Kestävän talouden foorumi: yritysten yhteiskuntavastuu

Tiis­tai­aa­mu­päi­vä­nä kuu­lim­me ensin IÖW:n (Eko­lo­gi­sen talous­tut­ki­muk­sen ins­ti­tuut­ti) esi­tyk­sen yri­tys­ten toi­min­to­jen arvioin­nis­ta ja sertifioinnista.

Aja­tus yri­tys­ten lisään­ty­väs­tä yhteis­kun­ta­vas­tuus­ta on vähän naii­vi kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la. Pat­ruu­na­kau­del­la se menet­te­li, kos­ka yri­tyk­sil­lä oli sii­hen varaa. Yri­tys voi ryh­tyä vas­tuul­li­sem­mak­si vain, jos kulut­ta­jat pal­kit­se­vat sen. Täs­sä IÖW:n ser­ti­fi­kaa­tit voi­vat aut­taa. Minus­ta tämän kei­non mah­dol­li­suu­det ovat aika rajal­li­sia ja rajoit­tu­vat aika pie­neen osaan markkinoista.

Tär­kein­tä ja kes­kei­sin­tä yri­tys­ten ohjaa­mi­ses­sa ovat val­tio­val­lan toi­met. Voi­daan käyt­tää nor­me­ja ja mää­räyk­siä, mut­ta parem­min teho­aa talou­del­li­nen ohjaus eli verot ja sub­ven­tiot. Ammat­tiyh­dis­tys­toi­min­ta ja työ­lain­sää­dän­tö taas toi­mi­vat työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sien puolustajana. 

Jos yri­tys ei voi kil­pai­luil­la mark­ki­noil­la ryh­tyä mui­ta vas­tuul­li­sem­mak­si, sama kos­kee osit­tain val­tioi­ta kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa – lähin­nä kui­ten­kin vain saman valuut­ta-alu­een sisällä.

Tämän jäl­keen kuu­lim­me hen­gäs­tyt­tä­vän esi­tyk­sen aihees­ta kes­tä­vä elä­män­ta­pa ja lii­ke­toi­min­ta. Jäl­kim­mäi­ses­tä haluai­sin kal­vot itsel­le­ni, sil­lä asi­aa oli­si ollut kym­me­nek­si tun­nik­si. Tämä oli kun­niain­hi­moi­nen esi­tys sii­tä, mil­lais­ta oli­si elä­mä vuon­na 2050, kun hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä on alen­net­tu 80 pro­sen­til­la. Esi­mer­kik­si liik­ku­mi­sen pitäi­si olla pal­jon nykyis­tä vähem­män eikä auto­ja oli­si kuin tila­päis­käyt­töön vuo­krat­tu­na. Asuin­pin­ta-alaa 20 neliö­tä hen­keä koh­den. Lihaa, eri­tyi­ses­ti nau­dan­li­haa, ei juu­ri syö­täi­si. Oli kai­van­nut vähän enem­män aja­tuk­sia sii­tä miten koh­ti tota aivan toi­sen­lais­ta maa­il­maa edettäisiin.

37 vastausta artikkeliin “Kestävän talouden foorumi: yritysten yhteiskuntavastuu”

  1. Ruo­kai­lu­tot­tu­mus­ten muu­tok­ses­ta oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la vaik­ka­pa ammat­tiur­hei­li­joi­den ruo­ka­huol­los­ta vastaavia. 

    Syö­mäl­lä pelk­kää broi­le­ria ja salaat­tia pär­jää jon­kin aikaa, mut­ta nau­dan­li­ha tai vas­taa­va on ilmei­ses­ti ter­vey­del­le tär­ke­ää ker­ran tai pari kuukaudessa.

    Jos esi­mer­kik­si vii­kos­sa syö­ty nau­dan­li­ha­mää­rä muu­te­taan­kin kuu­kau­des­sa syö­dyk­si nau­dan­li­ha­mää­räk­si, niin tipu­taan noin vii­des­osaan. Joka on häm­mäs­tyt­tä­väs­ti juu­ri ‑80%.

  2. Oli kai­van­nut vähän enem­män aja­tuk­sia sii­tä miten koh­ti tota aivan toi­sen­lais­ta maa­il­maa edet­täi­siin.” Täs­sä oman poh­dis­ke­lu­ni tulos:

    Nyky­mark­ki­nat ovat tuhom­me, mut­ta uudet mark­ki­nat pelas­tus, jos toteu­tet­ta­vis­sa ole­va pelas­tus­tie on olemassa.

    Mark­ki­na­voi­mat ovat län­si­mai­sen elä­män­ta­pam­me peruspilari.Markkinat ohjaa­vat kulu­tus­ta sii­hen suun­taan, mikä tuo yri­tys­ten omis­ta­jil­le suu­rim­mat voi­tot. Kun mark­ki­nat ovat alka­neet hyö­tyä vas­tuul­li­ses­ta kulu­tuk­ses­ta, on otet­tu oikea suun­ta koh­ti kes­tä­vän kehi­tyk­sen toteu­tu­mis­ta. Jos mark­ki­nat teke­vät omis­ta­jil­leen par­hai­ten rahaa aidol­la ympä­ris­töys­tä­väl­li­syy­del­lä, eikä vain viher­pes­tyl­lä, ja eet­ti­ses­ti oikeal­la tuo­tan­nol­la, mark­ki­na­ta­lous on pelas­tuk­sem­me ilman, että sen raken­tei­ta tar­vit­see muuttaa.

    Eivät nyky­ai­kais­ten kau­pun­kien ostos­kes­kuk­set, katu­ku­vat, lii­ken­ne­vä­li­neet, asuk­kai­den pukeu­tu­mi­nen ja har­ras­tuk­set enää kovin pal­jon poik­kea eri puo­lel­la maa­pal­loa. Tren­dit yleis­ty­vät glo­baa­lis­ti. Kun suo­ma­lai­nen yri­tys löy­tää mark­ki­na­raon kaup­paa­mal­la vas­tuul­lis­ta kulu­tus­ta, saman­lais­ta tapah­tuu Kii­nas­sa. Näin vas­tuul­li­nen kulu­tus muo­dos­tuu elä­mä­noh­jeek­si kaik­kial­la ja syr­jäyt­tää muu­ta kulu­tus­ta, kun sii­tä tulee kyl­lin vah­va trendi.

    Vas­tuul­lis­ten tuot­tei­den mark­ki­noin­nin pahin este ovat ne van­hat yri­tyk­set, usein maa­il­man­laa­jui­set, jot­ka ovat hal­lin­neet mark­ki­noi­ta. Niil­lä on rahaa ja sen tuo­maa val­taa hei­tel­lä kapu­loi­ta muu­tos­ke­hi­tyk­sen rat­tai­siin, jos se uhkaa omia mark­ki­nao­suuk­sia. Tämä itses­tään sel­vä läh­tö­koh­ta on pidet­tä­vä mie­les­sä, kun arvioi­daan, mikä osa vas­tuul­lis­ten tuot­tei­den arvos­te­lus­sa on oikeutettua.

  3. Minus­ta aja­tus yri­tys­ten yhteis­kun­ta­vas­tuus­ta suh­tees­sa työn­te­ki­jöi­hin on men­neen tal­ven lumia. Glo­baa­lis­ti kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la sii­hen ei yksin­ker­tai­ses­ti ole varaa.

    Aiem­min pat­ruu­na-aikoi­hin hom­ma toi­mi niin, että teh­taa­no­mis­ta­jat huo­leh­ti­vat alu­een työn­te­ki­jöis­tä ja jopa kou­luis­ta (Finn­lay­so­nin perus­ta­ma kou­lu tai­si olla Suo­men ensim­mäi­siä kou­lu­ja, johon kai­kil­la oli tulo­ta­sos­ta ja sää­dys­tä riip­pu­mat­ta oikeus pääs­tä). Vas­ta­pai­no­na sit­ten val­tio oli tuke­mas­sa yri­tyk­sen vien­ti­pon­nis­te­lui­ta. Pek­ka Her­li­nis­tä ker­to­vas­ta Koneen ruh­ti­nas ‑kir­jas­ta voi lukea tari­noi­ta, miten mer­kit­tä­vä toi­mi­ja val­tio oli Koneen maa­il­man­val­loi­tuk­ses­sa (mm. ASEAn ja Koneen fuusio­ta oli­vat teke­mäs­sä pre­si­dent­ti Kek­ko­nen ja Ruot­sin pääministeri).

