Pysäköintipolitiikkan kehittämisestä

Palaan taas pysä­köin­ti­po­li­tiik­kaan, kos­ka sitä kos­ke­va peri­aa­te­pää­tös on tulos­sa kaupunkisuunnittelulautakuntaan. 

Olen kir­joit­ta­nut asias­ta pamfle­tis­sam­me “Seu­raa­vat 400 000 hel­sin­ki­läis­tä”. Yri­tän täs­sä täs­men­tää, mitä tar­koi­tan pamfle­tis­sam­me pysä­köin­nin jär­jes­tä­mi­ses­tä. Tämä teks­ti kos­kee näi­tä uusia aluei­ta, jois­sa ei ole ilmais­ta asu­kas­py­sä­köin­tiä kadun­var­res­sa. Asu­kas­py­sä­köin­tia­lueil­la kysyn­tää ja tar­jon­taa ei voi saa­da tasa­pai­noon nos­ta­mat­ta asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taa olennaisesti.

Kaa­vaan tulee mah­dol­lis­taa osa­puil­leen nykyi­sen nor­min kal­tai­nen auto­paik­ka­mää­rä, mut­ta sii­tä ei ole pak­ko toteut­taa kuin osa. Sen kuin­ka suu­ri osa, pitäi­si riip­pua pai­kan hin­nas­ta. Sano­taan, että osa­puil­leen 50 – 60 pro­sent­tia oli­si pak­ko raken­taa. Jos mak­su­ha­lu­kas­ta  kysyn­tää esiin­tyy, on teh­tä­vä paik­ko­ja lisää.

Paik­ko­jen kysyn­tä pysyy aisois­sa, jos tar­jol­la ole­vat pai­kat myy­dään mark­ki­na­hin­taan. Talous­tie­tei­li­jöil­le mark­ki­na­hin­nan ide­aa­li on huu­to­kaup­pa­hin­ta, mut­ta huu­to­kau­pan hyväk­syt­tä­vyys Suo­mes­sa on vähän kysee­na­lai­nen. Niin­pä pai­kan omis­ta­jan (talo­yh­tiö tai alu­eel­li­nen pysä­köin­tiyh­tiö) tuli­si myy­dä tai vuo­kra­ta pai­kat tuo­tan­to­kus­tan­nus­hin­taan. Ei ole aivan yksin­ker­tais­ta las­kea, mitä talon alle teh­ty paik­ka mak­saa, mut­ta raken­nus­yh­tiöil­lä lie­nee täs­tä jokin perus­tel­tu mie­li­pi­de. Vuo­kra menee osa­puil­leen niin, että 10 000 euron paik­ka mak­saa pää­oma­ku­lui­na 40 euroa kuus­sa, 20 000 euron paik­ka 80 euroa ja niin edel­leen. Tämän pääl­le sii­vous- ja muut hoi­to­ku­lut. Vuo­ro­käyt­tö on tie­tys­ti halvempaa.

Vie­ras­paik­ko­jen mak­sul­li­suu­del­la tai muul­la vas­taa­val­la taval­la on tur­vat­ta­va, ettei­vät pysä­köin­nin kal­lis­ta hin­taa kaih­ta­vat käy­tä vie­ras­paik­ko­ja vää­rin. Alu­eel­la pitäi­si olla mit­ta­ri­paik­ko­ja tila­päis­käyt­töä varten.

Oli­si parem­pi, että alu­eel­le perus­tet­tai­siin eril­li­nen pysä­köin­tiyh­tiö, jon­ka pitäi­si olla itsen­sä kan­nat­ta­va. Saat­tai­si myös olla suo­ta­vaa, että yhtiö oli­si ”kes­ki­näi­nen”, vaik­ka­pa osuus­kun­ta, joka ei tavoit­te­le voit­toa ulko­puo­li­sil­le. Muu­ten mono­po­li­hin­noit­te­lun vaa­ra on ilmei­nen. Yhtei­nen yhtiö on parem­pi, kos­ka on (pro­sen­tu­aa­li­ses­ti) hel­pom­pi ennus­taa, kuin­ka mon­ta auto­paik­kaa 3 000 koti­ta­lout­ta tar­vit­see kuin 30 koti­ta­lout­ta. Kun kysyn­tä yhdes­sä talo­yh­tiös­sä ylit­tää tar­jon­nan yhdel­lä pai­kal­la, yhden pai­kan raken­ta­mi­nen on han­ka­lam­paa kuin raken­taa sata auto­paik­kaa lisää koko alu­eel­le. Näin voi­daan myös sijoit­taa pai­kat sin­ne, mis­sä se on  edullisinta.

Pöy­däl­lä ole­vas­sa Kala­sa­ta­man kaa­vas­sa pysä­köin­ti on tont­ti­koh­tais­ta, mitä pidän perin huonona.

Fyy­si­ses­ti pai­kat on jär­ke­vää raken­taa tie­tys­ti sin­ne, min­ne ne saa edul­li­sim­min sijain­nin hyö­dyt huo­mioon ottaen. Voi olla jär­ke­vää lait­taa pal­jon paik­ko­ja yhden kiin­teis­tön alle ja vähän vähem­män toi­sen. Se pal­jon auto­paik­ko­ja tar­joa­va voi jos­kus olla ara­va-vuo­kra­ta­lo, joten tämän­kin takia oli­si hyvä, jos pysä­köin­ti­pai­kat omis­tai­si alu­eel­li­nen yhtiö. Auto­pai­kois­ta voi­daan teh­dä auto­paik­kao­sak­keet, vaik­ka talo oli­si muu­ten vuo­kra­ta­lo. Jos on huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa lait­taa kaik­ki pai­kat heti, ne kan­nat­taa lait­taa. Muu­toin oli­si parem­pi, että kaa­voi­tet­tai­siin pysä­köin­ti­ta­lo­ja tai pysä­köin­nik­si muu­tet­ta­vaa tilaa niin, että mah­dol­li­nen kysyn­nän kas­vu on tyy­dy­tet­tä­vis­sä jär­ke­väs­ti. Vaik­ka myö­hem­min toteut­ta­mi­nen tuli­si vähän kal­liim­mak­si, on myös las­ket­ta­va kor­ko­hyö­ty vii­väs­tyk­ses­tä ja hyö­ty kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­var­muu­teen liit­ty­vien ris­kien parem­mas­ta hallinnasta.

Vasta-argumentteja

Las­si­las­sa sal­lit­tiin aika­naan pysä­köin­ti­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen ensin vajaas­ti yhteen ker­rok­seen. Tar­koi­tus oli, että kysyn­nän kas­vaes­sa raken­net­tai­siin kan­si ja sil­le lisää pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Kun nämä hal­vat maan­pin­nal­le teh­dyt pai­kat lop­pui­vat, talo­yh­tiö ei raken­ta­nut kal­lii­ta paik­ko­ja kan­nel­le, kos­ka pai­kan jo varan­neet eivät halun­neet mak­saa ja autot­to­mat vie­lä vähem­män. Tämä ongel­ma rat­ke­aa yllä esi­te­tyn mukai­ses­ti kah­ta kaut­ta. Ne maan­va­rai­set pitäi­si jakaa joka vuo­si uudes­taan ja mie­lel­lään huu­to­kaup­paa­mal­la. Toi­sek­si nor­mi voi olla talo­yh­tiö­tä sito­va, eli pai­kat on toteu­tet­ta­va, jos yksi­kin asu­kas sitä vaa­tii ja sitou­tuu mak­sa­maan omal­ta osaltaan.

