Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 30.10.2012

Nyt alkaa se aika kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa, jos­sa val­tansa menet­täneet ehtivät vielä tehdä päätök­siä. Kun val­tu­us­tos­ta vai­h­tuu melkein puo­let, tun­tuu vähän nolol­ta tehdä iso­ja poli­it­tisia päätök­siä van­hal­la val­tu­us­tol­la. Tälle nyt ei kuitenkaan voi mitään. Kaupungille on tehtävä esimerkik­si bud­jet­ti. (esi­tys­lista)

 

Capel­lan puis­to­tien kort­telei­den asemakaavaluonnos

Nyky­isin saamme nämä kaa­vat pdf-tiedos­toina ja yritämme tihru­ta niitä tietokoneemme näytöltä. Tämä muo­dostaa ongel­man mit­takaa­van kanssa. Tässä kaavas­sa lukee, että se on piir­ret­ty mit­takaavas­sa 1:1000, mut­ta tämä ei tietokoneen näytöl­lä tarkoi­ta yhtään mitään. Halu­an mit­ta­janan!

Havain­neku­va

Kolme kort­telia, pääosin asum­ista ja korkeisi­in raken­nuk­si­in rajoit­tuval­ta osalta toimis­toa. Mikko Särelä kiin­nit­ti huomio­ta siihen, että tämä toimis­toko­rt­teli on ”jalustal­la”, mikä tarkoit­taa, että kolme alin­ta ker­rosta on pysäköin­tiä. Ei ole luon­non­la­ki, että pysäköin­tik­er­rokset ovat ankean näköisiä, mut­ta kovin tavanomaista se kyl­lä on. Lop­putu­los voi käveli­jän silmin muis­tut­taa Itäkeskusta.

Kort­teleista kak­si on tarkoi­tus antaa kump­panu­uskaavoituk­sen ehdoin ATT:lle. Jos mietitään, mikä voisi men­nä vikaan, niin vikaan voisi men­nä esimerkik­si se, että yksi kort­teli yhdel­lä raken­nut­ta­jal­la voi muis­tut­taa liikaa Ruo­ho­lahtea. Tosin lis­tatek­stis­säkin tähän uhkaan oli varauduttu.

Tämä on kaaval­u­on­nos, jon­ka poh­jal­ta on tarkoi­tus toteut­taa ideak­il­pailu. Lop­ulli­nen kaa­va tehdään, kun ideat on saatu.

Kun tämä kaa­va on joskus valmis, se vas­taan run­saan kuukau­den osu­ut­ta viras­ton määräl­li­sis­sä tavoit­teis­sa. Luon­nok­sia ei lasketa.

Por­nais­ten niemen kaava

Yksi Helsin­gin hienoimpia kohtia. Kävelysil­ta on muuten nimet­ty Mat­ti Väisäsen mukaan. Van­taan­joen putouk­sen ala­puolisen altaan ranta. Kaavaa tarvi­taan, että aluet­ta voidaan kun­nos­taa. Luulin tämän ole­van kun­nos­sa,  mut­ta päivys­tävä kaupunkiekolo­gi huo­maut­ti, että eteläisem­pi koira­puis­toista sijait­see väärin. Siitä val­uu rav­in­tei­ta viereiseen lehtoon, eikä lehto halua ravinteita.

Munkkivuoren ratik­ka

Viras­to on selvit­tänyt ajatuk­sen jatkaa vain nelosta Munkkivuoreen ja toden­nut ajatuk­sen huonok­si. Liiken­nöin­tikus­tan­nuk­set kas­va­vat. Vähän protestoin näitä laskelmia vas­taan. Niistä puut­tuu se, että on paljon mukavam­paa matkus­taa tasais­es­ti kulkevas­sa ratikas­sa kuin täri­sevässä bus­sis­sa. Jos matkus­ta­ja val­it­see oman mukavuuten­sa takia hitaam­man ratikan, kun voisi men­nä nopeam­mal­la bus­sil­la, syn­tyy tap­pi­o­ta, kos­ka mukavu­us ei ole laskel­mas­sa mukana, mut­ta menetet­ty aika on. Ekon­o­mistik­oulu­tuk­sen saa­neen silmis­sä tämä on absur­dia, kos­ka tuo val­in­ta osoit­taa, että asi­akas pitää hitaam­paa ratikkaa parem­pana. Nyt kyl­lä tun­nuste­taan ratikan bus­sia pienem­pi nousu­vas­tus (oliko­han ter­mi oikein?) mut­ta tämä muut­tuu laskel­mas­sa hyödyk­si vain, jos se lisää joukkoli­iken­teen suo­sio­ta ja/tai lip­putu­lo­ja. Jos nousu­vas­tuk­sen ero vas­taa kolmea min­u­ut­tia mat­ka-ajas­sa, se pitäisi hin­noitel­la kol­men min­uutin hintaiseksi.

Näyt­tää kuitenkin real­is­tisem­mal­ta yrit­tää vain katkaista tuo kytken­tä tun­neli­in. Selvitet­täköön siis sitä, miten Turun­väylä on mah­dol­lista ylit­tää tasos­sa ilman tunnelia.Tästähän täl­lä blogilla on keskustel­tu jo viikko. Samal­la voi tutkia muitakin reit­ti­vai­h­toe­hto­ja. Esimerkik­si sel­l­aista, jos­sa ratik­ka menee Huopalah­den ase­malle tai muuten vain yhyt­täisi jokeriratikan.

Tiivistämiskaa­va Vartioharjussa

Van­hen­tunut väljä asuin- ja teol­lisu­uskaa­va kor­jataan yleiskaa­van mukaisek­si ker­rostalokaavak­si Itäväylän var­rel­la Var­tio­har­jus­sa. (Höh: Por­vooseen menevä pyöräre­it­ti katken­nee raken­nustöi­den ajaksi)

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lausun­to metron kap­a­siteetin riit­tävyy­destä lyhy­il­lä junilla

Riit­tää toden­näköis­es­ti, mut­ta use­ampi joutuu sei­so­maan. Näin se var­maankin on, mut­ta kyl­lä oli tyh­mä päätös aikanaan lyhen­tää asemia.

Lausun­nos­sa alle­vi­ivataan näkyvästi ja aiheel­lis­es­ti, että kap­a­siteetin riit­tävyys edel­lyt­tää ratikkasil­taa Kru­unuvuoren­ran­taan, jot­ta sekin väki ei tunkisi ahtaisi­in metroihin.

Kun pam­flet­timme Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä pan­naan toimeen, kap­a­siteet­ti ei riitä, mut­ta mepä esitämme lisää raidey­hteyk­siä metron taakkaa helpottamaan.

56 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 30.10.2012”

  1. Se olin minä joka niistä koira­puis­toista haukkui (pun intend­ed). Tiedä kuin­ka suuri ja toden­näköi­nen ongel­ma, mut­ta mah­dolli­nen. Sem­minkin, kun tuo maas­to vähän viet­tää sinne lehtoon päin. Kevääl­lähän nuo rav­in­teet lev­iää, sulamisvesien mukana.

    Voi sen kor­ja­ta esim. kun­non oji­tuk­sel­lakin, mut­ta hel­poin­ta olisi var­maan siirtää se eteläisem­pi koira-aitaus sen parkkipaikan ja tien viereen. Ei sille mitään estet­tä liene?

    Se on pakko yrit­tää vaikut­taa nyt täl­lä tasol­la, kun Otso kuitenkin menee kaup­su­lau­takun­taan, eikä sit­ten ole enää ketään tut­tu­ja YTLK:ssa 🙂

  2. “Tässä kaavas­sa lukee, että se on piir­ret­ty mit­takaavas­sa 1:1000, mut­ta tämä ei tietokoneen näytöl­lä tarkoi­ta yhtään mitään. Halu­an mittajanan!”

    Onhan siinä kuvan alare­unas­sa 100 metrin mit­tatikut. Koko kuvan lev­eys näyt­täisi ole­van noin 380 metriä.

    Peri­aat­teessa kyl­lä tietokoneen näytönkin voi suh­teut­taa. Acro­bat Prossa (mut­ta var­maan myös mak­sut­tomas­sa Adobe Read­eris­sa) on dpi-ase­tus, jol­la voi skaala­ta 100 % zoomin näyt­tämään pdf:n luon­nol­lises­sa koos­sa. Sen voi tehdä vaik­ka käsin niin, että avaa A4-doku­mentin, aset­taa 100 % zoomi­in ja säätää sit­ten dpi-ase­tus­ta A4-arkin avul­la niin, että arkin koko on näytöl­lä ja paper­il­la sama.

