Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.8.2012

Nyt se taas alkaa. Syksy on tullut.

Telakkaran­nan kaava

Tämä oli meil­lä vajaa vuosi sit­ten luon­nok­se­na, jol­loin vedet­ti­in mah­dol­liset poli­it­tiset lin­jat. Nyt kaa­va on valmis­tunut teknis­es­ti mut­ta sisäl­löltään jok­seenkin saman­laise­na – näin ole­tan. Lau­takun­nan esit­telystä selvin­nee, onko tähän tehty muu­tok­sia, jot­ka antaisi­vat aihet­ta hark­in­taan. Alue siir­retään samal­la osak­si Punavuor­ta. Asun­to­ja tulee noin 18 000 ker­rosneliön ver­ran (400 asukas­ta) jas liiketi­laa, saman ver­ran. Sen voi toteut­taa hotel­li­na. Kun esi­tys­lis­tas­sa oikein san­o­taan, että pysäköin­tipaikoista tulee kalli­it­ta, niin var­maan ne sit­ten ovat kalli­ita. Tämä on van­ha riita: pitääkö kaaval­la pakot­taa rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikko­ja, joista tulee niin kalli­ita, ettei kukaan juuri niitä ottaisi käyt­töön, jos jou­tu­isi itse mak­samaan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 14.8.2012”

Kreikan tie olkoon meidänkin tiemme?

Timo Soi­ni on men­nyt sanomaan, ettei oman auton käyt­töko­r­vausten ylikom­pen­saa­tioon pidä puut­tua, kos­ka vero­jen mak­sami­nen on perin ikävää ja alen­taa halua tehdä työtä. On ihan kiva, jos ei itse tarvitse mak­saa vero­ja, mut­ta se tarkoit­taa valitet­tavasti, että ne verot jäävät jonkun muun mak­set­tavak­si. Kreikas­sa Soinin oppia on nou­datet­tu vuosia ja ne verot uhkaa­vat jäädä mei­dän maksettavaksemme.

Jos menee oma­l­la autol­laan ter­veyskeskuk­seen, kohtu­ullisi­na matkas­ta aiheutuvina kus­tan­nuksi­na kor­vataan 20 sent­tiä kilo­metriltä. Jos ajaa fir­man ajo­ja oma­l­la autol­laan, se mak­saakin yhtäkkiä 45 sent­tiä kilo­metriltä. Sel­l­aista laskel­maa ei löy­dy, että autol­la ajami­nen olisi oikeasti noin kallista, jos ajok­ilo­me­tre­jä tulee kym­meniä tuhan­sia kilo­me­tre­jä vuodessa. Nyt raja on pan­tu 15 000 kilo­metri­in. Kos­ka oma auto on myös omas­sa käytössä, on kohtu­ullista olet­taa, että noi­ta omia ajo­ja tulee vaikka­pa 10 000 kilo­metriä. Kuka tahansa voi käy­dä kat­so­mas­sa autoli­iton laskurista, paljonko autol­la ajami­nen mak­saa, jos kilo­me­tre­jä tulee yli 25 000 kilo­metriä vuodessa. Kyse on räikeästä ylikom­pen­saa­tios­ta. Autol­la aja­mal­la tien­aa vero­ton­ta palkkaa.

Henkilökuntamitoitus vanhuspalvelulakiin?

Sivistynyt maa kohtelee van­huk­si­aan sivistyneesti. Van­hus­ten­hoito on Suomes­sa keskimäärin vähin­tään tyy­dyt­täväl­lä tasol­la, mut­ta on valitet­tavia poikkeuk­sia. Van­hus­palvelu­lail­la halu­taan tur­va­ta yhtäläiset oikeudet van­huk­sille siitä riip­pumat­ta, mis­sä kun­nas­sa he asu­vat. Pitäisikö laki­in ottaa myös sito­va henkilöstömi­toi­tus? Henkilöstömi­toi­tus on tehokas, mut­ta varsin köm­pelö tapa toimia. Jat­ka lukemista “Henkilökun­tami­toi­tus vanhuspalvelulakiin?”

Se toimii taas!

Blogilla oli aika pitkä katkos.

Web­hotellin pitäjän palvelin meni oiko­su­lun seu­rauk­se­na ns. päreik­si viikko sit­ten sun­nun­taina. Uusi härväke saati­in oitis paikalle, mut­ta var­muusko­pi­on palaut­ta­mi­nen takkuili jostain syys­tä. Viikon hil­jaise­lo lähen­telee val­takun­nal­lista kärk­i­t­u­losta, mut­ta nyt se siis toimii.