    Nyky­ään mark­ki­nat ovat glo­baa­lit sil­lä taval­la, että ei ole enää ole­mas­sa pai­kal­li­sia mark­ki­noi­ta, joi­ta joh­tai­si pai­kal­li­nen toi­mi­ja vaan tuot­teet tuo­te­taan siel­lä, mis­sä ne tehok­kaim­min pys­ty­tään. Lisäk­si yri­tys­ten tuet hel­pos­ti vää­ris­tä­vät kil­pai­lu­ti­lan­net­ta niin, että pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­ky kär­sii (esim. inno­voi­mal­la ei saa­kaan riit­tä­vää kil­pai­lue­tua, kos­ka vähem­män tuot­ta­via alo­ja sub­ven­toi­daan vaik­ka­pa työ­paik­ko­jen säi­lyt­tä­mi­sen toivossa).

    Sen täh­den minus­ta pitäi­si­kin luo­pua aja­tuk­ses­ta, että yri­tyk­sen mer­kit­tä­vä­nä teh­tä­vä­nä on esim. tasoit­taa yri­tyk­sen sisäi­siä tuot­ta­vuuse­ro­ja, puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että sen pitäi­si tasoit­taa tuot­ta­vuuse­ro­ja johon­kin toi­seen alaan nähden. 

    Sen sijaan yhteis­kun­nal­la on yhteis­kun­ta­vas­tuu kan­sa­lai­sis­taan. Ja eri­tyi­ses­ti pitäi­si huo­ma­ta, että glo­baa­leil­la mark­ki­noil­la tämä tar­koit­taa sitä, että yhä useam­pi tar­vit­see sosi­aa­li­tur­vaa työs­tä saa­ta­vien tulo­jen lisäk­si. Ja luon­nol­li­ses­ti kaik­kein käte­vin tapa toteut­taa tämä yhteen­so­vi­tus on perustulo.

  4. Kulut­ta­ja ei pla­neet­taa pelas­ta, toi­vot­ta­vas­ti tämä myyt­ti ja väi­te nyt kuo­li­si vii­mein pois jul­ki­ses­ta keskustelusta. 

    Yri­tys­ten vapaa­eh­toi­set CSR (cor­po­ra­te social res­pon­si­bi­li­ty) ‑viri­tel­mät eivät myös­kään rii­tä, kos­ka A) ne ovat mark­ki­noi­den ‘sisäi­siä’, eli kär­jis­täen jol­lain mark­ki­noil­la yri­tyk­set huo­maa­vat, että ‘eet­ti­set kulut­ta­jat’ ‑seg­men­tis­sä oli­si vähän tilaa myy­dä lisää B) eet­ti­nen kulut­ta­mi­nen on vah­vas­ti ‘luok­kais­tu­nut­ta’ (liit­tyy edel­li­seen), tämä on oikeas­taan se pahin mah­dol­li­nen jut­tu että esim. hyvin toi­meen­tu­le­vat kulut­ta­vat muu­ten eet­ti­ses­ti vaik­ka rei­lua kaup­paa ikään­kuin ane­kaup­pa­na mut­ta kui­ten­kin len­tä­vät kak­si ker­taa vuo­des­sa Thai­maa­seen, ja C) CSR-viri­tyk­set ovat poik­keuk­set­ta aina ensim­mäi­se­nä leik­kaus­lis­tal­la kun yri­tys on talou­del­li­sis­sa vai­keuk­sis­sa. var­sin­kin yhdys­val­lois­sa, mis­sä osak­kee­no­mis­ta­ja-ajat­te­lu on niin pal­jon vah­vem­paa, tämä näkyy vahvasti. 

    Ainoa toi­vo on vah­va poliit­ti­nen ohjaus, muu­ten syn­tyy vapaa­mat­kus­ta­jan ongel­mia ja kulu­tuk­sen frag­men­toi­tu­mis­ta eet­ti­siin poik­keuk­siin ja ‘muu­hun’. Monel­le var­sin­kin oikeis­to­lai­sel­le tämä on joten­kin vai­kea hyväk­syä mut­ta sekä reaa­li­maa­il­man esi­mer­kit että aka­tee­mi­nen tut­ki­mus (sekä talous- että kulu­tus­tut­ki­mus) alkaa täs­tä ole­maan aika­lail­la yksimielistä.

  5. Esi­mer­kik­si liik­ku­mi­sen pitäi­si… eri­tyi­ses­ti nau­dan­li­haa, ei juu­ri syötäisi.” 

    Lue: mei­dät halut­tai­siin taas ker­ran pakot­taa jon­kin­lai­seen pak­ko­val­ta- ja gulag-yhteis­kun­taan, jos­sa ainoas­taan Soi­nin­vaa­ran kal­tai­set luo­tet­ta­vak­si havai­tut ja aat­teel­taan puh­taat polit­ru­kit pää­si­si­vät (virka)matkustamaan ja naut­ti­maan parem­mas­ta elin­ta­sos­ta. Eli eivät­kö nämä haa­hui­li­jat ole _tosiaankaan_ oppi­neet his­to­rias­ta yhtään mitään?

  6. mil­lais­ta oli­si elä­mä vuon­na 2050, kun hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä on alen­net­tu 80 pro­sen­til­la. Esi­mer­kik­si liik­ku­mi­sen pitäi­si olla pal­jon nykyis­tä vähem­män eikä auto­ja oli­si kuin tila­päis­käyt­töön vuokrattuna.”

    Jos CO2 pääs­töt oli­si oikeas­ti huo­le­na, niin ei muu­ta kuin ydin­voi­maa ja säh­kö­au­to­ja, ‑junia, met­ro­ja jne. Ei tai­det­tu mois­ta ehdottaa?

  7. Hen­ri Wei­jo: Ainoa toi­vo on vah­va poliit­ti­nen ohjaus, muu­ten syn­tyy vapaa­mat­kus­ta­jan ongel­mia ja kulu­tuk­sen frag­men­toi­tu­mis­ta eet­ti­siin poik­keuk­siin ja ‘muu­hun’. Monel­le var­sin­kin oikeis­to­lai­sel­le tämä on joten­kin vai­kea hyväk­syä mut­ta sekä reaa­li­maa­il­man esi­mer­kit että aka­tee­mi­nen tut­ki­mus (sekä talous- että kulu­tus­tut­ki­mus) alkaa täs­tä ole­maan aika­lail­la yksimielistä.

    En ihan seu­ran­nut tätä oikeis­to-vasem­mis­to ‑ase­tel­maa täs­sä, kos­ka käy­tän­nös­sä koko poliit­ti­nen kent­tä myön­tää val­tio­val­lan sään­te­lyn tar­peen eri asiois­sa. Val­tio­val­ta aset­taa ne puit­teet, jois­sa lii­ke-elä­mä toi­mii. Val­tio­val­lan teh­tä­vä­nä on ohja­ta asi­aa sii­hen suun­taan, että riit­tä­väk­si kat­sot­tu yhteis­vas­tuul­li­suus ihmis­ten toi­meen­tu­los­ta, eli­no­lois­ta ja ympä­ris­tös­tä toteutuu.

    Mitään muu­ta toi­mi­vaa meka­nis­mia ei tun­nu ole­van, kos­ka muut esi­te­tyt perus­tu­vat epäit­sek­kää­seen käy­tök­seen. Esi­mer­kik­si aja­tus vas­tuul­li­ses­ta kulut­ta­jas­ta on huo­no, kos­ka kui­ten­kin kulut­ta­ja yleen­sä valit­see lom­pa­kol­laan, jos vas­tuul­li­suu­des­ta jou­tui­si oikeas­ti maksamaan.

    Epäit­sek­kyyt­tä on hyvin pal­jon liik­keel­lä maa­il­mas­sa, mut­ta mitä suu­rem­pi on edun­saa­jien jouk­ko, sitä vähem­män epäit­se­käs­tä käy­tös­tä on. Oman lap­sen eteen ihmi­nen voi olla äärim­mäi­sen epäit­se­käs, mut­ta jos hyö­ty­jä­nä ovat kehi­tys­mai­den lap­set, niin asia yleen­sä jää puheen tasolle.

    Lii­ke-elä­män suun­nas­ta kat­sot­tu­na tär­kein­tä ei ole sään­te­lyn mää­rä, jos sil­lä ei sinän­sä yri­te­tä tukah­dut­taa mark­ki­na­ta­lout­ta. Tär­kein­tä on se, että sään­nöt ovat samat kai­kil­le, ja että niis­sä on jotain enna­koi­ta­vuut­ta. Toki sään­te­ly voi hei­ken­tää jon­kin alan edel­ly­tyk­siä, mut­ta sit­ten se taas paran­taa toi­sen alan edellytyksiä.

