Sitran Kestävän talouden foorumi Berliinissä 4.–8.11.2012

Olen sun­nun­tais­ta tors­tai­hin Sit­ran kes­tä­vän talou­den foo­ru­mis­sa Ber­lii­nis­sä.

Mei­tä on kol­mi­sen­kym­men­tä eri alo­jen edus­ta­jaa hah­mot­te­le­mas­sa kes­tä­vän talou­den stra­te­gi­aa ja samal­la val­mis­te­le­mas­sa erään­lais­ta uut­ta talous­po­li­tii­kan joh­ta­mis­kurs­sia. Blo­gin yllä­pi­toon voi siis tul­la kat­kok­sia. Toi­saal­ta yri­tän rapor­toi­da foo­ru­mis­tam­me, kos­ka jär­jes­tä­jät toi­vo­vat täl­le mah­dol­li­sim­man suur­ta avoimuutta.

Meil­lä on myös opma face­book-sivus­to osoitteessa
http://www.facebook.com/KestavaTalous.

15 vastausta artikkeliin “Sitran Kestävän talouden foorumi Berliinissä 4.–8.11.2012”

  1. Eikl­hän kon­sen­sus tule ole­maan jota­kin sem­mois­ta, että aje­taan suo­ma­lai­nen teol­li­suus alas ja kor­va­taan vien­ti pal­ve­luil­la, esi­mer­kik­si myy­dään vaik­ka­pa pai­dan­pe­su­pal­ve­lui­ta Kiinaan. 

    Eli pahoin pel­kään että hyvin vah­vaa unel­ma­höt­töä on luvassa.

  2. Väis­tä­mät­tä tulee kyl­lä mie­leen, että Ber­lii­ni ei ehkä vält­tä­mät­tä ole aivan paras kokoon­tu­mis­paik­ka Sit­ran kes­tä­vän talou­den foorumille. 🙂

  3. Edus­ta­ja on läh­te­nyt luok­ka­ret­kel­le. Blo­gin kel­lo­kin näyt­tää siir­ty­neen takai­sin kesä­ai­kaan. Sit­ran sivu­jen mukaan

    Eks­kur­sion jokai­sel­la päi­väl­lä on oma tee­man­sa. Ensim­mäi­se­nä päi­vä­nä foo­ru­mi kuu­lee toi­mit­ta­ja­pa­nee­lis­sa ensin sii­tä, kuin­ka talou­des­ta ja sen meneil­lään ole­vis­ta krii­seis­tä puhu­taan medias­sa. Päi­vä jat­kuu tutus­tu­mi­sel­la ruo­hon­juu­ri­ta­son talou­del­li­seen toi­min­taan, kuten ber­lii­ni­läi­seen pai­kal­lis­va­luut­taan ja jouk­ko­ra­hoi­tusa­lus­taan. Toi­se­na päi­vä­nä ryh­mä pereh­tyy kes­tä­viin bis­nes­stra­te­gioi­hin, sekä perin­tei­sem­män yri­tys­vas­tuun näkö­kul­mas­ta, mut­ta myös tapaa­mal­la yhteis­kun­nal­li­sia yrit­tä­jiä. Kol­man­nen päi­vän tee­ma­na on talous­po­li­tiik­ka ja kes­tä­vyys, jol­loin ryh­mä paneu­tuu esi­mer­kik­si euro­krii­siin, Sak­san työ­mark­ki­na­re­for­miin ja energiauudistukseen.”

    http://www.sitra.fi/tapahtumat

  4. Ulko­maa­lai­nen lau­ta­kun­ta tulee silk­ki­py­tyt pääs­sä semi­naa­riin tutus­tu­maan sii­hen, miten Ber­lii­nis­sä puhu­taan krii­seis­tä ja työ­mark­ki­na­uu­dis­tuk­ses­ta (Hartz IV, vih­rei­den ja dema­rei­den han­ke). Minä nyt sen­tään paik­kaan tar­vit­taes­sa mini-jobien teki­jöi­tä jos vaik­ka Lin­dan pitää syö­dä tai jos van­hem­pi mies yöpääl­lik­kö­nä on tila­päi­ses­ti uupu­nut. Tämä­hän on sää­lit­tä­vin mah­dol­li­nen työ­mark­ki­na-ase­ma, mut­ta miten sii­tä puhutaan:

