Seuraavat 400 000 helsinkiläistä on julkaistu.

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­pamflet­tim­me “Seu­raa­vat 400 000 hel­sin­ki­läis­tä” on nyt jul­kais­tu net­ti­ver­sio­na. Pape­ril­le pai­net­tu­na se on saa­ta­vis­sa vii­kon sisällä.

Hel­sin­gin seu­dul­le ennus­te­taan tule­van 25 vuo­des­sa 400 000 asu­kas­ta lisää. On seu­dun suu­rim­pia pää­tök­siä, mihin täl­le väes­tö­mää­räl­le raken­ne­taan asun­not. Kir­ja on voi­ma­kas kan­nan­ot­to ehyem­män ja tii­viim­män yhdys­kun­ta­ra­ken­teen puo­les­ta, kau­pun­gin, jos­sa voi­daan liik­kua, jalan, pyö­räl­lä ja raitiovaunuilla.

Kokei­lem­me net­ti­ver­sios­sa mik­ro­ra­hoi­tus­ta näh­däk­sem­me, voi­ko täl­lä peri­aat­teel­la rahoit­taa kir­jan teke­mis­tä Suo­mes­sa. Kir­jan voi lada­ta ilmai­sek­si, mut­ta toi­vom­me vapaa­eh­tois­ta vii­den euron mak­sua lah­joi­tuk­se­na. Tuo­tot jae­taan teke­mi­seen osal­lis­tu­nei­den kes­ken käy­tet­tä­väk­si vaa­li­kam­pan­jan rahoitukseen.

Kir­jan pape­ri­ver­sio­ta myy­dään vii­den euron hin­nal­la siel­lä, mis­sä sitä satu­taan myy­mään. Kaik­ki teki­jät pyr­ki­vät pitä­mään kir­jaa muka­naan. Ker­rom­me erik­seen, mil­loin kir­jaa on saa­ta­vil­la vaa­li­mö­kil­läm­me. Kir­jan voi myös tila­ta pos­ti­myyn­ti­nä. Kotiin Suo­meen pos­ti­tet­tu­na sen hin­ta on pos­ti­tus­ku­lui­neen 10 euroa.

Kir­jan net­ti­ver­sion voi lada­ta täs­tä. Huo­mat­kaa, että tie­dos­to on var­sin koo­kas, 6,6 Mt. Vapaa­eh­toi­sen mak­sun voi teh­dä tilil­le FI44 1200 3500 3052 14 . Tilin omis­ta­ja on Otso Kivekäs.

Pape­ri­ver­sion voi tila­ta lähet­tä­mäl­lä otsi­kol­la PAMFLETTI tilaus­vies­ti­si osoit­tee­seen osmo (ät) soininvaara.fi. Mer­kit­se vies­tiin teks­ti rivi­siir­toi­neen seuraavasti:

Nimi
mah­dol­li­nen c/o osoite
Katuo­soi­te
Pos­ti­nu­me­ro ja ‑toi­mi­paik­ka
 
Siis esi­mer­kik­si
  
Mat­ti Meikäläinen
Yri­tys Oy
Tuli­tie 5 A 32
00170 HELSINKI 
 

tai

Mat­ti Meikäläinen
Tuli­tie 5 A 32
00170 Hel­sin­ki
 

Lähe­tän tämän jäl­keen mak­su­tie­dot ja viitenumeron.
Kir­ja läh­tee, kun mak­su on mak­set­tu ja kir­ja on tul­lut painosta.

 

73 vastausta artikkeliin “Seuraavat 400 000 helsinkiläistä on julkaistu.”

  1. Pamfle­tis­sa on mal­le­ja joil­la autoi­lua voi­tai­siin vähen­tää. Niis­tä lähes kaik­ki tär­keim­mät perus­tu­vat talou­del­li­seen keppiin.

    - Ruuh­ka­mak­sut
    — Huu­to­kau­pa­taan autoiluluvat
    — Kor­keam­pi hin­ta asukaspysäköintiluvista.

    Autoi­lu vähe­nee? Aivan var­mas­ti. Köy­hät siir­ty­vät pakos­ta mui­hin liik­ku­mis­muo­toi­hin, rik­kail­le jää tyh­jem­mät tiet. Oikein yhteis­kun­ta­kel­pois­ta politiikkaa.

    Kuka näi­tä oikein keksii?

  2. Kir­ja­nen on kir­joi­tet­tu aika ikä­väl­lä tyy­lil­lä joka saa asioi­ta peri­aat­tees­sa kan­nat­ta­van etsi­mään niis­sä vas­tus­tet­ta­vaa. Kan­nat­tai­si ehkä ylei­sem­min­kin kiin­nit­tää tuo­hon hie­man huo­mio­ta ellei tar­koi­tus ole saar­na­ta kuo­rol­le. Soi­nin­vaa­ran osuu­det ovat kyl­lä parem­mas­ta päästä.

    Tär­ke­ää on myös että ihmi­sil­lä on todel­li­nen mah­dol­li­suus vali­ta, eli kun­tien välis­tä yhteis­työ­tä ei pidä teh­dä lii­kaa ja pakot­taa ihmi­siä hitaan ja epä­mu­ka­van jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jik­si kaa­voit­ta­mal­la pal­ve­lut ja työ­pai­kat paik­koi­hin joi­hin ei muu­ten pääse.

  3. Gre­jus:
    Pamfle­tis­sa on mal­le­ja joil­la autoi­lua voi­tai­siin vähen­tää. Niis­tä lähes kaik­ki tär­keim­mät perus­tu­vat talou­del­li­seen keppiin. 

    Käy­tän­nös­sä näyt­tää sil­tä, että vaih­toeh­to­ja on kaksi:

    1. Lai­te­taan autoi­lul­le niin pal­jon mak­su­ja, että liik­ku­mi­nen autol­la­kin pysyy ripeä­nä. Samal­la jär­jes­tel­mä tuot­taa rahaa muun liik­ku­mi­sen tuke­mi­seen. (= autoi­li­jat mak­sa­vat muil­le sii­tä, että nämä eivät autoile)

    2. Anne­taan koko ros­kan muut­tua sur­keak­si jumi­ruuh­kak­si, jos­sa sei­so­vat kaik­ki muut pait­si kis­koil­la kulkevat.

    Muut vaih­toeh­dot vaa­ti­vat pal­jon rahaa, jota ei ole, eikä näy­tä mis­tään tulevankaan.

    Gre­jus: Köy­hät siir­ty­vät pakos­ta mui­hin liik­ku­mis­muo­toi­hin, rik­kail­le jää tyh­jem­mät tiet. Oikein yhteis­kun­ta­kel­pois­ta politiikkaa.

    Jäl­kim­mäi­nen tie­ten­kin saat­tai­si olla sosi­aa­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den kan­nal­ta parem­pi, kun kai­kil­la on kur­jaa. Pait­si ettei tuo ykkö­nen­kään ihan kam­mot­ta­van epä­oi­keu­den­mu­kai­nen ole, koska:

    - nyky­ään jul­ki­sil­la kul­ke­vil­la pal­ve­lu­ta­so para­nee ruuh­kien vähe­tes­sä ja jär­jes­tel­mäs­sä ole­van rahan lisään­tyes­sä; kaik­kein köy­him­mät kuu­lu­vat tähän ryhmään

    - varak­kaim­mil­la on joka tapauk­ses­sa hyvät mah­dol­li­suu­det vali­ta asuin­paik­kan­sa parem­pien lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­ta niin halu­tes­saan; tätä mah­dol­li­suut­ta ei köy­hem­mil­lä ole

    - autoi­lun mak­su­kuor­mi­tus­ta lisää­mäl­lä hyvä­tu­lois­ten (jot­ka kes­ki­mää­rin autoi­le­vat) mak­sa­ma osuus yhtei­sis­tä menois­ta kasvaa

    Mut­ta onhan se kivaa, kun vasem­mis­to vas­tus­taa mak­su­jen lisää­mis­tä, kos­ka se kurit­taa hei­dän äänes­tä­ji­ään. Oikeis­to vas­tus­taa mak­su­jen lisää­mis­tä myös, kos­ka se kurit­taa hei­dän äänestäjiään.

    Olen­nais­ta­han täs­sä kui­ten­kin on se, mihin ne ruuh­ka­mak­suis­ta ja kal­liim­mas­ta pysä­köin­nis­tä mak­set­ta­vat rahat käy­tet­täi­siin. Se lopul­ta mää­rää sen, mikä tulon­ja­ko­vai­ku­tus mak­suil­la on. Jär­ke­vin­tä oli­si käyt­tää rahat lii­ken­ne­jär­jes­tel­mään takai­sin, jol­loin ne koi­tui­si­vat kaik­kien hyväksi.

  4. Ter­min “hel­sin­ki­läi­syys” sisäl­tö aina­kin minul­le epä­sel­väk­si. Ilmei­ses­ti jotain välil­lä Hel­sin­gin kau­pun­ki — pää­kau­pun­ki­seu­dun 14 kuntaa?

  5. Gre­jus: Autoi­lu vähe­nee? Aivan var­mas­ti. Köy­hät siir­ty­vät pakos­ta mui­hin liik­ku­mis­muo­toi­hin, rik­kail­le jää tyh­jem­mät tiet. Oikein yhteis­kun­ta­kel­pois­ta politiikkaa.

    Ei se niin mene. Rik­kaat­kin voi­vat olla tark­ko­ja rahois­taan tai muis­ta syis­tä käyt­tää jul­kis­ta lii­ken­net­tä (esim. Aatos Erk­ko tai New Yor­kin por­mes­ta­ri on näh­ty jul­ki­sis­sa lii­ken­ne­vä­li­neis­sä). Asian voi­si tie­tys­ti hoi­taa niin­kin, että vero­va­rois­ta anne­taan kai­kil­le auto­tul­li­se­te­lei­tä, jot­ka voi halu­tes­saan ottaa myös raha­na. Autoi­li­joi­den ei tar­vit­si­si var­si­nai­ses­ti mak­saa auto­tul­le­ja, mut­ta muut sai­si­vat rahaa takai­sin. Vero­ja tie­ten­kin pitäi­si jos­tain kerä­tä vähän lisää tai ottaa lisää lai­naa, mut­ta sehän ei ole kenel­tä­kään pois kun se on kai­kil­ta pois;)

  6. Vil­le Nii­nis­tö tv:ssä vaa­tii, että autoi­lua pitää verot­taa maa­seu­dul­la lie­väs­ti ja kau­pun­gis­sa anka­ram­min. Ei täl­lä pal­jon ääniä vih­reil­le Hel­sin­gis­sä heru, jos ei samal­la lupaa, että rahat jää Hel­sin­kiin. Ja vaik­ka hän lupai­si­kin, niin mitä sit­ten oikeas­ti tapah­tuu? Kaik­ki rahat mene­vät val­tion kas­saan, ja asia unoh­tuu kun rahaa jae­taan tai kor­va­mer­kin­tää väi­te­tään sovel­let­ta­van jos­sain, mut­ta sit­ten jos­sain muu­al­la sta­di­lais­ten rahat ryös­te­tään kui­ten­kin. Epä­luot­ta­muk­se­ni on suurta.

  7. Ja nyt se (Vil­le Nii­nis­tö) selit­tää, miten maal­la voi­daan vih­rei­den mie­les­tä yhdis­tel­lä maan­vil­je­lys­tä, luon­to­mat­kai­lua ja käsi­töi­tä. Tar­koit­ti var­maan, että kaik­kea alkeel­lis­ta mihin maa­lais­ten nyt voi juu­ri aja­tel­la kyke­ne­vän tukiai­sil­la elä­mi­sen lisäksi.

  8. Vil­le: Ei se niin mene. Rik­kaat­kin voi­vat olla tark­ko­ja rahois­taan tai muis­ta syis­tä käyt­tää jul­kis­ta lii­ken­net­tä (esim. Aatos Erk­ko tai New Yor­kin por­mes­ta­ri on näh­ty jul­ki­sis­sa liikennevälineissä). 

    Tus­kin ruuh­ka­mak­sut saa­vat ketään val­miik­si jul­ki­sil­la kul­ke­vaa tart­tu­maan rat­tiin. Hyvä­tu­loi­sil­la se on kui­ten­kin omas­ta valin­nas­ta kiinni.