On sanot­tu, ettei autot­to­muus kan­na­ta, kos­ka asun­non hin­ta ei ole las­ke­nut, vaik­ka auto­paik­ka­nor­mia on hel­po­tet­tu. Tämän voi tul­ki­ta myös aivan päin­vas­toin: mik­si pakot­taa raken­ta­maan auto­paik­ko­ja, jos osta­ja ei näy­tä arvos­ta­van auto­paik­kaa juu­ri lain­kaan. Jos asun­non myyn­ti­hin­ta ei rii­pu auto­paik­ko­jen ole­mas­sao­los­ta ja jos mark­ki­nat toi­mi­vat ton­tin­luo­vu­tuk­ses­sa, auto­paik­ka­nor­min kus­tan­nuk­set mak­saa maa­no­mis­ta­ja, siis kaupunki.

Asun­non osta­jal­le on toki alle­vii­va­ten ker­rot­ta­va, että auto­paik­ko­ja ei ole eikä kadun­var­teen saa pysä­köi­dä ilmaiseksi.

Sinän­sä en pidä aja­tuk­ses­ta rat­kais­ta ongel­ma teke­mäl­lä eril­li­siä koko­naan autot­to­mia taloja.

Lopuksi vähän triviaalia mikrotaloutta

Ohei­ses­sa kuvas­sa on kuvit­teel­li­nen auto­paik­ko­jen kysyn­tä (sini­nen) ja tar­jon­ta­käy­rä (punai­nen). Hin­ta on y‑akselilla ja x‑akselilla sitä vas­taa­va kysyn­nän ja tar­jon­nan mää­rä. Tar­jon­ta­käy­rä on nouse­va, kos­ka jos tar­vi­taan vain muu­ta­ma paik­ka, ne saa käte­väs­ti maan tasoon. Aja­tuk­se­na on, että kaik­ki pai­kat hin­noi­tel­laan vii­mei­sen pai­kan hin­nan mukaan. Tämä ole­tus on aivan ylei­nen mark­ki­na­ta­lou­des­sa, vaik­ka se joh­taa­kin sii­hen, että hal­vois­ta pai­kois­ta jää talo­yh­tiöl­le katet­ta. Muu­ta­kaan vaih­toeh­toa ei ole, kos­ka kaik­ki haluai­si­vat hal­van pai­kan eikä kukaan sitä kallista.

Kysyn­tä­käy­rä on tie­tys­ti las­ke­va. Jot­kut tar­vit­se­vat paik­kaa vält­tä­mät­tä ja toi­sil­le se on vähän makuasia.

Opti­mi löy­tyy hel­pos­ti koh­das­ta O, (po, qo).

Jos kysyn­tä arva­taan lii­an pie­nek­si, (q1), hin­ta nousee kor­keal­le (p1). Täl­lä hin­nal­la oli­si voi­tu teh­dä paik­ko­ja kan­nat­ta­vas­ti enem­män­kin. Syn­tyy alu­een ABO –pin­ta-alaa vas­taa­va hyvin­voin­ti­tap­pio kos­ka paik­ko­ja on mak­su­ha­luk­kaa­seen kysyn­tään näh­den lii­an vähän. Jos taas kysyn­tä ennus­te­taan lii­an suu­rek­si, ja raken­ne­taan paik­ko­ja q2  syn­tyy alu­een OCD –suu­rui­nen hyvinvointitappio.

Paik­ko­jen mää­rä voi myös olla yhtä aikaa sekä lii­an kor­kea että lii­an mata­la, kuten väi­tän tapah­tu­neen Ara­bian­ran­nas­sa. Paik­ko­ja on raken­net­tu q2, mikä nii­den kor­kea hin­ta huo­mioon ottaen on lii­an pal­jon, mut­ta sen sijaan, että ne oli­si luo­vu­tet­tu hin­nal­la p2, ne onkin luo­vu­tet­tu ensik­si ehti­vil­le hin­nal­la p3. Kun pai­kat vuo­kra­taan lähes ilmai­sek­si, kysyn­tä (q3) ylit­tää tar­jon­nan ja syn­tyy aiheel­lis­ta tyy­ty­mät­tö­myyt­tä. Ensin mak­saa pysä­köin­nis­tä asun­non hin­nas­sa pal­jon ja sit­ten yhtä pal­jon mak­sa­nut naa­pu­ri saa pai­kan ja toi­nen ei.

Minul­le soit­ti vihai­nen asu­kas ja syyt­ti sii­tä, että olem­me kaa­voit­ta­neet hei­dän ton­til­leen lii­an vähän paik­ko­ja. Vas­ta­sin, että nor­mi on mini­mi­nor­mi. Talo­yh­tiön­ne oli­si saa­nut lait­taa paik­ko­ja ton­tin alle kuin­ka moneen ker­rok­seen hyvän­sä, mut­ta ei raken­ta­nut. Jos maan alle raken­ta­mi­nen on lii­an kal­lis­ta, oli­si tie­tys­ti voi­nut myös ostaa naa­pu­ri­ta­lon ton­tin ja muut­taa sen park­ki­pai­koik­si, mut­ta se oli­si ollut vie­lä kal­liim­paa. Vie­res­sä on kui­ten­kin tar­jol­la kau­pal­lis­ta pysä­köin­ti­tar­jon­taa, joka on huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa kuin oli­si­vat olleet ne tei­dän ton­til­lan­ne toteu­tet­ta­vat lisä­pai­kat. Niin pal­jon hän ei kui­ten­kaan halua pysä­köin­nis­tä maksaa.

Kos­ka vel­voi­te­paik­ko­ja sel­väs­ti hal­vem­mat kau­pal­li­set pai­kat ovat jää­neet vail­le käyt­töä, tul­kit­sen asi­aa niin, että Ara­bian­ran­nan paik­ko­jen mää­rä on lii­an suu­ri ja että ongel­ma on syn­ty­nyt lii­an pie­nes­tä hin­nas­ta.  Aina­kaan mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää ei ole, kun nuo puo­li-ilmai­set kau­pal­li­set pai­kat eivät mene kau­pak­si. Kun kau­pal­li­set pai­kat ovat sel­väs­ti vel­voi­te­paik­ko­ja hal­vem­pia, on syy­tä epäil­lä, että olem­me kaa­voit­ta­neet muu­ten­kin vää­rin: tont­ti­koh­tai­nen vel­voi­te joh­taa lii­an kal­lii­siin rat­kai­sui­hin. Alu­eel­li­nen yhtiö oli­si toteut­ta­nut pai­kat siel­lä, mis­sä nyt ovat nämä hal­vat kau­pal­li­set paikat.

50 vastausta artikkeliin “Pysäköintipolitiikkan kehittämisestä”

  1. Ei tähän pysä­köin­tion­gel­maan tule iki­nä rat­kai­sua jol­lem­me vaa­di rekis­te­röin­nin ehdok­si auto­paik­kaa auton hal­ti­jan kodin lähel­tä. Eli autoa ei voi ostaa jol­lei omis­ta aina­kin yhtä auto­paik­kaa sil­le. Ilman täl­lais­ta pää­tös­tä lint­sa­rei­ta riittää. 

    Lisäk­si pitäi­si lait­taa mää­räys että auto­pai­kal­la pitää olla läm­mi­tys­tolp­pa tai autos­sa oma lisä­läm­mi­tin. Ilman­saas­tei­den mää­rä on kau­pun­geis­sa pak­ka­saa­mui­na aiva jär­kyt­tä­vä, kun autot revi­tään kyl­mä­nä käyn­tiin. Nos­taa vie­lä kulu­tus­ta­kin ja lyhen­tää auton ikää.

    Mut­ta inves­toi­da ei kyl­lä kan­na­ta kovin pal­joa näi­hin auto­paik­koi­hin. Jää­vät 2020-luvul­la käyt­tä­mät­tä ja sik­si­kin pitää olla tiuk­ka­na aiheut­ta­ja mak­saa-peri­aat­teen toteutumisesta.

