Seuraavat 400 000 helsinkiläistä on julkaistu.

10.10.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, Oden vaaliohjelma, _ 

Kaupunkisuunnittelupamflettimme “Seuraavat 400 000 helsinkiläistä” on nyt julkaistu nettiversiona. Paperille painettuna se on saatavissa viikon sisällä.

Helsingin seudulle ennustetaan tulevan 25 vuodessa 400 000 asukasta lisää. On seudun suurimpia päätöksiä, mihin tälle väestömäärälle rakennetaan asunnot. Kirja on voimakas kannanotto ehyemmän ja tiiviimmän yhdyskuntarakenteen puolesta, kaupungin, jossa voidaan liikkua, jalan, pyörällä ja raitiovaunuilla.

Kokeilemme nettiversiossa mikrorahoitusta nähdäksemme, voiko tällä periaatteella rahoittaa kirjan tekemistä Suomessa. Kirjan voi ladata ilmaiseksi, mutta toivomme vapaaehtoista viiden euron maksua lahjoituksena. Tuotot jaetaan tekemiseen osallistuneiden kesken käytettäväksi vaalikampanjan rahoitukseen.

Kirjan paperiversiota myydään viiden euron hinnalla siellä, missä sitä satutaan myymään. Kaikki tekijät pyrkivät pitämään kirjaa mukanaan. Kerromme erikseen, milloin kirjaa on saatavilla vaalimökillämme. Kirjan voi myös tilata postimyyntinä. Kotiin Suomeen postitettuna sen hinta on postituskuluineen 10 euroa.

Kirjan nettiversion voi ladata tästä. Huomatkaa, että tiedosto on varsin kookas, 6,6 Mt. Vapaaehtoisen maksun voi tehdä tilille FI44 1200 3500 3052 14 . Tilin omistaja on Otso Kivekäs.

Paperiversion voi tilata lähettämällä otsikolla PAMFLETTI tilausviestisi osoitteeseen osmo (ät) soininvaara.fi. Merkitse viestiin teksti rivisiirtoineen seuraavasti:

Nimi
mahdollinen c/o osoite
Katuosoite
Postinumero ja -toimipaikka
 
Siis esimerkiksi
  
Matti Meikäläinen
Yritys Oy
Tulitie 5 A 32
00170 HELSINKI 
 

tai

Matti Meikäläinen
Tulitie 5 A 32
00170 Helsinki
 

Lähetän tämän jälkeen maksutiedot ja viitenumeron.
Kirja lähtee, kun maksu on maksettu ja kirja on tullut painosta.

 

Kommentit

73 Vastausta artikkeliin “Seuraavat 400 000 helsinkiläistä on julkaistu.”

  1. Otso Kivekäs » Seuraavat 400 000 helsinkiläistä kirjoitti 10.10.2012 kello 13:46

  2. Grejus kirjoitti 10.10.2012 kello 14:58

    Pamfletissa on malleja joilla autoilua voitaisiin vähentää. Niistä lähes kaikki tärkeimmät perustuvat taloudelliseen keppiin.

    – Ruuhkamaksut
    – Huutokaupataan autoiluluvat
    – Korkeampi hinta asukaspysäköintiluvista.

    Autoilu vähenee? Aivan varmasti. Köyhät siirtyvät pakosta muihin liikkumismuotoihin, rikkaille jää tyhjemmät tiet. Oikein yhteiskuntakelpoista politiikkaa.

    Kuka näitä oikein keksii?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. hupsis kirjoitti 10.10.2012 kello 15:33

    Kirjanen on kirjoitettu aika ikävällä tyylillä joka saa asioita periaatteessa kannattavan etsimään niissä vastustettavaa. Kannattaisi ehkä yleisemminkin kiinnittää tuohon hieman huomiota ellei tarkoitus ole saarnata kuorolle. Soininvaaran osuudet ovat kyllä paremmasta päästä.

    Tärkeää on myös että ihmisillä on todellinen mahdollisuus valita, eli kuntien välistä yhteistyötä ei pidä tehdä liikaa ja pakottaa ihmisiä hitaan ja epämukavan joukkoliikenteen käyttäjiksi kaavoittamalla palvelut ja työpaikat paikkoihin joihin ei muuten pääse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Viherinssi kirjoitti 10.10.2012 kello 16:28

    Grejus:
    Pamfletissa on malleja joilla autoilua voitaisiin vähentää. Niistä lähes kaikki tärkeimmät perustuvat taloudelliseen keppiin.

    Käytännössä näyttää siltä, että vaihtoehtoja on kaksi:

    1. Laitetaan autoilulle niin paljon maksuja, että liikkuminen autollakin pysyy ripeänä. Samalla järjestelmä tuottaa rahaa muun liikkumisen tukemiseen. (= autoilijat maksavat muille siitä, että nämä eivät autoile)

    2. Annetaan koko roskan muuttua surkeaksi jumiruuhkaksi, jossa seisovat kaikki muut paitsi kiskoilla kulkevat.

    Muut vaihtoehdot vaativat paljon rahaa, jota ei ole, eikä näytä mistään tulevankaan.

    Grejus: Köyhät siirtyvät pakosta muihin liikkumismuotoihin, rikkaille jää tyhjemmät tiet. Oikein yhteiskuntakelpoista politiikkaa.

    Jälkimmäinen tietenkin saattaisi olla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta parempi, kun kaikilla on kurjaa. Paitsi ettei tuo ykkönenkään ihan kammottavan epäoikeudenmukainen ole, koska:

    – nykyään julkisilla kulkevilla palvelutaso paranee ruuhkien vähetessä ja järjestelmässä olevan rahan lisääntyessä; kaikkein köyhimmät kuuluvat tähän ryhmään

    – varakkaimmilla on joka tapauksessa hyvät mahdollisuudet valita asuinpaikkansa parempien liikenneyhteyksien varrelta niin halutessaan; tätä mahdollisuutta ei köyhemmillä ole

    – autoilun maksukuormitusta lisäämällä hyvätuloisten (jotka keskimäärin autoilevat) maksama osuus yhteisistä menoista kasvaa

    Mutta onhan se kivaa, kun vasemmisto vastustaa maksujen lisäämistä, koska se kurittaa heidän äänestäjiään. Oikeisto vastustaa maksujen lisäämistä myös, koska se kurittaa heidän äänestäjiään.

    Olennaistahan tässä kuitenkin on se, mihin ne ruuhkamaksuista ja kalliimmasta pysäköinnistä maksettavat rahat käytettäisiin. Se lopulta määrää sen, mikä tulonjakovaikutus maksuilla on. Järkevintä olisi käyttää rahat liikennejärjestelmään takaisin, jolloin ne koituisivat kaikkien hyväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Marko Hamilo kirjoitti 10.10.2012 kello 16:29

    Yritin löytää pamfletista heikkoa kohtaa, mutta kyllä se tuntuu vettä pitävän.

    http://www.tiede.fi/blog/2012/10/10/seuraavat-400-000-helsinkilaista/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Mika Lako kirjoitti 10.10.2012 kello 19:08

    Termin “helsinkiläisyys” sisältö ainakin minulle epäselväksi. Ilmeisesti jotain välillä Helsingin kaupunki – pääkaupunkiseudun 14 kuntaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ville kirjoitti 10.10.2012 kello 21:11

    Grejus: Autoilu vähenee? Aivan varmasti. Köyhät siirtyvät pakosta muihin liikkumismuotoihin, rikkaille jää tyhjemmät tiet. Oikein yhteiskuntakelpoista politiikkaa.

    Ei se niin mene. Rikkaatkin voivat olla tarkkoja rahoistaan tai muista syistä käyttää julkista liikennettä (esim. Aatos Erkko tai New Yorkin pormestari on nähty julkisissa liikennevälineissä). Asian voisi tietysti hoitaa niinkin, että verovaroista annetaan kaikille autotulliseteleitä, jotka voi halutessaan ottaa myös rahana. Autoilijoiden ei tarvitsisi varsinaisesti maksaa autotulleja, mutta muut saisivat rahaa takaisin. Veroja tietenkin pitäisi jostain kerätä vähän lisää tai ottaa lisää lainaa, mutta sehän ei ole keneltäkään pois kun se on kaikilta pois;)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. -e- kirjoitti 10.10.2012 kello 21:25

    Ville Niinistö tv:ssä vaatii, että autoilua pitää verottaa maaseudulla lievästi ja kaupungissa ankarammin. Ei tällä paljon ääniä vihreille Helsingissä heru, jos ei samalla lupaa, että rahat jää Helsinkiin. Ja vaikka hän lupaisikin, niin mitä sitten oikeasti tapahtuu? Kaikki rahat menevät valtion kassaan, ja asia unohtuu kun rahaa jaetaan tai korvamerkintää väitetään sovellettavan jossain, mutta sitten jossain muualla stadilaisten rahat ryöstetään kuitenkin. Epäluottamukseni on suurta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. -e- kirjoitti 10.10.2012 kello 21:37

    Ja nyt se (Ville Niinistö) selittää, miten maalla voidaan vihreiden mielestä yhdistellä maanviljelystä, luontomatkailua ja käsitöitä. Tarkoitti varmaan, että kaikkea alkeellista mihin maalaisten nyt voi juuri ajatella kykenevän tukiaisilla elämisen lisäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Grejus kirjoitti 10.10.2012 kello 22:17

    Ville: Ei se niin mene. Rikkaatkin voivat olla tarkkoja rahoistaan tai muista syistä käyttää julkista liikennettä (esim. Aatos Erkko tai New Yorkin pormestari on nähty julkisissa liikennevälineissä).

