Ryhmäpuhe 18.9.2012 valtion talousarvion lähetekeskustelussa

Ohes­sa 18.9.2012 pitämäni Vihreän eduskun­taryh­män ryh­mäpuheen­vuoro val­tion vuo­den 2013 talousarvioe­si­tyk­sen lähetekeskustelus­sa. Olen muokan­nut sen muistin­varais­es­ti kir­joite­tus­ta ver­sios­ta. Eduskun­nan keskustelupöytäkir­jaan saat­taa tul­la hie­man toinen versio.

 

Val­tion bud­jet­ti on suh­dan­tei­ta ajatellen tehty niin hyvin kuin nykytiedoin on mah­dol­lista. Bud­jet­ti on lievästi kiristävä eli vero­ja nos­te­taan ja meno­ja leikataan. Näis­sä olois­sa bud­jetis­sa on vähän ilon­ai­hei­ta ja paljon ikävää. En puu­tu niihin tässä puheessa vaan yritän hah­mot­taa, miten tule­vaisu­udessa bud­jet­te­ja voitaisi­in tehdä iloisem­mis­sa olosuhteissa.

Synkkien suh­dan­nenäkymien olois­sa bud­jetin pitäisi olla elvyt­tävä, mut­ta vain, jos näkymät pidem­mäl­lä aikavälil­lä oli­si­vat val­oisat. Elvy­tyk­sen nimis­sä otet­tavia velko­ja ei voi­da mak­saa hyv­inä aikoina takaisin, jos hyviä aiko­ja ei tule. Jo työvoiman vähen­e­misen vuok­si reipas­ta talouskasvua ei ole näkyvissä.

Viime aikoina julk­iste­tuis­sa talousen­nusteis­sa kasvuen­nustet­ta on vedet­ty reip­paasti alaspäin. Euroopan velka­kri­isi on tulos­sa meille kalli­ik­si – ei sik­si, että olemme joutuneet lainaa­maan kri­isi­maille rahaa, sil­lä ne rahat ovat pen­nosia tässä kurimuk­ses­sa. Euroopan talouden kri­isiy­tymi­nen lisää työt­tömyyt­tä ja vähen­tää sitä kaut­ta kansan­tu­loamme kym­me­nil­lä mil­jardeil­la euroilla.

Näkymien heikken­e­m­i­nen tarkoit­taa, ettei bud­jetin mukaisil­la toimil­la saa­da val­tion velka­an­tu­mista pysäyte­tyk­si. Tähän on suh­taudut­ta­va vakavasti, mut­ta heikkoa talouske­hi­tys­tä ei pidä men­nä heiken­tämään entis­es­tään uusil­la vero­jen koro­tuk­sil­la ja menoleikkauksilla.

Mei­dän on kat­sot­ta­va pitem­mälle. Meil­lä on suuri ongel­ma kestävyys­va­jeessa. Kestävyys­va­jeel­la tarkoite­taan sitä, miten julkisen sek­torin rahat riit­tävät nyky­isil­lä vero- ja menope­rusteil­la pitkäl­lä aikavälil­lä, kun ote­taan huomioon tiedos­sa ole­vat muu­tok­set eri-ikäis­ten määrässä – siis eläkeläis­ten määrän kasvu ja työvoiman vähen­e­m­i­nen sekä siir­to­laisu­us. Nämä laskel­mat ovat Suomen osalta paho­ja. Olemme varautuneet huonom­min tule­vaisu­u­teen kuin jopa Italia. Jos jatkamme näin, joudumme tule­vaisu­udessa leikkaa­maan meno­ja ja korot­ta­maan vero­ja noin kymmenel­lä mil­jardil­la eurol­la. Se ei todel­lakaan ole hauskaa.

Ruot­sil­la ei ole kestävyys­va­jet­ta vaan pitkän ajan yli­jäämää. Kun meil­lä ovat edessä menoleikkauk­set ja vero­jen koro­tuk­set, Ruot­sil­la on varaa vero­jen alen­tamiseen ja meno­jen lisäämiseen.

Tähän on seli­tyk­senä Ruotsin korkeampi työl­lisyys. Ver­rat­tuna Suomeen noin 150 000 ihmistä enem­män on töis­sä mak­saen vero­ja ja 150 000 ihmistä vähem­män elää tulon­si­ir­to­jen varas­sa. Tämän takia Ruot­sis­sa on varaa vaikka­pa palkata riit­tävästi hoita­jia van­hainkotei­hin, hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa voidaan kehit­tää ja uusi­in haasteisi­in voidaan vastata.

Ruot­sis­sa men­nään työelämään nuoremp­ina ja siir­ry­tään eläk­keelle van­hemp­ina ja ollaan siinä välis­sä enem­män töis­sä. Työtä molem­mis­sa mais­sa tehdään tun­teina työikäistä kohden suun­nilleen yhtä paljon, sil­lä vaik­ka Ruot­sis­sa use­ampi on töis­sä, heil­lä on keskimäärin lyhyem­pi vuosityöaika.

Mei­dän on puu­tut­ta­va määräti­etois­es­ti kestävyys­va­jeeseen nos­ta­mal­la eri keinoin työl­lisyysastet­ta. Se tarkoit­taa han­kalia päätök­siä, mut­ta ellemme pysty niistä sopi­maan, bud­jet­tien tekem­i­nen on seu­raavien kym­me­nien vuosien aikana yhtä tuskaa ja hyv­in­voin­ti­val­tion alasajoa.

Kak­si pros­ent­tiyk­sikköä häviämme Ruot­sille työl­lisyysas­teessa jo sil­lä, että olemme erit­täin huono­ja työl­listämään osatyökyky­isiä. Vihreät ovat pitkään vaati­neet palkan ja sosi­aal­i­tur­van parem­paa yhteenso­vi­tus­ta, jot­ta saisimme osit­taisen työ­panok­sen niiltä, jot­ka eivät pysty tar­joa­maan sat­apros­ent­tista työ­panos­ta. Suomes­sa on keski­tyt­ty vah­ti­maan, ettei vaikka­pa työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­va kehi­tys­vam­mainen ansaitse liikaa.

Lukion päät­tämisen ja korkeak­oulu­opin­to­jen alka­misen välil­lä on yli kolme vuot­ta. Osa tästä johtuu asevelvol­lisu­ud­es­ta, mis­sä annamme Ruot­sille paljon tasoi­tus­ta, mut­ta merkit­tävänä syynä ovat korkeak­oulu­jen sisään­pääsykäytän­nöt, jot­ka muis­tut­ta­vat liikaa opiskelu­paikan jonottamista.

Nuorten on vaikea päästä töi­hin, kos­ka lyhyi­den työ­suhtei­den maail­mas­sa työ­nan­ta­jan ei enää kan­na­ta investoi­da uuden työvoiman sisää­na­joon. Taval­la tai toisel­la nuorten palkkaamis­es­ta on tehtävä työ­nan­ta­jien silmis­sä houkuttelevampaa.

Siinä mis­sä Suomes­sa toinen van­hem­mista jää koti­in hoita­maan las­taan, Ruot­sis­sa val­i­taan osapäivä­työ ja osapäivähoito. Suomes­sakin tulee pien­ten las­ten van­hem­mille kehit­tää osa-aikatyöstä toimi­va vai­h­toe­hto. Osa-aikatyötä tekevä pysyy työelämän kehi­tyk­sessä mukana, jol­loin työu­ra jatkuu paljon vankem­mal­la poh­jal­la las­ten vartuttua.

Työt­tömyys­jak­sot ovat Suomes­sa pitk­iä osit­tain työt­tömyys­tur­van rak­en­teesta johtuen.

Yli tuhat nuor­ta aikuista vuosit­tain joutuu elinikäiselle sairauseläk­keelle mie­len­ter­veysongelmien vuok­si. Tätä ei voi kat­soa enää pas­si­ivis­es­ti sivusta.

Ruot­sis­sa on myös maa­han muu­ton ansiosta­suh­teessa enem­män työikäisiä ja maa­han muut­ta­jien työl­lisyysaste on parem­pi kuin meillä.

Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu sairauseläkkei­den mak­samis­es­ta hait­taa huo­mat­tavasti 50 vuot­ta täyt­tänei-den työhön pääsyä. Sen lisäk­si se kar­sii työ­paikoista ne, joiden ter­vey­teen – eri­tyis­es­ti mie­len­ter­vey­teen – sisäl­tyy työhönot­ta­jan silmis­sä riskejä.

Kestävyys­va­jet­ta paikataan kaikkial­la Euroopas­sa eläkeikää nos­ta­mal­la. Näin tulee tehdä myös Suomes­sa, jot­ta elin­iän piten­e­m­i­nen ei aiheut­taisi kohtu­u­ton­ta mak­su­taakkaa työssä oleville.

Arvoisa puhemies!

Jos onnis­tu­isimme nos­ta­maan työl­lisu­usas­teen Ruotsin tasolle, voisimme tehdä tule­vat baude­tit paljon iloisem­mis­sa tun­nelmis­sa. Työl­lisyysas­teen nos­t­a­mi­nen ei kuitenkaan yksin riitä. Kuten vasem­mis­toli­iton ryh­mäpuheem­n­vuorossakin korostet­ti­in, on myös vält­tämätön­tä pitää huol­ta siitä, että kaik­ki mak­sa­vat veron­sa rehdisti yhtäläisin perustein. Vero­hal­li­tus arvioi niin san­otuk­si verova­jeek­si 4 – 8 mil­jar­dia euroa vuodessa. Näin paljon jää siis saa­mat­ta vero­ja, joi­ta jonkun pitäisi mak­saa. Ilman verova­jet­ta tätä bud­jet­tia tehtäisi­in iavan toi­sis­sa ja paljon iloisem­mis­sa tunnelmissa.

Huomio­ta on kiin­nitet­tävä toisaal­ta har­maaseen talouteen ja toisaal­ta kan­sain­väliseen vero­su­un­nit­telu­un. On kaikkien maid­en yhteinen etu sulkea veroparati­isit – ei vain teol­lisu­us­maid­en vaan myös kehi­tys­maid­en, sil­lä nyt rahaa vir­taa kehi­tys­maista ulos lait­toman ja sään­telemät­tömän pääoma­paon takia paljon enem­män kuin ne saa­vat kehi­tys­a­pua. Mik­si veroparati­ise­ja ei saa­da nujer­re­tuk­si tai ainakin eristetyksi?

99 vastausta artikkeliin “Ryhmäpuhe 18.9.2012 valtion talousarvion lähetekeskustelussa”

  1. “Lukion päät­tämisen ja korkeak­oulu­opin­to­jen alka­misen välil­lä on yli kolme vuot­ta. Osa tästä johtuu asevelvol­lisu­ud­es­ta, mis­sä annamme Ruot­sille paljon tasoi­tus­ta, mut­ta merkit­tävänä syynä ovat korkeak­oulu­jen sisään­pääsykäytän­nöt, jot­ka muis­tut­ta­vat liikaa opiskelu­paikan jonottamista.”

    Pääsykokeis­sa pitäisi jotenkin sakot­taa siitä, että on pyrkinyt samaan aineeseen ennenkin. Aikaisem­min pyrk­i­jöil­lä on merkit­tävä etu, kos­ka he ovat päässeet opet­tele­maan kysymyk­siä ja koeti­lan­net­ta. Samal­la oppi­laitosten resursse­ja kuor­mit­ta­va “kepil­lä jäätä” ‑pyrkimi­nen vähentyisi.

  2. “Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu sairauseläkkei­den mak­samis­es­ta hait­taa huo­mat­tavasti 50 vuot­ta täyt­tänei-den työhön pääsyä. Sen lisäk­si se kar­sii työ­paikoista ne, joiden ter­vey­teen – eri­tyis­es­ti mie­len­ter­vey­teen – sisäl­tyy työhönot­ta­jan silmis­sä riskejä.”
    Tästä olen samaa mieltä. Työ­nan­ta­jan vas­tu­ul­la yritetään kan­nus­taa työ­nan­ta­jia pitämään huol­ta työn­tek­i­jöistä. TYKY ‑toimin­nan mah­dol­lisuuk­sien ehkäistä sairas­tu­mista kuitenkin vah­vasti liioitellaan.

  3. yksi asia yli muiden:

    “Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu sairauseläkkei­den mak­samis­es­ta hait­taa huo­mat­tavasti 50 vuot­ta täyt­tänei-den työhön pääsyä. Sen lisäk­si se kar­sii työ­paikoista ne, joiden ter­vey­teen – eri­tyis­es­ti mie­len­ter­vey­teen – sisäl­tyy työhönot­ta­jan silmis­sä riskejä.”

    Hyvä, että tämä tun­net­tu fak­ta ker­ro­taan titetmättömille. 

    Työelämässä voi olla 68 vuo­ti­aak­si vain jos on julkisel­la sek­to­ril­la töis­sä. Sekin lähin­nä sik­si, että työ­suhde voi päät­tyä vain poikkeustapauk­ses­sa. Työ­nan­ta­jal­la on nykysään­nöil­lä olta­va itsesuojeluvaistoa.

  4. Mihin peru­s­tat arvion Ital­ian kestävyys­va­jeesta? Vaikea uskoa, että työeläk­er­a­has­tot huomioiden Suomen kestävyys­va­je olisi mitään muu­ta kuin yksi Euroopan pienimmistä.

    1. Ital­ias­sa on tehty merkit­tävä eläkeu­ud­is­tus eikä siel­lä ole sel­l­aista suurten ikälu­okkien pom­mia kuin meillä.

  5. Kyl­lä, olenkin ollut jo jonkin aikaa siinä käsi­tyk­sessä että hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan suurimpia uhkia on Demar­it ja ay- liike. Paljon siel­lä ollaan valmi­ita mak­samaan kun ei osa­ta argu­men­toi­da äänestäjilleen, ja tiet­ty kun koko ajan pelot­taa, per­sut jne. Itse olen äänestänyt läh­es aina Demare­i­ta mut­ta ei todel­lakaan pysty enää, ihme miten kukaan alle 50v. sitä tekee.

  6. Suomes­sa on tehty eläkeu­ud­is­tus ja on mas­si­iviset eläk­er­a­has­tot. Ital­ias­sa on jako­jär­jestelmä, työt­tömyyt­tä joka ajaa nuoret pois ja hyvin alhainen syn­tyvyys. Jos uudet mak­sa­jat puut­tuvat eikä rahas­to­ja ole, vähän pienem­pikin suuri ikälu­ok­ka ajaa maan kri­isi­in. Rahoi­tus­markki­noil­la usko­taan Suomen selviävän. Ital­ian ei niinkään. Jos tiedät parem­min, niin vähän tarkem­min voisit perustelui­ta avata.

  7. Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu sairauseläkkei­den mak­samis­es­ta hait­taa huo­mat­tavasti 50 vuot­ta täyt­tänei-den työhön pääsyä. Sen lisäk­si se kar­sii työ­paikoista ne, joiden ter­vey­teen – eri­tyis­es­ti mie­len­ter­vey­teen – sisäl­tyy työhönot­ta­jan silmis­sä riskejä.

    Mil­läs perus­teel­la kokoomus vas­tus­taisi sel­l­aista muu­tos­ta, että sairaseläk­keet mak­satet­taisi­in työa­jal­la pain­otet­tuna koko työhis­to­ri­an työnantajilla?

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Ital­ias­sa on tehty merkit­tävä eläkeu­ud­is­tus eikä siel­lä ole sel­l­aista suurten ikälu­okkien pom­mia kuin meillä.

    Eivätkös ne suuret ikälu­okat (eli 1945–50 syn­tyneet) ole jo val­taosin eläkkeellä.

  9. Suomen bkt/hlö oli men­emäisil­lään Ruotsin ohi ensim­mäistä ker­taa 1980-luvul­la ja tois­tamiseen nelisen vuot­ta sitten. 

    Ei sit­ten kuitenkaan men­nyt, ainakaan kun­nol­la. Syy ei ollut työl­lisyysaste vaan karmea lama. Tämän viimeisin kak­sois­notkah­dus iski Suomeen Ruot­sia pahem­min euron takia, mut­ta ilmeis­es­ti vain pieneltä osin.

