Pitäisikö Googlen sensuroida islamia pilkkaava video?

Vas­tauk­seni HS-raadin 20.9.kysymykseen

2) Ei pitäisi

Jos Google voisi estää sen lev­iämisen, asi­aa voisi pohtia vähän pidem­pään, mut­ta tuo ääliömäisen videon tek­i­jä halusi vide­olleen julk­isu­ut­ta saadak­seen aikaan mitä sai. Mikä toisi enem­män julk­isu­ut­ta kuin tieto, että tämä video oli liikaa Googlellekin. Ymmärtääk­seni tuon videon levit­tämi­nen on sinän­sä kiel­let­tyä myös Suomen uskon­rauhapykälien val­os­sa. Jat­ka lukemista “Pitäisikö Googlen sen­suroi­da islamia pilkkaa­va video?”

Bittejä parilla miljardilla.

Helsin­gin seudul­la on päätet­tävänä ter­vey­den­huol­lon poti­lasti­eto­jär­jestelmän uusimi­nen. Tääl­lä sen hin­ta liikkuu jos­sain 600 miljoonas­sa eurossa, koko maan hin­ta on noin 1,8 mil­jar­dia. Jos tämä toimisi niin hyvin kuin on väitet­ty, investoin­ti olisi erit­täin kan­nat­ta­va. Nykyisen ATK-sekamel­skan hin­ta on sato­ja miljoo­nia vuodessa. Moni on kuitenkin vas­taan lähin­nä sik­si, että jär­jestelmä olisi sul­jet­tu ja antaisi sen toimit­ta­jalle monop­o­lin kaikki­in lisäosi­in. En nyt ota kan­taa tähän, kun en osaa, mut­ta tuo hinta.

Viro­laiset moko­mat menivät tekemään oman jär­jestelmän­sä noin kymmenel­lä miljoon­al­la eurol­la. Mikä tekee siitä Suomes­sa 200 ker­taa kalli­im­man? Jat­ka lukemista “Bit­te­jä par­il­la miljardilla.”

Lääkeyhtiöiden kerjuukierros

Ylen uutis­ten mukaan kan­sain­väliset lääkeyri­tyk­set oli­si­vat valmi­ita investoimaan lääkkei­den kehit­tämiseen Suomes­sa, jos vain mei­dän lääkeko­r­vausjär­jestelmämme ei olisi niin nui­va. Haas­tatel­tu Pfiz­erin edus­ta­ja esit­ti, että lääk­keen kehit­tämi­nen Suomes­sa käy kan­nat­ta­mat­tomak­si, kun uuden lääk­keen saami­nen kor­vausjär­jestelmän piiri­in kestää niin kauan.

Yritetään siis leikkisästi väit­tää, että uut­ta lääket­tä kehitet­täisi­in vain Suomen markki­noi­ta ajatellen? Tästä ei voi olla kyse, siis mis­tä? Jat­ka lukemista “Lääkey­htiöi­den kerjuukierros”

Ryhmäpuhe 18.9.2012 valtion talousarvion lähetekeskustelussa

Ohes­sa 18.9.2012 pitämäni Vihreän eduskun­taryh­män ryh­mäpuheen­vuoro val­tion vuo­den 2013 talousarvioe­si­tyk­sen lähetekeskustelus­sa. Olen muokan­nut sen muistin­varais­es­ti kir­joite­tus­ta ver­sios­ta. Eduskun­nan keskustelupöytäkir­jaan saat­taa tul­la hie­man toinen versio.

 

Val­tion bud­jet­ti on suh­dan­tei­ta ajatellen tehty niin hyvin kuin nykytiedoin on mah­dol­lista. Bud­jet­ti on lievästi kiristävä eli vero­ja nos­te­taan ja meno­ja leikataan. Näis­sä olois­sa bud­jetis­sa on vähän ilon­ai­hei­ta ja paljon ikävää. En puu­tu niihin tässä puheessa vaan yritän hah­mot­taa, miten tule­vaisu­udessa bud­jet­te­ja voitaisi­in tehdä iloisem­mis­sa olo­suhteis­sa. Jat­ka lukemista “Ryh­mäpuhe 18.9.2012 val­tion talousarvion lähetekeskustelussa”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.9.2012

En pääse kok­ouk­seen, kos­ka pidän ryh­mäpuheen­vuoroa eduskun­nas­sa bud­jetista. Mikko menee, ja parem­pi niin, kos­ka hän tun­tee näitä asioi­ta parem­min. Varsinkin kun tuo Her­ne­saaren helikopterikent­tä on jo hävit­ty lau­takun­nan osalta. Esi­tys­lista tässä.

