Sitran Kestävän talouden foorumi Berliinissä 4.–8.11.2012

15 vastausta artikkeliin “Sitran Kestävän talouden foorumi Berliinissä 4.–8.11.2012”

1. Eikl­hän kon­sen­sus tule ole­maan jotakin sem­moista, että aje­taan suo­ma­lainen teol­lisu­us alas ja kor­vataan vien­ti palveluil­la, esimerkik­si myy­dään vaikka­pa paidan­pe­su­palvelui­ta Kiinaan. 

   Eli pahoin pelkään että hyvin vah­vaa unelmahöt­töä on luvassa.

   Vastaa

2. Väistämät­tä tulee kyl­lä mieleen, että Berli­i­ni ei ehkä vält­tämät­tä ole aivan paras kokoon­tu­mi­s­paik­ka Sitran kestävän talouden foorumille. 🙂

   Vastaa

3. Edus­ta­ja on läht­enyt luokkaretkelle. Blo­gin kel­lokin näyt­tää siir­tyneen takaisin kesäaikaan. Sitran sivu­jen mukaan

   “Ekskur­sion jokaisel­la päiväl­lä on oma tee­mansa. Ensim­mäisenä päivänä foo­ru­mi kuulee toimit­ta­japa­neelis­sa ensin siitä, kuin­ka taloud­es­ta ja sen meneil­lään ole­vista kri­i­seistä puhutaan medi­as­sa. Päivä jatkuu tutus­tu­misel­la ruo­hon­ju­u­ri­ta­son taloudel­liseen toim­intaan, kuten berli­iniläiseen paikallis­val­u­ut­taan ja joukko­ra­hoi­tusalus­taan. Toise­na päivänä ryh­mä pere­htyy kestävi­in bis­nesstrate­gioi­hin, sekä per­in­teisem­män yri­tys­vas­tu­un näkökul­mas­ta, mut­ta myös tapaa­mal­la yhteiskun­nal­lisia yrit­täjiä. Kol­man­nen päivän tee­m­ana on talous­poli­ti­ik­ka ja kestävyys, jol­loin ryh­mä paneu­tuu esimerkik­si eurokri­isi­in, Sak­san työ­markkinare­formi­in ja energiauudistukseen.”

   http://www.sitra.fi/tapahtumat

   Vastaa

4. Ulko­maalainen lau­takun­ta tulee silkkipy­tyt päässä sem­i­naari­in tutus­tu­maan siihen, miten Berli­inis­sä puhutaan kri­i­seistä ja työ­markkin­au­ud­is­tuk­ses­ta (Hartz IV, vihrei­den ja demarei­den han­ke). Minä nyt sen­tään paikkaan tarvit­taes­sa mini-jobi­en tek­i­jöitä jos vaik­ka Lin­dan pitää syödä tai jos van­hempi mies yöpääl­likkönä on tilapäis­es­ti uupunut. Tämähän on säälit­tävin mah­dolli­nen työ­markki­na-ase­ma, mut­ta miten siitä puhutaan:

   Das is sehr geil, ohne Scheisse also. Tre­seschlampfe schläfft. Wir warten bis Mul­lab­fuhr, und blasen dick­en Smoke bis Bran­der­burg­er Tor. Bitte beacht­en Sie, sehr geehrte suomen sitran Lau­takun­ta, die Lucke zwishen Bahn­steigkante und Zug-

   Han­kkikaa nyt toki joku ger­maanisen filolo­gian asiantun­ti­ja selvit­tämään, mis­tä edel­lä puhutaan.

   Vastaa

5. Luulen, että sak­salais­ten poh­jat­tomas­ta itsekkyy­destä kan­nat­taisi ottaa mallia ja keskit­tyä sem­i­naaris­sa vain Suomen talouden uuteen selviytymisstrategiaan. 

   Jos emme ole kil­pailukyky­isiä, niin joudumme aja­maan alas hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ja sil­loin myös mah­dol­lisu­utemme rak­en­taa kestävää kehi­tys­tä heikkenevät.