    Tuskin ruuhkamaksut saavat ketään valmiiksi julkisilla kulkevaa tarttumaan rattiin. Hyvätuloisilla se on kuitenkin omasta valinnasta kiinni.

    Valmiiksi julkisilla kulkevat rikkaat tai ruuhkamaksusetelit eivät poista sitä tosiasiaa, että huutokaupat ja suuret ruuhkamaksut tekevät autoilun mahdottomaksi vähätuloisille, vaikka todellinen tarve auton käyttöön olisi olemassa. Suurituloisten autoilu sen sijaan jopa lisääntyy, koska köyhät pysyvät poissa väyliltä.

    Ei hyvää politiikkaa, ei ainakaan yhteiskunnan eriarvoistumisen kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Grejus kirjoitti 10.10.2012 kello 22:28

    Viherinssi
    – varakkaimmilla on joka tapauksessa hyvät mahdollisuudet valita asuinpaikkansa parempien liikenneyhteyksien varrelta niin halutessaan; tätä mahdollisuutta ei köyhemmillä ole

    Eikö tämä argumentti puhu juuri autoiluoikeuksien varakkuusperusteista jakoa vastaan?

    Pienituloiset Helsinkiläiset asuvat lähiöissä joissa autoilu ei aiheuta ruuhkia ja joissa kävely, pyöräily ja julkiset ovat huonompi vaihtoehto kuin Vironniemellä.

    Ruuhkamaksu Jakomäestä Rautatieasemalle olisi huomattavasti enemmän kuin Eirasta. Siellä on myös vähemmän ruuhkia ja kävelymatkan sisällä paljon vähemmän kauppoja kuin Aleksin eteläpuolella. Päiväkotipaikka saattaa aueta viereisestä lähiöstä, johon ei ole julkisia yhteyksiä.

    Silti Eiralaisen autoilu jatkuu ja Jakomäkeläisen loppuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. KariS kirjoitti 10.10.2012 kello 22:43

    -e-:
    Ja nyt se (Ville Niinistö) selittää, miten maalla voidaan vihreiden mielestä yhdistellä maanviljelystä, luontomatkailua ja käsitöitä. Tarkoitti varmaan, että kaikkea alkeellista mihin maalaisten nyt voi juuri ajatella kykenevän tukiaisilla elämisen lisäksi.

    Vihreiden kannalta valitettavaa. Ville epäonnistui aika totaalisesti. Pikaratikat Turkuun ei ole ratkaisu pienten kuntien ongelmaan kuten Ville toimittajan kysymykseen vastasi. Suppea näkökulma korostui liikaa. Jopa helsinkiläisenä tunsin myötähäpeää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Ville kirjoitti 10.10.2012 kello 22:46

    -e-: autoilua pitää verottaa maaseudulla lievästi ja kaupungissa ankarammin.

    No se ongelmahan ei ole maaseudulla eikä kaupungissa vaan epäkaupungissa kaupunkien ympärillä, josta autoilla ajetaan ruuhkauttamaan kaupungit. Koska kaupungissa pärjää ilman autoakin, toimivin keksitty ratkaisu on verottaa autolla ajamista kaupungissa. Mutta se siis kohdistuu enemmän kaupunkien ympäristön autoilijoihin kuin kaupunkilaisiin. Joka tapauksessa olemassa oleva yhdyskuntarakenne perustuu autoiluun ja kun Vihreät eivät ole ensisijassa pro autoilu -puolue, heidän pitää tehdä paljon työtä vakuuttaakseen autoalueen asukkaat siitä, että heidän elämäntapansa perustuu vääriin ratkaisuihin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ville kirjoitti 10.10.2012 kello 22:50

    …ja siis vääriin ratkaisuihin, jotka ovat tehneet jotkut muut ennen meitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Eero Saastamoinen kirjoitti 10.10.2012 kello 23:21

    Miksi Helsinkiä on poliittisesti ruvettu väkisin kasvattamaan. Nyt sinne työnnettiin 2500 uutta opiskelupaikkaa ja sitä suojeltiin suurella rahalla suurimmaksi yliopistokaupungiksikin.
    Sinne keskitetään suuret sotilaskasarmit ympäri Helsinkiä ja siitä halutaan tehdä nopeassa tempossa suurta miljoonaan asukkaaseen yltävää metropolia. Samaan aikaan sen liikenne puuroutuu, kun sen alueen itä-länsisuuntainen liikenne muodostaa pikkusuomen kaltaisen sumpun ,jossa kulku Turusta Kotkaan on tuskien taival. Mihin Helsingin hidastusta tarvitaan, kun pohjoisesta tuleva ei pääse kuitenkaan autollaan merta edemmäksi kalaan. Ei tunnelikaan Tallinnaan vetäisi eteläsuuntaan tarpeeksi hyvin. Helsingin hidastus koituu pahasti Suomen kohtaloksi, kun nuoren väen ja opiskelijoiden asuntotarvetta ei kyetä turvaamaan millään rakennusmekanismilla, vaan jatkuva asuntopula ja liikennesolmut kasvavat alueella. Pitäisi pystyä nauhoittamaan Helsingin kasvua itään nauhana Porvoon suuntaan ja länteen Turun suuntaan. Pohjoiseen kasvu nauhoitetaan Tampereen suuntaan. Suuri osa liiasta asutuksésta on vietävä noihin kolmeen ilmansuuntaan, eikä typistää vielä lisää Helsinki-keskiötä. Kukaan ei tule kaipaamaan Suomessa enään suurempaa Helsinkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Markku Jutila kirjoitti 10.10.2012 kello 23:49

    Ruuhkat ovat paras yksityisautoilun hillitsijä! Testaavat myös oman auton tarpeellisuuden. Lisäkaistat täyttyvät kunnes reitin kyllästymispiste eli matka-aika on sama kuin ennen kaistoja. Ruuhkamaksuilla saadaan kyllä köyhät kyykkyyn, mutta jupit ajaisivat sitäkin enemmän ja ilmeisesti myös tarpeettomampaa ajoa.
    Kaikkein yksinkertaisinta on verottaa pysäköintiä ja polttoaineita, mutta näitä ei haluta käyttää, koska autoilu “saattaisi oikeasti vähentyä” ja valtion verotulot pienentyä. Ns. “käyttöveroilla” kilometrikustannus putoaa ajomatkan lisääntyessä, joten ne yllyttävät ajamaan. Pidetään huolta siitä, että julkisilla ja fillarilla pääsee aina nopeammin ja edullisemmin kuin omalla autolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Ejurr kirjoitti 11.10.2012 kello 0:51

    Jokuhan voisi väsäillä tällaisen vastaavan videon Helsingin seudusta, minkä samanmieliset ruotsalaiset ovat tehneet:

    http://youtu.be/SQvMB3_VdOI

    Suosittelen katsomaan, mikäli ruotsin kieli taipuu edes jotenkin. Tai vaikkei taipuisikaan, niin kyllä videon ymmärtää vain katsomallakin. Voisi vain olla monelle helpompi samaistua jos esimerkit olisivat tältä puolen lahtea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.10.2012 kello 1:05

    Apua!
    Tähän asti olemme pitäneet Tukholmaa esimerkkinä ja Helsingin seutua katastrofina. Jos Tukholmakin on katastrofi, niin…?
    Hyvä linkki!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Jari kirjoitti 11.10.2012 kello 0:54

    Grejus:
    Pamfletissa on malleja joilla autoilua voitaisiin vähentää. Niistä lähes kaikki tärkeimmät perustuvat taloudelliseen keppiin.

    – Ruuhkamaksut
    – Huutokaupataan autoiluluvat
    – Korkeampi hinta asukaspysäköintiluvista.

    Autoilu vähenee? Aivan varmasti. Köyhät siirtyvät pakosta muihin liikkumismuotoihin, rikkaille jää tyhjemmät tiet. Oikein yhteiskuntakelpoista politiikkaa.

    Kuka näitä oikein keksii?

    Miksi autoilua pitää vähentää? Ei perhe voi elää ilman autoilua Suomessa. Miksei tehosteta liikennettä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Mikko H kirjoitti 11.10.2012 kello 3:49

    Tähän asti olemme pitäneet Tukholmaa esimerkkinä ja Helsingin seutua katastrofina.

    Videopätkä voisi yhtä hyvin kuvata myös Kööpenhaminaa, joka myös meillä usein mainitaan hyvänä esimerkkinä. Jonkun EU:n instanssin tutkimuksessa muutama vuosi sitten Köpis ja Helsinki todettiin pahiten hajautuneiksi kaupungeiksi, kun mukana oli muistaakseni nelisenkymmentä eurooppalaista kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Jaakko Laurila kirjoitti 11.10.2012 kello 6:37

    Vastustan verojen ja maksujen korottamista, koska kerätyt varat käytettäisiin kuitenkin kaikkeen muuhun kuin sellaiseen, josta olisi hyötyä ns. yhteiselle hyvälle.

    Jos halutaan suunnata varoja esim. julkiseen liikenteeseen, tehdään julkinen liikenne houkuttavammaksi, niin se kerää maksunsa itse.

    Jos ajatellaan kerättävän rahaa julkiselle liikenteelle esim. autoilijoilta, se raha menee ns. Kankkulan Kaivoon, todennäköisesti joku lahjoittaa ne rahat suoraan Kreikkaan tai saksalaisille pankeille, jotka ovat perimässä saataviaan Kreikalta, Espanjalta, Italialta jne.