    Esi­mer­kik­si tiu­kat pääs­tö­ra­jat ja toi­mi­va pääs­tö­kaup­pa voi olla ikä­vää kivi­hii­li­teol­li­suu­del­le. Toi­saal­ta se on hyviä uuti­sia sääs­tä­vän tek­no­lo­gian sektorille.

  8. Tämä oli kun­niain­hi­moi­nen esi­tys sii­tä, mil­lais­ta oli­si elä­mä vuon­na 2050, kun hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä on alen­net­tu 80 pro­sen­til­la. Esi­mer­kik­si liik­ku­mi­sen pitäi­si olla pal­jon nykyis­tä vähem­män eikä auto­ja oli­si kuin tila­päis­käyt­töön vuo­krat­tu­na. Asuin­pin­ta-alaa 20 neliö­tä hen­keä koh­den. Lihaa, eri­tyi­ses­ti nau­dan­li­haa, ei juu­ri syö­täi­si. Oli kai­van­nut vähän enem­män aja­tuk­sia sii­tä miten koh­ti tota aivan toi­sen­lais­ta maa­il­maa edettäisiin.

    Täs­tä asias­ta pitäi­si käy­dä meil­lä­kin pal­jon enem­män kes­kus­te­lua. Jos puit­teik­si lai­te­taan 80 % pääs­tö­vä­hen­nys, jota ei saa kat­taa ydin­voi­mal­la, sil­lä on iso­ja vai­ku­tuk­sia elintapoihin (*).

    Yksit­täis­ten asioi­den koh­dal­la sit­ten kysy­mys on prio­ri­tee­teis­ta. Jos autoi­lua halu­taan jat­kaa, se voi onnis­tua nykyis­tä pal­jon kevyem­mil­lä ja hitaam­mil­la meno­pe­leil­lä kilo­met­reis­tä tin­ki­mäl­lä (jos auto sääs­tää pal­jon aikaa työ­mat­kal­la, niin sii­hen voi olla varaa, mök­ki­mat­koi­hin vält­tä­mät­tä ei). Jos asuin­pin­taa halu­taan lisää, sitä voi­daan teh­dä mata­lae­ner­gi­ses­ti­kin hyö­ty­käyt­tä­mäl­lä paras­ta saa­ta­vil­la ole­vaa tek­no­lo­gi­aa. Jos nau­dan­li­haa halu­taan syö­dä, sii­hen­kin löy­tyy mahdollisuuksia.

    Ehkä ainoa asia, jos­sa ener­gian­sääs­tö ei nyky­tie­dol­la oikein onnis­tu on pit­kän mat­kan mat­kus­ta­mi­nen jär­ke­väs­sä ajas­sa. Tosin siel­lä­kin voi­daan len­tää bio­polt­toai­neil­la, jos muus­ta asias­ta halu­taan tin­kiä vastaavasti.

    Kaik­ki tämä kui­ten­kin mak­saa, vaik­ka tin­ki­mis­koh­teet voi jokai­nen vali­ta itse.

    Olen­nais­ta hii­li­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­sä on se, että tuo­tan­non tehok­kuus tulee las­ke­maan. Tuo­tet­tu ener­giayk­sik­kö tulee tule­vai­suu­des­sa vaa­ti­maan enem­män ihmis­työ­tä, kos­ka hiil­tä ei saa käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si maa­pe­räs­tä. Tämä tehok­kuu­den las­ku voi olla talou­del­le aika paha paik­ka, mut­ta jos tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­nen yli­kom­pen­soi sen, sel­viäm­me siitä.

    (*) Eikä ydin­voi­ma­kaan kaik­kea pelas­ta, mut­ta sil­lä kovas­ta las­kus­ta voi­daan ehkä teh­dä pehmeämpi.

  9. Heik­ki:
    Ruo­kai­lu­tot­tu­mus­ten muu­tok­ses­ta oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la vaik­ka­pa ammat­tiur­hei­li­joi­den ruo­ka­huol­los­ta vastaavia. 

    En vas­taa ammat­tiur­hei­li­joi­den ruo­ka­huol­los­ta, mut­ta hyvin tun­tuu pär­jää­vän hui­pul­la ilman lihaa­kin. Mm. Iron­man kisa, Mr.Universum tit­te­li, ult­ra­ma­ra­ton kiso­ja on voi­tet­tu kasviruokavaliolla.

  10. Asuin­pin­ta-alaa 20 neliö­tä hen­keä kohden.

    Heh, heh. Mel­koi­sia ajatuksia.

    Hen­ri Wei­jo:Ainoa toi­vo on vah­va poliit­ti­nen ohjaus

    No tuo vah­va poliit­ti­nen ohjaus on nyt Sak­sas­sa­kin joh­ta­nut sii­hen että ydin­voi­ma­lat aje­taan alas ja tilal­le raken­ne­taan pää mär­kä­nä hiilivoimaa.

    Mei­tä ei kuul­kaa oikeas­ti pelas­ta muu­ta­man asteen läm­pe­ne­mi­sel­tä mikään muu kuin se, että ilmas­to­de­nia­lis­tit ovat huo­li­mat­ta oikeassa. 

    Jos ker­ran ydin­voi­ma ei mis­sään nimes­sä kel­paa CO2-pääs­tö­jen rat­kai­se­mi­sek­si, niin aion kyl­lä äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­sel­lä­ni pitää huo­len sii­tä, että vil­la­pai­taa pitä­vien pork­ka­nan­pu­ri­joi­den sak­ki ei tuhoa elintasoamme. 

    Esi­mer­kik­si käve­le­mäl­lä kul­ke­mi­nen, 20 m² tilaa per nok­ka sekä pää­asias­sa peru­nas­ta ja pork­ka­nas­ta koos­tu­va ruo­ka­va­lio (ette kai te kuvit­te­le että tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa nii­tä elin­tar­vik­kei­ta rah­dat­tai­siin toi­sel­ta puo­lel­ta Eruoop­paa????) elin­ta­so vas­taa aika kar­ri­koi­dus­ti lail­la sitä mitä tääl­lä 1800-luvul­la. Mer­kit­tä­vin ero sil­loi­seen oli­si parem­pi ter­vey­den­huol­to ja ledil­lä toi­mi­va sähkövalot.

  11. Mitä Mau­rizio hou­rii? Kukaan ei ole pakot­ta­ma­sa ketään yhtään mihin­kään, vaan puhe on niis­tä kei­nois­ta joil­la mas­sii­vi­set nälän­hä­dät, eko­ka­ta­stro­fit ja resurs­si­so­dat saa­tai­siin mini­moi­tua. Eli sii­tä että mitä se tar­koit­taa kun vähen­ne­tään las­tem­me velak­si elä­mis­tä, jot­ta heil­lä oli­si edes osa sii­tä mitä meil­lä on ollut.

  12. Jaak­ko Säre­lä: Ja luon­nol­li­ses­ti kaik­kein käte­vin tapa toteut­taa tämä yhteen­so­vi­tus on perustulo.

    Jos perus­tu­loon siir­ryt­täi­siin siten, että val­tio ottai­si mak­set­ta­vak­seen pal­kas­ta perus­tu­lon osuu­den työ­nan­ta­jan puo­les­ta, suo­ma­lai­sen työn­te­ki­jän kil­pai­lu­ky­ky kas­vai­si välit­tö­mäs­ti suo­raan perus­tu­lon määrällä.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Raken­ne­taan­ko Sak­sas­sa hii­li­voi­maa? Ker­ro, mihin uusia hii­li­voi­ma­loi­ta rakennetaan? 

    Köl­nis­sä avat­tiin juu­ri uusi REW AG:n 2200 MW voi­ma­la. EON AG on myös kiin­nos­tu­nut uusis­ta hii­li­voi­ma­liois­ta. Maa­kaa­su on kal­liim­paa kuin hii­li, joten aina­kin kak­si suu­rin­ta ener­giayh­tiö­tä kat­se­le­vat uusien hii­li­voi­ma­loi­den perään. Mer­ke­lin hal­li­tus halu­aa 10,000 MW puh­taam­paa hii­li ja kaa­su­voi­maa täl­lä vuosikymmenellä. 

