Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.9.2012

Esi­tys­lis­taan pääsee käsik­si tästä.

 

Asun­to­torni Arabianrantaan.

Toimis­to­tont­ti muute­taan asuin­ton­tik­si. Tont­ti on pieni, run­saat 900 neliötä, mut­ta sille ahde­taan raken­nu­soikeut­ta 4300 k‑m2 kah­teen­toista ker­rokseen. Pysäköin­tipaikat (noin 40) eivät ton­tille tietenkään mah­du. Ne saa lait­taa pysäköin­ti­laitok­seen, joka ei saa olla sataa metriä kauem­pana. Toiv­ot­tavasti hin­nas­ta on sovit­tu tätä ennen, sil­lä tuos­sa­han ilmeis­es­ti määrätään lait­ta­maan ne tiet­tyyn laitok­seen. Sata metriä on vähän nau­ret­ta­va vaa­timus. Joukkoli­iken­teessä riit­tää yleen­sä 300 metriä pysäkille eikä aina päästä siihenkään.

Van­hus­ten palve­lu­taloon kak­si ker­rosta lisää Latokartanontiellä

Saadaan 16 asun­toa lisää.

Lausun­to Helsin­gin seudun liiken­teen­hallinnan kärkihankkeista

Tämä pois­tet­ti­in viimek­si listal­ta, joten pääsenkin ihaile­maan teknolo­gian uusimpia saavutuksia.

Lausun­to mak­su­ton­ta joukkoli­iken­net­tä koskev­as­ta valtuustoaloitteesta

(Pöy­dältä)

Tallinnan tie olkoon mei­dänkin tiemme? Jos min­ul­la olisi käyt­tää 300 miljoon­aa joukkoli­iken­teen hyväk­si, en käyt­täisi sitä mak­su­jen poistamiseen.

 

107 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.9.2012”

  1. Toimis­to­tont­ti muute­taan asuin­ton­tik­si. Tont­ti on pieni, run­saat 900 neliötä, mut­ta sille ahde­taan raken­nu­soikeut­ta 4300 k‑m2 kah­teen­toista ker­rokseen. Pysäköin­tipaikat (noin 40) eivät ton­tille tietenkään mah­du. Ne saa lait­taa pysäköin­ti­laitok­seen, joka ei saa olla sataa metriä kauem­pana. Toiv­ot­tavasti hin­nas­ta on sovit­tu tätä ennen, sil­lä tuos­sa­han ilmeis­es­ti määrätään lait­ta­maan ne tiet­tyyn laitok­seen. Sata metriä on vähän nau­ret­ta­va vaa­timus. Joukkoli­iken­teessä riit­tää yleen­sä 300 metriä pysäkille eikä aina päästä siihenkään.

    Minä luin ton niin että asukkaat voivat han­kkia paikko­ja viereis­es­tä pysäköin­ti­laitok­ses­ta jos­sa on kyl­lä tilaa, joka on juuri niin kuin tämän pitäisi men­nä, eli edes yhden ker­ran oikein. Mut­ta ilmeis­es­ti olin opti­misti­nen. Ja tont­tite­ho 4,8! Tämähän alkaa muis­tut­taa kaupunkia.

    1. tpyy­lu­o­ma
      Minä luin sen niin, että kaik­ki 40 pysäköin­tipaikkaa on ostet­ta­va siitä pysäköin­ti­laitok­ses­ta siihen hin­taan, minkä se pysäköin­ti­laitos niille aset­taa. Ehkä tässä on taustal­la jokin sopimus, jota esit­te­lytek­stis­sä ei näy.

  2. Niin ja mikä tää on? Ase­makaa­van selostuksesta:

    Lisäk­si ton­tille perustet­ta­van yhtiön tulee liit­tyä Ara­bi­an Palveluy­htiöön yhteispi­ho­jen osalta: näin tur­vataan asukkaille riit­tävät virk­istys- ja leikkialueet. Yhteispi­ho­ja on Ara­bi­an­ran­nan pohjoisosas­sa yhteen­sä kahdek­san ja niistä viisi sijait­see alle 200 metrin käve­lyetäisyy­del­lä kaava­muu­tos­alueen tontista.

    Siinä on iso­ja puis­to­ja alla 200 metrin päässä ton­tista. Oma pihan­ta­painenkin tulee katoille:

    Pienen tont­tikoon takia, han­kkeelle ei voi­da osoit­taa varsi­naista piha-aluet­ta. Sik­si raken­nuk­sen kat­topin­nat tasoil­la n. +34 ja +44 on raken­net­ta­va ja istutet­ta­va leik­ki- ja oleskelutiloiksi.

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-09–25_Kslk_26_El/6ECE6D01-B6EE-425D-9034-EC557DA6B45C/Liite.pdf

  3. Keskinäi­nen eläke­vaku­u­tusy­htiö Var­ma tekee ihan kivan tilin. Ara­bi­an­ran­nas­ta on myyn­nis­sä rak­en­teil­la ole­via asun­to­ja 7100 €/m2. Uskon, että toimis­tona ton­tista ei olisi saanut niin paljon rahaa kuin asun­toina, vaik­ka tämä kohde myytäneen alle 7000€/m2 (ei meren ran­nas­sa). Eli näin koulute­tun keskilu­okan pankista lainaa­mat rahat menee kat­ta­maan eläkevastuita. 

    Asun­to­ja tarvi­taan lisää ja kipeästi. Voisiko täl­laisia kaava­mu­tok­sia tehdä yhdessä kok­ouk­ses­sa viisikym­men­tä ker­ral­laan, joka viikko?

  4. Mie­lenki­in­toista.

    Ilmeis­es­ti virkamiehillä ei ole uskoa että ihmiset osaisi­vat tehdä henkilöko­htaisen päätök­sen autopaikan tarpeestaan vaik­ka ala­puolel­la on valmis hal­li, jos­ta saa vuokra­ta kuka vain paikan hin­taan 78,80 €/kuukausi.

    Noh, joko byrokraatit osaa­vat tehdä päätök­set parem­min asukkaiden puoles­ta tai tuo paikan hin­ta on liian korkea, jol­loin pitää köy­hiä autoil­i­joi­ta tukea sol­i­daaris­es­ti koko talon voimin.

    Ilmankos pysäköin­ti­laitosten rak­en­t­a­mi­nen on niin han­kalaa kun kaupunkikin pitää niiden sub­ven­toima­ton­ta hin­taa liian korkeana.

  5. Osmo Soin­in­vaara: tpyy­lu­o­maM­inä luin sen niin, että kaik­ki 40 pysäköin­tipaikkaa on ostet­ta­va siitä pysäköin­ti­laitok­ses­ta siihen hin­taan, minkä se pysäköin­ti­laitos niille aset­taa. Ehkä tässä on taustal­la jokin sopimus, jota esit­te­lytek­stis­sä ei näy.

    Tont­ti on näem­mä Var­man, että ehkä ne on sopin­ut jotain sen hal­liyrit­täjän kanssa. Silleen has­sua että esi­tys­lis­tas­sa lukee “voidaan” sijoit­taa siihen viereiseen pysäköin­ti­laitok­seen ja kaavaselostuk­ses­sa “tulee sijoittaa”.

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa, kiitet­tävän tehokas­ta eikä edes äkkiseltään näytä has­sum­mal­ta, yksinker­tais­es­ti vaan talo ton­til­la. Koskas täm­möistä saisi tehtyä kaupun­gin maalle? Vas­taavia maaplänt­te­jä tulee sen kum­mem­min miet­timät­tä mieleen.

  6. tpyy­lu­o­ma: Tont­ti on näem­mä Var­man, että ehkä ne on sopin­ut jotain sen hal­liyrit­täjän kanssa.

    Kiin­teistö Oy Ara­bi­an Park­ki on Var­man kon­serniy­htiö, luul­tavasti ovat sopi­neet. Erään­lainen ven­dor lock-in, siis, jos lop­putu­lok­se­na on asun­to-osakey­htiöön kohdis­tu­va rasite jon­ka aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set määrit­telee toinen yhtiö. Osta asun­to niin pääset mak­samaan vuokraa, jota ei rajoi­ta oikeas­t­aan mikään.

    Tilanne tietysti muut­tuu jos asun­to-osakey­htiö tulee pysäköin­tiy­htiön osakkaaksi.

    Toisaal­ta, ilman tuo­ta pykälää “yleisen mielip­i­teen” pain­os­tuk­ses­ta alueelle luul­tavasti kaavoite­taan taas lisää maan­pääl­listä pysäköin­ti­ti­laa viher­aluei­den kus­tan­nuk­sel­la kun pysäköin­ti on niin kallista.

  7. spot­tu: Kiin­teistö Oy Ara­bi­an Park­ki on Var­man kon­serniy­htiö, luul­tavasti ovat sopi­neet. Erään­lainen ven­dor lock-in, siis, jos lop­putu­lok­se­na on asun­to-osakey­htiöön kohdis­tu­va rasite jon­ka aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set määrit­telee toinen yhtiö. Osta asun­to niin pääset mak­samaan vuokraa, jota ei rajoi­ta oikeas­t­aan mikään.Tilanne tietysti muut­tuu jos asun­to-osakey­htiö tulee pysäköin­tiy­htiön osakkaaksi.

    Kai sitä voi kiin­teistöke­hi­tys­tä tehdä niinki­in, että rak­en­taa parkki­hallin ja sit­ten asun­to­ja jot­ta saa asi­akkai­ta. 🙂 Lop­putu­los hyvä ja omil­la rahoil­laan, eli ei valite­ta, päinvastoin.

  8. Onko­han mikään kaa­va men­nyt ilman tuo­ta tyhjäpäistä räksy­tys­tä pysäköin­nistä. Nythän tehdään fik­susti, käytetään hyväk­si kau­pal­lisia toim­i­joi­ta. Mik­si siitäkin tuol­lainen räksytys?

    Kun kaavaa muute­taan niin kan­nat­taisi muut­taa ne naa­pu­ri­tont­tien kaa­vatkin. Nythän siihen on suun­nit­teil­la use­ampi pis­te­ta­lo ja tyhjää väli­in, vaik­ka pitäisi rak­en­taa koko kadun­var­si täy­teen sitä 12 ker­roksista taloa, siis yht­enäi­nen lamel­li koko kort­telin matkalle. Kun siinä on se kau­palli­nen pysäköin­tikin noin hyvin vier­essä, niin saataisi­in sitä vihrei­den aina ylistämää tiivistä kaupunkia jota tont­tiko­htaiset autopaikat eivät riko.

  9. KariS: Onko­han mikään kaa­va men­nyt ilman tuo­ta tyhjäpäistä räksy­tys­tä pysäköin­nistä. Nythän tehdään fik­susti, käytetään hyväk­si kau­pal­lisia toim­i­joi­ta. Mik­si siitäkin tuol­lainen räksytys?Kun kaavaa muute­taan niin kan­nat­taisi muut­taa ne naa­pu­ri­tont­tien kaa­vatkin. Nythän siihen on suun­nit­teil­la use­ampi pis­te­ta­lo ja tyhjää väli­in, vaik­ka pitäisi rak­en­taa koko kadun­var­si täy­teen sitä 12 ker­roksista taloa, siis yht­enäi­nen lamel­li koko kort­telin matkalle. Kun siinä on se kau­palli­nen pysäköin­tikin noin hyvin vier­essä, niin saataisi­in sitä vihrei­den aina ylistämää tiivistä kaupunkia jota tont­tiko­htaiset autopaikat eivät riko.

    Tässähän just yritet­ti­in olla räksyt­tämät­tä, kehumi­nen on vaikea laji. 🙂

  10. spot­tu: Osta asun­to niin pääset mak­samaan vuokraa, jota ei rajoi­ta oikeas­t­aan mikään. 

    Parkki­hal­li on alun­perin tehty tuolle ton­tille suun­nitel­tu­ja toimis­to­ja varten. Toimis­to­ja ei koskaan tul­lut vaan kaavaa muute­taan nyt asunnoille. 

    On jotenkin järkevää että ne jo raken­netut parkkipaikat ote­taan nyt niiden asun­to­jen käyt­töön eikä pakote­ta rak­en­ta­maan uut­ta parkki­hal­lia samaan aikaan kun jo ole­mas­saol­e­va on vajaakäytöllä.

    1. Tässä ei var­maankaan ole mitään ongel­maa, mut­ta jos kaavoit­ta­ja oma-aloit­teis­es­ti päät­täisi, että autopaikat on ostet­ta­va yri­tyk­seltä X, siinä olisi iso ongel­ma. Sil­loin­han yri­tys X voli pyytää niistä paikoista melkein mitä tahansa.

  11. KariS: Nythän tehdään fik­susti, käytetään hyväk­si kau­pal­lisia toim­i­joi­ta. Mik­si siitäkin tuol­lainen räksytys?