   Vastaa

6. Kestävää talout­ta Saksassa!

   Nyt tulee ehkä julka­isukelvo­ton­ta tekstiä.

   Itäi­nen Suo­mi, eri­tyis­es­ti Mikke­lin miehet ja Helsin­gin virkamiehet ja upseer­it ovat aina olleet räh­mäl­lään Sak­saan. Län­ti­nen Suo­mi ja Lap­pi ovat olleet Sak­sa-vas­taisia. Kuten ovat olleet muutkin Pohjo­is­maat. Suo­mi lähti sotaretkelle Hit­lerin rin­nal­la Neu­vos­toli­it­toa vas­taan ja hävisi sodan.

   Voisitte Sak­sas­sa ollessanne kysäistä kor­vauk­si Lapin polt­tamis­es­ta. Paimion motellin ankkalam­mikon han­hetkin söivät. Muis­tat­te kai, miten 1970-luvul­la sak­salaiset viilet­tivät läpi Suomen Nord­kapi­in bus­seil­la, jois­sa tavarati­lat oli täyn­nä muon­aa, eikä Suomes­ta ostet­tu pen­nin vertaa.

   Sak­sa on aina osan­nut käyt­tää hyväk­seen mui­ta. Jopa Itä-Sak­san “pelas­t­a­mi­nen” toi Sak­salle hal­paa työvoimaa. Siir­to­työläiset tuoti­in hal­vak­si teol­lisu­u­den työvoimak­si. Ja vien­tiä on tuet­tu lain­oit­ta­mal­la ja jopa vasti­keel­lisel­la kehitysavulla.

   Sak­salaiset yri­tys­ten rakenne on erit­täi hier­arkki­nen. Tietotekni­ikan käyt­tö yri­tyk­sis­sä on Suomeen ver­rat­tuna lapsen kengissä.

   Ammat­tiy­hdis­toim­inta ja työ­suhde­tur­va ovat paljon, paljon vahvem­pia kuin Suomes­sa. Tämäkin kestävä talous olis hyvä saa­da Suomeen.

   Pari päivää sit­ten vuoti julk­isu­u­teen Merke­lin sisäpi­ir­illeen tarkoit­ta­ma lausun­to, että euro-kri­isi kestää vielä viisi vuot­ta. Niin kauan siis vie aikaa, että Sak­sa saa kerät­tyä val­tion ja pankkien­sa velka­saata­vat euromailta.

   Vastaa

7. Sylt­ty:
   Eikl­hän kon­sen­sus tule ole­maan jotakin sem­moista, että aje­taan suo­ma­lainen teol­lisu­us alas ja kor­vataan vien­ti palveluil­la, esimerkik­si myy­dään vaikka­pa paidan­pe­su­palvelui­ta Kiinaan. 

   Eli pahoin pelkään että hyvin vah­vaa unelmahöt­töä on luvassa.

   Sekä Sak­sas­sa että Suomes­sa palvelusek­tori tuot­taa todel­lisu­udessa BKT:stä noin kak­si kol­ma­sosaa. Sak­sas­sa palvelu­iden BKT-osu­us tosin on vielä muu­ta­man pros­ent­tiyk­sikön korkeampi kuin Suomessa.

   Mis­tä tämä sit­ten johtuu? Ken­ties siitä, että Sak­sas­sa ei ole juu­tut­tu Ade­nauerin aikaiseen unelmahöt­töön savupi­ip­pute­ol­lisu­ud­es­ta vaan tajut­tu, että myös palvelu­ja voi viedä ja viedäänkin. “Kor­vataan vien­ti palveluil­la” on yhtä järkevästi san­ot­tu kuin “kor­vataan autot Mer­suil­la” tai “kor­vataan puhe­limet Samsungeilla”.