    Lisäk­si ohjel­mas­ta pitäisi löy­tyä mit­taustyökalu, joka ilmoit­taa pdf:istä valmi­ik­si sent­time­tre­jä, näytöstä riip­pumat­ta. Pdf:llähän on aina jokin sivukoko määritet­tynä. Se ei ole koskaan vain pik­se­leitä, vaan aina jos­sakin fyy­sisessä koossa.

  3. Munkkivuoren ratikan osalta on nyt selvitet­ty vai­h­toe­hto­ja, mah­dol­lisia ja mah­dot­to­mia, riit­tävästi. Ei kan­na­ta enää selvit­tää, nyt on aika siir­tyä teko­vai­heeseen. Siis määrätä virkamiehet tekemään han­ke­su­un­nitel­maa siten, että tämä nyt esitet­ty vai­h­toe­hto saadaan liiken­teeseen esim. 2015 men­nessä. Joku aikataulu on virkamiehille annet­ta­va, muuten asia ei etene.

    Huopalah­den­ti­estä ja Jok­erista en olisi huolis­sani – se Huopalah­den­tien ratik­ka toteu­tuu sit­ten Jok­erin myötä ja on erilli­nen han­ke, jolle kyl­lä riit­tää matkustajia.

  4. Por­voon suun­taan voi muuten hyvin ajaa myös Var­tiokylän­ti­etä tai (Mar­janiemen ranto­jen jatkok­si) maise­mare­it­tiä Varjakanvalkama–Linnavuorentie…

    1. Yritän vält­tää sitä Var­tiokylän­ti­etä, kos­ka siinä oikeas­t­aan pakote­taan pyöräil­i­jä aja­maan alamäessä hen­gen­vaar­al­lis­es­ti jalka­käytäväl­lä niin, että näkyvyys pihali­it­tymille on nol­la. Jos sieltä paukkaa auto eteen, auto on tietysti syylli­nen, mut­ta se ei paljon lohdu­ta. Minus­ta onväärin pakot­taa fil­lari jalka­käytävälle olo­suhteis­sa, jois­sa tur­val­lis­es­ti ei voi ajaa kuin korkein­taan kahtakymppiä.

  5. Joel Jalka­nen:
    Se olin minä joka niistä koira­puis­toista haukkui (pun intend­ed). Tiedä kuin­ka suuri ja toden­näköi­nen ongel­ma, mut­ta mah­dolli­nen. Sem­minkin, kun tuo maas­to vähän viet­tää sinne lehtoon päin. Kevääl­lähän nuo rav­in­teet lev­iää, sulamisvesien mukana.

    Hei haloo…

    Aivan tuon kaa­va-alueen viereen, siihen lehtoon las­kee hai­se­va avoviemäri suo­raan jät­teenkäsit­te­ly­fir­man tontilta. 

    Niin, koira-aitaushan tässä on ongelma.

  6. Esi­tys­lista:
    “Kalasa­ta­man keskuk­sen korkean rak­en­tamisen aiheut­ta­mat vaiku­tuk­set kaa­va-alueelle ovat huo­mat­ta­vat. Näitä haastei­ta sekä mui­ta ase­makaava­muu­tok­sen vaiku­tuk­sia tul­laan tark­ista­maan kaavoitustyön edetessä mm. alueesta jär­jestet­tävän ideak­il­pailun avulla.”

    Kalasa­ta­man keskuk­sen varjostusselvitys:

    “2. KESKUKSEN POHJOISPUOLISET KORTTELIT
    Tor­nit var­josta­vat merkit­tävästi kah­ta välit­tömästi keskuk­sen pohjois­puolelle ole­vaa kort­telia. Kort­telei­den suun­nit­telus­sa tulee huomioi­da keskuk­sen var­jos­tus­vaiku­tus toim­into­jen sijoit­telus­sa. Eri­tyis­es­ti asumisen sijoit­tamista var­joisim­mille julk­i­sivun osille tulisi välttää.”
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Paatos/2012/Ksv_2012-04–17_Kslk_13_Pk/EFB62F3E-C1B6-43C4-8716–37320532F431/Liite.pdf

    -> Onko nyt tarkoi­tus lait­taa kaupun­gin vuokra-asu­jat ton­tille johon ei paista sädet­täkään aurinkoa? Muis­tut­taa vähän opiske­li­japolo­jen kohtaloa Lah­den­tien alus­sa, jos­sa opiske­li­ja-asun­to­la raken­net­ti­in mootori­tieli­it­tymän melu­aleelle “hotel­li­ton­tille”.

  7. KariS: Hei haloo… 

    Aivan tuon kaa­va-alueen viereen, siihen lehtoon las­kee hai­se­va avoviemäri suo­raan jät­teenkäsit­te­ly­fir­man tontilta. 

    Niin, koira-aitaushan tässä on ongelma.

    Haloo itselle­si. Että kos­ka alueel­la on jo kuor­mi­tus­ta, sitä voidaan ihan hyvin vielä lisätä?

    Koira-aitausasi­aan ei kan­na­ta kauheasti tuh­la­ta voimavaro­ja, pieni asi­a­han se on, mut­ta jos se olisi hel­posti hoidet­tavis­sa tai ainakin lieven­net­tävis­sä, niin mik­sei? Sanokaa, mik­si sen aitauk­sen pitää olla sil­lä niityl­lä juuri tuol­la kohdal­la niin kyl­lä minä uskon.

    Lisäk­si se oja las­kee mereen ja rehevöit­tää ennen kaikkea ranto­jaan. Tonne luoteis­re­unalle sen vaiku­tus tuskin kauheasti ulottuu(?)

  8. Osmo:

    Minus­ta on väärin pakot­taa fil­lari jalka­käytävälle olo­suhteis­sa, jois­sa tur­val­lis­es­ti ei voi ajaa kuin korkein­taan kahtakymppiä. 

    Lap­sien kanssa usein jalka­käytävil­la liikku­vana voin tode­ta, ettei siel­lä jalka­käytäväl­lä muu­laisia olo­suhtei­ta olekaan.

    Siis käveli­jöille.

  9. Miltä-näyt­tää-ruu­tu väit­tää min­un kir­joit­ta­van tätä kel­lo 13:51. Eikä. Nyt on 23:37.

    Jus­si:
    -> Onko nyt tarkoi­tus lait­taa kaupun­gin vuokra-asu­jat ton­tille johon ei paista sädet­täkään aurinkoa? Muis­tut­taa vähän opiske­li­japolo­jen kohtaloa Lah­den­tien alus­sa, jos­sa opiske­li­ja-asun­to­la raken­net­ti­in mootori­tieli­it­tymän melu­aleelle “hotel­li­ton­tille”.

    Kir­joitin seu­raa­van ennen kuin olin näh­nyt tuo­ta. Samaa uumoilen ja kiroan. Mukana pari muu­takin seikkaa.

    Tästä eteen­päin Ode (väliot­sikot minun):

    PYSÄKÖINTIKERROKSET

    — - — Kolme kort­telia, pääosin asum­ista ja korkeisi­in raken­nuk­si­in rajoit­tuval­ta osalta toimis­toa. Mikko Särelä kiin­nit­ti huomio­ta siihen, että tämä toimis­toko­rt­teli on ”jalustal­la” mikä tarkoit­taa, että kolme alin­ta ker­rosta on pysäköin­tiä. Ei ole luon­non­la­ki, että pysäköin­tik­er­rokset ovat ankean näköisiä, mut­ta kovin tavanomaista se kyl­lä on. Lop­putu­los voi muis­tut­taa Itäkeskusta. 

    Onko geo- tai vesiteknis­es­ti ihan mah­do­ton­ta kaivaa niitä peltisikalu­o­lia maan­pin­nan alle? Autot kai aja­vat ramp­pia yhtä hyvin alas- kuin ylöspäin, eikä kaar­avaras­to luon­non­va­l­oa tarvitse. Olisi ihmisyy­den ja kult­tuurin voit­to, jos ne saisi edes painu­maan lähem­mäk­si helvettiä.

    Seu­raavas­sa san­otun voi yleistää koske­maan kaikkia vas­taavia hankkeita.

    Vaik­ka ei edes puhut­taisi katu­maise­mas­ta mitään, on jotenkin tolku­ton­ta, että pysäköin­ti­laitok­sen takia tihiön toimis­totöt­terö tai mikä tahansa var­jostaa ympäristöään kolme ker­rosta korkeam­min. Ja vaikkei var­jo juuri siinä paikas­sa hait­taisikaan, saman räys­täs­lin­jan alle voisi saa­da enem­män hyö­tyneliöitä siirtämäl­lä fiude­varas­ton kel­lari­in, eikö mitä?

