Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti osaltaan kantansa Hernesaaren osayleiskaavaan. Kiista helikopterikentästä ratkaistiin lopulta niin, että alue merkittiin selvitysalueeksi, jonka käyttö ratkaistaan asemakaavalla. Helikopterikenttää ei siis torjuttu lopullisesti, mutta tällä päätökselle ei voi hakea lupaa täytöille. Jatka lukemista “Helikopterikenttä selvitysalueeksi”
Välimäen–Soininvaaran linja
Minusta terveydenhuolto tulisi organisoida, kuten hallitus on esittänyt, tulevissa suurissa kunnissa, joita on varmaankin noin 20. Ne ovat lähinnä maakuntiensa keskuskaupunkeja, joihin liitetään kehyskunnat.
Vaativan tason erikoissairaanhoito olisi nykyisillä erityisvastuualueilla ja ”aluesairaalatason” erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito samassa organisaatiossa vahvoilla peruskunnilla. Näin organisaatiotasoista jäisi pois yksi.
Tämä malli sopii kuitenkin vain kahteenkymmeneen suurimpaan kuntaan, joissa tosin asuisi valtaosa suomalaisista. Muut, noin 70 – 200 kuntaa, vastaisivat itse nykyiseen tapaan perusterveydenhuollosta ja ostaisivat erikoissairaanhoidon noilta maakuntiensa keskuskaupungeilta ja ERVA-alueilta. Tältä osin esityikseni poikkeaa Välimäen mallista, jossa nuo kunnat ostaisivat koko terveydenhuollon keskuskaupungilta. Saavat tietysti ostaa koko paketin, jos siihen päätyvät. Jatka lukemista “Välimäen–Soininvaaran linja”
Berliinin köyhyys
Perjantaina kuulimme synkempää puolta Berliinin kehityksestä. Saksojen yhdistymisen jälkeen on menetetty 350 000 teollista työpaikkaa, jotka kaikki ovat vähän koulutusta vaativia ja joita ovat tehneet lähinnä vierastyöläiset. Työttömyys ja riippuvuus sosiaalituesta ovat lisääntyneet. Berliiniin on tullut köyhyyden ja slummien ongelma. On syntynyt kovin leimautuneita kaupunginosia. Jatka lukemista “Berliinin köyhyys”
Onko kuusi kerrosta liian vähän?
Berliinin innovatiivisuutta koskevassa ketjussa vaadittiin luopumista kuusikerroksista umpikortteleista ja kerrosmäärän selvää korottamista. Vaikka kannatan tiivistä oikeaa kaupunkia, en lähtisi rakentamaan yli kuusikerroksista umpikorttelikaavaa.
Harrastetaanpa vähän matematiikkaa. Kuusikerroksinen umpikortteli kooltaan 100m x 100m ja runkosyvyys 12 metriä. Tästä tulee noin 25 000 kerrosneliötä korttelia kohden eli 600 – 700 asukasta. Tonttitehokkuus siis 2,5. Jatka lukemista “Onko kuusi kerrosta liian vähän?”
Kiista Hernesaaren helikopterikentästä tiivistyy
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on pöydällä Hernesaaren osayleiskaava. Siinä on kaksi kiistanalaista kohtaa. Valtion mielestä Hernesaari on Suomessa soveliain paikka varastoida viljaa. Lautakunta on tästä kai yksimielisesti toista mieltä.
