Ilmianna fillarireitin katkos

Blo­gia seu­raav­ista moni on akti­ivi­nen pyöräil­i­jä. Toivoisin vinkke­jä pyöräre­it­tien katkok­sista. Siis vähän sel­l­aisia kuin aiem­min esil­lä ollut rantaradan katkos Pasi­las­sa. Parhai­ta ovat tiedot katkok­sista, jot­ka on help­po kor­ja­ta halvalla.

61 vastausta artikkeliin “Ilmianna fillarireitin katkos”

  1. Kesäl­lä tuli ajet­tua Kehä I:n vart­ta Tuusu­lantien­li­it­tymän kohdal­ta Pak­i­las­ta Vuosaa­reen. Yllät­ti miten mon­ta kohtaa tuli reitin var­relle mis­sä pyörätie vain lop­pui seinään (kun ajoi pari sataa metriä takaisin niin löysi reitin mis­tä olisi pitänyt men­nä, ei viit­to­ja). Tai sit­ten reit­ti vain läh­tee yhtäkkiä täysin odot­ta­mat­tomaan suun­taan (ei seu­raa vier­essä menevää kehäti­etä) ja mis­tään ei tiedä onko kyseessä vain tilapäi­nen mut­ka vai olisiko taas pitänyt osa­ta kään­tyä jostain aiem­mas­ta merk­it­semät­tömästä risteyk­ses­tä jne. Jos ajaa samaa reit­tiä joka päivä niin var­maan oppii reitit, mut­ta uut­ta reit­tiä ajavalle äärim­mäisen turhaut­tavaa. Eikö pyörätiere­it­te­jä voisi merk­itä selkeästi joko asfalt­ti­in tai reitin var­relle? Vähän niinkuin maantiel­lä on parin kil­san välein taulu­ja joista näkee että ajaa tietä nr 1084.

    Samaa ongel­maa on monel­la muul­lakin reitillä. 

    Itik­ses­tä kun läh­tee seu­raa­maan itäväylää kohti sipoo­ta niin jos­sain siinä Lin­nan­her­rankadun (tämä on arvaus, google map­sista on vaikea sanoa onko paik­ka juuri tämä) on suo­ras­taan hen­gen­vaar­alli­nen paik­ka mis­sä pitkän ja vauhdikkaan alamäen jäl­keen on niin iso töyssy että olen meinan­nut kaat­ua siihen parikin ker­taa. Heti töyssyn jäl­keen on auto­tien risteys. Tämä töyssy on ollut paikallaan ainakin kolme vuotta.

    Vastaa

  2. Län­si Pasila.

    Kun aje­taan Pasi­lan ase­mal­ta kohti Keskus­puis­toa, niin Län­si-Pasi­las­sa ollaan ykskaks tilanteessa jos­sa ei oikein tiedä ollaanko jonkun talon pihal­la, pihakadul­la, pyörätiel­lä vai mis­sä. Viitoi­tus­ta ei ole minkään­laista. Reit­ti on vilkas joten vakiokäyt­täjien perässä aja­mal­la saat­taa löytää halu­a­maansa pis­teeseen — tai sit­ten ei.

    Ara­bi­an­ran­ta

    Kun aje­taan Van­taan­jok­isu­ul­ta kohden keskus­taa pitkin Van­hankaupungin­lah­den rantaa, niin pyörätie katkeaa (on katkaistu betoni­por­sail­la) ja muut­tuu työ­maak­si. Kyseinen työ­maa (jota HKR rak­en­taa) on kestänyt nyt läh­es 10 vuot­ta ja koko ajan pyörätiey­hteyt­tä on riepotel­tu miten sattuu.

    Tässä pari esimerkkiä

    Vastaa

  3. Kehä I var­si Lep­pä­vaaras­sa. Siinä meni viime vuosikymme­nen puolel­la ihan hyvä ja toimi­va pyörätie. Sit­ten Tiehallinto ja Espoon kaupun­ki repivät kyseisen osu­u­den pois, ja rak­en­si­vat tilalle lisäkaistan ajo­radalle sekä Mes­tar­in­tun­nelin. Mitään kor­vaavaa reit­tiä ei kuitenkaan raken­net­tu pyörille. Rahaa saati­in kuitenkin koko pro­jek­ti­in pala­maan noin 150 miljoon­aa euroa.

    Helsin­gin puolel­la sit­ten jo aiem­min mainit­tu Kehä I var­si Malmil­ta Itäkeskus, joka on kaikessa epälo­ogisu­udessaan ja katkon­aisu­udessaan todel­la häm­men­tävä koke­mus. Toimi­val­la opas­tuk­sel­la ja muu­ta­man lisäpätkän rak­en­tamisel­la tuon ehkä pysty­isi aja­maan eksymät­tä — itse en muista että olisin koskaan onnis­tunut aja­maan tuo­ta osu­ut­ta ilman että olisin kään­tynyt jos­sakin väärään suuntaan.

    Vastaa

  4. Töölön­lah­den jäl­keen pohjois­es­ta keskus­taan päin Fin­lan­di­at­alon takana uusi asfalt­ti­in maalat­tu pyörätiekaista päät­tyy ilman varoituk­sia liiken­neympyrään. Seu­ra n. 200 metriä autoti­etä ja “baana” jatkuu taas Musi­ikki­talon edestä.

    Vastaa

  5. Län­siväylä Laut­tasaa­res­sa. Mik­si reit­ti nousee Kata­jahrjun päälle, lun voisi hel­posti men­nä Län­siväylän tasossa. 

    Län­siväylä Kehä II:sta län­teen. Aiem­min oli jonkin­lainen yhteys, kunnes Län­siväylän var­teen Ison Ome­nan viereen raken­net­ta­van toimis­to­talon työ­maa katkaisi sen. Nyt ei ole Län­siväylän suun­taista selkeää yhteyt­tä lainkaan.

    Man­ner­heim­intien lop­pupää / Hämeen­lin­nan­väylän alku Hakamäen­tieltä Kivi­hakaan. Hämeen­lin­nan­väylää saa siinä ajaa (vain jalankul­ki kiel­let­ty) , mut­ta ei kovin miellyttävää.

    Vastaa

  6. Kun­nia­main­in­nan voisin antaa myös Viik­in­tien pohjois­puolen pyörätielle — keskel­lä Viikin pel­toaukeaa siitä puut­tuu mys­tis­es­ti vajaan kilo­metrin pätkä.

    Vastaa

  7. Ris­to Koivunen:
    Kun­nia­main­in­nan voisin antaa myös Viik­in­tien pohjois­puolen pyörätielle – keskel­lä Viikin pel­toaukeaa siitä puut­tuu mys­tis­es­ti vajaan kilo­metrin pätkä.

    Vielä mys­tisem­min sitä Gar­den­ian viereisen liiken­neympyrän liiken­nejär­jeste­lyä ollaan muut­ta­mas­sa — ja pyöräil­i­jän kanal­ta vaar­al­liseen suuntaan. 

    Aiem­min Viik­in­tien yli­tys oli fik­susti 50 m:n päässä ympyrästä pain­on­ap­pi­val­oin. Hom­ma toi­mi hienos­ti kun ei tul­lut sitä nor­maalin liiken­neympyrän ongel­maa jos­sa autoil­i­jan on vaikea hah­mot­taa pyöräil­i­jöi­den aikei­ta. Val­otkin toi­mi pain­on­apil­la harv­inaisen rivakasti, mak­simis­saan 30 sekun­nin viiv­el­lä sai aina vihreän. Autoil­i­ja kerke­si pois­tu­maan ympyrästä joten pyöräil­i­jän väistämi­nen ei häirin­nyt muu­ta liiken­net­tä (mm. Jok­eri bus­si kul­kee tuosta) 

    Nyt yli­tys­tä siir­retään aivan siihen ympyrän viereen, eli ollaan tekemässä taas yhtä vaaran­paikkaa pyöräil­i­jöidne ja autoil­ioiden tör­mäil­lä toisiinsa. 

    En tiedä kuka näitä liiken­nesu­un­nitelmia laatii, ja kulke­vatko ne lau­takun­nan kaut­ta, mut­ta tuokin osoit­taa miten ala­hainen osaamis­ta­so KSV:ssä on. Joukkoli­iken­net­täkin tuo jär­jeste­ly hidas­taa kun ympyrässä autoil­i­jat joutu­vat pysähtelemään väistääk­seen pyöräil­i­jöitä. Siinä ne bus­sitkin sit­ten odot­taa. Siis kaik­ki hävi­sivät, pyöräil­i­jät, joukkoli­ikenne ja autoilijat.

    Vastaa

    1. KariS
      Liiken­neympyrässä väistösään­tä on hyvin yksinker­tainen: auto väistää pyöräti­etä käyt­tävää fil­lar­ia aina.Ei tuon pitäisi olla autroil­i­jalle vaikea­ta oppia.
      Tien yli­tys pain­on­ap­pia käyt­täen on aivan kohtu­u­ton­ta pyöräi­lyn haittaamista.

      Vastaa

  8. Fil­lar­i­ak­ti­iv­it kävi muis­taak­seni ripus­ta­mas­sa sis­siopastei­ta Kehä I var­teen, kun ei sitä ole muuten saatu edes viitoitettua.

    Vastaa

  9. Rauta­tien­tori. Radan­var­res­ta tul­lessa reit­ti katkeaa eikä mitään viitoi­tus­ta mihinkään. Tai jos toril­ta radan­var­teen yrit­tää ei minkään­laista osvi­it­taa mis­tä pitäisi ajaa.

    Vastaa

  10. Olen joskus (tuskin on muut­tunut) ihme­tel­lyt Hert­toniemessä Siil­i­tien var­res­sa kulke­vaa pyöräti­etä. Metroase­mal­ta päin tul­lessa pyörätie kään­tyy oikealle urheiluken­tän kohdal­la, mut­ta sama väylä jatkuu jalka­käytävänä jatket­taes­sa Siil­i­tien vart­ta pitkin Viik­in­tielle asti. Onko joku ken­ties ajatel­lut, että pitkä mäki on vaar­alli­nen pyörätiek­si? Pyöräi­lykart­taan väylä on merkit­ty pyörätiek­si, mut­ta paikan­pääl­lä liiken­nemerkeis­sä on vain jalankulk­i­jan kuvia. Paikan voi tietenkin kiertää jatka­mal­la sitä pyöräti­etä pitkin, mut­ta en oikein ymmär­rä, mis­tä alueel­la asu­vien olete­taan aja­van; entä jos halu­an asioi­da mäen pääl­lä sijait­sevas­sa kau­pas­sa. Siil­i­tie on hie­man turhan vilkas, jot­ta siinä viit­sisi ajaa ajo­radal­la. Tämän voisi kor­ja­ta vai­h­ta­mal­la pari liikennemerkkiä.

    Vastaa

  11. Tun­neli­tie Etelä-Haa­gas­sa. Pääradan aliku­lun kohdal­la on molem­mille puo­lille kat­ua merkit­ty kevyen liiken­teen väylät. Käsit­tämät­tömästi kumpikin väylä muut­tuu kuitenkin heti aliku­lun jäl­keen taval­lisek­si jalka­käytäväk­si. Pyöräil­i­jän on älyt­tävä pom­pa­ta korkean kant­tikiv­en yli ajo­radalle, kos­ka mitään infor­maa­tiokylt­tiä tai tiemerk­in­tää klv:n lop­pumis­es­ta ei ole mis­sään suunnassa. 

    Paik­ka näkyy pyöräi­lykar­tas­sa siten, että alikulkusym­bol­ista tör­röt­tää neljä pyörätievi­ivan tynkää. Suun­nit­teli­jan moti­ive­ja ei voi tavalli­nen kuol­e­vainen tajuta.

    Vastaa

  13. Leg­en­daari­nen pos­ti­talon nurk­ka. No en tiedä onko sitä help­po tai hal­pa kor­ja­ta, tai voiko sille tehdä mitään kos­ka siinä menee niin paljon jalankulk­i­joi­ta. Suo­si­ol­la talu­tan nykyisel­lään tuon ~30m matkan.

    Vastaa

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    KariS
    Liiken­neympyrässä väistösään­tä on hyvin yksinker­tainen: auto väistää pyöräti­etä käyt­tävää fil­lar­ia aina.Ei tuon pitäisi olla autroil­i­jalle vaikea­ta oppia.
    Tien yli­tys pain­on­ap­pia käyt­täen on aivan kohtu­u­ton­ta pyöräi­lyn haittaamista.

    Kir­joitin nimeno­maan pyöräli­jän näkökul­mas­ta. On todel­la ikävää jos päät­täjänä olet edis­tämässä pyöräil­i­jöi­den tur­val­lisu­ut­ta heiken­täviä ratkaisu­ja vain muu­ta­man kymme­nen sekun­nin aikasäästön vuoksi. 

    Väistämis­sään­nöt ovat selvät ja juuri niiden nou­dat­tamisen vuok­si liikenne ympyrässä hidas­tuu ja vaikut­taa myös tuol­la kohtaa vilkkaan joukkoli­iken­teen (bus­sit) suju­vu­ut­ta heiken­tävästi. Aiem­pi ratkaisu oli fik­su ja toimi­va, mik­si ihmeessä tehdään kallis remont­ti jol­la ei saa­da kuin huonon­nus aikaa?

    Vastaa

  15. Ris­to Koivunen: Kehä I var­si Lep­pä­vaaras­sa. Siinä meni viime vuosikymme­nen puolel­la ihan hyvä ja toimi­va pyörätie. Sit­ten Tiehallinto ja Espoon kaupun­ki repivät kyseisen osu­u­den pois, ja rak­en­si­vat tilalle lisäkaistan ajo­radalle sekä Mes­tar­in­tun­nelin. Mitään kor­vaavaa reit­tiä ei kuitenkaan raken­net­tu pyörille. 

    Siel­lä menee aika paljonkin vai­h­toe­htoisia reit­te­jä. Pul­ma on lähin­nä se, että jos olet menos­sa johonkin tiet­tyyn paikkaan, niin et tiedä, mitä niistä pitäisi ajaa. Har­va meistä halu­aa pyöräil­lä nimeno­maan Kehä I:n viertä pitkin.

    Ennen tietysti tässä kohtaa oli niin, että pyörän selkään siir­tyneelle autoil­i­jalle oli luon­te­vaa seu­ra­ta Kehä I:tä kun se oli tut­tu reit­ti, mut­ta nyt sinne tun­neli­in ei ole asi­aa. Reitit muual­la ihan kivo­ja, mut­ta vaikei­ta löytää kos­ka opas­tuk­set olemattomia. 

    Ensisi­jais­es­ti opaste- eikä reit­tikysymys. Kuten niin suuri osa matkapyöräi­lyn pul­mista. Reit­tiop­paan pyöräopas on ihan kiva, mut­ta en silti lähde edes yrit­tämään etsiä sen suosit­tele­maa lyhin­tä reit­tiä työ­paikaltani Pitäjän­mäen ja Pajamäen kaut­ta koti­i­ni, vaatisi paper­ille print­atun kar­tan seu­raamista tutkimus­retki­mood­is­sa ja suuren­nus­lasin kanssa.

    Sar­jas­samme “reit­ti lop­puu töks” oli ainakin vähän aikaa sit­ten tun­neli Kehä I:n ali Alber­gan kar­tanon tienoil­la, mut­ta se joh­tui tietyöstä eikä liene pysyvä. Siinäkin pääasialli­nen pul­ma oli totaalis­es­ti puut­tu­va opas­tus ja sil­loinkin kun opastei­ta on, ne ovat van­daalien sat­un­naisi­in suun­ti­in kään­tämiä = niihin ei voi luottaa.

    Esimerkik­si Lep­pä­vaaras­sa ei monin paikoin ole mielekästä opas­tus­ta Otaniemeen/Tapiolaan. Pitäjän­mäel­lä ja Pajamäessä ei pääsään­töis­es­ti ole yhtään mitään opas­tus­ta min­nekään, varsinkaan Leppävaaraan.

    Pyöräi­lyn olo­suhtei­ta voisi paran­taa huo­mat­ta­van paljon tekemät­tä yhtään lisää teitä tai reit­te­jä, kun vain merk­it­sisi ja opas­taisi olemassaolevat.

    Vastaa

  16. Myöskään Kan­nelmäen molem­min puolin ole­vat Kehä I:n liit­tymät eivät ole mitenkään help­po­ja. Tiehän katkeaa idästä tul­taes­sa Hämeen­lin­nan väylän kohdal­la ja myös Kan­nelmäen län­sipuolel­la ole­va liit­tymä on ollut hämärä. Niihin pitäisi saa­da selkeät opas­teet, jot­ka neu­vo­vat nimeno­maan, mis­tä jatkuu Kehä I.

    Kehä III:n liit­tymät eivät ole olleet juuri sen helpom­pia ainkaan Lah­den­väylän kohdal­ta ja Hämeen­lin­nan väylän kohdal­ta. Hämeen­lin­nan liit­tymää on tosin uusit­tu, mut­ta en tiedä mil­lainen se nykyään on.

    Ja mikä tärkeää: pitäisi kek­siä joku pieniä sin­isiä viit­to­ja parem­pi ratkaisu. Noin 80% täl­lai­sista viitoista on jotenkin kään­net­ty van­daalien toimes­ta, joten niistä ei usein ole juuri apua. Tarvi­taan jotain hie­man tukevampaa.

    Lisäk­si viit­toi­hin pitää ottaa peri­aat­teek­si, että ne näyt­tävät mis­tä isot tiet (kuten Kehät) menevät sen sijaan, että niis­sä on jotain pie­nien aluei­den nim­iä, joi­ta paikkakun­ta­laiset eivät itsekään tunne.

    Vastaa

  17. Viikissä Lah­den­väylän etäläpuol­ta kulke­van Latokar­tanonkaaren vierel­lä kul­kee hyvä asfal­toitu pyörätie. Lopus­sa Latokar­tanonkaari kaar­taa Kehä I suun­taisek­si oikealle ja päät­tyy. 20 metrin päässä vierel­lä kul­kee Kehä I myötäis­es­ti pyörätie, jota pää­sisi jatka­maan ja siir­tymään myöhem­min alikulkua Kehän toiselle puolelle, mut­ta yhteys pyörätielle on tekemät­tä. Nyt siinä on epämääräi­nen merk­it­semätön 20 m möykkyi­nen sora-/se­pelipätkä, jon­ka sijain­ti pitää erik­seen tietää. Pyöräi­lyn ja käve­lyn reit­tiopas tuon tun­tee, mut­ta ekalla ker­ral­la ajaes­sa jäi löytymättä.

    Vastaa

  18. Pitäjän­mäessä pitäjän­mäen ase­man pohjois­puolel­la Pitäjän­mäen­tien var­rel­la on aivan käsit­tämätön 50m pätkä, joka on merkit­ty jalka­käytäväk­si. Ennen ja jäl­keen tuon pätkän on yhdis­tet­ty kevyen liiken­teen väylä, mut­ta tuon pätkän matkalle pyöräil­i­jät ohjataan koukkaa­maan van­han Pitäjän­mäen ase­maraken­nuk­sen vierestä.

    Ver­mossa Mar­jurinku­jal­ta pääsee epävi­ral­lista polkua pitkin Ter­vaspään­tien liiken­neympyrään. Tuo polku on kesäl­läkin todel­la huonokun­toinen ja kivi­nen, ja märkään aikaan mudas­ta ja lätäköistä johtuen läh­es käyt­tökelvo­ton. Tuo polku on kuitenkin ain­ut järkevä yhteys jos halu­aa Mäkkylän suun­nas­ta Laa­jalah­den län­sir­an­taa pitkin etelään menevälle met­säpolulle Otaniemen suun­taan. Tuonne Ter­vaspään­tielle on rak­en­tu­mas­sa uusi yri­tyspuis­to, joten tuon epävi­ral­lisen pol­un voisi tehdä kun­non kevyen liiken­teen väyläk­si, liikenne sitä pitkin ei ainakaan ole vähentymässä.

    Vastaa

  19. KariS: Vielä mys­tisem­min sitä Gar­den­ian viereisen liiken­neympyrän liiken­nejär­jeste­lyä ollaan muut­ta­mas­sa – ja pyöräil­i­jän kanal­ta vaar­al­liseen suuntaan. 

    Aiem­min Viik­in­tien yli­tys oli fik­susti 50 m:n päässä ympyrästä pain­on­ap­pi­val­oin. Hom­ma toi­mi hienos­ti kun ei tul­lut sitä nor­maalin liiken­neympyrän ongel­maa jos­sa autoil­i­jan on vaikea hah­mot­taa pyöräil­i­jöi­den aikei­ta. Val­otkin toi­mi pain­on­apil­la harv­inaisen rivakasti, mak­simis­saan 30 sekun­nin viiv­el­lä sai aina vihreän. Autoil­i­ja kerke­si pois­tu­maan ympyrästä joten pyöräil­i­jän väistämi­nen ei häirin­nyt muu­ta liiken­net­tä (mm. Jok­eri bus­si kul­kee tuosta) 

    Nyt yli­tys­tä siir­retään aivan siihen ympyrän viereen, eli ollaan tekemässä taas yhtä vaaran­paikkaa pyöräil­i­jöidne ja autoil­ioiden tör­mäil­lä toisiinsa. 

    En tiedä kuka näitä liiken­nesu­un­nitelmia laatii, ja kulke­vatko ne lau­takun­nan kaut­ta, mut­ta tuokin osoit­taa miten ala­hainen osaamis­ta­so KSV:ssä on. Joukkoli­iken­net­täkin tuo jär­jeste­ly hidas­taa kun ympyrässä autoil­i­jat joutu­vat pysähtelemään väistääk­seen pyöräil­i­jöitä. Siinä ne bus­sitkin sit­ten odot­taa. Siis kaik­ki hävi­sivät, pyöräil­i­jät, joukkoli­ikenne ja autoilijat.

    Olen kyl­lä eri mieltä, mielestäni muu­tos on ehdot­tomasti posi­ti­ivi­nen. Pait­si että pain­on­ap­pi hait­taa pyöräi­lyä, se tun­tuu hidas­ta­van liiken­net­tä yleen­säkin, sil­lä punainen valo autoille on aina pidem­pi kuin yli­tyk­seen (etenkin pyöräl­lä) kulu­va aika. Lisäk­si kos­ka valo on/oli auto­jen “ruuhka­su­un­nas­sa” sekä kaikkien siitä kulke­vien bus­sil­in­jo­jen reit­il­lä, en ymmär­rä miten pysähdys­pis­teen sijait­sem­i­nen 50 metrin päässä ympyrästä mil­lään taval­la nopeut­taisi liikennettä.

    Vastaa

  20. KariS:
    Kun aje­taan Van­taan­jok­isu­ul­ta kohden keskus­taa pitkin Van­hankaupungin­lah­den rantaa, niin pyörätie katkeaa (on katkaistu betoni­por­sail­la) ja muut­tuu työmaaksi. 

    Vai­h­toe­htona on ajaa ran­nan suun­taista Toukolankat­ua kaup­pakeskusksen takana (ei eril­listä pyöräti­etä mut­ta autoli­iken­teen sekaan mah­tuu hyvin). 

    Täl­löin reit­ti kuitenkin tök­sähtää koulun pihaan lei­jon­a­p­at­saan luona: 

    http://maps.google.com/maps?hl=en&ll=60.201541,24.966519&spn=0.004196,0.010439&t=h&z=17&layer=c&cbll=60.201541,24.966519&panoid=objIaCfmRIplkgKoCgsWtw&cbp=12,222.89„0,5.36

    Ilmeis­es­ti tuos­sa ei ole oikeaa pyöräti­etä. Ainakaan sitä ei sel­l­aisek­si ole merkitty.

    Vastaa

  21. Olisiko jol­lain aikaa / mie­lenki­in­toa jalostaa tämän threadin idea Googlen cus­tom-kar­tak­si, koordi­noi­da kon­tribuu­tiot, ja edi­toi­da käyt­tökelpoisik­si myös kaupungille?

    Inter­ak­ti­ivi­nen kart­ta kom­mu­nikoi ja kestää parem­min aikaa kuin blo­gien­try kom­ment­tei­neen, ja toimisi samal­la kaupun­gin suun­taan epävi­ral­lise­na todo-listana.

    Vastaa

  22. KariS: Joukkoli­iken­net­täkin tuo jär­jeste­ly hidas­taa kun ympyrässä autoil­i­jat joutu­vat pysähtelemään väistääk­seen pyöräil­i­jöitä. Siinä ne bus­sitkin sit­ten odot­taa. Siis kaik­ki hävi­sivät, pyöräil­i­jät, joukkoli­ikenne ja autoilijat. 

    Niin…, joukkoli­ikenne hidas­taa vain edessä ole­van henkilöau­ton vuok­si — ei pyörien. 

    Olisi liikaa vaa­dit­tu, että työvoima­pu­las­ta kär­sivien bus­siy­htiöi­den huonos­ti koulute­tut ja huonos­ti motivoituneet kul­jet­ta­jat itse koskaan väistäi­sivät ympyrästä poistues­saan ris­teävää pyöräli­iken­net­tä. Sehän on vielä kuolleessa kul­mas­sa joten vas­tuu on aina kuitenkin kevyem­mäl­lä kun työ­nan­ta­jal­la on ne vaku­u­tuk­setkin kunnossa.

    Ns. “vihreän liiken­nesu­un­nit­telun” kannal­ta on tragikoomista että törkeim­mät vaaran paikat liit­tyvät mon­esti juuri bussien ja polkupyörien kohtaamiseen. 

    Tai itse bus­sipysäkeille — joka ain­oa sel­l­aisen takaa kulke­va pyörätie on tässä yhtey­dessä peräänku­u­lutet­tu epä­jatku­vu­usko­h­ta kun eri­laiset bus­sia odot­ta­vat huo­maa­vat tupakoit­si­jat ja muut malek­si­jat val­taa­vat katu­ti­laa pyörien puolelta. 

    Eivätkä mie­lenosoituk­sel­lis­es­ti väistä vaik­ka kel­loa soittaisi.

    Vastaa

  23. spot­tu:
    Olisiko jol­lain aikaa / mie­lenki­in­toa jalostaa tämän threadin idea Googlen cus­tom-kar­tak­si, koordi­noi­da kon­tribuu­tiot, ja edi­toi­da käyt­tökelpoisik­si myös kaupungille?

    Inter­ak­ti­ivi­nen kart­ta kom­mu­nikoi ja kestää parem­min aikaa kuin blo­gien­try kom­ment­tei­neen, ja toimisi samal­la kaupun­gin suun­taan epävi­ral­lise­na todo-listana.

    Kaupungilla oli tuol­lainen palvelu. En nyt muista ulkoa nimeä. Se taisi kuitenkin ruuhkau­tua heti kät­telyssä. Ainakaan virkamiehet eivät jak­sa­neet vas­tail­la kuin het­ken aikaa esitet­ty­i­hin epäkohtiin. 

    Kuvaa sitä, kuin­ka huonos­ti pyöräilyasi­at Helsingis­sä on hoidettu

    Vastaa

  25. Ulla: Olen kyl­lä eri mieltä, mielestäni muu­tos on ehdot­tomasti posi­ti­ivi­nen. Pait­si että pain­on­ap­pi hait­taa pyöräi­lyä, se tun­tuu hidas­ta­van liiken­net­tä yleen­säkin, sil­lä punainen valo autoille on aina pidem­pi kuin yli­tyk­seen (etenkin pyöräl­lä) kulu­va aika. Lisäk­si kos­ka valo on/oli auto­jen “ruuhka­su­un­nas­sa” sekä kaikkien siitä kulke­vien bus­sil­in­jo­jen reit­il­lä, en ymmär­rä miten pysähdys­pis­teen sijait­sem­i­nen 50 metrin päässä ympyrästä mil­lään taval­la nopeut­taisi liikennettä.

    Liiken­neympyrät on todet­tu vaar­al­lisim­mik­si paikoik­si pyöräil­i­jälle. Vaik­ka itse (siis se pyöräil­i­jä) ajaisi ihan sään­tö­jen mukaan, niin ympyrässä aja­van autonkul­jet­ta­jan on vaikea havai­ta pyöräil­i­jöitä joiden ajo­su­un­ta poikkeaa muun liiken­teen kiertosuunnasta. 

    Ympyrässä tuol­la kohtaa on neljä ris­teävää kat­ua. Kun aiem­min itse ympyrään ei tarvin­nut pysähtyä niin liikenne kul­ki katkea­mat­ta, pysähdys tapah­tui vas­ta ris­teäväl­lä kadul­la. Nyt kun yksi ypyrässä ole­va bus­si tai henkilöau­to väistää niin koko liikenne pysähtyy het­kek­si. Näin myös bussien kulku hidastuu. 

    Jos pain­on­ap­pi on ongel­ma pyöräil­i­jöille (itsel­leni se ei ollut kos­ka miel­län tur­val­lisu­u­den tärkeäm­mäk­si kuin puolen min­uutin ajan­säästön) niin olisi­han asian voin­ut ratkaista merk­it­semäl­lä ko pyörätie etu­a­jo-oikeutetuk­si ilman valo-ohjaus­ta (siis kärkikolmiot autoille) jol­loin autoil­i­jat pysähty­i­sivät aina kun pyöräil­i­jä ylit­tää kadun. Ei olisi tarvit­tu kallista ja tuol­ta osin turhaa remont­tia (tosin pääa­sia taisi olla valais­tuk­sen uusiminen)

    Vastaa

  26. Mitä tarkoi­tat katkok­sel­la? Tilapäi­nen, työ­maas­ta johtu­va vai mikä? Espoos­sa varsinkin kevyen liiken­teen väylil­lä kasa­taan raken­nuste­lineitä tai pysäköidään kuor­ma- ja nos­turi­au­to­ja ja mui­ta työkonei­ta, kaive­taan ojia ja mont­tu­ja eikä jär­jestetä kor­vaavaa reit­tiä. Usein kadun toisel­la puolel­la ei kul­je mitään pyöräti­etä tai jalka­käytävää tai jos kul­kee, suo­jatielle mis­sä pääsee tur­val­lis­es­ti tien yli on 500 m mat­ka, takaisin siihen suun­taan jos­ta on jo tullut. 

    Ker­ran menin erään työ­maan raken­nusmes­tar­ille uhoile­maan että jos koko kevy­een liiken­teen väylän tukki­van nos­tola­van lavet­ti ei seu­raavaan päivään men­nessä ole häipynyt niin menen ja ker­ron nimis­miehelle! Mes­tari vaan nau­roi minulle. 

    Osaako kukaan ker­toa kenelle voi valit­taa lait­tomista työ­maa-vir­i­tyk­sistä kevyen liiken­teen väylillä?

    Vastaa

  27. Ville: Pitäjän­mäessä pitäjän­mäen ase­man pohjois­puolel­la Pitäjän­mäen­tien var­rel­la on aivan käsit­tämätön 50m pätkä, joka on merkit­ty jalkakäytäväksi.

    Minus­ta se merk­in­tä ei ole ollenkaan käsit­tämätön, vaan on ihan järkevää että noin kapea ja lyhyt jalka­käytävän pätkä myös merk­itään jalka­käytäväk­si. Tuos­ta pit­ser­ian main­oskylt­tien, kivi­rap­pu­jen, naa­man eteen aukeav­ien ovien jne. seasta ei ole tur­val­lista ajaa pyöräl­lä, vaan pitää joko ajaa ajo­radal­la tai taluttaa.

    http://goo.gl/maps/fq8NN

    Pikem­minkin vikana on se, että lännestä päin jalka­käytävän merk­ki puut­tuu — tähän asti se on merkit­ty viival­la erote­tuk­si jalka­käytäväk­si ja pyörätieksi:

    http://goo.gl/maps/Q08Bf

    Jos siis tässä on jotain vikaa, niin vika on van­ha, kaupunki­mainen kaavoitus jos­sa talo on ihan kadun (mt 110) var­res­sa vain jalka­käytäväl­lä tiestä erotet­tuna, eikä lähiömäis­es­ti tilaa ympärilleen jättäen.

    Vastaa

  28. Palautekana­va:
    http://pk.hsl.fi/fi/feedback/

    Kevyen liiken­teen reit­tiop­paan yhtey­dessä voit antaa palautet­ta koskien väyliä ja niiden kun­nos­s­api­toa (merk­itse kartalle):
    Puh­taanapi­toa ja talvikunnossapitoa
    Päällyste­vau­ri­o­ta tai reunakiviä
    Valaistusta
    Viitoi­tus­ta ja liikennemerkkejä

    Olen ainakin joskus ilmoit­tanut tuo­ta kaut­ta pahoista kuopista pyörätiessä ja parin viikon päästä ne tul­ti­in korjaamaan!

    Vastaa

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    KariS
    Liiken­neympyrässä väistösään­tä on hyvin yksinker­tainen: auto väistää pyöräti­etä käyt­tävää fil­lar­ia aina.Ei tuon pitäisi olla autroil­i­jalle vaikea­ta oppia.
    Tien yli­tys pain­on­ap­pia käyt­täen on aivan kohtu­u­ton­ta pyöräi­lyn haittaamista.

    Pain­on­apit ovat jostakin… Niille on lisäk­si ole­mas­sa vai­h­toe­hto­ja jopa ihan tun­nis­tuste­knolo­giana, mut­ta ne toimi­vat tietysti vain sil­loin, kun liiken­net­tä on vähän. Muus­sa tapauk­ses­sa liiken­neval­ot hidas­ta­vat liikennettä.

    Olen kuitenkin KariS:n kanssa samaa mieltä siitä, että liiken­neympyröi­den ulko­re­unaa kulke­vis­sa pyöräteis­sä on kak­si vaaran­paikkaa, jot­ka vielä ikävästi täy­den­tävät toisiaan.

    Kun autoil­i­ja tulee ympyrään, hän kat­se­lee lähin­nä vasem­mal­ta tule­vaa liiken­net­tä, jon­ka väli­in hän on menos­sa. Täl­löin oikeal­ta tule­va (siis kier­to­su­un­taa vas­taan menevä) pyöräil­i­jä on vaaras­sa jäädä huomaamatta.

    Kun taas autoil­i­ja läh­tee ympyrästä, hän kat­se­lee enem­män jo eteen­sä, jol­loin oikeal­ta tule­va (siis kier­to­su­un­taan menevä) pyöräil­i­jä on vaaras­sa jäädä huo­maa­mat­ta. Tämä ris­ki tun­tu­isi empi­irisen koke­muk­sen mukaan ole­van pienem­pi osin nopeussuhteit­ten vuok­si (autoil­i­ja yleen­sä ohit­taa pyöräil­i­jän het­keä ennen kohtaamista) ja osin sen vuok­si, että autoil­i­jan ei tarvitse kytätä sopi­vaa rakoa liikenteessä.

    Ruuh­ka pahen­taa asi­aa (kum­mal­lakin osa­puolel­la on enem­män havain­noitavaa), samoin tietysti huono näkyvyys (sade, pimeä, häikäistymi­nen), mah­dol­liset näkemäes­teet ja suuret tilannenopeudet.

    Väistämis­sään­nöis­sä sinän­sä ei tässä tilanteessa ole mitään epä­selvää (autoil­i­ja väistää kaikkia mui­ta), eikä niis­sä ole mitään kor­jat­tavaakaan. Asen­teis­sa on kor­jat­tavaa, samoin tietoisu­udessa siitä, mitä ne vaarat ovat (autoil­i­ja yleen­sä ottaa pyörän kään­tyessään kyl­keen­sä havain­tovirheen vuok­si, ja kum­mal­lakin osa­puolel­la on tyyp­il­lis­es­ti liian suuri tilan­nenopeus). Mut­ta kos­ka ihmiset ovat inhimil­lisiä ja tekevät inhimil­lisiä virheitä, liiken­nejär­jeste­lyt ovat ratkai­sevas­sa roolissa.

    Joko pyörätei­den risteyk­set pitää viedä niin kauas liiken­neympyrästä, että autoil­i­ja ehtii keskit­tyä niihin eril­lisenä asiana, tai sit­ten pyöräil­i­jöi­den pitää päästä samaan ympyrään pyörimään. Muuten havain­noitavaa on han­kalis­sa olois­sa liikaa. Toki ruti­noitunut ja taita­va kulk­i­ja osaa kohdis­taa keskit­tymisen­sä oikeaan paikkaan, mut­ta liiken­teessä on kovin paljon muitakin kuin rutinoituneita.

    Väistämis­sään­nöt ovat sit­ten toinen tari­na, mut­ta ei aloite­ta niistä…

    Vastaa

  30. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Tai itse bus­sipysäkeille – joka ain­oa sel­l­aisen takaa kulke­va pyörätie on tässä yhtey­dessä peräänku­u­lutet­tu epä­jatku­vu­usko­h­ta kun eri­laiset bus­sia odot­ta­vat huo­maa­vat tupakoit­si­jat ja muut malek­si­jat val­taa­vat katu­ti­laa pyörien puolelta. 

    Ääni tälle. Bus­sipysäkkien kohdal­la ratkaisun pitäisi olla jotenkin järkevä. Kun joku vielä kek­sisi sen parhaan tavan. 

    Erilli­nen pyöräkaista on ihan hyvä, mut­ta sit­ten se bus­si park­keer­aa itsen­sä pyöräkaistalle, jon­ka jäl­keen takaat­ule­va pyöräil­i­jä joutuu ohit­ta­maan bussin ajoti­etä pitkin. Siinähän ei sinän­sä ole ongel­maa, mut­ta kun sit­ten pyöräil­i­jä onkin väistämisvelvolli­nen, niin bus­sikuskia ei kiin­nos­ta kat­soa peiliin.

    Bus­sipysäkin viem­i­nen koko väylän laitaan olisi yksi mah­dol­lisu­us. Sil­loin pyörätie jatkuu katkoit­ta ja menee pysäkin ja tien välistä. Ongel­mana ruuh­ka bussin tul­lessa ja se, etteivät odot­ta­jat kuitenkaan odot­taisi viivan takana.

    Bus­sipysäkin viem­i­nen saarek­keelle pyörä­tien ja auto­tien väli­in olisi ihan hyvä, mut­ta se vaatii kovasti lev­eyt­tä tieltä. Ei siis yleen­sä mahdu.

    Kaik­ki huono­ja ideoita. Onko parem­pia? Ehkä nykyi­nen on vähiten huono, mut­ta mitoi­tus­ta ja merk­in­töjä voisi kehittää.

    Vastaa

  31. Viherinssi:

    Joko pyörätei­den risteyk­set pitää viedä niin kauas liiken­neympyrästä, että autoil­i­ja ehtii keskit­tyä niihin eril­lisenä asiana, tai sit­ten pyöräil­i­jöi­den pitää päästä samaan ympyrään pyörimään. Muuten havain­noitavaa on han­kalis­sa olois­sa liikaa. Toki ruti­noitunut ja taita­va kulk­i­ja osaa kohdis­taa keskit­tymisen­sä oikeaan paikkaan, mut­ta liiken­teessä on kovin paljon muitakin kuin rutinoituneita.

    Väistämis­sään­nöt ovat sit­ten toinen tari­na, mut­ta ei aloite­ta niistä…

    Juuri noin, siinäpä ne oikeat vai­h­toe­hdot ovat. 

    Tuos­sa kysyisessä paikas­sa oli pyörätie viety riit­tävän kauas ja sik­si se oli hyvin tur­valli­nen. Val­ot saat­toi­vat olla jopa turhat kun liikenne on yleen­sä suh­teel­lisen hil­jaista, toki aamu/iltaruuhkassa joskus jonoutunut­ta. Jos vas­takkain ovat pyöräi­lyn mat­ka-aika ja tur­val­lisu­us, niin itse lai­tan tur­val­lisu­u­den edelle. Siihen riit­tää yksi sairaalareis­su auton kanssa kon­tak­ti­in jouduttuani. 

    Pyöräi­lyn suju­vu­ut­ta tulee kyl­lä paran­taa, ja siihen voi käyt­tää sel­l­aisia keino­ja kuin ali/ylikulut ja eril­liset pyöräti­et/-kai­stat jol­loin myös se tur­val­lisu­us kohe­nee. Nythän Osmokin oli tor­pe­doimas­sa mm. Kus­taa Vaasan tien alikulkua lau­takun­nas­sa, siinä oli yksi han­ke joka olisi paran­tanut sekä pyöräi­lyn suju­vu­ut­ta kuin turvallisuuttakin.

    Vastaa

    1. Minä en pidä kier­toli­it­tymää fil­lar­ille mitenkään vaar­al­lise­na. Tot­takai fil­lari varoo auto­ja eikä aja alle, jos autoil­i­ja ei väistä.

      Vastaa

  32. Päärautatiease­man ja puis­tolan väli­nen reit­ti katoaa kanssa jos­sain välis­sä. Kak­si kesää sit­ten ajoin väliä muu­ta­man ker­ran, enkä var­maan ker­taakaan täs­mällen samaa reit­tiä. Tässäkin eri­tyis­es­ti opas­tus petti. 

    Yksi kor­jat­ta­va asia on se että noille pitkin metsiä/puistoja jne. meneville kevyen liiken­teen väylille pitäisi saa­da nimet. Täl­löin täl­laiset vika­paikat olisi helpom­pi osoit­taa. Jos ne nimeäisi jotenkin fik­susti, niin saisi vielä hier­arki­aa aikaiseksi. 

    On hyvin han­kala löytää reit­tä, kun väylil­lä ei ole nim­iä. Autoteitä suun­nistaes­sa voi ajatel­la että reit­ti kul­kee Vil­lenkat­ua, kään­tyy oikealle Kallen­tielle, sit­ten vasem­malle Mat­in­ti­etä ja lopuk­si oikealle Kaisanku­ja viiteen.

    Kevyen­li­iken­teen väyliä pitkin ei voi suun­nistaa ilman kart­taa, pelkil­lä ohjeil­la. Han­kaloit­taa myös reitin muis­tamista. Asi­aa ei lainkaan helpota, että kevyen liiken­teen väylil­lä ei ole juuri minkään­laista hier­arki­aa, ja että jär­jeste­lyt muut­tuvat nopeasti. Jos eksyy reitiltä, reit­tiä on mah­do­ton enää tun­nistaa, kos­ka kaik­ki kevyen liiken­teen väylät ovat samanlaisia.

    Helsingis­sä on nyt yksi nimet­ty pääväylä, Baana. Nimetkää lop­utkin väylät, niin ulkopaikkakun­ta­lainenkin löytää perille.

    Vastaa

  33. Pekka Taipale: Minus­ta se merk­in­tä ei ole ollenkaan käsit­tämätön, vaan on ihan järkevää että noin kapea ja lyhyt jalka­käytävän pätkä myös merk­itään jalka­käytäväk­si. Tuos­ta pit­ser­ian main­oskylt­tien, kivi­rap­pu­jen, naa­man eteen aukeav­ien ovien jne. seasta ei ole tur­val­lista ajaa pyöräl­lä, vaan pitää joko ajaa ajo­radal­la tai taluttaa.

    Tarkoitin tietenkin tuo­ta junaradan puoleista tien­vierus­taa. Kupaankin suun­taan tuon 50m pätkän ulkop­uolel­la siihen on mah­tunut yhdis­tet­ty kevyen liiken­teen väylä tai viival­la erotet­tu (mikälie onkaan viral­liselta nimeltään), mut­ta juuri tuo­hon kohtaan (puiden takia?) ei sel­l­aista ole mah­tunut. Mikä on kum­mallista, kos­ka kuten lähet­täistäsi Google-linkeistä näkyy, tilaa lev­en­tää kevyen liiken­teen väylää tuonne pusikkoon olisi mon­ta metriä, maapo­h­jakin taitaa olla kunnan/VR:n omis­tuk­ses­sa ja valmiiksi.

    Vastaa

  34. Anna Laine:
    Palautekanava:
    http://pk.hsl.fi/fi/feedback/

    Kevyen liiken­teen reit­tiop­paan yhtey­dessä voit antaa palautet­ta koskien väyliä ja niiden kun­nos­s­api­toa (merk­itse kartalle):
    Puh­taanapi­toa ja talvikunnossapitoa
    Päällyste­vau­ri­o­ta tai reunakiviä
    Valaistusta
    Viitoi­tus­ta ja liikennemerkkejä

    Olen ainakin joskus ilmoit­tanut tuo­ta kaut­ta pahoista kuopista pyörätiessä ja parin viikon päästä ne tul­ti­in korjaamaan!

    Olen ker­ran ilmoit­tanut tuonne reit­tiehdo­tuk­sen. Tulok­se­na sain ystäväl­lisen meilin, jos­sa ilmoitet­ti­in, että ehdot­ta­mani reit­ti on nyt lisät­ty. Se oli siis lisät­ty kart­taan, mut­ta ei maastoon 🙂

    Vastaa

  35. Viherinssi
    Kaik­ki huono­ja ideoita. Onko parem­pia? Ehkä nykyi­nen on vähiten huono, mut­ta mitoi­tus­ta ja merk­in­töjä voisi kehittää. 

    — liike­tun­nis­ti­men laukaise­ma varoi­tusääni, joka reagoi paikalleen jämähtäneeseen seisoske­li­jaan, mut­ta ei ehdi aktivoitua ohi ajavas­ta pyöräil­i­jästä (…joo, sit­ten her­ran­lah­jat kek­si­sivät iltaisin että sopi­vasti pysäkin luona notku­mal­la voi tehdä omaa tekno­musaa ja lähi­talo­jen asukkaat hermostuisivat…)

    — bus­sipysäkkien taka­seini­in kiin­nitet­tyjä iljet­täviä kuvia joi­ta kukaan seisoske­li­ja ei halua nähdä vaan siir­tyy pysäkkialueelle (…jostain löy­tyy kuitenkin eri­ty­is­ryh­mä sel­l­aisia per­vo­ja jot­ka itse asi­as­sa halu­a­vat kat­sel­la juuri niitä, ja sitä­pait­si pysäkkiko­pit ovat raha­nar­voista mainosmyyntitilaa…)

    — pysäkin taakse suun­natut läh­estyvän pyöräil­i­jän liik­keen laukaise­mat strobo­val­ot ja teknopapatus/deathmetal — tai humppa/ooppera, alueesta riip­puen (…ja taas löy­tyy näistäkin pitäviä…)

    — asialli­nen kam­pan­ja jos­sa tar­roil­la ja muis­tu­tuk­sil­la kiin­nitetään kansalais­ten huomio vas­tu­ulliseen käytök­seen (…kun ne kaikkein itsekkäim­mät ei tajua edes olla polt­ta­mat­ta katok­ses­sa tupakkaa niin mik­si tämä auttaisi…)

    — tehokkaampia led-laser­val­o­ja ja avaru­uste­hostetööt­te­jä pyöräil­i­jöille (…luuli­si­vat ufok­si ja hyp­päi­sivät eteen otta­maan kän­nykkäku­via iltapäiväle­hdelle myytäväksi…)

    Kaik­ki väylien siirtämisen kaut­ta tapah­tu­vat rak­en­teel­liset ratkaisut ovat kalli­ita ja on täysin älytön­tä alkaa tuh­la­ta rahaa sen vuok­si että jotkut eivät piittaa/välitä/tajua tai osaa.

    Ratikkakisko­jen risteyk­sis­sä on autokaistoil­la joskus valkoista ruu­tu­maalaus­ta muis­tut­ta­mas­sa ettei kan­na­ta tukkia risteystä. Ei auta aina (eikä näy talvel­la) — silti ehkä bus­sipysäkeil­läkin tämä olisi halv­in­ta ja hel­poin­ta. Jotain kan­nat­taisi edes yrit­tää. Kun­han maali ei ole niin pak­sua ja kiiltävää että kak­sipyöräiset alka­vat lennel­lä kumoon…

    Vastaa

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä en pidä kier­toli­it­tymää fil­lar­ille mitenkään vaar­al­lise­na. Tot­takai fil­lari varoo auto­ja eikä aja alle, jos autoil­i­ja ei väistä. 

    Kuitenkin taisi olla niin, että tilas­to­jen mukaan kier­toli­it­tymä paran­taa kaikkien muiden pait­si pyöräil­i­jän tur­val­lisu­ut­ta. Otos on toki pieni, mut­ta kun hitaam­man ajonopeu­den pitäisi paran­taa kaikkien tur­val­lisu­ut­ta, niin jotain ongel­maa tuos­sa voi olla.

    Tot­ta­han toki fik­su pyöräil­i­jä selviää hölmöistä autoil­i­joista naar­muit­ta. Mut­ta minus­ta on jotenkin ikävää väsätä liiken­nejär­jeste­lyjä, jois­sa väen väk­isin tehdään “kevyem­pi väistää” ‑ratkaisu­ja.

    Toden­näköis­es­ti paras ratkaisu olisi lait­taa yksikaistaisi­in kier­toli­it­tymi­in pyöräil­i­jät samaan syssyyn ja viedä isois­sa use­ampikaistai­sis­sa liit­tymis­sä kevyt liikenne riit­tävän kauas. Pienis­sä liit­tymis­sä heikom­min liikku­vien pyöräil­i­jöi­den kan­nat­taa sit­ten het­kek­si jalka­u­tua ja selvit­tää tilanne jalankulkijana.

    Vastaa

  37. Ville: Tarkoitin tietenkin tuo­ta junaradan puoleista tienvierustaa. 

    Ahaa, joo, siinä ohjataan Espoon suun­taan aja­vat radan var­res­sa ole­valle ihan hyvälle pyörätielle, jos­sa on var­masti kivem­pi ajaa kuin epämääräis­es­ti merk­itylle jalka­käytävän­ta­paiselle mt110 varressa.

    Nuo epälo­ogisu­udet ovat kyl­lä niin yleisiä että niitä löytää tsiljoonit­tain jos vain viit­sii kirjata.

    Pyöräil­i­jän tur­val­lisu­u­den kannal­ta merkit­tävämpi ongel­ma tosin ovat mielestäni kevyen liiken­teen väylien risteyk­set, jot­ka on tehty niin että ajo­radan viereistä pyöräti­etä aja­va pyöräil­i­jä on kyl­lä etuoikeutet­tu ris­teäviltä ajo­radoil­ta tule­via kaikkia ajoneu­vo­ja kohtaan (kärkikolmiot) mut­ta sit­ten näi­den risteyk­sien välis­sä on vähäpätöisem­piä, pelkästään kevyen liiken­teen tei­den väylien risteyk­siä, jois­sa ei ole kolmioi­ta, eli pää­tien viereistä pyöräti­etä tule­van pitää väistää oikeal­ta tule­vaa (vaik­ka päätiel­lä olisi salmi­akkimerk­ki 211).

    Vastaa

  38. Pekka Taipale: Pyöräil­i­jän tur­val­lisu­u­den kannal­ta merkit­tävämpi ongel­ma tosin ovat mielestäni kevyen liiken­teen väylien risteyk­set, jot­ka on tehty niin että ajo­radan viereistä pyöräti­etä aja­va pyöräil­i­jä on kyl­lä etuoikeutet­tu ris­teäviltä ajo­radoil­ta tule­via kaikkia ajoneu­vo­ja kohtaan (kärkikolmiot) mut­ta sit­ten näi­den risteyk­sien välis­sä on vähäpätöisem­piä, pelkästään kevyen liiken­teen tei­den väylien risteyk­siä, jois­sa ei ole kolmioi­ta, eli pää­tien viereistä pyöräti­etä tule­van pitää väistää oikeal­ta tule­vaa (vaik­ka päätiel­lä olisi salmi­akkimerk­ki 211).

    Liiken­nesu­un­nitelijoil­la on jokin käsit­tämätön aja­tus siitä, että pyöräil­i­jät eivät ymmär­rä liiken­nemerkke­jä. Kolmioil­la olisi mon­ta moni­tu­ista paikkaa pyörätei­den risteyksissä.

    Vastaa

    1. Nuo vähäpäisem­n­mät tiet ovat toden­näköis­es­ti yksi­ty­is­teitä, joil­ta tule­vi­uen pitää väistää kaikkia. Sitä ei kuitenkaan ker­ro­ta pääti­etä ajaville.

      Vastaa

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä en pidä kier­toli­it­tymää fil­lar­ille mitenkään vaarallisena. 

    Liiken­neympyrät eivät ole eri­tyisen vaar­al­lisia mut­ta eivät eri­tyisen tur­val­lisi­akaan. Parem­mal­la suun­nit­telul­la asia voidaan kor­ja­ta, ja kau­pan päälle pyöräi­lyn suju­vu­us paranisi.

    Viherinssi: Kuitenkin taisi olla niin, että tilas­to­jen mukaan kier­toli­it­tymä paran­taa kaikkien muiden pait­si pyöräil­i­jän turvallisuutta. 

    Näin­hän se on. Liiken­neympyrät paran­ta­vat jalankulk­i­joiden ja auto­jen tur­val­lisu­ut­ta, mut­ta eivät juuri pyöräil­i­jöi­den tai muiden kak­sipyöräis­ten. Tässä lähde­vi­ite, ja vielä toinenkin.

    Toden­näköis­es­ti paras ratkaisu olisi lait­taa yksikaistaisi­in kier­toli­it­tymi­in pyöräil­i­jät samaan syssyyn ja viedä isois­sa use­ampikaistai­sis­sa liit­tymis­sä kevyt liikenne riit­tävän kauas. 

    Pienis­sä ympyröis­sä pyöräil­i­jöi­den viem­i­nen ajo­radalle toimii. Sen sijaan pyöräi­lyn viem­i­nen ympyrästä kauem­mas ei toimi.

    Suojatien/pyörätien jat­keen viemistä kauas (yli 6m päähän) kier­toti­las­ta on perustel­tu sil­lä, että täl­löin ympyrään saa­pu­va autoil­i­ja keskit­tyy erik­seen ensin suo­ja­tien yli­tyk­seen ja sit­ten varsi­naiseen liiken­neympyrään. Vaan tämä hieno teo­ria ei toi­mi todellisuudessa.

    Mikko Räsäsen väitöskir­jas­sa ver­tailti­in empi­iris­es­ti liiken­neympyröitä, ja havait­ti­in ympyrään saa­pu­van autoil­i­jan nou­dat­ta­van väistämisvelvol­lisu­ut­taan parhait­en sil­loin kun pyörä­tien jatke on alle 2m päässä kier­toti­las­ta. Myös aiem­pi kir­jal­lisu­us tukee tulosta. Jo aiem­min mainit­se­mani KSV:n selvi­tys väit­tää myös ympyrästä pois­tu­vien auto­jen väistävän pyöriä parhait­en kun pyörätie on lähel­lä liiken­neympyrää. Täl­löin autoil­i­ja ylit­tää pyörä­tien ennen kuin hän kokee risteysti­lanteen ole­van jo ohi ja kiihdyt­tää vauhtia.

    Polkupyöräil­i­jän onnet­to­muus­ris­ki kas­vaa huo­mat­tavasti, jos hän ajaa ympyrän pyöräti­etä myötäpäivään, eli vas­takkaiseen suun­taan kuin autoli­ikenne. Vaik­ka pyöräil­i­jöitä ei voi­da pakot­taa kiertämään vastapäivään, pitäisi siihen houkutel­la. Eli ei näin.

    Vastaa

  40. Klas­sisim­mat esimerk­it pyörä­tien katkeamis­es­ta löy­tyy var­maan tuos­ta Sokok­sen kul­mal­ta, eli jos tul­laan Simonkat­ua alaspäin ja halu olisi Rautatiease­man tuolle puolen niin talu­tuk­sek­si menee tai sit­ten Kias­man kaut­ta koukkukseksi. 

    Toinen on Tukholmankatu. 

    Kun nyt pur­naa­maan ruve­taan niin ihme­tyt­tää mik­si Helsingis­sä edelleen raken­netaan kant­tikiviä pyöräteille. Her­man­nin rantatielle tehti­in viime kesänä uudet liiken­neval­ot sekä Van­han talvi­tien että Hauk­i­lah­den­tien risteyk­si­in ja molem­pii tehti­in oikein korokkeet keskelle risteystä. Miksi?

    Vastaa

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Tot­takai fil­lari varoo auto­ja eikä aja alle, jos autoil­i­ja ei väistä. 

    Het­ki­nen…, piti kat­soa vielä toiseen ker­taan mis­sä blo­gis­sa ollaan ja kuka kommentoi.

    No, pitää muis­taa tämä elämäno­hje seu­raa­van ker­ran kun on autol­la liik­keel­lä ja kier­toli­it­tymästä pois sinkoutumassa. 

    Kyl­lä ne toiset varoo.

    Vastaa

    1. No, pitää muis­taa tämä elämäno­hje seu­raa­van ker­ran kun on autol­la liik­keel­lä ja kier­toli­it­tymästä pois sinkoutumassa. 

      Sen takia sään­töjä rikko­vaa autoil­i­jaa pitää säikäyt­tää aja­mal­la melkein alle.

      Vastaa

  42. Ekon­o­misti: molem­pii tehti­in oikein korokkeet keskelle risteystä. Miksi?

    Jot­ta sokeat pyöräil­i­jät tietävät, mil­loin on risteys.

    (Ei, en minäkään oikein ymmärrä.)

    Vastaa

  43. Kallios­sa on pari outoa paikkaa. Viiden­nen lin­jan pyörätie päät­tyy Porthanin kadun risteyk­seen eikä jatku yhtään mis­sään. Kirkon ja pelas­tusase­man välis­sä on lyhyt kevyen liiken­teen väylä, jol­la ei myöskään ole yhteyt­tä mui­hin pyöräväyliin.

    Vastaa

  44. Alek­sis Kiv­en katu 58:n edessä on ollut siir­tola­va edessä jostain vuodes­ta 2009 asti melko lail­la jatkuvasti.

    Alan todel­li­nen klas­sikko on toki Helsinginkadun pyörätie Kaar­lenkadun risteyk­sen jäl­keen. Jatkuisi edes sinne Kaar­lenkadulle, jol­la olisi lev­eä jalka­käytävä (kapeal­la ajo­radal­la ajamista han­kaloit­ta­vat ratikkakiskot).

    Jos Kaar­lenkadun pyörätie olisi siel­lä Sauna Arlan ja Nalle Pubin puoleisel­la reunal­la, olisi selkeää jatkaa Agri­colankadulle (johon ei tarvi­ta pyöräti­etä) ja Fle­mar­ille. Toisaal­ta Nalle Pubin ja Sivu­raiteen terassien/tupakkapaikkojen takia Paloase­man ja Räl­läkän puolel­lakin olisi puolensa.

    Vastaa

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Nuo vähäpäisem­n­mät tiet ovat toden­näköis­es­ti yksi­ty­is­teitä, joil­ta tule­vi­uen pitää väistää kaikkia. Sitä ei kuitenkaan ker­ro­ta pääti­etä ajaville. 

    Eihän tien yksi­ty­isyys tee sitä tule­vista väistämisvelvol­lisia. Jos se on pihatie tai muu vähäi­nen tie, niin sit­ten. Mut­ta osa on mui­ta kuin vähäisiä, ja joukos­sa myös reit­tikart­toi­hin merkit­tyjä jne. Esim. tämä, väis­tetäänkö oikeal­ta tule­vaa vai ei? http://goo.gl/maps/95SjQ
    Tai väistääkö Turun­ti­etä aja­va Han­nu Olav­in­po­jan tieltä oikeal­ta tule­vaa? http://goo.gl/maps/n0dd3

    Tai http://goo.gl/maps/Y3KVc tai http://goo.gl/maps/pFxkl tai http://goo.gl/maps/dD7iO — kaik­ki nämä risteyk­siä, jois­sa ei ole kolmio­ta, vaik­ka saman tien muis­sa risteyk­sis­sä isom­pi­en väylien kanssa on.

    Toki autoteiltäkin puut­tuu melkoinen määrä liiken­nemerkke­jä, jos halut­taisi­in että liiken­neym­päristö olisi samaa laat­ua kuin vaikka­pa sak­salai­sis­sa kaupungeis­sa, mut­ta pyörätei­den osalta tilanne on huo­mat­tavasti heikom­pi. Nois­sa kaikissa risteyk­sis­sä olisi luon­te­vaa olla kärkikolmio.

    Vastaa

  46. Help­po ja hal­pa, selviää muu­ta­mal­la liikennemerkillä:
    Tapi­olanti­etä seu­raa­va pyörätie ja jalka­käytävä vai­h­ta­vat puo­lia Tapi­olan kirkon kohdal­la. Tapi­olan keskuk­sen suun­taan men­nessä ennen Men­ninkäisen­ti­etä pyörille on varat­tu tien oikea reuna, heti Men­ninkäisen­tien jäl­keen pyörät ohjataan vasem­paan laitaan ja käveli­jät oikeaan. 

    Iso ja kallis:

    Tapi­olan keskus. Tapi­olanti­etä Otaniemen suu­nas­ta tul­lessa Mer­itu­u­len­tielle Niit­tykumpu­un pyrit­täessä keskus katkaisee pyöräti­et. Peri­aat­teessa sen läpi saa ajaa reuno­ja pitkin kiertäen mut­ta senkin estää vilkas jalankulkuli­ikenne: paljon lap­sia ja van­huk­sia, por­taat ja vihaiset mum­mot jot­ka her­mostu­vat luval­lisil­lakin alueil­la pyöräilevistä.

    Vastaa

  47. Iso ja kallis:

    Tapi­olan keskus. Tapi­olanti­etä Otaniemen suu­nas­ta tul­lessa Mer­itu­u­len­tielle Niit­tykumpu­un pyrit­täessä keskus katkaisee pyöräti­et. Peri­aat­teessa sen läpi saa ajaa reuno­ja pitkin kiertäen mut­ta senkin estäävilkas jalankulkuli­ikenne: paljon lap­sia ja van­huk­sia, por­taat ja vihaiset mum­mot jot­ka her­mostu­vat luval­lisil­lakin alueil­la pyöräilevistä.

    Mer­itu­u­len­tien läpi saa ajaa vielä tois­taisek­si — vain moot­to­ri­a­joneu­voil­ta ajo on kiel­let­ty busse­ja luku­unot­ta­mat­ta. Nopea läpi­a­jo siis sitä kaut­ta ja hidas­vauh­tisem­mat jalankulk­i­joiden seassa keskuk­sen kautta.

    Vastaa

  48. ja klas­sikko­han on tosi­aan siinä lasi­palatsin edessä. Simonkadun-man­skun risteyk­sessä (siis man­skun yli, spo­rapysäkin puolel­la) on pyöräil­i­jöi­den ylikulku liiken­neval­oi­neen, mut­ta pyörätie vain häviää kun on päässyt man­skun yli ase­man puolelle. Tätä on muis­taak­seni vuosikau­sia ihme­tel­ty ja KSV:tä myöten kaik­ki ovat toden­neet paikan lait­tomak­si ja ikäväk­si mut­ta sen ihmeem­pää tälle ei ole viit­sit­ty tehdä.

    Sit­ten on tietysti se baanan liiken­neympyrä ja se pätkä baanan ja meche­lininkadun välis­sä, onko se jo valmis?

    Vastaa

  49. ML: Olen joskus (tuskin on muut­tunut) ihme­tel­lyt Hert­toniemessä Siil­i­tien var­res­sa kulke­vaa pyöräti­etä. Metroase­mal­ta päin tul­lessa pyörätie kään­tyy oikealle urheiluken­tän kohdal­la, mut­ta sama väylä jatkuu jalka­käytävänä jatket­taes­sa Siil­i­tien vart­ta pitkin Viik­in­tielle asti. Onko joku ken­ties ajatel­lut, että pitkä mäki on vaar­alli­nen pyörätiek­si? Pyöräi­lykart­taan väylä on merkit­ty pyörätiek­si, mut­ta paikan­pääl­lä liiken­nemerkeis­sä on vain jalankulk­i­jan kuvia. Paikan voi tietenkin kiertää jatka­mal­la sitä pyöräti­etä pitkin, mut­ta en oikein ymmär­rä, mis­tä alueel­la asu­vien olete­taan aja­van; entä jos halu­an asioi­da mäen pääl­lä sijait­sevas­sa kau­pas­sa. Siil­i­tie on hie­man turhan vilkas, jot­ta siinä viit­sisi ajaa ajo­radal­la. Tämän voisi kor­ja­ta vai­h­ta­mal­la pari liikennemerkkiä.

    Kävelin tuos­ta eilen illal­la ohi ja mitä huo­masinkaan: reit­ti­hän oli muutet­tu pyörätiek­si. Muu­tos on hyvinkin voitu tehdä jo joskus aikaisem­min, mut­ta heräsi pienen pieni epäilys, että tämä blo­gi on saanut kaupun­gin byrokra­t­ian rat­taat pyörimään pikavauh­tia. Liiken­nemerk­it näyt­tivät kyl­lä ihan uuden karheil­ta… Ehkäpä tänne kir­joit­ta­mal­la voi muut­taa maailmaa…

    Vastaa

  50. Jos kaupun­ki ker­ta toimii tämän blo­gin pyyn­nöistä ja jät­tää muut toiveet huomioimat­ta, niin käykäähän maalaa­mas­sa suo­jatie tuo­hon Töölön­lah­denkadun yli­tyk­selle Töölön­lah­den suun­nas­ta Musi­ikki­talon puis­toon. Siinä on pelkät väli­aikaiset suo­jatiemerk­it, joi­ta autoil­i­jat eivät huomioi. UPM:n kont­tor­i­työ­maan ja bussien taukopaikkak­en­tän välil­lä. Ei tul­lut muuten puu­runk­oa edes met­sä­fir­man päämajaan. 

    Aika moni autoil­i­ja yrit­tänyt ajaa päälle, vaik­ka olen jo keskel­lä kat­ua ja vielä töötän­nyt vihais­es­ti, kun hilpotan men­emään täl­lä “suo­jatiel­lä”. Vaik­ka koenkin elämän­te­htäväk­seni koulut­taa helsinkiläisiä autoil­i­joi­ta käyt­täy­tymään, niin annan vielä joskus väl­itön­tä palautet­ta väärälle tyyp­ille tai sit­ten aja­vat päältä.

    Vastaa

    1. Näin se korr… hyvä veli ‑jär­jestelmä toimii.

      Anteek­si nyt. Onko jotenki­in väärin kerätä virkami­esten käyt­töön tietoa siitä, mis­sä pyöräi­ly­olo­suh­teet ovat jotenkin pielessä.

      Vastaa

  52. Tämä ei varsi­nais­es­ti ole fil­larire­itin katkos, mut­ta sel­l­aiseen ver­rat­ta­va kos­ka hait­taa pyöräl­lä liikku­mista ja on vaarak­si. Kask­isaaren ja Espoon välisel­lä kapeahkol­la kevyen­li­iken­teen­väyläl­lä ajelee vaarati­lantei­ta aiheut­ta­va mopoau­to tois­tu­vista poli­isille tun­nis­tusti­eto­jen (vaku­u­tuskil­ven numero) kanssa tehdy­istä ilmoituk­sista huoli­mat­ta. Lisää asi­as­ta fil­lar­i­foo­ru­mil­la: http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?42390-Auts!-Kohtaaminen-mopoauton-kanssa/page6

    Vastaa

  53. Tässä on pyörä­tien vaaran­paik­ka, jos­sa voi tul­la pidem­pikin katkos pyöräilyyn:

    http://youtu.be/jc3eNhDEaEg

    Kyseinen pyörätie on raken­net­tu 2008, mut­ta aivan samo­ja nykyaikaisia laatu- ja tur­val­lisu­uskri­teere­jä ei ole nou­datet­tu kuin vier­essä kulke­val­la Tam­pereen Län­tisel­lä ohi­tustiel­lä. Liiken­teen pitäisi perus­tua ennakoitavu­u­teen, mut­ta kyseistä risteystä ei voi havai­ta riit­tävän ajois­sa kuin onnel­la. Tien­pitäjää tai poli­isia asia ei kiinnosta.
    Ylem­män lain­valvo­jan kan­ta on kyselyssä.

    Vastaa

    1. Erit­täinku­vaa­va tilanne, ei mitään varoi­tus­merkkiä. Har­mit­ti, ettei ollut kam­er­aa mukana, kun ajoin Koivu­vi­idanti­etä (?) Espoos­sa. Pyörät oli pakotet­tu jalka­käytävälle paikas­sa, jos­sa nor­maal­ista aje­taan kovaa. Nopeusra­joi­tus oli muis­taak­seni 40 km/h. Jalka­käytävää reunusti läpinäkymätön puuai­ta (melu?), jos­sa oli välil­lä aukko­ja tont­tili­it­tymää varten. Auton pitäisi tietysti väistää polkupyörää, mut­ta ei voi nähdä sitä työn­tämät­tä nokkaansa jalka­käytävälle, jos­sa on siis myös pakko pyöräil­lä. Sen ver­ran arvostin elämääni, että ajoin ajo­radal­la. Pois­takaa se turha ja hen­gen­vaar­alli­nen pyörätiemerk­ki heti!

      Vastaa

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Auton pitäisi tietysti väistää polkupyörää, mut­ta ei voi nähdä sitä työn­tämät­tä nokkaansa jalka­käytävälle, jos­sa on siis myös pakko pyöräillä. 

    Helsin­ki ja Suo­mi on täyn­nä yhdis­tet­tyjä kevyen liiken­teen väyliä joille aukeaa tont­tili­it­tymä tai kiin­teistön ulko-ovi. 

    On absur­dia että että suun­nit­telu­o­hjeis­sa määritel­lään yksi­tyisko­htaisia kaar­resäteitä ja kalte­vuuk­sia mut­ta tämän suh­teen on täysin vapaat kädet. 

    Aina uno­htuu myös se että suun­nitelmi­in lisä­tyt “ekol­o­giset viherai­heet” (eli pen­saat) kas­va­vat ellei niitä aika ajoin leika­ta — johon taas ei ole erik­seen myön­net­ty ylläpitorahaa.

    Täy­tyy tun­nus­taa että van­hat väljät “autokaupunki”-lähiöt ovat yleen­sä pyöräil­i­jällekin tur­val­lisin ja suju­vin ympäristö.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.