ei tule, joten ei sitten sanota mitään. Kun lausunnossa jo nyt esitetään tuottavuuden nostamista, haluaisin konkretisoida asiaa niin, että liikennesuunnitteluosaston tulee tuottaa esityksiä ja vaikuttavuusarvioita toimista, joilla joukkoliikennettä voidaan nopeuttaa Helsingin alueella.
En myöskään pidä tarkastusmaksun nostamisesta 100 euroon. Olisi ihan reilua, että pummilla matkustamista ja pummilla pysäköintiä kohdeltaisiin yhtäläisesti. Näyttölipun osalta on varsin inhimillistä unohtaa, että kausi onkin mennyt umpeen.
Yksi Helsingin tärkeimmistä pyöräteistä kulkee Sörnäisten rantatieltä Kulosaaren sillalle. Se pantiin poikki pyöräilykauden alkaessa, koska pyörätietä oltiin leventämässä. Paikka oli hyvin vaarallinen. Pyöräilijöille tuli kiertotie, joka pidensi matkaa noin kahdella minuutilla ja vaaransi renkaat. Tätä yritti kestää, oltiinhan pyörätietä parantamassa.
Aika pian oli pyörätie levennetty, mutta edelleen se pysyi aidattuna ja pyörät ohjattiin kiertotielle. Koska väylä oli kuitenkin kulkukelpoinen, moni kiersi aidat, minkä seurauksena aidoista tehtiin vankemmat. Tie aidattiin, koska tarkoituksena oli purkaa vaarallinen ylikulkusilta, aivan aiheellisesti. Tuo purkutyö ei ollut mikään syy katkaista koko pyörätietä, koska työmaan pystyi fillarilla hyvin kiertämään. Ehkä silloin mentiin katualueelta tontin puolelle, mutta tontti lienee kaupungin omistama. Jatka lukemista “Kadun avaamismaksu nyt!”
(Kirjoitus on julkaistu 11.8.2012 Suomen Kuvalehdessä Näkökulma-palstalla. Jouduin lehteen lyhentämään artikkeli aika paljon. Tässä se on vähän pidempänä. )
Ilmaston lämpeneminen pitäisi pysäyttää kahteen asteeseen tai peli on menetetty. Kaksi astettakin merkitsee suurten riskien hyväksymistä, mutta tiukempaa tavoitetta pidetään epärealistisena.
Maailman eturivin ympäristöjournalisteihin kuuluva Bill McKibben osoittaa artikkelissaan Global Warming’s Terrifying New Math, että kahden asteen raja ylitetään lähes varmasti. Kirjoittaja haluaa ilmeisesti puhutella nuorisoa, koska julkaisi artikkelinsa yhdysvaltalaisessa populaarikulttuuriin keskittyvässä Rolling Stone ‑lehdessä. Jatka lukemista “Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää?”
Lautakunta oli vähän kesäterässä ja siksi paljon asioita jäi pöydälle. Erityisesti minä olin kesäterässä, koska nettiyhteyteni ei ollut toiminut enkä ollut voinut kunnolla valmistautua.
Telakkarannan asemakaava
Pantiin pöydälle peräti pariksi viikoksi Vasemmistoliiton pyynnöstä. Tähän liittyy myös kulttuuripolitiikkaa, sillä Elmun tilat ovat alueella ja ne pitäisi taas siirtää uuteen rakennukseen. Aika paljon on rahaa palanut vanhan, nyt purettavaksi kaavaillun kunnostamiseen. Helsingin päätöksenteon siiloutuminen näkyy tässä hyvin. Me emme voi kaavalla taata tiloja Elmulle, vaikka kuinka haluaisimme, koska joku toinen päättää tilojen käytöstä. Asiat olisivat paremmin, jos siirtyisimme kaupunginhallituksessa ministerimalliin. Kaupunginhallitus koostuisi tärkeimpien lautakuntien puheenjohtajista. Jatka lukemista “Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.8.2012”