Kestävän talouden foorumi: koulu tukee luokkayhteiskuntaa

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Sun­nun­tai-iltana Berli­inin Suo­mi-insti­tuutin johta­ja Anna-Mai­ja Mertens ker­toi saksalaisuudesta.

Sak­sa on suo­ma­laisen silmin voimakas luokkay­hteiskun­ta, jos­sa muodol­lisia oppi­ar­vo­ja arvoste­taan suuresti. Herr doc­tor pääsee rav­in­tolan pöytä­va­rauk­sis­sa jonon ohi.
Koko ikälu­ok­ka käy samaa koulua vain neljä vuot­ta. Sen jäl­keen edessä on jako kolmeen, osa tähtää aka­teemiseen koulu­tuk­seen (vrt. oppik­oulu), osa käytän­nöl­lisem­pään osaamiseen ja heikoim­mat varsin vaa­ti­mat­tomaan opetuk­seen. Tämä pitää yhteiskun­talu­okat eril­lään myös seu­raa­van sukupol­ven aikana.

Ham­puris­sa oli vuosia sit­ten yri­tys muo­dostaa kris­til­lis­demokraat­tien ja vihrei­den hal­li­tus. Sen ohjel­maan kuu­lui myöhen­tää tuo­ta jakoa kahdel­la vuodel­la kym­men­vuo­ti­aista kak­si­tois­tavuo­ti­aisi­in. Han­ke sai niin paljon vas­tus­tus­ta, että koko koali­tio­hal­li­tus kaatui.

Pisa-tutkimuk­sis­sa Sak­sa luon­nol­lis­es­ti men­estyy tämän seu­rauk­se­na heikosti.

Saksa 2010-luvulla — journalistinen katsaus

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Sun­nun­tai klo 15, lentoase­ma ennen lähtöä

Ilk­ka Ahtiala
(Hesarin Berli­inin kir­jeen­vai­h­ta­ja, nyky­isin MTV3:n uutispäällikkö)

Merkel on ylivoimais­es­ti suosi­tu­in poli­itikko, joka var­maankin jatkaa syksyn vaalien jäl­keen. Sak­san talousih­meen loi kuitenkin demari Schröder, joka toteut­ti erit­täin kovaot­teisen työre­formin. Sosi­aal­i­tur­vas­ta tehti­in erit­täin kan­nus­ta­va, ellei suo­ras­taan työhön pakot­ta­va. Schröder sanoi sen suo­raan: kenenkään ei pidä lep­äil­lä yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la. Uusien työn­tek­i­jöi­den ehto­ja on heiken­net­ty huo­mat­tavasti, jol­loin uusil­la ja van­hoil­la on sama työ, mut­ta ei palk­ka. Tietääk­seni Sak­sas­sa on nyt paljon työssä käyviä köy­hiä. Ohjel­ma on toimin­ut. Työt­tömyys on laskenut vuo­den 2005 4,8 miljoonas­ta vuo­den 2010 3,0 miljoon­aan. Jat­ka lukemista “Sak­sa 2010-luvul­la — jour­nal­isti­nen katsaus”

Sitran Kestävän talouden foorumi Berliinissä 4.–8.11.2012

Olen sun­nun­taista torstai­hin Sitran kestävän talouden foo­ru­mis­sa Berli­inis­sä.

Meitä on kolmisenkym­men­tä eri alo­jen edus­ta­jaa hah­mot­tele­mas­sa kestävän talouden strate­giaa ja samal­la valmis­tele­mas­sa erään­laista uut­ta talous­poli­ti­ikan johtamiskurssia. Blo­gin ylläpi­toon voi siis tul­la katkok­sia. Toisaal­ta yritän rapor­toi­da foo­ru­mis­tamme, kos­ka jär­jestäjät toivo­vat tälle mah­dol­lisim­man suur­ta avoimuutta.

Meil­lä on myös opma face­book-sivus­to osoitteessa
http://www.facebook.com/KestavaTalous.

Työmarkkinat syrjivät heikkoja

(Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-palstalla)

Mik­si kas­va­va osa nuorista syr­jäy­tyy eikä kel­paa tai ei hakeudu töi­hin? Tästä äärim­mäisen tärkeästä kysymyk­sessä ei saa oikein otet­ta. Asi­as­ta on tuotet­tu val­tavasti tietoa, mut­ta se on sir­paleista ja vah­vasti ide­ol­o­gis­es­ti pain­ot­tunut­ta. Sen poh­jal­ta ei voi tehdä kelvol­lista toim­intao­hjel­maa. Tarvit­sisimme kat­ta­van epi­demi­ol­o­gisen tutkimuk­sen keino­ja käyt­tävän tutkimuk­sen syr­jäy­tymisen syistä. Mikään hypo­teesi saisi olla ennal­ta sopi­mat­tomana kielletty.

Minä hah­motan asian työ­markki­noiden huonon toimin­nan, koulun syr­jäyt­tävän vaiku­tuk­sen, päi­htei­den ja kas­vavien sosi­aal­is­ten ero­jen muo­dosta­mana kokon­aisuute­na, jos­sa eri tek­i­jät vahvis­ta­vat tois­t­en­sa vaiku­tus­ta.  Jat­ka lukemista “Työ­markki­nat syr­jivät heikkoja”

Pysäköintipolitiikkan kehittämisestä

Palaan taas pysäköin­tipoli­ti­ikkaan, kos­ka sitä koske­va peri­aatepäätös on tulos­sa kaupunkisuunnittelulautakuntaan. 