    Val­miik­si jul­ki­sil­la kul­ke­vat rik­kaat tai ruuh­ka­mak­suse­te­lit eivät pois­ta sitä tosia­si­aa, että huu­to­kau­pat ja suu­ret ruuh­ka­mak­sut teke­vät autoi­lun mah­dot­to­mak­si vähä­tu­loi­sil­le, vaik­ka todel­li­nen tar­ve auton käyt­töön oli­si ole­mas­sa. Suu­ri­tu­lois­ten autoi­lu sen sijaan jopa lisään­tyy, kos­ka köy­hät pysy­vät pois­sa väyliltä.

    Ei hyvää poli­tiik­kaa, ei aina­kaan yhteis­kun­nan eriar­vois­tu­mi­sen kannalta.

  9. Vihe­rins­si
    — varak­kaim­mil­la on joka tapauk­ses­sa hyvät mah­dol­li­suu­det vali­ta asuin­paik­kan­sa parem­pien lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­ta niin halu­tes­saan; tätä mah­dol­li­suut­ta ei köy­hem­mil­lä ole 

    Eikö tämä argu­ment­ti puhu juu­ri autoi­luoi­keuk­sien varak­kuus­pe­rus­teis­ta jakoa vastaan?

    Pie­ni­tu­loi­set Hel­sin­ki­läi­set asu­vat lähiöis­sä jois­sa autoi­lu ei aiheu­ta ruuh­kia ja jois­sa käve­ly, pyö­räi­ly ja jul­ki­set ovat huo­nom­pi vaih­toeh­to kuin Vironniemellä.

    Ruuh­ka­mak­su Jako­mäes­tä Rau­ta­tie­a­se­mal­le oli­si huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin Eiras­ta. Siel­lä on myös vähem­män ruuh­kia ja käve­ly­mat­kan sisäl­lä pal­jon vähem­män kaup­po­ja kuin Alek­sin ete­lä­puo­lel­la. Päi­vä­ko­ti­paik­ka saat­taa aue­ta vie­rei­ses­tä lähiös­tä, johon ei ole jul­ki­sia yhteyksiä.

    Sil­ti Eira­lai­sen autoi­lu jat­kuu ja Jako­mä­ke­läi­sen loppuu.

  10. -e-:
    Ja nyt se (Vil­le Nii­nis­tö) selit­tää, miten maal­la voi­daan vih­rei­den mie­les­tä yhdis­tel­lä maan­vil­je­lys­tä, luon­to­mat­kai­lua ja käsi­töi­tä. Tar­koit­ti var­maan, että kaik­kea alkeel­lis­ta mihin maa­lais­ten nyt voi juu­ri aja­tel­la kyke­ne­vän tukiai­sil­la elä­mi­sen lisäksi.

    Vih­rei­den kan­nal­ta vali­tet­ta­vaa. Vil­le epä­on­nis­tui aika totaa­li­ses­ti. Pika­ra­ti­kat Tur­kuun ei ole rat­kai­su pien­ten kun­tien ongel­maan kuten Vil­le toi­mit­ta­jan kysy­myk­seen vas­ta­si. Sup­pea näkö­kul­ma koros­tui lii­kaa. Jopa hel­sin­ki­läi­se­nä tun­sin myötähäpeää…

  11. -e-: autoi­lua pitää verot­taa maa­seu­dul­la lie­väs­ti ja kau­pun­gis­sa ankarammin.

    No se ongel­ma­han ei ole maa­seu­dul­la eikä kau­pun­gis­sa vaan epä­kau­pun­gis­sa kau­pun­kien ympä­ril­lä, jos­ta autoil­la aje­taan ruuh­kaut­ta­maan kau­pun­git. Kos­ka kau­pun­gis­sa pär­jää ilman autoa­kin, toi­mi­vin kek­sit­ty rat­kai­su on verot­taa autol­la aja­mis­ta kau­pun­gis­sa. Mut­ta se siis koh­dis­tuu enem­män kau­pun­kien ympä­ris­tön autoi­li­joi­hin kuin kau­pun­ki­lai­siin. Joka tapauk­ses­sa ole­mas­sa ole­va yhdys­kun­ta­ra­ken­ne perus­tuu autoi­luun ja kun Vih­reät eivät ole ensi­si­jas­sa pro autoi­lu ‑puo­lue, hei­dän pitää teh­dä pal­jon työ­tä vakuut­taak­seen autoa­lu­een asuk­kaat sii­tä, että hei­dän elä­män­ta­pan­sa perus­tuu vää­riin ratkaisuihin…

  12. …ja siis vää­riin rat­kai­sui­hin, jot­ka ovat teh­neet jot­kut muut ennen meitä.

  13. Mik­si Hel­sin­kiä on poliit­ti­ses­ti ruvet­tu väki­sin kas­vat­ta­maan. Nyt sin­ne työn­net­tiin 2500 uut­ta opis­ke­lu­paik­kaa ja sitä suo­jel­tiin suu­rel­la rahal­la suu­rim­mak­si yliopistokaupungiksikin.
    Sin­ne kes­ki­te­tään suu­ret soti­las­ka­sar­mit ympä­ri Hel­sin­kiä ja sii­tä halu­taan teh­dä nopeas­sa tem­pos­sa suur­ta mil­joo­naan asuk­kaa­seen yltä­vää met­ro­po­lia. Samaan aikaan sen lii­ken­ne puu­rou­tuu, kun sen alu­een itä-län­si­suun­tai­nen lii­ken­ne muo­dos­taa pik­kusuo­men kal­tai­sen sum­pun ‚jos­sa kul­ku Turus­ta Kot­kaan on tus­kien tai­val. Mihin Hel­sin­gin hidas­tus­ta tar­vi­taan, kun poh­joi­ses­ta tule­va ei pää­se kui­ten­kaan autol­laan mer­ta edem­mäk­si kalaan. Ei tun­ne­li­kaan Tal­lin­naan vetäi­si ete­lä­suun­taan tar­peek­si hyvin. Hel­sin­gin hidas­tus koi­tuu pahas­ti Suo­men koh­ta­lok­si, kun nuo­ren väen ja opis­ke­li­joi­den asun­to­tar­vet­ta ei kye­tä tur­vaa­maan mil­lään raken­nus­me­ka­nis­mil­la, vaan jat­ku­va asun­to­pu­la ja lii­ken­ne­sol­mut kas­va­vat alu­eel­la. Pitäi­si pys­tyä nau­hoit­ta­maan Hel­sin­gin kas­vua itään nau­ha­na Por­voon suun­taan ja län­teen Turun suun­taan. Poh­joi­seen kas­vu nau­hoi­te­taan Tam­pe­reen suun­taan. Suu­ri osa lii­as­ta asu­tuksés­ta on vie­tä­vä noi­hin kol­meen ilman­suun­taan, eikä typis­tää vie­lä lisää Hel­sin­ki-kes­kiö­tä. Kukaan ei tule kai­paa­maan Suo­mes­sa enään suu­rem­paa Helsinkiä.

  14. Ruuh­kat ovat paras yksi­tyi­sau­toi­lun hil­lit­si­jä! Tes­taa­vat myös oman auton tar­peel­li­suu­den. Lisä­kais­tat täyt­ty­vät kun­nes rei­tin kyl­läs­ty­mis­pis­te eli mat­ka-aika on sama kuin ennen kais­to­ja. Ruuh­ka­mak­suil­la saa­daan kyl­lä köy­hät kyyk­kyyn, mut­ta jupit ajai­si­vat sitä­kin enem­män ja ilmei­ses­ti myös tar­peet­to­mam­paa ajoa.
    Kaik­kein yksin­ker­tai­sin­ta on verot­taa pysä­köin­tiä ja polt­toai­nei­ta, mut­ta näi­tä ei halu­ta käyt­tää, kos­ka autoi­lu “saat­tai­si oikeas­ti vähen­tyä” ja val­tion vero­tu­lot pie­nen­tyä. Ns. “käyt­tö­ve­roil­la” kilo­met­ri­kus­tan­nus puto­aa ajo­mat­kan lisään­tyes­sä, joten ne yllyt­tä­vät aja­maan. Pide­tään huol­ta sii­tä, että jul­ki­sil­la ja fil­la­ril­la pää­see aina nopeam­min ja edul­li­sem­min kuin omal­la autolla.

  15. Joku­han voi­si väsäil­lä täl­lai­sen vas­taa­van videon Hel­sin­gin seu­dus­ta, min­kä saman­mie­li­set ruot­sa­lai­set ovat tehneet:

    http://youtu.be/SQvMB3_VdOI

    Suo­sit­te­len kat­so­maan, mikä­li ruot­sin kie­li tai­puu edes joten­kin. Tai vaik­kei tai­pui­si­kaan, niin kyl­lä videon ymmär­tää vain kat­so­mal­la­kin. Voi­si vain olla monel­le hel­pom­pi samais­tua jos esi­mer­kit oli­si­vat täl­tä puo­len lahtea.

    1. Apua!
      Tähän asti olem­me pitä­neet Tuk­hol­maa esi­merk­ki­nä ja Hel­sin­gin seu­tua kata­stro­fi­na. Jos Tuk­hol­ma­kin on kata­stro­fi, niin…?
      Hyvä linkki!

  16. Gre­jus:
    Pamfle­tis­sa on mal­le­ja joil­la autoi­lua voi­tai­siin vähen­tää. Niis­tä lähes kaik­ki tär­keim­mät perus­tu­vat talou­del­li­seen keppiin.

    - Ruuh­ka­mak­sut
    — Huu­to­kau­pa­taan autoiluluvat
    — Kor­keam­pi hin­ta asukaspysäköintiluvista.

    Autoi­lu vähe­nee? Aivan var­mas­ti. Köy­hät siir­ty­vät pakos­ta mui­hin liik­ku­mis­muo­toi­hin, rik­kail­le jää tyh­jem­mät tiet. Oikein yhteis­kun­ta­kel­pois­ta politiikkaa.

    Kuka näi­tä oikein keksii?

    Mik­si autoi­lua pitää vähen­tää? Ei per­he voi elää ilman autoi­lua Suo­mes­sa. Mik­sei tehos­te­ta liikennettä?

  17. Tähän asti olem­me pitä­neet Tuk­hol­maa esi­merk­ki­nä ja Hel­sin­gin seu­tua katastrofina.

    Video­pät­kä voi­si yhtä hyvin kuva­ta myös Köö­pen­ha­mi­naa, joka myös meil­lä usein mai­ni­taan hyvä­nä esi­merk­ki­nä. Jon­kun EU:n ins­tans­sin tut­ki­muk­ses­sa muu­ta­ma vuo­si sit­ten Köpis ja Hel­sin­ki todet­tiin pahi­ten hajau­tu­neik­si kau­pun­geik­si, kun muka­na oli muis­taak­se­ni neli­sen­kym­men­tä euroop­pa­lais­ta kaupunkia.

  18. Vas­tus­tan vero­jen ja mak­su­jen korot­ta­mis­ta, kos­ka kerä­tyt varat käy­tet­täi­siin kui­ten­kin kaik­keen muu­hun kuin sel­lai­seen, jos­ta oli­si hyö­tyä ns. yhtei­sel­le hyvälle. 

    Jos halu­taan suun­na­ta varo­ja esim. jul­ki­seen lii­ken­tee­seen, teh­dään jul­ki­nen lii­ken­ne hou­kut­ta­vam­mak­si, niin se kerää mak­sun­sa itse.

    Jos aja­tel­laan kerät­tä­vän rahaa jul­ki­sel­le lii­ken­teel­le esim. autoi­li­joil­ta, se raha menee ns. Kank­ku­lan Kai­voon, toden­nä­köi­ses­ti joku lah­joit­taa ne rahat suo­raan Kreik­kaan tai sak­sa­lai­sil­le pan­keil­le, jot­ka ovat peri­mäs­sä saa­ta­vi­aan Krei­kal­ta, Espan­jal­ta, Ita­lial­ta jne.

    Veroas­teem­me on jo nyt maa­il­man kor­keim­pia, kuris­tam­me itsem­me jos annam­me val­taa lisää näil­le himoverottajille.

  19. Kii­tos hyväs­tä kir­jas­ta. Vahin­ko vaan, että minul­la on vain yksi ääni käy­tös­sä. En voi tei­tä kaik­kia äänes­tä. Tuos­ta Hitak­sen siu­nauk­sel­li­suu­des­ta olen kyl­lä täy­sin eri miel­tä. Se nyt vaan on vää­rin, että yhtei­siä varo­ja käy­te­tään joi­den­kin mut­ta ei kaik­kien ihmis­ten asu­mi­sen subventoimiseen.