    Aina pitää muis­taa varmis­taa ettei kau­pal­lisen toim­i­jan kanssa tehtävään sopimuk­seen sisäl­ly rahas­tusautomaat­tia. Tässä maas­sa julk­ishallinto on siirtänyt var­al­lisu­ut­ta sin­isilmäisil­lä “Nythän tehdään fik­susti, käytetään hyväk­si kau­pal­lisia toim­i­joi­ta” ‑sopimuk­sil­la jo aivan tarpeeksi.

  12. tpyy­lu­o­ma: Tässähän just yritet­ti­in olla räksyt­tämät­tä, kehumi­nen on vaikea laji. 

    Kyl­lä tässä niin avauk­ses­sa kuin jatkos­sakin on nyt kyseenalais­tet­tu tuo kau­palli­nenkin pysäköin­ti­tar­jon­ta. Halvem­pi­han se on jokat­a­pauk­ses­sa kuin kaavoit­ta­jan hul­lu­tuk­set joi­ta esim Jätkäsaa­res­sa on vaadittu. 

    Point­ti­ni oli se, että niin Osmon avaus kuin jatkokeskustelukin keskit­tyy vain ja ain­oas­taan noi­hin autopaikkoi­hin, vaik­ka voisi pohtia kuin­ka sitä tiivi­im­pää oikeaa kaupunkia saisi syn­tymään. Tuonkin ton­tin naa­puri­in tehdään lähiömäisiä pis­te­talo­ja vaik­ka paik­ka olisi mitä parhain kun­non tiivi­ille ja parem­man kaupunkiku­van rak­en­teelle. Kun ne autopaikatkin jo on tehty ja niitä yhteispi­ho­jakin siinä vier­essä. Ratikkakin kul­kee ikku­nan alla. Vihreät tarvi­si­si­vat oikei­ta kaupunkisu­un­nit­telun osaa­jia päät­täjien­sä joukkoon, nyt näper­rel­lään vain ja ain­os­taan noiden autopaikkayk­si­tyisko­h­tien kanssa saa­mat­ta oikeas­t­aan mitään muu­ta aikaan.

    1. minä en arvostel­lut tätä han­ket­ta miltään osin, en edes siltä osin, että noi­ta yli jääneitä parkkipaikko­ja käytetään tähän. Pidin vain kaavamääräys­tä aika kum­mallise­na, kos­ka pysäköin­tipaikat tosi­asial­lis­es­ti pakotet­ti­in pane­maan yhteen yksi­tyiseen paikkaan. Tässä tapauk­ses­sa omis­ta­jat taita­vat olla kavere­i­ta keskenään, mut­ta yleen­sä noin tark­ka määräys on hankala.
      Vihrtei­den käsi­tyk­ses­tä tästä kaavas­ta kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa blo­gia Ihmis­ten kaupunki

  13. No mun näke­mys, mut­ta var­maan kel­paa muillekin. Kehuin nyt ihan nil­lit­tämät­tä pikku­ju­tu­ista, kel­paako KariS? 🙂

    Noi­ta torne­ja tart­tis jokusen sata lisää.

  14. Jos min­ul­la olisi 300 miljoon­aa, käyt­täisin ne ter­vey­den­hoitoon tai nuorten syr­jäyt­tämisen ehkäisemiseen. Jos min­ul­la olisi rahaa liiken­teeseen, käyt­täisin sen joukkoli­iken­teen laadun paran­tamiseen ja tar­iffien alen­tamiseen. Kaik­ki on suhteellista.
    Pari­i­sis­sa ja Ateenas­sa ker­tal­ip­pu mak­saa 1 eur. Metrojunissa,asemilla tai bussien kyljis­sä ei ole yhden yhtä main­os­ta, kult­tuurikaupunkien asukkaat ovat liian ylpeitä myy­däk­seen arkiym­päristön­sä turhuudelle.

    Muu­tos­ta mak­sut­to­muu­teen ei tarvitse tehdä kerralla.Tallinnassakin oli ensin ilmaiset matkat 65-vuo­ti­aille, siitä voisi aloit­taa, vai onko se Helsingille liian sosiaalista.

    Välineistä mak­su­ton voisi aluk­si olla raitio­vaunu. Keskus­tas­sa sku­run voi nähdä hitaasti liikku­vana jalka­käytävänä, tai vaaka­suo­rana liuku­por­taana, mik­si siitä pitäisi mak­saa. Eihän Stock­an liukupur­tais­sa tai his­seis­säkään rahaste­ta. Kul­jet­ta­jara­has­tuk­sen pois­t­a­mi­nen helpot­taisi matkaa.

  15. KariS:Tuonkin ton­tin naa­puri­in tehdään lähiömäisiä pistetaloja 

    Ei ne nyt niin lähiömäisiä itse asi­as­sa ole kun katu­ta­sos­sa on kuitenkin yht­enäi­nen umpi­julk­i­sivu (jos­sa on liike­huoneis­toille varat­tua tilaa — saa sit­ten nähdä tuleeko niihin niitä urbaane­ja kahviloi­ta vai umpeen sälekai­hdet­tua toimistoa). 

    Eril­lisyys perus­tunee siihen että tuol­la taval­la saadaan paljon enem­män hel­posti myytäviä asun­to­ja (eli sel­l­aisia huone­jako­ja ja pin­ta-alo­ja joille on kysyn­tää) kuin tekemäl­lä yksi pitkä lamel­li (joka sekään ei olisi sen yhtään urbaan­impi kos­ka umpiko­rt­teli­sisäpi­haa tuo­hon ei voi tehdä).

  16. Hölmöä, jos paikko­ja ei tehdä talon alle. Minä en ainakaan ostaisi asun­toa talosta, jon­ka parkkipaikat ovat jos­sain tur­vat­tomas­sa hallissa.

    Kat­to­tasanne on mie­lenki­in­toinen. Toiv­ot­tavasti yhtiöön tehdään saunaosas­to katolle. Olisi aika huima. 🙂

  17. KariS: vaik­ka voisi pohtia kuin­ka sitä tiivi­im­pää oikeaa kaupunkia saisi syn­tymään. Tuonkin ton­tin naa­puri­in tehdään lähiömäisiä pis­te­talo­ja vaik­ka paik­ka olisi mitä parhain kun­non tiivi­ille ja parem­man kaupunkiku­van rakenteelle. 

    No jaa, kuten havain­neku­vas­ta näkee, on nuo naa­pu­ri­ton­tit var­maan raken­nusti­hey­deltään aivan kaupungin“kärkeä”. Talot ovat 8/9 ker­roksisia, eikä niil­lä ole juurikaan pihaa.

    Tehtaan korkuinen (ja tyy­li­nen) lameli­ta­lo olisi muuten saat­tanut sopi­akin tuo­hon tehtaan taakse, mut­ta eihän sel­l­aisia saa rak­en­taa. Ton­tin kapeu­den takia raken­nussyvyy­destä olisi pitänyt tehdä maltill­i­nen, joka olisi mah­dol­lis­tanut mm. läpi­talon kak­siot ja muut nykyaikana sukupu­ut­toon kuolleet kuriositeetit.

    Havain­neku­va:
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-09–25_Kslk_26_El/0F46AF9E-5A40-476D-8DDE-502BF91F7D38/Liite.pdf

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Tässä ei var­maankaan ole mitään ongel­maa, mut­ta jos kaavoit­ta­ja oma-aloit­teis­es­ti päät­täisi, että autopaikat on ostet­ta­va yri­tyk­seltä X, siinä olisi iso ongel­ma. Sil­loin­han yri­tys X voli pyytää niistä paikoista melkein mitä tahansa. 

    Eikö käytän­nössä Ara­bi­an­ran­ta ja sen jäl­keen tulos­sa ole­vat uudet alueet kaavoite­ta niin, että talo­jen yhteispi­hat ja asukaspysäköin­ti on yhden palveluy­htiön hoi­dos­sa; täl­lä on monop­o­liase­ma ja palve­lut on käytän­nössä pakko ostaa määrätyl­lä hinnalla.

    1. Ara­bi­an­ran­nas­sa parkkipaikat ovat taloko­htaisia. Hert­toniemen­ran­nas­sa on taloy­htiöi­den yhdessä omis­ta­ma parkkiy­htiö, johon on pakko liittyä.

  19. Ei tämä vält­täömät­tä huonoa asia ole, jos raken­nut­ta­ja on jo valmi­ik­si sopin­ut ko paikko­jen lunas­tamis­es­ta kiin­teään ja kohtu­ulliseen hintaan.

    Taas palaamme siihen, että voisiko­han pysäköin­tipaikkamääräyk­siä järkeistää. Tosin sanoen: tivi­i­in kaupunki­a­su­tusken alueel­la oman autopaikan ole­mas­saolon tia sen puut­tumisen pitää näkyä kun­nol­la o m a s s a plakkarissa.

    Sen vähän poh­jal­ta, mitä tiedän, autopaikan hin­ta olisi raken­net­tuna ko alueel­la siinä 25.000 egua. Alvil­lise­na vai alvit­tomana, sitä en tiedä. 100 m²:n asun­nos­sa 250 e/m2

  20. KariS: Kyl­lä tässä niin avauk­ses­sa kuin jatkos­sakin on nyt kyseenalais­tet­tu tuo kau­palli­nenkin pysäköintitarjonta. 

    Kau­pal­lises­sa tar­jon­nas­sa ei ole mitään väärää, mut­ta minus­ta näin äkkiseltään tun­tuu epäi­lyt­tävältä pakot­taa taloy­htiötä han­kki­maan paikat vain yhdeltä toimijalta. 

    Mik­si ihmeessä sen parkki­talon on pakko olla 100m etäisyy­del­lä? Eikö käve­ly olekaan autoil­i­joille ter­veel­listä kun 300m mat­ka on jo ilmeisen vaar­alli­nen? Jo pelkkä mah­dol­lisu­us han­kkia parkkipaikat jostain muual­ta pitää hin­nat tehokkaasti kurissa.

    Tuol­laisel­la sopimuk­sel­la osa asun­to­jen hin­nas­ta siir­tyykin hyvin äkkiä parkki­fir­malle kuten kiin­teistöverol­la konsanaan. 

    Osmo
    “Tässä tapauk­ses­sa omis­ta­jat taita­vat olla kavere­i­ta keskenään, mut­ta yleen­sä noin tark­ka määräys on hankala.”

    Ongelmia tulee viimeistään siinä vai­heessa jos omis­ta­jat vaihtuvat. 

    Kyl­lä näitä täl­laisia kil­pailu­a­sioi­ta kan­nat­taa aina miet­tiä etukä­teen. Sit­ten kun muu­ta­man vuo­den päästä on p*skat housus­sa niin mil­läs kor­jaat? Byrokraatit kek­sii var­masti satatuhat­ta syytä ettei asialle enää mah­da mitään.

  21. PS min­un mielestäni asun­to-osakey­htiöl­lä pitäis olla oikeus han­kkia ne autopaikat vaik­ka Rovaniemeltä (=de fac­to luovu­taan koko tyh­mästä autopaikka-ajatuksesta…).

  22. Kalle:
    Kat­to­tasanne on mie­lenki­in­toinen. Toiv­ot­tavasti yhtiöön tehdään saunaosas­to katolle. Olisi aika huima. 

    Sitä talosaunaa lahjo­taan sinne niin ettei las­ke­ta rakennusoikeuteen..

  23. tpyy­lu­o­ma:
    No mun näke­mys, mut­ta var­maan kel­paa muillekin. Kehuin nyt ihan nil­lit­tämät­tä pikku­ju­tu­ista, kel­paako KariS? 

    Noi­ta torne­ja tart­tis jokusen sata lisää.

    No nyt siihen lähistölle, Koske­lan varikon tilalle, sit­ten näitä, siinä on var­maan liki 100 000 m² tont­ti­maa­ta, ja vaik­ka puo­let siitä jätetään pihoik­si, ja tehdään vielä ne autopaikatkin, niin kyl­lä siihen parikym­men­tä tuol­laista asuin­tor­nia saisi. Vai onko kart­ing autoilu (jota osas­sa halleista har­raste­taan) niin vihrei­denkin suo­sios­sa, ettei sen tilalle kukaan edes esitä asuntoja?

  24. jaakko: Kaik­ki on suhteellista.
    Pari­i­sis­sa ja Ateenas­sa ker­tal­ip­pu mak­saa 1 eur.
    Muu­tos­ta mak­sut­to­muu­teen ei tarvitse tehdä kerralla.Tallinnassakin oli ensin ilmaiset matkat 65-vuo­ti­aille, siitä voisi aloit­taa, vai onko se Helsingille liian sosiaalista.
    Välineistä mak­su­ton voisi aluk­si olla raitiovaunu.

    Ker­tal­ipun hin­noit­telu on tääl­lä Helsingis­sä hiipinyt aivan pos­ket­tomak­si. Kun seu­tu­sopimuk­sia 80-luvul­la tehti­in, halut­ti­in ker­tal­ip­pu hin­noitel­la niin, että muiden lip­putyyp­pi­en käyt­täjien ei tarvitse sub­ven­toi­da ker­tal­ip­ul­la matkus­tavien matkoja.
    Nyt ker­tal­ip­pu­laiset sub­ven­toi­vat kaikkien muiden matko­ja roimasti. Lip­putu­loista noin 30% saadaan ker­tal­ipuista, kun ker­tal­ipun käyt­täjiä on alle 10% matkustajista.