    Unelmiemme tule­vaisu­udessa biile­jä ei tietenkään olisi enää niin paljon. Oletet­tavaa on, että tornin jalus­tana ole­vat pysäköin­tik­er­rokset olisi suh­teel­lisen help­poa muut­taa myöhem­min aputiloista tos­i­toim­i­tiloik­si. Se kyl­läkään ei vaikut­taisi var­jos­tus­point­ti­in eikä varsinkaan katu­ti­lan ole­muk­seen, ellei muu­tos ulot­tuisi (ylhäältä aloitet­tuna) katuk­er­rokseen asti.

    Toisaal­ta taas joskus vapau­tu­va (ja tar­jon­nan myötä halpene­va?) maanalainen varas­to- tai tapah­tu­mati­la keskeisel­läkin seudul­la var­maan sit­ten ilah­dut­taisi joitakui­ta taho­ja, niinku elinkei­noelämää ja treenikämp­päväkeä, vaik­ka sinne ei kokopäiväisiä työ­paikko­ja kauhean ker­naasti sijoittaisikaan.

    Tosin päivit­täis-hehtaarimyymälät — joi­ta ei pitäisi tehdä — ovat jo nytkin myyrien maail­maa. Rautakaup­pa, huonekalu- tahi kodinkoneli­ike, kier­rä­tysmes­ta tms., joka myy joko käsinkan­net­tavaa tai fir­man pakul­la koti­in kul­jetet­tavaa tavaraa ja samal­la tarvit­see myymälän lisäk­si paljon varas­to- ja esit­te­lyti­laa, saat­taisi olla pas­seli hal­tu­unot­ta­ja, sit­ten kun.

    Itäkeskus oikeas­t­aan on ankea vain muutenkin ankeal­ta motar­il­ta kat­sot­tuna (tuo­takin vaikutel­maa voisi kai lieven­tää istu­tuksin). Jopa se ruu­vikierteinen p‑säiliö itäpäässä on kohtu­ullisen kestet­tävä omas­sa raken­nus­taiteel­lises­sa yhtey­dessään. Paljon enem­män mua häir­it­sevät lähelle tehty S‑laatikko ja ne kiro­tut markki­noin­tiämyröin­nit sisäl­lä Kaup­pakeskus-bulik­sel­la. Yritän vält­tää käymistä.

    RATIKKA JA TURUNVÄYLÄ

    — - — Viras­to on selvit­tänyt ajatuk­sen jatkaa vain nelosta Munkkivuoreen ja toden­nut ajatuk­sen huonok­si. Liiken­nöin­tikus­tan­nuk­set kas­va­vat. Vähän protestoin näitä laskelmia vas­taan. Niistä puut­tuu se, että on paljon mukavam­paa matkus­taa tasais­es­ti kulkevas­sa ratikas­sa kuin täri­sevässä bus­sis­sa. Jos matkus­ta­ja val­it­see oman mukavuuten­sa takia hitaam­man ratikan, kun voisi men­nä nopeam­mal­la bus­sil­la, syn­tyy tap­pi­o­ta, kos­ka mukavu­us ei ole laskel­mas­sa mukana, mut­ta menetet­ty aika on. Ekon­o­mistik­oulu­tuk­sen saa­neen silmis­sä tämä on absur­dia, kos­ka tuo val­in­ta osoit­taa, että asi­akas pitää hitaam­paa ratikkaa parem­pana. Nyt kyl­lä tun­nuste­taan ratikan bus­sia pienem­pi nousu­vas­tus (oliko­han ter­mi oikein?) mut­ta tämä muut­tuu laskel­mas­sa hyödyk­si vain, jos se lisää joukkoli­iken­teen suo­sio­ta ja/tai lip­putu­lo­ja. Jos nousu­vas­tuk­sen ero vas­taa kolmea min­u­ut­tia mat­ka-ajas­sa, se pitäisi hin­noitel­la kol­men min­uutin hintaiseksi. 

    Voiko tuolle lasken­takaavalle — sen pain­o­tuk­sille — tehdä mitään? Voiko lau­takun­ta ehdot­taa tarkistusta?

    Onhan tiet­ty tot­ta, että hitaampi mat­ka mak­saa tilaa­jalle enem­män (kalus­ton pääo­maku­lut, kul­jet­ta­jien palk­ka) mut­ta mukavu­us lisää lip­putu­lo­ja mikäli jotkut sen ansios­ta jät­tävät auton­sa kadun­var­teen ja han­kki­vat kausilipun.

    Taas ker­ran: kysymys on myös kaupunkiku­vas­ta ja ‑kult­tuurista, viihty­isyys­palvelus­ta. Ken­ties jopa hyvähköistä mut­ta fik­su­ista veronmaksajista.

    Menee ohi aiheesta, mut­ta ihanteel­lista olisi, jos auton­o­mis­ta­jat vielä saataisi­in siirtämään har­voin käytet­ty kär­ryn­sä kadun­var­sil­ta ja pihoil­ta edes jonkin ver­ran syr­jem­mäk­si. Kun­han sel­l­aisia syr­jä­paikko­ja ja ‑laitok­sia olisi. Voiko sel­l­aista van­hoil­la alueil­la edis­tää? Kadun­var­si-asuka­s­paikko­jen rank­ka karsin­ta tai ainakin markki­nahin­noit­telu okei. Mut­ta pureeko mikään kun­nalli­nen pakko­val­ta taloy­htiöi­den pihoi­hin, jos yhtiön sisäl­lä jyrää joidenkuiden meiltä-ei-mitään-ote­ta-hen­ki? Mil­lä lihak­sil­la kan­takaupun­gin umpiko­rt­telip­i­hat on saatu suures­sa määrin siiv­o­tuik­si — onko aina tarvit­tu jotain kiin­teistöko­htaista porkkanaa? Has­sua etten tiedä tai ainakaan muista.

    Näyt­tää kuitenkin real­is­tisem­mal­ta yrit­tää vain katkaista tuo kytken­tä tun­neli­in. Selvitet­täköön siis sitä, miten Turun väylä on mah­dol­lista ylit­tää tasos­sa ilman tunnelia. 

    Mil­lä aikatähtäyk­sel­lä sitä tun­nelia tupute­taan, sikäli mikäli? Ja sinetöisikö se väistämät­tä väylän motariluonteen?

    Mis­sä ajas­sa ratikka­tien rak­en­teet kuo­let­taisi­vat itsen­sä? Onko mah­dol­lista ennen veden­paisumus­ta päästä siihen, että taa­ja­ma-alueel­la ratikat pää­sevät aina pysähtymät­tä samas­sa tasos­sa isonkin kadun yli?

    Samal­la voi tutkia muitakin reit­ti­vai­h­toe­hto­ja. Esimerkik­si sel­l­aista, jos­sa ratik­ka menee Huopalah­den ase­malle tai jok­eri­ratikan luo. 

    Suo­tavaa olisi. Eikä sitä Huopalah­den­tien lin­jaus­takaan saisi tehdä mah­dot­tomak­si. Nopeahko maan­päälli­nen lin­ja Huopalahdes­ta Munkan ja Meikun ohi Töölöön olisi kai harkin­nan arvoinen juttu.

    METRON AHTAUS VAI VÄLJYYS JA VAIHTO – JOS PITÄÄ PAHOISTA VALITA

    — - — Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lausun­to metron kap­a­siteetin riit­tävyy­destä lyhy­il­lä junilla

    Riit­tää toden­näköis­es­ti, mut­ta use­ampi joutuu sei­so­maan. Näin se var­maankin on, mut­ta kyl­lä oli tyh­mä päätös aikanaan lyhen­tää asemia. Lausun­nos­sa alle­vi­ivataan näkyvästi ja aiheel­lis­es­ti, että kap­a­siteetin riit­tävyys edel­lyt­tää ratikkasil­taa Kru­unuvuoren­ran­taa, jot­ta sekin väki ei tunkisi ahtaisi­in metroihin. 

    Näin on perkele. Siitä, mitä sei­somis­pakko vaikut­taa joukkokulkemisen kil­pailukykyyn, ei ole paljon pukahdettu.

    Mut­ta nyt: rauhal­lisi­na aikoina var­maankin voidaan ajel­la kohtu­umukavasti kah­den vaunuparin junil­la idästä län­teen. Ruuh­ka-aikoina saat­taa olla parem­pi vai­h­toe­hto ajaa Kaukoidästä Kamp­pi­in kol­men vaunuparin junil­la ja vai­h­dat­taa siinä kah­den vaunuparin kalui­hin. Tört­töä ja tylsää.