Olen kir­joit­tanut asi­as­ta pam­fletis­samme “Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä”. Yritän tässä täs­men­tää, mitä tarkoi­tan pam­fletis­samme pysäköin­nin jär­jestämis­es­tä. Tämä tek­sti kos­kee näitä uusia aluei­ta, jois­sa ei ole ilmaista asukaspysäköin­tiä kadun­var­res­sa. Asukaspysäköin­tialueil­la kysyn­tää ja tar­jon­taa ei voi saa­da tas­apain­oon nos­ta­mat­ta asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa olennaisesti.

Kaavaan tulee mah­dol­lis­taa osa­puilleen nykyisen normin kaltainen autopaikkamäärä, mut­ta siitä ei ole pakko toteut­taa kuin osa. Sen kuin­ka suuri osa, pitäisi riip­pua paikan hin­nas­ta. San­o­taan, että osa­puilleen 50 – 60 pros­ent­tia olisi pakko rak­en­taa. Jos mak­suhalukas­ta  kysyn­tää esi­in­tyy, on tehtävä paikko­ja lisää. Jat­ka lukemista “Pysäköin­tipoli­ti­ikkan kehittämisestä”

Perässähiihtäjäblogilla suuri suosio

Lain­aus Hesarista

“Kun­tavaale­ja seu­ran­nut Perässähi­ihtäjä-blo­gi sulkeu­tui keskivi­ikkoaa­mu­na. Blo­gi oli auki 26 päivää, ja siinä käyti­in hyvin vilka­s­ta keskustelua läh­es yötä päivää.

Kom­ment­te­ja julka­isti­in yhteen­sä 783.”

Samana aikana täl­lä blogilla julka­isti­in 2076 kommenttia.

Maakuntamalli?

(Kir­joi­tus on julka­istu net­tikolumn­i­na Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön sivuil­la www.kaks.fi)

Kansli­apääl­likkö Markku Lehto esit­ti aikanaan Suomeen kah­takym­men­tä kun­taa. Käytän­nössä kun­nista tehtäisi­in maakun­nan kokoisia. Se edel­lyt­täisi tietysti toimi­vaa kun­nanosa­hallintoa, kos­ka kaikkia asioi­ta ei kan­na­ta päät­tää noin keskitetysti.

Itse yritin pari vuot­ta sit­ten selvi­tys­miehenä tehdä Päi­jät-Hämeestä yhtä kun­taa. Vaikein­ta oli kun­nanosa­hallinnon jär­jestämi­nen. Esitin, että entiset kun­nat jatkaisi­vat riisu­tu­in tehtävin ja oman val­tu­us­ton ohjaam­i­na pitäjinä. Pyysin ilman tulosta kun­t­a­min­is­teri Mari Kiviniemeltä lain­muu­tos­ta, joka tek­isi mah­dol­lisek­si vali­ta pitäjille val­tu­us­tot suo­ril­la vaaleil­la. Val­lan karkaamista pelkäävät päi­jäthämäläiset hylkä­sivät koko esi­tyk­sen. Jat­ka lukemista “Maakun­ta­malli?”

Kruununhakalaiset herätys!

Helsin­ki hark­it­see luop­u­vansa suun­nitel­mas­ta rak­en­taa sil­ta Kru­u­nun­haas­ta Kru­unuvuoren­ran­nan uudelle asuinalueelle.

Täl­lainen otsikko löy­tyi päivän net­ti­h­e­sarista. Aika moni oli tulkin­nut tämän niin, että Kru­unuvuoren ratikas­ta hark­i­taan luop­umista. Min­un piti arvostel­la Hesaria uuti­sankas­ta, mut­ta luet­tuani uutisen on myön­net­tävä, että se on ymmär­ret­tävis­sä myös oikein. Suurin osa kom­men­toi­jista oli ymmärtänyt tämän myös koko yhtey­destä luop­umisek­si. Jat­ka lukemista “Kru­u­nun­hakalaiset herätys!”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.10.2012

Munkkivuoren ratik­ka

Virkamiehet selvit­tivät, mik­si ratikkalin­ja ei ole kan­nat­ta­va ilman Topeliuk­senkadun yhteyt­tä. Ilman sitä ratik­ka ei pysty kor­vaa­maan merkit­tävää määrää bus­sili­iken­net­tä, kos­ka Töölön yhtey­det oli­si­vat edelleen riip­pu­vaisia bus­seista. Tämä argu­ment­ti on pakko ottaa todes­ta. Niin­pä tyy­dyin esit­tämään, että selvitetään toteut­tamis­mah­dol­lisu­udet ilman Turun­väylän tun­neloin­tia, mikä meni läpi yksimielis­es­ti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 30.10.2012”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 30.10.2012

Nyt alkaa se aika kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa, jos­sa val­tansa menet­täneet ehtivät vielä tehdä päätök­siä. Kun val­tu­us­tos­ta vai­h­tuu melkein puo­let, tun­tuu vähän nolol­ta tehdä iso­ja poli­it­tisia päätök­siä van­hal­la val­tu­us­tol­la. Tälle nyt ei kuitenkaan voi mitään. Kaupungille on tehtävä esimerkik­si bud­jet­ti. (esi­tys­lista)

 

Capel­lan puis­to­tien kort­telei­den asemakaavaluonnos

Nyky­isin saamme nämä kaa­vat pdf-tiedos­toina ja yritämme tihru­ta niitä tietokoneemme näytöltä. Tämä muo­dostaa ongel­man mit­takaa­van kanssa. Tässä kaavas­sa lukee, että se on piir­ret­ty mit­takaavas­sa 1:1000, mut­ta tämä ei tietokoneen näytöl­lä tarkoi­ta yhtään mitään. Halu­an mit­ta­janan! Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 30.10.2012”