  20. Henk.koht. vasem­mis­tos­ta ärsyt­tää eni­ten ohjaus­mak­su­jen vas­tus­ta­mi­nen perus­teel­la että ne ovat köy­hil­tä pois. Ikään kuin ei oli­si mitään kei­noa kom­pen­soi­da vai­ku­tus­ta saa­ta­vil­la tuloil­la. Kään­täen tuo on ihan yhtä idioot­ti­mais­ta kuin oikeis­ton vas­tus­tus perus­teel­la nos­taa vero­ja, vaik­ka veroas­te ei tie­ten­kään rii­pu sii­tä mitä vero­te­taan vaan kuin­ka suu­ret jul­ki­set menot ovat.

  21. Jari: Mik­si autoi­lua pitää vähen­tää? Ei per­he voi elää ilman autoi­lua Suo­mes­sa. Mik­sei tehos­te­ta liikennettä? 

    Pamfle­tin koko ensim­mäi­nen osa on käy­tet­ty kysy­myk­seen sii­tä, mil­lä eri tavoin kau­pun­gis­sa voi elää, ja mikä on auton roo­li eri elä­män­ta­vois­sa. Suo­sit­te­len eri­tyi­ses­ti luku­ja “Kau­pun­ki­lai­set elä­män­ta­vat” ja “Pär­jää­kö lap­si­per­he elää ilman autoa?” aihe­pii­riin tutustumiseen.

    Tii­vis­te­tys­ti: auton tar­ve mää­räy­tyy ennen kaik­kea asuin­pai­kan mukaan. Tii­viim­mäl­lä alu­eel­la tar­ve on vähäi­sem­pi. Lap­si­per­heet omis­ta­vat auto­ja toki jon­kin ver­ran mui­ta enem­män kai­kil­la alueil­la, mut­ta yhteys näyt­täi­si ole­van heikompi.

    Havain­nol­lis­ta­va graa­fi täs­sä. (läh­de: yhdys­kun­ta­ra­ken­teen vyö­hyk­keet ‑tut­ki­mus)

    Lii­ken­teen tehos­ta­mi­nen autoi­luun perus­tuen taas ei yksin­ker­tai­ses­ti toi­mi kas­va­vil­la kau­pun­ki­seu­duil­la, vaan lisään­ty­vä tie­ka­pa­si­teet­ti lisää lii­ken­net­tä, kun­nes tiet ovat taas tukos­sa. Pamfle­tin luku V, “Kei­no­ja hel­pot­taa autoi­lua Hel­sin­gis­sä” käsit­te­lee tätä aihet­ta. Vihe­rins­sin tii­vis­tys aihees­ta yllä vas­taa aika hyvin tulok­sia, mihin empii­ris­sä tut­ki­muk­sis­sa on päädytty.

  22. Eero Saas­ta­moi­nen: Kukaan ei tule kai­paa­maan Suo­mes­sa enään suu­rem­paa Helsinkiä.

    Aika monet ihmi­set kui­ten­kin on val­mii­ta mak­sa­maan var­sin kor­kei­ta hin­to­ja Hel­sin­gis­sä asu­mi­ses­ta. Myös hel­sin­kä­läi­siin oppi­lai­tok­siin on kovem­pi tun­ku kuin maa­lais­opis­toi­hin. Ihmi­set eivät näkö­jään siis tie­dä mikä heil­le on itsel­leen paras­ta. Kiva kun tulit sen tän­ne kertomaan.

  23. Gre­jus:
    Val­miik­si jul­ki­sil­la kul­ke­vat rik­kaat tai ruuh­ka­mak­suse­te­lit eivät pois­ta sitä tosia­si­aa, että huu­to­kau­pat ja suu­ret ruuh­ka­mak­sut teke­vät autoi­lun mah­dot­to­mak­si vähä­tu­loi­sil­le, vaik­ka todel­li­nen tar­ve auton käyt­töön oli­si ole­mas­sa. Suu­ri­tu­lois­ten autoi­lu sen sijaan jopa lisään­tyy, kos­ka köy­hät pysy­vät pois­sa väyliltä.

    Ei hyvää poli­tiik­kaa, ei aina­kaan yhteis­kun­nan eriar­vois­tu­mi­sen kannalta. 

    Noh, tätä­kin asi­aa on tut­kit­tu Ruot­sin ruuh­ka­mak­su­jen osal­ta, tii­vis­tel­mä kes­kei­sim­mis­tä havain­nois­ta tässä:
    http://www.regjeringen.no/upload/SD/Vedlegg/Veg%20og%20vegtrafikk/070522_foredrag_eliasson.pdf

    Sivut 33 ja 34 käsit­te­le­vät vai­ku­tus­ta tulo­ryh­mit­täin. Mak­su osui kai­kis­ta eni­ten suu­ri­tu­loi­siin, eli se on käy­tän­nös­sä progres­sii­vi­nen tulonsiirto. 

    Toi­saal­ta, kaik­kein pie­nin muu­tos autoi­luun oli pie­nim­mäs­sä tulo­luo­kas­sa, mikä ei tuki­si väi­te­tä, että se teki­si autoi­lun “mah­dot­to­mak­si” köy­hil­le. Eni­ten autoi­lua näyt­täi­si­vät vähen­tä­neen keskituloiset.

    Kari

  24. Mark­ku Juti­la: Ruuh­kat ovat paras yksi­tyi­sau­toi­lun hillitsijä!

    No itsea­sias­sa ruuh­kat ovat ihan yhtä hyvä tapa hil­li­tä autoi­lua kuin Neu­vos­to­liit­to-tyy­li­nen jonot­ta­mi­nen on hyvä tapa hil­li­tä elin­tar­vik­kei­den kysyntää.

    Tai oikeas­taan vie­lä sur­keam­pi. Nimit­täin, kun väy­lät ruuh­kau­tu­vat, nii­den väli­tys­ky­ky pie­ne­nee. Tämä tar­koit­taa, että se kal­lis väy­läin­ves­toin­ti on vajaakäytössä.

    Kar­keas­ti ongel­ma on sii­nä, että autoi­li­ja huo­mioi kyl­lä sen, että ruuh­kaan tuh­rau­tuu aikaa, mut­ta ei sitä, että sin­ne ruuh­kaan mene­mi­nen tuh­laa myös mui­den (tois­ten autoi­li­joi­den) aikaa. Täs­tä syys­tä yksit­täis­ten ihmis­ten valin­nat eivät joh­da opti­maa­li­seen rat­kai­suun. Sitä kut­su­taan ulkoisvaikutukseksi.

    Kari

  25. Kysy­myk­sen voi toki kään­tää väit­te­lyk­si sii­tä, onko kai­kil­la oikeus autoil­la, mut­ta täl­lai­nen peri­aa­te­kes­kus­te­lu ei rat­kai­se mitään. Kaik­kien mah­dol­lis­ten ennus­tei­den mukaan meil­lä on edes­sä tilan­ne, jos­sa Hel­sin­gin seu­dun lii­ken­ne­po­li­tii­kas­sa on ker­ta kaik­ki­aan pak­ko teh­dä jotain valin­to­ja. Autoi­lun kas­va­mi­nen line­aa­ri­ses­ti joko ruuh­kaut­taa tiet pysäh­dyk­siin tai edel­lyt­tää sel­lai­sia väy­läin­ves­toin­te­ja, joi­hin ei iki­maa­il­mas­sa ole varaa. Mie­lel­lä­ni näki­sin, että tähän väis­tä­mät­tö­myy­teen varau­dut­tai­siin ennal­ta sen sijaan, että pide­tään kyn­sin ham­pain kiin­ni 60-luvun ihanteista.

    On siis aivan sama, onko kai­kil­la yhtä­läi­nen oikeus autoi­luun, kos­ka todel­li­suu­des­sa kaik­ki eivät voi autoil­la, sel­lais­ta infraa ei ole eikä tule. Sii­tä, miten vali­koin­ti tapah­tuu, voi­daan tie­tys­ti kes­kus­tel­la, mut­ta jos läh­tö­koh­ta­na on, ettei mikään saa mak­saa mitään, pää­dy­tään jonot­ta­mi­seen eli ruuh­kaan — ne aja­vat, joil­la on aikaa odot­taa. Mikä­li tämä on rat­kai­su, pitää aina­kin jouk­ko­lii­ken­ne saa­da eris­tet­tyä omil­le väylilleen.

    Olen sosi­aa­li­sen tasa-arvon kan­nat­ta­ja vii­mei­seen asti ja pidän tasa-arvo­kor­tin hei­lut­te­lua täs­sä yhtey­des­sä har­haan­joh­ta­va­na, jos samal­la unoh­de­taan, että nyky­po­li­tii­kas­sa kaik­ki — myös ne vähä­va­rai­set, joi­den autoi­lus­ta ollaan huo­lis­saan — jou­tu­vat niin asuin­kus­tan­nuk­sis­saan kuin kun­nal­lis­ve­ro­tuk­ses­sa­kin osal­lis­tu­maan Säre­län oivas­ti kuvaa­man noi­dan­ke­hän kiih­dyt­tä­mi­seen ilman mitään valin­nan­va­raa, oli autoa tai ei. Ei ole köy­hän etu mak­saa naa­pu­rin park­ki­pai­kas­ta tai lapioi­da rahaa Kehä I:n kal­tai­seen Moo­lo­kin kitaan.

  26. Vil­le: Kos­ka kau­pun­gis­sa pär­jää ilman autoa­kin, toi­mi­vin kek­sit­ty rat­kai­su on verot­taa autol­la aja­mis­ta kaupungissa

    Mut­ta nime­no­maan sitä­hän tämä “ruuhkamaksu”-hanke ei tule ole­maan. Sitä puu­ha­taan GPS-val­von­ta­jär­jes­tel­mä­nä (eikä kau­pun­gin rajan tie­tul­li­na) juu­ri sik­si, että pääs­tään verot­ta­maan nii­tä, jot­ka eivät pär­jää ilman autoa (maa­seu­dul­la jne).

  27. tpyy­luo­ma: vaik­ka veroas­te ei tie­ten­kään rii­pu sii­tä mitä vero­te­taan vaan kuin­ka suu­ret jul­ki­set menot ovat.

    Höpön­lö­pön sentään.

    Jos näin on, niin mik­si Osmon sano­jen­kin mukaan Van­ha­sen hal­li­tus pii­lot­ti hyvi­nä aikoi­na edus­kun­nal­ta osan yli­jää­mäs­tä mak­sa­mal­la yli­suu­ria elä­ke­mak­su­ja (vai miten se nyt menikään…).

    Vai menis­kä se niin että kaik­ki käy­tös­sä ole­vat rahat käy­te­tään aina ja jos tar­vi­taan lisää, nos­te­taan vero­ja? Ts. veroas­te kyl­lä nousee riva­kas­ti, mut­ta sen las­ke­mi­nen on työn ja tus­kan taka­na kos­ka hyvi­nä aikoi­na jul­ki­nen sek­to­ri ei pie­ne­ne, vaan pai­suu yhtä tah­tia tulo­jen kanssa.

  28. Gre­jus: Ruuh­ka­mak­su Jako­mäes­tä Rau­ta­tie­a­se­mal­le oli­si huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin Eiras­ta. Siel­lä on myös vähem­män ruuh­kia ja käve­ly­mat­kan sisäl­lä pal­jon vähem­män kaup­po­ja kuin Alek­sin ete­lä­puo­lel­la. Päi­vä­ko­ti­paik­ka saat­taa aue­ta vie­rei­ses­tä lähiös­tä, johon ei ole jul­ki­sia yhteyksiä.

    Avaan argu­ment­tia vähän. Otan ver­tai­luun sen vähän syr­jem­mäs­sä asu­van ja naa­pu­ri­kau­pun­gin­osaan lap­sen vie­vän ihmi­sen tilan­teen. Hänen kan­nal­taan ajan­käyt­tö yhden suun­nan työ­mat­kal­le kom­mer­venk­kei­neen ruuhkassa:

    Nyky­ti­lan­ne:
    * Autol­la: 45 min
    * Bus­sil­la: 75 min

    Tule­vai­suu­des­sa ilman ruuhkamaksuja:
    * Autol­la: 60 min
    * Bus­sil­la: 90 min

    Tule­vai­suu­des­sa ruuhkamaksuilla:
    * Autol­la: 35 min
    * Bus­sil­la: 60 min

    Ruuh­ka­mak­su­ti­lan­tees­sa sekä autoi­lu että jul­ki­nen nopeu­tu­vat, kos­ka tiet vetä­vät parem­min. Jul­ki­nen nopeu­tuu enem­män sik­si, että lisään­ty­nyt kysyn­tä kan­nat­taa parem­paa tar­jon­taa, ja ruuh­ka­mak­suis­ta tule­va raha edel­leen lisää palvelutasoa.