    Veroasteemme on jo nyt maailman korkeimpia, kuristamme itsemme jos annamme valtaa lisää näille himoverottajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. KKK kirjoitti 11.10.2012 kello 9:15

    Kiitos hyvästä kirjasta. Vahinko vaan, että minulla on vain yksi ääni käytössä. En voi teitä kaikkia äänestä. Tuosta Hitaksen siunauksellisuudesta olen kyllä täysin eri mieltä. Se nyt vaan on väärin, että yhteisiä varoja käytetään joidenkin mutta ei kaikkien ihmisten asumisen subventoimiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. tpyyluoma kirjoitti 11.10.2012 kello 9:19

    Henk.koht. vasemmistosta ärsyttää eniten ohjausmaksujen vastustaminen perusteella että ne ovat köyhiltä pois. Ikään kuin ei olisi mitään keinoa kompensoida vaikutusta saatavilla tuloilla. Kääntäen tuo on ihan yhtä idioottimaista kuin oikeiston vastustus perusteella nostaa veroja, vaikka veroaste ei tietenkään riipu siitä mitä verotetaan vaan kuinka suuret julkiset menot ovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Otso Kivekäs kirjoitti 11.10.2012 kello 9:34

    Jari: Miksi autoilua pitää vähentää? Ei perhe voi elää ilman autoilua Suomessa. Miksei tehosteta liikennettä?

    Pamfletin koko ensimmäinen osa on käytetty kysymykseen siitä, millä eri tavoin kaupungissa voi elää, ja mikä on auton rooli eri elämäntavoissa. Suosittelen erityisesti lukuja “Kaupunkilaiset elämäntavat” ja “Pärjääkö lapsiperhe elää ilman autoa?” aihepiiriin tutustumiseen.

    Tiivistetysti: auton tarve määräytyy ennen kaikkea asuinpaikan mukaan. Tiiviimmällä alueella tarve on vähäisempi. Lapsiperheet omistavat autoja toki jonkin verran muita enemmän kaikilla alueilla, mutta yhteys näyttäisi olevan heikompi.

    Havainnollistava graafi tässä. (lähde: yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet -tutkimus)

    Liikenteen tehostaminen autoiluun perustuen taas ei yksinkertaisesti toimi kasvavilla kaupunkiseuduilla, vaan lisääntyvä tiekapasiteetti lisää liikennettä, kunnes tiet ovat taas tukossa. Pamfletin luku V, “Keinoja helpottaa autoilua Helsingissä” käsittelee tätä aihetta. Viherinssin tiivistys aiheesta yllä vastaa aika hyvin tuloksia, mihin empiirissä tutkimuksissa on päädytty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. KKK kirjoitti 11.10.2012 kello 10:26

    Eero Saastamoinen: Kukaan ei tule kaipaamaan Suomessa enään suurempaa Helsinkiä.

    Aika monet ihmiset kuitenkin on valmiita maksamaan varsin korkeita hintoja Helsingissä asumisesta. Myös helsinkäläisiin oppilaitoksiin on kovempi tunku kuin maalaisopistoihin. Ihmiset eivät näköjään siis tiedä mikä heille on itselleen parasta. Kiva kun tulit sen tänne kertomaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kari Koskinen kirjoitti 11.10.2012 kello 10:47

    Grejus:
    Valmiiksi julkisilla kulkevat rikkaat tai ruuhkamaksusetelit eivät poista sitä tosiasiaa, että huutokaupat ja suuret ruuhkamaksut tekevät autoilun mahdottomaksi vähätuloisille, vaikka todellinen tarve auton käyttöön olisi olemassa. Suurituloisten autoilu sen sijaan jopa lisääntyy, koska köyhät pysyvät poissa väyliltä.

    Ei hyvää politiikkaa, ei ainakaan yhteiskunnan eriarvoistumisen kannalta.

    Noh, tätäkin asiaa on tutkittu Ruotsin ruuhkamaksujen osalta, tiivistelmä keskeisimmistä havainnoista tässä:
    http://www.regjeringen.no/upload/SD/Vedlegg/Veg%20og%20vegtrafikk/070522_foredrag_eliasson.pdf

    Sivut 33 ja 34 käsittelevät vaikutusta tuloryhmittäin. Maksu osui kaikista eniten suurituloisiin, eli se on käytännössä progressiivinen tulonsiirto.

    Toisaalta, kaikkein pienin muutos autoiluun oli pienimmässä tuloluokassa, mikä ei tukisi väitetä, että se tekisi autoilun “mahdottomaksi” köyhille. Eniten autoilua näyttäisivät vähentäneen keskituloiset.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Kari Koskinen kirjoitti 11.10.2012 kello 11:16

    Markku Jutila: Ruuhkat ovat paras yksityisautoilun hillitsijä!

    No itseasiassa ruuhkat ovat ihan yhtä hyvä tapa hillitä autoilua kuin Neuvostoliitto-tyylinen jonottaminen on hyvä tapa hillitä elintarvikkeiden kysyntää.

    Tai oikeastaan vielä surkeampi. Nimittäin, kun väylät ruuhkautuvat, niiden välityskyky pienenee. Tämä tarkoittaa, että se kallis väyläinvestointi on vajaakäytössä.

    Karkeasti ongelma on siinä, että autoilija huomioi kyllä sen, että ruuhkaan tuhrautuu aikaa, mutta ei sitä, että sinne ruuhkaan meneminen tuhlaa myös muiden (toisten autoilijoiden) aikaa. Tästä syystä yksittäisten ihmisten valinnat eivät johda optimaaliseen ratkaisuun. Sitä kutsutaan ulkoisvaikutukseksi.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Jari V kirjoitti 11.10.2012 kello 11:27

    Kysymyksen voi toki kääntää väittelyksi siitä, onko kaikilla oikeus autoilla, mutta tällainen periaatekeskustelu ei ratkaise mitään. Kaikkien mahdollisten ennusteiden mukaan meillä on edessä tilanne, jossa Helsingin seudun liikennepolitiikassa on kerta kaikkiaan pakko tehdä jotain valintoja. Autoilun kasvaminen lineaarisesti joko ruuhkauttaa tiet pysähdyksiin tai edellyttää sellaisia väyläinvestointeja, joihin ei ikimaailmassa ole varaa. Mielelläni näkisin, että tähän väistämättömyyteen varauduttaisiin ennalta sen sijaan, että pidetään kynsin hampain kiinni 60-luvun ihanteista.

    On siis aivan sama, onko kaikilla yhtäläinen oikeus autoiluun, koska todellisuudessa kaikki eivät voi autoilla, sellaista infraa ei ole eikä tule. Siitä, miten valikointi tapahtuu, voidaan tietysti keskustella, mutta jos lähtökohtana on, ettei mikään saa maksaa mitään, päädytään jonottamiseen eli ruuhkaan – ne ajavat, joilla on aikaa odottaa. Mikäli tämä on ratkaisu, pitää ainakin joukkoliikenne saada eristettyä omille väylilleen.

    Olen sosiaalisen tasa-arvon kannattaja viimeiseen asti ja pidän tasa-arvokortin heiluttelua tässä yhteydessä harhaanjohtavana, jos samalla unohdetaan, että nykypolitiikassa kaikki – myös ne vähävaraiset, joiden autoilusta ollaan huolissaan – joutuvat niin asuinkustannuksissaan kuin kunnallisverotuksessakin osallistumaan Särelän oivasti kuvaaman noidankehän kiihdyttämiseen ilman mitään valinnanvaraa, oli autoa tai ei. Ei ole köyhän etu maksaa naapurin parkkipaikasta tai lapioida rahaa Kehä I:n kaltaiseen Moolokin kitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Pekka Taipale kirjoitti 11.10.2012 kello 11:45

    Ville: Koska kaupungissa pärjää ilman autoakin, toimivin keksitty ratkaisu on verottaa autolla ajamista kaupungissa

    Mutta nimenomaan sitähän tämä “ruuhkamaksu”-hanke ei tule olemaan. Sitä puuhataan GPS-valvontajärjestelmänä (eikä kaupungin rajan tietullina) juuri siksi, että päästään verottamaan niitä, jotka eivät pärjää ilman autoa (maaseudulla jne).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Syltty kirjoitti 11.10.2012 kello 13:19

    tpyyluoma: vaikka veroaste ei tietenkään riipu siitä mitä verotetaan vaan kuinka suuret julkiset menot ovat.

    Höpönlöpön sentään.

    Jos näin on, niin miksi Osmon sanojenkin mukaan Vanhasen hallitus piilotti hyvinä aikoina eduskunnalta osan ylijäämästä maksamalla ylisuuria eläkemaksuja (vai miten se nyt menikään…).

    Vai meniskä se niin että kaikki käytössä olevat rahat käytetään aina ja jos tarvitaan lisää, nostetaan veroja? Ts. veroaste kyllä nousee rivakasti, mutta sen laskeminen on työn ja tuskan takana koska hyvinä aikoina julkinen sektori ei pienene, vaan paisuu yhtä tahtia tulojen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Viherinssi kirjoitti 11.10.2012 kello 13:28

    Grejus: Ruuhkamaksu Jakomäestä Rautatieasemalle olisi huomattavasti enemmän kuin Eirasta. Siellä on myös vähemmän ruuhkia ja kävelymatkan sisällä paljon vähemmän kauppoja kuin Aleksin eteläpuolella. Päiväkotipaikka saattaa aueta viereisestä lähiöstä, johon ei ole julkisia yhteyksiä.