  2. Las­si Hie­ta­nen: Jää­vät 2020-luvul­la käyttämättä… 

    En kek­si mik­si jäi­si­vät käyt­tä­mät­tä kun lii­ken­ne­tar­ve lisään­tyy koko ajan, mut­ta jos on aja­tuk­se­na kor­va­ta autot pol­ku­pyö­räi­lyl­lä niin yhden auton pai­kal­le mah­tuu kyl­lä vii­si pol­ku­pyö­rää (jos käy­te­tään design-pyörätelinettä).

  3. Ohi­tat koko­naan sen, että sil­lä mis­sä paik­ka on on suur­ta väliä. Lisäk­si nämä ehdot­ta­ma­si vuo­tui­set temp­pui­lut ovat var­sin koh­tuut­to­mia jos aja­te­let auton omis­ta­mis­ta ja sii­tä luo­pu­mis­ta ja sen aiheut­ta­mia kus­tan­nuk­sia. Jot­ka tie­tys­ti tar­kas­te­lus­ta unoh­dat kos­ka näin on tar­koi­tuk­sen mukaista.

    Muu­ten­kin on aika epä­re­hel­lis­tä ottaa täl­lai­nen tar­kas­te­lu käyt­töön juu­ri ja ainoas­taan täs­sä asias­sa. Kan­nat­ta­vuu­des­ta ja hin­nas­ta voi­si jos­kus kes­kus­tel­la sub­ven­toi­dun jouk­ko­lii­ken­teen kohdalla. 

    Täs­sä­kin saa mie­les­tä­ni hel­sin­ki teh­dä juu­ri kuten halu­aa, hin­noi­tel­la pai­kat vaik­ka kuin­ka kal­liik­si, mut­ta tär­ke­ää on että vie­rei­set kun­nat saa­vat sit­ten kil­pail­la eri­lai­sil­la ratkaisuilla.

  4. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: En kek­si mik­si jäi­si­vät käyt­tä­mät­tä kun lii­ken­ne­tar­ve lisään­tyy koko ajan, mut­ta jos on aja­tuk­se­na kor­va­ta autot pol­ku­pyö­räi­lyl­lä niin yhden auton pai­kal­le mah­tuu kyl­lä vii­si pol­ku­pyö­rää (jos käy­te­tään design-pyörätelinettä). 

    Design­pyö­rä­te­li­nee­seen mah­tuu kym­me­nen polkupyörää.

  5. hup­sis:
    Lisäk­si nämä ehdot­ta­ma­si vuo­tui­set temp­pui­lut ovat var­sin koh­tuut­to­mia jos aja­te­let auton omis­ta­mis­ta ja sii­tä luo­pu­mis­ta ja sen aiheut­ta­mia kustannuksia. 

    Samaa miel­tä. Auton tar­peel­li­suu­teen vai­kut­taa moni asia kuten työ­paik­ka ja per­heen koko. Mie­les­tä­ni on ihan ok, että pit­käs­sä juok­sus­sa enem­män autoa tar­vit­se­via ohja­taan alueil­le jois­sa auton pitä­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat suh­teel­li­ses­ti pie­nem­mät, mut­ta oman per­heen tilan­teen arvioi­mi­nen 12 kuu­kau­den välein on kyl­lä koh­tuu­ton­ta. On asun­to­jen vuo­tui­sis­sa vuo­kran­ko­ro­tuk­sis­sa­kin raja, mitä vuo­kra­nan­ta­ja ei saa ylit­tää ihan noin vain. Ja hyvä niin, elä­män suun­nit­te­lu on helpompaa.

  6. Las­si­las­sa sal­lit­tiin aika­naan pysä­köin­ti­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen ensin vajaas­ti yhteen ker­rok­seen. Tar­koi­tus oli, että kysyn­nän kas­vaes­sa raken­net­tai­siin kan­si ja sil­le lisää pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Kun nämä hal­vat maan­pin­nal­le teh­dyt pai­kat lop­pui­vat, talo­yh­tiö ei raken­ta­nut kal­lii­ta paik­ko­ja kan­nel­le, kos­ka pai­kan jo varan­neet eivät halun­neet mak­saa ja autot­to­mat vie­lä vähemmän.

    Erääs­sä­kin maa­seu­tu­kau­pun­gis­sa tapah­tui vas­taa­vaa. Kun auto­pai­kat eivät riit­tä­neet, pai­kal­li­set asuk­kaat alkoi­vat pysä­köi­dä vie­rei­sel­le jal­ka­pal­lo­ken­täl­le, joka vuo­krat­tiin kah­dek­si vuo­dek­si tähän käyt­töön. Perus­tee­na oli, että tänä aika­na raken­ne­taan parkkitalo.

    Kah­den vuo­den kulut­tua ei ollut edes suun­ni­tel­maa park­ki­ta­los­ta. Nyt talo­yh­tiö vaa­ti, että kent­tä anne­taan sil­le pysy­väs­ti. Tek­ni­nen toi­mi vas­tus­ti. Kau­pun­gin­hal­li­tus aloit­ti kaa­va­muu­tos­pro­ses­sin, jol­la vir­kis­ty­sa­lue muu­te­taan park­ki­pai­kak­si. Vir­kis­ty­sa­lu­eel­la ei kuu­lem­ma ole ollut vuo­siin kaa­van mukais­ta käyt­töä, joten se on osoit­tau­tu­nut tarpeettomaksi.

  7. hup­sis: Muu­ten­kin on aika epä­re­hel­lis­tä ottaa täl­lai­nen tar­kas­te­lu käyt­töön juu­ri ja ainoas­taan täs­sä asias­sa. Kan­nat­ta­vuu­des­ta ja hin­nas­ta voi­si jos­kus kes­kus­tel­la sub­ven­toi­dun jouk­ko­lii­ken­teen kohdalla.

    Mun mie­les­tä sii­tä kes­kus­tel­laan joka vuo­si val­tuus­ton bud­jet­ti­kä­sit­te­lys­sä. Mut­ta se onkin ihan näky­vää sub­ven­tio­ta ja avoi­mes­ti käsi­tel­tä­vis­sä. Autoi­lun sub­ven­tio on pak­ko­nor­mei­hin pii­lo­tet­tua sub­ven­tio­ta. Niin kau­an kuin kaa­vas­sa mää­rä­tään autoi­lun sub­ven­tios­ta mut­tei jouk­ko­lii­ken­teen, on tilan­ne jo läh­tö­koh­tai­ses­ti epäreilu.

    Sitä pait­si jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­tios­ta voi­daan kes­kus­tel­la muu­ten­kin. Oikeas­sa kau­pun­gis­sa sen ope­roin­ti ei vaa­di sub­ven­tio­ta, ei edes Hel­sin­gis­sä. Sitä sub­ven­toi­daan siel­lä, mis­sä autoi­lu on teh­nyt sen jo läh­tö­koh­dil­taan vai­keas­ti järjestettäväksi.

    Mones­sa pai­kas­sa suu­rin käyt­tä­jä­ryh­mä tai­taa olla autoi­li­joi­den lap­set. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, kuin­ka pal­jon autot­to­mat talou­det todel­li­suu­des­sa hyö­ty­vät jouk­ko­lii­ken­teen subventiosta.

    Ja sen lisäk­si jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­tio­han on autoi­li­joi­den suu­rin pelas­tus. Sitä voi miet­tiä, mihin mah­tui­si Man­ner­hei­min­tiel­lä­kin autot, jos puo­let jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jis­tä siir­tyi­si autoi­luun, kun jouk­ko­lii­ken­tees­tä teh­dään kal­liim­paa, putoa­vien käyt­tä­jä­mää­rien myö­tä hei­kom­min pal­ve­le­vaa ja lisään­ty­vän autoi­lun myö­tä hitaam­paa. Ketä pal­ve­li­si, että lisä­tään ruuhkia?

    Jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­tiol­le on siis rei­lus­ti perus­tei­ta. Auto­lii­ken­teen sub­ven­tiol­le on vain todel­la vai­kea kek­siä nii­tä. Var­sin­kin niil­le pii­lo­sub­ven­tion muo­doil­le, joi­ta sil­lä on. Autoi­li­jat esit­tä­vät sil­ti mart­tyy­ria ja muka net­to­mak­sa­jan roo­lia, vaik­ka Hel­sin­gis­sä se var­sin­kaan ei pidä paik­kaan­sa. Jos puhui­si­vat rehel­li­ses­ti saa­van­sa mer­kit­tä­vää sub­ven­tio­ta, oli­si kes­kus­te­lu järkevämpää.

    Paras­ta toki oli­si, jol­lei jouk­ko­lii­ken­net­tä­kään tar­vit­si­si sub­ven­toi­da, vaan raken­net­tai­siin sitä oike­aa kau­pun­kia, jos­sa se pär­jää ilman. Mut­ta kun raken­ne­taan vain sitä autokaupunkia…

  8. Olen muka­vuusau­toi­li­ja — auto on, mut­tei päi­vit­täi­ses­sä käy­tös­sä, enem­pi vii­kon­lo­pun tori­reis­suil­la, sie­ni­ret­kil­lä ja loma­mat­koil­la. Asun Län­si-Pasi­las­sa, jos­sa autot ovat maan alla ja kadun var­sil­la vain mit­ta­ri ja kiek­ko­paik­ko­ja. Mak­san 23 euroa kuus­sa auto­hal­lin kor­tis­ta — omaa auto­paik­kaa ei ole. Jos ajaa sisään kes­ken työ­päi­vän, voi ehkä jou­tua aje­le­maan jon­kin aikaa pit­kin ker­rok­sia — alu­een työ­pai­kat käyt­tä­vät hal­lia sil­loin — mut­ta aina paik­ka löy­tyy. Kotio­vel­le on pari­sen sataa met­riä, ihan koh­tuul­li­nen käve­ly minus­ta. Ja jos on pal­jon kan­ta­muk­sia tai invays­tä­vä kyy­dis­sä, oven­kin eteen toki pää­see pyö­räh­tä­mään. Mai­nio sys­tee­mi minus­ta. Kadun­var­si­py­sä­köin­tiin en enää edes rupe­ai­si, hen­ki­lö­koh­tais­ta auto­paik­kaa en kai­paa. Onk tämä sys­tee­mi joten­kin har­vi­nai­nen, ja jos, niin mitä vikaa sii­nä on? Kun en har­ras­ta into­hi­moi­ses­ti auto- enkä pysä­köin­ti­asioi­ta, oli­si haus­ka kuul­la asian­tun­ti­jan näkemys.

    1. Län­si-Pasi­laan oli help­po teh­dä pysä­köin­ti­luo­la hal­val­la, kos­ka siel­lä on kal­lio­ta. Tuo vuo­rot­tais­käyt­tö las­kee hin­nan puo­leen. Luu­len kui­ten­kin, että talo­yh­tiö­si on jou­tu­nut vähän sub­ven­toi­maan raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sia. Voi olla, että pysä­köin­ti­luo­laan­ne kut­su­taan­kin sen takia väes­tö­suo­jak­si. Juu­ri tuon hin­nan koh­tuul­lis­ta­mi­sek­si minus­ta pysä­köin­ti pitäi­si jär­jes­tää alu­eel­li­sel­la tasol­la eikä tonttikohtaisesti.

  9. hup­sis:
    Täs­sä­kin saa mie­les­tä­ni hel­sin­ki teh­dä juu­ri kuten halu­aa, hin­noi­tel­la pai­kat vaik­ka kuin­ka kal­liik­si, mut­ta tär­ke­ää on että vie­rei­set kun­nat saa­vat sit­ten kil­pail­la eri­lai­sil­la ratkaisuilla. 

    No mikä ettei. Epäi­len kui­ten­kin, ettei­vät Hel­sin­gin kes­kus­taan raken­ne­tut uudet kort­te­li­kau­pun­kia­sun­not myy­mät­tä jää, jos nyt saa­daan pik­ku hil­jaa puret­tua nii­tä estei­tä sel­lais­ten rakentamiselle.

    Minus­ta tun­tuu että juu­ri tämä seik­ka on se mikä jää käsit­tä­mät­tä pysä­köin­ti­nor­min ja mui­den kum­mal­lis­ten elä­mää hait­taa­vien sää­dös­ten puo­lus­ta­jil­ta: Kort­te­li­kau­pun­gil­le on val­ta­vas­ti kysyn­tää, mut­ta tar­jon­ta on hyvin niuk­kaa, kos­ka uuden sel­lai­sen raken­ta­mi­nen on eri­lai­sin nor­mein ja mää­räyk­sin estetty.

  10. Oli­si oikeu­den­mu­kais­ta, että auto­pai­kan todel­li­sen hin­nan mak­saa sen käyt­tä­jä eikä autot­to­man naa­pu­rin tar­vit­se osal­lis­tua kus­tan­nuk­siin. Asun­non osto­pää­tök­ses­sä pitäi­si olla aina yhte­nä teki­jä­nä muka­na auto­pai­kan tar­ve eli sil­loin pitäi­si olla ennus­tet­ta­va vuo­tui­nen hin­ta­tie­to auto­pai­kas­ta. Pidän Oden avaus­ta erit­täin tervetulleena.

    Samal­la taval­la pitäi­si ede­tä lii­ken­teen ruuh­ka­mak­suis­sa. Lii­ken­ne­ruuh­ka ei ole kenen­kään etu, joten oli­si jär­ke­vää hin­noi­tel­la tien käyt­töä ruuh­ka-aika­na. Täl­löin ne jot­ka voi­vat suh­teel­li­sen kivut­to­mas­ti muut­taa aika­tau­lu­aan, teh­dä etä­töi­tä jne. teki­si­vät niin, jol­loin tie vapau­tui­si sitä oikeas­ti tar­vit­se­vil­le. Ruuh­ka­mak­su voi­tai­siin vaik­ka palaut­taa takai­sin autoi­li­joil­le jotain muu­ta kautta.

  11. torqua­to:
    Onk tämä sys­tee­mi joten­kin har­vi­nai­nen, ja jos, niin mitä vikaa sii­nä on?

    On aika har­vi­nai­nen, eikä sii­nä ole vikaa. Vir­ka­mies­kun­ta on vas­ta-argu­men­toi­nut ris­kin ole­van että hal­le­ja ei raken­ne­ta tar­peek­si kos­ka asuk­kaat eivät osta riit­tä­väs­ti pysä­köin­ti­kort­te­ja. Joka on niin kuin sanoi­si että riit­tä­vän pysä­köin­ti­paik­ka­mää­rän estää asuk­kai­den halut­to­muus ostaa autoja.

  12. Ilmei­ses­ti­kin Hel­sin­ki saa pysä­köin­nis­tä huo­mat­ta­vas­ti mark­ki­na­hin­taa vähem­män rahaa. Ei kau­pun­ki tai­da tar­koi­tuk­sel­la­kaan sub­ven­toi­da pysä­köin­tiä, esim. sosi­aa­li­sis­ta syis­tä, joten pitää olet­taa, että se vain huk­kaa rahaa jät­tä­mäl­lä hyö­dyn­tä­mät­tä yhden mah­dol­li­sen tulonlähteen.

    Huu­to­kaup­pa oli­si vähän han­ka­la tapa myy­dä paik­ko­ja, mut­ta täs­sä yksi mah­dol­li­nen mal­li, joka antai­si jok­seen­kin saman tuloksen.