    Kumpi on parem­pi, kak­sipätkäisiä koko matkan vai vai­h­to lai­turil­ta toiselle, on syytä arvioi­da melkoisel­la huolel­la ja harhat­toma­l­la kaavalla.

  10. “Näyt­tää kuitenkin real­is­tisem­mal­ta yrit­tää vain katkaista tuo kytken­tä tun­neli­in. Selvitet­täköön siis sitä, miten Turun väylä on mah­dol­lista ylit­tää tasos­sa ilman tunnelia.Tästähän täl­lä blogilla on keskustel­tu jo viikko. Samal­la voi tutkia muitakin reit­ti­vai­h­toe­hto­ja. Esimerkik­si sel­l­aista, jos­sa ratik­ka menee Huopalah­den ase­malle tai muuten vain yhyt­täisi jokeriratikan.”

    Kek­sute­lut j o viikko. Eikö pikem­min voisi sanoa v a s t a viikko. 

    Pitäsi kai vähän jatel­la miten hom­maa jatketaan.

  11. Onko nyt tarkoi­tus lait­taa kaupun­gin vuokra-asu­jat ton­tille johon ei paista sädet­täkään aurinkoa? Muis­tut­taa vähän opiske­li­japolo­jen kohtaloa Lah­den­tien alus­sa, jos­sa opiske­li­ja-asun­to­la raken­net­ti­in mootori­tieli­it­tymän melu­aleelle “hotel­li­ton­tille”.

    Enpä usko, että tuol­la on sen kum­mem­paa kuin Mer­i­haan alem­mis­sa ker­roksis­sa tai Töölön kiv­i­talo­jen ensim­mäi­sis­sä asuinker­roksis­sa. Luulen, että tuolle paikalle Kalasa­ta­man tule­van keskuk­sen viereen moni opiske­li­ja menisi var­joisaan kämp­pään todel­la paljon mielu­um­min kuin Lah­den­väylän ja Koske­lantien liittymään.

  12. Samal­la voisi esit­tää kysymyk­sen siitä, mik­si ne kaik­ista pohjoisim­mat ton­tit Her­man­nin ranta­tien var­rel­la ovat niin suuria. Tulee Her­man­nin rantatielle jalankulk­i­jan näkökul­mas­ta huono julk­i­sivu täl­lä peri­aat­teel­la. Tuo pitäisi pilkkoa samal­la taval­la neljään osaan kuin itäpuolel­la korttelia.

  13. Mikko Särelä kiin­nit­ti huomio­ta siihen, että tämä toimis­toko­rt­teli on ”jalustal­la”, mikä tarkoit­taa, että kolme alin­ta ker­rosta on pysäköin­tiä. Ei ole luon­non­la­ki, että pysäköin­tik­er­rokset ovat ankean näköisiä, mut­ta kovin tavanomaista se kyl­lä on. Lop­putu­los voi käveli­jän silmin muis­tut­taa Itäkeskusta.

    Suurin vahinko tapah­tuu jo siinä, ettei katu­ta­sos­sa ole jalankulk­i­jalle mitään. Se, onko lop­putu­lok­se­na tyhjää seinää vai jotain muu­ta, on sivu­seik­ka. Ei näin, täl­lä paikalla pitäisi olla kantakaupunkia.

  14. Auro­ran sil­ta näyt­tää vih­doin valmis­tu­van. Net­tikeskustelu­jen perus­teel­la mon­et tun­tu­vat pitävän sil­taa turhan kalli­ina ja tarpeet­tomana. Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la näke­myk­siäsi sil­las­ta. Minkä takia se piti rak­en­taa, ja seu­raako myöhästymis­es­tä minkään­laisia sank­tioi­ta urakoitsijalle?

    1. Sank­tioista en tiedä. Pitäisi tietysti seu­ra­ta, sil­lä jos sakkopy­kälää ei sopimuk­ses­sa ole, kaikkai myöhästyy. Tuos­sa sil­las­sa ja sen hin­nas­sa on kaupunkiku­vaa enem­män kuin pyöräyhteyttä.

  15. Osmo Soin­in­vaara: Yritän vält­tää sitä Var­tiokylän­ti­etä, kos­ka siinä oikeas­t­aan pakote­taan pyöräil­i­jä aja­maan alamäessä hen­gen­vaar­al­lis­es­ti jalka­käytäväl­lä niin, että näkyvyys pihali­it­tymille on nolla

    Jos Itäväylän viere­inen pyörätie pois­tuu käytötä, minä ainakin ryh­dyn aja­maan Por­vooseen Vuosaaren sata­man kaut­ta. Eli
    joten­sakin näin: http://goo.gl/maps/HDJiV . Kos­ka yleen­sä ei ole kiire mihinkän pyörälenkil­lä, voi hyvin ajaa hie­man pidem­pää reittiä.

    1. Min­ulle se on kesäi­nen arkiy­hteys, jos­sa tarkoituk­se­na on päästä per­ille. Var­tiokylän­tien reit­ti on yhtä nopea, ja tuskin siitä autoradal­la ajamis­es­ta nyt sakko­joa tulee, kos­ka näkee­hän poli­isikin, että yhteys­jalka­käytäväl­lä ajo on vaar­al­lista tont­tili­it­tymien takia.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takuin­nal­la ei ole bud­jet­ti­val­taa määrätä rak­en­ta­maan jokin raideyhteys.

    Lau­takun­ta voi silti määrätä tekemään han­ke­su­un­nitel­man. Siinä menee vuosi. On sit­ten hyvää aikaa neu­votel­la kulis­seis­sa rahat. Niitä tarvi­taan “vas­ta” 2014 budjettiin.

    1. Bud­jetista neu­vbotel­laan tänään. Siinä on investoin­tiko­hteet myös tuleville vuosille. Jos saa­vat rahat Munkkivuoren ratikkaan, toki se suunnitellaan.

  17. Osmo:

    “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lausun­to metron kap­a­siteetin riit­tävyy­destä lyhy­il­lä junilla
    Riit­tää toden­näköis­es­ti, mut­ta use­ampi joutuu sei­so­maan. Näin se var­maankin on, mut­ta kyl­lä oli tyh­mä päätös aikanaan lyhen­tää asemia.”

    Eikö kukaan ole vielä huo­man­nut, että lyhyet junat ovat yksi parhaista keinoista lisätä pyöräi­lyn kulku­ta­pao­su­ut­taa Helsingis­sä? Jos ja kun met­rossa joutuu sei­so­maan — ja monis­sa vaunuis­sa on tukah­dut­ta­van kuuma seistä ilmas­toin­nin ja narikoiden puut­teen takia — on ihan sama hikoil­la fil­lar­il­la idästä keskustaan. 

    Voisiko kuitenkin samal­la hoitaa kelpo pyörä­tien tai jopa pyöräkai­stat metrovart­ta pitkin päät­tereiltä keskus­taan. Säästyneil­l­lä kym­me­nil­lä miljoonil­la voisi ehkäpä saa­da melkein­pä Köpik­sen pyörähigh­way­ta vas­taa­vat reitit.

    Vähin­täänkin voisi päällystää Kulosaaren sil­lan KLV:n uusiksi.

  18. Vilel Kom­si kirjoitti:

    “Itäkeskus oikeas­t­aan on ankea vain muutenkin ankeal­ta motar­il­ta kat­sot­tuna (tuo­takin vaikutel­maa voisi kai lieven­tää istu­tuksin). Jopa se ruu­vikierteinen p‑säiliö itäpäässä on kohtu­ullisen kestet­tävä omas­sa raken­nus­taiteel­lises­sa yhtey­dessään. Paljon enem­män mua häir­it­sevät lähelle tehty S‑laatikko ja ne kiro­tut markki­noin­tiämyröin­nit sisäl­lä Kaup­pakeskus-bulik­sel­la. Yritän vält­tää käymistä.”

    Olin kym­menisen vuot­ta sit­ten muu­ta­man vuo­den opet­ta­jana Itäkeskuk­sen lukios­sa, ja muutenkin joudun aika usein sitä kaut­ta kulkemaan.

    Kat­sel­lessani uut­ta tyy­likkään (tai ankean) har­maa­ta Pris­maa Itäväylän ja Kehä I:n risteyk­sessä totesin mielessäni sllä ole­van defini­itisti yksi hyvä puoli: Se nos­ti Itäkeskuk­sen kaup­pakeskuk­sen arkkite­hton­ista arvoa silmis­säni- ja kai muidenkin silmissä.