    Avaan argumenttia vähän. Otan vertailuun sen vähän syrjemmässä asuvan ja naapurikaupunginosaan lapsen vievän ihmisen tilanteen. Hänen kannaltaan ajankäyttö yhden suunnan työmatkalle kommervenkkeineen ruuhkassa:

    Nykytilanne:
    * Autolla: 45 min
    * Bussilla: 75 min

    Tulevaisuudessa ilman ruuhkamaksuja:
    * Autolla: 60 min
    * Bussilla: 90 min

    Tulevaisuudessa ruuhkamaksuilla:
    * Autolla: 35 min
    * Bussilla: 60 min

    Ruuhkamaksutilanteessa sekä autoilu että julkinen nopeutuvat, koska tiet vetävät paremmin. Julkinen nopeutuu enemmän siksi, että lisääntynyt kysyntä kannattaa parempaa tarjontaa, ja ruuhkamaksuista tuleva raha edelleen lisää palvelutasoa.

    Kaikki voittavat jotain verrattuna ruuhkamaksuttomaan tilanteeseen:

    Autoilija: Maksaa lisää, saa nopeamman matkan.

    Autosta luopuva: Maksaa vähemmän, saa yhtä nopean matkan.

    Julkisia nytkin käyttävä: Maksaa saman, saa nopeamman matkan.

    Ruuhkamaksu koskee nimenomaan niitä aikoja ja paikkoja, joissa on ruuhkaa. Lapsen voi viedä päiväkotiin autolla ilman ruuhkamaksua ja jatkaa siitä sitten bussilla. Jos siis päikkäri on sekin hiljaisessa lähiössä, jossa autoille on ylimääräistä tilaa.

    Pointtini varakkaimpien kohdalla on se, että ruuhkamaksu ei sinänsä ihmeemmin muuta varakkaimpien tilannetta. He toki maksavat enemmän, mutta heillä on aina varaa valita asuinpaikkansa. Liikenteellisesti huonommat paikat jäävät vähävaraisemmille aika lailla väistämättä. Ruuhkamaksuttomuus tai -maksullisuus ei muuta mahdollisuuksien tasa-arvoa varakkaiden ja muiden välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. NukkuMatti kirjoitti 11.10.2012 kello 13:54

    KKK: Aika monet ihmiset kuitenkin on valmiita maksamaan varsin korkeita hintoja Helsingissä asumisesta. Myös helsinkäläisiin oppilaitoksiin on kovempi tunku kuin maalaisopistoihin. Ihmiset eivät näköjään siis tiedä mikä heille on itselleen parasta. Kiva kun tulit sen tänne kertomaan.

    Minun mielestäni Saastamoisella on kommentissaan osittain ihan hyväkin pointti, jota tämä KKK:n sinänsä oikea havainto ei kumoa.

    Suurkaupunkien kasvu on mielestäni myönteistä silloin, kun se pohjautuu niiden omaan vetovoimaan enemmän kuin esim. työllistymis- tai kouluttautumisongelmiin muualla. Pääkaupunkiseudun kasvusta toki paljon selittyy näillä positiivisilla vetovoimatekijöillä ja on tietysti selvää, että suurta erikoistumista vaativat työt ja koulutus ovat järkeviä järjestää pääkaupunkiseudulla, jossa on paljon ihmisiä lähellä.

    Tästä huolimatta oma kokemuksiin pohjautuva käsitykseni on se, että Suomessa huomattava osa pääkaupunkiseudun kasvusta johtuu myös sellaisista julkisen vallan tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, joille ei välttämättä ole perusteita. Ellei sitten pääkaupunkiseudun kiinteistön omistajien ja päättäjien vallan kasvattaminen ole tällainen peruste.

    On lukuisia tapauksia, joissa ihmisten on pakko muuttaa pääkaupunkiseudulle, koska muualla edessä olisi työttömyys. Tämä kertoo mielestäni siitä, että yritystoiminnan ja elinkeinotoiminnan edellytyksistä muualla maassa ei ole huolehdittu riittävästi. Joustavuutta tarvittaisiin lisää. Työehtosopimukset on esimerkiksi tehty siten, että monilla aloilla on kaikkialla maassa pakko maksaa samaa palkkaa, vaikka pääkaupunkiseudun ulkopuolella vastaavaan elintasoon riittäisi vähempikin. Tämä siitä huolimatta, että työntekijöiden palkkavaatimukset maakunnissa ovat pienemmät ja monet tyytyisivät vaatimattomampaan palkkaan kunhan vain heidän ei tarvitsisi muuttaa työn perässä pääkaupunkiseudulle. Osmo taisi tällaisiin jousto-ongelmiin joskus viitatakin jossain kirjoituksessa. Siitä hatunnosto hänelle.

    Toiseksi, onko siinä mitään mieltä, että valtio keskittää myös maakunnista kerätyillä verovaroilla sellaisiakin toimintoja pääkaupunkiseudulle, jotka eivät erityisemmin hyödy sijainnista Helsingin alueella. Tämä vain heikentää yksityisen sektorin ja teknologia-alojen kilpailukykyä pääkaupunkiseudulla, lisää ruuhkia ja nostaa tila- ja asumiskustannuksia (ja siten kotitalouksien velkaantumista). Myös kansakunnan tasolla nämä ruuhkat, ja valtava, osin tarpeeton, uudisrakentaminen syövät voimavaroja. Valtio ikään kuin antaa perusteettomasti etulyöntiaseman yhdelle alueelle, vaikka tämä lopulta aiheuttaa ongelmia valtiolle ja Suomelle kokonaisuutena.

    Kiihkeimpien pääkaupunkiseudun kasvuintoilijoiden olisi hyvä kiinnittää huomiota edellä mainittuihin seikkoihin. (Lisääkin esimerkkejä olisi, mutta ehkä asian ydin tuli näilläkin selväksi.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.10.2012 kello 15:36

    Vaikka osalla asukkaista muutto suuriin kaupunkeihin on työttömyyden pakottamaa, niille työpaikoille se on vapaaehtoista. Ei ole sattumaa, että osaamisintensiiviset työpaikat keskittyvät kaupunkeihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Viherinssi kirjoitti 11.10.2012 kello 13:56

    Pekka Taipale: Mutta nimenomaan sitähän tämä “ruuhkamaksu”-hanke ei tule olemaan. Sitä puuhataan GPS-valvontajärjestelmänä (eikä kaupungin rajan tietullina) juuri siksi, että päästään verottamaan niitä, jotka eivät pärjää ilman autoa (maaseudulla jne).

    Odota… Kenen ruuhkamaksuhanke? Liikenneministerillä on ihan omat juttunsa, Helsingin kaupungin taholta taas on ihan toiset jutut, poliitikoilta kuulee seitsemän eri versiota.

    Kun lainsäädäntöä ei ole, sitäkään ei ole määritelty, kenelle rahat menevät. Mutta koska ruuhkamaksut näyttävät aika vääjäämättömältä kehityssuunnalta, niin olisi varmaankin syytä olla aika proaktiivinen sen suhteen, että järjestelmistä tulee hyviä hyötysuhteeltaan (keruukustannus vs. tuotto) ja liikennevaikutuksiltaan.

    Jos tässä vaiheessa jäämme makaamaan, jostain löytyy vielä se liikenneministeri, joka tilaa toimimattoman järjestelmän, jonka tuotot menevät valtiolle ja kulut kaupungille.

    Oma suosikkini on rekisterilaattoihin ja selkeisiin vyöhykkeisiin perustuva järjestelmä, jossa maksutasolla pidetään liikenne sujuvana. Voidaan asia tehdä puomeilla ja transpondereillakin, ei sekään mahdottoman kallista ole. Maailmalla erityisesti rapakon takana on paljon esimerkkejä toimivista maksujärjestelmistä. (Siellä tosin maksuja kerätään eri syystä ja eri tavoittein.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Countryboy kirjoitti 11.10.2012 kello 15:08

    KKK: Aika monet ihmiset kuitenkin on valmiita maksamaan varsin korkeita hintoja Helsingissä asumisesta. Myös helsinkäläisiin oppilaitoksiin on kovempi tunku kuin maalaisopistoihin. Ihmiset eivät näköjään siis tiedä mikä heille on itselleen parasta. Kiva kun tulit sen tänne kertomaan.

    Ei nyt tilanne aivan näin ole. Monet joutuvat liian keskittämisen vuoksi muuttamaan Helsinkiin. Olen itsekin opiskellut ja asunut Helsingissä ja muuttanut sieltä pois. Ja tyytyväinen olen ollut niinkuin useimmat, asuminenkin on paljon halvempaa. Tietääkseni näissä isojen kaupunkien suosituimmuusvertailussa voittaja on yleensä ollut Tampere eikä Helsinki.

    Oikeastaan tässä mainostetussa kirjassa on väärin koko lähtökohta, miksi pitäisi asuttaa 400000 lisää Helsinkiin. Perustetaan vaikka uusia valtion virastoja keskitetysti Riihimäen seudulle, jossa on tilaa ja halvempia tontteja. Monissa maailman maissahan (USA, Hollanti, Brasilia, Kanada ym.ym.)pääkaupunki ei ole suurin kaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.10.2012 kello 16:59

    Pääkaupungin siirtäminen pois Helsingistä vapauttaisi kymmeniä tuhansia asuntoja yritysten henkilökunnalle, mikä jouduttaisiin suuresti yritysten muuttoa Helsingin seudulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. NukkuMatti kirjoitti 11.10.2012 kello 15:48

    Osmo Soininvaara:
    Vaikka osalla asukkaista muutto suuriin kaupunkeihin on työttömyyden pakottamaa, niille työpaikoille se on vapaaehtoista. Ei ole sattumaa, että osaamisintensiiviset työpaikat keskittyvät kaupunkeihin.