    Kau­pun­ki alkaa myy­dä ensi vuo­den asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja nyt jol­lain kor­keah­kol­la hin­nal­la. Jos pai­kat käy­vät huo­nos­ti kau­pak­si, kau­pun­ki las­kee paik­ko­jen hin­taa. Hin­taa las­ke­taan kun­nes paik­ko­ja on myy­ty sopi­vak­si kat­sot­tu mää­rä. Osta­ja mak­saa ostaes­saan vain puo­len vuo­den mak­sut. Vii­meis­tään vuo­den puo­li­vä­lis­sä kau­pun­ki on saa­nut myy­tyä halua­man­sa mää­rän paik­ko­ja. Kau­pun­ki lähet­tää kai­kil­le pai­kan osta­neil­le seu­raa­van puo­li­vuo­tos­kau­den las­kun, joka tasa­taan niin, että kaik­ki pai­kan osta­neet jou­tu­vat mak­sa­maan yhteen­sä vain hal­vim­man myy­dyn pai­kan hin­nan. (Poten­ti­aa­li­set osta­jat voi­si­vat teh­dä kau­pun­gil­le myös ehdol­li­sia tar­jouk­sia kor­keim­mal­la hyväk­sy­mäl­lään hinnalla.)

  13. Osmon teo­reet­ti­ses­ta kaa­vios­ta puut­tuu aika. Talot teh­dään 50–100 v sih­dil­lä. Tänä aika­na asun­non hal­ti­ja saat­taa muut­tua mon­ta­kin ker­taa ja jokai­sel­la asuk­kaal­la on oman­lai­set tar­peet. Oli­si aika onne­ton­ta mikä­li myy­mi­nen tai vuo­kraa­mi­nen ei onnis­tui­si kun park­ki­paik­kaa ei ole! Enkä usko, että asuk­kai­den vali­koi­tu­mi­nen vain autot­to­miin onnis­tuu yli­pää­tän­sä? Toki voi­han asun­non ottaa ns sosi­aa­li­siin tar­pei­siin perus­tu­vaan asu­mi­seen — aina­kin vuo­kra­ta­pauk­ses­sa? Lie­nee autot­to­muus sel­viö? Mut­ta miten jos uusi asu­kas TARVITSEE autoa (omaa tai työ­nan­ta­jan) min­ne sen voi sijoit­taa työ­päi­vän päät­teek­si? Tulem­me näke­mään vie­lä mihin kovin ahdas pysä­köin­ti­po­li­tiik­ka johtaa.
    Eri­to­ten näil­lä uusil­la suosikkialueilla.

    Pasi­lan kal­tai­nen alue­py­sä­köin­ti oli­si ihan­ne mikä­li kaa­vas­sa näin pako­tet­tai­siin? 0,5 km pysä­köin­ti­mat­ka ei ole mitään, jos vie­lä autot saa­daan pois kaduil­ta. Täl­lai­sen Infra­struk­tuu­rin voi­si aivan hyvin toteut­taa kau­pun­gin (asuntotuotanto)toimisto vaik­ka­pa hitas-periaatteella.

    Alueil­la, jot­ka eivät mene meren­pin­nan ala­puo­lel­le, kus­tan­nuk­set ovat koh­tuul­li­set per paik­ka, var­sin­kin kun kau­pun­ki omis­taa maa­na­lai­sen maan, riip­pu­mat­ta mitä sii­nä on pääl­lä. Tuo 10–20k€ per paik­ka inves­toin­ti­na on täy­sin mah­dol­li­nen. Sen jyvi­tys hoi­to­ku­lui­neen per kk lie­nee 50 € luok­kaa? Täy­sin koh­tuul­lis­ta. Esim Kata­ja­no­kan huol­lon mak­sul­li­set tolp­pa­pai­kan hin­nat ovat noin kaksinkertaiset.

    1. Eero
      Yri­tin sanoa, että alu­eel­le tar­vi­taan mah­dol­li­suus raken­taa pysä­köin­ti­paik­ko­ja myö­hem­min, jos mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää ilme­nee. Sik­si en ymmär­rä kri­tii­kiä­si lain­kaan. /paikka. Kuu­lem­ma esin­tyy jopa tilan­tei­ta, jois­sa kaa­vaan mer­kit­ty paik­ka mak­saa 80 k€. Tie­to on rakennusyrityksiltä.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yri­tin sanoa, että alu­eel­le tar­vi­taan mah­dol­li­suus raken­taa pysä­köin­ti­paik­ko­ja myö­hem­min, jos mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää ilmenee.

    Tämä on var­maan ihan äly­tön aja­tus, mut­ta mik­si auto­jen varas­toin­ti on joten­kin eri­tyi­ses­ti jul­ki­sen val­lan suo­je­luk­ses­sa — mik­si ei pitäi­si myös tar­jo­ta mah­dol­li­suus raken­taa alu­eel­le lisää asun­to­ja, jos niil­le tulee mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää tule­vai­suu­des­sa? Siis laa­jen­nus­mah­dol­li­suus mukaan kaa­vaan ja vaa­ti­mus teh­dä talot niin, että nii­tä voi­daan laajentaa.

  15. hup­sis:
    Ohi­tat koko­naan sen, että sil­lä mis­sä paik­ka on on suur­ta väliä. Lisäk­si nämä ehdot­ta­ma­si vuo­tui­set temp­pui­lut ovat var­sin koh­tuut­to­mia jos aja­te­let auton omis­ta­mis­ta ja sii­tä luo­pu­mis­ta ja sen aiheut­ta­mia kus­tan­nuk­sia. Jot­ka tie­tys­ti tar­kas­te­lus­ta unoh­dat kos­ka näin on tar­koi­tuk­sen mukaista.

    Ei kai kukaan ole ehdot­ta­nut, että kenen­kään pitäi­si luo­pua autos­ta. Halu­taan vain se, ettei käy niin, että yksi autoi­li­ja saa ali­hin­taan pai­kan kun toi­nen, yhtä lail­la pysä­köin­ti­pai­kas­ta jo mak­sa­nut autoi­li­ja jää ilman.

    Ruo­ho­lah­des­sa saa kuu­lem­ma yhdes­tä ja samas­ta puo­li­tyh­jäs­tä park­ki­ta­los­ta Euro­par­kin kaut­ta pai­kan 145 €:lla ja talo­yh­tiön kaut­ta 40 €:lla kuu­kau­des­sa. Jos talo­yh­tiö on perus­ta­mis­vai­hees­sa tul­lut osta­neek­si 50 paik­kaa mut­ta sii­nä asuu 55 inno­kas­ta autoi­li­jaa, niin sinun mukaa­si on koh­tuu­ton­ta temp­pui­lua lait­taa kaik­ki autoi­li­jat mak­sa­maan 49 euroa, sen sijaan että 50 auto­paik­ka­lää­ni­tyk­sen äidin­pe­rin­tö­nään saa­nut­ta autoi­li­jaa mak­sai­si­vat 40 € ja loput vii­si sen 145 € kuukaudessa?

  16. Kaa­voit­ta­jan tulee varau­tua elin­kaa­ren mukai­seen tilan­tee­seen, pelk­kä raken­nusai­kai­nen on hurskastelua.
    En ymmär­rä mik­sei ole­tusar­voi­ses­ti asun­toon liit­tyi­si park­ki­paik­ka. Vapail­le yli­jää­vil­le pai­koil­le löy­tyy kyl­lä ottajia.
    Toki on niin jos myy­dään niuk­kuut­ta saa­daan nykyi­sen kal­tai­nen tilan­ne, että kiis­tel­lään kadun­var­si­paik­ko­jen vähäi­syy­des­tä ja “epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ta” jakopolitiikasta.
    Lisäk­si kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la ml nämä uudet suoik­ki­kau­pun­gin­osat pää­väy­lien (mik­sei mui­den­kin ratik­ka ja bus­si­väy­lien) var­ren pysä­köin­ti­kiel­to täyt­täi­si muka­vas­ti park­ki­ti­lo­ja. Saat­tai­si pyö­rä­tei­tä­kin tul­la lisää?