 

Mukavat kaupungit menestyvät

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Savon Sanomis­sa 28.7.2012)

Keskisu­uret kaupun­git tar­joa­vat asukkailleen sym­pa­at­tisen ja ekol­o­gis­es­ti ter­veen elinympäristön. Kolmekym­men­tä­tuhat­ta asukas­ta riit­tää taka­maan kau­pal­liset palve­lut ja tyy­dy­tys­tä kult­tuurin nälkään. Kaupun­ki mah­tuu pienelle alalle, joten kaik­ki on lähel­lä. Monille työ­paik­ka, kau­pat ja koulut ovat käve­ly­matkan sisäl­lä.   Ympäristö ja ilmake­hä kiit­tävät. Eikä mökille jär­ven­ran­nallekaan ole pitkä mat­ka. Jat­ka lukemista “Muka­vat kaupun­git menestyvät”

Halpa korko, kiinteistökupla, ja asunnon hinnan verotuki

Euroopan ongel­mat johtu­vat pitkälti kiin­teistöku­plas­ta, jon­ka aiheut­ti halpo­jen euroko­rko­jen työn­tymi­nen Etelä-Euroop­paan. Sitä ajatellen tun­tuu nurinkuriselta, että tau­tia paran­netaan pitämäl­lä korko­ja edelleen hyvin alhaal­la, itse asi­as­sa reaa­liko­rko on jo negati­ivi­nen. Voidaan tietysti tehdä hyvin harhaop­pinen kysymys, onko hal­pa keskus­pankki­ra­ha paras tapa toteut­taa rahapoli­it­tista elvy­tys­tä, mut­ta täl­lä kysymyk­sel­lä joutuu hel­posti harhaopin tielle. Jat­ka lukemista “Hal­pa korko, kiin­teistöku­pla, ja asun­non hin­nan verotuki”

Mitä euroalueella tulisi tehdä?

Seu­raa­va hah­motel­ma on kesämökin teras­sil­la kir­joitet­tu hyvin alus­ta­va hah­motel­ma, jota var­maankin joudun palaut­teen jäl­keen paljonkin muut­ta­maan. Julkaisen raak­ileen, kos­ka olen tuskas­tunut siitä, ettei euroalueen tule­vaisu­ud­es­ta käy­dä Suomes­sa mitään keskustelua, vaan kaik­ki keskustelu tyre­htyy omaan napaan tui­jot­tamiseen. Jonkun on se aloite­ta­va, vaik­ka raak­ileel­la. Jat­ka lukemista “Mitä euroalueel­la tulisi tehdä?”

Soinin ja Soininvaaran ero

Kovin paljon tälle blogille on tunke­mas­sa kom­ment­te­ja, joiden mukaan ajat­telisin eurokri­i­sistä samal­la taval­la kuin Timo Soi­ni on ajatel­lut koko ajan ja min­un pitäisi tämän takia esimerkik­si äänestää Euroopan vakaus­mekanis­mia vas­taan. Asia on juuri päin­vas­toin. Jat­ka lukemista “Soinin ja Soin­in­vaaran ero”

EVM:n lainojen ensisijaisuus on omaan jalkaan ampumista

Ker­rataan nyt vielä ker­ran, mik­si minus­ta Suomen ja mon­en muun maan vaa­timus EVM:n lain­o­jen ensisi­jaisu­ud­es­ta on turha ja jopa haitallinen.

Jos jonkin maan lain­oi­hin liit­tyy ris­ki pääo­man mene­tyk­ses­tä, tuo ris­ki ei kokon­aisuute­na pienene vaan kas­vaa siitä, että jotkin lainat määritel­lään ensisi­jaisik­si. Olete­taan ensin, että ris­ki pysy­isi ennal­laan ja että Espan­jan lain­oi­hin liit­ty­isi luot­to­tap­pi­oris­ki, joka olisi luokkaa 60 mrd euroa 600 mil­jardin euron lainakan­nas­ta. Tap­pi­on odotusar­vo olisi sil­loin kymme­nen pros­ent­tia pääo­mas­ta. Jos EVM myön­tää Espan­jalle sadan mil­jardin euron ensisi­jaisen lainan, yksi­ty­is­ten osu­udek­si jää 500 mil­jar­dia. Tämän jäl­keen tuo luot­to­tap­pi­oris­ki 60 mil­jar­dia euroa on 12 pros­ent­tia tuos­ta 500 mil­jardista. Kuu­lostaa hyvältä EVM:n kannal­ta, mut­ta ei lainkaan hyvältä yksi­ty­is­ten lainan­tar­joa­jien kannal­ta. Hei­dän taas ei ole pakko laina­ta tai ainakin he voivat lisätä tuon riskin korkoon. Lop­putu­los on se, että EVM joutuu matu­ri­teet­tien puit­teis­sa otta­maan vas­tu­un koko Espan­jan lainakan­nas­ta. Tämän jäl­keen koko tuo 60 mil­jardin luot­to­tap­pi­oris­ki on EVM:n harteil­la kun alun perin EVM:n osu­us riskistä olisi ollut 10 mil­jar­dia. Jat­ka lukemista “EVM:n lain­o­jen ensisi­jaisu­us on omaan jalka­an ampumista”

Myyntiturva mullista asunnonvälityksen

Asun­non­väl­i­tyk­sessä ei juuri ole ollut hin­tak­il­pailua. Väl­i­tys­palkkio on noin neljä pros­ent­tia asun­non myyn­ti­hin­nas­ta. Jotkut pikkuyri­tyk­set ovat joskus yrit­täneet tar­jo­ta halvem­mal­la, mut­ta myyjä ei ole näi­hin luot­tanut. Ajatuk­se­na on ollut, että minkä väl­i­tys­palkkios­sa voit­taa, sen asun­non hin­nas­sa roimasti menet­tää. Jat­ka lukemista “Myyn­ti­tur­va mullista asunnonvälityksen”