    Mis­tä muus­ta Suomen Ruot­sia pahempi rom­ahtelu johtuu, sitä voi viisaat pohtia. Joka tapauk­ses­sa työl­lisyysas­teel­la ei liene asian kanssa paljoa tekemistä varsinkaan, kun Ruotsin työl­lisyysaste on se pari pros­ent­tiyk­sikkö korkeampi pari pros­ent­tiyk­sikkö korkeam­mal­la veroas­t­eel­la. En usko, että Suomen talous piristy­isi, jos vero­ja nos­tet­taisi­in ja palkat­taisi­in väkeä val­tion tai kun­nan hommiin.

    Kan­nat­taa myös muis­taa, että Ruotsin lyhempi työai­ka johtuu nais­ten osa-aikatyöstä (http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_08_2008.pdf). Tältäkään osin Ruot­si ei kel­paa esimerkik­si. Suomes­sa on pikem­min tarvet­ta kor­ja­ta “nais­ten euroa” ylöspäin työaikaa piden­tämäl­lä. Tosin vauras­tu­mien suo­ma­lais­ta­sol­la näyt­täisi sään­nön­mukaises­ti tarkoit­ta­van nais­ten työa­jan lyhen­e­mistä, joten tuon varaan ei voi paljoa laskea.

    Ruotsin parem­pi taloudelli­nen men­estys ei siis näyt­täisi johtu­van korkeam­mas­ta työllisyysasteesta.

    Niin tai näin, minus­ta Suomen talouden tule­vaisu­us ei näytä kovin synkältä. Jos työvoima­pu­la uhkaa, onhan meil­lä puskure­i­ta: asevelvol­liset, maanvil­jeli­jät, venäläiset … Pelkästään maat­alouden kansal­liset tuet lopet­ta­mal­la sää­ty­isi mil­jar­di tai pari vuodessa ja poruk­ka voisi siir­tyä tuot­tavaan työhön. Samal­la tulisi ruokao­mavaraisu­uskin var­maan ratkaistua oikeasti eikä vain leikisti.

    1. Kan­nat­taa myös muis­taa, että Ruotsin lyhempi työai­ka johtuu nais­ten osa-aikatyöstä Tältäkään osin Ruot­si ei kel­paa esimerkiksi.

      Mik­si ei kel­paa? Mitä vikaa siinä on, jos kotiäi­ti siir­tyy puolipäivä­työhön? Ruotsin ratkaisu on las­ten­hoi­dos­sa parem­pi kuin Suomen kotiäitimalli. 

      Ruotsin parem­pi taloudelli­nen men­estys ei siis näyt­täisi johtu­van korkeam­mas­ta työllisyysasteesta.

      Siis kuin­ka? Suomes­sa ja Ruot­sis­sa tehdään henkeä kohden yhtä paljon työtä, mut­ta Ruot­sis­sa se on jaukau­tunut use­am­malle. Tämä on julkisen talouden kannal­ta parem­pi vai­h­toe­hto. Sen ymmärtää, jos ver­taa kah­ta yhteiskun­taa, joissa
      tehdään yhtä paljon työtä. Toises­sa työt­tömyys on nol­la ja kaik­ki tekevät puolipäivä­työtä ja toises­sa työt­tömyys on 50 % ja toinen puoli tekee kokopäivä­työtä. On kai selvä, että jälkim­mäisessä on korkeampi veroaste.
      Ruotsin tilanne on par­fem­pi ainakin kolmel­la tavalla:
      1) Työt­tömiä on vähem­män. Yleen­sä työt­tömät eivät pidä työttömyydestä
      2) Keskimääräi­nen vuos­i­työai­ka on lyhyem­pi. Yleen­sä ihmiset pitävät lomas­ta ja viikon­lopuista enem­män kuin työtunneista.
      3) Julki­nen talous on parem­makssa kun­nos­sa, kos­ka tulon­si­ir­to­ja tarvi­taan vähemmän.

  10. Suomen ja Ruotsin kesken eroa ei ole hirveästi nuorten työl­lisyy­dessä ja työelämän ulkop­uolel­la olemises­sa. Erot ovat sen sijaan todel­la suuria yli 55-vuo­ti­aiden ikälu­okkien osalta. Suomes­sa ei siinä vai­heessa enää paljon töitä tehdä. Ruot­sis­sa on kaiken­laisia Kam­prade­ja, jot­ka paina­vat töitä täysil­lä tai ainakin osa-aikaises­ti vielä yli 80-vuo­ti­ainakin. Suomes­sa moinen on erit­täin harv­inaista. Tosin Ruotsin eläke­jär­jestelmäkin on eri­lainen. Siinä voi paran­taa eläket­tään ainakin 70-vuo­ti­aak­si asti, jos ei sitä ennen ala nos­taa eläket­tä. Suomes­sa eläk­keenkar­tu­tus lop­puu jostain syys­tä (jo) 68 ikävuoteen.

    Ruot­sis­sa panos­tet­ti­in 1990-luvul­la ja 2000-luvun alus­sa paljon syn­tyvyy­den ylläpitämistä edesaut­tavi­in toimi­in. Syn­tyvyys kun oli pudon­nut 1990-luvun puo­livälis­sä 1,5:een. Nyt se on nos­tet­tu tasolle noin 2 las­ta naista kohti. Siinä, mis­sä Ruot­si oli syn­tyvyy­dessä 1990-luvun puo­lessa välis­sä Suomea jäl­jessä, on se viime vuodet ollut selvästi edel­lä. Tule­vana vuosikymme­nenä Ruotsin työikäisen väestön määrä kas­vaa ja Suomen kutis­tuu. Toki maa­han­muu­tol­lakin on tässä oma roolinsa.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Ital­ias­sa on tehty merkit­tävä eläkeu­ud­is­tus eikä siel­lä ole sel­l­aista suurten ikälu­okkien pom­mia kuin meillä.

    Ei sel­l­aista tai­da olla meil­läkään. Suuril­la ikälu­okil­la on ollut myös hyvin suuri kuolleisu­us. Jo ensim­mäisen elin­vuo­den aikana suurista ikälu­ok­ista kuoli yli 5000 las­ta. Meno on jatkunut myöhem­minkin. Ja moni on vai­h­tanut asuin­maataankin (etenkin Ruot­si­in, jonne väkeä muut­ti paljon jo 1960-luvul­la). Suurten ikälu­okkien aiheut­ta­ma “eläke­pom­mi” on osin leg­en­daa, joka ei perus­tu väestöti­las­toi­hin. Nämä aiheut­ta­vat jonkin­laisen kohouman Suomen eläk­keel­läoli­jamääri­in, mut­ta eivät sel­l­aista pom­mia, mis­tä aikoinaan puhuttiin.

    Kuten Tilas­tokeskus rapor­toi, jo vuon­na 2015 suuria ikälu­okkia (1945–1949) seu­raa­va ikälu­ok­ka (1950–1954 syn­tyneet) tulee ole­maan suuria ikälu­okkia väkimäärältään suurem­pi ryhmä. 

    http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03–12_001.html?s=0

    Suomen erikoisuute­na väestörak­en­teessa esim. huolto­suh­teen kannal­ta eivät ole ehkä niinkään “suuret ikälu­okat”, joista jo yli neljännes on pois­tunut kesku­ud­estamme, vaan sitä edeltävät epänor­maalin pienet ikälu­okat, jot­ka näkyvät väestöpyra­midis­sa notkah­duk­se­na, ja jot­ka saa­vat suuret ikälu­okat yhä näyt­tämään jonkin­laiselta piik­iltä huolto­suh­teeseen. Jatkos­sakin eläk­keelle jäävät ikälu­okat tule­vat ole­maan läh­es yhtä suuria kuin ns. “suuret ikälu­okat”, kos­ka myöhem­mis­sä ikälu­okissa eloon­jäämiso­su­us on ollut huo­mat­tavasti suurem­pi ter­vey­den­huol­lon paran­nut­tua yms.

    Itse asi­as­sa suurten ikälu­okkien myötä Suo­mi tulee pää­tymään “pom­mi­ti­lan” sijaan erään­laiseen “nor­maal­i­ti­laan” eläk­keelle­jäämis­ten suh­teen. Nykyisen keinotekoisen hyvän huolto­suh­teen on mah­dol­lis­tanut se, että tiety­istä ikälu­ok­ista kuoli sodas­sa merkit­tävä osa, minkä takia nämä eivät koskaan eläkeikään ehti­neet. On syytä asen­noitua niin, että väestön keskimääräi­nen van­hen­e­m­i­nen on nor­maal­i­ti­la, ei “pom­mi”. Kun ote­taan sel­l­ainen asenne, myös van­hempaan väestöön suh­taudu­taan eri taval­la. Ei pom­meina, vaan sel­l­aise­na osana yhteiskun­taa, joka on yhtä lail­la tärkeä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rak­en­tamisen ja hyv­in­voin­nin tuot­tamisenkin kannal­ta kuin esimerkik­si opiskeluikäiset. Van­hempi väestö (etenkin esim. yli 70-vuo­ti­aat) on vain jotenkin uno­hde­tumpi resurssi.

  12. Säästöt voisi aloit­taa julk­ishallinnon suo­jatöitä kar­si­mal­la. Näi­den ole­mas­sao­lo ei liene kenellekään epä­selvää. Esim. Helsin­gin yliopis­tol­la on ope­tus- ja tutkimushenkilöstöä 4820 ja hallinto- ja tuk­i­henkilöstöä 3770 (2011 tilanne). Suhde on pos­ke­ton — ver­tailun vuok­si monel­la globaalil­la pörssiyri­tyk­sel­lä on absolu­ut­tis­es­ti kevyem­pi hallinto. Vähen­nyspo­ten­ti­aali on julkisel­la sek­to­ril­la kym­meniä­tuhan­sia, säästömah­dol­lisu­us miljardeja.

  13. KKK:
    Pääsykokeis­sa pitäisi jotenkin sakot­taa siitä, että on pyrkinyt samaan aineeseen ennenkin. Aikaisem­min pyrk­i­jöil­lä on merkit­tävä etu, kos­ka he ovat päässeet opet­tele­maan kysymyk­siä ja koeti­lan­net­ta. Samal­la oppi­laitosten resursse­ja kuor­mit­ta­va “kepil­lä jäätä” ‑pyrkimi­nen vähentyisi.

    Mitäpä jos tehtäisi­in valin­nat vain kylmästi yliop­pi­lasko­keen perus­teel­la eikä yliop­pi­lasko­keelle uusintamahdollisuutta.

  14. “Mitäpä jos tehtäisi­in valin­nat vain kylmästi yliop­pi­lasko­keen perus­teel­la eikä yliop­pi­lasko­keelle uusintamahdollisuutta.”

    Kehno idea. Se kar­sisi yliopis­to-opin­noista lah­jakkai­ta ja palk­it­sisi keskiver­top­er­heis­sä kas­va­neet eteen­päin piiskatut tai muuten riit­tävän varhain kyp­syneet ja tasapainoiset.

    Yleen­säkin yhteiskun­ta, jos­sa ihmi­nen ei saa näyt­tää kyvykkyyt­tään vaan jos­sa hänet armot­tomasti lokeroidaan ahtaiden kri­teerei­den mukaan, ei ole sen enem­pää muka­va kuin tehokaskaan.

    Mielu­um­min kaik­ki halukkaat sisään, minkä jäl­keen karsin­ta tehdään opin­tomen­estyk­sen perus­teel­la. Tämän kaltainen malli on monis­sa mais­sa käytössä.

  15. Häm­mästelijä kirjoittaa: 

    “Esim. Helsin­gin yliopis­tol­la on ope­tus- ja tutkimushenkilöstöä 4820 ja hallinto- ja tuk­i­henkilöstöä 3770 (2011 tilanne). Suhde on pos­ke­ton – ver­tailun vuok­si monel­la globaalil­la pörssiyri­tyk­sel­lä on absolu­ut­tis­es­ti kevyem­pi hallinto.”

    Tuo kat­e­go­ria “tuki- ja hallinto­henkilöstö” sisältää kaiken tutkimuk­sen ja opetuk­sen tuen: kir­jas­to­jen työn­tek­i­jät, lab­o­ra­to­ri­omes­tar­it, IT-ihmiset, tutkimushoita­jat ja ‑apu­laiset, viestin­nän ihmiset, kiin­teistön­hoita­jat ym. Varsi­naista hallintoa on aika vähän, ja siitäkin suuri osa taitaa kuu­lua henkilöstöhallintoon ja palkanmaksuun.

    En ihan vaku­u­tu häm­mästelijän säästölaskelmista. Yliopis­toa on muutenkin vaikea ver­ra­ta globaali­in pörssiyritykseen. 

    Voidaan toki vähen­tää tukipalveluista. Sit­ten opet­ta­jat ja tutk­i­jat hoitaisi­vat itse omat IT-palvelun­sa, rek­isteröi­sivät opiske­li­joiden suorituk­set, päivit­täi­sivät kurssisalien muu­tok­set net­ti­in jne. Mitäs järkeä siinä olisi?

  16. sosi­aal­i­tukien saa­jien etuuk­si­in ei tule muu­ta kuin koro­tus­ta ylöspäin(tai pysyvät ennal­laan) ja työssä käyvien veron­mak­sajien taakkaa nos­te­taan eli käteen jäävä rahamäärä pienenee.

    jos­sain vai­heessa Suomes­sa katoaa veron­mak­sumoraali lop­ullis­es­ti kun joutenolosta mak­se­taan enem­män kuin työnteosta–kärjistäen

    demar­it ja vasurit ja nyky­isin vihreät teki(tekevät) tästä val­tios­ta hyv­in­voin­ti­val­tion jos­ta tulikin pahoinvointivaltio.

  17. Sylt­ty: Mitäpä jos tehtäisi­in valin­nat vain kylmästi yliop­pi­lasko­keen perus­teel­la eikä yliop­pi­lasko­keelle uusintamahdollisuutta.

    En kan­na­ta. Moni löytää opiskelu­mo­ti­vaa­tion­sa ja omat kykyn­sä vas­ta van­hem­mal­la iäl­lä. Täl­lainen jär­jestelmä hukkaa paljon lahjakkuutta.

  18. “Voidaan toki vähen­tää tukipalveluista. Sit­ten opet­ta­jat ja tutk­i­jat hoitaisi­vat itse omat IT-palvelun­sa, rek­isteröi­sivät opiske­li­joiden suorituk­set, päivit­täi­sivät kurssisalien muu­tok­set net­ti­in jne.”

    Toimis­tosi­h­tee­rien ja viras­tomes­tarien, jot­ka siis näitä töitä nykyään tekevät, määrä onkin tasais­es­ti laskenut koko ajan ja entistä suurem­pi osa käytän­nön hallinnos­ta jää nimeno­maan opet­ta­jien ja tutk­i­joiden tehtäväksi.

    Sen sijaan kaiken­lais­ten maalaisjär­jel­lä ajatellen aivan tarpeet­tomien suun­nit­telijoiden ja kehit­täjien määrä on räjähtänyt. Erääl­läkin yliopis­tol­la on kyl­lä ollut varaa palkata esimerkik­si henkilö, jon­ka ain­oa tehtävä on tarkas­taa, onko opin­to-oppais­sa käytet­ty oikei­ta verbejä.

  19. “Euroopan velka­kri­isi on tulos­sa meille kalli­ik­si – ei sik­si, että olemme joutuneet lainaa­maan kri­isi­maille rahaa, sil­lä ne rahat ovat pen­nosia tässä kurimuksessa. ”

    Nämä pen­noset ker­taan­tu­vat dig­i­taalises­sa taloudessa val­on nopeudel­la purosta joeksi. 

    Suomen talous vajoaa silmis­sä kaikil­la indikaat­tor­eil­la. Olin jälleen kak­si viikkoa vai­h­teek­si Ruot­sis­sa. Ei hajuakaan talouskri­i­sistä puhu­mat­takaan eurokriisistä. 

    Ruotsin talol­leni menevää syr­jäistä tietä asfal­toiti­in samaan aikaan, kun Suomes­sa revitään syr­jäteiltä asfalt­te­ja ylös tien pidon säästö­jen takia.