    Toki on niin, että jos raken­nus­yri­tyk­sil­le anne­taan avoin piik­ki, kuten asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­sa on teh­ty, kus­tan­nus­ten ylä­ra­ja hipoo pil­viä. Onko­han se edes kau­pun­gin­kaan etu?

    Esi­merk­ki­nä voi­daan mai­ni­ta Her­man­nin luo­la, 330 paik­kaa, raken­ta­jat oli­si­vat mie­lel­lään tuplan­neet mää­rän ja otta­jia oli­si ollut! Tilaa lisä­pai­koil­le oli­si ollut, ker­too erään raken­ta­jan edusa­ja. Jos­tain käsit­tö­mät­tö­mäs­tä syys­tä näin ei saa­nut tehdä?
    Eikä oli­si ollut pahas­ta saa­da sin­ne lisää mak­sa­via asiak­kai­ta lähia­lu­eel­ta. Vaik­ka osakeperiaatteella.
    Oli­si kadun­var­ret alu­eel­la saa­tu sii­vot­tua autois­ta. Se vas­ta oli­si ollut kaik­kien etu, mil­lä mit­ta­ril­la tahansa.

    1. Vapail­le yli­jää­vil­le pai­koil­le löy­tyy kyl­lä ottajia.

      Tätä on kokeil­tu Ara­bian­ran­nas­sa. Siel­lä on kau­pal­li­ses­ti tuo­tet­tu­ja vapai­ta paik­ko­ja, joi­ta vuo­kra­taan alle puo­lel­la sii­tä kus­tan­nuk­sis­ta, joka nois­ta tont­ti­koh­tai­sis­ta pai­u­kois­ta syn­tyy. Nuo puo­li-ilmai­set pai­kat eivät käy kaupaksi.

  17. Kaa­vaan tulee mah­dol­lis­taa osa­puil­leen nykyi­sen nor­min kal­tai­nen auto­paik­ka­mää­rä, mut­ta sii­tä ei ole pak­ko toteut­taa kuin osa.”

    Niin kau­an kuin nykyi­sen nor­min kal­tai­nen auto­paik­ka­mää­rä mah­dol­lis­te­taan, tii­vis kau­pun­ki ei ole mah­dol­lis­ta. Kuten Soi­nin­vaa­ra itse aiem­min kir­joit­ti, “van­han kan­ta­kau­pun­gin tehok­kuu­teen ei ole mah­dol­lis­ta pääs­tä pysä­köin­ti­nor­min takia.”

    1. Niin kau­an kuin nykyi­sen nor­min kal­tai­nen auto­paik­ka­mää­rä mah­dol­lis­te­taan, tii­vis kau­pun­ki ei ole mahdollista.

      Tot­ta, mut­ta vain osit­tain. Riip­puu hin­nas­ta. Jos pai­kat pan­naan koko­naan maan alle, ne eivät vie tilaa maan pääl­tä lain­kaan. Tähän auto­puo­lue äläh­tää, että se tulee lii­an kal­liik­si. Kes­kei­ses­ti sijait­se­vil­la alueil­la maan­pääl­li­nen pysä­köin­ti on pysä­köin­ti­muo­dois­ta kal­lein. Teh­dään­pä las­kue­si­merk­ki. Ole­te­taan, että alue on kaa­voi­tet­tu tehok­kuu­del­la 2 ja raken­nusoi­keu­den hin­ta on 2000 euroa/k‑m2. Tämä tar­koit­taa, että maa­ne­liön hin­ta on 4000 euroa. Puysä­köin­ti voi­daan toteu­taa maa­va­rai­se­na esi­mer­kik­si niin, että jäte­tään yksi kort­te­li raken­ta­mat­ta ja kes­ki­te­tään pysä­köin­ti sin­ne. Yksi pysä­köin­ti­paik­ka vie tilaa ajo­väy­li­neen noin 30 neliö­tä ja mak­saa siis 120 000 euroa.
      Se rat­kai­su jota esi­tän on, että raken­ne­taan maa­na­lai­si­na paik­koi­na heti noin 60 pro­sent­tia pakol­li­sis­ta pai­kois­ta (hin­ta noin 40 000 euroa/kpl, eli kol­man­nes maan­pääl­lis­ten hin­nas­ta). Lisäk­si varau­du­taan pysä­köin­ti­ta­lon raken­ta­mi­seen jon­ne­kin ei kovin kes­kei­sel­le pai­kal­le. Tämä raken­ne­taan, jos mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää ilme­nee. En usko, että ilme­nee, jos nuo vel­voi­te­pai­kat vuo­kra­taan oma­kus­tan­nus­hin­taa eli noin 200 euroa/kk tai myy­dään 40 000 euron hin­nal­la. Hel­sin­ki­läi­nen ei tar­vit­se autoa kuin men­nes­sää maal­le ja sil­loin sen voi vuo­kra­ta sen sijaan, että inves­toi­si näi­hin mat­koi­hin 60 000 euroa, 20 000 euroa autoon ja 40 000 euroa paikkaan.

  18. Itse­kin toteat tapaus Las­si­las­sa miten ongel­ma ei rat­ken­nut myö­hem­min. Kun oli­si teh­ty ker­ral­la riit­tä­vä mää­rä paik­ko­ja, ei myö­hem­pää kär­vis­te­lyä ja syyt­te­lyä tar­vit­si­si kokea. 

    Kyn­nys aloit­taa myö­hem­min laa­jen­nus tai uudis­ra­ken­nus on ihan älyt­tö­män kor­kea. Kuten Töö­lön luo­las­ta on voi­tu havai­ta. Eten­kin kaa­voit­ta­jan ahdas­kat­sei­suus. Mut­ta ehkä aja­tuk­se­si taus­tal­la onkin yrit­tää vai­kut­taa myös näin yli­pää­tän­sä autoi­lun määrään?
    Autois­tui­nen ei tule vähen­ty­mään. Lii­ken­ne sump­pu­tuu eten­kin Kan­ta­kau­pun­gin niemellä.
    Sii­nä palaa vaan tur­haan tuot­ta­vaa aikaa joutavaan.

    Onkin mie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta miten Laa­ja­sa­lon koh­dal­la asiat kehit­ty­vät? Aina­kin kiin­te­ää kal­lio­ta on riit­tä­miin mihin lou­hia luo­lia! Toi­vot­ta­vas­ti riit­tä­väs­ti kerralla?

  19. hup­sis:

    Täs­sä­kin saa mie­les­tä­ni hel­sin­ki teh­dä juu­ri kuten halu­aa, hin­noi­tel­la pai­kat vaik­ka kuin­ka kal­liik­si, mut­ta tär­ke­ää on että vie­rei­set kun­nat saa­vat sit­ten kil­pail­la eri­lai­sil­la ratkaisuilla.

    Tämä­hän käy. Samal­la Hel­sin­ki voi­si ottaa katu­ti­las­ta yli puo­let jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töön, kun ker­ran yli puo­let hel­sin­ki­läis­ten mat­kois­ta teh­dään julkisilla.

  20. Nykyi­nen paik­ka­mää­rä kaa­vois­sa pelaa vain suo­raan gryn­de­rin tas­kuun. Nyky­mää­ril­lä he pys­ty­vät teke­mään todel­la hyvän tilin myy­mäl­lä koval­la kat­teel­la niuk­kuut­ta. Vain nos­ta­mal­la paik­ka­mää­rät sel­lai­sik­si, että kysyn­tä koh­taa tar­jon­nan, saa­daan hin­nat kuriin.

    Toi­nen ongel­ma täs­sä suun­ni­tel­ma­ta­lou­des­sa on, että se voi­si onnis­tua vain alue­ra­ken­ta­mi­sen peri­aat­teel­la. Ole­tan, että alue­ra­ken­ta­mi­ses­ta pääs­tään Hel­sin­gis­sä­kin eroon lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä ja ton­tit pil­ko­taan rii­tä­vän pie­nik­si niin, että aluei­den sisäl­le syn­tyy kil­pai­lua. Nykyi­nen jär­jes­te­ly kan­nat­taa vain gryn­de­ril­le, jos hänellekkään.