    Das is sehr geil, ohne Scheis­se also. Tre­sesch­lamp­fe sch­läfft. Wir war­ten bis Mul­lab­fuhr, und bla­sen dic­ken Smo­ke bis Bran­der­bur­ger Tor. Bit­te beach­ten Sie, sehr geehr­te suo­men sit­ran Lau­ta­kun­ta, die Luc­ke zwis­hen Bahns­teig­kan­te und Zug-

    Hank­ki­kaa nyt toki joku ger­maa­ni­sen filo­lo­gian asian­tun­ti­ja sel­vit­tä­mään, mis­tä edel­lä puhutaan.

  5. Luu­len, että sak­sa­lais­ten poh­jat­to­mas­ta itsek­kyy­des­tä kan­nat­tai­si ottaa mal­lia ja kes­kit­tyä semi­naa­ris­sa vain Suo­men talou­den uuteen selviytymisstrategiaan. 

    Jos emme ole kil­pai­lu­ky­kyi­siä, niin jou­dum­me aja­maan alas hyvin­voin­ti­val­tio­ta ja sil­loin myös mah­dol­li­suu­tem­me raken­taa kes­tä­vää kehi­tys­tä heikkenevät.

  6. Kes­tä­vää talout­ta Saksassa!

    Nyt tulee ehkä jul­kai­su­kel­vo­ton­ta tekstiä.

    Itäi­nen Suo­mi, eri­tyi­ses­ti Mik­ke­lin mie­het ja Hel­sin­gin vir­ka­mie­het ja upsee­rit ovat aina olleet räh­mäl­lään Sak­saan. Län­ti­nen Suo­mi ja Lap­pi ovat olleet Sak­sa-vas­tai­sia. Kuten ovat olleet muut­kin Poh­jois­maat. Suo­mi läh­ti sota­ret­kel­le Hit­le­rin rin­nal­la Neu­vos­to­liit­toa vas­taan ja hävi­si sodan.

    Voi­sit­te Sak­sas­sa olles­san­ne kysäis­tä kor­vauk­si Lapin polt­ta­mi­ses­ta. Pai­mion motel­lin ank­ka­lam­mi­kon han­het­kin söi­vät. Muis­tat­te kai, miten 1970-luvul­la sak­sa­lai­set vii­let­ti­vät läpi Suo­men Nord­ka­piin bus­seil­la, jois­sa tava­ra­ti­lat oli täyn­nä muo­naa, eikä Suo­mes­ta ostet­tu pen­nin vertaa.

    Sak­sa on aina osan­nut käyt­tää hyväk­seen mui­ta. Jopa Itä-Sak­san “pelas­ta­mi­nen” toi Sak­sal­le hal­paa työ­voi­maa. Siir­to­työ­läi­set tuo­tiin hal­vak­si teol­li­suu­den työ­voi­mak­si. Ja vien­tiä on tuet­tu lai­noit­ta­mal­la ja jopa vas­ti­keel­li­sel­la kehitysavulla.

    Sak­sa­lai­set yri­tys­ten raken­ne on erit­täi hie­rark­ki­nen. Tie­to­tek­nii­kan käyt­tö yri­tyk­sis­sä on Suo­meen ver­rat­tu­na lap­sen kengissä.

    Ammat­tiyh­dis­toi­min­ta ja työ­suh­de­tur­va ovat pal­jon, pal­jon vah­vem­pia kuin Suo­mes­sa. Tämä­kin kes­tä­vä talous olis hyvä saa­da Suomeen.