  20. Se puheesta taisi uno­htua, että Ruot­si ei osal­lis­tu Euroopan pelas­tustalkoisi­in. Tuon pelas­tu­sop­er­aa­tion hyödyt (jos sel­l­aisia on) Ruot­si kai saa. 🙂

  21. KKK: En kan­na­ta. Moni löytää opiskelu­mo­ti­vaa­tion­sa ja omat kykyn­sä vas­ta van­hem­mal­la iäl­lä. Täl­lainen jär­jestelmä hukkaa paljon lahjakkuutta. 

    Miten ihmeessä pääsykokei­den lukumäärän nos­t­a­mi­nen vähen­tää hukkaan menevien lah­jakkuuk­sien määrä?

    1. Yliop­pi­las­tutk­in­to on testinä huono ainakin ellei sitä pain­ote­ta, eikä siitä pain­otet­tunakaan saa­da kun­nol­lista, kos­ka numk­jerot kali­broidaan väärin. (Kan­nat­taa kir­joit­taa ainei­ta, joi­ta val­it­se­vat vähem­män lah­jakkaat oppi­laat. Pitkää ran­skaa ei pidä kir­joit­taa mis­sään tapauk­ses­sa, kos­ka kir­joit­ta­jien joukos­sa on paljon äidinkie­lenään ran­skaa puhu­via, ja lau­da­ture­ja on sama määrä kuin ter­veystiedos­sa.) Yliop­pi­las­tutkino­ta on lähin­nä kielikoe.
      En hyvin perustel­tua, että lukios­sa on matem­ati­ikan opetuk­seen taso­ryh­mät, vaikea matem­atik­ka ja help­po matem­ati­ik­ka, mut­ta miten on mah­dol­lista, että hel­pos­ta matem­ati­ikas­ta voi kir­joit­taa lau­da­turin, joka on saman arvoinen vaikean matem­ati­ikan lau­da­turin kanssa? Kieli­in myös helpot ja vaikeat kurssit ja molem­pi­en kokewisi­in sama kalibrointi!
      Lisäk­si lukion päästö­todis­tus ja yliop­pi­laskir­joi­tus kar­sii ihmisiä, jot­ka eivät ole kovin tun­nol­lisia tekemään tyl­siä asioi­ta, vaik­ka ovat lah­jakkaista ja herkkiä innos­tu­maan kiin­nos­tavista asioisa. Jos lukion pääs­toö­todis­tus­ta käytetään, joku Ein­stein voi kar­si­u­tua yliopis­tos­ta heikon ruotsin ja ja uskonnnon numeron perusteella.
      Aiem­min äidinkie­len koe ennusti parhait­en men­estys­tä val­ti­oti­eteel­lisessä tiedekun­nas­sa, mut­ta nyt sekin on muutet­tu. Oli kuulem­ma asiem­min liiak­si lah­jakku­uskoe, joka ei palkin­nut ahkeruudesta.

  22. Sylt­ty: Miten ihmeessä pääsykokei­den lukumäärän nos­t­a­mi­nen vähen­tää hukkaan menevien lah­jakkuuk­sien määrä?

    Oikeas­t­aan OS vas­tasi jo aika hyvin tähän kysymyk­seen. Koulu­jär­jestelmämme on melko tas­apäistävä eivätkä kaik­ki lah­jakku­udet sopeudu siihen. Lisäk­si korkeak­oului­hin pitää pystyä pyrkimään nykyiseen tapaan myös ammat­tik­oulupo­h­jal­ta. On kohtu­u­ton aja­tus, että 15 ‑vuo­ti­aana tendyt valin­nat määrit­tävät koko loppuelämän.

  23. Jos (kun) yliop­pi­las­tutk­in­to on mit­ta­ri­na surkea, pitäisi se radikaal­isti uud­is­taa. Kyl­lä ongelmi­in voidaan kek­siä ratkaisu­ja jot­ka eivät edel­lytä yliopis­tossa aivan uut­ta pääsykoet­ta. Val­taosas­sa maail­man mai­ta yliopis­tot osaa­vat vali­ta opiske­li­jansa ilman pääsykoet­ta. Ei se mah­do­ton­ta pitäisi olla Suomessakaan.

    Esimerkik­si jenkeis­sä on SAT koe, joka mit­taa lähin­nä äidinkie­len ja matemaat­tisen päät­te­lyn osaamista. Se on hyvä peruskoe. Lah­jakku­us ratkaisee paljon, mut­ta har­joit­telul­la voi paran­taa tulosta selvästi. Lisäk­si on aihekokei­ta, SAT2 Sub­ject Tests, joil­la mitataan tietyn aineen osaamista. Lah­jakkaam­mille opiske­li­joille löy­tyy myös Advanced Place­ment aihekokeita/kursseja, joil­la voidaan osoit­taa syväl­lisem­pää osaamista joltain alal­ta. Ainakin SAT ‑kokeis­sa kysel­lään osit­tain samo­ja kysymyk­siä vuodes­ta toiseen, jot­ta eri vuosien arvosanat säi­lyvät vertailukelpoisina.

    Opiske­li­jat tekevät mitä osaa­vat ja halu­a­vat, ja yliopis­to tekee niiden perus­teel­la valin­nan. Käytän­nössä kai lähin­nä harkin­nan poh­jal­ta. Jos jostain syys­tä suo­ma­laiset yliopis­ton sisäänot­ta­jat ovat niin poikkeuk­sel­lisen osaa­mat­to­mia etteivät he hark­in­taa osaa käyt­tää, niin toki voi jotain jäykkiä matemaat­tisia malle­jakin rak­en­taa. Ote­taan joku pain­otet­tu keskiar­vo jos­sa pain­ote­taan kyseisen alan kannal­ta tärkeitä ainei­ta eniten ja jos­ta tipute­taan tarvit­taes­sa pois alhaisia arvosano­ja, jot­ta ei sakote­ta siitä, että on tent­tinyt ylimääräisiä kursseja.

    Kaiken­laista voi kek­siä. Ja pitää kek­siä, jos nykyi­nen sys­tee­mi on huono. Jos yliop­pi­las­todis­tus on käyt­tökelvo­ton, se pitää uud­is­taa ihan kokon­aan. On täysin jär­jetön­tä käyt­tää suuret resurssit täysin turhaan testaukseen.

    1. Sel­l­aisil­la aloil­la, jois­sa ope­tus on val­taosin luen­to-ope­tus­ta, voidaan ottaa sisään kaik­ki ja antaa hei­dän kar­si­u­tua ajan myötä. Siinä voi kulua pari vuot­ta “hukkaan”, mut­ta väitän, että yliopis­tossa opiskelu on hyödyl­lisem­pä puuhaa, kuin opetel­la pääsykoekir­jo­jen alavi­it­teitä ulkoa. Yliopis­tot vas­taa­vat tähän, että niil­lä on monikym­menker­tainen määrä hak­i­joi­ta. Joo niin on, yhteen­las­ket­tuna sato­ja tuhan­sia. Ikälu­ok­ka on kuitenkin alle 60 000, eikä näistä korkeak­oului­hin hakeudu kuin vähän yli puo­let. Mon­een pakkaan voi hakea, mut­ta vain yhteen voi men­nä sisään.

  24. KKK: Oikeas­t­aan OS vas­tasi jo aika hyvin tähän kysymyk­seen. Koulu­jär­jestelmämme on melko tas­apäistävä eivätkä kaik­ki lah­jakku­udet sopeudu siihen. Lisäk­si korkeak­oului­hin pitää pystyä pyrkimään nykyiseen tapaan myös ammat­tik­oulupo­h­jal­ta. On kohtu­u­ton aja­tus, että 15 ‑vuo­ti­aana tendyt valin­nat määrit­tävät koko loppuelämän.

    Muu­ta­ma aja­tus tästä aiheesta:

    1. Vaik­ka yliop­pi­lasko­keet mit­taisi­vat oikeaa asi­aa, koko elämänu­ran kiteyt­tämi­nen yhteen koeta­pah­tu­maan on kovin epä­var­maa. Har­mi­ton migreeni vääräl­lä het­kel­lä voi pila­ta koko loppuelämän.

    2. Yhteen koeta­pah­tu­maan nojau­tu­mi­nen sotii elinikäisen oppimisen ideaalia vas­taan. (Mitäpä jos aikuise­na halu­aakin opiskel­la vaikka­pa yliopistotutkinnon?)

    3. Yliop­pi­lasko­keessa voi men­estyä hyvin suurel­la tai varsin pienel­lä työmääräl­lä. Yksit­täi­nen tutk­in­to ei mit­taa omak­sum­isnopeut­ta, joka on hyvin tärkeä omi­naisu­us myöhem­mis­sä opinnoissa.

    Opin­to­jen men­estyk­sekäs suorit­ta­mi­nen riip­puu kahdes­ta asi­as­ta, lahjoista ja moti­vaa­tios­ta. Niden mit­taami­nen sadalle eri alalle yhdel­lä yliop­pi­las­tutkin­nol­la tun­tuu aika epä­toivoiselta teolta.

    Jotain rajoituk­sia kuitenkin voisi rak­en­taa. Esimerkik­si niin, että samaan oppi­laitok­seen saa hakea opiskele­maan kak­si ker­taa vuosikymme­nessä. Samoin pääsykoe­jär­jestelmää voisi kehit­tää, kuten myös opin­to-ohjaus­ta etenkin yliopistoissa.

    Ja sit­ten voisi vähän miet­tiä sitäkin, minkälainen jär­jestelmä on niis­sä mais­sa, jois­sa asi­at ovat paremmin.

  25. Helsin­gin yliopis­to oli vain esimerk­ki yleisem­mästä ilmiöstä julkisel­la sek­to­ril­la. Mut­ta jatke­taan vielä hiukan: vuon­na 2001 HY:llä oli puh­das­ta hallinto­henkilöstöä 1386, 2011 1704. Vaik­ka ydin­toim­into­jenkin (tutkimus/opetus) henkilöstö kasvoi, olisi tuot­tavu­ut­ta pitänyt kyetä paran­ta­maan ja hallinnon koko edes vaki­in­nut­ta­maan. Ken­ties yksi­tyisel­lä on posi­ti­iviset, ja julkisel­la negati­iviset skaalae­dut? (Aiheesta pitäisi tehdä joku selvi­tys vaik­ka crowd­sourc­ing-hengessä, jos vira­nomaiset eivät tätä itse tutki)

    Julk­ishallinnos­sa pitäisi myös pohtia, ovatko kaik­ki aktivi­teetit ylipäätään rel­e­vant­te­ja (mitä vs miten tehdään). Tehost­a­mi­nen on usein tehtävien pri­or­isoin­tia ja lakkaut­tamista. Saat­taisi vain sat­tua use­aan koulutet­tuun ja kes­ki-ikäiseen, sik­si ehkä epä­su­osit­tua poli­it­tise­na agen­dana… (tuot­tavu­u­so­hjel­ma lie­nee hyvä alku)

  26. “Mitä vikaa siinä on, jos kotiäi­ti siir­tyy puolipäivätyöhön?”

    Jos murheena on työvoima­pu­la, kuten ryh­mäpuheen­vuorossa näyt­täisi ole­van, on ikävää, jos työvoima eli tässä tapauk­ses­sa työ­tun­nit vähenevät. 

    “Siis kuin­ka?

    Kom­men­toin tätä kohtaa puheessa: “Kun meil­lä ovat edessä menoleikkauk­set ja vero­jen koro­tuk­set, Ruot­sil­la on varaa vero­jen alen­tamiseen ja meno­jen lisäämiseen. Tähän on seli­tyk­senä Ruotsin korkeampi työllisyys.” 

    Työl­lisyysaste tuskin selit­tää kovin hyvin Suomen ja Ruotsin talouden ero­ja. Kasvu tai taan­tu­mi­nen näyt­täi­sivät menevän lähin­nä suh­dan­nekri­isien ryt­mis­sä niin, että Suo­mi kuroo nor­maali­aikoina Ruot­sia kiin­ni työl­lisyysas­teesta viis, mut­ta rom­ah­taa sit­ten paljon Ruot­sia pahem­min laman tai taan­tu­man iskiessä.

    Rom­ah­dus sit­ten toki johtaa Suomes­sa Ruot­sia suurem­paan työt­tömyy­teen, kos­ka rom­ah­duskin on suurem­pi. Ruot­sil­la on samas­ta syys­tä parem­min varaa elvyt­tävään työllisyyspolitiikkaan. 

    Elvy­tys ei kuitenkaan ole opti­maal­ista, kun se tapah­tuu korkeal­la vero­pros­en­til­la peruste­tu­il­la julkisen puolen töil­lä. Joku voisi väit­tää, että tuol­lainen pitkäl­lä tähtäimel­lä pikem­min heiken­tää kuin vahvis­taa talout­ta. Jokuhan syy sillekin täy­ty­isi kek­siä, mik­si Suo­mi kuroo Ruot­si kiin­ni normaaliaikoina.

    Suomes­sa kan­nat­taisi, tot­ta kai, pyrk­iä työl­lisyysas­teen kohot­tamiseen, _kunhan_ se pääasi­as­sa tapah­tuu yksi­tyisel­lä puolel­la. Vero­tus­ta pitäisi var­maankin muut­taa esimerkik­si Soin­in­vaaran ehdot­ta­mal­la tavalla. 

    En kuitenkaan usko, että työl­lisyysas­teen kohot­tamisel­la olisi paljonkaan vaiku­tus­ta Suomen talouden peru­songel­maan, joka viime vuosikym­menten koke­musten perustel­la näyt­täisi ole­van suh­dan­neherkkyys. Tietysti suh­dan­neherkkyyt­tä voi vähen­tää ja samanaikaises­ti paran­taa työllisyysastetta.

    “Ruotsin tilanne on par­fem­pi ainakin kolmel­la tavalla:
    1) Työt­tömiä on vähem­män. Yleen­sä työt­tömät eivät pidä työttömyydestä”
    2) Keskimääräi­nen vuos­i­työai­ka on lyhyem­pi. Yleen­sä ihmiset pitävät lomas­ta ja viikon­lopuista enem­män kuin työtunneista.
    3) Julki­nen talous on parem­makssa kun­nos­sa, kos­ka tulon­si­ir­to­ja tarvi­taan vähemmän.”

    Minus­takin työt­tömyyt­tä pitää vähen­tää, kun­han se tehdään pääosin yksi­tyisel­lä puolel­la (koh­ta 1). 

    Lähin­nä nais­ten osa-aikatyön lisään­tymi­nen voi olla hyvä asia jos­sain kat­san­nos­sa, mut­ta nykyisessä tilanteessa siihen ei pitäisi kai kan­nus­taa (koh­ta 2).

    Ruotsin julki­nen talous on parem­mas­sa kun­nos­sa, kos­ka sen yksi­tyi­nen sek­tori ei rom­ah­tanut yhtä pahasti kuin Suomes­sa. Muitakin syitä on, kuten Ruotsin oma val­u­ut­tapoli­ti­ik­ka laman alku­vai­heis­sa ja tarmokas tart­tumi­nen kestävyys­va­jeeseen jo ennen lamaa (koh­ta 3).

    1. En nyt vieläkään ymmär­rä, miten työ­tun­nit vähenevät, jos kotiäi­ti (työ­tun­nit 0/viikko) siir­tyy puy­olipäivä­työhön (tyoö­tun­nit 20/viikko).

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    En hyvin perustel­tua, että lukios­sa on matem­ati­ikan opetuk­seen taso­ryh­mät, vaikea matem­atik­ka ja help­po matem­ati­ik­ka, mut­ta miten on mah­dol­lista, että hel­pos­ta matem­ati­ikas­ta voi kir­joit­taa lau­da­turin, joka on saman arvoinen vaikean matem­ati­ikan lau­da­turin kanssa? Kieli­in myös helpot ja vaikeat kurssit ja molem­pi­en kokewisi­in sama kalibrointi!

    Kielis­sä on myös mah­dol­lisu­us kir­joit­taa lyhyt kieli, vaik­ka olisi lukenut pitkän oppimäärän. Tai tois­in­päinkin, eli voi kir­joit­taa pitkän kie­len, vaikkei ole sel­l­aista lukenut. Yleen­sä yliopis­toi­hin haet­taes­sa pitkän aineen L:stä saa selvästi enem­män pis­teitä kuin lyhyen aineen L:stä. Sen sijaan sitä on varsin vaikea arvioi­da, että mitä arvosanaa pitkässä vai­h­toe­hdos­sa esim. lyhyen aineen M tai E vastaa.