    CO2 pääs­tö­jen hin­ta pääs­tö­mark­ki­noil­la on romah­ta­nut niin alas, että hii­li­voi­ma­lat ovat kan­nat­ta­vam­pia kuin maa­kaa­su. Uudet voi­ma­lat ovat “puh­taam­pia kuin van­hat” mut­ta silti. 

    http://fossilfuel.energy-business-review.com/news/rwe-commissions-2200mw-coal-fired-plant-in-germany-170812

  14. J: Minä “hou­rin” sitä, ettei tuol­lai­nen jär­jes­tel­mä oli­si miten­kään mah­dol­li­nen ilman demo­kra­tian nitis­tä­mis­tä, kos­ka taval­li­set ihmi­set alle­kir­joit­ta­nut mukaan lukien (ja/tai vaa­leil­la vali­tut edus­ta­jan­sa) eivät tasan tule vapaa­eh­toi­ses­ti suos­tu­maan tuon tavoit­teen vaa­ti­maan elin­ta­son­sa romuttamiseen. 

    Ode: pis­tät vaan Googleen, että “ger­ma­ny ener­gy coal”, ja johan löy­tyy. Mut­ta olen­ko ainoa, joka häm­mäs­te­lee sitä, ettei noin kor­kean tason polii­tik­ko muka ole kuul­lut tuos­ta Sak­san “uudel­leen­hii­les­tä­mi­ses­tä” mitään?

  15. Vil­le O: En vas­taa ammat­tiur­hei­li­joi­den ruo­ka­huol­los­ta, mut­ta hyvin tun­tuu pär­jää­vän hui­pul­la ilman lihaa­kin. Mm. Iron­man kisa, Mr.Universum tit­te­li, ult­ra­ma­ra­ton kiso­ja on voi­tet­tu kasviruokavaliolla. 

    Näin on. En ole itse vegaa­ni, enkä edes kas­vis­syö­jä, mut­ta sen tie­dän, että ihmi­nen pär­jää ihan hyvin kas­vis­ruo­ka­va­liol­la. Se mie­li­ku­va, joka näkyi tään­nöin kes­kus­te­lus­sa kas­vis­ruo­ka­päi­väs­tä kou­luis­sa, että kas­vis­syön­ti on pork­ka­nan ja kuk­ka­kaa­lin syön­tiä pel­käs­tään, on vää­rä ja pitäi­si kor­ja­ta. Hyviä pro­teii­nin läh­tei­tä kas­vik­sis­ta ovat veh­nä­pro­teii­ni eli sei­tan, soi­ja ja tofu ja hamp­pu nyt esi­mer­kik­si. B12-vita­mii­ni tai­taa olla ainoa asia, mitä ei vegaa­ni­ses­sa ruo­ka­va­lios­sa ilman lisä­ra­vin­tei­ta saa.

    Toden­nä­köi­nen ske­naa­rio lihan syön­nin vähen­tä­mi­sel­le on se, että hait­ta­ve­rot lai­te­taan niin kor­keik­si, että lihan kulu­tus vähe­nee itses­tään ja sii­tä tulee juh­la­ruo­kaa tai ruo­kaa erikoistilanteisiin.

  16. Täs­sä sivu­taan jo asi­aa. Talous­kas­vu tulee pysäh­ty­mään noin seu­raa­van 50 vuo­den kulues­sa. Tähän on mon­ta syy­tä. Hal­pa öljy on pian lopus­sa, samoin fos­fo­ri (ruo­ka­sa­to­jen kan­nal­ta kriit­ti­nen mine­raa­li), elokt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den tar­vit­se­mat har­vi­nai­set maa­me­tal­lit, nik­ke­li, hopea, jne. Jopa uraa­nis­ta tuli­si pulaa jos (erit­täin iso jos) ydin­voi­ma­ra­ken­ta­mi­nen pää­si­si käyn­tiin. Hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­vas­ta uraa­nis­ta nimit­täin. Meri­ve­des­sä on uraa­nia lähes loput­to­miin, mut­ta niin pie­ni­nä pitoi­suuk­si­na, että sen voim­me unoh­taa. Ei ole vain “peak oil”, vaan oikeas­taan “peak eve­ryt­hing”. Lähes kaik­kien mal­mien koh­dal­la ollaan hyö­dyn­net­ty suu­ren pitoi­suu­den koh­teet jois­ta on edul­lis­ta lou­hia. Kapi­ta­lis­mi on osoit­tau­tu­nut kek­se­li­ääk­si inno­voi­mi­sen läh­teek­si, mut­ta öljyl­le ei tul­la kek­si­mään liki­main­kaan yhtä hyvää kor­vi­ket­ta kovin­kaan suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä. Mais­sie­ta­no­li on ollut kata­stro­fi, pal­mu­öl­jy­kään ei ole kes­tä­vää ja jat­ro­pa­öl­jy ja meri­le­väöl­jy vain tek­no-opti­mis­tien mär­kää päi­vä­un­ta. Fuusio­ener­gia­kaan ei kau­pal­lis­tu­ne seu­raa­vaan 50 vuo­teen? Öljyyn perus­tu­va talous­kas­vu jää­nee noin 150 vuo­den his­to­rial­li­sek­si kurio­si­tee­tik­si. Jos his­to­ri­aa kat­som­me, niin ihmis­kun­ta on tätä lyhyt­tä aika­jak­soa lukuu­not­ta­mat­ta elä­nyt stea­dy-sta­te-talou­des­sa aina. Kivi­kausi ei lop­pu­nut kivien lop­pu­mi­seen, mut­ta talous­kas­vu lop­puu kun hel­pos­ti hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­vat luon­non­va­rat on hyö­dyn­net­ty. Sii­hen ei nykyi­sel­lä menol­la mene pit­kä aika. 

    Tek­no­lo­gioi­den ener­gia­te­hok­kuu­den paran­tu­mi­nen rat­kai­se­vas­ti ei vakuu­ta. Ener­gia­te­hok­kuus voi ter­mo­dy­na­mii­kas­ta joh­tuen paran­tua tuo­tan­to­puo­lel­la kak­sin­ker­tai­sek­si ja kulu­tus­puo­lel­la kol­min­ker­tai­sek­si (esim. säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä maa­läm­pöön siir­ty­mi­nen) ehkä ledi­va­lais­tuk­sen tapai­sia pie­niä poik­keuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta. Tämän poten­ti­aa­lin tote­tu­mi­sen estee­nä on ennen kaik­kea se, että edul­li­set raa­ka-aineet on pit­käl­ti jo hyö­dyn­net­ty. Rau­taa ja alu­mii­nia on vai­kea erot­taa koko ajan ener­gia­te­hok­kaam­min, jos ja kun mal­mi­lou­hok­set köh­ty­vät koko ajan, jol­loin ener­gi­aa kuluu koko ajan enem­män erottamiseen.

    Pitäi­si­kö mate­ri­aa­li­ses­ta talous­kas­vus­ta jo luo­pua tavoit­tee­na ja kes­kit­tyä etsi­mään onnel­li­suut­ta jos­tain muualta?

  17. ” elin­ta­so vas­taa aika kar­ri­koi­dus­ti lail­la sitä mitä tääl­lä 1800-luvul­la. Mer­kit­tä­vin ero sil­loi­seen oli­si parem­pi ter­vey­den­huol­to ja ledil­lä toi­mi­va sähkövalot.”

    Kun väki­lu­ku kas­vaa ja elin­ta­so nousee köy­hi­mil­lä niin tuo ske­na­rio toteu­tuu ilman ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen torjumistakin.

    Raa­ka-aine­va­ran­not ovat yhä vai­keam­min ja kal­liim­min hyö­dyn­net­tä­vis­sä ja se nos­taa tava­roi­den hin­taa eikä parem­paan elin­ta­soon ole varaa.

  18. kas­vis­syö­jä:
    öljyl­le ei tul­la kek­si­mään liki­main­kaan yhtä hyvää kor­vi­ket­ta kovin­kaan suu­rel­la todennäköisyydellä 

    Mihin tämä toden­nä­köi­syys perus­tuu, vai onko kysees­sä pelk­kä ideo­lo­gi­nen uskon­kap­pa­le? Jo pel­käs­tään fuusio­voi­mas­sa on tänä syk­sy­nä saa­tu kak­si­kin mer­kit­tä­vää läpi­mur­toa [1,2], joi­den ansios­ta ollaan lähel­lä break even ‑tasoa, mikä viit­taa kyl­lä ihan muu­hun kuin riip­pu­vuu­teen fos­sii­li­sis­ta 2050-luvulla.

    kas­vis­syö­jä:
    talous­kas­vu lop­puu kun hel­pos­ti hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­vat luon­non­va­rat on hyödynnetty 

    Ei pidä paik­kaan­sa, kos­ka ole­mas­sa ole­via alkuai­nei­ta (hiil­tä, hap­pea, typ­peä, rau­taa, pii­tä jne) voi kier­rät­tää käy­tän­nös­sä loput­to­mas­ti, tuot­taen yhä moni­mut­kai­sem­pi raken­tei­ta jos ener­gi­aa on saa­ta­vil­la. Ener­gi­aa taas on ja tulee ole­maan saa­ta­vil­la aurin­gos­ta ja fuusiovoimasta. 