    Kaik­ki voit­ta­vat jotain ver­rat­tu­na ruuh­ka­mak­sut­to­maan tilanteeseen:

    Autoi­li­ja: Mak­saa lisää, saa nopeam­man matkan.

    Autos­ta luo­pu­va: Mak­saa vähem­män, saa yhtä nopean matkan.

    Jul­ki­sia nyt­kin käyt­tä­vä: Mak­saa saman, saa nopeam­man matkan.

    Ruuh­ka­mak­su kos­kee nime­no­maan nii­tä aiko­ja ja paik­ko­ja, jois­sa on ruuh­kaa. Lap­sen voi vie­dä päi­vä­ko­tiin autol­la ilman ruuh­ka­mak­sua ja jat­kaa sii­tä sit­ten bus­sil­la. Jos siis päik­kä­ri on sekin hil­jai­ses­sa lähiös­sä, jos­sa autoil­le on yli­mää­räis­tä tilaa.

    Point­ti­ni varak­kaim­pien koh­dal­la on se, että ruuh­ka­mak­su ei sinän­sä ihmeem­min muu­ta varak­kaim­pien tilan­net­ta. He toki mak­sa­vat enem­män, mut­ta heil­lä on aina varaa vali­ta asuin­paik­kan­sa. Lii­ken­teel­li­ses­ti huo­nom­mat pai­kat jää­vät vähä­va­rai­sem­mil­le aika lail­la väis­tä­mät­tä. Ruuh­ka­mak­sut­to­muus tai ‑mak­sul­li­suus ei muu­ta mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvoa varak­kai­den ja mui­den välillä.

  29. KKK: Aika monet ihmi­set kui­ten­kin on val­mii­ta mak­sa­maan var­sin kor­kei­ta hin­to­ja Hel­sin­gis­sä asu­mi­ses­ta. Myös hel­sin­kä­läi­siin oppi­lai­tok­siin on kovem­pi tun­ku kuin maa­lais­opis­toi­hin. Ihmi­set eivät näkö­jään siis tie­dä mikä heil­le on itsel­leen paras­ta. Kiva kun tulit sen tän­ne kertomaan.

    Minun mie­les­tä­ni Saas­ta­moi­sel­la on kom­men­tis­saan osit­tain ihan hyvä­kin point­ti, jota tämä KKK:n sinän­sä oikea havain­to ei kumoa. 

    Suur­kau­pun­kien kas­vu on mie­les­tä­ni myön­teis­tä sil­loin, kun se poh­jau­tuu nii­den omaan veto­voi­maan enem­män kuin esim. työl­lis­ty­mis- tai kou­lut­tau­tu­mi­son­gel­miin muu­al­la. Pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vus­ta toki pal­jon selit­tyy näil­lä posi­tii­vi­sil­la veto­voi­ma­te­ki­jöil­lä ja on tie­tys­ti sel­vää, että suur­ta eri­kois­tu­mis­ta vaa­ti­vat työt ja kou­lu­tus ovat jär­ke­viä jär­jes­tää pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, jos­sa on pal­jon ihmi­siä lähellä.

    Täs­tä huo­li­mat­ta oma koke­muk­siin poh­jau­tu­va käsi­tyk­se­ni on se, että Suo­mes­sa huo­mat­ta­va osa pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vus­ta joh­tuu myös sel­lai­sis­ta jul­ki­sen val­lan teke­mi­sis­tä tai teke­mät­tä jät­tä­mi­sis­tä, joil­le ei vält­tä­mät­tä ole perus­tei­ta. Ellei sit­ten pää­kau­pun­ki­seu­dun kiin­teis­tön omis­ta­jien ja päät­tä­jien val­lan kas­vat­ta­mi­nen ole täl­lai­nen peruste.

    On lukui­sia tapauk­sia, jois­sa ihmis­ten on pak­ko muut­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, kos­ka muu­al­la edes­sä oli­si työt­tö­myys. Tämä ker­too mie­les­tä­ni sii­tä, että yri­tys­toi­min­nan ja elin­kei­no­toi­min­nan edel­ly­tyk­sis­tä muu­al­la maas­sa ei ole huo­leh­dit­tu riit­tä­väs­ti. Jous­ta­vuut­ta tar­vit­tai­siin lisää. Työ­eh­to­so­pi­muk­set on esi­mer­kik­si teh­ty siten, että monil­la aloil­la on kaik­kial­la maas­sa pak­ko mak­saa samaa palk­kaa, vaik­ka pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la vas­taa­vaan elin­ta­soon riit­täi­si vähem­pi­kin. Tämä sii­tä huo­li­mat­ta, että työn­te­ki­jöi­den palk­ka­vaa­ti­muk­set maa­kun­nis­sa ovat pie­nem­mät ja monet tyy­tyi­si­vät vaa­ti­mat­to­mam­paan palk­kaan kun­han vain hei­dän ei tar­vit­si­si muut­taa työn peräs­sä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Osmo tai­si täl­lai­siin jous­to-ongel­miin jos­kus vii­ta­ta­kin jos­sain kir­joi­tuk­ses­sa. Sii­tä hatun­nos­to hänelle.

    Toi­sek­si, onko sii­nä mitään miel­tä, että val­tio kes­kit­tää myös maa­kun­nis­ta kerä­tyil­lä vero­va­roil­la sel­lai­sia­kin toi­min­to­ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, jot­ka eivät eri­tyi­sem­min hyö­dy sijain­nis­ta Hel­sin­gin alu­eel­la. Tämä vain hei­ken­tää yksi­tyi­sen sek­to­rin ja tek­no­lo­gia-alo­jen kil­pai­lu­ky­kyä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, lisää ruuh­kia ja nos­taa tila- ja asu­mis­kus­tan­nuk­sia (ja siten koti­ta­louk­sien vel­kaan­tu­mis­ta). Myös kan­sa­kun­nan tasol­la nämä ruuh­kat, ja val­ta­va, osin tar­pee­ton, uudis­ra­ken­ta­mi­nen syö­vät voi­ma­va­ro­ja. Val­tio ikään kuin antaa perus­teet­to­mas­ti etu­lyön­tia­se­man yhdel­le alu­eel­le, vaik­ka tämä lopul­ta aiheut­taa ongel­mia val­tiol­le ja Suo­mel­le kokonaisuutena.

    Kiih­keim­pien pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vuin­toi­li­joi­den oli­si hyvä kiin­nit­tää huo­mio­ta edel­lä mai­nit­tui­hin seik­koi­hin. (Lisää­kin esi­merk­ke­jä oli­si, mut­ta ehkä asian ydin tuli näil­lä­kin selväksi.)

    1. Vaik­ka osal­la asuk­kais­ta muut­to suu­riin kau­pun­kei­hin on työt­tö­myy­den pakot­ta­maa, niil­le työ­pai­koil­le se on vapaa­eh­tois­ta. Ei ole sat­tu­maa, että osaa­mi­sin­ten­sii­vi­set työ­pai­kat kes­kit­ty­vät kaupunkeihin.

  30. Pek­ka Tai­pa­le: Mut­ta nime­no­maan sitä­hän tämä “ruuhkamaksu”-hanke ei tule ole­maan. Sitä puu­ha­taan GPS-val­von­ta­jär­jes­tel­mä­nä (eikä kau­pun­gin rajan tie­tul­li­na) juu­ri sik­si, että pääs­tään verot­ta­maan nii­tä, jot­ka eivät pär­jää ilman autoa (maa­seu­dul­la jne).

    Odo­ta… Kenen ruuh­ka­mak­su­han­ke? Lii­ken­ne­mi­nis­te­ril­lä on ihan omat jut­tun­sa, Hel­sin­gin kau­pun­gin tahol­ta taas on ihan toi­set jutut, polii­ti­koil­ta kuu­lee seit­se­män eri versiota.

    Kun lain­sää­dän­töä ei ole, sitä­kään ei ole mää­ri­tel­ty, kenel­le rahat mene­vät. Mut­ta kos­ka ruuh­ka­mak­sut näyt­tä­vät aika vää­jää­mät­tö­mäl­tä kehi­tys­suun­nal­ta, niin oli­si var­maan­kin syy­tä olla aika proak­tii­vi­nen sen suh­teen, että jär­jes­tel­mis­tä tulee hyviä hyö­ty­suh­teel­taan (keruu­kus­tan­nus vs. tuot­to) ja liikennevaikutuksiltaan.

    Jos täs­sä vai­hees­sa jääm­me makaa­maan, jos­tain löy­tyy vie­lä se lii­ken­ne­mi­nis­te­ri, joka tilaa toi­mi­mat­to­man jär­jes­tel­män, jon­ka tuo­tot mene­vät val­tiol­le ja kulut kaupungille.

    Oma suo­sik­ki­ni on rekis­te­ri­laat­toi­hin ja sel­kei­siin vyö­hyk­kei­siin perus­tu­va jär­jes­tel­mä, jos­sa mak­su­ta­sol­la pide­tään lii­ken­ne suju­va­na. Voi­daan asia teh­dä puo­meil­la ja trans­pon­de­reil­la­kin, ei sekään mah­dot­to­man kal­lis­ta ole. Maa­il­mal­la eri­tyi­ses­ti rapa­kon taka­na on pal­jon esi­merk­ke­jä toi­mi­vis­ta mak­su­jär­jes­tel­mis­tä. (Siel­lä tosin mak­su­ja kerä­tään eri syys­tä ja eri tavoittein.)

  31. KKK: Aika monet ihmi­set kui­ten­kin on val­mii­ta mak­sa­maan var­sin kor­kei­ta hin­to­ja Hel­sin­gis­sä asu­mi­ses­ta. Myös hel­sin­kä­läi­siin oppi­lai­tok­siin on kovem­pi tun­ku kuin maa­lais­opis­toi­hin. Ihmi­set eivät näkö­jään siis tie­dä mikä heil­le on itsel­leen paras­ta. Kiva kun tulit sen tän­ne kertomaan.

    Ei nyt tilan­ne aivan näin ole. Monet jou­tu­vat lii­an kes­kit­tä­mi­sen vuok­si muut­ta­maan Hel­sin­kiin. Olen itse­kin opis­kel­lut ja asu­nut Hel­sin­gis­sä ja muut­ta­nut siel­tä pois. Ja tyy­ty­väi­nen olen ollut niin­kuin useim­mat, asu­mi­nen­kin on pal­jon hal­vem­paa. Tie­tääk­se­ni näis­sä iso­jen kau­pun­kien suo­si­tuim­muus­ver­tai­lus­sa voit­ta­ja on yleen­sä ollut Tam­pe­re eikä Helsinki. 

    Oikeas­taan täs­sä mai­nos­te­tus­sa kir­jas­sa on vää­rin koko läh­tö­koh­ta, mik­si pitäi­si asut­taa 400000 lisää Hel­sin­kiin. Perus­te­taan vaik­ka uusia val­tion viras­to­ja kes­ki­te­tys­ti Rii­hi­mäen seu­dul­le, jos­sa on tilaa ja hal­vem­pia tont­te­ja. Monis­sa maa­il­man mais­sa­han (USA, Hol­lan­ti, Bra­si­lia, Kana­da ym.ym.)pääkaupunki ei ole suu­rin kaupunki.

    1. Pää­kau­pun­gin siir­tä­mi­nen pois Hel­sin­gis­tä vapaut­tai­si kym­me­niä tuhan­sia asun­to­ja yri­tys­ten hen­ki­lö­kun­nal­le, mikä jou­dut­tai­siin suu­res­ti yri­tys­ten muut­toa Hel­sin­gin seudulle.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaik­ka osal­la asuk­kais­ta muut­to suu­riin kau­pun­kei­hin on työt­tö­myy­den pakot­ta­maa, niil­le työ­pai­koil­le se on vapaa­eh­tois­ta. Ei ole sat­tu­maa, että osaa­mi­sin­ten­sii­vi­set työ­pai­kat kes­kit­ty­vät kaupunkeihin.