    Mitä harv­inais­ten kiel­ten esimerkki­in tulee, niis­sä yo-arvosanat eivät seu­raa automaat­tis­es­ti Gaussin käyrää. Esim. pitkästä Venäjästä tuli viime vuon­na Lau­da­ture­ja noin neljän­nek­selle sen kir­joit­taneista, kun taas esim. lyhyestä englan­nista ja kemi­as­ta (siinä ei ole eri mit­taisia ainemääriä) lau­da­ture­ja jaet­ti­in vain 4,5 pros­en­tille kir­joit­taneista. Jos äidinkie­lenä on ran­s­ka, se toki kan­nat­taa kir­joit­taa, jos halu­aa hyviä arvosano­ja. Samalle viivalle kaikkia kir­joit­ta­jia ei saa mil­lään, edes samas­sa oppiaineessa.

    Yo-kir­joituk­set eivät edes mit­taa lah­jakku­ut­ta, vaan paljon myös muu­ta. Väitän, että jos esim. molem­mat omat van­hem­mat ovat töis­sä ter­vey­den­hoitoalal­la, on ter­veystiedos­ta kohtuu help­po saa­da luke­mat­takin varsin hyviä arvosano­ja. Ter­vey­den­hoitoalan ter­mi­nolo­gia on mon­es­sa tapauk­ses­sa täl­löin osa ihmisen perus­sanas­toa — siinä, mis­sä joku toinen joutuu tavaa­maan joka asian kir­joista, kun ei tunne edes sano­ja, saati näi­den merk­i­tyk­siä. Sama asia on kiel­ten kohdal­la. Jos on asunut ulko­mail­la, on aika lail­la eri ase­mas­sa kuin moni muu, joka ei ole vält­tämät­tä koskaan koulun ulkop­uolel­la jotain kieltä käyt­tänyt. Lah­jakku­ut­ta voisi silti olla, mut­ta jos ei ole ollut tilantei­ta, jois­sa kehit­tää taito­jaan, se ei ole samal­la tavoin edis­tynyt joka oppiaineessa.

    Yliopis­tois­sakin on muuten monis­sa aineis­sa taso­ryh­mät, mukaan lukien matem­ati­ikas­sa. Tois­t­en lähtö­ta­so on yliopis­toon tul­taes­sa korkeam­mal­la kuin joil­lain käy­tyään yliopis­ton matem­ati­ikan kurssit. Eikä esim. opin­topis­temäärät matem­ati­ikan kurs­seis­sa kor­reloi vält­tämät­tä juuri mitenkään tarvit­ta­van työmäärän kanssa. Tarvit­ta­va työmäärä kun riip­puu erit­täin paljon kunkin lähtö­ta­sos­ta. Ja se on jokaisel­la erilainen.

    Soin­in­vaara:

    “Aiem­min äidinkie­len koe ennusti parhait­en men­estys­tä val­ti­oti­eteel­lisessä tiedekun­nas­sa, mut­ta nyt sekin on muutet­tu. Oli kuulem­ma asiem­min liiak­si lah­jakku­uskoe, joka ei palkin­nut ahkeruudesta.”

    Äidinkie­len arvosana kor­reloi todel­la mon­es­sa oppi­aineessa edelleen aika hyvin opin­tomen­estyk­sen kanssa. En sit­ten tiedä, johtuuko asia siitä, että äidinkie­len taidot mit­taisi­vat lah­jakku­ut­ta — vaiko siitä, että aika mon­es­sa oppi­aineessa viestin­tä­taidot ratkai­se­vat arvosanat. Taita­va viesti­jä osaa kir­joit­taa vaku­ut­ta­van oloisen esseen tai pitää puheen sel­l­ais­es­takin aiheesta, jos­ta ei tosi­asi­as­sa tiedä juuri mitään. Sil­lä taidol­la pär­jää aika pitkälle niis­sä oppi­aineis­sa yliopis­tossa, jois­sa ei las­ke­ta, mallinneta tai piir­retä, vaan käsitel­lään ja kir­joite­taan tek­ste­jä. Toisaal­ta taas esim. patent­te­ja myöhem­min elämässään hake­vista ja saav­ista inno­vaat­tor­eista aika har­val­la taitaa olla Lau­da­turia äidinkielessä.

  28. “Aiem­min äidinkie­len koe ennusti parhait­en men­estys­tä val­ti­oti­eteel­lisessä tiedekun­nas­sa, mut­ta nyt sekin on muutet­tu. Oli kuulem­ma asiem­min liiak­si lah­jakku­uskoe, joka ei palkin­nut ahkeruudesta.”
    Äidinkielestä pojat kir­joit­taa 19‑v:nä huonom­mat arvosanat kuin tytöt. Myöhem­min tilanne olisi toisinpäin.

  29. kom­ment­ti:
    Suomen ja Ruotsin kesken eroa ei ole hirveästi nuorten työl­lisyy­dessä ja työelämän ulkop­uolel­la olemises­sa. Erot ovat sen sijaan todel­la suuria yli 55-vuo­ti­aiden ikälu­okkien osalta. Suomes­sa ei siinä vai­heessa enää paljon töitä tehdä.
    ‘snip’

    Eikö?
    Kuitenkin tuos­ta ikälu­okas­ta on työelämässä suurem­pi osa kuin EU-mais­sa keskimäärin.
    Mitähän he tekevät, jos eivät töitä?
    Suomen ongel­mana ovat kolmekymp­piset työkyvyttömyyseläkeläiset.

  30. Osmo Soin­in­vaara: Sel­l­aisil­la aloil­la, jois­sa ope­tus on val­taosin luen­to-ope­tus­ta, voidaan ottaa sisään kaik­ki ja antaa hei­dän kar­si­u­tua ajan myötä.

    TKK käyt­ti aikanaan sisään­pääsi­jöi­den val­it­semiseen ns. karsin­takursse­ja (tun­net­ti­in myös kärsin­täkurs­seina). Kesäl­lä pidet­ti­in muu­ta­ma viikko inten­si­ivistä ope­tus­ta, ja sisään­päässeet ratkaisti­in näil­lä kurs­seil­la. Kurs­seista luovut­ti­in mm. alueel­lisen epä­tasa-arvon vuok­si, kos­ka viera­s­paikkakun­ta­laisil­la oli kallista asua Otaniemen nurkilla.

    Lääkik­sessä oli ainakin ennen viimeisiä isom­pia soti­lasam­munnan maaot­telui­ta käytössä medikofi­il­i­tutkin­non suorit­ta­mi­nen. Medikofi­ilik­si pääsi paris­sa vuodessa, ja opin­not sisäl­sivät luon­non­ti­etei­den peru­sopin­to­ja. Parhaat medikofi­ilit otet­ti­in luke­maan lääkäreik­si, lopuil­la oli luon­non­ti­eteel­lisen alan poh­jak­oulu­tus suoritet­tuna mui­ta suun­tau­tu­misia varten.

    Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa varsi­naisi­in opin­toi­hin pääs­seiltä oli sekä moti­vaa­tio että kyvyt riit­tävässä määrin tarkastet­tu. Kar­si­u­tunei­denkin kohdal­la kar­si­u­tu­misen syyt oli­vat selvil­lä, ja toden­näköis­es­ti aika moni tote­sikin, että ala ei sit­tenkään syys­tä tai tois­es­ta ollut se ikioma.

    Ehkä näitä karsin­ta­jär­jestelmiä pitäisi meil­läkin miet­tiä. Aika monel­la alal­la löy­ty­isi yleishyödyl­lisiä peru­sopin­to­ja (kielet, viestin­tä, matem­ati­ik­ka, luon­non­ti­eteet, jne. alas­ta riip­puen) sen ver­ran, että vuo­den ver­ran pinger­rystä ei edes menisi hukkaan.

    Heikkoina het­k­inäni tosin olen vähän pelän­nyt sitä, että osit­tain meil­lä on liikak­oulu­tuk­ses­ta johtu­va koulu­tuk­sen venymisongel­ma. Kun perus­tutk­in­to­ja suorit­taa kovin moni, lah­jakkaampi­en pitää erot­tuak­seen jatkaa tohtorik­si. Tähän menee aikaa, eikä lisäar­vo yksilölle tai yhteiskun­nalle ehkä vas­taakaan kulunut­ta aikaa.

    Tässä voi piil­lä sel­l­ainen mekanis­mi, että kos­ka aka­teemis­es­ti koulute­tut tuot­ta­vat enem­män lisäar­voa, pyritään koulut­ta­maan ihmisiä enem­män. Ongel­ma tulee siitä, että vält­tämät­tä koulu­tuk­sen ja lisäar­von kor­re­laa­tio ei ole kuin osin kausali­teet­tia; samat yksilöt oli­si­vat ihan yhtä tuot­tavia pari vuot­ta lyhyem­mäl­läkin koulutuksella.

    Näis­sä paris­sa viimeisessä kap­paleessa toivon ole­vani väärässä. Ja turhaa liek­in­heit­timis­sä käytet­tävän fos­si­ilisen polt­toaineen tuh­laus­ta säästääk­seni sanon ihan heti, että minus­ta aka­teemista tutkimus­ta ja nimeno­maan siihen tähtäävää koulu­tus­ta ei pidä mita­ta taloudel­lisel­la suo­ral­la tuotolla.

    1. Viherinssin esi­inot­ta­ma koulu­tus­in­flaa­tio on min­unkin mielestäni tärkeä kysymys, jota pitäisi ennakkolu­u­lot­ta­masti selvittää.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Kestävyys­va­jet­ta paikataan kaikkial­la Euroopas­sa eläkeikää nos­ta­mal­la. Näin tulee tehdä myös Suomes­sa, jot­ta elin­iän piten­e­m­i­nen ei aiheut­taisi kohtu­u­ton­ta mak­su­taakkaa työssä oleville.

    Se on näköjään aika vaikea ymmärtää että on yhteiskun­nal­lis­es­ti kutakuinkin sama rahan­meno onko ihmi­nen työt­tömänä vai eläk­keel­lä. Itse asi­as­sa Suomes­sa on parem­pi pitää ihmiset eläk­keel­lä kos­ka eläkkeistä osa mak­se­taan eläk­er­a­has­to­jen sijoitustuotoilla.

    Yksi suurten ikälu­okkien jälkeinen ikälu­ok­ka vas­taa karkeasti 4% työvoimas­ta. Niin­pä jos eläkeikää muutet­taisi­in vaikka­pa 63v -> 65v niin työt­tömyyspros­ent­ti kas­vaa nykyis­es­tä 8 pros­ent­tiyk­sikköä, eli oltaisi­in n 16% työt­tömyy­dessä. Sepä vas­ta hauskaa olisi, vähän kun tästä vielä jatke­taan ollan hyväl­lä eteläeu­roop­palaisel­la tasolla!

    Suomen ensisi­jainen ongel­ma onkin yhteiskun­nan kil­pailukyvyt­tömyys, jos­sa edes nyky­istä työvoimaa ei saa­da työl­lis­tet­tyä. Ja kun puheis­sa keski­tytään vain eri­laisi­in työurien piden­nyshöpinöi­hin varsi­nainen ongel­ma ei pois­tu mihinkään.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Yliop­pi­las­tutk­in­to on testinä huono ainakin ellei sitä pain­ote­ta, eikä siitä pain­otet­tunakaan saa­da kun­nol­lista, kos­ka numk­jerot kali­broidaan väärin. 

    Itse suoritin lukion ulko­mail­la, jos­sa on täysin vieras aja­tus että opiskelu­paikan saamiseen kuluisi välivu­osia. Mitä parem­pi lukiomen­estys niin sitä enem­män valin­nan­varaa opiskelu­paikan suh­teen. Lukios­sani kir­joitet­tin kan­sain­vä­li­nen yliop­pi­las­tutk­in­to IB. IB tun­netusti mit­taa taito­ja ja yliopis­tot käyt­tävät sitä opiske­li­javalin­nois­sa. Esimerkik­si yksi kaveri sai Oxfordista paikan sil­lä ehdol­la että matem­ati­ikas­ta ja fysi­ikas­ta saa molem­mista vähin­tään kuu­tosen (IB asteikko 1–7).

    Nykyään IB:n voi suorit­taa jois­sain har­vois­sa suo­ma­lai­sis­sa lukiois­sa. Jos sen perus­teel­la voidaan vali­ta porukkaa Oxfordi­in niin mik­si ei suo­ma­laisi­in ope­tus­laitok­si­in? Ehdotan että IB:n suorit­tamis­mah­dol­lisu­us jär­jestet­täisi­in kaikki­in maan lukioi­hin ja että kaik­ki yliopis­toon mieliv­ät joutu­vat suorit­ta­maan sen. Toki muu­tosvas­tar­in­ta lukiois­sa olisi val­tavaa (osa opet­ta­jista jou­tu­isi oppi­maan muu­tamia uusia asioi­ta), mut­ta tässä blogikir­joituk­ses­sa tuli aika selväk­si mikä olisi kansal­lisen edun mukaista.

    (Myös IB:n puit­teis­sa saadaan täys­laidalli­nen äidinkielistä kirjallisuutta.)

  33. Arvelet siis, että nais­ten osa-aikatyön lisään­tymi­nen tarkoit­taisi kokopäiväisen kotiäi­tiy­den vähen­e­mistä. Näin var­masti kävisi ainakin, jos poli­ti­ik­ka nimeno­mais­es­ti siihen pyrkisi. 

    Nais­ten osa-aikatyön lisään­tymi­nen kuulem­ma johtuu “ruot­salais­vau­rais­sa” yhteiskun­nis­sa kuitenkin pääasi­as­sa siitä, että yhä use­ampi per­he tulee toimeen asun­to­lain­oi­neen ilman vai­mon tai joskus vai­h­toe­htois­es­ti miehen kokoaikaisen työn palkkaa. Varaa ei kuitenkaan ole jäädä kokon­aan pois työstä.

    Kumpi kehi­tys on toden­näköisem­pi Suomes­sa? Siir­tyykö yhä use­ampi nainen kokoaikaises­ta “kodin tekemis­es­tä” osa-aikaisek­si vai siir­tyykö yhä use­ampi kokoaikaises­ta työtä tekevä nainen osa-aikaisek­si? Onko sin­un esit­tämäsi ske­naario toden­näköisem­pi tai vahvem­pi kuin min­un yllä esittämäni?

    Pis­tetään­pä lop­pu­un pari lukua mainit­se­mas­tani katsauksesta:
    Osa-aikaisten määrä kaik­ista työl­li­sistä nai­sista (2007): Suo­mi 19%, Ruot­si 39%.
    Nais­ten työl­lisyysaste: Suo­mi 74%, Ruot­si 77%.

    “Min­un” ske­naar­ios­sani tuos­ta 19 prossas­ta nous­taan reip­paasti, san­o­taan vaik­ka 20 pros­ent­tiyk­sikköä (jos talous kehit­tyy suo­tu­isas­ti). Selvää on, että nais­ten työl­lisyysaste ei voi lähi­mainkaan tuol­laista vauh­tia nous­ta. Toisin sanoen liikku­misen täy­tyy tapah­tua työl­lis­ten sisäl­lä eli täy­saikai­sista nai­sista tulee yhä use­am­min osa-aikaisia. 

    Tämä kehi­tys tarkoit­taisi kansan­taloudessa tehty­jen työ­tun­tien vähenemistä.

    Jos talous taas kehit­tyy huonos­ti, “min­un” teo­ri­ani uskoo osa-aikaisten nais­ten määrän vähenevän ja nais­ten kokon­aistyöl­lisyy­den kas­va­van, kun yhä use­ampi kotiäi­ti joutuu siir­tymään työelämään.

    1. Ruot­sis­sa sat­apros­ent­ti­nen kotiäi­tiys on paljon harv­inaisem­paa kuin Suomes­sa. Suomes­sa pien­ten las­ten van­hempi­en puolipäivä­työ on tehty selvästi kotiäi­tiyt­tä kan­nat­ta­mat­tomam­mak­si sil­lä, että puolipävi­hoi­dos­ta päiväkodis­sa joutuu yleen­sä mak­samaan kokopäivä­paikan hin­nan ja koti­hoidon tuen menet­tää kokon­aan. Tästä oli puheessani kyse.