Iso kiista koskee Hernesaaren edustalle keskelle ulappaa suunnitellusta helikopterikentästä. Sen on tarkoitus tarjota laskeutumispaikka Tallinnaan menevälle kopterille. Pidän sekä paikkaa että toteuttamistapaa järjettömänä. Helikopterikenttä keskellä merta maksimoi äänen kulkeutumisen. Se on noin kaukana saaren kärjestä, koska melun takia se ei voi olla lähempänä asutusta. Samasta syystä saaren kärki haaskautuu tilaa vievän kaupan suuryksikölle, jossa myydään venetarvikkeita. Aika arvokkaalla tontilla sekin toiminta siis on. Jatka lukemista “Kiista Hernesaaren helikopterikentästä tiivistyy”
Parantaako median murros tiedonvälityksen laatua
(Vastaukseni HS-raadin kysymykseen 28.9.2012)
Parantaa
Tämä kääntyy ennen pitkää voitoksi. Juuri nyt laatujournalismi on suurissa vaikeuksissa Internet-tarjonnan kanssa. Se on vaikuttanut heikentävästi myös journalismin tasoon. Onhan Hesarikin alkanut kosiskella yleisöä kovin kevein konstein. Lehdistön perinteinen ansaintalogiikka on hukassa. Jatka lukemista “Parantaako median murros tiedonvälityksen laatua”
Berliinin innovatiivisuus
Uudenmaanliiton hallitus on paraikaa Berliinissä tutustumis- ja seminaarimatkalla. Tutustuimmme juuri Berliinin startup ‑ohjelmaan. Täällä syntyy vuosittain yli 40 000 uutta yritystä. Berliinistä on lyhyessä ajassa tullut yksi maailman vahvimmista innovaatiokeskuksista. Jatka lukemista “Berliinin innovatiivisuus”
Tästä se alkaa — ensimmäinen vaalitilaisuus ti 25.9. klo 17.30
JÄRKIMARKKINAT
Kestääkö Helsingin talous? Miten palvelut turvataan?
Keskustelemassa
Osmo Soininvaara, kansanedustaja (vihr)
Laura Rissanen, valtuutettu (kok)
Elena Gorschkow-Salonranta, opetusltk. jäsen (vihr)
Mikko Koikkalainen, aluekoordinaattori (vas)
Elina Moisio, valtuutettu (vihr)
Kahvikeskustelu tiistaina 25.9. klo 17.30–18.30
Café Engelin sisäpihalla (Aleksanterinkatu 26)
Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.9.2012
Esityslistaan pääsee käsiksi tästä.
Asuntotorni Arabianrantaan.
Toimistotontti muutetaan asuintontiksi. Tontti on pieni, runsaat 900 neliötä, mutta sille ahdetaan rakennusoikeutta 4300 k‑m2 kahteentoista kerrokseen. Pysäköintipaikat (noin 40) eivät tontille tietenkään mahdu. Ne saa laittaa pysäköintilaitokseen, joka ei saa olla sataa metriä kauempana. Toivottavasti hinnasta on sovittu tätä ennen, sillä tuossahan ilmeisesti määrätään laittamaan ne tiettyyn laitokseen. Sata metriä on vähän naurettava vaatimus. Joukkoliikenteessä riittää yleensä 300 metriä pysäkille eikä aina päästä siihenkään. Jatka lukemista “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.9.2012”
Monopolipeliä: lääketutkimuksen rahoitus
Uuden lääkemolekyylin kehittäminen maksaa noin miljardin. Jotenkin se investointi on saatava maksetuksi ja siinä sivussa jokin korvaus niistäkin molekyyleistä, joita ei voida ottaa käyttöön. Lääketutkimuksen rahoitus perustuu patenttiin, jonka uuden lääkemolekyylin kehittänyt yritys saa tuotteelleen. Patentti on voimassa 20 vuotta, mutta tuo 20 vuotta alkaa juosta patentin hyväksymisestä. Siinä vaiheessa lääkettä ei vielä saa alkaa myydä, vaan on tehtävä joukko tutkimuksia, joiden perusteella lääkkeen turvallisuudesta ja tehosta voidaan vakuuttua. Lääkeyhtiön on tehtävä tilinsä lääkkeestä noin kymmenessä vuodessa. Kun patentti vanhenee, lääkkeen hinta voi pudota muutamaan prosenttiin alkuperäisestä, koska kilpailijat pääsevät markkinoille. Sitä ennen yhtiö voi hinnoitella lääkkeen kuinka kalliiksi hyvänsä. Jatka lukemista “Monopolipeliä: lääketutkimuksen rahoitus”