    En väit­tä­nyt­kään, että se oli­si sattumaa. 

    Mut­ta tuo on kyl­lä has­su väi­te, että se oli­si “työ­pai­koil­le vapaa­eh­tois­ta”. Mitä tar­koi­tat täl­lä? Onko niin­kin abstrak­til­la käsit­teel­lä kuin työ­paik­ka täs­tä jokin mielipide?

    Sekä yksi­tyis­ten että jul­kis­ten työ­paik­ko­jen sijain­tia kos­ke­viin pää­tök­siin vai­kut­taa moni asia. Ja väi­tän kyl­lä, että pää­kau­pun­kiin sijoit­tu­mis­ta tue­taan joko suo­ras­ti tai epä­suo­ras­ti jul­ki­sen sek­to­rin toi­min enem­män ja useam­min kuin muu­al­le sijoittumista.

    1. Kyl­lä rahaa tukiai­set muo­dos­sa kul­kee aina suu­ris­ta kau­pun­geis­ta peri­fe­ri­aan. Ei myös­kään ole mikään luon­non­la­ki, että menes­ty­vän alu­een on olta­va pää­kau­pun­ki. Haag/Amsterdam, Bern/Zurich Washington/New York.

  33. Vihe­rins­si:
    Ruuh­ka­mak­su kos­kee nime­no­maan nii­tä aiko­ja ja paik­ko­ja, jois­sa on ruuhkaa. 

    Niin­hän sitä nimes­tä pää­tel­len voi­si luul­la, minä­kin kuvit­te­lin pit­kään juu­ri noin. 

    Kui­ten­kin kaik­ki Hel­sin­kiin kaa­vai­lut sys­tee­mit jois­ta olen luke­nut, perus­tu­vat kiin­tei­siin kel­lo­nai­koi­hin. Riip­pu­mat­ta sii­tä onko ruuh­kaa vai kadut käy­tän­nös­sä tyhjinä. 

    Ja se taas ei ole ruuh­ka­mak­su vaan tietulli.

  34. Pek­ka Tai­pa­le: Mut­ta nime­no­maan sitä­hän tämä “ruuhkamaksu”-hanke ei tule ole­maan. Sitä puu­ha­taan GPS-val­von­ta­jär­jes­tel­mä­nä (eikä kau­pun­gin rajan tie­tul­li­na) juu­ri sik­si, että pääs­tään verot­ta­maan nii­tä, jot­ka eivät pär­jää ilman autoa (maa­seu­dul­la jne).

    Eikö­hän se GPS-hai­hat­te­lu ole jo kuo­pat­tu, ja hyvä niin.

    Mitä jär­jes­tel­män tar­koi­tuk­seen ja käyt­tö­alu­ee­seen tulee, niin en ole kuul­lut kenen­kään esit­tä­vän maa­seu­dul­la aja­mi­sen verot­ta­mis­ta. Mitä jär­keä sii­nä oli­si­kaan, kun ruuh­ka­mak­sun tar­koi­tus on hel­pot­taa ruuh­kia ja sitä kaut­ta vähen­tää pai­net­ta kal­lii­siin väyläinvestointeihin.

    Kun mak­su por­ras­te­taan sekä ajan että pai­kan mukaan, saa­daan vai­ku­tet­tua sii­hen suu­rim­mat ongel­mat aiheut­ta­vaan lii­ken­tee­seen (lue: ruuh­ka-aiko­jen pen­de­löin­ti) juu­ri­kaan hait­taa­mat­ta nii­tä, joi­den aja­mi­nen ei vas­taa­vas­ti hait­taa muita.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaik­ka osal­la asuk­kais­ta muut­to suu­riin kau­pun­kei­hin on työt­tö­myy­den pakot­ta­maa, niil­le työ­pai­koil­le se on vapaa­eh­tois­ta. Ei ole sat­tu­maa, että osaa­mi­sin­ten­sii­vi­set työ­pai­kat kes­kit­ty­vät kaupunkeihin. 

    Yli­opis­to­jen ja ylei­sen kes­kit­ty­mis­hyö­dyn vuok­si kau­pun­kien vah­va ase­ma var­mas­ti säi­lyy, mut­ta toi­saal­ta inter­net on mah­dol­lis­ta­nut monien osaa­mi­sin­ten­sii­vis­ten töi­den teke­mi­sen myös maal­la. Eri­tyi­ses­ti monet vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­vat pro­jek­tit toi­mi­vat jo ver­kos­sa maa­il­man­laa­jui­si­na. Niis­sä on aivan saman­te­ke­vää, asuu­ko Hel­sin­gis­sä vai Uts­joel­la. Voi­si olet­taa, että tämä tyy­li teh­dä työ­tä kas­vaa sekä vapaa­eh­toi­sis­sa että kau­pal­li­sis­sa hankkeissa.

  36. Eri­tyi­sen huo­lis­sa­ni olen sii­tä, että Suo­mes­sa muut suur­kau­pun­kia­lu­eet ja maa­kun­ta­kes­kuk­set kuin pää­kau­pun­ki­seu­tu eivät jos­tain syys­tä menes­ty kovin hyvin työ­paik­ko­jen luo­mi­ses­sa. Luu­len, että tämä joh­tuu osin jul­ki­sen val­lan toi­mis­ta ja alue­hal­lin­non raken­tees­ta. Oli­si Suo­men ja myös pää­kau­pun­ki­seu­dun tasa­pai­noi­sel­le kehit­ty­mi­sel­le erit­täin tär­ke­ää, että maas­sam­me voi­si olla mui­ta­kin menes­ty­viä keskuksia.

    Täs­sä yksi tilas­to­tie­to, joka toi­vot­ta­vas­ti herät­tää pää­kau­pun­ki­seu­dun jat­ku­vaa ja raja­ton­ta kas­vua toi­vo­vat Vih­reät­kin: suo­ma­lai­sis­ta jo lähes 29% asuu Uudel­la­maal­la, kun taas esi­mer­kik­si ruot­sa­lai­sis­ta vain noin 22% asuu Tuk­hol­man läänissä.

  37. Vihe­rins­si: Odo­ta… Kenen ruuh­ka­mak­su­han­ke? Lii­ken­ne­mi­nis­te­ril­lä on ihan omat jut­tun­sa, Hel­sin­gin kau­pun­gin tahol­ta taas on ihan toi­set jutut, polii­ti­koil­ta kuu­lee seit­se­män eri versiota.

    Kun lain­sää­dän­töä ei ole, sitä­kään ei ole mää­ri­tel­ty, kenel­le rahat menevät. 

    Fak­ta: ruuh­ka­mak­su­ja ei tule ilman lain­sää­dän­töä, ergo rahat mene­vät val­tiol­le joka tapauk­ses­sa. Hel­sin­ki­läis­ten aja­tus tie­tul­leis­ta on fan­ta­si­aa, minis­te­riö Kyl­lö­sen joh­dol­la kerää ruuh­ka­mak­sua Nuor­ga­min ja Kut­tu­ran välillä.

    Fak­ti­ses­ti­han kysy­mys ei tie­ten­kään ole ruuh­kis­ta, vaan sii­tä, että kun autot ennen pit­kää käy­vät säh­köl­lä eikä ben­sal­la, pitää jol­lain kons­til­la saa­da täy­tet­tyä ben­sa- ja die­sel­ve­ron tuo­ton jät­tä­mä fis­kaa­li­nen rei­kä, joka on aika iso. Ja mikäs sen parem­pi jos onnis­tu­taan vähän aikaa kerää­mään kah­ta veroa ja totut­ta­maan kan­saa vie­lä nykyis­tä kor­keam­paan vero­tuk­seen. (Ja ei, täl­lä ei keven­ne­tä työn­teon vero­tus­ta, kos­ka sii­nä­kin kerä­tään niin pal­jon kuin vain saadaan.)

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei ole sat­tu­maa, että osaa­mi­sin­ten­sii­vi­set työ­pai­kat kes­kit­ty­vät kaupunkeihin.

    Eikä ole sat­tu­maa, että val­tion­hal­lin­toon ja poli­tiik­kaan sidok­sis­sa ole­vat työ­pai­kat (joi­ta on sitä enem­män mitä suu­rem­pi jul­ki­sen sek­to­rin osuus on eli mitä hyvin­voi­vem­pi val­tio meil­lä on) sijoit­tu­vat pää­kau­pun­kiin, kos­ka muu­ten ne ovat toi­vot­to­man syr­jäs­sä tar­vit­ta­vas­ta “ver­kos­toi­tu­mi­ses­ta”.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaik­ka osal­la asuk­kais­ta muut­to suu­riin kau­pun­kei­hin on työt­tö­myy­den pakot­ta­maa, niil­le työ­pai­koil­le se on vapaa­eh­tois­ta. Ei ole sat­tu­maa, että osaa­mi­sin­ten­sii­vi­set työ­pai­kat kes­kit­ty­vät kaupunkeihin.

    Aika moni on jou­tu­nut muut­ta­maan sen vuok­si, että val­tion hal­lin­toa ja tut­ki­mus­lai­tok­sia on kes­ki­tet­ty Hel­sin­kiin. Suun­ta on ollut enem­män pää­kau­pun­kiin kuin siel­tä pois, vaik­ka Hesa­ria luke­mal­la ei sitä uskoisikaan.

  40. Pek­ka Tai­pa­le: Eikä ole sat­tu­maa, että val­tion­hal­lin­toon ja poli­tiik­kaan sidok­sis­sa ole­vat työ­pai­kat (joi­ta on sitä enem­män mitä suu­rem­pi jul­ki­sen sek­to­rin osuus on eli mitä hyvin­voi­vem­pi val­tio meil­lä on) sijoit­tu­vat pää­kau­pun­kiin, kos­ka muu­ten ne ovat toi­vot­to­man syr­jäs­sä tar­vit­ta­vas­ta “ver­kos­toi­tu­mi­ses­ta”.

    Tie­tääk­se­ni Suo­men väes­töl­li­nen pain­opis­te on jos­sa­kin Tam­pe­reenn seudulla.

  41. Nuk­ku­Mat­ti: Täs­sä yksi tilas­to­tie­to, joka toi­vot­ta­vas­ti herät­tää pää­kau­pun­ki­seu­dun jat­ku­vaa ja raja­ton­ta kas­vua toi­vo­vat Vih­reät­kin: suo­ma­lai­sis­ta jo lähes 29% asuu Uudel­la­maal­la, kun taas esi­mer­kik­si ruot­sa­lai­sis­ta vain noin 22% asuu Tuk­hol­man läänissä.

    Suo­ma­lai­sis­ta noin 38 % asuu Uudel­la­maal­la ja Pir­kan­maal­la, joi­den yhteen­las­ket­tu pin­ta-ala on 6,4 % Suo­men pinta-alasta. 

    Ruot­sa­lai­sis­ta noin 39 % asuu Tuk­hol­mas­sa ja Län­si-Götan­maal­la, joi­den yhteen­las­ket­tu pin­ta-ala on 3,8 % Ruot­sin pinta-alasta.

    Eli kun ote­taan kak­si suu­rin­ta kes­kit­ty­mää, nii­den mukaan ruot­sa­lai­set asu­vat huo­mat­ta­vas­ti kes­kit­ty­neem­min. Pätee muu­ten pel­käl­le Tuk­hol­man lää­nil­le­kin, sen pin­ta-ala on 1,4 % Ruot­sin pin­ta-alas­ta, kun Uuden­maan pin­ta-ala on 2,7 % Suo­men pinta-alasta.

    Ja saa ottaa vie­lä Sata­kun­nan (Tur­ku) ja Skå­nen (Mal­mö) mukaan tar­kas­te­luun, kuva ei muu­tu. Mie­len­kiin­toi­sen tar­kas­te­lun sai­si otta­mal­la mai­den tilas­to­ruu­dut ja kat­so­mal­la nii­den väen­ti­heys­ja­kau­ma. (Hel­pos­ti saa­ta­vil­la ole­val­la datal­la tuon voi teh­dä maa­kun­ta­ta­sol­la, mut­ta nyt en ehdi.)

    Sen Ruot­sin esi­merk­ki ker­too, että kym­me­nel­lä mil­joo­nal­la naa­mal­la saa kol­me koh­tuul­lis­ta kes­kit­ty­mää, jos­kin Skå­nea aut­taa Tans­kan lähei­syys. Samal­la mal­lil­la maa­seu­dun saa suo­ma­lais­ta maa­seu­tua tyh­jem­mäk­si, ja Suo­mes­sa voi juu­ri ja juu­ri saa­da kak­si met­ro­po­lia­luet­ta aikaan.

    Olen aikai­sem­min­kin sano­nut, että kan­na­tan kah­den met­ro­po­lin rat­kai­sua, jot­tei pää­kau­pun­ki­seu­tu pää­se ilman kil­pai­lua. Nyt pitäi­si vain vali­ta Tam­pe­reen ja Turun välillä.

    1. Nyt pitäi­si vain vali­ta Tam­pe­reen ja Turun välillä.

      Tur­kui­lai­set ovat jo valin­neet Tam­pe­reen. Tur­ku rii­del­lään pois maailmankartalta.

  42. Count­ry­boy: Tie­tääk­se­ni Suo­men väes­töl­li­nen pain­opis­te on jos­sa­kin Tam­pe­reenn seudulla. 

    Webe­rin pis­te tai­taa olla Hämeen­lin­nas­sa (Sap­peen kyläs­sä). Pis­te mat­kaa hitaas­ti lounaaseen.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä rahaa tukiai­set muo­dos­sa kul­kee aina suu­ris­ta kau­pun­geis­ta peri­fe­ri­aan. Ei myös­kään ole mikään luon­non­la­ki, että menes­ty­vän alu­een on olta­va pää­kau­pun­ki. Haag/Amsterdam, Bern/Zurich Washington/New York.

    En tar­koit­ta­nut niin­kään peri­fe­ri­aa, vaan Suo­men mui­ta suu­ria kau­pun­ke­ja. Mie­les­tä­ni nii­den poten­ti­aa­lia ei maas­sam­me osa­ta hyö­dyn­tää täy­si­mää­räi­ses­ti. Ja muu­ten­kin Suo­mi tuh­laa resurs­se­jaan, mis­tä ker­too esim. län­si­naa­pu­ria alhai­sem­pi työllisyysaste.

    Sitä­hän juu­ri pyrin tuo­maan esiin, että muu­al­la maa­il­mas­sa menes­ty­viä kau­pun­ki­seu­tu­ja on monis­sa pie­nis­sä­kin mais­sa usei­ta (esim. Ruot­si, Sveit­si, Hol­lan­ti), mut­ta Suo­mes­sa on joten­kin val­lal­la täl­lai­nen yhden kes­kuk­sen ideologia.

    Ymmär­rän, että Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu­jen ja kun­nal­lis­vaa­lieh­dok­kai­den pää­huo­mio on koti­seu­tun­sa kehit­tä­mi­ses­sä, ja Vih­reil­lä on pää­kau­pun­ki­seu­dun osal­ta sii­hen joi­tain hyviä aja­tuk­sia. Mut­ta sinä Osmo olet myös kan­san­edus­ta­ja, ja toi­voi­sin, että sii­nä roo­lis­sa aja­tel­tai­siin ensin koko Suo­men etua ja vas­ta seu­raa­vak­si oman vaalipiirin.

    1. Oli­sin oikein iloi­nen, jos Suo­men muut kau­pun­git menes­tyi­si­vät ja imi­si­vät yri­tys­toi­min­taa puo­leen­sa, mut­ta nii­den pitää itse teh­dä kau­pun­gis­taan parem­pi. Tur­ku esi­mer­kik­si on tuhon­nut omat mah­dol­li­suu­ten­sa huo­nol­la poli­tii­kal­la ja kun­nal­li­sen itse­mää­rää­mi­soi­keu­den saa­nei­den lähiöi­den har­joit­ta­mal­la osaoptimoinnilla.

  44. Vihe­rins­si,
    ei nuo lää­nien maa­pin­ta-alat ole täs­sä oleellisia. 

    Kysy­mys on mer­kit­tä­vien kau­pun­ki­kes­kus­ten lukumäärästä. 

    On tot­ta, että nii­tä voi 9.5 mil­joo­nan asuk­kaan maas­sa olla enem­män kuin 5.5 mil­joo­nan maas­sa. Pää­väit­tee­ni on kui­ten­kin se, että väki­lu­ku­jen erot huo­mioi­den­kin Ruot­si on moni­na­pai­sem­pi yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­taan kuin Suomi.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tur­kui­lai­set ovat jo valin­neet Tam­pe­reen. Tur­ku rii­del­lään pois maailmankartalta.

    Kes­kus­tan koti­kun­ta-maa­kun­ta-mal­lil­la saa­tai­siin ehkä jopa tur­ku­lais­ten rii­dat loppumaan 🙂

  46. Ode:

    Ei ole sat­tu­maa, että osaa­mi­sin­ten­sii­vi­set työ­pai­kat kes­kit­ty­vät kaupunkeihin.

    Eikö­hän täl­lai­set (aina­kin yksi­tyi­sen sek­to­rin) työ­pai­kat löy­dy lähin­nä lähiöis­tä ja pik­ku­kau­pun­geis­ta. Esimerkkejä:
    Apple (Cuper­ti­no), Mic­ro­soft (Red­mond), Google (Moun­tain View), IBM (Armonk).

    Suur­kau­pun­geis­ta löy­tyy lähin­nä jul­ki­sen sek­to­rin byro­kraa­tit ja finanssisektori.

  47. Count­ry­boy: Tie­tääk­se­ni Suo­men väes­töl­li­nen pain­opis­te on jos­sa­kin Tam­pe­reenn seudulla. 

    Hau­hol­la.

    Poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon vai­kut­ta­mi­sen pain­opis­te taas ei ole kovin kau­ka­na edus­kun­nan kuppilasta.

  48. Vihe­rins­si,

    Pää­aja­tuk­se­ni voi­si siis tii­vis­tää seu­raa­vas­ti: Vaik­ka Ruot­si on kau­pun­gis­tu­neem­pi kuin Suo­mi ja siel­lä on vähem­män todel­la vähä­vä­ki­siä kun­tia, niin siel­lä ei kui­ten­kaan suur­kau­pun­geis­sa asu niin suu­ri osa väes­tös­tä kuin Suomessa.

    Yli 150000 asuk­kaan kun­nis­sa asuu noin 1900000 ruot­sa­lais­ta, joka on 20% väes­tös­tä. Suo­mes­sa yli 150000 asuk­kaan kun­nis­sa asuu noin 1457000 ihmis­tä, joka on 27% väes­tös­tä. Tämä osuus vie­lä nousee ensi vuon­na, kun Oulu ylit­tää 150000 asuk­kaan rajan kun­ta­lii­tok­sen vuoksi.
    (Läh­teet:
    http://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_%C3%B6ver_Sveriges_kommuner
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan
    )

    Kes­kus­tan kun­ta­uu­dis­tus­mal­li edis­täi­si kaik­kien kun­tien kehit­ty­mis­tä, ja eten­kin se vah­vis­tai­si maa­kun­ta­kes­kuk­sia sekä pie­niä ja kes­ki­suu­ria kau­pun­ke­ja. Mal­li toi­mi­si samaan tapaan kuin vas­taa­va mal­li on toi­mi­nut Ruotsissa.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oli­sin oikein iloi­nen, jos Suo­men muut kau­pun­git menes­tyi­si­vät ja imi­si­vät yri­tys­toi­min­taa puo­leen­sa, mut­ta nii­den pitää itse teh­dä kau­pun­gis­taan parempi. 

    Ei pidä sil­ti vähek­syä edus­kun­nan roo­lia. Juu­ri edus­kun­nan sää­tä­mien lakien takia näi­hin pat­ti­ti­lan­tei­siin on suur­kau­pun­kia­lueil­la jou­dut­tu (siis muu­al­la pait­si Kes­kus­tan vah­voil­la alueil­la Rova­nie­mel­lä, Oulus­sa ja Jyväs­ky­läs­sä, jois­sa lii­tok­set on saa­tu aikaan). 

    En usko, että ne tur­ku­lai­set oikeas­ti ovat sen rii­dan­ha­lui­sem­pia kuin naa­pu­rin­sa Ahve­nan­maal­la tai Tukholmassa.

    Kat­soin juu­ri tv:stä Katai­sen haas­tat­te­lun, ja hän kai vaka­vis­saan väit­ti, että Suo­meen riit­täi­si hal­lin­to­ta­soik­si val­tio ja kun­nat. Sikä­li vähän eri­koi­nen käsi­tys, että tiheäm­mäs­ti asu­te­tuis­sa­kaan Euroo­pan mais­sa ei ole näin kar­sit­tua mal­lia kan­san­val­tai­sen pää­tök­sen­teon toteut­ta­mi­seen. Ja ihme­tyt­tää, että eikö pää­mi­nis­te­ri ole pro­ses­sin aika­na ja saa­dun palaut­teen poh­jal­ta oppi­nut mitään, vaan pitää jää­rä­päi­ses­ti kiin­ni täs­tä “vah­van perus­kun­nan” ideas­ta. Jos asian­tun­ti­jat eivät mil­lään saa sovi­tet­tua kun­ta­ken­tän pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mis­tä tähän Katai­sen sapluu­naan, niin eikö oli­si parem­pi miet­tiä asi­aa uudes­ta näkökulmasta.

    Katai­nen selit­tää, että Kes­kus­tan mal­li lisäi­si hal­lin­toa. Mik­sei hän käy Ruot­sis­sa kuun­te­le­mas­sa sikä­läi­siä koke­muk­sia, että onko siel­lä ras­kas ja toi­mi­ma­ton hal­lin­to tai huo­not ter­veys­pal­ve­lut? Yli­pään­sä olen pet­ty­nyt koko hal­li­tuk­seen ja eri­tyi­ses­ti Kokoo­muk­seen, puo­lue­joh­toa myö­den argu­men­toi­daan pel­kil­lä mie­li­ku­vil­la ja ennak­ko­luu­loil­la, eikä kuun­nel­la asiantuntijoita.

  50. Nuk­ku­Mat­ti:
    Viherinssi,
    ei nuo lää­nien maa­pin­ta-alat ole täs­sä oleellisia. 

    Kysy­mys on mer­kit­tä­vien kau­pun­ki­kes­kus­ten lukumäärästä. 

    On tot­ta, että nii­tä voi 9.5 mil­joo­nan asuk­kaan maas­sa olla enem­män kuin 5.5 mil­joo­nan maas­sa. Pää­väit­tee­ni on kui­ten­kin se, että väki­lu­ku­jen erot huo­mioi­den­kin Ruot­si on moni­na­pai­sem­pi yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­taan kuin Suomi. 

    Ruot­sis­sa on kol­me mer­kit­tä­vää kau­pun­kia­luet­ta, Tuk­hol­ma, Göte­borg ja Mal­mö. Loput ovat sit­ten kakkossarjaa.

    Sii­nä olen samaa miel­tä, että Ruot­si on moni­na­pai­sem­pi kuin Suo­mi. Pie­nem­mäl­lä väki­lu­vul­la kui­ten­kin on vähän han­ka­laa keh­rä­tä kasaan kol­mea vah­vaa kes­kus­ta. Lisäk­si Ruot­sis­sa län­si­ran­nik­ko on hyvin tiu­has­ti asut­tua, ja asut­tu vyö­hy­ke jat­kuu sekä Tans­kaan että Nor­jaan. Ruot­sia­kin voi­si sii­nä mie­les­sä sanoa kak­si­na­pai­sek­si, Tuk­hol­ma vas­taan länsirannikko.

    Mut­ta meil­lä voi­si kak­si kes­kus­ta toi­mia hyvin. Se kui­ten­kin edel­lyt­täi­si sitä, ettei Suo­mes­sa yri­tet­täi­si tasai­sen tasa-arvoi­ses­ti raken­taa kai­kis­ta alueis­ta yhtä vah­vo­ja vaik­ka väki­sin, kos­ka sil­loin sitä vaka­vas­tio­tet­ta­vaa kil­pai­li­jaa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le ei pää­se nousemaan.

    Tar­vi­taan siis vah­va kan­sal­li­nen stra­te­gia, jol­la raken­ne­taan kil­pai­lua pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Se vain vali­tet­ta­vas­ti tar­kot­tai­si sitä, että rajal­lis­ten resurs­sien maa­il­mas­sa tukea pitäi­si suun­na­ta vaik­ka­pa Tam­pe­reel­le. Ei tai­da löy­tyä ihan heti poliit­tis­ta tah­toa tähän.

    Ja tosi­aan toi­nen alue­ra­hoi­tuk­seen liit­ty­vä asia on kyl­lä se, että Ruot­sis­sa pie­nem­pi osa poru­kas­ta asuu har­vaan asu­tuil­la alueil­la kuin meil­lä. Tämä hel­pot­taa pal­ve­lui­den järjestämistä.

  51. Nuk­ku­Mat­ti:
    Pää­aja­tuk­se­ni voi­si siis tii­vis­tää seu­raa­vas­ti: Vaik­ka Ruot­si on kau­pun­gis­tu­neem­pi kuin Suo­mi ja siel­lä on vähem­män todel­la vähä­vä­ki­siä kun­tia, niin siel­lä ei kui­ten­kaan suur­kau­pun­geis­sa asu niin suu­ri osa väes­tös­tä kuin Suomessa. 

    Ver­tai­lu­kel­vot­to­mia luku­ja on vai­kea ver­tail­la. Aina­kin kun­ta­ra­jo­jen kans­sa tulee vai­ke­aa, kos­ka nii­tä voi­daan vetää kovin monel­la taval­la. Hiu­kan parem­min (jos­kaan ei hyvin) toi­mi­van ver­tai­lun saa sii­tä, pal­jon­ko popu­laa majai­lee metropolialueilla.

    Ruot­sis­sa näyt­täi­si sil­tä, että mer­kit­tä­vil­lä met­ro­po­lia­lueil­la asuu 3,7 mil­joo­naa ihmis­tä (Tuk­hol­ma 2,1 mil­joo­naa, Göte­borg 900 000, Mal­mö 700 000). Tämä tekee väes­tös­tä 39 %.

    Suo­mes­sa met­ro­po­lia­lueil­la asuu 1,9 mil­joo­naa ihmis­tä (Hel­sin­ki 1,3 mil­joo­naa, Tam­pe­re 350 000, Tur­ku 280 000) ihmis­tä eli 36 % väes­tös­tä. Tosin täs­sä on huo­mioi­ta­va, että tar­kas­te­lus­sa met­ro­po­lia­lu­een väki­lu­ku­ra­ja pitää vetää aika pie­nek­si, kun ei meil­lä oikeas­ti ole tois­tai­sek­si kuin yksi metropoli.

    Ruot­sa­lais­ten suu­rin kil­pai­lue­tu täs­sä suh­tees­sä näkyy hyvin, jos ver­tai­lee mai­den väen­ti­heys­kart­to­ja. Meil­lä ei ole mis­sään sel­lais­ta luon­tais­ta tihen­ty­mää, jon­ne kak­kos­kes­kus oli­si syntynyt.

  52. Lenin-puis­to Lin­nan­mäen kupees­sa, Kult­tuu­ri­ta­lon vie­res­sä oli maam­me ensim­mäi­nen japa­ni­lai­nen puu­tar­ha. En ole käy­nyt aikoi­hin, mut­ta tiet­ty medi­taa­tion paik­ka se, tosin hie­man ränstynyt.

    Nimen­sä se sai 1970, Leni­nin syn­ty­män 100-vuo­tis­juh­lien yhteydessä.

    Oli­si hyvä tie­tää kuin­ka pal­jon puis­tos­sa on kävi­jöi­tä. Hehän eivät pidä melua itsestään.

    Muis­tat­te­ko Josa­fa­tin kal­lioi­ta puo­lus­ta­neen liik­keen 70-luvulla?

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tur­kui­lai­set ovat jo valin­neet Tam­pe­reen. Tur­ku rii­del­lään pois maailmankartalta.

    Myös RKP on teh­nyt osan­sa pitäes­sään mut­kit­te­le­van ran­ta­ra­dan puol­ta. Tam­pe­reel­le men­nään junal­la alle 1,5 tun­nis­sa ja Tur­kuun kahdessa.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Oli­sin oikein iloi­nen, jos Suo­men muut kau­pun­git menes­tyi­si­vät ja imi­si­vät yri­tys­toi­min­taa puo­leen­sa, mut­ta nii­den pitää itse teh­dä kau­pun­gis­taan parempi. 

    Kyl­lä ne ime­vät­kin aika tehok­kaas­ti, mut­ta Hel­sin­ki on luon­nol­li­ses­ti täs­sä lei­kis­sä tehok­kain. Mui­den taa­ja­mien pitää olla sel­väs­ti Hel­sin­kiä “parem­pia” jos ne halua­vat olla yhtä imu­voi­mai­sia. Pal­jol­ti kyse on koos­ta eikä mui­den taa­ja­mien huonoudesta.

    On hyvä, että Suo­mes­sa on kas­vu­kes­kuk­sia. Ihmis­ten jakau­tu­mi­nen täy­sin tasai­ses­ti ympä­ri Suo­mea oli­si talou­den kan­nal­ta huo­nom­pi rat­kai­su. Toi­saal­ta lii­ka kes­kit­ty­mi­nen­kin on hai­tak­si. Koko muun maan jät­tä­mi­nen puu­re­ser­vaa­tik­si voi­si olla Hel­sin­gin int­res­seis­sä, mut­ta koko Suo­men talou­del­le tuo mal­li ei oli­si hyvä.

    Tilan­net­ta voi ver­ra­ta mono­po­li­soi­tu­mi­seen. Vaik­ka talous ja val­ta kes­kit­ty­vät­kin itsek­seen, Suo­men koko­nais­ta­lou­den kan­nal­ta voi olla parem­pi estää mono­po­li­soi­tu­mi­nen ja jakaa kehi­tys­tä hal­li­tus­ti koko maa­han. Val­tio voi siis ohja­ta kehi­tys­tä aktii­vi­ses­ti (toi­mien auto­maat­tis­ta kes­kit­ty­mis­ke­hi­tys­tä vas­taan). Ja toi­mii­han se nyt­kin näin, vaik­ka­pa yllä­pi­tä­mäl­lä yli­opis­to­ja myös muu­al­la kuin pääkaupunkiseudulla.

    Tilan­net­ta voi tar­kas­tel­la talou­den näkö­kul­man lisäk­si myös viih­ty­vyy­den kan­nal­ta. Täs­tä­kin näkö­kul­mas­ta tii­vis­ty­mi­sel­lä on hait­tan­sa (ruuk­kien ja savu­piip­pu­taa­ja­mien aika on jo ohi) — ja toki myös etun­sa, vaik­ka­pa hyvän pal­ve­lu­tar­jon­nan ja oop­pe­ran muodossa.

    Poliii­tik­ko­jen teh­tä­vä on kai opti­moi­da yhteis­kun­taa tasa­pai­not­ta­mal­la kes­kit­ty­mi­nen sopi­val­le tasol­le, sekä talou­den että muun hyvin­voin­nin kan­nal­ta. Mui­den­kin kau­pun­kien ja maa­seu­dun tulee pitää huo­li omas­ta kil­pai­lu­ky­vys­tään, mut­ta val­tio on vas­tuus­sa ylei­ses­tä tasapainosta.

  55. Vihe­rins­si: Ruot­sis­sa on kol­me mer­kit­tä­vää kau­pun­kia­luet­ta, Tuk­hol­ma, Göte­borg ja Mal­mö. Loput ovat sit­ten kakkossarjaa.

    Sii­nä olen samaa miel­tä, että Ruot­si on moni­na­pai­sem­pi kuin Suo­mi. Pie­nem­mäl­lä väki­lu­vul­la kui­ten­kin on vähän han­ka­laa keh­rä­tä kasaan kol­mea vah­vaa keskusta. 

    Hyvä, että jos­tain ollaan samaa mieltäkin 🙂

    Sit­ten näi­hin erimielisyyksiin…

    Muut Ruot­sin kau­pun­git voi­vat olla “kak­kos­sar­jaa” väki­lu­kun­sa puo­les­ta, mut­ta muil­la mit­ta­reil­la monet niis­tä ovat var­sin hyvin­voi­via ja kehit­ty­viä paik­ko­ja. Ei suu­ri kau­pun­gin koko ole mikään itsei­sar­vo. Ruot­sis­sa sitä ei myös­kään ihan­noi­da samal­la taval­la kuin Suomessa. 

    Muu­ta­ma esi­merk­ki ja kommentti:

    - Maa­il­man 500 par­haan yli­opis­ton jouk­koon on lis­tat­tu 11 yli­opis­toa Ruot­sis­ta, ja näis­tä 5 sijait­see edel­lä mai­nit­se­mie­si suur­kau­pun­kien ulko­puo­lel­la (Upp­sa­la 2, Lund 1, Umeå 1, Lin­kö­ping 1). Näis­tä Lund toki sijait­see Mal­mön kupees­sa, mut­ta on sil­ti oma kau­pun­ki­kes­kuk­sen­sa, jos­sa on sel­keäs­ti oma kes­kus­ta. Upp­sa­lan yli­opis­to sijoit­tuu muu­ten lis­tal­la parem­min kuin Suo­men paras yli­opis­to. Suo­mes­ta lis­tal­le on kel­puu­tet­tu kaik­ki­aan 5 yli­opis­toa, ja kes­ki­mää­rin nämä­kin 5 sijoit­tu­vat lis­tal­la sel­väs­ti huo­nom­min kuin em. ruot­sa­lai­set yli­opis­tot. Suo­mes­sa usein kuvi­tel­laan, että ainoa tapa saa­vut­taa menes­tys on kes­kit­tää voi­ma­va­rat muu­ta­maan yliopistoon.

    - Väi­tät­kö, että Suo­mes­sa yri­te­tään “tasai­sen tasa-arvoi­ses­ti raken­taa kai­kis­ta alueis­ta yhtä vah­vo­ja vaik­ka väki­sin”? Mihin tämä väi­te perus­tuu? Ruot­sis­sa aluei­den hyvin­voin­ti eri puo­lil­la maa­ta on tasai­sem­paa kuin Suo­mes­sa. Tätä väi­tet­tä tuke­vat esim. alu­eel­li­set osto­voi­ma­kor­ja­tut BKT-luvut.
    Kat­so eri­tyi­ses­ti seu­raa­van sivun kuvat:
    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/GDP_at_regional_level

    Minus­ta vai­kut­taa sil­tä, että Hel­sin­gin seu­dul­la on niin vah­vat usko­muk­set kes­kit­tä­mi­sen eduis­ta ja niin voi­ma­kas suu­ruu­den ihan­noin­ti, että vaik­ka pöy­tään latoi­si mil­lai­set fak­tat tahan­sa, niin tus­kin se mon­ta­kaan “kas­vu-usko­vais­ta” käännyttäisi. 

    Onhan se sel­vä, että monet pää­kau­pun­gin nykyi­set asuk­kaat hyö­ty­vät kau­pun­gin kas­vus­ta. Kiin­teis­tö­jen ja asun­to­jen hin­nat nouse­vat, päät­tä­jien vai­ku­tus­val­ta kas­vaa, nopea kas­vu tar­jo­aa raken­nus­liik­keil­le ja muil­le pelu­reil­le rahas­ta­mi­sen paik­ko­ja, työ­paik­ko­jen kes­kit­tä­mi­nen työn­te­ki­jöi­tä nopeam­min saa pal­kat nousuun, ja niin edel­leen. Joten ei se ihme, jos täm­möi­nen met­ro­po­li­hur­mos voi syn­tyä, mut­ta kyl­lä oli­si hyvä välil­lä näh­dä myös koko­nai­suus, ja koko Suo­men etu.

  56. Vihe­rins­si

    Mut­ta meil­lä voi­si kak­si kes­kus­ta toi­mia hyvin. 

    Tar­vi­taan siis vah­va kan­sal­li­nen stra­te­gia, jol­la raken­ne­taan kil­pai­lua pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Se vain vali­tet­ta­vas­ti tar­kot­tai­si sitä, että rajal­lis­ten resurs­sien maa­il­mas­sa tukea pitäi­si suun­na­ta vaik­ka­pa Tam­pe­reel­le. Ei tai­da löy­tyä ihan heti poliit­tis­ta tah­toa tähän.

    Luu­len­pa, että on hyvä ettei tuol­lai­seen suun­ni­tel­ma­ta­lou­teen (tai pitäi­si­kö sanoa komen­to­ta­lou­teen) ja päät­tö­myy­teen löy­dy­kään poliit­tis­ta tah­toa. Parem­pi oli­si kysyä, että onko edes pää­kau­pun­ki­seu­dun voi­ma­kas­ta kas­vua tar­peen kiih­dyt­tää val­tion toimin. 

    Riit­täi­si, että pie­nil­le ja kes­ki­suu­ril­le kau­pun­geil­le tar­jot­tai­siin peli­sään­tö­jä muut­ta­mal­la edes peri­aat­tees­sa saman­lai­set toi­min­tae­del­ly­tyk­set kuin suu­ril­le. Sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den siir­tä­mi­nen suu­rem­mil­le maa­kun­nal­li­sil­le har­tioil­le oli­si täl­lai­nen ratkaisu.

    Olet­ko muu­ten kuul­lut, että mono­po­lin lisäk­si on myös sel­lai­nen käsi­te kuin oli­go­po­li? Näi­den ter­mien lisäk­si on sit­ten tie­ten­kin vie­lä met­ro­po­li, joka aina­kin suo­ma­lai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa saat­taa olla enem­män hai­tal­li­nen kuin hyö­dyl­li­nen käsite 😉

  57. Mark­ku af Heur­lin: Oli­si hyvä tie­tää kuin­ka pal­jon puis­tos­sa on kävi­jöi­tä. Hehän eivät pidä melua itsestään.

    Kos­ka sisään­käyn­nit puis­toon on naa­mioi­tu niin tai­ta­vas­ti kävi­jöi­tä on aika vähän. Toi­saal­ta tämä on hyvä asia, kos­ka puis­to pysyy siis­ti­nä. Samal­la kui­ten­kin huo­no tun­net­tu­vuus saat­taa vaa­ran­ta koko puis­ton ole­mas­sao­lon tule­vai­suu­des­sa. Kos­ka Leni­nil­le on omis­tet­tu puis­to, tasa-arvon nimis­sä Hel­sin­kiin pitää perus­taa myös Sta­li­nin aukio ja Hit­le­rin puisto.

  58. Nuk­ku­Mat­ti: — Väi­tät­kö, että Suo­mes­sa yri­te­tään “tasai­sen tasa-arvoi­ses­ti raken­taa kai­kis­ta alueis­ta yhtä vah­vo­ja vaik­ka väki­sin”? Mihin tämä väi­te perus­tuu? Ruot­sis­sa aluei­den hyvin­voin­ti eri puo­lil­la maa­ta on tasai­sem­paa kuin Suo­mes­sa. Tätä väi­tet­tä tuke­vat esim. alu­eel­li­set osto­voi­ma­kor­ja­tut BKT-luvut.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, miten nämä luvut on las­ket­tu. Kuin­ka suu­ri osuus esim. Nokian aikai­sem­pi­na vuo­sin teh­dys­tä tulok­ses­ta on las­ket­tu Salon piikkiin?

  59. Kor­jauk­se­na aiem­paan kom­ment­tii­ni, että uusim­mas­sa ARWU-ver­tai­lus­sa suo­ma­lai­sia yli­opis­to­ja on kuusi maa­il­man 500 par­haan jou­kos­sa, eikä 5 kuten edel­lä kir­joi­tin (ks. http://www.arwu.org). Pää­vies­tiä tämä ei kui­ten­kaan muu­ta. Ruot­sa­lai­sy­li­opis­tot sijoit­tu­vat parem­min. Maa­il­man 300 kär­kiy­li­opis­ton jouk­koon on lis­tat­tu 9 yli­opis­toa Ruot­sis­ta ja 1 Suomesta.

  60. Nuk­ku­Mat­ti: Luu­len­pa, että on hyvä ettei tuol­lai­seen suun­ni­tel­ma­ta­lou­teen (tai pitäi­si­kö sanoa komen­to­ta­lou­teen) ja päät­tö­myy­teen löy­dy­kään poliit­tis­ta tah­toa. Parem­pi oli­si kysyä, että onko edes pää­kau­pun­ki­seu­dun voi­ma­kas­ta kas­vua tar­peen kiih­dyt­tää val­tion toimin.

    Niin kau­an kuin pie­ni osa Suo­mea mak­saa ison osan Suo­mea kulut, kysy­mys val­tion toi­mis­ta on vähän kysee­na­lai­nen. En ole puhu­mas­sa sii­tä, että pien­ten kun­tien pitäi­si vero­va­roin tukea vaik­ka­pa Tam­pe­reen kas­vua. Mut­ta kysy­mys val­tion koh­dal­la on esi­mer­kik­si infrain­ves­toin­tien suun­taa­mi­ses­ta ja vas­taa­vis­ta asiois­ta. Ja voi­han se olla vaik­ka toi­min­to­jen alu­eel­lis­ta­mis­ta valit­tuun kakkoskeskukseen.

    En siis ole puhu­nut sii­tä, että val­tio­val­lan pitäi­si kiih­dyt­tää pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vua. Jos sitä saa­daan kana­voi­tua vaik­ka­pa juu­ri Tam­pe­reen seu­dul­le, se on toden­nä­köi­ses­ti hyö­dyl­lis­tä kum­man­kin kan­nal­ta. Rea­lis­mia on kui­ten­kin, ettei sitä kas­vua ja kes­kit­ty­mis­tä voi­da kovin pal­jon kes­kit­tää pie­niin ja syr­jäs­sä sijait­se­viin kaupunkeihin.

    Riit­täi­si, että pie­nil­le ja kes­ki­suu­ril­le kau­pun­geil­le tar­jot­tai­siin peli­sään­tö­jä muut­ta­mal­la edes peri­aat­tees­sa saman­lai­set­toi­min­tae­del­ly­tyk­set kuin suu­ril­le. Sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den siir­tä­mi­nen suu­rem­mil­le maa­kun­nal­li­sil­le har­tioil­le oli­si täl­lai­nen ratkaisu.

    Jos “saman­lai­set toi­min­tae­del­ly­tyk­set” eivät tar­koi­ta tulon­siir­to­jen lisää­mis­tä suu­ril­ta pie­nil­le, niin olen samaa miel­tä. Ja tulon­siir­to­jen­kin osal­ta olen ehdot­to­mas­ti sitä miel­tä, että jos pie­net alka­vat mak­saa suur­ten kus­tan­nuk­sia, ollaan pahas­ti met­säs­sä. Suu­rem­pien koko­nai­suuk­sien pitää olla niin pal­jon tehok­kaam­pia, että ne tule­vat hyvin toi­meen omil­laan ja jää vie­lä ylikin.

    Olet­ko muu­ten kuul­lut, että mono­po­lin lisäk­si on myös sel­lai­nen käsi­te kuin oligopoli?

    Jos toi­mi­va suu­ri talous­a­lue vaa­tii tie­tyl­lä pin­ta-alal­la vaik­ka­pa puo­li mil­joo­naa ihmis­tä, niin nii­tä on vai­kea Suo­meen kovin mon­ta rakentaa.

    Niil­tä osin kuin minä tie­dän, kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­siä kes­kuk­sia ei kovin pal­jon ole tuo­ta puol­ta mil­joo­naa pie­nem­pi­nä, ellei sit­ten lähel­lä ole jotain suur­ta talous­a­luet­ta joko omas­sa maas­sa tai muu­al­la. Hyvin­voi­via yli­opis­to­kau­pun­ke­ja on pie­nem­piä­kin, mut­ta nekin tup­paa­vat sijait­se­maan mak­si­mis­saan tun­nin mat­kan pääs­sä miljoonakaupungista.

    Suo­mes­sa voi­daan kyl­lä tasoit­taa pk-seu­dun ja mui­den aluei­den kil­pai­lu­ky­kyä tehok­kail­la toi­mil­la. Ongel­ma­na on, että ne toi­met samal­la hei­ken­tä­vät Suo­men kokonaiskilpailukykyä.

    Noin muu­ten voi­mak­kaat ja hyvin­voi­vat alue­kes­kuk­set ovat ilman muu­ta koko maan etu. Sii­nä koh­das­sa kui­ten­kin kes­kit­ty­mi­sen pitää tapah­tua alue­kes­kuk­sien ympä­ris­tös­tä alue­kes­kuk­siin, ei niin­kään pää­kau­pun­ki­seu­dun ja alue­kes­kuk­sien välillä.

  61. Krtek: Myös RKP on teh­nyt osan­sa pitäes­sään mut­kit­te­le­van ran­ta­ra­dan puol­ta. Tam­pe­reel­le men­nään junal­la alle 1,5 tun­nis­sa ja Tur­kuun kahdessa.

    Här­re­gud. Ker­ras­saan akk­si tun­tia Hel­sin­gis­tä Tur­kuun, Kirk­ko­nu­meml­ta 1½. Ran­ta­ra­ta pal­ve­lee samal­la ran­nik­koa ja tar­jo­aa hyvät yhtey­det Kar­jaal­le. Tam­pe­reen jäl­keen auke­aa laa­ja maa. Tur­kuun rata päät­tyy- Voi­ko lii­ke­net­tä muu­ten vie­lä nopeut­taa para­na­ta­mal­la rataa?

    Suo­ra rata on yksin­ker­taiss­ti helk­ka­rin kal­lis. Saa­tu raken­nus­maa — jon­ka arvol­la eräs talous­u­ne­ro arve­lee voi­ta­van rahan rahoit­taa ihan ilmat­teeks — vie elin­voi­maa muil­ta alueil­ta ja hajot­taa yhdyskuntarakennetta.

  62. KKK: Kos­ka sisään­käyn­nit puis­toon on naa­mioi­tu niin tai­ta­vas­ti kävi­jöi­tä on aika vähän. Toi­saal­ta tämä on hyvä asia, kos­ka puis­to pysyy siis­ti­nä. Samal­la kui­ten­kin huo­no tun­net­tu­vuus saat­taa vaa­ran­ta koko puis­ton ole­mas­sao­lon tule­vai­suu­des­sa. Kos­ka Leni­nil­le on omis­tet­tu puis­to, tasa-arvon nimis­sä Hel­sin­kiin pitää perus­taa myös Sta­li­nin aukio ja Hit­le­rin puisto.

    Nämä­hän ovat nii­tä puis­to­ja, jot­ka alu­eel­la elä­vät tie­tä­vät ja muut ovat ehkä kuul­leet. Kuten myös Alp­pi­puis­to, johon oikeas­taan tutus­tuin vas­ta Ker­sant­ti Pip­pu­rin Yksi­näis­ten Sydän­ten Ker­hon vappupiknikillä.

  63. Saa­ko pape­ri­ver­sio­ta miten­kään muu­ten kuin tilaamalla?

  64. Kir­jaa vie­lä luke­mat­ta lai­tan tähän pari näkökulmaa,
    joi­ta var­sin­kin vii­me päi­vien tapah­tu­mat on tuoneet
    mieleen.
    San­dy-myrs­ky: jos ilmas­ton­muu­tos on tapah­tu­va ilmiö,
    onko vii­sas­ta kes­kit­tää val­ta­vat väe­tö­mää­rät tääl­lä­kään ran­ni­kol­le? Säh­kön­ja­ke­lu, met­ro on herk­kiä häi­riöil­le, jäte­ve­den­puh­dis­tuk­ses­sa on
    kai nyky­ään­kin ongel­mia tul­vien ja meri­ve­den nousun
    aikana?
    Toi­nen jut­tu on tsaa­rin­ai­kai­sen pääkaupunkimme
    his­to­ria. Kehi­tys on var­sin val­tio­ve­tois­ta ollut
    ensim­mäi­set rei­lut kol­me­sa­taa vuot­ta. Nyt jos
    sil­ta­rum­pu­ra­hat siir­re­tään met­roi­hin ja muun maan
    tie­ra­hat moot­to­ri­tei­den muut­ta­mi­seen bulevardeiksi,onko kyse aidos­ta kehi­tyk­ses­ta vai vain alue­po­li­tii­kan muu­tok­ses­ta? Vuo­saa­ren sata­ma kaik­ki­ne val­tion osuuk­si­neen on oiva esi­merk­ki sii­tä, ettei edes kau­pun­gin lii­ke­lai­tos­kaan kovin ‘luon­tai­ses­ti’ kehi­ty. Mut­ta met­ro­po­lia­han ne glo­baa­li­mark­ki­nat vaa­tii, ja saa­pi kyl­lä niin käy­dä­kin, mut­ta kehit­ty­köön mark­ki­noi­den ehdoilla.

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.