    Pai­koi­tus on han­ka­la rat­kais­ta jär­ke­väs­ti nykyi­sel­lä kaa­voi­tus­jär­jes­te­lyl­lä. Yksi kokei­le­mi­sen arvoi­nen kei­no on pois­taa koko nor­mi. Teh­dään mitä teh­dään, mut­ta: 1) ilmoi­te­taan ettei asu­kas­py­sä­köin­tiä tule alu­eel­le ja 2) ei ote­ta auto­tal­le­ja huo­mioon raken­nusoi­keuk­sis­sa, kun­han pysy­vät ton­tin sisä­puo­lel­la. Kan­nat­taa kokeil­la, tus­kin tuot­taa ain­kaan huo­nom­paa tulos­ta asu­jan kan­nal­ta kuin nykyinen. 😉

    1. Kal­le. Ehdo­tit jok­seen­kin samaa kuin minä olen ehdot­ta­nut. Huo­ma­sik­to? Minä tosin tein sen myön­ny­tyk­sen, että edes vähän oli­si pak­ko raken­taa nii­tä paikkoja.

  21. Tämä kysy­mys palau­tuu seuraaviin:

    Yksin­ker­tyi­au­duen vuok­si ole­tan, että park­ki­pai­kan vuo­tuis­ku­lut ovat pää­oma­kus­tan­nuk­si­neen 3000 e/v. Jollekin
    on se on iso raha, jol­le­ki pie­ni. Kal­liim­paa autoa kan­nat­taa­kin pitää suo­ja­tus­sa paikassa

    KapA­si­tee­tin tar­ve ja halu mak­saa muut­tuu ja riip­puu auto­ken hin­nas­ta. 1978 jär­ke­vä käy­tet­ty auto mak­soi 10 asun­to­ne­liön hin­nan; nyt sel­lai­sen saa jopa 1/5 m²: hin­nal­la. Mini­maa­li­set auton vuo­tuis­ku­lut lie­ne­vät n. 2000 km vuo­tui­sel­la ajol­la 1000 e, ehkä vähehemmänkin.

    1: jos park­kee­rauk­ses­ta jou­tui­si maks­maan todel­li­sen kulun, niin int­res­si eri­lai­siin yhteis­käyt­tö­muo­toi­hin lisään­tyy. Nii­tä ovat kimp­pa-autot, citycarclub, muut vuo­kraus­muo­dot. Lai­naa­mienn kave­ril­ta ipie­niä pal­ve­luk­sia vas­taan jne.

    Itse asias­sa olen aina ollut citycaclu­bin jäsen. Ensin tar­vit­taes­sa lai­na­sin autoa van­hem­mil­ta­ni. (Jos­kus pidem­mäk­si­kin aikaa.) Sit­ten lai­na­sin omaa autoa­ni kave­reil­le. Koi­jär­ve­läi­sis­tä muis­ta­vat punai­sen Vol­vo-far­ma­ri­pa­ku­ni aina­kin ne sii­hen ahtau­tu­nut­ta 11 nuor­ta, jota polii­si pysäyt­ti tanssiaismatkalla.

    2: Onko täl­le nyt ei-tar­vit­ta­val­le (eli siis sii­tä ei olla valm­mi­ta mak­sa­maan) pysä­köin­ti­ka­pa­si­tee­til­le muu­ta jär­ke­vää käyt­töä, esim. varas­to­na. Mie­les­tä­ni on . Oma­va­ras­to­ja mark­ki­noi­daan joka ainaos­sa kään­tees­sä. Raken­nus­lii­ke tar­vit­see pien­tä tuki­koh­taa kau­pun­gil­la jne. — Myö­hem­min nämä voi­daan tar­vit­taes­sa muut­taa pysäköintipaikoiksi.

    Koti­ta­louk­si­sa tar­vit­ta­van vara­to­ti­lan­kin tar­ve muut­tuu. Muu­tin isom­mas­ta asun­nos­ta pie­nem­pään, ja vie­lä­kin osa osa roi­nas­ta sel­vit­tä­mät­tä. Olen tava­roi­ta­ni var­ten lai­nan­nut kak­si kel­la­ri­ko­me­roa naa­pu­reil­ta­ni, jot­ka eivät nii­tä tarvitse.

    Hit­si vie­köön! Mik­si muka lyhyes­tä­kin kom­men­tis­ta tulee aina pit­kä kuin Via Appia?

  22. Eero kir­joit­ti: “Talot teh­dään 50–100 v sihdillä.”

    Noin pit­käl­lä aika­vä­lil­lä autoi­lu ja jul­ki­set­kin muut­tuu­vat mer­kit­tä­väs­ti, kun kul­jet­ta­jia ei enää tarvita. 

    Poh­din asi­aa lyhyes­ti pysä­köin­nin kan­nal­ta tuol­la: http://wp.me/p28XDR-Cx

    Ilman sen kum­mem­paa todis­tusai­neis­toa väi­tän tek­no­lo­gia­muu­tos­ten vai­kut­ta­van kul­jet­ta­jan tar­pee­seen jo sel­väs­ti nopeam­min kuin tuo 50 vuotta.

  23. Kal­le: Pai­koi­tus on han­ka­la rat­kais­ta jär­ke­väs­ti nykyi­sel­lä kaa­voi­tus­jär­jes­te­lyl­lä. Yksi kokei­le­mi­sen arvoi­nen kei­no on pois­taa koko nor­mi. Teh­dään mitä teh­dään, mut­ta: 1) ilmoi­te­taan ettei asu­kas­py­sä­köin­tiä tule alu­eel­le ja 2) ei ote­ta auto­tal­le­ja huo­mioon raken­nusoi­keuk­sis­sa, kun­han pysy­vät ton­tin sisä­puo­lel­la. Kan­nat­taa kokeil­la, tus­kin tuot­taa ain­kaan huo­nom­paa tulos­ta asu­jan kan­nal­ta kuin nykyinen.

    Hear hear. Mik­sei näin voi­si teh­dä? Muus­ta syys­tä kuin että NEVT?

  24. Osmo, esi­tät siis maa­na­lais­ta pysä­köin­tiä ja pysä­köin­ti­ta­lo­ja rat­kai­su­na tii­viin kau­pun­gin ja nor­min mukais­ten auto­paik­ko­jen yhdis­tä­mi­seen. Suun­nil­leen näin on Her­ne­saa­ren suun­ni­tel­mis­sa teh­ty, mut­ta sil­ti­kään siel­lä ei pääs­ty van­han kan­ta­kau­pun­gin tii­viy­teen. Mis­sä vika?

  25. Mai­nit­sin jos­sain edel­lä mal­lin, jos­sa kadun­var­si­pai­kat annet­tai­siin haluk­kail­le markkinahintaan.

    Yksi­tyi­sen pysä­köin­nin kan­nal­ta tuon aja­tuk­sen point­ti on sii­nä, että jos kau­pun­gin pysä­köin­ti­paik­ko­jen hin­ta oli­si mark­ki­noi­den mukai­nen, yksi­tyi­nen puo­li sel­viäi­si pal­jon vähem­mäl­lä säätelyllä.

    Voi­daan jopa aja­tel­la, että kai­kis­ta pysä­köin­ti­nor­meis­ta luo­vut­tai­siin. Tämän jäl­keen talo­yh­tiöt raken­tai­si­vat auto­paik­ko­ja kysyn­nän mukaan. Myös eril­lis­ten auto­park­ki­ta­lo­jen talous tervehtyisi.