  34. Häm­mästelijä: Julk­ishallinnos­sa pitäisi myös pohtia, ovatko kaik­ki aktivi­teetit ylipäätään rel­e­vant­te­ja (mitä vs miten tehdään). Tehost­a­mi­nen on usein tehtävien pri­or­isoin­tia ja lakkauttamista.

    Kan­nus­ti­me­na esimerkik­si yli viisikymp­pisille väl­itön eläk­keellepääsy kun omat työte­htävät on saatu ratio­nal­isoitua pois. Turhan tiedon keräämi­nen ja nol­lapro­jek­tit lop­puisi­vat kuin seinään. Dele­goin­tia ei las­ket­taisi rationalisoinniksi.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Sel­l­aisil­la aloil­la, jois­sa ope­tus on val­taosin luen­to-ope­tus­ta, voidaan ottaa sisään kaik­ki ja antaa hei­dän kar­si­u­tua ajan myötä. 

    Ei nyky­isille ensim­mäisen vuosikurssin mas­saluen­noille mah­du enem­pää opiske­li­joi­ta kuin nyt. Lisäk­si melkein alal­la kuin alal­la on oikeasti jonkin­laista pien­ryh­mäope­tus­ta, laskuhar­joituk­sia, har­joi­tuste­htäviä ja laboratorio-tehtäviä. 

    Tai ainakin pitäisi olla. Jos ope­tus on pelkkää luen­noin­tia niin mihin ihmeeseen sitä yliopis­toa oikein tarvi­taan? Täm­möisel­lä alal­la koko yliopis­ton voisi typ­istää opin­to-oppaaseen jos­sa lukee kurssit ja tent­tikir­jat sekä tentteihin.

    Ja sehän se vas­ta hauskaa onkin, kun yhden pääsyko­keen sijas­ta pitäisi käyt­tääkin kak­si vuot­ta per aine sen tes­taamiseen, riit­tääkö älli ja moti­vaa­tio vai ei.

  36. Osmo Soin­in­vaara: Suomes­sa pien­ten las­ten van­hempi­en puolipäivä­työ on tehty selvästi kotiäi­tiyt­tä kan­nat­ta­mat­tomam­mak­si sil­lä, että puolipävi­hoi­dos­ta päiväkodis­sa joutuu yleen­sä mak­samaan kokopäivä­paikan hin­nan ja koti­hoidon tuen menet­tää kokon­aan. Tästä oli puheessani kyse.

    Ehkä se on kuitenkin ihan hyvä, jot­ta mei­dän ei tarvit­sisi kuun­nel­la vielä räikeämpiä hokemia tyyli­in “naisen euro on 60 sent­tiä”. Nykyi­nen “naisen euro on 80 sent­tiä” ‑asetelma­han johtuu paljolti juuri nais­ten miehiä yleisem­mästä osa-aikatyösken­telystä (eikä palkkasyrjinnästä).

    1. Nais­ten 80 sent­tiä ei johdu nais­ten osa-aikatyöstä, sil­lä se kai las­ke­taan kokopäivä­työn palkoista. Nais­val­taisil­la aloil­la kokoaikatyö on lyhyem­pi, mikä selit­tää eros­ta noin puolet.

  37. Viherinssi: Ehkä näitä karsin­ta­jär­jestelmiä pitäisi meil­läkin miet­tiä. Aika monel­la alal­la löy­ty­isi yleishyödyl­lisiä peru­sopin­to­ja (kielet, viestin­tä, matem­ati­ik­ka, luon­non­ti­eteet, jne. alas­ta riip­puen) sen ver­ran, että vuo­den ver­ran pinger­rystä ei edes menisi hukkaan.

    Mik­si ei voisi muun maail­man tapaan siir­tyä aidosti kak­si­por­taiseen tutk­in­to­jär­jestelmään. Kandin jäl­keen osa porukas­ta kar­sit­taisin pois mais­te­ri­opin­noista. Kyl­lä kandil­la pär­jäisi suurim­mas­sa osas­sa aka­teemisia työ­paikko­ja aivan mainiosti.

  38. Vilkuilin vähän tuo­ta 2013 bud­jet­tia ja kaikkien min­is­ter­iöi­den hallintomeno­ja kyl­lä kas­vatelti­in edelleenkin +2%-4% .

    Ei tai­da kestävyys­va­je koskea virkamiehiä, ei tääl­lä eikä Kreikassa.

  39. > Erääl­läkin yliopis­tol­la on kyl­lä ollut varaa palkata esimerkik­si henkilö, jon­ka ain­oa tehtävä on tarkas­taa, onko opin­to-oppais­sa käytet­ty oikei­ta verbejä.

    Höpöhöpö.

  40. Minä taas pidin epäi­lyt­tävänä Ruotsin nos­tamista esiku­vak­si, kun Suomea — toiv­ot­tavasti — uhkaa työvoima­pu­la puheenkin mukaan. Vaik­ka kotiäid­it siir­ty­i­sivät työelämään, siitä ei olisi paljon iloa, jos samaan aikaan jokaista kotiäi­tiä kohti kak­si tai kolme naista siir­tyy täy­saikaises­ta osa-aikaiseksi.

    Mut­ta kuten san­ot­tu, ei sille kai mitään mah­da, ei eduskun­ta säädä lake­ja, jot­ka heiken­täi­sivät tuo­ta trendiä. Lisä­työvoimaa pitää vain haalia sit­ten enem­män jostain muual­ta. Ikävä kyl­lä, Kar­jala on kuulem­ma jo koko­lail­la tyh­jen­nyt­ty kuten alkaa olla Virokin …

    1. Ne uud­is­tuk­set joi­ta aje­taan, osx­at­tainen koti­hoidon­tu­ki ja päivähoit­o­mak­sun puolit­ta­mi­nen puolipäivähoi­dos­sa vaikut­ta­vat juuri kotiäitei­hin. Sille, että per­i­jä­sukupolvi, joka saa suvus­sa kulke­van asun­non ilmaisek­si, alkaa lep­pois­ta­maan, emme voi mitään. Näin käy joka tapauksessa.

  41. Raimo K: kom­ment­ti:
    Suomen ja Ruotsin kesken eroa ei ole hirveästi nuorten työl­lisyy­dessä ja työelämän ulkop­uolel­la olemises­sa. Erot ovat sen sijaan todel­la suuria yli 55-vuo­ti­aiden ikälu­okkien osalta. Suomes­sa ei siinä vai­heessa enää paljon töitä tehdä.
    ‘snip’

    Eikö?
    Kuitenkin tuos­ta ikälu­okas­ta on työelämässä suurem­pi osa kuin EU-mais­sa keskimäärin.
    Mitähän he tekevät, jos eivät töitä?
    Suomen ongel­mana ovat kolmekymp­piset työkyvyttömyyseläkeläiset.

    Töitähän he tekevät. Mut­ta ilmeis­es­ti selvästi vähem­män kuin Ruot­sis­sa. Tästä kir­joit­ti Talous­sanomat viime vuon­na näin:

    “Var­ti­aisen mukaan pidem­mäl­lä tähtäimel­lä Suomen ongel­ma on kestävyys­va­je: työvoiman määrä piene­nee tai pysyy ennal­laan, van­hus­ten osu­us väestöstä kas­vaa ja julki­nen talous kriisiytyy.

    Suomes­sa harvem­pi yli 55-vuo­tias on mukana työ­markki­noil­la kuin Ruot­sis­sa. Var­ti­aisen mukaan Ruot­sis­sa on tehty uud­is­tuk­sia, jot­ka houkut­tel­e­vat tai pakot­ta­vat työ­markki­noille. Ruot­sis­sa työvoima kas­vaa myös siir­to­laisu­u­den ansios­ta nopeam­min kuin Suomessa.”

    http://www.taloussanomat.fi/raha/2011/05/20/tassa-pelissa-suomalainen-haviaa-ruotsalaiselle/20117151/139

  42. uusi kas­vo täällä
    jos­sain vai­heessa Suomes­sa katoaa veron­mak­sumoraali lop­ullis­es­ti kun joutenolosta mak­se­taan enem­män kuin työnteosta–kärjistäen

    Eiköhän tuo moraali katoa ihan muutenkin. Kun parinkymme­nen miljoo­nan euron poti­lasti­eto­jär­jestelmään aio­taan heit­tää Suomes­sa pari mil­jar­dia veron­mak­sajien rahaa niin asi­aan liit­tyvä päätök­sen­teko ei kyl­lä kestä päivänvaloa.

    Kreikkalaisia aina hauku­taan siitä että eivät mak­sa vero­jaan, mut­ta tavalli­nen kansalainen toimii siel­lä täysin ratio­naalis­es­ti. Poli­it­tisia päät­täjiä pide­tään rikol­lisi­na, eikä rehellisen kansalaisen pidä rahoit­taa rikol­lisjoukon toimintaa.

  43. Ransalaises­sa mallis­sa yliopis­toon pää­sevät kaik­ki halukkaat, mut­ta opin­to-oikeus katoaa, jos opin­not eivät etene. Se on ran­skalais­ten ystävieni mielestä aika han­kala — ope­tus on todel­la mas­saope­tus­ta täpötäy­dessä luen­tos­alis­sa min­im­imerusrs­seil­la. Siihen myöskään ei kuu­lu kansalais­palkan luon­teinen opin­to­tu­ki vaan laina.

    Ran­skas­sa Ecole Supe­ri­or ‑yliopis­tot taas ovat pääsykoehenkisiä.

    Ehkä Suomes­sa on saavutet­tu jonkin­lainen yliopis­to­jen mak­simikoko monel­lakin tapaa. Koulu­tamme väestömme hyvin ja monipuolis­es­ti, val­tion rahoituk­sel­la. Se on hyvä asia.

    Entä sit­ten kun ei vain ole edel­ly­tyk­siä yliopis­to-opin­toi­hin mut­ta sinne silti alu­aa? On ole­mas­sa avoin lin­ja, joka vas­taa ran­skan mallia — tarpeek­si suorituk­sia avoimes­sa yliopis­tossa niin opin­not avautuvat. 

    Jos sit­ten lisät­täsi­in roimasti yliopis­to­jen sisäänot­toa suosi­tu­im­mil­la aloil­la? Taidet­ta, näyt­telijä­työtä, toimit­ta­jia koulutet­taisi­in joku 10 000 henkeä vuodessa? Lapset pää­si­sivät halu­amilleen alaloille. Silti jo nyky­isin valite­taan, että amk-kuvat­taitelijoiden työlisyyt­tä ja toimeen­tu­loa ei edis­tetä tarpeeksi!! 

    Täl­löin ei näitä välivu­osia syn­ty­isi. Ihmiset kun ensin pyrkivät sinne minne kuvit­tel­e­vat halu­a­vansa ja vas­ta toisel­la kier­roksel­la alka­vat ymmärtää omien kyky­jen ja tar­jol­la ole­vien mah­dol­lisuuk­sien ero­ja ja yhtäläisyyksiä.

    Ihmisiä pitää koulut­taa kaikille aloille, mut­ta joku tolkku pitää olla myös työll­siyys­näkymis­sä ja koulu­tuk­sens suhteessa.

    Välivu­osi olisi hyvä jut­tu jos osaa­mat­tomille nuo­rile olisi jotain tekemistä. Ei ole. Miten olisi sit­ten lukion kymp­pilu­okkaa vas­taa­va ver­sio — julkisen sek­torin haalar­i­hom­mia ja samal­la ohjat­tua opiskelua, jos­sa paran­netaan lukios­sa väli­in­jääneitä taito­ja. Ei opin­to­tukea vaan haalar­i­hom­mien 15 h/vko 7.90 e/h palkka.

    Jotain utta on kek­sit­tävä. Samal­la on myön­net­tävä nuorten kuvitetl­e­van itses­tään liiko­ja — se menee ohi — ja vas­ta hakat­tuaan pät­tään seinään löytävän itse­leen ihan hyvää tekemistä.

    Niin, intin voisi suorit­taan lyhen­net­tynä, jos on ensiyrit­tämäl­lä päässyt opiskelemaan.

  44. Koulu­tus­in­flaa­tio­han näkyy siinäkin, että miehet eivät enää opiskele paljoa. Kun kaikil­la on korkeak­oulu­pa­parit, ei yksilön kannal­ta ole paljoa järkeä käyt­tää vapaa-aikaa opiskelu­un. Korkeam­man statuk­sen saa pelaa­mal­la puu­laakia, ja soit­ta­mal­la bändissä.

  45. “IB tun­netusti mit­taa taito­ja ja yliopis­tot käyt­tävät sitä opiskelijavalinnoissa.”

    Olen suorit­tanut toisen tutk­in­toni kypsem­mäl­lä iäl­lä. Opiske­li­ja­joukos­sa oli muitakin vart­tunei­ta. Jotkut heistä oli­vat suorit­ta­neet yliop­pi­las­tutkin­non vas­ta aikuisi­na — eivät ehkä lois­tavin arvosanoin (työn ohes­sa), mut­ta kuitenkin.

    Nämä ihmiset pär­jä­sivät opin­nois­sa keskiver­toa parem­min. He kuun­te­liv­at, osasi­vat opiskel­la ja kehit­tivät opiskelu­un tehokkai­ta menetelmiä ja valmis­tu­i­v­at nopeasti ja hyvin arvosanoin. Nuoret sen sijaan haahuili­vat, kokeili­vat, ryyp­pä­sivät ja juoru­si­vat luen­noil­la panoretk­istään ja sam­mu­mi­sis­taan. Kyp­sässä iässä ole­vat tuli­vat luen­noille mielel­lään ja tah­toi­vat oppia, nuorem­mat tuli­vat haukot­tele­maan, kos­ka oli läsnäolopakko.

    Vain har­va tei­ni pystyy opiskele­maan sil­lä vakavu­udel­la ja tehokku­udel­la kuin aikuiset. Vas­ta koke­mus elämästä aut­taa ase­moimaan itsen­sä opiske­li­jak­si. Nuore­na poten­ti­aali oppimiseen on ehkä parem­pi kuin van­hempana, mut­ta käytän­nössä vart­tuneem­mat pystyvät hyö­dyn­tämään yliopis­to­jen tar­jon­nan selvästi nuo­ria paremmin. 

    Opiskelus­ta ei siis mis­sään tapauk­ses­sa pidä tehdä putki­maista suori­tus­ta. Putki­mainen tutk­in­toa­jat­telu johtaa tosi­asi­as­sa sivistyk­sen ja osaamisen laskuun. 

    Muutenkaan en ymmär­rä, mik­si opiske­li­jat pitäisi ajaa valmis­tu­maan työt­tömik­si. Nykyään on ihan taval­lista, että tutk­in­to seu­raa toista, mut­ta pysyviä töitä ei ole. Ongel­ma ei ratkea tutk­in­tote­htailul­la. Se ratkeaa työ­paikoil­la, joista lohkeaa sekä kes­ki-iässä tai eläkeiän kyn­nyisel­lä työt­tömik­si jääneille että nuorille. 

    Sil­loin kun talous veti hur­jasti, opiske­li­jat haet­ti­in koulun penkeiltä.

  46. “Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu sairauseläkkei­den mak­samis­es­ta hait­taa huo­mat­tavasti 50 vuot­ta täyt­tänei­den työhön pääsyä. ”

    Yri­tyk­sen omat työkyvyt­tömyy­selä­keet vaikut­ta­vat vain kun palkak­sum­ma on yli 1.9 miljoon­aa eli liike­vai­h­toakin pitää olla jotain yli 5 miljoonaa.
    Käytän­nössä tuo sairauseläk­eris­ki voi vaikut­taa vin julkiseen sek­trir­ri­in ja suurimpi­in yrityksiin

    Kun pk-sek­tori on pääasialli­nen työl­listäjä niin kovin suur­ta merk­i­tys­tä tuol­la sairauseläk­eriskil­lä ei ole

    Ja pitää muis­taa, että yhden 30-vuo­ti­aan eläkeläisen kuluil­la voi päästää 6–7 + 50-vuo­ti­as­ta eläkkeelle.
    Ja kun ris­ki seu­raa kortis­toonkin niin +50-vuo­ti­aan voi palkata takaisin ilman lisäriskiä

    http://www.ilmarinen.fi/Production
    fi/x_pdf_liitteet_julkaisut/suuryrityksen_tyel_maksu.pdf

    Palkka­sum­mara­jat
    Kun yri­tyk­sen vuo­den 2010 palkka­sum­ma on
    • alle 1 846 500 euroa, yri­tyk­sen omat eläketapaukset
    eivät vaiku­ta lainkaan työkyvyttömyysmaksuun
    • 1 846 500–29 544 000 euroa, omat eläketapaukset
    vaikut­ta­vat osit­tain. Maksutappioalennus
    on 0,16 pros­ent­tia palkoista.
    • yli 29 544 000 euroa, omien eläketapausten
    vaiku­tus on täysimääräi­nen. Maksutappioalennus
    on 0,166 pros­ent­tia palkoista.