    Pari päi­vää sit­ten vuo­ti jul­ki­suu­teen Mer­ke­lin sisä­pii­ril­leen tar­koit­ta­ma lausun­to, että euro-krii­si kes­tää vie­lä vii­si vuot­ta. Niin kau­an siis vie aikaa, että Sak­sa saa kerät­tyä val­tion ja pank­kien­sa vel­ka­saa­ta­vat euromailta.

  7. Sylt­ty:
    Eikl­hän kon­sen­sus tule ole­maan jota­kin sem­mois­ta, että aje­taan suo­ma­lai­nen teol­li­suus alas ja kor­va­taan vien­ti pal­ve­luil­la, esi­mer­kik­si myy­dään vaik­ka­pa pai­dan­pe­su­pal­ve­lui­ta Kiinaan. 

    Eli pahoin pel­kään että hyvin vah­vaa unel­ma­höt­töä on luvassa.

    Sekä Sak­sas­sa että Suo­mes­sa pal­ve­lusek­to­ri tuot­taa todel­li­suu­des­sa BKT:stä noin kak­si kol­mas­osaa. Sak­sas­sa pal­ve­lui­den BKT-osuus tosin on vie­lä muu­ta­man pro­sent­tiyk­si­kön kor­keam­pi kuin Suomessa.

    Mis­tä tämä sit­ten joh­tuu? Ken­ties sii­tä, että Sak­sas­sa ei ole juu­tut­tu Ade­nau­e­rin aikai­seen unel­ma­höt­töön savu­piip­pu­teol­li­suu­des­ta vaan tajut­tu, että myös pal­ve­lu­ja voi vie­dä ja vie­dään­kin. “Kor­va­taan vien­ti pal­ve­luil­la” on yhtä jär­ke­väs­ti sanot­tu kuin “kor­va­taan autot Mer­suil­la” tai “kor­va­taan puhe­li­met Samsungeilla”.

  8. Toi­vot­ta­vas­ti edes Ber­lii­nis­sä on kes­tä­vää kehi­tys­tä. Tääl­lä Suo­mes­sa, vih­rei­den olles­sa hal­li­tuk­ses­sa!, Tal­vi­vaa­ra pääs­tää luon­toon mitä huvit­taa. Uusia kai­vok­sia kaa­vail­laan ja Tal­vi­vaa­ra hakee lupaa toi­min­tan­sa kak­si­ker­tais­ta­mi­seen. Tämä on sitä suo­ma­lais­ta kes­tä­vää kehitystä!

    Miten vih­reät ovat niin hil­jaa näis­tä kai­vok­sis­ta. Miten Tal­vi­vaa­ra saa edel­leen jat­kaa? Luu­li­si tämän mit­ta­luo­kan asian ole­van edes jon­kin­lai­nen kyn­nys­ky­sy­mys vihreille…

  9. Evert The Neve­Rest: Suo­mi läh­ti sota­ret­kel­le Hit­le­rin rin­nal­la Neu­vos­to­liit­toa vas­taan ja hävi­si sodan.

    Ja hyväs­tä syys­tä läh­ti­kin. Ilman ope­raa­tio Bar­ba­ros­saa NL oli­si vie­nyt lop­puun tal­vel­la 40–41 sen min­kä aloit­ti ‑39.

    Kos­ka Hit­ler oli päät­tä­nyt kaa­taa Neu­vos­to­lii­ton, lupaa hoi­taa etu­pii­ri­ja­ko lop­puun val­loit­ta­mal­la liit­to­lai­sek­si kaa­vail­tu Suo­mi ei tul­lut. Lupaa vie­dä hom­ma fin­laa­liin kyse­li Molo­tov Ber­lii­nis­sä syk­syl­lä 1940 ja täs­tä on usei­ta saka­lai­sia läh­tei­tä eikä NL:n kaa­vai­le­ma koh­ta­lo Suo­mel­le jää­nyt kenel­le­kään epäselväksi. 