    En väittänytkään, että se olisi sattumaa.

    Mutta tuo on kyllä hassu väite, että se olisi “työpaikoille vapaaehtoista”. Mitä tarkoitat tällä? Onko niinkin abstraktilla käsitteellä kuin työpaikka tästä jokin mielipide?

    Sekä yksityisten että julkisten työpaikkojen sijaintia koskeviin päätöksiin vaikuttaa moni asia. Ja väitän kyllä, että pääkaupunkiin sijoittumista tuetaan joko suorasti tai epäsuorasti julkisen sektorin toimin enemmän ja useammin kuin muualle sijoittumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.10.2012 kello 16:54

    Kyllä rahaa tukiaiset muodossa kulkee aina suurista kaupungeista periferiaan. Ei myöskään ole mikään luonnonlaki, että menestyvän alueen on oltava pääkaupunki. Haag/Amsterdam, Bern/Zurich Washington/New York.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 11.10.2012 kello 15:58

    Viherinssi:
    Ruuhkamaksu koskee nimenomaan niitä aikoja ja paikkoja, joissa on ruuhkaa.

    Niinhän sitä nimestä päätellen voisi luulla, minäkin kuvittelin pitkään juuri noin.

    Kuitenkin kaikki Helsinkiin kaavailut systeemit joista olen lukenut, perustuvat kiinteisiin kellonaikoihin. Riippumatta siitä onko ruuhkaa vai kadut käytännössä tyhjinä.

    Ja se taas ei ole ruuhkamaksu vaan tietulli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Jari V kirjoitti 11.10.2012 kello 15:59

    Pekka Taipale: Mutta nimenomaan sitähän tämä “ruuhkamaksu”-hanke ei tule olemaan. Sitä puuhataan GPS-valvontajärjestelmänä (eikä kaupungin rajan tietullina) juuri siksi, että päästään verottamaan niitä, jotka eivät pärjää ilman autoa (maaseudulla jne).

    Eiköhän se GPS-haihattelu ole jo kuopattu, ja hyvä niin.

    Mitä järjestelmän tarkoitukseen ja käyttöalueeseen tulee, niin en ole kuullut kenenkään esittävän maaseudulla ajamisen verottamista. Mitä järkeä siinä olisikaan, kun ruuhkamaksun tarkoitus on helpottaa ruuhkia ja sitä kautta vähentää painetta kalliisiin väyläinvestointeihin.

    Kun maksu porrastetaan sekä ajan että paikan mukaan, saadaan vaikutettua siihen suurimmat ongelmat aiheuttavaan liikenteeseen (lue: ruuhka-aikojen pendelöinti) juurikaan haittaamatta niitä, joiden ajaminen ei vastaavasti haittaa muita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Juho Laatu kirjoitti 11.10.2012 kello 16:06

    Osmo Soininvaara:
    Vaikka osalla asukkaista muutto suuriin kaupunkeihin on työttömyyden pakottamaa, niille työpaikoille se on vapaaehtoista. Ei ole sattumaa, että osaamisintensiiviset työpaikat keskittyvät kaupunkeihin.

    Yliopistojen ja yleisen keskittymishyödyn vuoksi kaupunkien vahva asema varmasti säilyy, mutta toisaalta internet on mahdollistanut monien osaamisintensiivisten töiden tekemisen myös maalla. Erityisesti monet vapaaehtoisuuteen perustuvat projektit toimivat jo verkossa maailmanlaajuisina. Niissä on aivan samantekevää, asuuko Helsingissä vai Utsjoella. Voisi olettaa, että tämä tyyli tehdä työtä kasvaa sekä vapaaehtoisissa että kaupallisissa hankkeissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. NukkuMatti kirjoitti 11.10.2012 kello 16:09

    Erityisen huolissani olen siitä, että Suomessa muut suurkaupunkialueet ja maakuntakeskukset kuin pääkaupunkiseutu eivät jostain syystä menesty kovin hyvin työpaikkojen luomisessa. Luulen, että tämä johtuu osin julkisen vallan toimista ja aluehallinnon rakenteesta. Olisi Suomen ja myös pääkaupunkiseudun tasapainoiselle kehittymiselle erittäin tärkeää, että maassamme voisi olla muitakin menestyviä keskuksia.

    Tässä yksi tilastotieto, joka toivottavasti herättää pääkaupunkiseudun jatkuvaa ja rajatonta kasvua toivovat Vihreätkin: suomalaisista jo lähes 29% asuu Uudellamaalla, kun taas esimerkiksi ruotsalaisista vain noin 22% asuu Tukholman läänissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Pekka Taipale kirjoitti 11.10.2012 kello 16:12

    Viherinssi: Odota… Kenen ruuhkamaksuhanke? Liikenneministerillä on ihan omat juttunsa, Helsingin kaupungin taholta taas on ihan toiset jutut, poliitikoilta kuulee seitsemän eri versiota.

    Kun lainsäädäntöä ei ole, sitäkään ei ole määritelty, kenelle rahat menevät.

    Fakta: ruuhkamaksuja ei tule ilman lainsäädäntöä, ergo rahat menevät valtiolle joka tapauksessa. Helsinkiläisten ajatus tietulleista on fantasiaa, ministeriö Kyllösen johdolla kerää ruuhkamaksua Nuorgamin ja Kutturan välillä.

    Faktisestihan kysymys ei tietenkään ole ruuhkista, vaan siitä, että kun autot ennen pitkää käyvät sähköllä eikä bensalla, pitää jollain konstilla saada täytettyä bensa- ja dieselveron tuoton jättämä fiskaalinen reikä, joka on aika iso. Ja mikäs sen parempi jos onnistutaan vähän aikaa keräämään kahta veroa ja totuttamaan kansaa vielä nykyistä korkeampaan verotukseen. (Ja ei, tällä ei kevennetä työnteon verotusta, koska siinäkin kerätään niin paljon kuin vain saadaan.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Pekka Taipale kirjoitti 11.10.2012 kello 16:13

    Osmo Soininvaara: Ei ole sattumaa, että osaamisintensiiviset työpaikat keskittyvät kaupunkeihin.

    Eikä ole sattumaa, että valtionhallintoon ja politiikkaan sidoksissa olevat työpaikat (joita on sitä enemmän mitä suurempi julkisen sektorin osuus on eli mitä hyvinvoivempi valtio meillä on) sijoittuvat pääkaupunkiin, koska muuten ne ovat toivottoman syrjässä tarvittavasta “verkostoitumisesta”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Countryboy kirjoitti 11.10.2012 kello 17:26

    Osmo Soininvaara:
    Vaikka osalla asukkaista muutto suuriin kaupunkeihin on työttömyyden pakottamaa, niille työpaikoille se on vapaaehtoista. Ei ole sattumaa, että osaamisintensiiviset työpaikat keskittyvät kaupunkeihin.

    Aika moni on joutunut muuttamaan sen vuoksi, että valtion hallintoa ja tutkimuslaitoksia on keskitetty Helsinkiin. Suunta on ollut enemmän pääkaupunkiin kuin sieltä pois, vaikka Hesaria lukemalla ei sitä uskoisikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Countryboy kirjoitti 11.10.2012 kello 17:28

    Pekka Taipale: Eikä ole sattumaa, että valtionhallintoon ja politiikkaan sidoksissa olevat työpaikat (joita on sitä enemmän mitä suurempi julkisen sektorin osuus on eli mitä hyvinvoivempi valtio meillä on) sijoittuvat pääkaupunkiin, koska muuten ne ovat toivottoman syrjässä tarvittavasta “verkostoitumisesta”.

    Tietääkseni Suomen väestöllinen painopiste on jossakin Tampereenn seudulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Viherinssi kirjoitti 11.10.2012 kello 18:09

    NukkuMatti: Tässä yksi tilastotieto, joka toivottavasti herättää pääkaupunkiseudun jatkuvaa ja rajatonta kasvua toivovat Vihreätkin: suomalaisista jo lähes 29% asuu Uudellamaalla, kun taas esimerkiksi ruotsalaisista vain noin 22% asuu Tukholman läänissä.

    Suomalaisista noin 38 % asuu Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 6,4 % Suomen pinta-alasta.

    Ruotsalaisista noin 39 % asuu Tukholmassa ja Länsi-Götanmaalla, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 3,8 % Ruotsin pinta-alasta.

    Eli kun otetaan kaksi suurinta keskittymää, niiden mukaan ruotsalaiset asuvat huomattavasti keskittyneemmin. Pätee muuten pelkälle Tukholman läänillekin, sen pinta-ala on 1,4 % Ruotsin pinta-alasta, kun Uudenmaan pinta-ala on 2,7 % Suomen pinta-alasta.

    Ja saa ottaa vielä Satakunnan (Turku) ja Skånen (Malmö) mukaan tarkasteluun, kuva ei muutu. Mielenkiintoisen tarkastelun saisi ottamalla maiden tilastoruudut ja katsomalla niiden väentiheysjakauma. (Helposti saatavilla olevalla datalla tuon voi tehdä maakuntatasolla, mutta nyt en ehdi.)