  47. Mun käsit­tääk­seni esim. Ital­ias­sa on sem­moinen malli, että yliopis­toon pääsee opiskele­maan hel­posti, mut­ta vuo­den parin jäl­keen kar­si­taan. Olisi järkevempää.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Sel­l­aisil­la aloil­la, jois­sa ope­tus on val­taosin luen­to-ope­tus­ta, voidaan ottaa sisään kaik­ki ja antaa hei­dän kar­si­u­tua ajan myötä. 

    Hyvä aja­tus muuten, mut­ta tässä tulee jo yliopis­to­jen luen­tos­alien koot vas­taan. Hirveän har­vaan luen­tos­ali­in mah­tuu 200–300 ihmistä esim HKIn keskus­tas­sa. Tiet­ty osan opetuk­ses­ta siirtämisessä tehokkaik­si net­tikurs­seik­si, tyyli­in https://www.coursera.org/, ois yksi mah­do­linen ratkaisu.

    Sen sijaan että koitet­taisi­in jol­lain kon­stil­la saa­da yliop­pi­las­tutk­in­to­todis­tuk­ses­ta parem­pi “sisään­pääsykoe” yliopis­toon tai yritet­täisi­in uud­is­taa nyky­isiä pääsykokei­ta niin parem­pi vai­h­toe­hto olisi ruka­ta nyky­istä tutk­in­to­jär­jestelmää. Kan­di- ja mais­te­ri­o­hjelmien aito eriyt­tämi­nen olisi hyvä alku, joka myös vaatisi nyky­is­ten kan­dio­hjelmien selkeää tehostamista. Kan­di­tutkin­nos­ta pitäisi tehdä oikeasti kiin­nos­ta­va tutk­in­to, jol­la voi suun­na­ta työelämään. Näin voitaisi­in myös ottaa suurem­pi määrä ihmisiä suorit­ta­maan pelkkää kan­dia ja pienem­pi määrä maisteria.

    Kun täl­lä het­kel­lä yliopis­toon pääsem­i­nen on niin kovan työn takana niin kuka sieltä saman tien sit­ten halu­aa pois lähteä? Varsinkin kun mon­et käyt­tävät vuosia siihen että edes pää­sevät sisälle. Parem­pi vai­h­toe­hto olisi ottaa isom­pi määrä ihmisiä sisälle suorit­ta­maan kan­dia ja tehdä karsin­ta sen jäl­keen jol­loin niiden jot­ka eivät pääse jatka­maan olisi mah­dol­lista myös työl­listyä järke­vi­in ja mie­lenki­in­toisi­in töihin.

    1. Hei haloo
      Vaik­ka kaik­ki otet­taisi sisään, sisään otet­tavien määrä ei nousisi kovinkaan paljon , kos­ka melkein kaik­ki pää­sevät sisään jos­sain vai­heessa. Ensim­mäisenä vuote­na voisi tul­la vähän ruuhkaa.

  49. Ode:

    Nais­ten 80 sent­tiä ei johdu nais­ten osa-aikatyöstä, sil­lä se kai las­ke­taan kokopäivä­työn palkoista. 

    Kokopäiväi­sistä työ­suhteista kyl­lä, mut­ta nois­sa naisen euron ajankäyt­tö­tutkimus 80 sentin pin­taan ker­to­vis­sa tutkimuk­sis­sa ei ote­ta huomioon todel­lisia tehtyjä työ­tun­te­ja. Tun­tipalkkana las­ket­tuna nais­ten ja miesten eurot (kokopäiväi­sis­sä työ­suhteis­sa) ovat hyvin lähel­lä toisiaan.

  50. “ais­ten 80 sent­tiä ei johdu nais­ten osa-aikatyöstä, sil­lä se kai las­ke­taan kokopäivä­työn palkoista.”
    Kai lasketaan?

  51. Ode:

    Osmo Soin­in­vaara: Sel­l­aisil­la aloil­la, jois­sa ope­tus on val­taosin luen­to-ope­tus­ta, voidaan ottaa sisään kaik­ki ja antaa hei­dän kar­si­u­tua ajan myötä. 

    Ja mitä nämä alat oli­si­vat? Suun­taus koulu­tuk­ses­sa on nykyään kaikil­la aloil­la pois­päin puhu­va pää- tyyp­pi­sistä luen­noista. Oppimis­tu­lok­set ovat parem­pia ja ope­tuskin laadukkaam­paa. Täl­lainen heikoin lenk­ki- sys­teemi­hän on käytössä esimerkik­si Ran­skas­sa. Ongel­ma tulee vain siitä että jokainen tent­ti on val­ta­va ris­ki: jos sitä ei saa läpi, putoaa sys­teemistä hyödyt­tömäl­lä puo­li­valmi­il­la koulu­tuk­sel­la. Lisäk­si tari­nan mukaan suosit­tu­jen alo­jen luen­not ovat Ran­skas­sa aika ville­jä, kos­ka opiske­li­joiden etu on että mah­dol­lisim­man moni kanssaopiske­li­ja oppii mah­dol­lisim­man vähän. 

    KKK:

    Mik­si ei voisi muun maail­man tapaan siir­tyä aidosti kak­si­por­taiseen tutk­in­to­jär­jestelmään. Kandin jäl­keen osa porukas­ta kar­sit­taisin pois mais­te­ri­opin­noista. Kyl­lä kandil­la pär­jäisi suurim­mas­sa osas­sa aka­teemisia työ­paikko­ja aivan mainiosti. 

    No tätähän kyl­lä tehdään kaiken aikaa. Var­masti pär­jäisi, mut­ta tuon­ti­tavarana tuo­tu bolog­nan sopimuk­sen mukainen koulu­tus istuu kovin huonos­ti suo­ma­laiseen yhteiskun­taan, jos­sa työelämä ja aka­teemisu­us ovat hioutuneet toisi­in­sa vaa­ti­mat­tomat 400 vuot­ta. Eli siis työ­markki­nat ei oikein tun­nista kan­de­ja, sem­minkin kun ei yliopis­totkaan oikein tiedä vielä mitä niiden pitäisi osa­ta ja miten. 

    Sit­ten kun tähän päälle ote­taan vielä täysin rin­nakkainen ja absolu­ut­tisen eri­lainen ammat­tiko­rkeak­oulusys­tee­mi ollaankin jo suo­ma­laisen koulu­tus­poli­ti­ikan pimeässä ytimessä. 

    Ja täy­tyy nyt vielä sanoa, että bolog­nan pros­es­sia ei ole ottanut vakavis­saan mikään muu maa kuin suo­mi. Koulu­tusjär­jestelmät ja pros­es­sit ovat niin maa- ja yhteiskun­tako­htaisia, että niiden har­mon­isoin­ti on aivan yhtä järkevä idea kuin har­mon­isoi­da euroop­palaiset ruoka­tot­tumuk­set. Jos tähän lähdet­täisi­in pitäisi koko yhteiskun­nan perusstruk­tu­u­rit las­ten­tarhoista läh­tien uudistaa.

    1. Ei ole kauankaan siitä, kun ekonome­ja oli Suomes­sa ihan kun­ni­al­li­sis­sa tehtävis­sä. Sehän on väl­i­tutk­in­to, nyky­isin kai kaup­pati­etei­den kandidaatti.

  52. Pekka Taipale: Ehkä se on kuitenkin ihan hyvä, jot­ta mei­dän ei tarvit­sisi kuun­nel­la vielä räikeämpiä hokemia tyyli­in “naisen euro on 60 sent­tiä”. Nykyi­nen “naisen euro on 80 sent­tiä” ‑asetelma­han johtuu paljolti juuri nais­ten miehiä yleisem­mästä osa-aikatyösken­telystä (eikä palkkasyrjinnästä).

    Hyvä point­ti. Jos tulot las­ke­taan osa-aikatyöstä, kotiäi­tien siir­tymi­nen työelämään voisi tul­la todel­la kalli­ik­si veron­mak­sajille. Jos pitäisi alkaa kuro­maan “naisen 60 sent­tiä” 80 sijaan verora­hoin, on parem­pi, että kotiäid­it oli­si­vat kotona.

  53. Edelleen toivoisin jotain kät­täpi­dem­pää siitä Italia vs. Suo­mi ‑ver­tailus­ta. Sehän pää­tyi tämän puheen myötä STT:n kaut­ta koko maan tietoon. “Soin­in­vaara: Suo­mi varautunut huonom­min kuin Italia”. Perus­tuiko se johonkin muuhun kuin mutu­un ja perus­teet­tomaan pessimismiin?

    Ainakin kun EU komis­sion 2012 Age­ing Repor­tia luen, niin sen mukaan Ital­ias­sa on sekä huolto­suhde että eri­tyis­es­ti taloudelli­nen huolto­suhde (siis eco­nom­ic depen­den­cy ratio) Suomea huonom­mal­la tasol­la. Suurista ikälu­ok­ista en tiedä, mut­ta pom­mi on siel­lä odot­ta­mas­sa. Koko eläke­jär­jestelmän alasajokaan ei ongel­maa pois­taisi. Eihän Suomes­sakaan eläk­keet ole mikään eri­tyi­nen ongelma–työeläkejärjestelmä on melkein tas­apain­os­sa, mak­su­ja tarvi­taan vain pari prossaa lisää. Ongel­mana on julkisen sek­torin rahoit­ta­mi­nen. Julkisen talouden ongel­ma muut­tuu vain vaikeam­mak­si, jos eläkkei­den leikkauk­sen jäl­keen ei ole eläkkeitä verotet­tavak­si ja joudu­taan köy­häi­na­pua mak­samaan vanhuksille.

    1. Alun­perin tuo tieto Ital­ian pienem­mästä kestävyys­va­jeesta oli peräisin jostain sem­i­naarista. Löysin siihen myös netistä rfef­er­enssin, joten uskalksin julka­ista sen. Täästä kotoa en pysty tuo­ta ref­er­enssiä jäljit­tämään, mut­ta pitäisi var­maankin, kos­ka se pal­jasti joitakin aivan katas­tro­faal­isia mai­ta, Yhdys­val­lat pahim­pana. Vaik­ka Suon­men tilanne on huonom­pi kuin Ital­ian, mon­en muuan maan tilanne on paljon huonompi.

  54. Ei yliopis­to­jen opiske­li­javal­in­to­jen ongelmia voi kor­ja­ta val­in­tat­apo­ja muut­ta­mal­la. Kuten Soin­in­vaarakin sanoi, ongel­man ydin on siinä, että yliopis­to­jen porteille on päässyt syn­tymään jonoa. Vaik­ka kuin­ka vai­hdeltaisi­in tapaa, jol­la jonos­ta valikoidaan parhaat opiske­li­jat yliopis­toi­hin, eivät jonot katoa siitä minnekään.

    Jos jonoista halu­taan päästä eroon, on siihen ole­mas­sa noin kak­si tapaa. Joko syr­jitään muu­ta­man vuo­den yliop­pi­lai­ta niin, että hei­dän on olen­nais­es­ti vaikeampi päästä yliopis­toon kuin paria vuot­ta van­hempi­en tai nuorem­pi­en. Vai­h­toe­htois­es­ti voidaan lisätä opiskelu­paikko­jen määrää väli­aikaises­ti niin, että jonot saadaan puret­tua. Vas­ta sit­ten, kun jonoista on päästy eroon, voidaan opiske­li­javal­in­to­ja kehit­tää sel­l­aisik­si, etteivät ne enää aiheuta tarpeet­to­mia välivuosia.

  55. kom­ment­ti: Töitähän he tekevät. Mut­ta ilmeis­es­ti selvästi vähem­män kuin Ruot­sis­sa. Tästä kir­joit­ti Talous­sanomat viime vuon­na näin:

    “Var­ti­aisen mukaan pidem­mäl­lä tähtäimel­lä Suomen ongel­ma on kestävyys­va­je: työvoiman määrä piene­nee tai pysyy ennal­laan, van­hus­ten osu­us väestöstä kas­vaa ja julki­nen talous kriisiytyy.

    Suomes­sa harvem­pi yli 55-vuo­tias on mukana työ­markki­noil­la kuin Ruot­sis­sa. Var­ti­aisen mukaan Ruot­sis­sa on tehty uud­is­tuk­sia, jot­ka houkut­tel­e­vat tai pakot­ta­vat työ­markki­noille. Ruot­sis­sa työvoima kas­vaa myös siir­to­laisu­u­den ansios­ta nopeam­min kuin Suomessa.”

    http://www.taloussanomat.fi/raha/2011/05/20/tassa-pelissa-suomalainen-haviaa-ruotsalaiselle/20117151/139

    Suo­mi häviää Ruot­sille mon­es­sakin pelis­sä, mut­ta Ruot­si ei ole keskiarvo.
    Suomen ongel­ma edelleen on kolmikymp­piset työkyvyttömyyseläkeläiset.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei ole kauankaan siitä, kun ekonome­ja oli Suomes­sa ihan kun­ni­al­li­sis­sa tehtävis­sä. Sehän on väl­i­tutk­in­to, nyky­isin kai kaup­pati­etei­den kandidaatti.

    Ja kun aikanaan toimis­toon halut­ti­in “reipas poi­ka tai tyt­tö”, niin nyt haetaan tradenomi.

  57. Liian van­ha:
    Kun pk-sek­tori on pääasialli­nen työl­listäjä niin kovin suur­ta merk­i­tys­tä tuol­la sairauseläk­eriskil­lä ei ole

    Määräl­lis­es­ti suuri osa työ­paikoista on kuitenkin isois­sa ja keskisu­uris­sa fir­moissa. Eikä ne pienet fir­mat määritelmän mukaan ihan pieniä ole, tilas­tokeskuk­sen mukaan pienessä fir­mas­sa on alle 10 miljoo­nan liikevaihto.

    jos vaik­ka puo­let työ­nan­ta­jista tipah­taa pois pelistä, niin kyl­lä sil­lä on val­ta­va merk­i­tys työllistymiselle.

  58. “Työt­tömyys­jak­sot ovat Suomes­sa pitk­iä osit­tain työt­tömyys­tur­van rak­en­teesta johtuen.”

    Mihinkähän tuokin perustuu ?

    Sat­tui ensin silmi­in New York Timesin artikke­li, jos­sa esitelti­in työt­tömyy­den keskimääräistä kestoa , se oli kas­vanut 2000 luvun alus­ta 25 viikos­ta nyt johonkin 45 viikkoon

    Ruot­sis­sa keskimääräi­nen työt­tömyy­den kesto on 26,7 viikkoa, Suomes­sa 14.Kun Ruotsin työ­markki­nat ovat jous­tavam­mat työ­suhtei­den vai­h­tu­vu­u­den näkökul­mas­ta niin on vaikea uskoa, että työelämän aikana Ruot­sis­sa tehdään enem­män työtä

    http://www.tem.fi/files/33333/taulukot.pdf

    http://www.scb.se/Statistik/AM/AM0401/2008A01G/AKU2008_1664_.pdf

    http://www.tem.fi/files/33333/taulukot.pdf

  59. > Koulu­tus­in­flaa­tio­han näkyy siinäkin, että miehet eivät enää opiskele paljoa. Kun kaikil­la on korkeak­oulu­pa­parit, ei yksilön kannal­ta ole paljoa järkeä käyt­tää vapaa-aikaa opiskelu­un. Korkeam­man statuk­sen saa pelaa­mal­la puu­laakia, ja soit­ta­mal­la bändissä.