    Eli kai­ken­lai­nen jos­sit­te­lu sii­tä kuin­ka oli­si pitä­nyt tal­vi­so­dan jäl­keen jää­dä puo­lu­eet­to­mak­si voi­daan lopul­li­ses­ti unoh­taa suo­met­tu­mi­sen ajan har­hai­si­na päi­vä­uni­na ja tyh­jän­päi­väi­se­nä toiveajatteluna.

  10. Tom­mi Uscha­nov: Sekä Sak­sas­sa että Suo­mes­sa pal­ve­lusek­to­ri tuot­taa todel­li­suu­des­sa BKT:stä noin kak­si kol­mas­osaa. Sak­sas­sa pal­ve­lui­den BKT-osuus tosin on vie­lä muu­ta­man pro­sent­tiyk­si­kön kor­keam­pi kuin Suomessa. 

    Ensin­nä­kin, mitä sit­ten? Ilmas­sa on kaik­kea muu­ta kuin hap­pea rei­lus­ti enem­män kuin 2/3, joten logii­kal­la­si hapes­ta voi ihan hyvin nip­sais­ta vaik­ka puo­let pois ilman että tun­tuu missään.

    Toi­sek­si Sak­sa­han onkin per­ke­leel­li­nen luok­kayh­teis­kun­ta, jos­sa pas­ka­duu­neis­ta ei mak­se­ta mitään. Ei sem­mois­ta tän­ne kai­va­ta, mie­lum­min istu­te­taan poruk­kaa kortistossa.

    Mut­ta mei­naat­ko että pal­ve­lu­vien­ti voi­si käy­tän­nös­sä olla muu­ta kuin teol­li­suu­den pal­ve­lui­ta? Kos­ka jon­kin­lais­ta pal­ve­lu­vien­tiä me tar­vi­taan kun ker­ran oma teol­li­suus aje­taan alas. Kun ei ole teol­li­suut­ta, ei voi vie­dä teol­li­suus­tuot­tei­ta eikä kyl­lä val­mis­taa nii­tä edes koti­mark­ki­noil­le. Niin­pä kaik­ki teol­li­suus­tuot­teet pitää tuo­da ja se pitää mak­saa vien­nil­lä, täs­sä tapauk­ses­sa siis palveluviennillä.

    Mitä pal­ve­lui­ta me vie­dään esi­mer­kik­si Kii­naan? Voin omas­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta koke­muk­ses­ta ker­toa, että teol­li­suu­den pal­ve­lui­den vien­ti lop­puu sii­nä vai­hees­sa, kun se koko teol­li­suu­den haa­ra on Kii­nas­sa sil­lä siel­lä mis­sä on tuo­tan­to, on val­mis­tus­osaa­mi­nen. Siel­lä mis­sä on val­mis­tus­osaa­mi­nen, on koh­ta par­haat suun­nit­te­lu ja T&K‑insinöörit.

  11. Sylt­ty: Mut­ta mei­naat­ko että pal­ve­lu­vien­ti voi­si käy­tän­nös­sä olla muu­ta kuin teol­li­suu­den palveluita? 

    Pait­si että pal­ve­lu­vien­ti voi olla muu­ta kuin teol­li­suu­den pal­ve­lui­ta, se on sitä jo nyt. Kuten EK tote­aa: “Ulko­maan­kau­pas­sa tär­keim­piä pal­ve­lu­ja ovat lii­ke-elä­män pal­ve­lut. Lii­ke-elä­män pal­ve­luil­la tar­koi­te­taan esi­mer­kik­si laki‑, tilin­pi­to ja hal­lin­to­pal­ve­lui­ta, mai­non­ta ja mark­ki­noin­ti­tut­ki­muk­sia, t&k‑palveluita sekä ark­ki­teh­ti- ja insinööripalveluita.”

    Aika lail­la saa sil­miä siris­tää, että saa kai­ken tämän sul­lot­tua ylei­sot­si­kon “teol­li­suus” alle.

    Mitä pal­ve­lui­ta me vie­dään esi­mer­kik­si Kiinaan?