  19. Osmo Soin­in­vaara: Yritän vält­tää sitä Var­tiokylän­ti­etä, kos­ka siinä oikeas­t­aan pakote­taan pyöräil­i­jä aja­maan alamäessä hen­gen­vaar­al­lis­es­ti jalka­käytäväl­lä niin, että näkyvyys pihali­it­tymille on nol­la. Jos sieltä paukkaa auto eteen, auto on tietysti syylli­nen, mut­ta se ei paljon lohdu­ta. Minus­ta onväärin pakot­taa fil­lari jalka­käytävälle olo­suhteis­sa, jois­sa tur­val­lis­es­ti ei voi ajaa kuin korkein­taan kahtakymppiä.

    Aika tyyp­il­listä pyöräil­i­jä kom­men­toin­tia. Entä jos sieltä pihal­ta tulee eteen lap­si? Nopeus on sovitet­ta­va tilan­net­ta varten.

    Olisikin hyvä jos pyöräil­i­jöille saataisi­in nopeusra­joituk­set esimerkik­si 15 km/h ja kaupungis­sa 10 km/h ja päiväsakko­jär­jestelmä, saat­taisi vähän rauhoit­tua se törkeä tois­t­en ihmis­ten vaarantaminen.

    1. Tässä kohdas­sa pyöräil­i­jän pakot­tamises­sa jalka­käytävälle ei ole mitään järkeä. Auto­jen nopeusra­joi­tus on 30 km/h (muis­taak­seni) joten on paljhon tur­val­lik­sem­paa ajaa ajo­radal­la kuin jalkakäytävällä.

  20. Osmo Soin­in­vaara: Bud­jetista neu­vbotel­laan tänään. Siinä on investoin­tiko­hteet myös tuleville vuosille. Jos saa­vat rahat Munkkivuoren ratikkaan, toki se suunnitellaan.

    Ne yli seu­raa­van vuo­den menevät on ennenkin ollut viit­tel­lisiä, ainakin päätellen siitä miten ovat toteu­tuneet. Lau­takun­ta voi ihan hyvin päät­tää että ede­teään han­ke­su­un­nitel­maan, bud­jet­tikin sit­ten tarkentuu.

  21. Nelosen hän­tää on näköjään heilutel­tu ja des­i­maale­ja tutkit­tu, ei siitä enempää. 

    Palve­lu­ta­so riip­puu myös siitä, miten mat­ka jatkuu keskus­taan. Nelo­nen on Helsin­gin rataverkos­sa ”kauko­ju­na”. Suoritet­tuaan keräi­lyte­htävän­sä Munkkivuores­sa, sen pitäisi men­nä suor­in­ta tietä cityyn, jonne suurin osa matkus­ta­jis­takin on menossa.

    Kaikkein hölmöin vai­h­toe­hto olisi vetää nelo­nen Runeberginkat­ua pitkin Hieta­lah­teen, sit­ten meil­lä olisi kahdek­sikon kanssa kak­si lin­jaa Töölöstä, joil­la kum­mal­lakaan ei pää­sisi Rautatieasemalle.
    Ei ole myöskään loogista vetää kak­sia saman­su­un­taisia kisko­ja 300 m:n välein , peit­to ei siitä paljon parane. 

    Lisäk­si Töölönkatu menee pilalle sekä kaupunkiku­val­lis­es­ti, että liiken­teel­lis­es­ti. Toisaal­ta se menee tukkoon, kun eril­lisiä raitio­vaunukaisto­ja ei sovi, toisaal­ta auto­jen nopeudet kiihtyvät, jos kadun­var­si­parkkipaikat poistetaan.

    Sen sijaan Meche­lininkadun bule­vardil­la on Son­ckin suun­nitelmien jäljiltä valmi­ina keskikaista kiskoille. Sitä kaut­ta kulke­va lin­ja palvelisi parem­min Töölön län­siosia ja rantavyöhyket­tä. Logis­tis­es­ti olisi järkevää laa­jen­taa kol­mosen pohjoista ren­gas­ta ja vetää kiskot Man­ner­heim­intien ylitse Meche­lininkadulle. Sieltä se voisi jatkaa Arka­di­ankat­ua Lasi­palat­sille. Näin kol­mosen Man­ner­heim­intieltä vaa­ti­ma kap­a­siteet­ti olisi muiden lin­jo­jen käytössä.

    Kisko­ja kuluisi saman ver­ran kuin Töölönkadun vaihtoehdossa.

  22. Mut­ta tää Kalasa­ta­ma, ei täm­möistä nyt ihan oikeasti vuon­na 2012 voi tehdä. Se tulee näyt­tämään parhaim­mas­sa tapauk­ses­sa tältä
    http://goo.gl/maps/f9Czo
    tai sit­ten alueen raken­nus­per­in­töä kunnioittaen
    http://goo.gl/maps/20yuV
    Kumpikin on aivan älytön­tä alueel­la on joka isoim­man kan­takaupun­gin laa­jen­nuk­sen keskus­ta. Tehtäisi­inkö tuom­moista vaik­ka Hakaniemeen?

    Lau­takun­ta min­imis­sään voisi kir­ja­ta että kadun­vas­taisel­la seinälle ei ole pysäköin­ti­tilo­ja. Niis­sä on ikku­nat ja silleen, ettei näytä ihan karmeelta. Arkkar­it sit­ten miet­tikööt miten ne ton hal­lit tekevät jos tekevät, sitä varten­han tässä on kil­pailu. Se että niitä parkki­halle­ja kut­suu urheilu­tiloik­si niin kuin että saa käyt­tää siihenkin ei pelas­ta mitään, Kisa­hallin parkkiskin on viral­lis­es­ti urheilukenttä.

    Ja KT-merk­in­tä sille kort­telille eli voi tehdä myös asun­to­ja, perustelu mik­sei näin voisi tehdä ei ole minus­ta pätevä:

    Itäväylän liiken­teen pakokaa­supäästö­jen hait­ta-alueen arvioidaan ulot- tuvan noin 52 metrin päähän väylästä. Hait­ta-alue ei ulo­tu kaa­va- alueen asuinko­rt­telei­hin saakka.

    No mut­ta justhan se Itäväylä laite­taan betonikan­nen alle tuos­sa kohden, pitääkö sitä nyt oikeasti ruve­ta vah­taa­maan etäisyyk­siä vielä tunneleihinkin?

    Makua­sia, mut­ta Antaisin myös kil­pail­i­joille vapau­den halu­teesseen muoka­ta Tukku­toimenku­jaa. Minus­ta on jotenkin outoa että lev­ein jalankulku­väylä on poikit­tain pääkulkusu­un­taan näh­den. Mut­ta ehkä minä en vaan ymmär­rä mitä tässä on haettu.

  23. Mat­ti Kin­nunen: Kos­ka yleen­sä ei ole kiire mihinkän pyörälenkil­lä, voi hyvin ajaa hie­man pidem­pää reittiä.

    Puru­radan kier­toon ver­rat­tavil­la pyörälenkeil­lä näin onkin. Tärkeää on kilo­metrit, ei aika. Saman lenkin voi kiertää vaik­ka kymme­nen kertaa.

    Sit­ten on näitä asioin­ti- ja työ­matko­ja, jois­sa matkaan käyte­tyn ajan pitämi­nen min­imis­sä on tärkein­tä. Pitää päästä paikas­ta A paikkaan B.

    Tont­tili­it­tymän tai liike­huoneis­to­jen tai rap­pukäytävien ovien edestä kulke­vat yhdis­te­tyt kevyen liiken­teen väylät jois­sa pyörä joutuu aja­maan oikeal­la ovi­seinän­viertä tulisi kieltää suunnitteluohjeessa! 

    Hiukan tur­val­lisem­paa jos on jaet­tu väylä ja pyöräo­su­u­den ja ulko-ovien välis­sä on selkeä ja lev­eä jalankulku­o­su­us. Mut­ta ei sekään kyl­lä kovin hyvin toi­mi eli kan­takaupunki­maises­sa ympäristössä ei voi tehdä järke­viä pyörätier­atkaisu­ja muten kuin ajo­radan reunan pyöräkaistoilla!

  24. Osmo:

    Pyy­dätkö tälle jutulle perustelut:

    “Kaa­vat viipyvät Helsingis­sä – kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to suun­nit­telee kaupungi­nosaa Berliiniin
    Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to on tehnyt suun­nitel­man Berli­inin Tegelin lento­ken­tän uusiokäytöstä.

    Asi­as­ta ker­too viras­ton pääl­likkö Tuo­mas Raja­järvi Arkkite­htiuutiset-lehden haastattelussa.