    Lisäk­si ympä­ris­töä kulut­ta­vis­ta ruo­an­tuo­tan­to­ta­vois­ta voi­daan vähi­tel­len luo­pua, kun eri­lai­sia ruo­ka-aine­ta pys­ty­tään tuot­ta­maan in vit­ro. Lihaa­han osa­taan kas­vat­taa jo nyt [3], puhu­mat­ta­kaan sit­ten 2050-luvusta. 

    Viit­teet
    1. http://news.sciencemag.org/sciencenow/2012/09/a‑step-forward-for-fusion.html
    2. http://www.efda.org/2012/10/new-jet-results-tick-all-the-boxes-for-iter/
    3. http://www.forbes.com/sites/michellemaisto/2012/02/22/stem-cell-burgers-coming-this-fall-are-you-ready-for-lab-to-table-eating/

  19. Lii­an van­ha:Kun väki­lu­ku kas­vaa ja elin­ta­so nousee köy­hi­mil­lä­niin tuo ske­na­rio toteu­tuu ilman ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen torjumistakin.

    Niin, kehi­tys­mais­sa ei tääl­lä lännessä.

    Meil­lä ei väki­lu­ku kas­va. Et kai sinä kuvit­te­le että suo­ma­lai­set jaka­vat vapaa­eh­toi­ses­ti 80% varal­li­suu­des­taan maa­il­man köy­hien kans­sa? Mie­lum­min läh­den vaik­ka sotaan.

    Täs­sä nyt taas unoh­de­taan kivas­ti, että suo­ma­lai­nen elin­ta­so ei pää­osin kui­ten­kaan ole mis­tään afrik­ka­lais­ten sel­kä­na­has­ta revit­tyä. Meil­lä on hyvät mah­dol­li­suu­det yllä­pi­tää mel­koi­sen kor­ke­aa elin­ta­soa vaik­ka maa­il­man väki­lu­ku monin­ker­tais­tui­si, kos­ka emme­hän me nyt omia teräs­teh­tai­tam­me ja kone­pa­jo­ja lah­joi­te­ta ulko­maa­lai­sil­le. Tal­vi­vaa­ran uraa­ni­bis­nek­set osoit­ta­vat että voi­sim­me olla jopa tuol­la­kin saral­la oma­va­rai­sia (tämä kos­kee lähin­nä jotain ääriskenaariota).

    Mitä tulee hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­viin uraa­ni­va­roi­hin, niin se on talou­del­li­nen ter­mi. Jos ener­gian hin­ta nousi­si 10-ker­tai­sek­si niin hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­vat uraa­ni­va­rat kas­vai­si­vat lop­pu­mat­to­mik­si, kos­ka sil­loin oli­si talou­del­li­se­ti kan­nat­ta­vaa suo­dat­taa uraa­nia jopa mereivedestä.

  20. Sylt­ty:
    “Meil­lä ei väki­lu­ku kas­va. Et kai sinä kuvit­te­le että suo­ma­lai­set jaka­vat vapaa­eh­toi­ses­ti 80% varal­li­suu­des­taan maa­il­man köy­hien kans­sa? Mie­lum­min läh­den vaik­ka sotaan.”

    Pahoin pel­kään, että jos vih­reil­tä kysy­tään, niin kyl­lä Suo­mi voi antaa vaik­ka 90% varal­li­suu­des­taan. Pelas­te­taan nääs maa­il­maa, suo­ma­lai­sil­la ei ole mitään väliä.

  21. OS:

    ”Tämän jäl­keen kuu­lim­me hen­gäs­tyt­tä­vän esi­tyk­sen aihees­ta kes­tä­vä elä­män­ta­pa ja lii­ke­toi­min­ta. Jäl­kim­mäi­ses­tä haluai­sin kal­vot itsel­le­ni, sil­lä asi­aa oli­si ollut kym­me­nek­si tun­nik­si. Tämä oli kun­niain­hi­moi­nen esi­tys sii­tä, mil­lais­ta oli­si elä­mä vuon­na 2050, kun hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä on alen­net­tu 80 pro­sen­til­la. Esi­mer­kik­si liik­ku­mi­sen pitäi­si olla pal­jon nykyis­tä vähem­män eikä auto­ja oli­si kuin tila­päis­käyt­töön vuo­krat­tu­na. Asuin­pin­ta-alaa 20 neliö­tä hen­keä koh­den. Lihaa, eri­tyi­ses­ti nau­dan­li­haa, ei juu­ri syö­täi­si. Oli kai­van­nut vähän enem­män aja­tuk­sia sii­tä miten koh­ti tota aivan toi­sen­lais­ta maa­il­maa edettäisiin.”

    Kau­his­tut­ta­vaa!!! Mel­kein kuin Lin­ko­lan ohjel­mas­ta! tosin joku oli huo­ma­uu­tua­nut, että enem­mis­töl­le ihmis­kun­nas­ta Lin­ko­lan tar­jio­ama elin­ta­so oli­si sel­lais­ta ylel­li­syyt­tä, että he eivät pys­tyi­si sii­tä edes unelmoimaan.

    80-luku tus­kin enää oli mikään kur­juu­den aika maas­sam­me. Useim­mil­la tutuil­la­ni – jos­ta osa kuu­lui koh­ta­lai­sen hyvä­tu­los­iin – asuin­pin­ta-alaa juu­ri osa­puil­leen 20 m²/ nup­pi. Me olim­me äve­riäi­tä, ja asuin­pin­ta-ala aoli ker­ras­saan 40 m²/ nup­pi, jos­kin par­haim­mil­laan taloom­me oli vii­kon­lo­puk­si yöpy­nyt las­ten kave­rei­ta niin, että muo­na­vah­vuus oli josain 20 hen­gen hujakoilla.

    Liha­kar­jan tuo­tan­to alkoi maa­sam­me jos­kus 70–80 –lvul­la. Sitä enen nau­dan­li­ha saa­tiin lähin­nä elä­män­sä pää­tök­seen saa­vut­ta­nees­ta mai­to­kar­jas­ta. (jos oikein ymmär­rän asioita)

    Maas­sa on nyky­ään aika lail­la liha­kar­jaa, mm Ylä­maan kar­jaa, joka voi lai­dun­taa lähes vuo­den käpeen­sä ulko­na, ja jol­le maam­me pie­net pel­lot hyvin sopivat.

    Tut­ta­va­ni asui lap­suu­ten­sa Kes­ki-Suo­mes­sa. Isä oli kir­ves­mies, ja tai­ta­va­na mie­he­nä koh­ta­lai­sen hyvä­tu­loi­nen. Äiyi hoi­ti kotia ja teki mm. peh­mol­le­ja myy­tä­vä­väk­si Stock­man­nil­le Lihaa per­hees­sä ei juu­ri syö­ty. Sen sijaan veden vil­ja oli tär­keä lei­vän­li­sä, ja nuo­re­na tyt­tö­nä ystä­vä­ni sai olla airois­sa isän, into­hi­koi­sen kalas­ta­jan kokie­sa verk­ko­ja, jäi­den sula­mi­ses­ta jär­vien jäätymiseen.

    On hyvä, että palev­lut ovat käve­ly- / pyö­räi­ly­mat­kan pääs­sä. Lap­se­ni oli musiik­ki­leik­ki­kou­lusa tääl­lä Heik­ki­läs­sä. Yksi äideis­tä käve­li kol­men lap­sen­sa (nuo­rin rat­tais­sa) kans­sa kah­den kilo­met­rin mat­kan koto­aan sin­ne ja takai­sin. Tar­jo­tus­ta kyy­dis­tä hän kiel­täy­tyi. Vii­sas pää­tös: antoi tytöil­le kun­toa ja sit­keyt­tä. Mat­ka­han oli vain ½ tun­tia suuntaansa.

  22. Kivi­kausi ei lop­pu­nut kivien loppumiseen, ”

    yleien vää­rin­käx­si­tys.

    1) kivi­kausi ei lop­pu­nut kertarysäyksellä

    2) esim. Ruo­tis­sa kivi­kausi lopo­pui, kun saa­ta­vil­la ole­va työ­ka­lui­hin sop­via pii­ki­vi lop­pui. Pii­ki­vir­työ­ka­lut olviat muu­en yllöät­tävn terä­viä ja toimimvia.