    No, esi­mer­kik­si itse olen kie­len­kään­tä­jä ja pal­ve­lui­ta­ni (käyt­tö­oh­jei­ta, manu­aa­le­ja ym.) on vie­ty Kii­naan useam­man­kin ker­ran. En usko, että Kii­na on suo­men kään­tä­jien suh­teen oma­va­rai­nen ihan lähivuosikymmeninä.

  12. Tom­mi Uscha­nov: Pait­si että pal­ve­lu­vien­ti voi olla muu­ta kuin teol­li­suu­den pal­ve­lui­ta, se on sitä jo nyt. Kuten EK tote­aa: “Ulko­maan­kau­pas­sa tär­keim­piä pal­ve­lu­ja ovat lii­ke-elä­män pal­ve­lut. Lii­ke-elä­män pal­ve­luil­la tar­koi­te­taan esi­mer­kik­si laki‑, tilin­pi­to ja hal­lin­to­pal­ve­lui­ta, mai­non­ta ja mark­ki­noin­ti­tut­ki­muk­sia, t&k‑palveluita sekä ark­ki­teh­ti- ja insinööripalveluita.”

    Aika lail­la saa sil­miä siris­tää, että saa kai­ken tämän sul­lot­tua ylei­sot­si­kon “teol­li­suus” alle.

    No T&K sekä insi­nöö­ri­pal­ve­lut mene­vät sinne.
    kyl­lä mel­ko sujuvasti. 

    Ongel­ma täs­sä on se, että meil­lä on täl­lä het­kel­lä pal­jon päte­viä insi­nöö­re­jä suh­tees­sa kv-käy­tän­tö­jä osaa­viin päte­viin tilin­tar­kas­ta­jiin ja kirjanpitajiin.

    No, esi­mer­kik­si itse olen kie­len­kään­tä­jä ja pal­ve­lui­ta­ni (käyt­tö­oh­jei­ta, manu­aa­le­ja ym.) on vie­ty Kii­naan useam­man­kin ker­ran. En usko, että Kii­na on suo­men kään­tä­jien suh­teen oma­va­rai­nen ihan lähivuosikymmeninä

    Ihan kiva, mut­ta tuo on mel­ko nic­he alue. En nimit­täin usko että suu­ris­ta mas­sois­ta saadaan
    yhtä päte­viä kie­len­kään­tä­jiä ja kynä­niek­ko­ja kuin sinus­ta. Lisäk­si väi­tän poke­ri­na, täy­sin tutus­tu­mat­ta tilas­toi­hin, että pal­ve­lu­vien­ti Kii­naan on täl­lä het­kel­lä aivan mur­to-osa tavaraviennistä.

    Teol­li­suu­den paras puo­li on sii­nä, että siel­lä oli ja on edel­leen­kin pal­jon sel­lais­ta työ­tä, jos­sa pär­jää vaik­ka ei pär­jäi­si aka­tee­mi­sis­sa pyrin­nöis­sä. On päi­vän­sel­vää että sinun, minun ja Osmon kal­tai­set ihmi­set pär­jää­vät mel­ko­lail­la aina ja kaik­kial­la eikä mei­dän pal­joa tar­vit­si­si mie­tiä tule­vai­suut­ta, jos työ­voi­mam­me koos­tui­si sylt­ty­jen, osmo­jen ja tom­mi uscha­no­vien kloo­neis­ta. Toi­nen teol­li­suu­den hyvä puo­li on sen far­maus­po­ten­ti­aa­li eli teol­li­ses­sa toi­min­nas­sa tar­vi­taan pal­jon monen eri tason asian­tun­ti­joi­ta, ts. siel­tä löy­tyy hyvin tika­pui­ta ja ura­pol­ku­ja aloit­ta­vas­ta insi­nöö­rio­pis­ke­li­jas­ta sin­ne koko­nai­sia sel­lu­teh­das­komplek­se­ja raken­nut­ta­vaan pro­jek­tin­hoi­don huippuammattilaiseen.