    Tegelin van­ha lento­kent­täalue aio­taan rak­en­taa asun­toalueek­si, kun­han pahoin viivästynyt Berlin-Bran­den­bur­gin kent­tä saadaan avat­tua liiken­teelle mah­dol­lis­es­ti keväällä.

    Raja­jär­ven mukaan berli­iniläiset ovat vas­tavuorois­es­ti suun­nitelleet kort­telin Kalasa­ta­man uudelle asuntoalueelle.”

    http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/kaavat+viipyvat+helsingissa++ndash+kaupunkisuunnitteluvirasto+suunnittelee+kaupunginosaa+berliiniin/a850802

    Mikäli tämä han­ke on viivästyt­tänyt yhdenkin neliön kaavoitus­ta HELSINGISSÄ, niin viras­ton pääl­likölle on annet­ta­va potkut! 

    Lisäk­si olisi aiheel­lista lait­taa painet­ta viras­ton suun­taan ja kysyä uudelleen:
    — Saavute­taanko asete­tut kaavoitus­tavoit­teet tänä vuonna?
    — Miksi?

  25. Osmo Soin­in­vaara: Esimerkik­si sel­l­aista, jos­sa ratik­ka menee Huopalah­den ase­malle tai muuten vain yhyt­täisi jokeriratikan.

    Jos ajatel­laan eri ajoneu­vo­jen kulku­ta­pao­suuk­sia, niin juna on se masi­ina, johon voi saa­da ihmisiä siir­tymään autos­ta. Yksinker­tais­es­ti sik­si, että juna vain sat­tuu ole­maan eri­no­maisen nopea laite kaupunkiseudulla.

    Jos Munkkivuores­ta menisi ruuh­ka-aikaan raitio­vaunu viiden min­uutin välein Huopalah­teen, jos­ta menee juna viiden min­uutin välein keskus­taan, niin kulkuneu­vo­jen odotu­sai­ka on yhteen­sä keskimäärin viisi min­u­ut­tia. Tämä tek­isi jopa vai­h­dol­lis­es­ta yhtey­destä houkut­tel­e­van vai­h­toe­don Munkkivuoren asukeille. Samal­la se toisi hyvän vai­h­toe­hdon osalle Huopalah­den­tien ja Ulvi­lantien nurkan toimis­to­jen työntekijöistä.

    Asia kan­nat­taisi ainakin selvit­tää, kos­ka sil­lä voisi saa­da aikaan poten­ti­aal­isti aika fik­sua joukkoli­iken­net­tä. Kyl­lähän Munkkivuores­ta nytkin pääsee Huopalah­den ase­malle, mut­ta 52 menee sat­un­nais­es­ti ja kul­kee hitaasti.

  26. Daniel Fed­er­ley: Lau­takun­ta voi silti määrätä tekemään han­ke­su­un­nitel­man. Siinä menee vuosi. On sit­ten hyvää aikaa neu­votel­la kulis­seis­sa rahat. Niitä tarvi­taan “vas­ta” 2014 budjettiin.

    Tämähän kiitet­tävää toim­intaa. Lainaisin suo­ras­taan nrit­tik­las­sikkoa “Open government!”

    Mis­täköhän oikein johtu, että sukupolvi sit­ten oppi marx­i­lais-leniläisen tietoisen etu­joukon oikeud­es­ta ehdot­tomaan val­taan, “johtavaan roooli­in” upposi aka­teemiseen nuorisoon kuin häkä?

  27. Mat­ti Kin­nunen:
    Eikö kukaan ole vielä huo­man­nut, että lyhyet junat ovat yksi parhaista keinoista lisätä pyöräi­lyn kulku­ta­pao­su­ut­taa Helsingis­sä? Jos ja kun met­rossa joutuu sei­so­maan – ja monis­sa vaunuis­sa on tukah­dut­ta­van kuuma­seistä ilmas­toin­nin ja narikoiden puut­teen takia – on ihan sama hikoil­la fil­lar­il­la idästä keskustaan. 

    Metro­jen lyhen­tämi­nen lisää pyöräi­lyä myös siinä mielessä, että enää ei pyörää saa mukaan metroon.

    Sään­töhän on, että pyörän saa ottaa mukaan jos tilaa on. Lyhyis­sä junis­sa tilaa ovien vier­essä on entistä harvem­min, joten pyöräil­i­jöi­den palvelu huononee ja on pakko polkea koko matkan ajan.

    Eikö tätä jär­jetön­tä metro­jen lyhen­tämistä saa­da muka enää mitenkään perut­tua? Kuka sen lop­pu­jen­lopuk­si päätti?
    Varsi­nainen investoin­ti tulevaisuuteen.

  28. Jari V: Suurin vahinko tapah­tuu jo siinä, ettei katu­ta­sos­sa ole jalankulk­i­jalle mitään. Se, onko lop­putu­lok­se­na tyhjää seinää vai jotain muu­ta, on sivu­seik­ka. Ei näin, täl­lä paikalla pitäisi olla kantakaupunkia. 

    Aivan jär­jetön kaa­va. Tuos­sa on odotet­tavis­sa suuri jalankulk­i­joiden määrä metroase­mal­ta Kalasa­ta­mankadun alku­osaa pohjoiseen. Siinä on eri­no­mainen paik­ka pienelle päivit­täis­tavarakau­palle ja esim. kahvi­lalle. Sen sijaan liiketi­lat kaavoite­taan johonkin alueen reunoille.

    Suo­jel­laanko tässä ken­ties kaup­pakeskus­ta harmil­lisil­ta kil­pail­i­joil­ta? Mitä jos annet­taisi­in asi­akkaiden valita.

  29. Daniel Fed­er­ley: Lau­takun­ta voi silti määrätä tekemään han­ke­su­un­nitel­man. Siinä menee vuosi. On sit­ten hyvää aikaa neu­votel­la kulis­seis­sa rahat. Niitä tarvi­taan “vas­ta” 2014 budjettiin.

    Ensin olisi hyvä saa­da selville, halu­a­vatko munkkivuore­laiset ratikan.

  30. Joel Jalka­nen: Voi sen kor­ja­ta esim. kun­non oji­tuk­sel­lakin, mut­ta hel­poin­ta olisi var­maan siirtää se eteläisem­pi koira-aitaus sen parkkipaikan ja tien viereen. Ei sille mitään estet­tä liene? 

    Hie­man ihme­tyt­tää mik­si lähin­nä Ara­bi­an­ran­nan asukkai­ta palvel­e­va koira­puis­to raken­netaan alueen ulkop­uolelle, aivan kiin­ni luonnonsuojelualueeseen.

    Sinne matkaa­vat ulkoilut­ta­jat kil­pail­e­vat sit­ten talvisin samoista laduista hiihtäjien kanssa.

    Paljon luon­nol­lisem­pi paik­ka olisi jos­sain Ara­bi­an ranta­puis­ton eteläo­sis­sa, jos­sa lääniä on vaik­ka kuin­ka paljon ja koira­puis­tostakin saataisi­in isompi.

    Onko­han valmis­telus­sa kuul­tu mm. luon­toväkeä riit­tävästi tuon luon­non­suo­jelu­alueen osalta vai kuun­nel­tu vain muu­ta­maa äänekästä asukasaktiivia?

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Bud­jetista neu­vbotel­laan tänään. Siinä on investoin­tiko­hteet myös tuleville vuosille. Jos saa­vat rahat Munkkivuoren ratikkaan, toki se suunnitellaan.

    Tietenk­in­hän aina voidaan suun­nitel­la vaik­ka mitä. On eri asia sit­ten kuin­ka nopeasti suun­nitel­mat saadaan kaavoineen läpi eri oikeusasteista. Ja oliko sit­ten täl­laisen pros­essin jäl­keen suun­nit­telu niinkään kan­nat­tavaa, jos han­ke karah­taa yksit­täiseen kaa­van tai osayleiskaa­van kaatuessa?

    Tähän liit­tyen toteutet­tavu­us­selvi­tyk­sen sivul­la 63 on tilas­to­tulkin­nalli­nen temp­pu. Kuvat 23 ja 24 on esitet­ty aivan kuin ne oli­si­vat yhteis­mi­talliset, vaik­ka ne eivät sitä ole. Posi­ti­ivisille kom­menteille saatu annet­tua suurem­pi pain­oar­vo kuin negati­ivisille. Mielestäni näin eri “mit­takaavas­sa” esite­tyt kuvat eivät hei­jastele kom­men­toi­jien mielipi­deilmapi­ir­iä ja ovat siten päätök­sen­teon kannal­ta harhaanjohtavia.