    Lip­pu­jen hin­noit­telu­pe­ri­aat­tei­ta muuten on jo kauan viritel­ty enem­män liiken­nepoli­it­ti­sista kuin sosi­aalipoli­it­ti­sista lähtöko­hdista. Lip­pu­jen sub­ven­toin­nil­la haetaan lisää matkus­ta­jia autonkäyt­täjistä, kos­ka ei halu­ta liiken­n­ev­erkon tukkeu­tu­van val­lan kokonaan.

  25. Osmo Soin­in­vaara: Ara­bi­an­ran­nas­sa parkkipaikat ovat taloko­htaisia. Hert­toniemen­ran­nas­sa on taloy­htiöi­den yhdessä omis­ta­ma parkkiy­htiö, johon on pakko liittyä

    Sik­sipä tämä ratkaisu on erit­täin hyvä ennakko­ta­paus. Täy­den­nys­rak­en­tamises­sa voidaan pitää tätä käytän­töä selvästi parem­pana kuin nyky­isin val­lal­la ole­vaa tont­tiko­htaista sovellusta.

  26. Osmo Soin­in­vaara: Lausun­to mak­su­ton­ta joukkoli­iken­net­tä koskev­as­ta valtuustoaloitteesta

    Tallinnan tie olkoon mei­dänkin tiemme? Jos min­ul­la olisi käyt­tää 300 miljoon­aa joukkoli­iken­teen hyväk­si, en käyt­täisi sitä mak­su­jen poistamiseen.

    Minäkään en kan­na­ta täysin ilmaista joukkoli­iken­net­tä. Jo ihan sik­si, että ilmaisu­ut­ta olisi vaikea raja­ta kehyskun­tien liiken­teen kanssa oikeudenmukaisesti.
    Sekä nykyi­nen, että uuden tar­if­fi­jär­jestelmän ongel­ma eli se, että yksi kilo­metri mak­saa kulut­ta­jalle jois­sain tilanteis­sa paljon enem­män kuin 50 kilo­me­tria toises­sa tilanteessa yhä vain kärjistyisi.
    Samaan hen­gen­ve­toon voi vain ihme­tel­lä, miten Tallinnal­la on varaa täl­laiseen, mut­ta meil­lä ei. Ehkä siel­lä säästetään sähköisessä henkilöl­lisyy­dessä ja potilastietojärjestemissä?

    1. Tallinna sub­ven­toi tämänkin jäl­keen joukkoli­iken­net­tä vähem­män kuin Helsin­ki. Palve­lu­ta­sos­sa on suuri ero.

  27. Sylt­ty: Kau­pal­lises­sa tar­jon­nas­sa ei ole mitään väärää, mut­ta minus­ta näin äkkiseltään tun­tuu epäi­lyt­tävältä pakot­taa taloy­htiötä han­kki­maan paikat vain yhdeltä toimijalta. 

    Yleen­sä kai uud­is­raken­nustaloy­htiö han­kkii ne kaavas­sa edel­lyte­tyt paikat nimeno­maan yhdeltä toim­i­jal­ta. Joka on sama kuin sen talonkin rakennuttaja.

    Ja jos paikat ei riitä (tai van­hois­sa yhtiöis­sä taloy­htiön hal­li­tus on ehtinyt jakaa paikat toisilleen puoli-ilmaisik­si askarteluhuoneik­si), saa jokainen ilman jäänyt asukas han­kkia paikan mis­tä sat­tuu löytämään. Siihen hin­taan mil­lä sat­tuu löytämään.

  28. jaakko:
    Pari­i­sis­sa ja Ateenas­sa ker­tal­ip­pu mak­saa 1 eur. 

    Pari­i­sis­sa 1,70 €, kymme­nen lipun car­net 12,70 €.

    jaakko:
    Metrojunissa,asemilla tai bussien kyljis­sä ei ole yhden yhtä mainosta

    http://3.bp.blogspot.com/-lFRnk1lWQKQ/ThWTdAwTehI/AAAAAAAAAaM/gsZBcjg8jsQ/s1600/paris+bus.jpg

    http://travelblog.viator.com/wp-content/uploads/2008/12/odeon-paris-metro-station.jpg

    http://www.greendiary.com/wp-content/uploads/2012/08/paris-subway-trains-and-riders-to-heat-apartment-building_oMtry_11446.jpg

    1. Helsingis­sä val­lit­se­vat liput ovat näyt­tölip­pu­ja, 44 euroa 30 päivän aikana eli 1,47 euroa/päivä. Ker­tal­iput ovat lähin­nä kuriositeetti.

  29. jaakko: Tallinnas­sakin oli ensin ilmaiset matkat 65-vuo­ti­aille, siitä voisi aloit­taa, vai onko se Helsingille liian sosiaalista.

    Englan­nis­sa kokeilti­in ilmaisia lip­pu­ja eläkeläisille; ei niin yllät­täen nämä alkoi­vat matkustel­la enem­män — valitet­tavasti samal­la ruuhkaut­ten ja hidas­taen työ­matkali­iken­net­tä. Mikä aiheut­ti hyv­in­voin­ti­tap­pi­on lisäk­si sen, että työ­matkalaiset eivät enää käyt­täneet (tai voineet käyt­tää) niin paljon joukkoli­iken­net­tä. Eläkeläis­ten ilmais­lipuista sit­ten luovuttiin.

    Tallinnas­sa tilanne voi olla toinen, kaupun­ki on sen ver­ran pieni ja kult­tuuri sel­l­ainen, että työ­matkali­ikenne voidaan hoitaa henkilöau­toil­la, jol­loin julkisel­la liiken­teel­lä on enem­mänkin sosi­aa­li­nen funk­tio. Kun yleis­es­ti ottaen Viro ei mikään kansankoti ole, ilmainen julki­nen liikenne on viro­lainen ver­sio hyv­in­voin­ti­val­tios­ta. Parem­pi sekin kuin ei mitään.

  30. Sep­po Vep­säläi­nen: Ker­tal­ipun hin­noit­telu on tääl­lä Helsingis­sä hiipinyt aivan pos­ket­tomak­si. Kun seu­tu­sopimuk­sia 80-luvul­la tehti­in, halut­ti­in ker­tal­ip­pu hin­noitel­la niin, että muiden lip­putyyp­pi­en käyt­täjien ei tarvitse sub­ven­toi­da ker­tal­ip­ul­la matkus­tavien matkoja.
    Nyt ker­tal­ip­pu­laiset sub­ven­toi­vat kaikkien muiden matko­ja roimasti. Lip­putu­loista noin 30% saadaan ker­tal­ipuista, kun ker­tal­ipun käyt­täjiä on alle 10% matkustajista.

    Ovathan nuo ker­tal­iput kieltämät­tä kalli­ita. Kaikissa Suomen kaupungeis­sa. Itse usein työ­matkoil­la pyrin liikku­maan joukkoli­iken­teel­lä. Har­mi vain, että se täy­tyy tehdä juuri ker­tal­ip­pu­ja käyt­täen, kos­ka se on ain­oa tapa, jol­la saa itse käyt­tämän­sä kulut takaisin työ­nan­ta­jal­ta (kos­ka käteen jää kir­jan­pitoon kel­paa­va kuit­ti, jos­ta näkyy matkus­tu­sai­ka ja sen hin­ta, jol­loin kulut voidaan jyvit­tää tietylle matkalle ja tietylle projektille).

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Kallas
    Jot­ta tuolle ton­tille mah­tu­isi 40 paikkaa, ne pitäisi pan­na ainakin kah­teen, ellei jopa kolmeen kerrokseen. 

    Äkkiä lask­ien kah­teen ker­rokseen riit­täisi. Saat­taa olla, että tal­li­paikat kivi­jalka­an ja yksi parkkik­er­ros olisi riittävästi?

    1. Ei riitå. Siihen toiseen ker­rokseen ei men­nä hissil­lä (mik­si ei?), joten noin pienessä parkki­hal­lis­sa rampit vievät puo­let tilasta.

  32. Osmo Soin­in­vaara: Ker­tal­iput ovat lähin­nä kuriositeetti.

    Niiden hin­noit­telua voi pitää myös silkkana vit­tuilu­na sat­un­nais­es­ti joukkoli­iken­teestä kiin­nos­tuneelle. Jos en halua olla seu­ran­nan kohteena eli käyt­tää matkako­rt­tia, hin­nat ovat aika tolkut­to­mia — autol­la ajaa seu­tulipun hin­nal­la kymme­nen kilo­metriä tai ylikin.

    Mik­si muuten ei voisi olla irral­lisia ker­tal­ip­pu­ja, joi­ta voisi ostaa R‑kioskilta ja antaa kuskille rahan ase­mes­ta? Näin kuskin ei tarvit­sisi tuh­la­ta aikaa rahas­tuk­seen eikä olisi perustet­ta ker­tal­ip­pu­jen ylet­tömi­in hintoihin.

    1. Jos ajat bus­sil­la HSL:n ulkop­uolel­la, ker­tal­ip­pu on vielä paljon kalli­impi. Vain sil­lä ero­tuk­sel­la tietysti, että sitä hal­paa kuukausiko­rt­tia ei ole.
      Ker­tal­ip­pu Söderkul­laan seit­semän euroa!

  33. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: jaakko:
    Metrojunissa,asemilla tai bussien kyljis­sä ei ole yhden yhtä mainosta

    http://3.bp.blogspot.com/-lFRnk1lWQKQ/ThWTdAwTehI/AAAAAAAAAaM/gsZBcjg8jsQ/s1600/paris+bus.jpg

    http://travelblog.viator.com/wp-content/uploads/2008/12/odeon-paris-metro-station.jpg

    http://www.greendiary.com/wp-content/uploads/2012/08/paris-subway-trains-and-riders-to-heat-apartment-building_oMtry_11446.jpg

    Pari­isin mieliku­vani taisi­vat olla Sarkozytä edeltävältä ajal­ta. Sil­loin vain Lou­vren ase­mal­la oli Lou­vren museon main­os. Don­na et mobile.
    Ain­oak­si kult­tuuripääkaupungik­si jää siis Ateena, vai löy­dätkö googlaa­mal­la jonkun main­ok­sen sen met­ros­ta. Akropolin ase­mal­la ole­via Parthenon­in fri­ise­jä tai mui­ta vit­ri­ineis­sä ole­via muinais­muis­to­ja ei lasketa.

  34. jaakko:
    Ain­oak­si kult­tuuripääkaupungik­si jää siis Ateena, vai löy­dätkö googlaa­mal­la jonkun main­ok­sen sen metrosta. 

    Kun ei ole parem­paakaan tekemistä:

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/c/c5/Athens_metro_station.jpg

    http://www.my-greece-travelguide.com/pics/athens-metro.jpg

    Ja Pari­i­sis­sa on kyl­lä pres­i­den­tistä (ja varsinkin pormes­tarista) riip­pumat­ta roikkunut asemien seinil­lä ihan samat mainokset. 

    http://www.flickr.com/photos/allhails/2781564638/

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä val­lit­se­vat liput ovat näyt­tölip­pu­ja, 44 euroa 30 päivän aikana eli 1,47 euroa/päivä. Ker­tal­iput ovat lähin­nä kuriositeetti.

    Joukkoli­iken­teen hin­noit­telu on tehty niin, ettei sen suo­sio var­masti kohoa uusien käyt­täjien silmissä.

    Jos päät­täjil­lä olisi aito halu lisätä joukkoli­iken­net­tä, liput hin­noiteltaisi­in niin, että Helsin­gin keskus­tavyöhyk­keel­lä (ratik­ka-alue) olisi kalleim­mat lipun­hin­nat, esikaupungeis­sa (auto/bussivyöhyke) selkeästi halvem­mat ja Vantaalta/Espoosta sit­ten noin 1€ päivässä. Näin saataisi­in nyt autoa käyt­tävät esikaupunkien ihmiset kiin­nos­tu­maan joukkoli­iken­teestä, ja toisaal­ta kan­takaupun­gin asukkaat eivät saisi ansioton­ta sub­ven­tio­ta muil­ta joukkoli­iken­teen käyttäjiltä.

    1. KariS
      Sin­un pitäisi saa­da Espoon ja Van­taan päät­täjät innos­tu­maan asi­as­ta. Niin kauan kun kun­nat ovat itsenäisiä, jokainen mak­saa omien asukkaiden­sa sub­ven­tion. Tuo mallisi mak­saisi noille kun­nille erit­täin paljon.
      Keskus­tan sisäi­nen liikenne tuot­taa jo nyt omat kulun­sa, kos­ka matkus­ta­jia on niin paljon. Mik­si pitäisi kokeil­la määräävän markki­na-ase­man väärinkäyt­töä yli­hin­noit­tele­mal­la se. Aja­tus on minus­ta aivan pähkähullu.