  23. Vihe­rins­si: En ihan seu­ran­nut tätä oikeis­to-vasem­mis­to ‑ase­tel­maa täs­sä, kos­ka käy­tän­nös­sä koko poliit­ti­nen kent­tä myön­tää val­tio­val­lan sään­te­lyn tar­peen eri asioissa.

    Yllät­tyi­sit.

    Var­sin­kin mitä tulee luo­muun ja teho­maa­ta­lou­teen niin Suo­mes­sa vas­tuu­ta sysä­tään kulut­ta­jil­le että ei voi­da olla eet­ti­siä kun ei luo­mu myy. 

    Mut­ta huo­les­tut­ta­vam­min vii­me aikoi­na eräät pää­tään nos­ta­vat liber­taa­ria­jat­te­li­jat ovat väit­tä­neet että joko mark­ki­nat ihan oikeas­ti hoi­tai­si asian kun ihmi­set oppi­si­vat ran­kai­se­maan epäeet­ti­siä yri­tyk­siä tyy­liin “Nyt tämä per­he ei kyl­lä enää osta Tal­vi­vaa­ran tuot­tei­ta!” tai sit­ten ihan kyy­ni­ses­ti että “no jos ihmi­set ei halua mak­saa eet­ti­sis­tä tuot­teis­ta niin sit­ten se ker­too että ihmi­set arvos­taa epäeet­tis­tä enem­män ja hyvin­voin­tia syn­tyy parem­min jotain muu­ta kaut­ta.” Rei­luu­den nimis­sä on sanot­ta­va, että monet vapaa­ta mark­ki­na­ta­lout­ta­kin puo­lus­ta­vat myön­tä­vät, että ympä­ris­tö­asiois­sa mark­ki­nat eivät toi­mi ja sään­te­lyä tarvitaan.

    Sylt­ty:

    No tuo vah­va poliit­ti­nen ohjaus on nyt Sak­sas­sa­kin joh­ta­nut sii­hen että ydin­voi­ma­lat aje­taan alas ja tilal­le raken­ne­taan pää mär­kä­nä hiilivoimaa.

    Poliit­ti­nen ohjaus voi olla toki myös huo­noa, mut­ta ei pois­ta sitä että vain poliit­ti­nen ohjaus on se, joka tekee kes­tä­vän talou­den edes vähän­kään käy­tän­nös­sä mahdolliseksi.

  24. Tapio: suo­ma­lai­sen työn­te­ki­jän kil­pai­lu­ky­ky kas­vai­si välit­tö­mäs­ti suo­raan perus­tu­lon määrällä.

    Mut­ta jos sama työn­te­ki­jä mak­saa vero­tuk­sen­sa kaut­ta oman perus­tu­lon­sa niin ei kasvane.
    Jos rik­kaat saa­daan rahoit­ta­maan perus­tu­lo, niin sit­ten perus­tu­lo toimii.
    Rik­kaat vie­vät huo­nos­ti toi­mi­vien mark­ki­noi­den kaut­ta rahat muil­ta, sit­ten hei­tä ei halu­ta verot­taa kos­ka vero­tuk­seen halut­to­mat höpi­se­vät “ahke­roin­nin ran­kai­sus­ta”. Huo­nos­ti toi­mi­via mark­ki­noi­ta on mm. kii­na­lai­set työ­mark­ki­nat ja suo­ma­lai­set ruokamarkkinat.

    Jos kak­si osa­puol­ta on “vastakkainasettelu”-tilanteessa, esim. kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa, neu­vot­te­lu­ti­lan­tees­sa tms., niin toi­sen osa­puo­len yli­voi­ma ei lie­ne iki­nä hyö­dyk­si sil­le koko­nai­suu­del­le johon nämä kak­si osa­puol­ta jäsen­ty­vät. Toi­nen osa­puo­li hyö­tyy lyhyel­lä täh­täi­mel­lä omas­ta yli­voi­mas­taan mut­ta pit­käs­sä juok­sus­sa pilaa koko­nai­suut­ta. Mut­ta jos ali­voi­mai­nen osa­puo­li on jos­sain toi­ses­sa tilan­tees­sa yli­voi­mai­nen, niin tilan­teet tasa­pai­not­ta­ne­vat toisiaan.

    Yri­tys­joh­dos­ta kat­sel­tu­na työn­te­ki­jä on väli­ne. Mut­ta jos siir­ry­tään sii­hen koko­nai­suu­teen johon yri­tys ja työn­te­ki­jä jäsen­ty­vät ja kat­sel­laan siel­tä, yri­tys­joh­to ja työn­te­ki­jä ovat vertaisia.

    Eli ay-lii­ke ja yri­tys­toi­min­ta ovat yhdes­sä enem­män: täs­tä lie­nee todis­tee­na kaik­ki Poh­jois­maat. Eikö­hän täs­sä ole kyse emergenssistä.

    Ei yri­tyk­sil­lä voi olla yhteis­kun­ta­vas­tuu­ta. Sehän on kuin tais­te­le­vien jouk­ko­jen joh­doil­la oli­si ehdo­ton­ta val­taa ken­raa­li­kun­nan pää­tök­siin. Yri­tys ei ole yhteis­kun­nan stra­te­gi­sel­la tasol­la. Yhteis­kun­ta-orga­ni­saa­tion huip­pu­ta­son (edus­kun­ta) pitää aset­taa ope­ra­tii­vi­sil­le toi­mi­joil­le (yri­tyk­set) rajoi­tuk­sia. Ope­ra­tii­vi­sel­la tasol­la pitää olla suu­ri auto­no­mia, mut­ta suu­ret lin­jat on pää­tet­ty stra­te­gi­ses­sa joh­dos­sa ja näi­tä suu­ria lin­jo­ja ei ope­ra­tii­vi­sen tason pidä rikkoman.

    Hir­veä mää­rä suo­ma­lai­sen­kin yhteis­kun­nan ongel­mia joh­tuu sii­tä, että yri­tys­toi­min­nas­sa ole­vat eivät kyke­ne näke­mään asioi­ta suu­rem­man koko­nai­suu­den kaut­ta. Eivät kyke­ne, siis eivät oikeas­ti pys­ty ajat­te­le­maan samaan aikaan asioi­ta yri­tyk­sen ja yhteis­kun­nan kannalta.
    Yri­tys jäsen­tyy yhteis­kun­taan erää­nä osa­na, ja yhteis­kun­nal­li­sia näkö­kul­mia on tur­ha vaa­tia yri­tyk­sil­tä: sehän on kuin vaa­ti­si tais­te­le­vien jouk­ko­jen joh­doil­ta ken­raa­li­kun­nan näkökulmia.

  25. Uraa­nia on meri­ve­des­sä pal­jon, mut­ta sitä ei saa­da tar­peek­si suo­da­tet­tua siel­tä. Japa­ni­lais­ten teke­mien kokei­den mukaan 1,6 kg:n saan­to uraa­nia vuo­des­sa vaa­ti 48 m² suo­da­tus­pin­ta-alaa. Täs­tä jos skaa­la­taan, niin yksi GW ydin­e­ner­gi­aa vaa­tii 48 km² (!!) suo­da­tus­pin­ta-alaa, mikä on samaa sar­jaa kuin että jokais­ta maa­il­man asu­kas­ta koh­den pitäi­si raken­taa 10 m² aurin­ko­pa­nee­lei­ta eli iso haas­te. Tilan­ne tosin para­nee noin 60-ker­tai­sek­si jos nykyis­ten ydin­reak­to­rei­den sijaan käy­te­tään ns. hyötöreaktoreita.

    Ydin­voi­maa on par­haa­na vuo­te­na raken­net­tu maa­il­maan 3,4 GW. Jos ydin­voi­mal­la aio­taan rat­kais­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen pudo­tus 80 % nykyi­ses­tä 60 vuo­den aika­na, niin reak­to­rei­ta pitäi­si raken­taa yksi vii­kos­sa seu­raa­van 60 vuo­den ajan. 

    Ydin­fuusioon perus­tu­va ydin­reak­tio vaa­tii toi­min­ta­läm­pö­ti­lak­si 100 — 300 mil­joo­naa cel­siusas­tet­ta riip­puen käy­tet­tä­väs­tä reak­tios­ta. Ver­tai­lun vuok­si, aurin­gon kuu­mim­mas­sa koh­das­sa on 15 mil­joo­naa astet­ta. Muu­ta­mas­ta yltiö­po­si­tii­vi­ses­ta labo­ra­to­rio­mi­tan kokeen UUTISOINNISTA (Tuo jr:n mai­nit­se­ma ensim­mäi­nen läh­de ei ollut ver­tai­sar­vioi­tu artik­ke­li) huo­li­mat­ta on mie­les­tä­ni (ja monen muun­kin) aika­mois­ta hai­hat­te­lua uskoa, että tämä tek­no­lo­gia lyö läpi kohtuuajassa. 