    Sen Ruotsin esimerkki kertoo, että kymmenellä miljoonalla naamalla saa kolme kohtuullista keskittymää, joskin Skånea auttaa Tanskan läheisyys. Samalla mallilla maaseudun saa suomalaista maaseutua tyhjemmäksi, ja Suomessa voi juuri ja juuri saada kaksi metropolialuetta aikaan.

    Olen aikaisemminkin sanonut, että kannatan kahden metropolin ratkaisua, jottei pääkaupunkiseutu pääse ilman kilpailua. Nyt pitäisi vain valita Tampereen ja Turun välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.10.2012 kello 18:17

    Nyt pitäisi vain valita Tampereen ja Turun välillä.

    Turkuilaiset ovat jo valinneet Tampereen. Turku riidellään pois maailmankartalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Viherinssi kirjoitti 11.10.2012 kello 18:14

    Countryboy: Tietääkseni Suomen väestöllinen painopiste on jossakin Tampereenn seudulla.

    Weberin piste taitaa olla Hämeenlinnassa (Sappeen kylässä). Piste matkaa hitaasti lounaaseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. NukkuMatti kirjoitti 11.10.2012 kello 18:36

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä rahaa tukiaiset muodossa kulkee aina suurista kaupungeista periferiaan. Ei myöskään ole mikään luonnonlaki, että menestyvän alueen on oltava pääkaupunki. Haag/Amsterdam, Bern/Zurich Washington/New York.

    En tarkoittanut niinkään periferiaa, vaan Suomen muita suuria kaupunkeja. Mielestäni niiden potentiaalia ei maassamme osata hyödyntää täysimääräisesti. Ja muutenkin Suomi tuhlaa resurssejaan, mistä kertoo esim. länsinaapuria alhaisempi työllisyysaste.

    Sitähän juuri pyrin tuomaan esiin, että muualla maailmassa menestyviä kaupunkiseutuja on monissa pienissäkin maissa useita (esim. Ruotsi, Sveitsi, Hollanti), mutta Suomessa on jotenkin vallalla tällainen yhden keskuksen ideologia.

    Ymmärrän, että Helsingin kaupunginvaltuutettujen ja kunnallisvaaliehdokkaiden päähuomio on kotiseutunsa kehittämisessä, ja Vihreillä on pääkaupunkiseudun osalta siihen joitain hyviä ajatuksia. Mutta sinä Osmo olet myös kansanedustaja, ja toivoisin, että siinä roolissa ajateltaisiin ensin koko Suomen etua ja vasta seuraavaksi oman vaalipiirin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.10.2012 kello 22:27

    Olisin oikein iloinen, jos Suomen muut kaupungit menestyisivät ja imisivät yritystoimintaa puoleensa, mutta niiden pitää itse tehdä kaupungistaan parempi. Turku esimerkiksi on tuhonnut omat mahdollisuutensa huonolla politiikalla ja kunnallisen itsemääräämisoikeuden saaneiden lähiöiden harjoittamalla osaoptimoinnilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. NukkuMatti kirjoitti 11.10.2012 kello 18:47

    Viherinssi,
    ei nuo läänien maapinta-alat ole tässä oleellisia.

    Kysymys on merkittävien kaupunkikeskusten lukumäärästä.

    On totta, että niitä voi 9.5 miljoonan asukkaan maassa olla enemmän kuin 5.5 miljoonan maassa. Pääväitteeni on kuitenkin se, että väkilukujen erot huomioidenkin Ruotsi on moninapaisempi yhdyskuntarakenteeltaan kuin Suomi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. NukkuMatti kirjoitti 11.10.2012 kello 18:58

    Osmo Soininvaara: Turkuilaiset ovat jo valinneet Tampereen. Turku riidellään pois maailmankartalta.

    Keskustan kotikunta-maakunta-mallilla saataisiin ehkä jopa turkulaisten riidat loppumaan 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. pekka kirjoitti 11.10.2012 kello 19:13

    Ode:

    Ei ole sattumaa, että osaamisintensiiviset työpaikat keskittyvät kaupunkeihin.

    Eiköhän tällaiset (ainakin yksityisen sektorin) työpaikat löydy lähinnä lähiöistä ja pikkukaupungeista. Esimerkkejä:
    Apple (Cupertino), Microsoft (Redmond), Google (Mountain View), IBM (Armonk).

    Suurkaupungeista löytyy lähinnä julkisen sektorin byrokraatit ja finanssisektori.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Pekka Taipale kirjoitti 11.10.2012 kello 20:49

    Countryboy: Tietääkseni Suomen väestöllinen painopiste on jossakin Tampereenn seudulla.

    Hauholla.

    Poliittisen päätöksenteon vaikuttamisen painopiste taas ei ole kovin kaukana eduskunnan kuppilasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. NukkuMatti kirjoitti 11.10.2012 kello 21:04

    Viherinssi,

    Pääajatukseni voisi siis tiivistää seuraavasti: Vaikka Ruotsi on kaupungistuneempi kuin Suomi ja siellä on vähemmän todella vähäväkisiä kuntia, niin siellä ei kuitenkaan suurkaupungeissa asu niin suuri osa väestöstä kuin Suomessa.

    Yli 150000 asukkaan kunnissa asuu noin 1900000 ruotsalaista, joka on 20% väestöstä. Suomessa yli 150000 asukkaan kunnissa asuu noin 1457000 ihmistä, joka on 27% väestöstä. Tämä osuus vielä nousee ensi vuonna, kun Oulu ylittää 150000 asukkaan rajan kuntaliitoksen vuoksi.
    (Lähteet:
    http://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_%C3%B6ver_Sveriges_kommuner
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan
    )

    Keskustan kuntauudistusmalli edistäisi kaikkien kuntien kehittymistä, ja etenkin se vahvistaisi maakuntakeskuksia sekä pieniä ja keskisuuria kaupunkeja. Malli toimisi samaan tapaan kuin vastaava malli on toiminut Ruotsissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. NukkuMatti kirjoitti 11.10.2012 kello 23:05

    Osmo Soininvaara:
    Olisin oikein iloinen, jos Suomen muut kaupungit menestyisivät ja imisivät yritystoimintaa puoleensa, mutta niiden pitää itse tehdä kaupungistaan parempi.

    Ei pidä silti väheksyä eduskunnan roolia. Juuri eduskunnan säätämien lakien takia näihin pattitilanteisiin on suurkaupunkialueilla jouduttu (siis muualla paitsi Keskustan vahvoilla alueilla Rovaniemellä, Oulussa ja Jyväskylässä, joissa liitokset on saatu aikaan).

    En usko, että ne turkulaiset oikeasti ovat sen riidanhaluisempia kuin naapurinsa Ahvenanmaalla tai Tukholmassa.

    Katsoin juuri tv:stä Kataisen haastattelun, ja hän kai vakavissaan väitti, että Suomeen riittäisi hallintotasoiksi valtio ja kunnat. Sikäli vähän erikoinen käsitys, että tiheämmästi asutetuissakaan Euroopan maissa ei ole näin karsittua mallia kansanvaltaisen päätöksenteon toteuttamiseen. Ja ihmetyttää, että eikö pääministeri ole prosessin aikana ja saadun palautteen pohjalta oppinut mitään, vaan pitää jääräpäisesti kiinni tästä “vahvan peruskunnan” ideasta. Jos asiantuntijat eivät millään saa sovitettua kuntakentän palveluiden järjestämistä tähän Kataisen sapluunaan, niin eikö olisi parempi miettiä asiaa uudesta näkökulmasta.

    Katainen selittää, että Keskustan malli lisäisi hallintoa. Miksei hän käy Ruotsissa kuuntelemassa sikäläisiä kokemuksia, että onko siellä raskas ja toimimaton hallinto tai huonot terveyspalvelut? Ylipäänsä olen pettynyt koko hallitukseen ja erityisesti Kokoomukseen, puoluejohtoa myöden argumentoidaan pelkillä mielikuvilla ja ennakkoluuloilla, eikä kuunnella asiantuntijoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Viherinssi kirjoitti 11.10.2012 kello 23:27

    NukkuMatti:
    Viherinssi,
    ei nuo läänien maapinta-alat ole tässä oleellisia.

    Kysymys on merkittävien kaupunkikeskusten lukumäärästä.

    On totta, että niitä voi 9.5 miljoonan asukkaan maassa olla enemmän kuin 5.5 miljoonan maassa. Pääväitteeni on kuitenkin se, että väkilukujen erot huomioidenkin Ruotsi on moninapaisempi yhdyskuntarakenteeltaan kuin Suomi.

    Ruotsissa on kolme merkittävää kaupunkialuetta, Tukholma, Göteborg ja Malmö. Loput ovat sitten kakkossarjaa.

    Siinä olen samaa mieltä, että Ruotsi on moninapaisempi kuin Suomi. Pienemmällä väkiluvulla kuitenkin on vähän hankalaa kehrätä kasaan kolmea vahvaa keskusta. Lisäksi Ruotsissa länsirannikko on hyvin tiuhasti asuttua, ja asuttu vyöhyke jatkuu sekä Tanskaan että Norjaan. Ruotsiakin voisi siinä mielessä sanoa kaksinapaiseksi, Tukholma vastaan länsirannikko.

    Mutta meillä voisi kaksi keskusta toimia hyvin. Se kuitenkin edellyttäisi sitä, ettei Suomessa yritettäisi tasaisen tasa-arvoisesti rakentaa kaikista alueista yhtä vahvoja vaikka väkisin, koska silloin sitä vakavastiotettavaa kilpailijaa pääkaupunkiseudulle ei pääse nousemaan.