Kuninkaan­tam­men asemakaava

Pöy­dältä. Korvi­i­ni ei ole kan­tau­tunut tästä viikon aikana mitään uut­ta eikä sekään, mik­si tämä pan­ti­in pöydälle

Her­ne­saaren osayleiskaa­van lausun­not ja muistutukset

Yleiskaavaan on tehty joukko pieniä täs­men­nyk­siä, joista laadullis­es­ti merkit­tävin on erään vesialueen muut­ta­mi­nen yleistä vesialueesta kort­telin sisäisek­si. Näin vai­h­tuu mak­sa­ja, mut­ta näin alue ehkä sul­je­taan ulkop­uolisil­ta. Hmmm.

Suuri peri­aat­teelli­nen kiista kos­kee niemen kär­keen kaavail­tua 90 miljoon­aa euroa mak­savaa helikopterikent­tää. Han­ke on jär­jetön jo taloudel­lis­es­ti. Kun­nan toimi­alaan sen rak­en­t­a­mi­nen ei kuu­lu. Yksi­tyis­es­ti rahoitet­tuna se ei toi­mi, kos­ka yhtä helikopter­i­matkus­ta­jaa kohden pääo­makus­tan­nuk­sek­si tulee hel­posti 150 euroa. Huhu­jen mukaan ken­tän talout­ta aio­taan kohen­taa lennoil­la Pietari­in, joi­ta ehkä tuet­taisi­in viisum­i­va­paudel­la. Viisum­i­va­paus on lyhy­taikainen ilo, sil­lä oletet­tavasti viisum­i­va­paus tulee kaikille kulku­muodoille melko pian. Jos ken­tän käyt­tö olen­nais­es­ti lisään­ty­isi, lisään­ty­isi myös sen meluhait­ta. Laskeu­tu­va tai nou­se­va suuri helikopteri pitää infer­naal­ista ään­tä (hallinto­valiokun­ta havain­noi asi­aa viime viikol­la Rajavar­tios­ton vier­aana). Ken­tän sijoit­ta­mi­nen keskelle meri­aluet­ta mak­si­moi äänen eten­e­misen. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 18.9.2012”

Maakaasu, tuuli ja aurinko?

Maakaa­sun hin­ta on Yhdys­val­lois­sa laskenut tasolle, joka öljyn hin­tana vas­taa 12 dol­lar­ia tyn­nyriltä. Tämä merk­it­see ener­giapoli­ti­ikan val­lanku­mous­ta. Yhdys­val­loista on tulos­sa maakaa­sumaa. Maakaa­sua voidaan kul­jet­taa nesteytet­tynä, mut­ta näin siitä tulee paljon kalli­im­paa. Maakaa­sun hin­ta Euroopas­sa on niin korkea, että tuon­ti kannattaa.

Yksi ske­naar­i­oista on, että kivi­hi­ileen poh­jau­tu­va sähkön­tuotan­to tulee kor­vau­tu­maan maakaa­sul­la sekä tuuli- ja aurinkoen­er­gial­la. Molem­pia, maakaa­su­voimaa ja tuuli- ja aurinkovoimaa raken­netaan niin paljon, että teho riit­tää yksin koko kulu­tuk­seen. Kun sää on pil­vi­nen ja tyyni, sähkö tuote­taan maakaa­sul­la ja kun tuulee ja aurinko pais­taa, maakaa­su­voimalat sul­je­taan. Kivi­hi­ileen tai ydin­voimaan ver­rat­tuna maakaa­su­voimaloiden hyvänä puole­na on investoin­nin pienu­us. Sik­si maakaa­su sovel­tuu hyvin tuuli- ja aurinkoen­er­gian kump­paniksi . Kivi­hi­ileen ver­rat­tuna hiilid­iok­sidipäästöt aleni­si­vat ehkä kol­man­nek­seen tai jopa alle.

Pysyvä ratkaisu tämä ei ole, kos­ka joskus ne maakaa­su­varatkin lop­pu­vat, mut­ta aurinkoen­er­gian laa­jamit­taista läpimur­toa odoteltaes­sa kelpo vaihtoehto.

Olen ehdolla kunnallisvaaleissa ja tarvitsen tukea

Kun­nal­lis­vaalit ovat kuu­den viikon kulut­tua, 28. lokaku­u­ta. Olen taas ehdolla.

Oma kun­nal­lispoli­it­ti­nen kiin­nos­tuk­seni keskit­tyy kaupunkisu­un­nit­telu­un. Kaupunkisu­un­nit­telua koske­vaa ajat­telu­ani olen täl­lä blogilla val­ot­tanut run­saasti, joten äänestäjä tietää mitä saa. Tarkoituk­seni on, jos työki­ireiltäni ehdin, laa­tia myös oma kun­nal­lispoli­it­ti­nen ohjel­mani, jon­ka tarkoituk­se­na ei ole antaa vas­taus­ta jokaiseen kysymyk­seen, vaan ottaa esille joitain keskeisiä. Jat­ka lukemista “Olen ehdol­la kun­nal­lis­vaaleis­sa ja tarvit­sen tukea”

Hassin direktiiviehdotus aikaisti eteläisen Euroopan velvoitteita

Julk­isu­udessa ja täl­läkin blogilla on valitet­tu sitä, että rikkidi­rek­ti­ivi kohtelee Itämeren mai­ta ankaram­min kuin Välimeren mai­ta. Tästä on syytet­ty direk­ti­ivilu­on­nok­sen esitel­lyt­tä Satu Has­sia. Asia on Has­sin osalta täysin päin­vas­toin. Has­si poikke­si IMO-sopimuk­ses­ta Välimeren osalta aikaistaen sopimuk­sen mukaista 0,5 pros­entin velvoitet­ta Välimerel­lä vuodes­ta 2025 vuo­teen 2020. Jat­ka lukemista “Has­sin direk­ti­iviehdo­tus aikaisti eteläisen Euroopan velvoitteita”

Mitä yritysveron tilalle?

Minus­ta alkaa näyt­tää siltä, että yri­tys­ten verot­ta­mi­nen niiden voitos­ta alkaa olla tien­sä päässä. Lasse Arvela (VM) näyt­tää ole­van samaa mieltä. Yri­tysveros­ta pitäisi sopia kan­sain­välis­es­ti tai koko veropo­h­ja karkaa parati­i­sei­hin. Ruot­si alen­taa nyt 22 pros­ent­ti­in ja vuoren­var­masti Suo­mi seu­raa perässä.

Nyt esitetään verokikkailun estämistä sil­lä, että kon­sernin sisäisiä korko­ja ei saa enää vähen­tää rajat­ta. Tätä on niin help­po kiertää, ettei se anna kek­si­jälleen edes onnis­tu­misen iloa. Aina­han sen velan ja koron voi kier­rät­tää kon­sernin ulkop­uolisen bul­vaanin kaut­ta: tytäry­htiö on velkaa pankille ja emoy­htiö tekee saman­su­u­ruisen tal­letuk­sen ja jok­seenkin samal­la korol­la pankki­in, nyt esimerkik­si. Jat­ka lukemista “Mitä yri­tysveron tilalle?”

Asuntoluento, osa 13/13: Miksi tehdään huonoja päätöksiä?

On ole­mas­sa mon­ta teo­ri­aa hyvästä kaupunki­rak­en­teesta. Ne poikkea­vat toi­sis­taan paljon, mut­ta yhteistä niille on, että ne ovat kaik­ki parem­pia kuin todel­lisu­us. Onnis­tuneen kaupunki­rak­en­teen esteet ovat muual­la kuin ammat­ti­lais­ten osaamises­sa. Vika on juris­teis­sa ja talouden pelisäännöissä.

Järkevä kaupunki­rakenne ei toteudu markki­nae­htois­es­ti. Teo­ri­as­sa syn­ty­isi, jos pelaisimme markki­nae­htoista kaavoitus­peliä lop­ut­toman pitkään ja jos parem­paan tas­apain­oon voisi päästä kumoa­mal­la kitkat­tomasti ja kus­tan­nuk­sit­ta aiem­mat teot. Mis­sä on saatu aikaan hyvää kaupunkia, julkisen val­lan ote on ollut vah­va. Meil­lä on mon­ta vinout­tavaa tek­i­jää, joiden vuok­si kehi­tys ei oikeas­t­aan voi men­nä kuin vikaan. Jat­ka lukemista “Asun­tolu­en­to, osa 13/13: Mik­si tehdään huono­ja päätöksiä?”