   Vastaa

8. Toiv­ot­tavasti edes Berli­inis­sä on kestävää kehi­tys­tä. Tääl­lä Suomes­sa, vihrei­den ollessa hal­li­tuk­ses­sa!, Tal­vi­vaara päästää luon­toon mitä huvit­taa. Uusia kai­vok­sia kaavail­laan ja Tal­vi­vaara hakee lupaa toim­intansa kak­sik­er­tais­tamiseen. Tämä on sitä suo­ma­laista kestävää kehitystä!

   Miten vihreät ovat niin hil­jaa näistä kai­vok­sista. Miten Tal­vi­vaara saa edelleen jatkaa? Luulisi tämän mit­talu­okan asian ole­van edes jonkin­lainen kyn­nyskysymys vihreille…

   Vastaa

9. Evert The NeveR­est: Suo­mi lähti sotaretkelle Hit­lerin rin­nal­la Neu­vos­toli­it­toa vas­taan ja hävisi sodan.

   Ja hyvästä syys­tä lähtikin. Ilman oper­aa­tio Bar­barossaa NL olisi vienyt lop­pu­un talvel­la 40–41 sen minkä aloit­ti ‑39.

   Kos­ka Hitler oli päät­tänyt kaataa Neu­vos­toli­iton, lupaa hoitaa etupi­ir­i­jako lop­pu­un val­loit­ta­mal­la liit­to­laisek­si kaavail­tu Suo­mi ei tul­lut. Lupaa viedä hom­ma fin­laali­in kyseli Molo­tov Berli­inis­sä syksyl­lä 1940 ja tästä on usei­ta sakalaisia lähteitä eikä NL:n kaavaile­ma kohta­lo Suomelle jäänyt kenellekään epäselväksi. 

   Eli kaiken­lainen jos­sit­telu siitä kuin­ka olisi pitänyt talvi­so­dan jäl­keen jäädä puolueet­tomak­si voidaan lop­ullis­es­ti uno­htaa suomet­tumisen ajan harhaisi­na päiväun­i­na ja tyhjän­päiväisenä toiveajatteluna.

   Vastaa

10. Tom­mi Uschanov: Sekä Sak­sas­sa että Suomes­sa palvelusek­tori tuot­taa todel­lisu­udessa BKT:stä noin kak­si kol­ma­sosaa. Sak­sas­sa palvelu­iden BKT-osu­us tosin on vielä muu­ta­man pros­ent­tiyk­sikön korkeampi kuin Suomessa. 

    Ensin­näkin, mitä sit­ten? Ilmas­sa on kaikkea muu­ta kuin hap­pea reilusti enem­män kuin 2/3, joten logi­ikallasi hapes­ta voi ihan hyvin nip­saista vaik­ka puo­let pois ilman että tun­tuu missään.

    Toisek­si Sak­sa­han onkin perkeleelli­nen luokkay­hteiskun­ta, jos­sa paskadu­uneista ei mak­se­ta mitään. Ei sem­moista tänne kai­va­ta, mielum­min istute­taan porukkaa kortistossa.

    Mut­ta meinaatko että palvelu­vi­en­ti voisi käytän­nössä olla muu­ta kuin teol­lisu­u­den palvelui­ta? Kos­ka jonkin­laista palvelu­vi­en­tiä me tarvi­taan kun ker­ran oma teol­lisu­us aje­taan alas. Kun ei ole teol­lisu­ut­ta, ei voi viedä teol­lisu­us­tuot­tei­ta eikä kyl­lä valmis­taa niitä edes koti­markki­noille. Niin­pä kaik­ki teol­lisu­us­tuot­teet pitää tuo­da ja se pitää mak­saa vien­nil­lä, tässä tapauk­ses­sa siis palveluviennillä.

    Mitä palvelui­ta me viedään esimerkik­si Kiinaan? Voin omas­ta henkilöko­htais­es­ta koke­muk­ses­ta ker­toa, että teol­lisu­u­den palvelu­iden vien­ti lop­puu siinä vai­heessa, kun se koko teol­lisu­u­den haara on Kiinas­sa sil­lä siel­lä mis­sä on tuotan­to, on valmis­tu­sosaami­nen. Siel­lä mis­sä on valmis­tu­sosaami­nen, on koh­ta parhaat suun­nit­telu ja T&K‑insinöörit.