    Ei tämä nykyi­sen­mal­li­nen yhteis­kun­ta pysy pys­tys­sä jos vain kaik­kein terä­vin 20% työ­väes­tös­tä kyke­nee osal­lis­tu­maan työelämään.

    (ei, en usko mihin­kään mad max romah­duk­seen, mut­ta jos teol­li­suus aje­taan ulos ja kes­ki­ty­tään pel­käs­tään aivan super-hyper laa­duk­kaa­seen toi­min­taa, niin mate­ri­aa­lis­ta elin­ta­soa tulee rei­va­ta rei­lus­ti alas­päin ksoak oita super-hyper laa­duk­kai­ta työn­te­ki­jöi­tä ei ole kuin mur­to-osa nykyi­ses­tä työvoimasta)

  13. Edel­li­seen jur­nu­tuk­seen loi­vas­ti liit­tyen hyvä kolum­ni Suo­men Kuvalehdessä:

    http://suomenkuvalehti.fi/blogit/nurkanvaltaaja/suomi-on-kerrassaan-ainutlaatuinen-paikka-aina-ennen-vaaleja

    Suo­men ei tar­vit­se kil­pail­la työn hin­nal­la, kos­ka tän­ne kuu­lu­vat kor­kea­palk­kai­set asian­tun­ti­ja­teh­tä­vät. Näin on, kos­ka kai­kis­ta suo­ma­lai­sis­ta voi kou­lut­taa insi­nöö­re­jä. Jos nyt jäl­ki­no­kia­lai­ses­sa maa­il­mas­sa suo­ma­lai­set eivät ole­kaan insi­nöö­ri­kan­saa, maa­il­man paras inno­vaa­tio­jär­jes­tel­mä tekee kai­kis­ta kas­vu­yrit­tä­jiä. Pit­kä­ai­kais­työt­tö­myyt­tä ei tar­vit­se hoi­taa avaa­mal­la työ­mark­ki­noi­ta eikä huol­to­suh­tees­ta tar­vit­se välit­tää, kos­ka tääl­lä kul­tai­ses­sa Poh­jo­las­sa voi­daan luo­da ainut­laa­tui­nen tuot­ta­vuu­den ja inno­va­tii­vi­suu­den taso.

  14. Tom­mi Uscha­nov: No, esi­mer­kik­si itse olen kie­len­kään­tä­jä ja pal­ve­lui­ta­ni (käyt­tö­oh­jei­ta, manu­aa­le­ja ym.) on vie­ty Kii­naan useam­man­kin ker­ran. En usko, että Kii­na on suo­men kään­tä­jien suh­teen oma­va­rai­nen ihan lähivuosikymmeninä.

    Niin, siis että kun Suo­meen tuo­ta­vien kii­na­lais­ten teol­li­suus­tuot­tei­den käyt­tö­oh­jei­den ja manu­aa­lien kään­tä­mi­nen suo­mek­si teh­dään (tois­tai­sek­si) Suo­mes­sa, tämä joten­kin mer­kit­tä­vä osoi­tus sii­tä että pal­ve­lu­vien­ti on riip­pu­ma­ton­ta teollisuudesta?

  15. Pek­ka Taipale:

    Niin, siis että kun Suo­meen tuo­ta­vien kii­na­lais­ten teol­li­suus­tuot­tei­den käyt­tö­oh­jei­den ja manu­aa­lien kään­tä­mi­nen suo­mek­si teh­dään (tois­tai­sek­si) Suomessa

    Ei vali­tet­ta­vas­ti teh­dä enää kaik­kea kään­nös­työ­tä­kään Suo­mes­sa. Kii­na­lai­ses­sa hal­pa­ta­va­ras­sa esiin­tyy koneel­li­ses­ti kään­net­ty­jä käyt­tö­oh­jei­ta. Toki täl­lais­ten kään­nös­ten laa­tu on (vie­lä) luo­ka­ton­ta, mut­ta tek­niik­ka edis­tyy sil­lä­kin alalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.