    Selvi­tyk­sen kohdan 8.2 asukasti­laisu­u­den ympäripyöreä refer­aat­ti ei ole tilaisu­u­den kulun mukainen. Paria henkilöä luku­unot­ta­mat­ta Munkkivuor­ta halkovien vai­h­toe­hto­jen vas­tus­tus oli tilaisu­udessa ilmeisen yksimielistä.

    On myös outoa, ettei Ulvi­lanti­etä kiertävää vai­h­toe­htoa ole edes esitet­ty saati­ka sen puut­tumista mitenkään perustel­tu. Lenkin var­relle­han saisi paljon enem­män han­kkeen edel­lyt­tämää lisärak­en­tamista ver­rat­tuna pie­neen pis­toon valmi­ik­si raken­netun alueen keskelle.

  32. Capel­lan puis­to­tien luon­nok­ses­sa näyt­täisi kaavakar­tas­sa luke­van urheilu­ti­laa eikä pysäköin­tiä kolmes­sa alim­mas­sa ker­rokses­sa. Selostus kuitenkin puhuu vain pysäköin­nistä. Hmm, kumpaako­han tulee toteutumaan?

  33. Sep­po Vep­säläi­nen: Ensin olisi hyvä saa­da selville, halu­a­vatko munkkivuore­laiset ratikan. 

    Sekä toki myös halu­a­vatko vuo­den 2025 munkkivuore­laiset ratikan. Sen selvit­tämi­nen onkin sit­ten hie­man han­kalam­paa joten voi olla että han­ke siir­tyy suo­si­ol­la tulevaisuuteen…

  34. hup­sis:
    Olisikin hyvä jos pyöräil­i­jöille saataisi­in nopeusra­joituk­set esimerkik­si 15 km/h ja kaupungis­sa 10 km/h ja päiväsakko­jär­jestelmä, saat­taisi vähän rauhoit­tua se törkeä tois­t­en ihmis­ten vaarantaminen. 

    Kanate­taan, kun­han jalankulk­i­joille saadaan samal­la oma pakolli­nen ajoko­rt­tilu­okkansa ja suuntamerkiantovelvollisuus. 

    Sekä kat­ta­va kam­er­avalvon­ta jos­sa aiheet­tomas­ta ilman ryh­mit­tymis­tarkoi­tus­ta tapah­tu­vas­ta pyörätiel­lä kävelemis­es­tä läh­tee rike­mak­su perintään.

  35. Gre­jus: Sinne matkaa­vat ulkoilut­ta­jat kil­pail­e­vat sit­ten talvisin samoista laduista hiihtäjien kanssa.

    Viikin suun­taan tuo jalankulk­i­joiden ja hiihtäjien kulku samal­la reit­il­lä on jo nyt ongel­ma. Tätä vähän helpot­taisi jos latukoneel­la ajet­taisi­in ladut kävely/pyörätien viereen eikä päälle, mut­ta kait joku kaavamerk­in­tä tai latukart­ta sit­ten estää.

  36. Sep­po Vep­säläi­nen: Ensin olisi hyvä saa­da selville, halu­a­vatko munkkivuore­laiset ratikan.

    Ei sel­l­aista saa selville kuin kansanäänestyk­sel­lä, eikä sel­l­aisia Helsingis­sä järjestetä.

    Kaupungi­nosay­hdis­tys kyl­lä halu­aa, sen lausun­to on lau­takun­nan jäse­nil­lä luet­ta­vana ja toiv­ot­tavasti antaa rohkeut­ta päätök­sen­tekoon. Yksit­täi­sistä munkkivuore­lai­sista mon­et, esimerkik­si Hesarin vuon­na 2008 kun­nal­lis­vaalien alla haas­tat­telemat, halu­aisi­vat. Sit­ten taas ne, jot­ka kir­joit­tel­e­vat HS:n mielipi­desivulle ja soit­tel­e­vat poli­itikoille, eivät halua. Kuin­ka moni soit­taa val­tu­ute­tulleen ja sanoo, että joku han­ke on hyvä ja pitää toteuttaa?

    Helsingis­sä on vähän sel­l­ainen meinin­ki, että jos “On Sovit­tu” on sopin­ut jostain, ei ole väliä sil­lä, kuin­ka paljon asukkaat nil­lit­tävät. Tehdään vaan. Jos sen sijaan “On Sovit­tu” on sopin­ut, että jotain ei tehdä, niin aina voidaan vedo­ta siihen, että “asukkaat” vas­tus­ta­vat – kas kun jokaiselle han­kkeelle löy­tyy muu­ta­ma äänekäs vas­tus­ta­ja, joi­hin voi tur­val­lis­es­ti vedota.

  37. Ei mil­lään pahalla.

    Kyl­lä tuop Capel­lan alue vaikut­taa tärkältä asial­ta ja hyvä pro­vi­sis­takin vähän seur­ta mitä Helsingis­sä tapah­tuu. Mutat mis­sä ihmeesä se sijaiste. Taitaa olla lähel­lä Kalasa­ta­maa, jos oikein muis­tan. (jaonkin. tark­istion asian ja selvi­is keskustelusta)

    Sijain­nin olisi postauk­sesa voin­ut lyheysti maini­ta. Vie luk­i­jal­ta vaivaa.

  38. Viherinssi: Jos Munkkivuores­ta menisi ruuh­ka-aikaan raitio­vaunu viiden min­uutin välein Huopalah­teen, jos­ta menee juna viiden min­uutin välein keskus­taan, niin kulkuneu­vo­jen odotu­sai­ka on yhteen­sä keskimäärin viisi min­u­ut­tia. Tämä tek­isi jopa vai­h­dol­lis­es­ta yhtey­destä houkut­tel­e­van vai­h­toe­don Munkkivuoren asukeille. Samal­la se toisi hyvän vai­h­toe­hdon osalle Huopalah­den­tien ja Ulvi­lantien nurkan toimis­to­jen työntekijöistä.

    Var­masti vai­h­ta­jia olisi, minä vaan näk­isin tuon pikem­minkin niin että Huopalah­den ase­mal­ta Meilah­teen ja Töölöön. Junalai­tu­rit on yhdessä paikas­sa ja hie­man syr­jässä, nelosel­la taas on ydinkeskus­tas­sa nelisen pysäkkiä, ei siinä matkus­ta­jan kannal­ta ole oikein järkeä lähteä Huopalah­teen vaik­ka se juna olisi kuin­ka nopea. Tuo on yleisem­pi dilem­ma raideli­iken­teessä, jos ei ole pysäkke­jä niin onhan se juna nopeampi, mut­ta toisaal­ta taas käve­ly­matkat pite­nee ja tulee vai­h­to­ja mikä on hitaam­paa ja vaival­loisem­paa matkus­tamista. Se kumpi on parem­pi riip­puu etäisyyk­sistä, Munkkivuori on eri asia kuin vaik­ka Vuosaari.

  39. hup­sis:
    Olisikin hyvä jos pyöräil­i­jöille saataisi­in nopeusra­joituk­set esimerkik­si 15 km/h ja kaupungis­sa 10 km/h ja päiväsakko­jär­jestelmä, saat­taisi vähän rauhoit­tua se törkeä tois­t­en ihmis­ten vaarantaminen. 

    Kun pyöräil­i­jä ajaa esimerkik­si Man­ner­heim­intiel­lä tai Hämeen­tiel­lä 10km/h vauh­tia, perässä ajavaa autoil­i­jaa voisi tilanne hie­man har­mit­taa. Toisaal­ta kyseisen autoil­i­jan vauhdin hidas­tu­mi­nen paran­taisi sekin turvallisuutta.

  40. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Sekä toki myös halu­a­vatko vuo­den 2025 munkkivuore­laiset ratikan. Sen selvit­tämi­nen onkin sit­ten hie­man han­kalam­paa joten voi olla että han­ke siir­tyy suo­si­ol­la tulevaisuuteen…

    Pitäisikö kysyä myös niiden mielipi­det­tä, jot­ka matkus­ta­vat Munkkivuoreen jostain muual­ta? Eräi­den muiden kaupungi­nosien kohdal­la vahvim­mat mielip­i­teet liiken­nemuo­to­jen tärkeysjärjestyk­ses­tä tun­tu­vat ole­van juuri ihmisil­lä, jot­ka tule­vat jostain muus­ta kaupungi­nosas­ta tai peräti tois­es­ta kaupungista 😉

  41. Ville Kom­si:
    Menee ohi aiheesta, mut­ta ihanteel­lista olisi, jos auton­o­mis­ta­jat vielä saataisi­in siirtämään har­voin käytet­ty kär­ryn­sä kadun­var­sil­ta ja pihoil­ta edes jonkin ver­ran syr­jem­mäk­si. Kun­han sel­l­aisia syr­jä­paikko­ja ja ‑laitok­sia olisi. Voiko sel­l­aista van­hoil­la alueil­la edistää? 

    Yllät­tävän vähälle huomi­olle jäänyt Hesarin uuti­nen ker­too yhdestä yri­tyk­ses­tä tähän suun­taan. Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen halti­joille tar­jo­taan ilmaista talvisäi­ly­ty­s­paikkaa Kalasa­ta­man alueel­la. 200 autopaikkaa on vähän, mut­ta ainakin askel oikeaan suuntaan.

  42. antti: Viikin suun­taan tuo jalankulk­i­joiden ja hiihtäjien kulku samal­la reit­il­lä on jo nyt ongel­ma. Tätä vähän helpot­taisi jos latukoneel­la ajet­taisi­in ladut kävely/pyörätien viereen eikä päälle, mut­ta kait joku kaavamerk­in­tä tai latukart­ta sit­ten estää. 

    Huvit­taa se että talvel­la tuos­sa on talvel­la aina kuitenkin se pyöreä sini­nen jalankulku-pyörätiemerk­ki päässä ja silti ne eläkeikäiset anorakkikun­toil­i­jat jak­sa­vat äkäisenä sohia sauval­la kohti suk­set­to­mia ja puhista poliisiuhkauksiaan.

  43. Luin pikaises­ti Munkkivuoren ratik­ka ‑keskustelua. Jos­sakin vilahti Sep­po Vep­säläisen kysymys: “Tiedäm­mekö me, mitä munkkivuore­laiset haluavat?”

    No, tiedät­tekö te mitä me halu­amme? Ja varsinkin halu­am­meko ratikan päät­tärin puis­toomme? Vas­taus taitaa olla selkeä: Emme halua lin­jaa Rau­mantielle ja pysäkkiä puistoon.

    Mui­ta ja liiken­nejär­jestelmän näkökul­mas­ta huo­mat­tavasti ratio­naal­isimpia vai­h­toe­hto­ja löytyy…

  44. Rou­va Rou­va:
    No, tiedät­tekö te mitä me halu­amme? Ja varsinkin halu­am­meko ratikan päät­tärin puis­toomme? Vas­taus taitaa olla selkeä: Emme halua lin­jaa Rau­mantielle ja pysäkkiä puistoon. 

    Ei se nyt kovin selkeä ole. Vaik­ka Rou­va Rou­va halu­aa yhtä, niin Naa­purin Rou­va halu­aa toista.

  45. Daniel Fed­er­ley: Ei se nyt kovin selkeä ole. Vaik­ka Rou­va Rou­va halu­aa yhtä, niin Naa­purin Rou­va halu­aa toista.

    Moni voi kuvitel­la halusa­vansa raito­vaunuy­hetyt­tä Munkkiniemeen. kun tämä ei ole näem­meä mah­dol­lista sen ilman viemistä puis­toon. Ja vas­ta raiti­o­tien sen valmis­tut­tua huo­ma­ta, mitä se olikaan rkinnyt.

  46. Rou­va Rou­va:

    - — - No, tiedät­tekö te mitä me halu­amme? Ja varsinkin halu­am­meko ratikan päät­tärin puis­toomme? Vas­taus taitaa olla selkeä: Emme halua lin­jaa Rau­mantielle ja pysäkkiä puistoon.

    Tätä kai pitäisi vähän eritel­lä. Pystyn kuvit­tele­maan neljä syytä äskeiseen kantaan.

    [a] Tur­val­lisu­us. Etteivät lapset tai koirat jou­tu­isi ratikan alle.

    [b] Rauha. Etteivät kiskot kirskuisi puis­tossa jos­sa nyt enim­män aikaa on hiljaista.

    [c] Puis­ton pin­ta-ala. Ettei kutistuisi.

    [d] Las­ten tuon­ti autoil­la koului­hin ja haku iltapäiväl­lä. Ettei vaikeutuisi.

    Mielel­läni tietäisin mikä näistä on pääl­lim­mäi­nen point­ti. Tai mitkä. 

    Sen ver­ran voin pohdiskel­la että 

    [a] Kään­tösil­mukas­sa voidaan ajaa hyvinkin hil­jaa, ja sen ympärille var­maan voi tehdä ihan siis­tis­tikin sel­l­aisen esteen joka estää ketään tai mitään sän­täämästä kauhu­vauh­tia eteen. Aita ja pensaita. 

    [b] Hil­jainen vauhti vähen­tää kirsku­mis­takin, samoin kään­tyvät telit. 

    [c] Vapaan juok­sen­telun alue vähe­nee, sitä ei voi kiistää. Maise­man kannal­ta mene­tys ei vält­tämät­tä ole suuri, jos sil­mukan keskelle jätetään tai istute­taan pui­ta kas­va­maan. Tietysti ajo­jo­hdon kan­nat­timet eivät nekään saisi olla kovin törkeän näköisiä. 

    [d] Aika iso osa koul­u­lai­sista kai tulee muual­ta kuin läheltä, mikä on otet­ta­va huomioon. Var­maan osa varhais­nuorista siir­ty­isi ihan mielel­lään tule­maan ainakin lop­pumatkansa ratikalla. Itsenäistymistähän se on. Minä tutkin kaik­ki ratikkare­itit omin päin 7‑vuotiaana. Mut­ta lie­nee pakko hyväksyä tosi­asiana se, että jokin osa tuo­daan autoilla.

    Rau­mantie on ain­oa paik­ka johon raiti­otie saat­taisi vaikut­taa ahtaut­tavasti. Saat­taisi, sanon. Jos lin­ja päät­tyy keskelle Munkkivuor­ta, ratik­ka voi main­iosti ajaa viimeisen pysäk­in­välin­sä yhtä raidet­ta pitkin edestakaisin. Mikäli jatkuu pitem­mälle, oleel­lista on sil­loinkin vuoroti­heys. Alek­sil­la ei yksi raide riit­täisi, Mikonkadul­la riittää. 

    Mui­ta ja liiken­nejär­jestelmän näkökul­mas­ta huo­mat­tavasti ratio­naal­isimpia vai­h­toe­hto­ja löytyy…

    Mielel­läni kuulisin mitä.

  47. Kun van­has­ta koke­muk­ses­ta arvasin vas­tus­tus­ta tule­van, esitin tuo­ta nelosen lyhyt­tä ver­sio­ta ja lin­jan 18 säi­lyt­tämistä har­ven­net­tuna. Lin­jan 4 päät­täri tulisi nykyiselle ostarille.

    Ksv on arvioin­ut jär­jestelystä syn­tyvän lisäkus­tan­nuk­sia oper­oin­nis­sa. Voi olla, jos bus­si­har­ven­nuk­ses­ta tule­va säästö on pienem­pi kuin nelosen jatkamis­es­ta syn­tyvä kululisä. 

    Suurista sum­mista ei voi olla kysymys, kos­ka Laa­jalah­den auki­ol­ta on lyhyt mat­ka ostar­ille. Ruuhkahuip­pu­un tarvi­taan 1 — 2 lisävuoroa ja bus­sipuolelta voi kar­sia pari ruuhkavuoroa ja yhden vakiovuoron. 

    Ratkai­se­vaa on kulu­jen kannal­ta, paljonko vaunu­jen kier­ro­saikaa on piden­net­tävä. Jos Kata­janokalla Munkkivuoron lähdöt jäävät lai­vater­mi­naali­in ja Kalas­ta­ja­tor­pan haaran vaunut aja­vat Kata­janokalla ns per­ille, kier­rosa­jatkin pysyvät varsin lähel­lä nykyisiä.

  48. Olen kuul­lut jotain perustelu­ja 4:n jatkamiselle Munkkivuoreen. Kaik­ki ratkaisut ovat vähöän viritelmiä. En ole­vielä näh­nyt yhtään t o d e l l a hyvää ratkaisua.

    Yksi niitä viisauk­sia, joiden oppimi­nen vaati min­ul­ta sekä aikaa että kus­tan­nuk­sia oli seu­raa­va: “Jos sin­ul­la ei ole yhtään hyvää syytä tehdä jokin asia. sin­ul­la on yksi hyvä syy jät­tää se tekemättä.”

  49. Kysymys: Voidanako mUnkkivuoren ratio­vaunu ohja­ta kulke­maan pitkin Ulvilantietä?

    a) Onko se teknis­es­ti mah­dol­lista (liian jyrkkä mäki?)

    b) mitä lysti maksaisi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.