    Tarvitaan siis vahva kansallinen strategia, jolla rakennetaan kilpailua pääkaupunkiseudulle. Se vain valitettavasti tarkottaisi sitä, että rajallisten resurssien maailmassa tukea pitäisi suunnata vaikkapa Tampereelle. Ei taida löytyä ihan heti poliittista tahtoa tähän.

    Ja tosiaan toinen aluerahoitukseen liittyvä asia on kyllä se, että Ruotsissa pienempi osa porukasta asuu harvaan asutuilla alueilla kuin meillä. Tämä helpottaa palveluiden järjestämistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Viherinssi kirjoitti 11.10.2012 kello 23:43

    NukkuMatti:
    Pääajatukseni voisi siis tiivistää seuraavasti: Vaikka Ruotsi on kaupungistuneempi kuin Suomi ja siellä on vähemmän todella vähäväkisiä kuntia, niin siellä ei kuitenkaan suurkaupungeissa asu niin suuri osa väestöstä kuin Suomessa.

    Vertailukelvottomia lukuja on vaikea vertailla. Ainakin kuntarajojen kanssa tulee vaikeaa, koska niitä voidaan vetää kovin monella tavalla. Hiukan paremmin (joskaan ei hyvin) toimivan vertailun saa siitä, paljonko populaa majailee metropolialueilla.

    Ruotsissa näyttäisi siltä, että merkittävillä metropolialueilla asuu 3,7 miljoonaa ihmistä (Tukholma 2,1 miljoonaa, Göteborg 900 000, Malmö 700 000). Tämä tekee väestöstä 39 %.

    Suomessa metropolialueilla asuu 1,9 miljoonaa ihmistä (Helsinki 1,3 miljoonaa, Tampere 350 000, Turku 280 000) ihmistä eli 36 % väestöstä. Tosin tässä on huomioitava, että tarkastelussa metropolialueen väkilukuraja pitää vetää aika pieneksi, kun ei meillä oikeasti ole toistaiseksi kuin yksi metropoli.

    Ruotsalaisten suurin kilpailuetu tässä suhteessä näkyy hyvin, jos vertailee maiden väentiheyskarttoja. Meillä ei ole missään sellaista luontaista tihentymää, jonne kakkoskeskus olisi syntynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Markku af Heurlin kirjoitti 11.10.2012 kello 23:44

    Lenin-puisto Linnanmäen kupeessa, Kulttuuritalon vieressä oli maamme ensimmäinen japanilainen puutarha. En ole käynyt aikoihin, mutta tietty meditaation paikka se, tosin hieman ränstynyt.

    Nimensä se sai 1970, Leninin syntymän 100-vuotisjuhlien yhteydessä.

    Olisi hyvä tietää kuinka paljon puistossa on kävijöitä. Hehän eivät pidä melua itsestään.

    Muistatteko Josafatin kallioita puolustaneen liikkeen 70-luvulla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Krtek kirjoitti 12.10.2012 kello 0:25

    Osmo Soininvaara: Turkuilaiset ovat jo valinneet Tampereen. Turku riidellään pois maailmankartalta.

    Myös RKP on tehnyt osansa pitäessään mutkittelevan rantaradan puolta. Tampereelle mennään junalla alle 1,5 tunnissa ja Turkuun kahdessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Juho Laatu kirjoitti 12.10.2012 kello 0:27

    Osmo Soininvaara: Olisin oikein iloinen, jos Suomen muut kaupungit menestyisivät ja imisivät yritystoimintaa puoleensa, mutta niiden pitää itse tehdä kaupungistaan parempi.

    Kyllä ne imevätkin aika tehokkaasti, mutta Helsinki on luonnollisesti tässä leikissä tehokkain. Muiden taajamien pitää olla selvästi Helsinkiä “parempia” jos ne haluavat olla yhtä imuvoimaisia. Paljolti kyse on koosta eikä muiden taajamien huonoudesta.

    On hyvä, että Suomessa on kasvukeskuksia. Ihmisten jakautuminen täysin tasaisesti ympäri Suomea olisi talouden kannalta huonompi ratkaisu. Toisaalta liika keskittyminenkin on haitaksi. Koko muun maan jättäminen puureservaatiksi voisi olla Helsingin intresseissä, mutta koko Suomen taloudelle tuo malli ei olisi hyvä.

    Tilannetta voi verrata monopolisoitumiseen. Vaikka talous ja valta keskittyvätkin itsekseen, Suomen kokonaistalouden kannalta voi olla parempi estää monopolisoituminen ja jakaa kehitystä hallitusti koko maahan. Valtio voi siis ohjata kehitystä aktiivisesti (toimien automaattista keskittymiskehitystä vastaan). Ja toimiihan se nytkin näin, vaikkapa ylläpitämällä yliopistoja myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla.

    Tilannetta voi tarkastella talouden näkökulman lisäksi myös viihtyvyyden kannalta. Tästäkin näkökulmasta tiivistymisellä on haittansa (ruukkien ja savupiipputaajamien aika on jo ohi) – ja toki myös etunsa, vaikkapa hyvän palvelutarjonnan ja oopperan muodossa.

    Poliiitikkojen tehtävä on kai optimoida yhteiskuntaa tasapainottamalla keskittyminen sopivalle tasolle, sekä talouden että muun hyvinvoinnin kannalta. Muidenkin kaupunkien ja maaseudun tulee pitää huoli omasta kilpailukyvystään, mutta valtio on vastuussa yleisestä tasapainosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. NukkuMatti kirjoitti 12.10.2012 kello 11:45

    Viherinssi: Ruotsissa on kolme merkittävää kaupunkialuetta, Tukholma, Göteborg ja Malmö. Loput ovat sitten kakkossarjaa.

    Siinä olen samaa mieltä, että Ruotsi on moninapaisempi kuin Suomi. Pienemmällä väkiluvulla kuitenkin on vähän hankalaa kehrätä kasaan kolmea vahvaa keskusta.

    Hyvä, että jostain ollaan samaa mieltäkin 🙂

    Sitten näihin erimielisyyksiin…

    Muut Ruotsin kaupungit voivat olla “kakkossarjaa” väkilukunsa puolesta, mutta muilla mittareilla monet niistä ovat varsin hyvinvoivia ja kehittyviä paikkoja. Ei suuri kaupungin koko ole mikään itseisarvo. Ruotsissa sitä ei myöskään ihannoida samalla tavalla kuin Suomessa.

    Muutama esimerkki ja kommentti:

    – Maailman 500 parhaan yliopiston joukkoon on listattu 11 yliopistoa Ruotsista, ja näistä 5 sijaitsee edellä mainitsemiesi suurkaupunkien ulkopuolella (Uppsala 2, Lund 1, Umeå 1, Linköping 1). Näistä Lund toki sijaitsee Malmön kupeessa, mutta on silti oma kaupunkikeskuksensa, jossa on selkeästi oma keskusta. Uppsalan yliopisto sijoittuu muuten listalla paremmin kuin Suomen paras yliopisto. Suomesta listalle on kelpuutettu kaikkiaan 5 yliopistoa, ja keskimäärin nämäkin 5 sijoittuvat listalla selvästi huonommin kuin em. ruotsalaiset yliopistot. Suomessa usein kuvitellaan, että ainoa tapa saavuttaa menestys on keskittää voimavarat muutamaan yliopistoon.

    – Väitätkö, että Suomessa yritetään “tasaisen tasa-arvoisesti rakentaa kaikista alueista yhtä vahvoja vaikka väkisin”? Mihin tämä väite perustuu? Ruotsissa alueiden hyvinvointi eri puolilla maata on tasaisempaa kuin Suomessa. Tätä väitettä tukevat esim. alueelliset ostovoimakorjatut BKT-luvut.
    Katso erityisesti seuraavan sivun kuvat:
    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/GDP_at_regional_level

    Minusta vaikuttaa siltä, että Helsingin seudulla on niin vahvat uskomukset keskittämisen eduista ja niin voimakas suuruuden ihannointi, että vaikka pöytään latoisi millaiset faktat tahansa, niin tuskin se montakaan “kasvu-uskovaista” käännyttäisi.

    Onhan se selvä, että monet pääkaupungin nykyiset asukkaat hyötyvät kaupungin kasvusta. Kiinteistöjen ja asuntojen hinnat nousevat, päättäjien vaikutusvalta kasvaa, nopea kasvu tarjoaa rakennusliikkeille ja muille pelureille rahastamisen paikkoja, työpaikkojen keskittäminen työntekijöitä nopeammin saa palkat nousuun, ja niin edelleen. Joten ei se ihme, jos tämmöinen metropolihurmos voi syntyä, mutta kyllä olisi hyvä välillä nähdä myös kokonaisuus, ja koko Suomen etu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. NukkuMatti kirjoitti 12.10.2012 kello 12:03

    Viherinssi

    Mutta meillä voisi kaksi keskusta toimia hyvin.

    Tarvitaan siis vahva kansallinen strategia, jolla rakennetaan kilpailua pääkaupunkiseudulle. Se vain valitettavasti tarkottaisi sitä, että rajallisten resurssien maailmassa tukea pitäisi suunnata vaikkapa Tampereelle. Ei taida löytyä ihan heti poliittista tahtoa tähän.

    Luulenpa, että on hyvä ettei tuollaiseen suunnitelmatalouteen (tai pitäisikö sanoa komentotalouteen) ja päättömyyteen löydykään poliittista tahtoa. Parempi olisi kysyä, että onko edes pääkaupunkiseudun voimakasta kasvua tarpeen kiihdyttää valtion toimin.