    Vastaa

11. Sylt­ty: Mut­ta meinaatko että palvelu­vi­en­ti voisi käytän­nössä olla muu­ta kuin teol­lisu­u­den palveluita? 

    Pait­si että palvelu­vi­en­ti voi olla muu­ta kuin teol­lisu­u­den palvelui­ta, se on sitä jo nyt. Kuten EK toteaa: “Ulko­maankau­pas­sa tärkeimpiä palvelu­ja ovat liike-elämän palve­lut. Liike-elämän palveluil­la tarkoite­taan esimerkik­si laki‑, tilin­pito ja hallintopalvelui­ta, main­on­ta ja markki­noin­ti­tutkimuk­sia, t&k‑palveluita sekä arkkite­hti- ja insinööripalveluita.”

    Aika lail­la saa silmiä siristää, että saa kaiken tämän sul­lot­tua yleisot­sikon “teol­lisu­us” alle.

    Mitä palvelui­ta me viedään esimerkik­si Kiinaan?

    No, esimerkik­si itse olen kie­lenkään­täjä ja palvelui­tani (käyt­töo­hjei­ta, man­u­aale­ja ym.) on viety Kiinaan use­am­mankin ker­ran. En usko, että Kiina on suomen kään­täjien suh­teen omavarainen ihan lähivuosikymmeninä.

    Vastaa

12. Tom­mi Uschanov: Pait­si että palvelu­vi­en­ti voi olla muu­ta kuin teol­lisu­u­den palvelui­ta, se on sitä jo nyt. Kuten EK toteaa: “Ulko­maankau­pas­sa tärkeimpiä palvelu­ja ovat liike-elämän palve­lut. Liike-elämän palveluil­la tarkoite­taan esimerkik­si laki‑, tilin­pito ja hallintopalvelui­ta, main­on­ta ja markki­noin­ti­tutkimuk­sia, t&k‑palveluita sekä arkkite­hti- ja insinööripalveluita.”

    Aika lail­la saa silmiä siristää, että saa kaiken tämän sul­lot­tua yleisot­sikon “teol­lisu­us” alle.

    No T&K sekä insinööri­palve­lut menevät sinne.
    kyl­lä melko sujuvasti. 

    Ongel­ma tässä on se, että meil­lä on täl­lä het­kel­lä paljon päte­viä insinööre­jä suh­teessa kv-käytän­töjä osaavi­in päte­vi­in tilin­tarkas­ta­ji­in ja kirjanpitajiin.

    No, esimerkik­si itse olen kie­lenkään­täjä ja palvelui­tani (käyt­töo­hjei­ta, man­u­aale­ja ym.) on viety Kiinaan use­am­mankin ker­ran. En usko, että Kiina on suomen kään­täjien suh­teen omavarainen ihan lähivuosikymmeninä

    Ihan kiva, mut­ta tuo on melko niche alue. En nimit­täin usko että suurista mas­soista saadaan
    yhtä päte­viä kie­lenkään­täjiä ja kynäniekko­ja kuin sinus­ta. Lisäk­si väitän pok­e­ri­na, täysin tutus­tu­mat­ta tilas­toi­hin, että palvelu­vi­en­ti Kiinaan on täl­lä het­kel­lä aivan mur­to-osa tavaraviennistä.

    Teol­lisu­u­den paras puoli on siinä, että siel­lä oli ja on edelleenkin paljon sel­l­aista työtä, jos­sa pär­jää vaik­ka ei pär­jäisi aka­teemi­sis­sa pyrin­nöis­sä. On päivän­selvää että sin­un, min­un ja Osmon kaltaiset ihmiset pär­jäävät melko­lail­la aina ja kaikkial­la eikä mei­dän paljoa tarvit­sisi mietiä tule­vaisu­ut­ta, jos työvoimamme koos­t­u­isi sylt­ty­jen, osmo­jen ja tom­mi uschanovien klooneista. Toinen teol­lisu­u­den hyvä puoli on sen far­maus­po­ten­ti­aali eli teol­lises­sa toimin­nas­sa tarvi­taan paljon mon­en eri tason asiantun­ti­joi­ta, ts. sieltä löy­tyy hyvin tika­pui­ta ja urapolku­ja aloit­tavas­ta insinööri­opiske­li­jas­ta sinne kokon­aisia sel­l­ute­hdaskom­plek­se­ja raken­nut­tavaan pro­jek­t­in­hoidon huippuammattilaiseen.