    Jr, ei maa­pal­lol­ta lopu alkuai­neet, mut­ta run­saat pitoi­suu­det, joi­den hyö­ty­käyt­tö vaa­tii vain vähän ener­gi­aa, on jo hyö­dyn­net­ty usean mine­raa­lin koh­dal­la. Köy­hem­mät läh­teet vaa­ti­vat ener­giain­ves­toin­te­ja, että nii­tä voi­daan hyö­dyn­tää. Ja ener­giain­ves­toin­nit vaa­ti­vat raa­ka-ainei­ta. Täs­tä muo­dos­tuu louk­ku, jos­sa pitää saa­da koko ajan enem­män koko ajan niuk­ke­ne­vil­la resurs­seil­la. Vali­tet­ta­vas­ti en pys­ty jaka­maan tek­no-opti­mis­mia­si. Ener­gia- ja mate­ri­aa­li­te­hok­kuus ei ole län­si­mais­sa kas­va­nut kovin­kaan pal­jon men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä, vaan se näyt­tää sil­tä kos­ka ener­gi­aa kulu­te­taan pal­jon Kii­nas­sa, eikä se sil­loin näy esim. Suo­men energiankulutus/Bruttokansantuote ‑mit­ta­ris­sa.

    Väi­tän edel­leen, että elin­ta­son pysäh­ty­mi­nen tulee väis­tä­mät­tä eteen.

  26. Poliit­ti­nen ohjaus voi olla toki myös huonoa” 

    Joo, niin voi. Ja aivan hel­ve­tin huo­noa se on esim. sil­loin, kun jon­kun ideo­lo­gian nimis­sä ihmi­sil­tä kiel­le­tään vaik­ka­pa len­tä­mi­nen taik­ka lihansyönti.

  27. Jopa uraa­nis­ta tuli­si pulaa jos (erit­täin iso jos) ydin­voi­ma­ra­ken­ta­mi­nen pää­si­si käyn­tiin. Hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­vas­ta uraa­nis­ta nimit­täin. Meri­ve­des­sä on uraa­nia lähes loput­to­miin, mut­ta niin pie­ni­nä pitoi­suuk­si­na, että sen voim­me unohtaa.

    Yksi mah­dol­li­nen rat­kai­su tuo­hon ongel­maan, joka ei tosin vali­tet­ta­vas­ti ole tek­ni­ses­ti val­mis kos­ka sen kehit­te­lyyn ei panos­tet­tu juu­ri mitään pit­kään aikaan on englan­nin­kie­li­nen lyhen­ne LFTR eli Liquid Fluo­ri­de Tho­rium Reac­tor. Tek­nii­kan vah­vuuk­siin kuu­luu mah­dol­li­suus käyt­tää sel­väs­ti uraa­nia run­saam­min maa­pe­räs­sä esiin­ty­vää (kar­kei­den arvioi­den mukaan 3–4 ker­taa enem­män) toriu­mia, kyky hyö­dyn­tää pal­jon nykyis­tä suu­rem­pi osa polt­toai­neen ener­gia­si­säl­lös­tä (90+% ver­sus < 1%). Reak­to­ri­tyyp­pi voi­daan suun­ni­tel­la pas­sii­vi­ses­ti tur­val­li­sek­si (säh­kö­jen katoa­mi­nen ei saa aikaan kata­stro­fia) ja sil­lä voi­si myös polt­taa pois nykyi­siä ydin­jät­tei­tä. Too­riu­mia polt­toai­nee­na käy­tet­täess­sä säi­löt­tä­vää jätet­tä jäi­si pal­jon vähem­män kuin nykyi­sis­sä reak­to­ri­tyy­peis­sä ja sen säi­ly­tyk­seen riit­täi­si 1000 vuot­ta nykyi­sen 20000+ vuo­den sijaan. 

    Mik­si näi­tä ei sit­ten ole joka nie­mes­sä ja not­kos­sa? Ide­aa tes­tat­tiin 60-luvul­la Mol­ten-Salt Reac­tor Expe­ri­ment ‑nimi­ses­sä ope­raa­tios­sa, mut­ta kehit­te­ly lop­pui sil­le ei näyt­tä­nyt ole­van tar­vet­ta. Ole­mas­sa olleet reak­to­ri­tyy­pit oli­vat hyviä ydin­a­sei­den val­mis­tuk­sen kan­nal­ta ja seu­raa­van suku­pol­ven ver­siot oli­vat “nur­kan takana”. 

    Nyky­ti­lan­ne on, että LFTR:n kehit­te­lyyn panos­te­taan taas jon­kin ver­ran. Reak­to­ri­tyy­pin ongel­mat liit­ty­vät polt­toai­ne­kier­ron pro­ses­soin­ti­vai­hei­siin sekä reak­to­rin mate­ri­aa­lien kes­tä­vyy­teen pitem­piai­kai­ses­sa käy­tös­sä. Jos ongel­mat saa­daan rat­kais­tua, näi­den reak­to­rei­den mas­sa­tuo­tan­non pitäi­si olla pal­jon hel­pom­paa kuin nykyis­ten fis­sio­reak­to­rei­den. Ole­tet­ta­vas­ti suu­rem­mil­la mut­ta maa­il­man mitas­sa edel­leen pie­nil­lä pon­nis­tuk­sil­la saa­tai­siin koh­tuul­li­ses­sa ajas­sa sel­vi­tet­tyä onko LFTR:llä roo­li fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den kor­vaa­ja­na lyhyel­lä aika­vä­lil­lä jos­sa uusiu­tu­vien skaa­laus ylös­päin riit­tä­vän nopeas­ti voi olla ongelmallista.

  28. OS kysyy yri­tys­ten yhteis­kun­ta­vas­tuun perään.

    Täs­tä klas­si­ses­ta kysy­myk­ses­tä on puhut­tu kau­an ja pal­jon, joten minul­la ei tähän ole lisättävää.

    Mut­ta mik­si­kö­hän kukaan halua kes­kus­tel­la tästä:

    Mikä on yhteis­kun­nan vas­tuu yrityksille?

    Kyl­lä kai täs­sä jokin tasa­pai­no pitäi­si olla?

    Sep­po Korppoo
    Tätä ihmet­te­le­vä yrittäjä

  29. Sep­po Korp­poo: Mikä on yhteis­kun­nan vas­tuu yrityksille?

    Yri­tys­toi­min­ta jäsen­tyy yhteis­kun­taan ja yhteis­kun­taan jäsen­tyy pal­jon muu­ta­kin. Yhteis­kun­nan on pidet­tä­vä huol­ta myös yri­tys­toi­min­ta-osas­taan, tas­a­puo­li­ses­ti mui­den osien­sa kanssa.
    Yhteis­kun­nan vas­tuu yri­tyk­sil­le voi­si olla se että yhteis­kun­ta hoi­taa kaik­kia osa-aluei­taan tas­a­puo­li­ses­ti. Neu­vos­to­lii­ton romah­duk­sen jäl­keen ajat­te­lu muut­tui pal­jon sii­hen suun­taan, että yhteis­kun­nan ei muu­ta tar­vit­se­kaan teh­dä kuin pitää huol­ta yri­tys­toi­min­ta-osas­taan, ja tämä kes­kit­ty­mi­nen yhteen osaan edis­tää myös mui­ta osia.
    Eräs­kin mer­kit­tä­vä polii­tik­ko ker­too juu­ri täl­lä het­kel­lä netis­sä, että “hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan puo­lus­ta­mi­nen on talou­den kas­vun ja kas­vu­yrit­tä­jyy­den puo­lus­ta­mis­ta”, eli tämä mer­kit­tä­vä polii­tik­ko ei toteu­ta yhteis­kun­nal­lis­ta vas­tuu­taan yri­tys­toi­min­nas­ta kos­ka hän luu­lee että unoh­ta­mal­la muut osat yhteis­kun­nas­ta ja kes­kit­ty­mäl­lä yri­tys­toi­min­taan muut­kin osat hyötyvät.

    Yhteis­kun­nan vas­tuu yri­tyk­sil­le, voi­si olla sitä että yhteis­kun­nan joh­dos­sa toi­mi­taan teh­tä­viä vas­taa­vil­la näke­myk­sil­lä, eikä esim. toi­mi­ta yhteis­kun­ta­joh­dos­sa yri­tys­joh­ta­mi­sop­pe­ja väärinkäyttämällä.

