Julkisuudessa ja tälläkin blogilla on valitettu sitä, että rikkidirektiivi kohtelee Itämeren maita ankarammin kuin Välimeren maita. Tästä on syytetty direktiiviluonnoksen esitellyttä Satu Hassia. Asia on Hassin osalta täysin päinvastoin. Hassi poikkesi IMO-sopimuksesta Välimeren osalta aikaistaen sopimuksen mukaista 0,5 prosentin velvoitetta Välimerellä vuodesta 2025 vuoteen 2020.
Itämeren osalta Hassin esitys vastasi tarkalleen sopimusta. Hän olisi voinut poiketa sopimuksesta vain kireämpään suuntaan, mutta ei koskenut Itämeren osalta sopimukseen lainkaan. Itämeren osalta Satu ei siis voi ottaa kunniaa päästöjen vähentämisestä itselleen – eikä vastuuta.
Satu hassi on kommentoinut itse keskustelua kipakasti Iltalehden blogissa. Kirjoituyksen pääsee tästä. Kannattaa lukea, ettei väitä ihan mitä sattuu.
Ajoitus on joka tapauksessa moka ja valitettavasti imagotappio Vihreille.
Jos ei kovin hyvä selityksiä löydy.
Häh! Ajoitus?
Olisiko direktiivin hyväksymistä europarlamentissa pitänyt jotenkin ajoittaa Suomen vaalien mukaan? Hei haloo!
Hei haloo vain.
Eikös alkuperäinen päätös ole nousukauden huumassa. Kun viive on muutama vuosi osuu se lamaan.
vrt sikasykli
Joka tapauksessa se on nyt käsissä ja imagotappio, jos ei saada jotain ratkaisua jolla saadaan muutamalla vuodella siirrettyä negatiivista vaikutusta talouteen. Seuraavaan nousun huumaan.
Kuinka suuret lisäkustannukset aiheutuu — kurjuudessa tarpoville oliivimaille — Hassin tiukennuksesta Välimeren rikkidirektiiviin? Oliivimaille aiheutettavat lisäkustannukset lankeavat yhteisvastuullisesti hiukan paremmin talouttaan hoitaneiden euromaiden kontolle, joihin vielä Suomikin kuuluu.
Kannatan kustannustehokasta luonnonsuojelua, mutta rikkidirektiivi on tarpeettoman tiukka. Olisi älykästä kohdentaa panostukset suurimman hyödyn tuottaviin luonnonsuojelutoimenpiteisiin — kyse on kasvavasta rajakustannuksesta. Viimeistä pisaraa ei kannata niistää aina pois, koska fiksusti allokoimalla samalla panostuksella voitaisiin saavuttaa suurempi hyöty.
Olen keskustellut luonnonsuojelun periaatteista muutamien älykkäiden tiedevihreiden kanssa. Havaitsin yllättäen olevani monesta asiasta samaa mieltä heidän kanssaan, myös he suhtautuivat ymmärtävästi moniin puolueeni ajamiin tavoitteisiin.
papparainen
Tuo IMO-sopimus oli sellainen kuin se oli. Minusta olisiollut paljon parempi säätäävero rikille.
Asiat voidaan nähdä monella tavoin. Osmo kehuu Hassia siitä, että Hassi nopeutti rikkisäännön voimaantuloa Etelässä 25 vuodesta 20 vuoteen.
Itse luen tämän uuden tiedon siten, ettei IMOn päätös ollutkaan ehdoton ja lopullinen. Siihen oli käytännössä mahdollista tehdä muutoksia. Puhe siitä, ettei päätös Itä- Pohjanmerestä ollut Hassin tekemä, oli siis valhetta, Jostain syystä Hassi katsoi tarpeelliseksi muuttaa vain yhtä, Etelän aikataulua.
Kuvastaako Hassin päätös pitää Suomea koskeva aika ennallaan, hänen ymmärtämättömyyttään Suomen taloudesta, vai oliko kyseessä VIHREIDEN puoluepäätös?
Onko nyt niin vaikea ymmärtää, että jokin alue voi päättää sopimuksia PIENEMMISTÄ päästöistä, mutta ei sopimuksia SUUREMMISTA päästöistä?
Tässä on mukana aikamoista sumutusta. Direktiiviä on perusteltu sillä, että Itämeri on herkkä merialue. Tämä on totta. Rikki ei kuitenkaan meressä aiheuta mitään merkittäviä vaikutuksia. Samalla logiikalla voisi säätää, että Itämerellä saa käyttää vain luomupuuvillasta tehtyjä vaatteita kun se on niin herkkä. Vaikutus meren tilaan olisi sama kuin rikkidirektiivillä, mutta sateella voisi tulla hankalat olot.
Rikki vaikuttaa ihmisiin. Siksi sitä pitäisi vähentää rannikoiden läheisyydessä tiheästi asutuilla alueilla. Ainakin Pohjanlahti on tällä perusteella tosi outo valinta.
Selvästikään vihreitä ei kiinnosta pätkän vertaa suomen teollisuus. Isot metsäfirmat siirtävät tuotantoaan Keski-Eurooppaan, siitä tulee niitä negarikkitonneja kun laivalastia ei tarvita ollenkaan.
Luonto ja keski-eurooppa voittavat, mutta jälleen kerran musta pekka jää käteen suomalaiselle teollisuuspaikkakunnalle.
Säästöhän se on niitä kaikkein parasta, eiks niin? En vaan ymmärrä millä rahalla täällä tuonti vihreiden visioissa maksettaisiin, kun vientiteollisuus sammuttaa valot koska ydinvoima kiellettäisiin ja sähkön hinta ajettaisiin kattoon pelleilemällä uusiutuvan energian kanssa, kaivokset suljettaisiin ja siirryttäisiin palveluyhteiskuntaan. Paitsi että vuosikymmenessä tai parissa tuotannon katoamisen mukana menee se insinööriosaaminenkin koska pidemmällä aikavälillä ilman omaa tuotantoa ei ole myöskään insinööritaitoa. Tämän voi helposti todeta mm. muovituotteiden osalta. Ensin meni muottivalmistus, sen jälkeen insinöörien työt muottien suunnittelusta. Sitten meni muovituotevalmistus ja sen mukana lopulta tuotesuunnittelukin.
Eli kun muovituotteiden valmistus ja siihen liittyvät muottialmistus meni Kiinaan, niin muutaman vuoden kuluessa myös muovimuottien ja muovituotteiden suunnittelu meni perässä. Tämä sama juttu tulee tapahtumaan minkä tahansa tuotteen kohdalla, jonka koko valmistus siirtyy muualle, siirtyipä se valmistus sitten Saksaan tai Kiinaan.
Paljonko Suomessa on jäljellä siitä tekstiilialan insinööriosaamisesta, mitä täällä oli ennenkuin vaatetuotanto katosi Kiinaan? Ei oiekastaan mitään. Kyläl se osaaminen menee tuotannon perässä.
Suomen top 10‑T&K‑panostajien lista:
1. Nokia
2. ABB (konepajateollisuus)
3. Wärtsilä (konepajateollisuus)
4. Metso (konepajateollisuus)
5. Orion
6. Kone (konepajateollisuus)
7. Stora Enso (perusteollisuus)
8. OP-Pohjola
9. Amer Sprots
10. Cargotec (konepajateollisuus)
Kun perus- ja konepajateollisuus saastuttavina on ajettu pois, mitä jää jäljelle? Ei paljoa mitään.
Eikä tuosta ykkösestä, eli Nokiasta ole paljoa jäljellä.…
Miten konepajateollisuus tästä kärsii? Tai softateollisus? Paljonko paperiteollisuuden kustannusvaikutus on?
Kun en tajua tätä talousalarmismia näiden luonnonsuojelun direktiivien osalta. Vero olisi tässäkin paremi, ja se voitaisiin vieläpä palauttaa alentamalla vaikka samalla summalla muita veroja. Mutta jotenkin se ei käy koska teollisuus sammuttaa valot.
Niin siis ne päästöalueet tulee Amerikan kummallekin rannalle sekä Itämerelle ja Pohjanmerelle 2015, Välimerelle 2020 ja leviävät muuallkein. Todennäköisesti tässä käy niin että koko maailman laivarahti kulkee jatkossa rikittömästi, mikä on hieno homma, koska on tuskin järkevää tehdä erillisiä laivoja Yhdysvaltain ja Euroopan kauppaan. Vähän niin kuin REACH, joka on voimassa vain EU:ssa, johti muutoksiin koko maailman elektroniikkateollisuudessa.
Syltty, mun on nyt vähän vaikea pysyä sun ajatuksenjuoksussa mukana. Jos kuljetuskustannukset kallistuvat niin teollisuus siirtyy Kiinaan? 🙂
Ööh, eikös Tekes ja Sitra ole hoitaneet suurimman osan Nokian R&D- toiminnoista?
Tuossa yllä taisin kyllä puhua Keski-Euroopasta.
Ja ei, ei teollisuus millään yksittäisellä toimella kokonaan lakkaa. Tekstiiliteollisuuden ja muovituotteiden valmistuksen kohtalo kuitenkin kiistatta osoittaa, että kokonaiset toimialat muutamie niche-juttuja huolimatta, voivat siirtyä pois Suomesta noin kymmenen vuoden aikaskaalalla. Toisin sanoen “vientiteollisuus katoaa alalta X” ei oikeasti ole pelkkää puhetta, vaan näin on Suomen teollisuuden historiassa käynyt jo useammankin kerran. Mitään syytä vauhdittaa tätä kehitystä semmoisila toimilla, joita voi verrata lähinnä omaan jalkaan ampumiseen, ei ole.
Oliko tämä joku vitsi? Nokian T&K panostukset vuonna 2011 olivat yli 5 miljardia euroa (ei tietenkään kaikkia Suomessa), TEKESin koko budjetti vuodelta 2011 oli 607 miljoonaa ja Sitran kaikki sijoitukset yhteensä vuonna 2011 noin 600 miljoonaa (eikä näitä tietenkään pelkästään NOkialle jaettu).
Tämmöisellä tietotasollako näitä äänestyspäätöksiä tehdään? Ei mikään ihme että höpinä palvelualoista graalin maljana ja uusiutuvien energioiden autuaaksitekevästä vaikutuksesta uppoaa kuin veitsi voihin…
Mutta ei hätää, Nokian T&K tulee kyllä loppumaan. Ei tartte siihenkään suunnata varoja.
Ja Tekesin rahoituksen NOkialle voi kläydä tsekkaamssa osoitteesta:
http://www.tekes.fi/fi/community/Rahoitetut%20yritykset/655/Rahoitetut%20yritykset/1580
Näyttäisi vuonna 2011 olevan Nokialle huimat 10 miljoonaa euroa ja NSN:lle 5 miljoonaa. Näin ohimennen mainiten, miten ihmeessä Tekesin tuki voi muka olla oikeasti noin vähän??? Tosin kehuskelevat että 60% tukirahoista menee pk-yrityksille. Nokia ei luonnollisesti ole mikään pk-yritys.
Syltty, tuntuma on, että EK ei ole kovinkaan kiinnostunut teollisuuden tulevaisuudesta vaan pikemminkin menneisyydestä.
Kertauksena — legenda on mediassa aina uskottavampi kuin histoialliset dokumentit.
Satu Hassin blogissa olevat asiat valitettavasti voi tarkistaa ulkopuolisistakin lähteistä:
http://blogit.iltalehti.fi/satu-hassi/2012/09/14/rikin-jalkikatkua-seka-taitavia-ja-suoraselkaisia-suomalaisia/
Vähän omituista on jättää siirtynäaika kokonaan hyödyntämättä ja sitten viimehetkellä alkaa itkemään tukiaisia ja helpotuksia.
Syltty, oletetaan, että hmiset ovat yhtä älykkäitä kaikkialla maailmassa.
Teollisuus sijoittuu joku raaka-aineiden tai markkinoiden lähelle. Jos muovituotteiden tai paperin markkinat ovat Kiinassa, teollsiuus muuttaa sinne. Sen ohella on kysmys vain kauanko kestää kouluttaa osaavia kiinalaisia muotin suunnittelijoita tai elektroniikkasuunnittelijoita tai paperimiehiä.
Vanhaan tekemiseen pitäytymällä ei täällä pärjätä markkinoilla. Toki, voihan Suomi olla joku teollisudeen perinnemuseo, jonne tullaan katsomaan wanhaa tuotantoa.
En nyt oikein ymmärrä miten esimerkiksi meikäläinen tai firma jossa työskntelen täällä metalliteollisuudesa olisi voinut hyödyntää siirtymäaikaa. Ei meillä ole ainuttakaan konttialusta eikä näillänäkymin ole tulemassakaan.
Onko sitten isommilla metalli ja paperifirmoilla paljonkin omia laivoja?
Jos laivanvarustajat ei tee mitään, niin mitä helvettiä konepajafirmat voivat tehdä? Sorvit myyntiin, jollat tilalle ja merille?
Eikö tuolla sinun logiikallasi kaikkien älypuhelintehtaiden pitäisi sijaita länsimaissa? Mikseivät ole?
Kumma vaan kun vanha kunnon uusliberalistinen laissez-faire kapitalismi on ihan jees silloin kun reunaehtoja kiristämällä teollisuus siirtyy muualle. Sensijaan jostian kumman syystä laissez faire ei kelpaa enää kun puhutaan uusiutuvasta energiasta. Sinne pitää suunnata valtion tukaisia eikä voida sanoa että antaa Kiinalaisten hoitaa uusiutuvat kun ei ne täällä pärjää.
No ei varmasti voi, jos kaikki vanhat systeemit kielletään, niiden vaatimat raaka-aineille lätkitään tajuttomat verot, logistiikkakustannukset nostetaan tappiin ja tehdään kaikilla muillakin keinoilla investoiminen kannattamattomaksi. Samaan aikaan uusiin, mutta taloduellisesti kannattamattomiin projekteihin suunnataan valtion tukiaisia. Silloin on päivänselvää että vanha tekeminen loppuu.
Hassin kirjoituksessa esitetään, että ulkoilman pienhiukkaspitoisuudet alenevat rikkidirektiivin seurauksena 10–30 prosenttia jopa satojen kilometrien päässä rannikolta. Tämän seurauksena pienhiukkaset aiheuttaisivat EU:ssa 16500 kuolemaa vuodessa vähemmän.
Ainakin pienhiukkaspitoisuudet on asia, jota voitaneen verraten tarkasti mitata. Onko suunnitteilla mittausohjelmaa, jolla todennetaan rikkidirektiivin perusteena olevat laskelmat?
Mittaukset pitäisi suorittaa mahdollisimman syrjäisillä alueilla, jotta paikalliset päästölähteet ja niiden muutokset eivät haittaisi rikkidirektiivin vaikutusten todentamiseksi tehtäviä mittauksia. Suomessa tämä tarkoittanee esim. ulkosaaristoa ja sisämaan laajimpia erämaa- ja suoalueita kaukana Ruuhka-Suomen keskuksista.
Miten ja kuka tuota rikkidirektiiviä käytännössä itämerellä valvoo?
Onko Venäjä mukana sopimuksessa, ja jos on, niin kuka sen laivoja tarkastaa?
Mihin mahtuvat oliivimaiden mafiosojen rahat joita ne saavat ajaessaan kallistuneita rahteja entiseen tapaan halvalla “jäteöljyllä”
Näyttää vahvasti siltä että sinisilmäisille Pohjolan pellavapäille on taas tehty kallis jäynä.
Pienhiukkasia voidaan kyllä mitata ja mitataankin nykyisinkin koko ajan. Kyseessä on pölyn PM2.5 fraktio. Pienhiukkaspitoisuudet ovat Suomessa hyvin pienet, Helsingissäkin keskimäärin 7 ug/m3, maaseudulla noin 2 ug/m3. EU:n raja-arvosuositus on 25 ug/m3 ja WHO:n 10 ug/m3. Rikkidirektiivi ei tule laskemaan näitä pitoisuuksia juurikaan paitsi aivan jossakin satamien lähellä.
Toinen paljon epävarmempi asia on vähenevätkö kuoleman tapaukset juurikaan. Laskelmat 16500 ovat aika tyhjän päällä, koska annos-vastesuhdetta ei tunneta tarkkaan varsinkaan riikkipitoiselle öljylle.
Kaikki ilman epäpuhtaudet lyhentävät ihmisen elinikää Suomessa ja Euroopassa joitakin kuukausia (EU:n CAFE raportin mukaan), tästä 10–30% olisi ehkä viikko-kaksi. Kuitenkin suomalaisten elinikä kasvaa koko ajan nopeasti, ei tule näkymään tilastoissa mitenkään !
Hesari kertoi tänään, että rikkidirektiivi saa jatkoa kun EU suunnittelee yksipuolisen laivaliikenteen päästökaupan aloittamista. Tämä uusi esitys sentään kohtelee Euroopan maita samalla tavalla, mutta silti se tulee olemaan yksi kohtuullisen merkittävä tekijä, joka siirtää vientiteollisuutta pois Suomesta.
Esimerkiksi metsäteollisuudessa Suomessa logistiikkakustannukset ovat n. 20% liikevaihdosta ja Keski-Euroopassa n. 10%.
pekka,
Metsäteollisuudessa logistiikkakustannuksista suurin osa tulee puun kuljettamisesta metsästä tehtaalle.
Ode:
Ei nyt sentään.
Kuljetukset metsästä tehtaille/sahoille maksoivat 2009 n. 300 miljoonaa (lähde Metla) ja viennin laivakuljetukset n. 550 miljoonaa (lähde Metsäteollisuus ry).
linkit lähteisiin:
http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2010/vsk10_05.pdf
http://www.logistiikkamessut.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/1803.pdf
Mikä vaikutus 0,1 % rikkiä sisältävään polttoaineeseen siirtymisellä on laivojen koneiden voiteluöljy‑, kulumis- ja huoltokustannuksiin? Käsittääkseni se että yleensä voitiin aloittaa runsasrikkisen raskaan polttoöljyn käyttö laivadieseleissä vaati alkalisten voiteluöljyjen kehittämisen, sylinterien korroosion hallitsemiseksi.
Ilmeisesti kustannussäästö on tällä hetkellä pienempi kuin lisäkustannus pidemmälle jalostetusta polttoaineesta, mutta kuinka paljon?
Jos/kun laivat alkavat tuhlaamaan koneissaan dieseliä niin kyllä ne kuljetukset metsästä tehtaisiinkin kallistuvat, dieselhän on rajallinen ja arvokas luonnonvara verrattuna laivojen nyt käyttämään “jalostamojen jäteöljyyn”.
Voisiko joku nyt vielä yrittää selittää minullekin, miksi ihmeessä on törkeän väärin hillitä laivojen rikkipäästöjä, kun oikeastaan kaikkiin muihin rikin päästölähteisiin on puututtu jo aikoja sitten? Ihan samalla periaatteellahan Suomen selluteollisuudenkin kilpailukykyä pitäisi parantaa siten, että kaikki jätteet laskettaisiin suoraan järviin, kuten tehtiin vielä muutama kymmenen vuotta sitten.
Toinen kysymys: Miksi laivojen pitäisi saada polttaa jalostamojen jäteöljyä, kun se käytännössä kielletään jo voimalaitoksissakin, joihin sentään on ihan erilaiset mahdollisuudet asentaa erityisiä puhdistusjärjestelmiä?
Laivanvarustajat eivät ole tyhmiä.
Keskustelusta puuttuu enää valitusvirsi, että poltaine on Suomessa kallista koska Itämerellä tankkereissa on kaksoispohja.
Perustietoa on Porterin näkemys http://en.wikipedia.org/wiki/Porter_Hypothesis ympäristömääräysten myönteisestä vaikutuksesta innovaatioihin ja tuottavuutteen.
Niin, Suomi olisi varmaan edelelenkin purjelaivojen käyttämän tervan tuotannon ykkösmaa maailmassa, jos perus-kesktalainen politiikka olisi tunnettu 1800-luvun päättyessä.
Paperiteollisuus oli jo vaikeuksissa Suomessa 1990-luvun alussa ja nykyinen kehitys tiedettiin jo ihan tarkkaan silloin.
Kännykkätehtaat lähtevät markkinoiden luokse Itään. Paperin kulutus vähenee ja samalla tehtaat vähenevät roimasti, kierrätyspaperi tehdään siellä missä ihmiset kierrättävät paperia ja sinne sellu tulee vaikkapa Etelä-Amerikasta.
EK on uusi MTK — ruikuttajien joukko. Toistona — mediassa menee ilmeisesti ihan kaikki siellä keksitty sellaisenaan läpi.