    Ei tämä nykyisen­malli­nen yhteiskun­ta pysy pystyssä jos vain kaikkein terävin 20% työväestöstä kyke­nee osal­lis­tu­maan työelämään.

    (ei, en usko mihinkään mad max rom­ah­duk­seen, mut­ta jos teol­lisu­us aje­taan ulos ja keski­tytään pelkästään aivan super-hyper laadukkaaseen toim­intaa, niin mate­ri­aal­ista elin­ta­soa tulee rei­va­ta reilusti alaspäin ksoak oita super-hyper laadukkai­ta työn­tek­i­jöitä ei ole kuin mur­to-osa nykyis­es­tä työvoimasta)

    Vastaa

13. Edel­liseen jur­nu­tuk­seen loivasti liit­tyen hyvä kolum­ni Suomen Kuvalehdessä:

    http://suomenkuvalehti.fi/blogit/nurkanvaltaaja/suomi-on-kerrassaan-ainutlaatuinen-paikka-aina-ennen-vaaleja

    Suomen ei tarvitse kil­pail­la työn hin­nal­la, kos­ka tänne kuu­lu­vat korkea­palkkaiset asiantun­ti­jate­htävät. Näin on, kos­ka kaik­ista suo­ma­lai­sista voi koulut­taa insinööre­jä. Jos nyt jälki­nokialaises­sa maail­mas­sa suo­ma­laiset eivät olekaan insinöörikansaa, maail­man paras inno­vaa­tio­jär­jestelmä tekee kaik­ista kasvuyrit­täjiä. Pitkäaikaistyöt­tömyyt­tä ei tarvitse hoitaa avaa­mal­la työ­markki­noi­ta eikä huolto­suh­teesta tarvitse välit­tää, kos­ka tääl­lä kul­taises­sa Pohjo­las­sa voidaan luo­da ain­ut­laa­tu­inen tuot­tavu­u­den ja inno­vati­ivi­su­u­den taso.

    Vastaa

14. Tom­mi Uschanov: No, esimerkik­si itse olen kie­lenkään­täjä ja palvelui­tani (käyt­töo­hjei­ta, man­u­aale­ja ym.) on viety Kiinaan use­am­mankin ker­ran. En usko, että Kiina on suomen kään­täjien suh­teen omavarainen ihan lähivuosikymmeninä.

    Niin, siis että kun Suomeen tuo­tavien kiinalais­ten teol­lisu­us­tuot­tei­den käyt­töo­hjei­den ja man­u­aalien kään­tämi­nen suomek­si tehdään (tois­taisek­si) Suomes­sa, tämä jotenkin merkit­tävä osoi­tus siitä että palvelu­vi­en­ti on riip­puma­ton­ta teollisuudesta?

    Vastaa

15. Pekka Taipale:

    Niin, siis että kun Suomeen tuo­tavien kiinalais­ten teol­lisu­us­tuot­tei­den käyt­töo­hjei­den ja man­u­aalien kään­tämi­nen suomek­si tehdään (tois­taisek­si) Suomessa

    Ei valitet­tavasti tehdä enää kaikkea kään­nöstyötäkään Suomes­sa. Kiinalaises­sa hal­patavaras­sa esi­in­tyy koneel­lis­es­ti kään­net­tyjä käyt­töo­hjei­ta. Toki täl­lais­ten kään­nösten laatu on (vielä) luoka­ton­ta, mut­ta tekni­ik­ka edis­tyy sil­läkin alalla.

    Vastaa