    Riittäisi, että pienille ja keskisuurille kaupungeille tarjottaisiin pelisääntöjä muuttamalla edes periaatteessa samanlaiset toimintaedellytykset kuin suurille. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtäminen suuremmille maakunnallisille hartioille olisi tällainen ratkaisu.

    Oletko muuten kuullut, että monopolin lisäksi on myös sellainen käsite kuin oligopoli? Näiden termien lisäksi on sitten tietenkin vielä metropoli, joka ainakin suomalaisessa keskustelussa saattaa olla enemmän haitallinen kuin hyödyllinen käsite 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. KKK kirjoitti 12.10.2012 kello 12:26

    Markku af Heurlin: Olisi hyvä tietää kuinka paljon puistossa on kävijöitä. Hehän eivät pidä melua itsestään.

    Koska sisäänkäynnit puistoon on naamioitu niin taitavasti kävijöitä on aika vähän. Toisaalta tämä on hyvä asia, koska puisto pysyy siistinä. Samalla kuitenkin huono tunnettuvuus saattaa vaaranta koko puiston olemassaolon tulevaisuudessa. Koska Leninille on omistettu puisto, tasa-arvon nimissä Helsinkiin pitää perustaa myös Stalinin aukio ja Hitlerin puisto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. KKK kirjoitti 12.10.2012 kello 12:36

    NukkuMatti: – Väitätkö, että Suomessa yritetään “tasaisen tasa-arvoisesti rakentaa kaikista alueista yhtä vahvoja vaikka väkisin”? Mihin tämä väite perustuu? Ruotsissa alueiden hyvinvointi eri puolilla maata on tasaisempaa kuin Suomessa. Tätä väitettä tukevat esim. alueelliset ostovoimakorjatut BKT-luvut.

    Olisi mielenkiintoista tietää, miten nämä luvut on laskettu. Kuinka suuri osuus esim. Nokian aikaisempina vuosin tehdystä tuloksesta on laskettu Salon piikkiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. NukkuMatti kirjoitti 12.10.2012 kello 13:22

    Korjauksena aiempaan kommenttiini, että uusimmassa ARWU-vertailussa suomalaisia yliopistoja on kuusi maailman 500 parhaan joukossa, eikä 5 kuten edellä kirjoitin (ks. http://www.arwu.org). Pääviestiä tämä ei kuitenkaan muuta. Ruotsalaisyliopistot sijoittuvat paremmin. Maailman 300 kärkiyliopiston joukkoon on listattu 9 yliopistoa Ruotsista ja 1 Suomesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Viherinssi kirjoitti 12.10.2012 kello 14:19

    NukkuMatti: Luulenpa, että on hyvä ettei tuollaiseen suunnitelmatalouteen (tai pitäisikö sanoa komentotalouteen) ja päättömyyteen löydykään poliittista tahtoa. Parempi olisi kysyä, että onko edes pääkaupunkiseudun voimakasta kasvua tarpeen kiihdyttää valtion toimin.

    Niin kauan kuin pieni osa Suomea maksaa ison osan Suomea kulut, kysymys valtion toimista on vähän kyseenalainen. En ole puhumassa siitä, että pienten kuntien pitäisi verovaroin tukea vaikkapa Tampereen kasvua. Mutta kysymys valtion kohdalla on esimerkiksi infrainvestointien suuntaamisesta ja vastaavista asioista. Ja voihan se olla vaikka toimintojen alueellistamista valittuun kakkoskeskukseen.

    En siis ole puhunut siitä, että valtiovallan pitäisi kiihdyttää pääkaupunkiseudun kasvua. Jos sitä saadaan kanavoitua vaikkapa juuri Tampereen seudulle, se on todennäköisesti hyödyllistä kummankin kannalta. Realismia on kuitenkin, ettei sitä kasvua ja keskittymistä voida kovin paljon keskittää pieniin ja syrjässä sijaitseviin kaupunkeihin.

    Riittäisi, että pienille ja keskisuurille kaupungeille tarjottaisiin pelisääntöjä muuttamalla edes periaatteessa samanlaisettoimintaedellytykset kuin suurille. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtäminen suuremmille maakunnallisille hartioille olisi tällainen ratkaisu.

    Jos “samanlaiset toimintaedellytykset” eivät tarkoita tulonsiirtojen lisäämistä suurilta pienille, niin olen samaa mieltä. Ja tulonsiirtojenkin osalta olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos pienet alkavat maksaa suurten kustannuksia, ollaan pahasti metsässä. Suurempien kokonaisuuksien pitää olla niin paljon tehokkaampia, että ne tulevat hyvin toimeen omillaan ja jää vielä ylikin.

    Oletko muuten kuullut, että monopolin lisäksi on myös sellainen käsite kuin oligopoli?

    Jos toimiva suuri talousalue vaatii tietyllä pinta-alalla vaikkapa puoli miljoonaa ihmistä, niin niitä on vaikea Suomeen kovin monta rakentaa.

    Niiltä osin kuin minä tiedän, kansainvälisesti kilpailukykyisiä keskuksia ei kovin paljon ole tuota puolta miljoonaa pienempinä, ellei sitten lähellä ole jotain suurta talousaluetta joko omassa maassa tai muualla. Hyvinvoivia yliopistokaupunkeja on pienempiäkin, mutta nekin tuppaavat sijaitsemaan maksimissaan tunnin matkan päässä miljoonakaupungista.

    Suomessa voidaan kyllä tasoittaa pk-seudun ja muiden alueiden kilpailukykyä tehokkailla toimilla. Ongelmana on, että ne toimet samalla heikentävät Suomen kokonaiskilpailukykyä.

    Noin muuten voimakkaat ja hyvinvoivat aluekeskukset ovat ilman muuta koko maan etu. Siinä kohdassa kuitenkin keskittymisen pitää tapahtua aluekeskuksien ympäristöstä aluekeskuksiin, ei niinkään pääkaupunkiseudun ja aluekeskuksien välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Markku af Heurlin kirjoitti 12.10.2012 kello 17:09

    Krtek: Myös RKP on tehnyt osansa pitäessään mutkittelevan rantaradan puolta. Tampereelle mennään junalla alle 1,5 tunnissa ja Turkuun kahdessa.

    Härregud. Kerrassaan akksi tuntia Helsingistä Turkuun, Kirkkonumemlta 1½. Rantarata palvelee samalla rannikkoa ja tarjoaa hyvät yhteydet Karjaalle. Tampereen jälkeen aukeaa laaja maa. Turkuun rata päättyy- Voiko liikenettä muuten vielä nopeuttaa paranatamalla rataa?

    Suora rata on yksinkertaissti helkkarin kallis. Saatu rakennusmaa – jonka arvolla eräs talousunero arvelee voitavan rahan rahoittaa ihan ilmatteeks – vie elinvoimaa muilta alueilta ja hajottaa yhdyskuntarakennetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Markku af Heurlin kirjoitti 12.10.2012 kello 17:11

    KKK: Koska sisäänkäynnit puistoon on naamioitu niin taitavasti kävijöitä on aika vähän. Toisaalta tämä on hyvä asia, koska puisto pysyy siistinä. Samalla kuitenkin huono tunnettuvuus saattaa vaaranta koko puiston olemassaolon tulevaisuudessa. Koska Leninille on omistettu puisto, tasa-arvon nimissä Helsinkiin pitää perustaa myös Stalinin aukio ja Hitlerin puisto.

    Nämähän ovat niitä puistoja, jotka alueella elävät tietävät ja muut ovat ehkä kuulleet. Kuten myös Alppipuisto, johon oikeastaan tutustuin vasta Kersantti Pippurin Yksinäisten Sydänten Kerhon vappupiknikillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Janne Savolainen kirjoitti 19.10.2012 kello 14:53

    Saako paperiversiota mitenkään muuten kuin tilaamalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Juha-Veikko Mikkola kirjoitti 3.11.2012 kello 13:18

    Kirjaa vielä lukematta laitan tähän pari näkökulmaa,
    joita varsinkin viime päivien tapahtumat on tuoneet
    mieleen.
    Sandy-myrsky: jos ilmastonmuutos on tapahtuva ilmiö,
    onko viisasta keskittää valtavat väetömäärät täälläkään rannikolle? Sähkönjakelu, metro on herkkiä häiriöille, jätevedenpuhdistuksessa on
    kai nykyäänkin ongelmia tulvien ja meriveden nousun
    aikana?
    Toinen juttu on tsaarinaikaisen pääkaupunkimme
    historia. Kehitys on varsin valtiovetoista ollut
    ensimmäiset reilut kolmesataa vuotta. Nyt jos
    siltarumpurahat siirretään metroihin ja muun maan
    tierahat moottoriteiden muuttamiseen bulevardeiksi,onko kyse aidosta kehityksesta vai vain aluepolitiikan muutoksesta? Vuosaaren satama kaikkine valtion osuuksineen on oiva esimerkki siitä, ettei edes kaupungin liikelaitoskaan kovin ‘luontaisesti’ kehity. Mutta metropoliahan ne globaalimarkkinat vaatii, ja saapi kyllä niin käydäkin, mutta kehittyköön markkinoiden ehdoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Pysäköintipolitiikkan kehittämisestä | Eduskuntavaalit 2011 | Vaalikeskustelu.fi kirjoitti 6.11.2012 kello 1:42

Jätä vastaus