    Olin vas­ta­ta, että tämä on samaa van­haa tyhjää amis­re­tori­ikkaa, mut­ta tark­istin­pa tilas­to­ja. Olin­pa lentää seläl­leni, kun 30–34-vuotiaista vuon­na 2010 oli korkeak­oulu­tutk­in­to hiukan yli 40 %:lla. Sit­ten, kun vähän kaiveli, niin kävi (tot­ta kai) ilmi, että jotain 2/3 näistä on _ammatti_korkeakoulututkintoja. Ja tämäkin tieto tulee mutkan kaut­ta, kun nyt niin kovasti yritetään viral­lis­es­ti piilot­taa korkeakoulun/yliopiston ja _ammatti_korkeakoulun tilas­to­ja. Ne tilas­tot vaan lätkäistään samaan. Salali­it­to! Etten sanoisi.

  60. > Suomen ongel­mana ovat kolmekymp­piset työkyvyttömyyseläkeläiset.

    Voisit var­maan perustel­la tätä? Viit­teitä? Ver­taami­nen muiden maid­en tilanteisi­in? Muiden ongelmien ver­tau­tu­mi­nen 30-vee tke:ihin?

    Kovasti vaan krekut, Islanti, Italia, Espan­ja, Por­tu­gali on (talous/korruptio-)ongelmineen tapetil­la. Olisko­han vaan niin, että Suomen 30-vee tke:t ei olis ees maail­man mit­takaavas­sa ongel­ma ja heit­tosi tyhjää retoriikkaa?

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei ole kauankaan siitä, kun ekonome­ja oli Suomes­sa ihan kun­ni­al­li­sis­sa tehtävis­sä. Sehän on väl­i­tutk­in­to, nyky­isin kai kaup­pati­etei­den kandidaatti.

    Wikipedia:

    “Kaup­pati­etei­den yliop­pi­las on alan opiske­li­jas­ta käytet­ty nim­i­tys, joka ei siis ole tutk­in­to. Kaup­pati­etei­den opiske­li­jan puhekieli­nen nim­i­tys on kyl­teri. Kaup­pati­etei­den mais­terin tutkin­non suorit­tanut henkilö saa käyt­tää ekonomin arvoa.

    Vuosi­na 1980–1995 ekono­mi oli ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to, jon­ka suorit­tanut sai ostaa kaup­pati­etei­den mais­terin arvon. Alem­paa korkeak­oulu­tutk­in­toa ei tuol­loin ollut ollenkaan.

    Ennen vuot­ta 1980 puolestaan ekono­mi oli alem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to ja kaup­pati­etei­den kan­di­daat­ti ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to. Kaup­pati­etei­den mais­terin arvon saat­toi ostaa.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­si ei ole keskiar­vo, mut­ta paljon parem­pi ver­tailuko­h­ta kuin Pak­istan tai vaik­ka Portugali.

    “Viime vuon­na 60–64-vuotiaista oli työelämässä jo läh­es 42 pros­ent­tia, kun vuon­na 2000 heitä oli 23 pros­en­tia ikälu­okas­ta, Aamule­hti kertoo.”

    Mikä mah­taa olla Ruotsin luku? Ja Pak­istanin ja Portugalin?
    Suomen ongel­mana ovat edelleen kolmekymp­piset työkyvyttömyyseläkeläiset.

  63. > Suun­taus koulu­tuk­ses­sa on nykyään kaikil­la aloil­la pois­päin puhu­va pää- tyyp­pi­sistä luennoista.

    Höpöhöpö. Kyl­lä se nyt vaan on niin, että opet­ta­jan pitää ker­toa, miten asi­at ovat. Opiske­li­jat niin mielel­lään laiskasti jät­tävät otta­mat­ta selvää asioista ja pitävät hölyn­pö­lynä kaikkea hei­dän maail­manku­vaansa vas­taam­a­ton­ta. Kyl­lä sen puhu­van pään pitää ker­toa, miten asi­at oikeasti ovat.

    > Oppimis­tu­lok­set ovat parem­pia ja ope­tuskin laadukkaampaa.

    Mis­täköhän tämän repäisit? Tietysti näin on, jos tämän­tyyp­pisel­lä opetuk­sel­la aikaansaat­ua “tulosta” pide­tään hyvänä.

    > Var­masti pär­jäisi, mut­ta tuon­ti­tavarana tuo­tu bolog­nan sopimuk­sen mukainen koulu­tus istuu kovin huonos­ti suo­ma­laiseen yhteiskun­taan, jos­sa työelämä ja aka­teemisu­us ovat hioutuneet toisi­in­sa vaa­ti­mat­tomat 400 vuotta.

    Oh, tuo euroop­palainen yliopis­to­sivistys! Siinä ainakin noin sata vuot­ta sit­ten prof­fat kir­joit­ti­vat opin­näyt­teet oppi­lait­ten­sa puoles­ta. Kiinas­sa Maon aikana saat­toi yliopis­to-opet­ta­ja menet­tää henken­sä, mut­ta niin vaan siel­lä on nyky­isin yliopis­to­ja maail­man kärjessä.

    > Eli siis työ­markki­nat ei oikein tun­nista kan­de­ja, sem­minkin kun ei yliopis­totkaan oikein tiedä vielä mitä niiden pitäisi osa­ta ja miten.

    Mut­ta ei huol­ta! Tuo­ta pikaa Tuo­mas S. luo­taa mei­dät oikeille urille!

    > har­mon­isoi­da euroop­palaiset ruokatottumukset.

    Mut­ta EU:n direk­ti­iv­it vetävät vah­vasti juuri tähänkin suuntaan!

    > Jos tähän lähdet­täisi­in pitäisi koko yhteiskun­nan perusstruk­tu­u­rit las­ten­tarhoista läh­tien uudistaa.

    Näyt­tää, että sin­ul­la ei ole his­to­ri­al­lista silmää. Yhteiskun­nan perusstruk­tu­u­rit on kaikkial­la uud­is­tet­tu niin maan perus­teel­lis­es­ti. Tilas­tot, säi­lyneet doku­men­tit (val­oku­vat, kir­joitel­mat, sanomale­htiark­istot yms. yms.), van­hat ihmiset ker­to­vat karua kieltään siitä, että yhteiskun­nan perusstruk­tu­u­rit on myl­lät­ty perin juurin aika vähässä ajas­sa. Var­maan lentäisit perseelle­si, jos sin­un pitäisi elää 1900-luvun alun maail­mas­sa. 1950-luvun maail­makin on perus­teel­lis­es­ti kuvail­tuna perus­teel­lis­es­ti perusstruk­tu­ureil­taan eri­lainen. Las­ten­tarhat, mitkä lastentarhat?!?

  64. Tun­tuu jär­jet­tömältä, että pääkaupunkiseudul­la pan­naan väylähankkeisi­in mil­jarde­ja euro­ja ja remon­toidaan hul­lun lail­la vaik­ka oikeasti ei olisi varaa.

    Tehdäänkö nämäkin han­kkeet vain sik­si, että saadaan velka­ra­hal­la kau­nis­tel­tua hiipu­vaa talouskasvua?

    Ovathan ter­vey­den­huol­lon sato­jen miljoonien euro­jen IT-han­kkeetkin mukana “talouskasvus­sa”, vaik­ka ne ovat pelkkää rahan menoa ja murhetta.

    Ehdotan, että pääkaupunkiseudul­la pide­tään muu­ta­ma välivu­osi ja val­tio­hallinnon palkko­ja las­ke­taan 15 pros­ent­tia. Ei yksi­tyisel­lä puolel­lakaan palkko­ja velka­ra­hal­la makseta.

  65. ML: Wikipedia:

    “Kaup­pati­etei­den yliop­pi­las on alan opiske­li­jas­ta käytet­ty nim­i­tys, joka ei siis ole tutk­in­to. Kaup­pati­etei­den opiske­li­jan puhekieli­nen nim­i­tys on kyl­teri. Kaup­pati­etei­den mais­terin tutkin­non suorit­tanut henkilö saa käyt­tää ekonomin arvoa.
    jne jne

    Epäilen että Soin­in­vaara tässä tarkoit­ti merkonomia.

    1. Soin­in­vaara tarkoit­ti ennen vuot­ta 1980 valmis­tunut­ta ekono­mia. Muistin, että tuo uppgradaus olisi tapah­tunut myöhem­min, mut­ta usko­taan tuo­hon vuo­teen 1980. Noi­ta viisikymp­pisiä ekonome­ja on merkit­tävis­sä asemissa.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa sat­apros­ent­ti­nen kotiäi­tiys on paljon harv­inaisem­paa kuin Suomes­sa. Suomes­sa pien­ten las­ten van­hempi­en puolipäivä­työ on tehty selvästi kotiäi­tiyt­tä kan­nat­ta­mat­tomam­mak­si sil­lä, että puolipävi­hoi­dos­ta päiväkodis­sa joutuu yleen­sä mak­samaan kokopäivä­paikan hin­nan ja koti­hoidon tuen menet­tää kokon­aan. Tästä oli puheessani kyse.

    Mikä on estänyt näi­hin epäko­hti­in puut­tumista jo aiemmin?

    1. Sata-komite­as­sa esitin tätäkin, mut­ta komite­as­sa val­lit­sei kokoomuk­sen ja työ­markki­na­jär­jer­stö­jen kesken hen­ki, että kaik­ki on hyvin edikä mitään tarvitse tehdä.

  67. kom­men­taat­tori:
    Höpöhöpö. Kyl­lä se nyt vaan on niin, että opet­ta­jan pitää ker­toa, miten asi­at ovat. Opiske­li­jat niin mielel­lään laiskasti jät­tävät otta­mat­ta selvää asioista ja pitävät hölyn­pö­lynä kaikkea hei­dän maail­manku­vaansa vas­taam­a­ton­ta. Kyl­lä sen puhu­van pään pitää ker­toa, miten asi­at oikeasti ovat. 

    Opet­ta­ji­a­han toki tarvi­taan, siitä ei ole kysymys. Muis­taak­seni tääl­läkin on keskustel­tu siitä pitäisikö koulu­jen luokkakoko­ja pienen­tää ja mekanis­mi on täs­mälleen sama. 

    Mis­täköhän tämän repäisit? Tietysti näin on, jos tämän­tyyp­pisel­lä opetuk­sel­la aikaansaat­ua “tulosta” pide­tään hyvänä. 

    http://rer.sagepub.com/content/69/1/21.short
    http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/713837537
    http://www.aishe.org/readings/2005–1/oneill-mcmahon-Tues_19th_Oct_SCL.html
    http://books.google.fi/books?hl=en&lr=&id=8OZRuZplGokC&oi=fnd&pg=PA198&dq=student+centered+learning+outcomes&ots=EQHJX_SJqn&sig=wLodWA6tJM49aczZoVO_Fm6Xgyk&redir_esc=y#v=onepage&q=student%20centered%20learning%20outcomes&f=false

    Mut­ta ei toki tarvitse lukea jos on paljon vaikei­ta sano­ja ja vieras­ta kieltä. Mut­ta siis, täl­laisel­la opetuk­sel­la saat­ua “tulosta” pide­tään yleis­es­ti hyvänä. 

    Oh, tuo euroop­palainen yliopis­to­sivistys! Siinä ainakin noin sata vuot­ta sit­ten prof­fat kir­joit­ti­vat opin­näyt­teet oppi­lait­ten­sa puoles­ta. Kiinas­sa Maon aikana saat­toi yliopis­to-opet­ta­ja menet­tää henken­sä, mut­ta niin vaan siel­lä on nyky­isin yliopis­to­ja maail­man kärjessä. 

    Niin, esimerkik­si Runeberg väit­teli tohtorik­si puo­lus­taes­saan muu­ta­maa sivua lati­nankielis­es­tä Ruotsin kasviosta. 

    Mut­ta ei huol­ta! Tuo­ta pikaa Tuo­mas S. luo­taa mei­dät oikeille urille! 

    Ei kestä, van­hana par­ti­o­laise­na autan mielel­läni heikompaani.

    Näyt­tää, että sin­ul­la ei ole his­to­ri­al­lista silmää. Yhteiskun­nan perusstruk­tu­u­rit on kaikkial­la uud­is­tet­tu niin maan perus­teel­lis­es­ti. Tilas­tot, säi­lyneet doku­men­tit (val­oku­vat, kir­joitel­mat, sanomale­htiark­istot yms. yms.), van­hat ihmiset ker­to­vat karua kieltään siitä, että yhteiskun­nan perusstruk­tu­u­rit on myl­lät­ty perin juurin aika vähässä ajassa. 

    Ilmaisin itseäni ehkä turhan mon­imutkaises­ti, pitäisi aina tosi­aan ottaa kir­joit­taes­sa yleisö huomioon. Pahoit­telu­ni. Näin on, ja yliopis­to­laitos ei ole mikään mono­li­it­ti­nen tyhjiö yhteiskun­nan keskel­lä. Yliopis­to on uud­is­tunut ja sitä on uud­is­tet­tu, mut­ta Bolog­nan pros­essin kaltaista radikaalia tutk­in­to­jen uudelleen­myl­läys­tä ei ole ker­tarysäyk­sel­lä kyl­lä koskaan yritet­ty. Tor­sok­si se näyt­tää nytkin, luo­jan kiitos. 

    Var­maan lentäisit perseelle­si, jos sin­un pitäisi elää 1900-luvun alun maail­mas­sa. 1950-luvun maail­makin on perus­teel­lis­es­ti kuvail­tuna perus­teel­lis­es­ti perusstruk­tu­ureil­taan eri­lainen. Las­ten­tarhat, mitkä lastentarhat?!? 

    Var­masti lentäisin Kanari­an saar­ille asti. Euroop­palais­ten tutk­in­to­jen har­mon­isoin­ti on jo siitä han­kalaa, että koulu­un men­nään eri ikäis­inä. Suo­ma­laiset 7‑vuotiaina, ran­skalaiset 4–5- vuo­ti­aina. Koulu­tus­putket eivät ole saman­laisia, jos­ta seu­raa kär­jistäen, että ran­skalainen valmis­tuu yliopis­tos­ta kandik­si ja menee työelämään samaan aikaan kun suo­ma­lainen on vas­ta kir­joit­tanut yliop­pi­laak­si. Jos siis koulu­tuk­ses­ta ja tutkin­noista halu­taan sama­nar­voisia ja saman­laisia pitää koulu­tus­rak­en­teet uud­is­taa ihan peru­sopetuk­ses­ta läh­tien. Selvää on että yleinen asevelvol­lisu­us pitää täl­löin myös lopettaa.

  68. Sylt­ty: Määräl­lis­es­ti suuri osa työ­paikoista on kuitenkin isois­sa ja keskisu­uris­sa fir­moissa. Eikä ne pienet fir­mat määritelmän mukaan ihan pieniä ole, tilas­tokeskuk­sen mukaan pienessä fir­mas­sa on alle 10 miljoo­nan liikevaihto.

    jos vaik­ka puo­let työ­nan­ta­jista tipah­taa pois pelistä, niin kyl­lä sil­lä on val­ta­va merk­i­tys työllistymiselle.

    En nyt löytänyt parem­paa jakau­maa yri­tyk­sistä ja palkka­menoista , mut­ta kyl­lä alla ole­va ker­too jo paljon
    Tuo 50 henkeä keskimääräisel­lä pal­ka­lla tarkoit­taa n 2,5 miljoo­nan palkkaku­lu­ja eli var­maan 90 % yri­tyk­sistä jää sen sum­man alle, jos­sa mak­sut on sidot­tu eläköitymiseen

    Kun näis­sä yri­tyk­sis­sä on n puo­let työvoimas­ta eikä julkisen sek­torin pitäsi luon­teen­sa vuok­si hylk­iä ikään­tyneitä niin 2/3 työ­paikoista on sen piiris­sä, että eläköi­tymis­riskil­lä ei ole väliä rekrytoinnissa

    “Suomes­sa toi­mi Tilas­tokeskuk­sen yri­tys­rek­isterin mukaan 318 951 yri­tys­tä vuon­na 2010. ”

    “Kaik­ista yri­tyk­sistä 99,1 pros­ent­tia oli pieniä eli alle 50 henkilöä työl­listäviä. Ne työl­lis­tivät 48 pros­ent­tia koko henkilöstöstä ”

    1. Jol­lakin tavoin vajaakun­tois­t­en osalta ain­oa mah­dol­lisu­us on työl­listyä isoon työ­paikkaan, jos­sa työt voidaan organ­isoi­da niin, että vajaakun­toiselle jää työte­htävä, jon­ka hän pystyy tekemään. Noista Liian Van­han yri­tyk­sistä val­gtaosas­sa on alle viisi työn­tek­i­jää. Siinä on jokaisen osat­ta­va kaikkea.