  30. Sep­po Korp­poo:
    Mikä on yhteis­kun­nan vas­tuu yrityksille? 

    Vakaa, luo­tet­ta­va, enna­koi­ta­vis­sa ole­va, tas­a­puo­li­nen, byro­kra­tia­ton, kan­nus­ta­va, kor­rup­tio­ton, lait­to­muu­de­ton, mono­po­li­ton, kes­ke­näi­seen luot­ta­muk­seen perus­tu­va toimintaympäristö.

  31. kas­vis­syö­jä:
    Ydin­voi­maa on par­haa­na vuo­te­na raken­net­tu maa­il­maan 3,4 GW. Jos ydin­voi­mal­la aio­taan rat­kais­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen pudo­tus 80 % nykyi­ses­tä 60 vuo­den aika­na, niin reak­to­rei­ta pitäi­si raken­taa yksi vii­kos­sa seu­raa­van 60 vuo­den ajan. 

    Ydin­voi­maa oli­si mah­dol­lis­ta raken­taa nopeam­min kuin tuulivoimaa.

    http://planeetta.files.wordpress.com/2011/04/uusi_tuotanto_1970-2016.png

    Jos se ei onnis­tu, niin sit­ten lop­pu hoi­de­taan hiilellä. 

    Väi­tän edel­leen, että elin­ta­son pysäh­ty­mi­nen tulee väis­tä­mät­tä eteen.

    Voi olla, mut­ta sil­loin­han se _ei_ ole poliit­ti­nen valin­ta luon­non­suo­je­lun puo­les­ta vaan resurs­sien lop­pu­mi­ses­ta joh­tu­va pak­ko. Se on aika lail­la eri asia mis­tä Ode puhuu täs­sä avauksessa.

    Kuul­kaa­pa nyt viher­pii­pe­rot. Sem­moi­set rat­kai­sut, jot­ka perus­tu­vat vapaa­eh­toi­seen ja rei­luun elin­ta­son las­ke­mi­seen eivät ole rat­kai­su­ja, kos­ka ne ovat poliit­ti­ses­ti mah­dot­to­mia. Jokai­nen joka advo­koi täm­möis­ten mah­dot­to­mien rat­kai­su­jen puo­les­ta ei ole osa rat­kai­sua, vaan osa ongel­maa kos­ka nämä höpi­nät jar­rut­ta­vat nii­den oikei­den rat­kai­su­jen kehittämistä.

    Jos rat­kai­su tulee kos­ka hii­li ja resurs­sit yksin­ker­tai­ses­ti lop­pu­vat ennen kuin pal­lo kuu­me­nee lii­kaa, niin mitään hätää­hän täs­sä ei ole kos­ka hom­ma on jo taputeltu.

  32. Kii­tos kom­men­teis­ta kysy­myk­sel­le: “Mikä on yhteis­kun­nan vas­tuu yrityksille?”

    Yksi perus­vaa­ti­mus on miles­tä­ni tämä: Yhteis­kun­nan pitää teh­dä yrit­tä­mi­nen mah­dol­li­sek­si ja mielekkääksi.

    Kan­nat­taa huo­ma­ta se, että uusien yri­tyk­sien luku­mää­rä Suo­mes­sa on ollut jo kak­si vuot­ta jat­ku­vas­sa kas­kus­sa. Onko­han täs­sä jotain vaka­vas­ti pielessä?

    Kaik­ki yri­tys­mail­mas­sa toi­mi­vat tie­tä­vät, että Suo­mi on nyt pahas­ti jumis­sa ja kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät vil­kui­le­vat ulkomaille.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka on 100-var­ma, että jota­kin on pahas­ti pielessä

  33. Sep­po Korp­poo:
    Yrit­tä­jä, joka on 100-var­ma, että jota­kin on pahas­ti pielessä 

    Tulee mie­leen muu­ta­mia politiikan/poliitikkojen perusvinoumia:

    - rajat ava­taan, mut­ta Suo­mes­sa peli­sään­nöt ovat yhä monin osin poh­jois­mai­sen mal­lin (tai YYA-hen­gen) mukai­sia (=> vik­ke­läm­mät maat kiri­vät edelle)

    - yksin­ker­tai­set ja sel­vät sään­nöt oli­si­vat yri­tys­toi­min­nal­le hyvä asia, mut­ta uusia sään­tö­jä (ja vero­ja ja tukia) tulee aina lisää (sekä Suo­men että EU:n tasolla)

    - har­joi­tet­tu kes­kit­tä­mis­ve­toi­nen poli­tiik­ka (ja glo­ba­li­soin­ti) suo­sii van­ho­ja suu­ria yrityksiä

  34. Jos te pudo­tat­te työn­te­ki­jöi­den pal­kat alas, kuka ostaa tei­dän fir­man­ne tuot­tei­ta sit­ten? Jos te lope­tat­te veron­mak­sun, mis­tä saa­daan yhteis­kun­ta­rau­ha? Ei kan­na­ta luot­taa lii­ke­ta­lou­del­li­siin las­kel­miin, vaan pitää myös pys­tyä ajat­te­le­maan pit­käs­sä juok­sus­sa: pelk­kä lii­ke­ta­lou­del­li­siin las­kel­miin tui­jot­ta­mi­nen on oman oksan sahaa­mis­ta pit­käs­sä juoksussa.

    Krei­kas­sa on eni­ten PK-yri­tyk­siä Euroo­pas­sa. Yri­tys­toi­min­nan edis­tä­mi­nen ei ole tai­ka­sa­na maa­il­man kaik­kien ongel­mien poistamiseen. 

    –Tai PK-yrit­tä­mi­seen voi­tai­siin enem­män panos­taa, voi­tai­siin käy­dä mono­po­li­fir­mo­jen kimp­puun. Lai­te­taan mono­po­lit pirs­ta­leik­si ja jae­taan mark­ki­nat PK-yri­tyk­sil­le. Kal­lis ruo­ka ja kal­liit lii­ke­vuo­krat ja asun­to­vuo­krat ovat suu­ria kil­pai­lu­ky­vyn pilaaja.
    —Sit­ten Kil­pai­lu­lain­sää­dän­töön laki joka estää mono­po­li­soi­tu­mi­sen. Kil­pai­lu­vi­ras­toon päte­viä ihmisiä.
    –Har­maan talou­den vas­tai­seen toi­min­taan 5 ker­taa enem­män ihmisiä.

    Juho Laa­tu: — rajat ava­taan, mut­ta Suo­mes­sa peli­sään­nöt ovat yhä monin osin poh­jois­mai­sen mallin

    Vapaat mark­ki­nat ovat Kyl­män sodan länsipropagandaa. 

    Mark­ki­noi­den vapaut­ta­mi­nen ei tuo­ta toi­mi­via mark­ki­noi­ta: päin­vas­toin kapi­ta­lis­ti pys­tyy entis­tä parem­min raken­ta­maan huo­nos­ti toi­mi­via markkinoita.
    Kapi­ta­lis­ti saa eni­ten voit­toa mono­po­li­soi­mal­la jon­kun alan yri­tyk­set. Kapi­ta­lis­ti ei halua raken­taa toi­mi­via mark­ki­noi­ta, kos­ka voi­tot ovat pie­nem­piä kuin monopolimarkkinoilla.
    Har­maa talous ei muu­tu puh­taan val­koi­sek­si sil­lä että mark­ki­noi­ta vapautetaan.
    Demo­kraat­ti­nen val­tio ei aiheu­ta har­maan talou­den ongel­mia. Val­tion lak­kaut­ta­mi­nen ei muu­ta har­maa­ta talout­ta puh­taan valkoiseksi.

  35. Pasi:
    Vapaat mark­ki­nat ovat Kyl­män sodan länsipropagandaa. 

    Suo­mea tuo­hon suun­taan, pois poh­jois­mai­ses­ta mal­lis­ta, kam­pea­vat juu­ri nyt län­si­pro­pa­gan­dan uhrit SDP ja Vasemmistoliitto. 🙂

    Mark­ki­noi­den vapaut­ta­mi­nen ei tuo­ta toi­mi­via markkinoita:

    Mark­ki­nat ovat hyvä ren­ki, mut­ta huo­no isän­tä. Poh­jois­mai­sen mal­lin voi perus­tel­lus­ti väit­tää tuot­ta­neen par­haat tulok­set. En jaa hal­li­tuk­sen intoa siir­tyä ylei­seu­roop­pa­lai­seen järjestelmään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.