  36. Osmo Soin­in­vaara: Helsingis­sä val­lit­se­vat liput ovat näyt­tölip­pu­ja, 44 euroa 30 päivän aikana eli 1,47 euroa/päivä. Ker­tal­iput ovat lähin­nä kuriositeetti.

    Vaikea pitää ker­tal­ip­pua kuriosi­teet­ti­na, kun se tuo hyvin merkit­tävän tulon joukkoli­iken­teen pyörit­tämiseen. Arvolip­pu on liki­main hin­noitel­tu kus­tan­nus­vas­taavasti, mut­ta ker­tal­ipun hin­ta on ajau­tunut liian korkeksi. 

    Aja­tus juok­see päät­täjien päässä liki­main niin, että ker­tal­ip­pu on ulkopaikkakun­ta­lais­ten lip­pu ja kun on vielä tar­jol­la edulli­nen matkail­i­jalip­pu, ker­tal­ip­pu saa mak­saa mal­tai­ta. Ker­tal­ip­pu on joka tar­iffin­tark­istuskier­roksel­la sijaiskär­si­jä. Kun kausilip­pua ja arvolip­pua ei ole mah­dol­lista nos­taa äänestäjien vas­tus­tuk­sen takia, ker­tal­ipun hin­ta nousee.

    Ker­tal­ipun käyt­täjistä ei ole tehty profi­il­ia. Helsinkiläi­sistä sitä käyt­tävät sat­un­nais­es­ti matkus­ta­vat, jot­ka eivät ole pere­htyneet tarkem­min arvolipun saloihin. 

    Paljon on köy­hiä kaupunki­laisia, jot­ka elävät kädestä suuhun. Heille jo arvolipun min­im­i­lataus­mak­su on suuri ker­taerä sijoitet­tavak­si. Pinnareista suuri osa on pien­i­t­u­loisia. Halvem­pi ker­ta­mak­su vähen­täisi pinnariprosenttia.

  37. “Mik­si pitäisi kokeil­la määräävän markki­na-ase­man väärinkäyt­töä yli­hin­noit­tele­mal­la se”

    Keskus­taa-alueen hin­to­jen nos­tamisel­la mak­set­taisi­in se, että joukkoli­iken­teen kokon­aiskäyt­töaste (ja siten myös kulut, jokaista joukoli­ikenne matkaan­han kaupun­ki sub­ven­toi noin 50%:lla) nousisi merkit­tävästi kun myös esikaupunkialuei­den (sekä Espoo + Van­taa) nyky­isin autoil­e­vat asukkaat saataisi­in kiin­nos­tu­maan joukkoliikenteestä.

    Kyse on siis siitä, halu­taanko aidosti lisätä joukoli­iken­teen osu­ut­ta kaik­ista matkoista sen houkut­tele­vu­ut­ta ja palve­lu­ta­soa kohot­ta­mal­la siel­lä, mis­sä sen käyt­tö on alhal­la, vai halu­taanko ensisi­jais­es­ti tukea jo nyt joukkoli­iken­net­tä käyt­täviä. Valit­tu lin­ja on tuo jälkim­mäi­nen. Jonkun mielestä sekin voi olla pähkähullu.

    1. Esitätä ilmeis­es­ti HSL:n perus­sopimustk­sen muut­tamista niin, että Helsin­gin kaupi­un­gin pitäisi alkaa sub­ven­toi­da espoolais­ten ja van­taalais­ten mak­su­ja. Muu­toin­han kävisi niin, että ratikkalipun hin­nanko­rot­ta­mi­nen jäisi Helsin­gin kas­saan tar­if­fituen pienen­e­misenä ja Espoo ja Van­taa jou­tu­isi­vat repimään rahat jostain muualta.
      Miten perustelet sen, ettei kukin kun­ta olisi vas­tu­us­sa omien kun­ta­lais­ten­sa matkakuluista?

  38. Sep­po Vep­säläi­nen: Nyt ker­tal­ip­pu­laiset sub­ven­toi­vat kaikkien muiden matko­ja roimasti. Lip­putu­loista noin 30% saadaan ker­tal­ipuista, kun ker­tal­ipun käyt­täjiä on alle 10% matkustajista.

    Lip­pu­jen hin­noit­telu­pe­ri­aat­tei­ta muuten on jo kauan viritel­ty enem­män liiken­nepoli­it­ti­sista kuin sosi­aalipoli­it­ti­sista lähtökohdista.

    Osmo Soin­in­vaara: Ker­tal­iput ovat lähin­nä kuriositeetti.

    No tässä yksi ”kuriosi­teet­ti”:

    Pieneläkeläiset Mat­ti ja Mai­ja käyvät Hert­toniemestä muu­ta­man ker­ran kuus­sa Hakaniemen toril­la, ihan vaan silakkaa. Kuukausilip­pua ei kan­na­ta ostaa. 2 x 2.20 eli neljä ja puoli euroa on vielä siedet­tävä silakoiden hakukus­tan­nus, jos ottaa vielä kavi­aaria lisuk­keek­si. Ker­ran sit­ten tuli tut­tu vas­taan ja piti jäädä kahville. Tun­nin vai­h­toai­ka meni umpeen ja palu­umatkalle piti mak­saa uudet liput. ”Oli­pa kalli­it kahvit, meno paluu melkein kymme­nen euroa. Taidan ensi ker­ral­la kaivaa esi­in van­han Toyotan”. 

    Toinen ”kuriosi­teet­ti”:
    Pirkko pääsi Kaav­il­ta Helsinki­in kokopäivätöi­hin. Mel­lun­mäestä kan­nat­ti kulkea kuukausilip­ul­la assan ves­san kas­salle. Yht­enä maanan­taina ei tul­lut muis­tet­tua, että kuukausilip­pu oli van­hen­tunut edel­lispäivänä, joka kuukaudessa kun ei ole 30 päivää. Paikalle sat­tunut sini­takkipar­tio ei antanut armoa, 80 euroa kiitos.”Olipa kallis työ­mat­ka, jos HKL vielä nos­taa sen sataseen, sehän on neljä­sosa mun kuukausi­palka­s­ta. Taidan muut­taa takaisin maalle, siiv­otkoon itse vessansa!”

    Kol­mas ”kuriosi­teet­ti”:
    Bör­je Kulosaares­ta ajeli Bemar­il­laan Bule­vardille ostaak­seen rakas­ta­jattarelleen kor­vako­rut. Val­in­taan meni kuitenkin sen ver­ran aikaa, että tuulilasi­in oli ilmestynyt parkkisakko. ”40 euroa, här­re­god, jotain rajaa. Pysäköin­ti pitää olla kansalaisoikeus!”

  39. Ker­tal­ip­pu­jen kallis hin­ta pitää ne joil­la ei ole kausi (tai arvolip­pu­ja edes) tehokkaasti pois­sa julk­i­sista kulku­vä­lineistä. Siis jos se oma julkisen liiken­teen tarve on sat­un­naista, eikä ennustet­tavis­sa. Kuriosi­teetik­si se on muo­dos­tu­mas­sa var­maankin ihan sik­si että se on kovin kallis.

    Jos per­heessä on auto, tästä seu­raa per­heen­jäsen­ten kyy­dit­tämistä ympäri kaupunkia autol­la, kun sil­lä voi säästää rahaa. Ympäristöhaitallista, mut­ta han­kaloit­taa kaikkien pait­si kulk­i­jan elämää.

    Jos ei ole autoa, niin se tarkoit­taa vain että kul­je­taan pidem­piä matko­ja kävellen tai pyöräl­lä, eikä men­nä bus­sil­la edes huonol­la sääl­lä. Ympäristöys­täväl­listä, mut­ta han­kaloit­taa kulk­i­jan elämää. Mut­ta ver­rat­tuna siihen miten paljon näyt­tölip­pu lisää turhaa liiken­net­tä korkean hin­nan liiken­net­tä vähen­tävä merk­i­tys on mitätön.

    En muuten ymmär­rä mik­si ker­tal­ip­pu pitää nykyään hin­noitel­la joka paikas­sa niin että vai­h­tora­haa tarvi­taan mah­dol­lisim­man paljon, jol­loin mak­sami­nenkin vie tiet­ty kauem­min. Jos hin­ta olisi vaik­ka tasan 2 euroa, mak­sami­nen nopeutuisi.

    Pidän käsit­tämät­tömänä, että tar­iffien merk­i­tys­tä joukkoli­iken­teen käyt­töön ei pide­tä eri­tyisen merk­i­tyk­sel­lisenä. Pien­i­t­u­loiselle se 1,47 euroa päivä on iso raha, etenkin jos vält­tämätön­tä tarvet­ta liikkua julkisel­la päivit­täin ei ole (eli työt­tömät, lähel­lä työ/opiskelupaikkaa asu­vat, hyö­typyöräil­i­jät, autoa vält­tämät­tä työ­matkoi­hin tarvit­se­vat). Mielu­um­min mak­saa sen ker­ta­mak­sun sil­loin kun se ei ole mil­lään vältettävissä. 

    Alhainen ker­ta­mak­su toki vähen­täisi näyt­tölipun myyn­timääriä reilusti. Jos hin­ta olisi vaik­ka euron/matka, moni jät­täisi näyt­tölipun osta­mat­ta. Samal­la he jät­täi­sivät mon­ta matkaa tekemät­tä kokon­aan. Kokon­ais­vaiku­tus voisi kuitenkin olla hyvinkin posi­ti­ivi­nen, sil­lä on toden­näköis­es­ti ker­ta­mak­set­tu­jen matko­jen määrä lisään­ty­isi reilusti. 

    Tätä ei muuten voi tes­ta jon­ain yht­enä sat­un­naise­na autot­tomana päivänä, sil­lä ne joil­la ei ole näyt­tölip­pua eivät käytä julk­ista liiken­net­tä vain sik­si että se on hal­paa. He ovat menos­sa jonnekin.

    1. Ker­tal­ipun osta­jia ei halu­ta, kos­ka se hidas­taa liiken­net­tä aivan tolkut­tomasti. Halvem­paa lipun­hin­taa voisi harki­ta, jos päädyt­täisi­in mon­es­sa pääkaupungis­sa val­lit­se­vaan käytän­töön, ettei lip­pua myy­dä bussissa/ratikassa, vaan se pitää ostaa etukäteen.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten perustelet sen, ettei kukin kun­ta olisi vas­tu­us­sa omien kun­ta­lais­ten­sa matkakuluista? 

    Ei lipun hin­nan sub­ven­toin­ti ole tähänkään asti ole ollut mitään sosi­aal­ista tulon­tasaus­ta vaan tilankäytön ohjailua.

    Helsin­gin kannal­ta joukkoli­iken­teen merk­i­tys ei nimeo­maan ole siinä että helsinkiläisil­lä olisi halvem­paa siir­tyä pis­teestä a pis­teeseen b. 

    Vaan siinä että mah­dol­lisim­man moni niistä jot­ka muuten käyt­täi­sivät siihen siir­tymiseen henkilöau­toa, val­it­seekin joukkoliikenteen.

    Tämän tavoit­teen kannal­ta on yhden­tekevää, mis­sä kun­nas­sa henkilöau­ton hylkäävä asuu. Helsin­gin kannal­ta ne espoolaiset ja van­taalaisetkin ovat tärkeitä jos liikku­vat Helsin­gin alueella.

    1. Pyöräil­i­jä- jalankulk­i­ja. Sait tämän kuu­losta­maan siltä, että Helsin­gin kan­nat­taisi pitää lipun hin­nat mata­lana Helsingis­sä ja ptiä täysin yhden­tekevänä, mitä mak­saa bus­si Espoos­ta Van­taalle. Olet siis aivan eri mieltä kuin KariS
      Muuten tuo argu­men­toin­ti vas­taisi yleistä “uhri mak­saa” periaatetta.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Muuten tuo argu­men­toin­ti vas­taisi yleistä “uhri mak­saa” periaatetta. 

    Eikö pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta usein perus­tu juuri tuolle periaatteelle.

    Ja sik­si kaiken maail­man pop­ulis­tit älämöivät “sor­re­tun” keskilu­okan puoles­ta vaa­tien pienem­piä sosi­aal­i­tukia ja ankaram­paa kuria.

  42. KariS: Jos päät­täjil­lä olisi aito halu lisätä joukkoli­iken­net­tä, liput hin­noiteltaisi­in niin, että Helsin­gin keskus­tavyöhyk­keel­lä (ratik­ka-alue) olisi kalleim­mat lipun­hin­nat, esikaupungeis­sa (auto/bussivyöhyke) selkeästi halvem­mat ja Vantaalta/Espoosta sit­ten noin 1€ päivässä. Näin saataisi­in nyt autoa käyt­tävät esikaupunkien ihmiset kiin­nos­tu­maan joukkoli­iken­teestä, ja toisaal­ta kan­takaupun­gin asukkaat eivät saisi ansioton­ta sub­ven­tio­ta muil­ta joukkoli­iken­teen käyttäjiltä.

    Mikä ansioton sub­ven­tio? Kan­takaupun­gin joukkoli­ikenne on kan­nat­tavaa, ja kan­nat­ta­va liikenne on mah­dol­lista, kos­ka tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa on tarpeek­si joukkoli­iken­teen käyttäjiä.

    Kom­men­tista pais­taa läpi se umpikepu­lainen asenne, että tiivi­in kaupun­gin mit­takaavae­tu on jotenkin väärin ja muil­ta pois, ja taval­la tai toisel­la se pitää verot­taa huitsin nevadas­sa asu­vien hyödyksi.

    Esikaupunkili­iken­teen ongel­ma ei ole hin­tata­so vaan lin­jas­torakenne (tai siis rak­en­teen puute).

  43. Osmo Soin­in­vaara: Ker­tal­ipun osta­jia ei halu­ta, kos­ka se hidas­taa liiken­net­tä aivan tolkut­tomasti. Halvem­paa lipun­hin­taa voisi harki­ta, jos päädyt­täisi­in mon­es­sa pääkaupungis­sa val­lit­se­vaan käytän­töön, ettei lip­pua myy­dä bussissa/ratikassa, vaan se pitää ostaa etukäteen.

    Mik­si bus­si ‑ja ratikkapysäkeille ei voi rak­en­taa lip­puau­tomaat­te­ja? Liian kallista?

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Esitätä ilmeis­es­ti HSL:n perus­sopimustk­sen muut­tamista niin, että Helsin­gin kaupi­un­gin pitäisi alkaa sub­ven­toi­da espoolais­ten ja van­taalais­ten mak­su­ja. Muu­toin­han kävisi niin, että ratikkalipun hin­nanko­rot­ta­mi­nen jäisi Helsin­gin kas­saan tar­if­fituen pienen­e­misenä ja Espoo ja Van­taa jou­tu­isi­vat repimään rahat jostain muualta.
    Miten perustelet sen, ettei kukin kun­ta olisi vas­tu­us­sa omien kun­ta­lais­ten­sa matkakuluista?

    Tuol­lainen kam­reer­i­mainen pelkkä Helsin­gin kaupun­gin kas­san ja ole­mas­sa ole­vien rahoi­tus­mall­ien ajat­telu pitäisi hylätä ja miet­tiä mitä siitä seu­raisi jos esi- ja naa­purikaupunkien autoil­i­jat siir­ty­i­sivät edes kohtu­ullises­sa määrin joukkoliikenteeseen.

    Henkilöau­toli­ikenne Helsin­gin sisään­tuloväylil­lä vähenisi. Parkkipaikko­jen tarve keskus­ta-alueel­la vähenisi. Ruuhkat helpot­taisi­vat. Liiken­teen päästöt väheni­sivät (jos bussien määrä ei kas­vaisi aivan tolkuttomasti)

    Kuu­losta­vat paljolti samal­ta kuin vihrei­den tavoitteet.

    Negati­ivisel­la puolel­la on joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­ti­tarpeen lisääntyminen. 

    Alun­perin point­ti­ni oli se, että joukkoli­iken­teen osu­u­den reilu kas­vat­ta­mi­nen edel­lyt­tää joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­son ja sen kus­tan­nushoukut­tele­vu­u­den paran­tamista siel­lä, mis­sä joukkoli­ikenne jää alhaiselle käyt­töas­teelle. Jär­jeste­lyn kus­tan­nus­neu­traali­na pitämi­nen edel­lyt­täisi hin­to­jen nos­toa siel­lä, mis­sä joukkoli­iken­teen volyy­mi on korkea.

    1. KariS
      Mitä siis ehdo­tat. Mil­lä mekanis­mil­la se atikalipun hin­nan koro­tus siir­ty­isi espoonm sisäisen bus­sil­in­jan tar­if­fin alennukseksi?

  45. Osmo Soin­in­vaara: Ker­tal­ipun osta­jia ei halu­ta, kos­ka se hidas­taa liiken­net­tä aivan tolkut­tomasti. Halvem­paa lipun­hin­taa voisi harki­ta, jos päädyt­täisi­in mon­es­sa pääkaupungis­sa val­lit­se­vaan käytän­töön, ettei lip­pua myy­dä bussissa/ratikassa, vaan se pitää ostaa etukäteen.

    Näin tul­laan menet­telemään toiv­ot­tavasti pian raiti­oli­iken­teessä. Bus­sili­iken­teessä on jo käytän­nössä ker­tal­ipun hin­tad­if­fer­oin­ti. Vaunus­ta ostet­tuna lip­pu on kalli­impi kuin etukä­teen han­kit­tuna. Ker­tal­ipun ostopaikko­jen vähäisyys estää tilanteen hyö­dyn­tämisen. Kän­nykkälip­pu on ollut hyvä etukä­teen ostet­ta­van lipun malli. YTV ja HSL eivät vain ole sitä halun­neet laa­jaan käyt­töön bussiliikenteessä.

  46. KariS: Tuol­lainen kam­reer­i­mainen pelkkä Helsin­gin kaupun­gin kas­san ja ole­mas­sa ole­vien rahoi­tus­mall­ien ajat­telu pitäisi hylätä ja miet­tiä mitä siitä seu­raisi jos esi- ja naa­purikaupunkien autoil­i­jat siir­ty­i­sivät edes kohtu­ullises­sa määrin joukkoliikenteeseen.

    Siis mei­dän pitäisi Helsingis­sä ruve­ta mak­samaan espoolais­ten joukkoliikennettä?

  47. KariS: Tuol­lainen kam­reer­i­mainen pelkkä Helsin­gin kaupun­gin kas­san ja ole­mas­sa ole­vien rahoi­tus­mall­ien ajat­telu pitäisi hylätä ja miet­tiä mitä siitä seu­raisi jos esi- ja naa­purikaupunkien autoil­i­jat siir­ty­i­sivät edes kohtu­ullises­sa määrin joukkoliikenteeseen.

    Kuitenkin tun­netusti joukkoli­iken­teen hin­nal­la ei ole kovin suur­ta merk­i­tys­tä autoilun ja joukkoli­iken­teen väliseen jakoon paikallis­matkois­sa. (Poikkeuk­se­na ehkä pöl­löt tar­if­fi­ra­jat.) Kuukausilip­pu on joka tapauk­ses­sa erit­täin hal­pa ver­rat­tuna autoilu­un, etenkin jos siitä autos­ta voisi luop­ua kokonaan.

    Tar­if­feil­la voidaan muut­taa autot­tomien järke­viä työssäkäyn­tialuei­ta ja kevyen liiken­teen markki­nao­su­ut­ta. Lisäk­si tar­if­fi voi vaikut­taa kokon­ais­li­iken­nesuorit­teeseen. Suurin osa muu­tok­ses­ta kuitenkin tapah­tuu nimeno­maan niiden kohdal­la, jot­ka eivät liiku autolla.

    Ker­tal­ip­pu­jen kovil­la hin­noil­la voidaan jonkin ver­ran vähen­tää sat­un­naista julk­isten käyt­töä, mikä voi ainakin liityn­täli­iken­teen osalta hei­jas­tua myös autonkäyt­töön. Koko liiken­nejär­jestelmän mit­takaavas­sa tämä on kuitenkin aika pieni tekijä.

    Jos sosi­aalipoli­ti­ik­ka uno­hde­taan, joukkoli­iken­teen tar­iffien kan­nat­taisi olla lähin­nä matkaan sidok­sis­sa, ei kun­tara­joi­hin tai käytön säännöllisyyteen.

  48. Jari V: Mikä ansioton sub­ven­tio? Kan­takaupun­gin joukkoli­ikenne on kan­nat­tavaa, ja kan­nat­ta­va liikenne on mah­dol­lista, kos­ka tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa on tarpeek­si joukkoli­iken­teen käyttäjiä.

    Kom­men­tista pais­taa läpi se umpikepu­lainen asenne, että tiivi­in kaupun­gin mit­takaavae­tu on jotenkin väärin ja muil­ta pois, ja taval­la tai toisel­la se pitää verot­taa huitsin nevadas­sa asu­vien hyödyksi.

    Esikaupunkili­iken­teen ongel­ma ei ole hin­tata­so vaan lin­jas­torakenne (tai siis rak­en­teen puute).

    Koete­taan nyt vään­tää rautalangasta.

    Tavoite on nos­taa joukkoli­iken­teen osu­ut­ta matkus­tamis­es­ta siel­lä, mis­sä joukkoli­ikenne ei vedä nykyisel­lään. Siis Helsin­gin esikaupungeis­sa ja Espoossa/Vantaalla. Siis tehdään se siel­lä kus­tan­nushoukut­tel­e­vak­si käyt­täjille. Näin saadaan uusia käyt­täjiä ja autoilua kuriin.

    Kun joukkoli­iken­teen kokon­ais­sub­ven­tio­ta ei saa kas­vat­taa, niin jostakin on saata­va tulo­ja HSL:lle. Siis korote­taan nyt halvim­man vyöhyk­keen hin­to­ja, siel­lähän on myös isoim­mat volyymit. Kään­netään kuvio niin päin, että joukkoli­ikenne mak­saa vähiten siel­lä mis­sä sen käytön lisäämisel­lä on saavutet­tavis­sa suurim­mat hyödyt, ja toisaal­ta joukkoli­iken­teen mak­sut kerätään sieltä mis­tä se volyymit huomioiden on pien­im­mil­lä koro­tuk­sil­la saavutettavissa.

    Kun joukkoli­iken­teen käyt­tö lisään­tyy, lin­jas­to­ja ja vuoromääriä joudu­taan kehit­tämään myös, joka taas paran­taa joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­soa, ja houkuttelevuutta. 

    Ongel­ma on tuo kun­tien mus­ta­sukkainen keskinäis­ten mak­su­o­suuk­sien kyt­täämi­nen johon Osmokin tak­er­tuu. Se on poli­itikko­jemme valitet­ta­va ongelma.

  49. jaakko: Pari­isin mieliku­vani taisi­vat olla Sarkozytä edeltävältä ajalta… 

    Ja aika paljon enne her­ra Sarkozy­ta. 🙂 Olen ensim­mäisen ker­ran käynyt Pari­i­sis­sa joskus 80-luvun ja 90-luvun vai­h­teessa ja kyl­lä muis­tan seikkailleeni johonkin PC-Super­storen kaltaiseen myymälään juuri Metron main­os­ten innoit­ta­mana. Hin­nat oli­vat samal­la tasol­la kuin tääl­lä, mut­ta englan­nin kielisiä ohjelmia sai vain yhdeltä tiskiltä näyt­tämäl­lä ulko­maan passia!

    Joukkoli­iken­teel­lä on tun­netusti kolme keskeistä arvoa. Sen on oltava
    — nopeaa
    — tehokas­ta ja
    — halpaa.

    Eikä tuos­sa tarkoite­ta pelkästään hal­paa käyt­täjälle vaan ennen kaikkea hal­paa yhteiskun­nalle. Suomes­sa sub­ven­toidaan liikaa joukkoli­iken­net­tä. Jos main­ok­sil­la saadaan kulu­ja alas, on se pelkkää plussaa.

    Vaik­ka en pidä tor­ni­talo­ja kovin järkev­inä, ei sil­lä jo pila­tus­sa Ara­bi­an­ran­nas­sa ole sinän­sä väliä. Ara­bi­an­ran­ta ei ole raken­net­tu kaupunki­mais­es­ti, vaan on tehty jonkin­laista postlähiötä turhan hyvälle maalle. 🙁 Torni tiivistää asum­ista ja paran­taa kaupungi­nosan palvelu­ja välil­lis­es­ti. Tekee mm. spåras­ta taas hie­man kannattavamman.

  50. KariS: Joukkoli­iken­teen hin­noit­telu on tehty niin, ettei sen suo­sio var­masti kohoa uusien käyt­täjien silmissä… 

    Suo­ma­lais­ten rahat eivät riitä kovin pitkään nykyisenkaltaiseen joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­ti­in. Sen takia joukkoli­iken­teen suo­sio­ta ei ratkaista hin­noit­telus­sa vaan kaavoituk­ses­sa. Vain itsen­sä kan­nat­ta­va joukkoli­ikenne, kuten spåra Helsingis­sä nyt, on kestäväl­lä poh­jal­la. Spårakin on kan­nat­ta­va tule­vaisu­udessa vain, jos se vede­tään kaupunki­mais­es­ti raken­ne­tu­ille alueille.

    Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:…Ja sik­si kaiken maail­man pop­ulis­tit älämöivät “sor­re­tun” keskilu­okan puoles­ta vaa­tien pienem­piä sosi­aal­i­tukia ja ankaram­paa kuria. 

    Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on kovin lyhyt kokeilu ja jäänee sel­l­aisek­si pl. ehkä Nor­jas­sa. Nor­jalaisil­la riit­tää öljymiljardeja.

    Maail­mal­la on hyviä huono­ja esimerkke­jä, miten hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on ajet­tu täysil­lä päin seinää. Toiv­ot­tavasti tuo­ta älämölöä pitävät ne, jot­ka ymmärtävät jotain val­tion ja kun­tien bud­jet­ti­rak­en­teesta. Huonoina aikoina on kyet­tävä säästämään ennen kaikkea sosi­aali- ja ter­veys­menoista, kos­ka ne ovat yli 70% yhteiskun­nan menoista. Kol­mas merkit­tävä meno­erä on koulu­tus. Muut meno­erät ovat kokon­aisu­u­den kannal­ta täysin marginaalisia.

    En halua Suomes­ta Uuden-See­lan­nin kaltaista val­tio­ta, jos­sa ei ole jäl­jel­lä kuin kirkon sosi­aali­a­pu ja onnek­si julki­nen koulu­tus, jon­ka he onnis­tu­i­v­at pelas­ta­maan. Nyt Uusi-See­lan­ti tuot­taa lähin­nä työvoimaa Aus­tralian markki­noille. Hal­lit­tu hyv­in­voin­nin purkami­nen laskusuh­dan­teessa mah­dol­lis­taa sen ylösajon jälleen paremp­ina aikoina. Nyky vauhdil­la tosin täy­tyy lap­sille pain­ot­taa sak­san- ja ran­skankie­len tärkeyt­tä opinnoissa. 😉

  51. Sep­po Vep­säläi­nen: Kän­nykkälip­pu on ollut hyvä etukä­teen ostet­ta­van lipun malli. YTV ja HSL eivät vain ole sitä halun­neet laa­jaan käyt­töön bussiliikenteessä.

    Avo­ra­has­tus ja kaikkien ovien käyt­tö sisään ja ulos kulkemiseen tehostaa bus­sili­iken­net­tä kaupunkiym­päristössä; raideli­iken­teessä näin jo toim­i­taankin (lipun­myyn­nistä vielä pitäisi päästä eroon). Helsingis­sä tosin bus­sit liikku­vat suurek­si osak­si muus­sa kuin kaupunkiym­päristössä, mut­ta kuitenkin 😉
    Kän­nykkälip­pu olisi oikein eri­no­mainen lip­pu avo­ra­has­tuk­ses­sa — ei tarvit­taisi lip­puau­tomaat­tia joka pysäkille — mut­ta sen laa­jem­pi käyt­tö edel­lyt­täisi lipun­tarkas­tuk­seen uut­ta lin­jaa. Nykyi­nen käytän­tö on ongel­malli­nen: lip­pu pitäisi ostaa hyvis­sä ajoin etukä­teen, että se on var­masti puhe­limes­sa kulku­vä­li­neeseen noustes­sa, mikä on käytän­nön elämässä turhan jous­tam­a­ton­ta. Mitenkään ei voi olla var­ma, että kulku­vä­line saa­puu ajal­laan ja jos palvelus­sa on vikaa ja viivet­tä, lipun tilaa­ja kär­sii vahingon.
    Ei liity ihan aiheeseen, mut­ta julkises­sa liiken­teessä voisi olla sama posi­ti­ivi­nen asenne, jol­laista näin parkkipirkko­jen nou­dat­ta­van. Pysähtymiskiel­toalueelle pysäköi­dyn auton kul­jet­ta­ja osui paikalle samaan aikaan näi­den kanssa, jol­loin hän­tä ystäväl­lis­es­ti kehotet­ti­in siirtämään auto kokon­aan jalkakäytävälle…

  52. Kalle: Joukkoli­iken­teel­lä on tun­netusti kolme keskeistä arvoa. Sen on oltava
    — nopeaa
    — tehokas­ta ja
    — halpaa.

    Eikä tuos­sa tarkoite­ta pelkästään hal­paa käyt­täjälle vaan ennen kaikkea hal­paa yhteiskun­nalle. Suomes­sa sub­ven­toidaan liikaa joukkoli­iken­net­tä. Jos main­ok­sil­la saadaan kulu­ja alas, on se pelkkää plussaa.

    Keskeiset arvosi kuvaa­vat osu­vasti siko­jen kul­je­tus­ta teuras­ta­molle. Ihmis­parko­jen kuskaamises­sa työ­paikoilleen tulisi kuitenkin olla jotain arvokkuutta.

    Uno­hde­taan nyt se dekadent­ti Pari­isi, men­nään ylpeään Ateenaan. Junis­sa ei tyrkytetä tupla­suk­laa­ta tai maireasti hymy­ile­viä kun­tavaaliehdokkai­ta. Ase­mat ovat enim­mäk­seen min­i­mal­is­tista marmoriseinää,tunnelma on kuitenkin oudon rauhoittava. 

    Ilmaisia main­ok­sia ei ole, joku ne aina mak­saa. Yhdyskun­tat­aloudel­lis­es­ti on ihan sama mis­tä tuutista raha tulee. Mie­li­main­ok­sesi lie­nee ves­san­pönt­tö, jon­ka joku san­i­teet­ti­fir­ma viime tal­ve­na oli nos­tanut Rautatiease­man edessä ole­van pysäkkika­tok­sen päälle. Ylevöit­tävä alku päivälle.

  53. Ville: …Mitenkään ei voi olla var­ma, että kulku­vä­line saa­puu ajal­laan ja jos palvelus­sa on vikaa ja viivet­tä, lipun tilaa­ja kär­sii vahingon… 

    Itse käytin yhteen aikaan spåralip­pua kän­nykästä ja palvelun laatu ei vas­taa tarkoi­tus­taan. 🙁 Välil­lä käveli puo­let matkas­ta ennen kuin lip­pu lop­ul­ta ilmeistyi kännykkään.

    Sinän­sä vaa­timus siitä, että lip­pu on kän­nykässä, on kovin kum­malli­nen. Lipun tilauk­sen voi osoit­taa lähetetyl­lä tek­stivi­estil­lä, minkä pitäisi kaiken jär­jen mukaan riit­tää. No, joukkoli­iken­teessä har­voin on kyse järjestä. 😀

  54. Osmo Soin­in­vaara: Jos ajat bus­sil­la HSL:n ulkop­uolel­la, ker­tal­ip­pu on vielä paljon kalliimpi.

    ? Riip­punee matkas­ta. Min­un työ­matkani on halvem­pi pitkän matkan bus­sil­la matkatak­saa mak­samal­la kuin HSL-kertalipulla.

  55. Osmo Soin­in­vaara: Ker­tal­ipun osta­jia ei halu­ta, kos­ka se hidas­taa liiken­net­tä aivan tolkuttomasti.

    Edelleen ihmette­len, että mik­si R‑kioskilla myytävä ker­takupon­ki ei kel­paa vai­h­toe­hdok­si. Hyvinkin suuris­sa kaupungeis­sa ja vilkkaissa liiken­nevä­lineis­sä tämä toimii oikein main­iosti. Mik­si ei Helsingissä?

  56. Onko R‑kioskeille tul­lut myyn­ti­in bus­silip­pu­ja (siis ker­tal­ip­pu­ja, ei muual­ta han­kit­ta­van matkako­rtin latausta)?

  57. Ei kai parin euron ker­tal­ip­pu­ja kan­na­ta myy­dä yksit­täin R‑kioskeilla. Kulu­jen jäl­keen tuskin mon­taa sent­tiä jää HSL:lle.

    Ker­tal­iput tulisi myy­dä automaateista, kän­nykäl­lä ja matkako­r­tilla. Käteisel­lä ker­tal­ipun osta­vat nyt ovat muutenkin aika mar­gin­aa­li­nen matkustajaryhmä.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ostaa ker­tal­ipun R‑kioskilta, saa sen halvem­mal­la. Raitio­vaunuis­sa hark­i­taan lipun myyn­nin lopettamista.

    Mitä tekee sat­un­nainen matkail­i­ja, jol­la ei vält­tämät­tä ole edes sopivia kolikko­ja automaat­tia varten? 

    Tämä ongel­ma min­ulle tuli eteen Jööteporis­sa kevääl­lä. Menimme sit­ten autol­la jäähallille.

  59. Osmo Soin­in­vaara: Jos ostaa ker­tal­ipun R‑kioskilta, saa sen halvem­mal­la. Raitio­vaunuis­sa hark­i­taan lipun myyn­nin lopettamista.

    Ker­ran min­is­te­ri­au­ton takapenkille päässyt kansane­dus­ta­ja etään­tyy näköjään nopeasti arjes­ta. R‑konserni ei ole myynyt ker­tal­ip­pu­ja ainakaan viiteen vuo­teen. Paljonko mak­saa litra maitoa?

  60. a_l: Ei kai parin euron ker­tal­ip­pu­ja kan­na­ta myy­dä yksit­täin R‑kioskeilla.

    Kum­ma kyl­lä, useim­mis­sa kaupungeis­sa, jois­sa olen maail­mal­la liikkunut, se kan­nat­taa. Ilmeis­es­ti Helsin­ki on jois­sain suhteis­sa todel­la toiv­o­ton tapaus.

  61. arto:R‑konserni ei ole myynyt ker­tal­ip­pu­ja ainakaan viiteen vuoteen. 

    http://www.hsl.fi/FI/liputjahinnat/kertajavuorokausiliput/Sivut/Kahdentunninlippu.aspx

    “Kun aiot tehdä usei­ta matko­ja kah­den tun­nin aikana, val­itse ker­tako­r­tille ladat­ta­va kah­den tun­nin lip­pu. Lip­pu on voimas­sa kak­si tun­tia ensim­mäis­es­tä käyt­tök­er­ras­ta ja se kel­paa myös yötak­san aikana.

    Kah­den tun­nin lip­pu­ja myy­dään pääkaupunkiseudun R‑kioskeilla, VR:n asemien lipun­myyn­nis­sä, Stock­man­nin tavarat­alois­sa, K‑Citymarketeissa, Pris­moissa, Helsin­gin kaupun­gin matkailuneu­von­nas­sa, Helsin­ki-Van­taan lentoase­man matkailuneu­von­nas­sa sekä matkako­rtin palvelupis­teis­sä Helsingis­sä, Espoos­sa ja Vantaalla.”

    Mak­saa kyl­lä sit­ten tuon use­am­man matkan ver­ran eli 3.70 € Helsin­gin sisällä.

  62. Pekka Taipale: Kum­ma kyl­lä, useim­mis­sa kaupungeis­sa, jois­sa olen maail­mal­la liikkunut, se kan­nat­taa. Ilmeis­es­ti Helsin­ki on jois­sain suhteis­sa todel­la toiv­o­ton tapaus.

    KER­TAl­ip­pu­jen myyn­ti­in aika har­voin tör­mää, SAR­JAlip­pu­ja sen sijaan myy­dään yleis­es­ti. Lon­toos­sa saa tur­is­tikin eri­no­maisen kätevän Oys­ter-cardin. Helsingis­sä myy­dään matkako­r­tille arvoa ja aikaa.

    Mut­ta kaipa se R myy mitä vaan kun hin­nas­ta sovi­taan, esim lip­pu­palvelun lipuista perivät 2,50 toim­i­tus­mak­sun per tiketti.

  63. Markku af Heurlin: Mitä tekee sat­un­nainen matkail­i­ja, jol­la ei vält­tämät­tä ole edes sopivia kolikko­ja automaat­tia varten? Tämä ongel­ma min­ulle tuli eteen Jööteporis­sa kevääl­lä. Menimme sit­ten autol­la jäähallille.

    Parkki­ra­haa sen­tään oli taskun pohjalla?

  64. KariS: …Tavoite on nos­taa joukkoli­iken­teen osu­ut­ta matkus­tamis­es­ta siel­lä, mis­sä joukkoli­ikenne ei vedä nykyisel­lään. Siis Helsin­gin esikaupungeis­sa ja Espoossa/Vantaalla. Siis tehdään se siel­lä kus­tan­nushoukut­tel­e­vak­si käyttäjille…

    Mik­si? Minus­ta tuo on aivan hölmö tavoite. 😀 Ei ole mitään järkeä ajat­taa tyhjiä busse­ja pitkin ja poikin tyhjää maaseu­tua verovaroin. 

    Järkevä tavoite on tehdä joukkoli­iken­teestä kan­nat­tavaa, nopeaa ja tehokas­ta siellä,missä se on yhdyskun­tarak­en­teen puoles­ta mah­dol­lista. Muual­la aje­taan sit­ten min­imi­palve­lu­ta­sol­la syöttöä.

  65. a_l: Ei kai parin euron ker­tal­ip­pu­ja kan­na­ta myy­dä yksit­täin R‑kioskeilla. Kulu­jen jäl­keen tuskin mon­taa sent­tiä jää HSL:lle.

    Ei kai siitä nyt hyvä­nen aika mitään ärrälle mak­se­ta, että sisään työn­netään mak­savia asi­akkai­ta? Jos näin, niin kil­pailu­tus on kyl­lä taas men­nyt pahasti pieleen.

  66. a_l:

    Markku af Heurlin: Mitä tekee sat­un­nainen matkail­i­ja, jol­la ei vält­tämät­tä ole edes sopivia kolikko­ja automaat­tia varten? Tämä ongel­ma min­ulle tuli eteen Jööteporis­sa kevääl­lä. Menimme sit­ten autol­la jäähallille. 

    Parkki­ra­haa sen­tään oli taskun pohjalla?

    Parkki­ra­han tarve riip­puu siitä mihin pysäköi. Esim. Helsingis­sä jotkin yksi­ty­is­ten pysäköin­ti­laitok­sien automaatit eivät hyväksy mak­suk­si mitään muu­ta kuin luot­toko­rt­tia, kun taas kun­nal­li­sis­sa automaateis­sa kort­ti­mak­sua on kyl­lä kokeil­tu, mut­ta pääasial­lis­es­ti mak­su onnis­tuu vain kolikoil­la. Ja aika usein pysäköin­ti on myös maksutonta.

  67. a_l: Parkki­ra­haa sen­tään oli taskun pohjalla?

    Oli. Mut­ta ei tarpeek­si kolikoi­ta kah­den ratikkalipun mak­samiseen. Joskin laisku­udel­la oli osu­ut­ta ratkaisuun.

    Laiskuuteni tuli muuten kalli­ik­si. Ris­to Roi­s­to­nen oli kil­pailun aikana — muo­dostel­maluis­telun MM-kisat muuten — mur­tau­tun­tua tuoon ja tyh­jen­tänyt sen irtaimes­ta. Posi­ti­ivi­esti ajatellen; ammat­ti­taitoista työtä; lukko siis­tisti mur­ret­tu eikä mitään rikot­tu. Pääsin hyvin jatka­maan matkaani majapaikkaamme ja sit­ten kotia kohti..

  68. Kum­malli­nen ongel­ma Markul­la. Nimit­täin, ainakin nykyään, Göte­bor­gin raitio­vaunu­jen lip­puau­tomaat­teis­sa voi mak­saa luot­toko­r­tilla. Lisäk­si mon­elaisia joukkoli­iken­teen lip­pu­ja, myös ker­tal­ip­pu­ja, myy­dään isol­la osal­la kioskeista.

  69. Ville: Parkki­ra­haa sen­tään oli taskun pohjalla?

    Parkki­ra­han tarve riip­puu siitä mihin pysäköi. Esim. Helsingis­sä jotkin yksi­ty­is­ten pysäköin­ti­laitok­sien automaatit eivät hyväksy mak­suk­si mitään muu­ta kuin luot­toko­rt­tia, kun taas kun­nal­li­sis­sa automaateis­sa kort­ti­mak­sua on kyl­lä kokeil­tu, mut­ta pääasial­lis­es­ti mak­su onnis­tuu vain kolikoil­la. Ja aika usein pysäköin­ti on myös maksutonta.

    Parkki­ra­haa on help­po pitää autossa mukana eril­lisessä kukkarossa hansikaslokerossa.

  70. Kalle: Mik­si? Minus­ta tuo on aivan hölmö tavoite. Ei ole mitään järkeä ajat­taa tyhjiä busse­ja pitkin ja poikin tyhjää maaseu­tua verovaroin. 

    Järkevä tavoite on tehdä joukkoli­iken­teestä kan­nat­tavaa, nopeaa ja tehokas­ta siellä,missä se on yhdyskun­tarak­en­teen puoles­ta mah­dol­lista. Muual­la aje­taan sit­ten min­imi­palve­lu­ta­sol­la syöttöä.

    Mie­lenki­in­toinen keskustelu sinällään. 

    Kun ehdotin lipun­hi­noit­telun muu­tos­ta niin, että joukkoli­iken­teen osu­ut­ta matkus­tamis­es­ta voitaisi­in nos­taa siel­lä, mis­sä joukkoli­ikenne häviää yksi­ty­isautoilulle, niin vihreät Osmoa myöten pitävät aja­tus­ta pähkähul­lu­na esit­tämät­tä vaihtoehtoa

    Onko siis niin, ettei Vihreil­läkään kuitenkaan ole aitoa halua joukkoli­iken­teen lisäämiseen muual­la kuin Helsin­gin keskus­ta-alueel­la, vai mis­tä moinen vas­tus­tus. Kukaan kun ei ole esit­tänyt vai­h­toe­htoista ja ken­tien parem­paa mallia jol­la autoil­i­jat houkuteltaisi­in joukkoli­iken­teen käyttäjiksi.

    1. Pähkähul­lua oli jo aja­tus, että Helsin­gin kaupu­g­in tehtävä olisi tukea Espoon ja Van­taan joukkoli­iken­net­tä, kun nämä kaupun­git eivät halua itse lait­taa siihen rahaa. Mik­si Helsin­gin pitäisi tämä mak­saa, mik­sei Espoon ja Van­taan itsen­sä? Pitäisikö Helsin­gin rahoit­taa myös toimeen­tu­lotuen mak­sami­nen Espoos­sa, kun Espoon kaupun­ki ei näytä sitä itwse tekevän?
      Edelleen, mik­si pitäik­si heiken­tää joukkoli­iken­net­tä siel­lä, mis­sä sille on edel­ly­tyk­siä tukeak­semme busse­ja siel­lä, mis­säö yhdyskun­tarak­en­teel­la on estet­ty järkevä liikenne joukkoli­iken­teen avulla.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Pähkähul­lua oli jo aja­tus, että Helsin­gin kaupu­g­in tehtävä olisi tukea Espoon ja Van­taan joukkoli­iken­net­tä, kun nämä kaupun­git eivät halua itse lait­taa siihen rahaa. Mik­si Helsin­gin pitäisi tämä mak­saa, mik­sei Espoon ja Van­taan itsen­sä? Pitäisikö Helsin­gin rahoit­taa myös toimeen­tu­lotuen mak­sami­nen Espoos­sa, kun Espoon kaupun­ki ei näytä sitä itwse tekevän?
    Edelleen, mik­si pitäik­si heiken­tää joukkoli­iken­net­tä siel­lä, mis­sä sille on edel­ly­tyk­siä tukeak­semme busse­ja siel­lä, mis­säö yhdyskun­tarak­en­teel­la on estet­ty järkevä liikenne joukkoli­iken­teen avulla.

    Ei ehdo­tuk­ses­sani joukkoli­iken­net­tä heiken­netä mis­sään, sen hin­noit­telua vaan muute­taan niin, että se 50% osu­us joka lip­putu­loil­la kerätään kerät­täisi­in eri­laisel­la pain­o­tuk­sel­la. Kun­nat mak­sa­vat sen toisen 50% niinkuin keskenään sopi­vat, kuten tähänkin asti. Ei siis Helsin­gin kaupun­gin tarvitse mak­saa Espoolle. Helsin­gin sisäiset matkat vaan oli­si­vat hie­man nyky­istä kalli­impia ja vas­taavasti seudulliset matkat nyky­istä edullisempia.

    Mielel­läni näk­isin jonkun muunkin ehdo­tuk­sen jol­la joukkoli­iken­teen houkut­tele­vu­ut­ta lisätään alueil­la jos­sa autoilu nyt on pääosas­sa. Tavoite­han koko ajan on ollut joukkoli­iken­teen suo­sion lisäämi­nen. Ker­ro Osmo nyt oma tapasi saa­da joukkoli­iken­teen suo­sio nousu­un Helsin­gin esikaupungeis­sa ja Espoon/Vantaan alueilla

    1. Itse asi­as­sa Helsin­ki yrit­tää vetää raken­net­ta siihen suun­taan, jota KariS esit­tää, mut­ta Espoo ja Van­taa halu­a­vat vetää sitä päin­vas­taiseen suuntaan.
      Helsin­ki on hyväksymässä HSL:n bud­jet­tiesi­tyk­sen, jos­sa lip­pu­jen hin­nat kohoa­vat Helsin­gin sisäisessä liiken­teessä vähän yli neljä pros­ent­tia ja seu­tulin­joil­la alle kak­si pros­ent­tia. Espoo ja Van­taa halu­a­vat oma­l­ta osaltaan korkeam­paa koro­tus­ta, kos­ka he eivät halua mak­saa. Espoo ja Van­taa mak­sa­vat seu­tulipuista (pääosin) ja Helsin­ki sisäi­sistä lipuista (pääosin). Jos men­nään kun­tien halu­jen mukaan, seu­tulip­pua korote­taan enem­män kuin HSL on esit­tänyt. Helsin­ki voi enem­mistöl­lään jyrätä päätök­sen mieleisek­seen, mut­ta tätä pidet­täisi­in törkeänä puut­tumise­na Espoon ja Van­taan oikeu­teen päät­tää omista budjeteistaan.

  72. KariS: Kukaan kun ei ole esit­tänyt vai­h­toe­htoista ja ken­tien parem­paa mallia jol­la autoil­i­jat houkuteltaisi­in joukkoli­iken­teen käyttäjiksi.

    Tarvi­taan­han siihen melkein neljän­nessekun­nin miet­timi­nen sen itses­tään­selvyy­den kek­simiseen, että sen sijaan, että helsinkiläiset alka­vat mak­samaan espoolais­ten työ­matkat, helsinkiläiset lait­ta­vat tietul­lit kaupun­gin rajalle.

    Ja kyl­lä, sitä on ehdotet­tu use­am­paan ker­taan täl­läkin palstalla.

    Ei, joukkoli­iken­teen hin­ta ei juurikaan vaiku­ta sen kysyn­tään. Ennen kaikkea joukkoli­iken­teen kysyn­tään vaikut­taa sen toimivu­us. Ja sen ympäristökun­nat ovat möh­li­neet täysin itsenäisesti.

  73. KariS: Mie­lenki­in­toinen keskustelu sinäl­lään. Kun ehdotin lipun­hi­noit­telun muu­tos­ta niin, että joukkoli­iken­teen osu­ut­ta matkus­tamis­es­ta voitaisi­in nos­taa siel­lä, mis­sä joukkoli­ikenne häviää yksi­ty­isautoilulle, niin vihreät Osmoa myöten pitävät aja­tus­ta pähkähul­lu­na esit­tämät­tä vai­h­toe­htoaOnko siis niin, ettei Vihreil­läkään kuitenkaan ole aitoa halua joukkoli­iken­teen lisäämiseen muual­la kuin Helsin­gin keskus­ta-alueel­la, vai mis­tä moinen vas­tus­tus. Kukaan kun ei ole esit­tänyt vai­h­toe­htoista ja ken­tien parem­paa mallia jol­la autoil­i­jat houkuteltaisi­in joukkoli­iken­teen käyttäjiksi.

    Joukkoli­iken­teen käytön rajoit­ta­va tek­i­jä tuskin on Helsingis­sä hin­ta, vaan palve­lu­ta­so. Hin­nan­laskul­la syödään mah­dol­lisuuk­sia palve­lu­ta­son parantamiseen.

    Jollekin ker­tal­ip­ul­la matkus­tavalle sun­nun­ta­ia­jeli­jalle saat­taa matkalipun hin­ta tun­tua kalli­il­ta, mut­ta näi­den henkilöi­den kulku­muodon valin­nal­la ei ole kokon­aisku­van kannal­ta juurikaan merkitystä.

  74. tcrown: Ei kai siitä nyt hyvä­nen aika mitään ärrälle mak­se­ta, että sisään työn­netään mak­savia asi­akkai­ta? Jos näin, niin kil­pailu­tus on kyl­lä taas men­nyt pahasti pieleen.

    En tiedä, mut­ta luulen, ettei ärräl­lä halu­ta talkootyönä latail­la matkako­rt­te­ja. Tuskin siel­lä myöskään myy­dään ilmaisek­si veikkauk­sen pele­jä tai toim­i­taan asiamiesposteina.

  75. a_l: En tiedä, mut­ta luulen, ettei ärräl­lä halu­ta talkootyönä latail­la matkako­rt­te­ja. Tuskin siel­lä myöskään myy­dään ilmaisek­si veikkauk­sen pele­jä tai toim­i­taan asiamiesposteina.

    R ‑kioskil­la on omat sisäänot­to­tuot­teen­sa. Ker­tal­ipun osta­ja ostaa yleen­sä samal­la jotain muuta.

  76. a_l: En tiedä, mut­ta luulen, ettei ärräl­lä halu­ta talkootyönä latail­la matkako­rt­te­ja. Tuskin siel­lä myöskään myy­dään ilmaisek­si veikkauk­sen pele­jä tai toim­i­taan asiamiesposteina.

    Jotain osvi­it­taa myyn­tikana­van kus­tan­nuk­sista saa­nee esim siitä, että suo­rav­eloi­tus­lipun käyt­täjät saa­vat vuo­den matkat hin­taan 11x30 päivää, ts. joka kahdestoista kuukausi on maksuton.

  77. KariS: Onko siis niin, ettei Vihreil­läkään kuitenkaan ole aitoa halua joukkoli­iken­teen lisäämiseen muual­la kuin Helsin­gin keskus­ta-alueel­la, vai mis­tä moinen vas­tus­tus. Kukaan kun ei ole esit­tänyt vai­h­toe­htoista ja ken­tien parem­paa mallia jol­la autoil­i­jat houkuteltaisi­in joukkoli­iken­teen käyttäjiksi.

    Ei kan­na­ta odotel­la liiko­ja keskustelul­ta, jos sen aloit­taa väit­tämäl­lä kan­takaupun­gin joukkoli­iken­net­tä esikaupunki­lais­ten subventoimaksi.

    Mut­ta ihan vakavis­saan: Ainakin minus­ta (nykyi­nen) hin­ta on joukkoli­iken­teen suo­sios­sa sivu­seik­ka jotain yksit­täisiä poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta (seu­tulip­pu kilo­metrin matkas­ta). Oleel­lisem­paa on palve­lu­ta­so eli suomek­si nopeus, täs­mäl­lisyys ja tar­jon­ta, joi­ta ei kor­ja­ta lipun­hin­to­jen hienosäädöl­lä vaan lait­ta­mal­la reitit ja liiken­neolo­suh­teet sel­l­aisik­si, että joukkoli­iken­nevä­li­neet eivät jumi­tu autoli­iken­teen ruuhkiin.

    Tämä ei ihan aikuis­ten oikeasti vaa­di sato­jen miljoonien tun­nelei­ta ja sil­to­ja vaan mm. oikean­levy­isiä kaisto­ja, toimi­vaa liiken­neva­lo-ohjaus­ta, tiukem­paa puut­tumista väärin­pysäköin­ti­in ja vain jos­sain ihan mah­dot­tomis­sa paikois­sa autoli­iken­teen rajoit­tamista. Kun bus­sit ja ratikat laite­taan kulke­maan ripeästi ja ajal­laan, saadaan resurs­seista paljon enem­män irti, ja toisaal­ta kas­va­va nopeus paran­taa houkut­tele­vu­ut­ta autoilu­un nähden.

    Siihen ei käsi­tyskykyni riitä, mik­si itse itsen­sä rahoit­tavia tehos­tus­toimen­piteitä ei ole tehty jo ajat sit­ten. Suun­nitelmia ja selvi­tyk­siä on ark­istot täyn­nä, mut­ta tosielämässä ei tapah­du mitään, m‑i-t-ä-ä‑n. Ja kaiken huipuk­si Jätkäsaaren neit­seel­liseen maas­toon vedet­ty uud­is­ratakin onnis­tu­taan rys­simään suun­nilleen kaikil­la tun­ne­tu­il­la tavoilla.

    Lisäk­si esikaupunkien osalta pitäisi koko lin­jas­tospaget­ti miet­tiä puh­taal­ta pöy­dältä uusik­si. Nykyi­nen bus­sil­in­jahim­meli on kovin vaikeasti hah­motet­tavis­sa ilman joukkoliikenneharrastuneisuutta.

  78. Jos autoilun mak­saa kaikki­neen itse, ei joukkoli­iken­teen kil­pailukyvyssä hinnal­taan ole mitään vikaa. Tuos­sa edel­lä todet­ti­inkin jo tek­i­jät, mitkä ovat merkit­täviä. Työ­suhdeau­toil­i­jat ovat asia erikseen.

  79. a_l: En tiedä, mut­ta luulen, ettei ärräl­lä halu­ta talkootyönä latail­la matkakortteja. 

    Tuol­ta tosi­aan näyttää. 

    http://dsjulkaisu.tjhosting.com/~hsl01/kokous/2011280–9.HTM

    Ihmette­len vaan, mis­tä tuon sopimuk­sen löytää ja mis­sä on viit­teet kil­pailu­tuk­ses­ta. Samal­la olisin kiin­nos­tunut luke­maan löytö­tavaroiden hoita­misen kil­pailu­tuk­ses­ta ja sopimis­es­ta. Luulisi, että joku pal­stan luk­i­joista näistä jotakin tietäisi.

  80. Pena:
    Kum­malli­nen ongel­ma Markul­la. Nimit­täin, ainakin nykyään, Göte­bor­gin raitio­vaunu­jen lip­puau­tomaat­teis­sa voi mak­saa luot­toko­r­tilla. Lisäk­si mon­elaisia joukkoli­iken­teen lip­pu­ja, myös ker­tal­ip­pu­ja, myy­dään isol­la osal­la kioskeista.

    Se lip­putau­tomaat­ti oli min­un karkeille aivoil­leni aivan liian mon­imutkainen, eikä esikaupunkialueel­la ollut kioskia mis­ään lähel­lä. Luot­toko­rt­tikin taisi olla luotet­tavas­sa jem­mas­sa majapaikas­samme, B&B‑omakotitalon yläk­er­ras­sa Sitä pait­si tuli vähän kiire.

    Meil­lä oli syymme mak­tus­taa autol­la eikä fly­gar­il­la tai junal­la. Halusimme nähdä Etelä-Ruot­sia. Mie­lenki­in­toinen reis­su, pääasi­as­sa pitkin pikkuteitä. Tup­sahdimme jos­sain Katrine­holmin lounais­puolel­la maan väestöl­lisen keskip­is­teeseen, ruukkikylään nimeltään Hjortkvarn. 

    Olisi hyödyl­listä laskea, kuin­ka mon­ta lip­putau­tomaat­tia tarvit­taisi­in, jos raitio­vaunu­jen kul­jet­ta­jara­has­tuk­ses­ta luovuttaisiin.

    1. Jos kul­jet­ta­jara­has­tuk­ses­ta luovut­taisi­in, tarvit­taisi­in esimerkik­si nelosen reitl­lä samaa aikataulua nou­dat­taen yksi ratik­ka vähem­män. Sil­lä rahal­la tek­isi mon­ta automaat­tia. Muis­taak­seni Wienis­sä kul­jet­ta ei myynyt lip­pu­ja eikä ollut automaat­tias, vaan lip­pu piti osa­ta ostaa muual­ta. Melkein mikä muu tahansa on edullisem­pi, kos­ka yhden henkilön ostaes­sa lip­pua noin 50 ihmistä odottaa.

  81. Voisi ehdot­taa että kaupun­ki lask­isi mon­tako päivää olisi takaisin­mak­suai­ka jos jokaiseen raitio­vaunuun asen­net­taisi­in kolikoil­la ja kor­tilla toimi­va lippuautomaatti. 

    Ja kan­nat­taa vali­ta valmis ratkaisu esim.
    http://www.smart-parking.com.ua/prospekt_citea.pdf

    sen sijaan että yritetään kek­siä pyörää uud­estaan suun­nit­tele­mal­la maail­man paras järjestelmä.

  82. Kuto­ja:
    Voisi ehdot­taa että kaupun­ki lask­isi mon­tako päivää olisi takaisin­mak­suai­ka jos jokaiseen raitio­vaunuun asen­net­taisi­in kolikoil­la ja kor­tilla toimi­va lippuautomaatti. 

    Ja kan­nat­taa vali­ta valmis ratkaisu esim.
    http://www.smart-parking.com.ua/prospekt_citea.pdf

    sen sijaan että yritetään kek­siä pyörää uud­estaan suun­nit­tele­mal­la maail­man paras järjestelmä.

    VR:n oper­oimis­sa lähi­ju­nis­sa on kul­jet­ta­jan lisäk­si vielä rahas­ta­ja eli kon­duk­tööri… Nämä kun vai­hde­taan lip­puau­tomaat­tei­hin niin takaisin­mak­suai­ka mitataan var­maan tunneissa.

  83. Osmo Soin­in­vaara: os kul­jet­ta­jara­has­tuk­ses­ta luovut­taisi­in, tarvit­taisi­in esimerkik­si nelosen reitl­lä samaa aikataulua nou­dat­taen yksi ratik­ka vähem­män. Sil­lä rahal­la tek­isi mon­ta automaat­tia. Muis­taak­seni Wienis­sä kul­jet­ta ei myynyt lip­pu­ja eikä ollut automaat­tias, vaan lip­pu piti osa­ta ostaa muual­ta. Melkein mikä muu tahansa on edullisem­pi, kos­ka yhden henkilön ostaes­sa lip­pua noin 50 ihmistä odottaa.

    Kul­jet­ta­jara­has­tus on lop­pumas­sa lähi­aikoina. Liian kauan sen lopet­ta­mi­nen on kestänyt. Valmis lau­takun­tae­si­tys oli valmi­ina jo kahdek­san vuot­ta sitten.

    Siitä, saadaanko nopeut­tamis­es­ta heti vaunusäästöjä, ei ole var­muut­ta. Aikanaan kun esi­tys­tä laa­dit­ti­in, sen tuek­si tehti­in sup­pea kent­tä­tutkimus keskus­tan pysäkeil­lä. Kerä­tyn mit­tau­saineis­ton mukaan viivesäästöt oli­vat ilmi­selviä, mut­ta suu­ru­us­lu­ok­ka oli kuitenkin liian pieni real­isoimaan vaunusääsöjä sil­loin hoide­tul­la raitiolinjastolla. 

    Nyt on eri lin­jas­to ja yhdessä muiden nopeut­tamis­toimien kanssa myös vaunusäästöjä tulee. Euroopas­sa on taval­lista, että raiti­oli­iken­teessä liput on ostet­ta­va ennen vaunuun nousua. Useim­minten joka pysäkil­lä on automaat­ti ja se olisi kyl­lä kallis ratkaisu Helsingissä.

  84. Sep­po Vep­säläi­nen: Kul­jet­ta­jara­has­tus on lop­pumas­sa lähi­aikoina. Liian kauan sen lopet­ta­mi­nen on kestänyt. Valmis lau­takun­tae­si­tys oli valmi­ina jo kahdek­san vuot­ta sitten.

    Siitä, saadaanko nopeut­tamis­es­ta heti vaunusäästöjä, ei ole var­muut­ta. Aikanaan kun esi­tys­tä laa­dit­ti­in, sen tuek­si tehti­in sup­pea kent­tä­tutkimus keskus­tan pysäkeil­lä. Kerä­tyn mit­tau­saineis­ton mukaan viivesäästöt oli­vat ilmi­selviä, mut­ta suu­ru­us­lu­ok­ka oli kuitenkin liian pieni real­isoimaan vaunusääsöjä sil­loin hoide­tul­la raitiolinjastolla. 

    Nyt on eri lin­jas­to ja yhdessä muiden nopeut­tamis­toimien kanssa myös vaunusäästöjä tulee. Euroopas­sa on taval­lista, että raiti­oli­iken­teessä liput on ostet­ta­va ennen vaunuun nousua. Useim­minten joka pysäkil­lä on automaat­ti ja se olisi kyl­lä kallis ratkaisu Helsingissä.

    Mit­tailin taan­noin raitio­vau­nunkul­jet­ta­ja-aikoinani lin­jal­la 10 lipun­myyn­ti­in ja liiken­neval­ois­sa sei­somiseen kulu­vaa aikaa. Otos on tilas­tol­lis­es­ti aut­ta­mat­ta liian pieni, vain kak­si kier­rosta kyseisel­lä lin­jal­la, mut­ta tuol­loin mit­tasin että arvi­ol­ta 6 min kier­rosa­jas­ta (tuol­loin noin 58 min) meni liiken­neval­ois­sa sei­somiseen ja 2 min lipunmyyntiin.

    Raitio­vau­nunkul­jet­ta­jien lipun­myyn­nin suh­teen pitäisi ymmärtää myös se, ettei lipun­myyn­ti­in suo­raan kulu­va aika ker­ro viivästyk­sen suu­ru­ut­ta, vaan jopa suurem­pi viivy­tys tulee siitä, että kul­jet­ta­jien lipun­myyn­ti aiheut­taa niin suur­ta epä­var­muut­ta pysäkki­aikoi­hin, ettei voi­da (oikeas­t­aan ei ole uskallet­tu) määritel­lä lasken­nal­lisia pysäkki­aiko­ja, joiden jäl­keen raitio­vaunulle annet­taisi­in automaat­tis­es­ti vihreää liiken­neval­ois­sa. Helsin­gin Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton liiken­neval­o­toimis­to voi vahvis­taa tämän.

  85. a_l: VR:n oper­oimis­sa lähi­ju­nis­sa on kul­jet­ta­jan lisäk­si vielä rahas­ta­ja eli kon­duk­tööri… Nämä kun vai­hde­taan lip­puau­tomaat­tei­hin niin takaisin­mak­suai­ka mitataan var­maan tunneissa.

    Kon­duk­tööri — nimen­sä mukaises­ti — johtaa junan kulkua, mm. antaa kul­jet­ta­jalle lähtölu­van ja varmis­taa yleosä jäjestys­tä. Lipun­myyn­ti on vain sivutoimi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.