  69. Liian van­ha:“Kaik­ista yri­tyk­sistä 99,1 pros­ent­tia oli pieniä eli alle 50 henkilöä työl­listäviä. Ne työl­lis­tivät 48 pros­ent­tia koko henkilöstöstä ”

    Min­ul­la oli huono sanaval­in­ta kun sanoin puo­let työ­nan­ta­jista, tarkoitin tietenkin puo­let työ­paikoista. Vaik­ka 99,1% yri­tyk­sista on alle 50 henkeä niin se alle 1% työl­listää kuitenkin 50% henkilöstöstä.

    Julkisel­la sek­to­ril­la taas ei juurikaan saneer­a­ta, joten ongel­ma ei koske julkisen sek­torin työn­tek­i­jöitä. Vas­taavasti ikän­sä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la olleille ei juurikaan (?) löy­dy töitä julkiselta (mitä hit­sari tai koneinsinööri tek­isikään julkisel­la puolel­la?) ellei käy ensin sopi­vaa koulua.

    Lisäk­si ihan yleisen elämänkoke­muk­sen mukaan yli 55-vuo­ti­ail­la alkaa tule­maan kaiken­laista pikku­vaivaa. Ainakin omien sekä appi­van­hempi­eni sairaslomapäivät läh­tivät tuon iän jäl­keen kovaan nousuun.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    En nyt vieläkäänymmär­rä, miten työ­tun­nit vähenevät, jos kotiäi­ti (työ­tun­nit 0/viikko) siir­tyy puy­olipäivä­työhön (tyoö­tun­nit 20/viikko).

    OS:ltä jäi huo­maa­mat­ta, että koitäi­ti tekee yhteiskun­nal­ista työtä eli pien­ten las­ten hoitoa. Päiväkodis­sa tai per­hep­äivähoi­dos­sa yksi lap­si vie keskimäärin siinä 1,75 tun­tia akti­ivista työaikaa, kun­nan hallinto­työai­ka mukanalukien ehkä siinä kak­si tun­tia. Kah­den lapsen äiti siis tekee puolipäivätyötä.

    Kuin­ka moni kotiäi­tite­kee las­ten­hoidon yhtey­dessä tai sen lisäk­si muu­ta työtä, pal­ka­llista tai palkaton­ta, esim. vetää asuinalueen las­tenker­hoa? Tiedän tapauk­sen, jos­sa äiti antaa musi­ikki­tun­te­ja ja valmis­tau­tuu esi­in­tymään Mar­co Bjurströmin uusim­mas­sa musikaalis­sa. (Isä tai isoäi­ti hoitaa lap­sia sinä aikana.)

    Siitä olemme samaa mieltä, että jär­jestelmää on saata­va jous­tavam­mak­si. Mut­ta silti osaaikatyö ei vält­tämätät aina ole mielekäs ratkaisu: Yksi niitä viisauk­sia, jon­ka mieltämien on vienyt min­ul­ta aikaa (ja kus­tan­nuk­sia) on: Tee kun­nol­la tai jätä tekemät­tä, mut­ta älä tee puolinaisesti.

  71. “Vas­taavasti ikän­sä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la olleille ei juurikaan (?) löy­dy töitä julkiselta (mitä hit­sari tai koneinsinööri tek­isikään julkisel­la puolel­la?) ellei käy ensin sopi­vaa koulua.”

    Ei julkisen sek­torin saneerami­nen vaa­di irti­sanomisia, luon­nolli­nen pois­tu­ma riit­tää .Etenkin nyt ‚kun 70-luvul­la rekry­toin­ti­in paljon ja nämä ikälu­okat eläköityvät
    Julkisel­la sek­to­ril­lakin on vai­h­tu­vu­ut­ta , joten uut­ta palkataan koko ajan

    Esim enti­nen työ­nan­ta­jas­sani Telessä oli 1970-luvun alus­sa liki 20000 työn­tek­i­jää ja vuon­na 1993 viimeisenä val­tion laitosvuote­na 6300 eikä tuo­hon tarvit­tu irtisanomisia.
    Pois­tu­mas­ta huoli­mat­ta myös uusia palkat­ti­in, pois­tu­maa ei hyö­dyn­net­ty 100 % sti

    Min­unkin koulu­tuk­seni van­heni ensim­mäisen ker­ran 1979 ja sen jäl­keen muu­ta­man ker­ran lisää.Koulutin itseni,koska jouduin sivu­työnä koulut­ta­maan muita.

    Vielä 60-vuo­ti­aana valmis­tu­in opettajaksi.

    Suomes­sa aikuisk­oulut­tau­tu­mi­nen on EU:n huippua.

    Ei julki­nen sek­tori ole niin staat­ti­nen kuin kuvitellaan.

    Tietysti on kallista koulut­taa +60-vuo­tias uuteen ammat­ti­in, mut­ta jos sal­li­taan sen ikäisen pois­potkimi­nen niin pitää myös hänelle antaa mah­dol­lisu­us uuteen uraan.

    Ykis syy Ruotsin ikään­tynei­den korkeam­paan työl­lisyysas­teeseen on, että ikääntynyt/vajaakuntoinen voidaan irti­sanoa vas­ta viimeisenä.
    Enti­nen työ­nan­t­jani Telia­Son­era on oiva esimerkki

    Ja noista alle viiden henkilön fir­moistakin enää har­va on fyy­sisen suorit­tamisen työpaikkoja.

    Tietokonet­ta voi näpytel­lä 70-vuo­ti­aanakin, nykyiset +60-vuo­ti­aat ikälu­okatkin ovat jo koulutet­tu­ja tietotekni­ikan perusteisiin.

    Ja vain suuret yri­tyk­set jois­sa on n 500000 työn­tek­i­jää kan­ta­vat kaiken vas­tu­un työkyvyt­tömyy­destä ‚mut­ta yksi 30-vuo­tias työkyvytön vas­taa kuluil­taan 5–10 kpl + 55-vuo­ti­as­ta, joten ei ikään­tyneen ris­ki ole poikkea­va kustannuksiltaan

  72. Itse asi­as­sa suuryri­tyk­setkään eivät suo­raan mak­sa etyökyvyt­tömyy­seläkkeitä vaan ne mak­sa­vat erisu­u­ruista mak­su­ja eril­lisen taulukon mukaan .

    Mak­su­lu­ok­ka määräy­tyy alan keskiar­von poikkea­mal­la eli jos eläköi­tymi­nen on nor­maalia vilkkaam­paa niin mak­su­lu­ok­ka nousee.

    Yksit­täiset eläköi­tymiset eivät juurikaan vaiku­ta mak­su­lu­okkaan ja yleen­sä sam­na alan suuret fir­mat mak­sa­vat saman­su­u­ruista mak­sua , joten on vaike aym­märtää mis­sä se suuri ris­ki on elleivät fir­mat ole kartel­lis­sa ja sopi­neet yhteis­es­ti, että iäkkäitä ei palkata 

    http://www.ilmarinen.fi/Production/fi/tietopankki/01_tyonantaja_tyel/06_tyel_maksut/04_suuryrityksen_tyokyvyttomyysmaksu/index.jsp

    “SUURYRITYKSEN TYÖKYVYTTÖMYYSMAKSU

    Suurten yri­tys­ten työkyvyt­tömyys­mak­su määräy­tyy etukä­teen taulukko­mak­suna, joka perus­tuu yri­tyk­sen omaan työkyvyt­tömyys­riski­in. Kukin yri­tys kuu­luu työkyvyt­tömyys­riskin­sä mukaiseen maksuluokkaan.

    Mak­su­lu­okkia on yksi­toista. Mak­su­lu­ok­ka neljä on perus­lu­ok­ka, ja se vas­taa työkyvyt­tömyys­mak­sun keskimääräistä tasoa. Mitä suurem­pi on yri­tyk­sen työkyvyt­tömyys­ris­ki, sitä korkeampi on sen mak­su­lu­ok­ka ja työkyvyttömyysmaksu.”

  73. Täästä kotoa en pysty tuo­ta ref­er­enssiä jäljit­tämään, mut­ta pitäisi var­maankin, kos­ka se pal­jasti joitakin aivan katas­tro­faal­isia maita,

    Joo, pitäisi. Ainakin min­ua kiin­nos­taa kovasti.

  74. ” Noista Liian Van­han yri­tyk­sistä val­gtaosas­sa on alle viisi työn­tek­i­jää. Siinä on jokaisen osat­ta­va kaikkea.”

    Jos polves­sa on vikaa niin ei se pään toim­intaa estä.Harva fir­ma on enää ojankaivu­u­fir­ma, jos­sa työ tehdään lapiolla.

    Eikä ikä estä laa­ja-alaista osaamista, päin­vas­toin , ikään­tynei­den osaamisen vahvu­us on juuri laa­ja-alainen osaami­nen ja kokon­aisuuk­sien hallinta

    Nykyään useim­miten kyseessä on ruumil­lis­es­ti kevyt työ ja enem­mänkin tarvi­taan älyl­lisiä ja monipuolisia koke­muk­sell­sia taito­ja kuin raakaa voimaa

    Hyvä esimerk­ki on taas ker­ran ystäväni Make, hänel­lä on kol­men hen­gen putkifirma.Vaikka Make on yli 60-vuo­tias niin hän kyke­nee edelleen putk­itöi­hin, sil­lä suurin osa putk­i­työstäkin on fyy­sis­es­ti helppoa .

  75. Liian van­ha:

    Jos polves­sa on vikaa niin ei se pään toim­intaa estä.Harva fir­ma on enää ojankaivu­u­fir­ma, jos­sa työ tehdään lapiolla.

    Eikä ikä estä laa­ja-alaista osaamista, päin­vas­toin , ikään­tynei­den osaamisen vahvu­us on juuri laa­ja-alainen osaami­nen ja kokon­aisuuk­sien hallinta

    Nykyään useim­miten kyseessä on ruumil­lis­es­ti kevyt työ ja enem­mänkin tarvi­taan älyl­lisiä ja monipuolisia koke­muk­sell­sia taito­ja kuin raakaa voimaa

    Hyvä esimerk­ki on taas ker­ran ystäväni Make, hänel­läon kol­men hen­gen putkifirma.Vaikka Make on yli 60-vuo­tias niin hän kyke­nee edelleen putk­itöi­hin, sil­lä suurin osa putk­i­työstäkin on fyy­sis­es­ti helppoa .

    Tuos­sa on olen­naista tuo ”suurin osa”. Ei asi­akkaalle kel­paa seli­tyk­sek­si, että tehti­in hom­mas­ta vain 90%, kos­ka työn­tek­i­jä on van­ha ja ei pysty enää kaikki­in työ­suorituk­si­in. Isos­sa fir­mas­sa pystytään junaile­maan hom­mia työn­tek­i­jöi­den taito­jen ja kyky­jen mukaan, mut­ta pikku­fir­mas­sa huonom­min. Sik­si pikku­fir­man työn­tek­i­jöi­den on olta­va keskimäärin parem­pia kuin suuren firman. 

    Van­ho­jen työn­tek­i­jöi­den etu­ina ovat muun muas­sa laa­ja-alainen koke­mus, las­ten sairas­tu­mis­es­ta johtu­vien pois­saolo­jen puut­tumi­nen ja ainakin omien havain­to­jeni mukaan parem­pi immu­ni­teet­ti pikku­flun­ssoille ja vat­sapöpöille. Mii­nus­puolelle voisi laskea muu­tosvas­ta­hangan ja sen, ettei uusien asioiden omak­sum­i­nen enää kiin­nos­ta, yli­työin­tokin on vauras­tu­misen myötä kadon­nut ja sit­ten alkaa tul­la noi­ta vakavampia vaivo­ja ja rajoit­tei­ta. Asi­akkaiden ikära­sis­mia olen joskus havainnut.

    Sel­ven­nyk­sek­si: Itse työl­listän 15 työn­tek­i­jää ja joukos­sa alkaa olla aika mon­ta kuusikymp­pistä, kaik­ki main­ioi­ta työn­tek­i­jöitä. Fir­man kes­ki-ikä taitaa huidel­la päälle 50 vuo­den, kun suuri osa työn­tek­i­jöistä on palkat­tu jo vuosikym­meniä sit­ten. Tästä johtuen uudet kaver­it palkkaan mielel­lään suo­raan amiksesta.

  76. “Tuos­sa on olen­naista tuo ”suurin osa”. Ei asi­akkaalle kel­paa seli­tyk­sek­si, että tehti­in hom­mas­ta vain 90%, kos­ka työn­tek­i­jä on van­ha ja ei pysty enää kaikki­in työsuorituksiin”

    Ei tuo tarkoi­ta töit­ten kesken jättämistä.
    Käytän­nössä sisään­tule­via töitä valikoidaan, sil­lä jos henkilöstö ‚ammat­ti­taito, välineistö ym eivät sovi työhön niin sel­l­aista ei kan­na­ta ottaa vastaan.

    Väk­isi­inyrit­täjät, jot­ka yrit­tävät haalia kaiken mah­dol­lisen taivaan ja maan väliltä ovat tuhoon tuomittuja.

  77. Suomen Pankin pääjo­hta­ja Erk­ki Liika­nen (SD) on lausunut Hesaris­sa kuolemat­toman monimerkityslauseen:

    “Liikasen mukaan EU:ssa tarvi­taan pankki­u­nio­nia, mut­ta se ei saa olla tulon­si­ir­to­jen vaan riskien hajau­tuk­sen väline.”

    Liikasel­la on vielä kuusi vuot­ta vir­ka-aikaa jäljellä.

    Huolestut­tavaa.

  78. Mut­ta jo palo­vaku­u­tuk­ses­sa vaku­u­tamme toinen tois­temme omaisu­u­den ja tuli­palo­ja on tiedos­sa, niin sil­loin tulemme samal­la jaka­maan tulojamme.

    1. Et näköjään kun­nel­lut Liikasen puheen­vuoroa. Siinä hän mon­een ker­taan alle­vi­ivasi, että riske­jä voidaan taa­ta vain tästä eteen­päin ja vain, kun ensin on yhtäläi­nen ja ulkop­uo­li­nen pankki­valvon­ta. Palanut­ta taloa ei todel­la ollut tarkoi­tus vakuuttaa.

  79. OS piti taas tas­apain­oisen ja lin­jakkaan puheen. 

    Se oli kuitenkin enem­män teo­reet­tisel­la puolel­la ja riit­tävä konkre­tia valitet­tavasti puuttui.

    Puheen heikoin osa oli se, jos­ta ei puhut­tu mitään: Kasvun aikaansaannista.

    Yri­ty­selämässä jo kym­meniä vuosia toim­i­neena olen voin­ut huo­ma­ta todek­si sen väit­tämän, että uud­es­ta on help­po puhua, mut­ta van­has­ta luop­umi­nen on käytän­nössä äärim­mäisen vaikeata.

    Pop­ulis­min olo­suhteis­sa ja kolmikan­nan jäyk­istämis­sä rak­en­teis­sa vält­tämät­tömätkään uud­is­tuk­set eivät näytä ole­van mahdollisia.

    Kolmikan­ta-skle­rootikko­jen pitäisi ottaa neu­vot­telui­hin mukaan Vaigraa, että jäyk­si­ty­isi jokin muukin kuin järki.

    Pitäsi voi­da hyväksyä se tosi­a­sia, että talous on syk­listä ja teknolo­gia / markki­nat kehit­tyvät kovaa vauhtia.

    Mei­dän pitää pystyä mukana tässä dynami­ikas­sa, tai ennen pitkää huk­ka perii maan.

    Nyt ei saisi kouris­tuk­seno­mais­sti aker­tua van­haan ja jäädä tulee makaamaan.

    Pitäsi ottaa käyt­töön ne maan ain­oat isku­joukot, jot­ka voivat pelas­taa hyv­in­voin­timme jatku­misen: PK-joukot.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä täältä jostain eturintamalta

  80. Kuhan pääset kotoa takaisin toimis­tolle, niin voisitko sen kestävyys­va­je­tutkimuk­sen kaivaa esi­in? Se olisi kiva lukea.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *