Ympäristömin­is­ter­iä on vaa­dit­tu sulke­maan Tal­vi­vaaran kaivos ja min­is­ter­it syyt­tävät toisi­aan, kenen vika on, että Tal­vi­vaaran kai­vok­sel­la on niin löperö ympäristölu­pa. Laki on meil­lä kir­joitet­tu niin, että toimi­vana vira­nomaise­na on ELY-keskus ja min­is­teri voi puut­tua sen toim­intaan yhtä vähän kuin oikeusmin­is­teri siihen, tuomi­taanko Anneli Auer miehen­sä murhas­ta. ELY-keskuk­sen ohel­la TUKES voi sulkea kai­vok­sen, mut­ta sitäkään min­is­teri ei voi käskyt­tää. Jat­ka lukemista “Ympäristöhallinnon asema”

Ylen uutiset ker­toi­vat vihrei­den äänestäneen eduskun­nas­sa alue­hallintou­ud­is­tuk­sen puoles­ta, tosin peräti kuusi oli pois­sa. Aika ammat­ti­taidot­toman kuvan uutisen tek­i­jät itses­tään anta­vat. Ikään kuin koke­neen poli­ti­ikan toimit­ta­jat eivät tietäisi, miten par­la­men­taari­nen päätök­sen­teko toimii. Jat­ka lukemista “Eikö Ylen uutis­toim­i­tuk­ses­sa tiede­tä, miten par­la­men­taari­nen päätök­sen­teko toimii?”

Melkein koko Euroop­pa on joutunut vaikeuk­si­in nuoriso­työt­tömyy­den kanssa. Suomes­sa se on noin 22 %, mut­ta Espan­jas­sa ja Kreikas­sa 50 %. Sak­sas­sa nuoriso­työt­tömyys on kahdek­san prosenttia.

Sak­sa on pois­tanut nuoriso­työt­tömyy­den erit­täin kovin keinoin. Joku voisi kut­sua sitä työ­pakok­si ja jotkut vielä rajum­min orjatyök­si. Tästä olisin halun­nut kuul­la Berli­inis­sä enem­män, mut­ta meille ker­rot­ti­in vain siitä, miten laskusuh­dan­tei­den yli päästään työaikaa lyhentämällä.
Korkealle nou­se­va nuoriso­työt­tömyys on erit­täin vaka­va uhka, suo­ras­taan tuhon enne hyv­in­voin­ti­val­tion kannal­ta, kos­ka pitkään jatkues­saan työt­tömyys sysää merkit­tävän osan nuorista lop­ullis­es­ti työelämän ulkop­uolelle. Se on ikävä jut­tu hei­dän kannal­taan ja suo­ras­taan tuhoisaa pohjo­is­maisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan arvo­jen kannal­ta. Jat­ka lukemista “”Orjatyötä” vai hyv­in­voin­ti­val­tion alasajo?”

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Sak­sas­sa ei kukaan ole esit­tänyt uusien ydin­voimaloiden rak­en­tamista. Jo neljän­nesvu­o­sisadan Sak­sas­sa on vallinnut yksimielisyys, että uusia ydin­voimaloi­ta ei tule. Erim­ielisyy­det ovat koske­neet vain sitä, mis­sä aikataulus­sa nykyiset ydin­voimalat sul­je­taan. Merke­lin hal­li­tus esit­ti käyt­töiän piden­tämistä 2030-luvulle, kos­ka tarvi­taan sil­ta uusi­u­tu­van ener­gian aikaan. Fukushi­man onnet­to­muu­den jäl­keen sil­taa lyhen­net­ti­in kymmenel­lä vuodel­la. Muil­ta osin ener­giapoli­ti­ikkaa ei muutet­tu. Määräti­etoinen suun­taus uusi­u­tu­vi­in ener­gialähteisi­in oli aloitet­tu jo paljon aiemmin.

Uusi­u­tu­val­la ener­gial­la tarkoite­taan Sak­sas­sa lähin­nä vain tuul­ta ja aurinkoa. Tarkoi­tus on, että vuon­na 2050 puo­let Sak­san käyt­tämästä sähköstä tulee tuulivoimas­ta. Vähän ihme­tyt­tää, miten tämä on mah­dol­lista, kos­ka jot­ta tähän päästäisi, asen­netun kap­a­siteetin olisi ylitet­tävä maan ener­gianku­lu­tuk­sen keskite­ho. Jat­ka lukemista “Kestävän talouden foo­ru­mi: Energiewende”

Tiis­ta­iaamupäivänä kuulimme ensin IÖW:n (Ekol­o­gisen talous­tutkimuk­sen insti­tu­ut­ti) esi­tyk­sen yri­tys­ten toim­into­jen arvioin­nista ja sertifioinnista.

Aja­tus yri­tys­ten lisään­tyvästä yhteiskun­tavas­tu­us­ta on vähän nai­ivi kil­pail­luil­la markki­noil­la. Patru­u­nakaudel­la se menet­teli, kos­ka yri­tyk­sil­lä oli siihen varaa. Yri­tys voi ryhtyä vas­tu­ullisem­mak­si vain, jos kulut­ta­jat palk­it­se­vat sen. Tässä IÖW:n ser­ti­fikaatit voivat aut­taa. Minus­ta tämän keinon mah­dol­lisu­udet ovat aika rajal­lisia ja rajoit­tuvat aika pie­neen osaan markkinoista.

Tärkein­tä ja keskeis­in­tä yri­tys­ten ohjaamises­sa ovat val­tio­val­lan toimet. Voidaan käyt­tää norme­ja ja määräyk­siä, mut­ta parem­min tehoaa taloudelli­nen ohjaus eli verot ja sub­ven­tiot. Ammat­tiy­hdis­tys­toim­inta ja työlain­säädän­tö taas toimi­vat työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien puo­lus­ta­jana. Jat­ka lukemista “Kestävän talouden foo­ru­mi: yri­tys­ten yhteiskuntavastuu”

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Jakauduimme iltapäiväl­lä neljään ryh­mään. Mei­dän ryh­mämme kävi tutus­tu­mas­sa Inku­ba­to –nimiseen crowd­fund­ing –yri­tyk­seen.

Ensin vähän terminologiaa.

Crowd­sourc­ing Suuri joukko ihmisiä uhraa työ­panok­sen yhteisen tavoit­teen tekemiseen, vaikka­pa vapaan lähdekood­in ohjel­maan. Suomenkieli­nen vas­tine lie­nee talkootyö. Jat­ka lukemista “Kestävän talouden foo­ru­mi: Crowdfunding”

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Maanan­ta­iaa­mu­na oli jour­nal­istien panee­likeskustelu taloud­es­ta ja jour­nal­is­mista. Taloud­es­ta en paljon oppin­ut, mut­ta jour­nal­is­min ongel­mat pani­vat miettimään. 

Net­ti­maail­ma panee per­in­teisen jour­nal­is­min ahtaalle. Rahat menevät, sosi­aa­li­nen media on nopeampi ja tuot­taa vai­h­toe­htoista tietoa. Sata vuot­ta sit­ten huhut ohja­si­vat tietoisu­ut­ta. Sit­ten tuli val­takun­nalli­nen media ja Yleis­ra­dio, ja syr­jäyt­tivät huhut tietoläh­teenä. Nyt huhut ovat tulos­sa takaisin. Jat­ka lukemista “Kestävän talouden foo­ru­mi: Tiedon­saan­nin eriarvoistuminen”