    Eikö tämä oli­si jär­ke­vä tapa hoi­taa asia — jos siis pääs­tään sopuun sii­tä, että pysä­köin­nis­tä kan­nat­taa periä markkinahinta?

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le. Ehdo­tit jok­seen­kin samaa kuin minä olen ehdot­ta­nut. Huo­ma­sik­to? Minä tosin tein sen myön­ny­tyk­sen, että edes vähän oli­si pak­ko raken­taa nii­tä paikkoja. 

    Aivan, sinul­la on välil­lä hyviä ideoi­ta. 🙂 Muta mik­si jät­tää idea puo­li­tie­hen. Tie­de­tään sään­te­lyn vain nos­ta­van hin­to­ja, joten onko mah­do­ton­ta aja­tel­la että oikeas­ti läh­det­täi­siin pur­ka­maan sääntelyä?

    Mik­si kau­pun­ki yleen­sä sekaan­tuu sii­hen, mitä kort­te­lin sisäl­lä teh­dään? Eikö kaa­voit­ta­jan eli kau­pun­gin teh­tä­vä ole vain luo­da mahdollisuudet?

  27. Pek­ka Tai­pa­le: Hear hear. Mik­sei näin voi­si teh­dä? Muus­ta syys­tä kuin että NEVT?

    E­lä­män­muo­tom­me on, et­tä kai­kis­sa ta­louk­sis­sa on au­to. No, eh­kä jois­sain vih­reis­sä per­heis­sä ei ole, mut­ta on­nek­si te et­te ole enem­mis­tös­sä “, sa­nai­li Sir­pa As­­ko-Sel­­ja­­vaa­­ra (kok) ja ai­heut­ti ko­hi­naa salissa.

  28. Ruot­sis­sa aina­kin omas­sa koti­kau­pun­gis­sa­ni on tämän tyy­li­siä jut­tu­ja teh­ty. Jos ostat kes­kus­tas­ta ker­ros­ta­loa­sun­non, niin on aika taval­lis­ta, että muka­na ei seu­raa parkkipaikkaa.

    Park­ki­paik­ka on sit­ten itse han­kit­ta­va jos­tain, jos sel­lais­ta alkaa myö­hem­min tarvitsemaan.

    Tuo koh­ta pos­tauk­ses­sa, että park­ki­paik­ko­ja on teh­tä­vä lisää, jos mak­su­ha­lu­kas­ta autoi­li­jaa löy­tyy, on kyl­lä aika unen­nä­köä. Ei sel­lais­ta tule tapahtumaan.

    Sinän­sä tuo koko­nai­suus voi olla ihan toi­mi­va sys­tee­mi aina­kin näin ruot­sin koke­mus­ten mukaan. Asun­to­mark­ki­nat toi­mi­vat kyl­lä vaik­ka osa asun­nois­ta myy­dään ilman park­ki­paik­kaa. Autoi­li­jat sit­ten vaan muut­ta­vat pois kes­kus­tas­ta. Ihan ok. Lisäk­si kehä I:n sisä­puol­ta Hel­sin­gis­sä voi muut­taa pik­ku­hil­jaa autot­to­maan suun­taan. Me autoi­li­jat voim­me hyvin asua kehä I:n ulkopuolella.

  29. Olli Pot­to­nen:
    Osmo, esi­tät siis maa­na­lais­ta pysä­köin­tiä ja pysä­köin­ti­ta­lo­ja rat­kai­su­na tii­viin kau­pun­gin ja nor­min mukais­ten auto­paik­ko­jen yhdis­tä­mi­seen. Suun­nil­leen näin on Her­ne­saa­ren suun­ni­tel­mis­sa teh­ty, mut­ta sil­ti­kään siel­lä ei pääs­ty van­han kan­ta­kau­pun­gin tii­viy­teen. Mis­sä vika? 

    Jos haluai­sin olla ilkeä, niin väit­täi­sin että maa­lai­set on pääs­tet­ty kaa­voit­ta­maan kau­pun­kia. En halua olla ilkeä, joten puhun vain osaa­mis­va­jees­ta ja puo­luei­den sidok­sis­ta raken­nut­ta­jiin. Mik­si teh­dä kun­nol­lis­ta kun saman kat­teen saa sekun­das­ta­kin? Osta­ja ostaa kui­ten­kin, kos­ka kil­pai­lua ei ole, sii­tä huolehditaan.

  30. En ymmär­rä tätä vali­tus­ta. Mikä­li val­tuus­ton enem­mis­tö päät­tää, niin lope­te­taan hen­ki­lö­au­to­jen min­kään­lai­nen huo­mioi­mi­nen tai suo­si­mi­nen. Kaik­ki täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen ja uudet alu­eet raken­ne­taan ilman mitään auto­paik­kaa. Vara­taan johon­kin reu­nal­le paik­ka, mihin joku kiin­nos­tu­nut taho voi raken­taa luo­lan ja tor­nin autoil­le, jos kat­soo sen kan­nat­ta­van. Kaduil­le park­ki­kiel­lot. Kos­ka kai­kil­le asun­noil­le on kysyn­tää, niin eihän täs­sä pitäi­si olla mitään ongel­maa. Mikä täs­sä ei toi­mi? Val­tuus­ton enem­mis­tön saan­ti asian taakse?

  31. MIVa: Kaduil­le park­ki­kiel­lot. Kos­ka kai­kil­le asun­noil­le on kysyn­tää, niin eihän täs­sä pitäi­si olla mitään ongelmaa.

    En ole kysy­mäl­lä tääl­lä saa­nut vas­taus­ta, mut­ta tai­ka­sa­na tai­taa olla Maan­käyt­tö- ja raken­nus­la­ki; ase­ma­kaa­van pitää laa­tia “siten, että luo­daan edel­ly­tyk­set … lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­sel­le.”

    Jos tavan­omais­ta mää­rää pysä­köin­ti­paik­ko­ja ei ole kaa­vas­sa, äkkiä löy­tyy valit­ta­ja ja kaa­va kumo­taan hal­lin­to-oikeu­des­sa. Suun­ni­tel­mien täy­tyy perus­tua hyväk­syt­tyyn tie­teel­li­seen tie­toon “oikeas­ta” kaa­voi­tuk­ses­ta, ei val­tuus­toon valit­tu­jen arvo­va­lin­toi­hin — liik­ku­ma­va­ra kutis­tuu vuo­si vuo­del­ta, tai aina­kin ris­kit kas­va­vat jos teh­dään mikä tun­tuis kivalta.

    1. ase­ma­kaa­van pitää laa­tia “siten, että luo­daan edellytykset 

      Tuo­hon riit­tää se, että pysä­köin­ti­ta­lol­le vara­taan tilaa. Ei se tar­koi­ta, että kau­pun­gin pitää pysä­köin­ti­ta­lo vero­ra­hoin raken­taa eikä kenen­kään muunkaan.
      Monis­sa muis­sa mais­sak­kin pysä­köin­ti­pai­kan omis­ta­mai­nen on pakol­lis­ta, mut­ta pak­koa ei ole sidot­tu asun­non omis­ta­mi­seen vaan auton omis­ta­mi­seen. Tämä kyt­ken­tä tun­tuu joten­kin luontevammalta.

  32. Sano­taan, että osa­puil­leen 50 – 60 pro­sent­tia oli­si pak­ko raken­taa. Jos mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää esiin­tyy, on teh­tä­vä paik­ko­ja lisää.
    Paik­ko­jen kysyn­tä pysyy aisois­sa, jos tar­jol­la ole­vat pai­kat myy­dään mark­ki­na­hin­taan. Talous­tie­tei­li­jöil­le mark­ki­na­hin­nan ide­aa­li on huutokauppahinta,”

    Taas uusi ved­tys: Rajoit­ta­mal­la pysä­köin­paik­ko­jen mää­rää saa­daan pysä­köin­ti­pai­kan hin­ta nouse­maan taivaisiin.

    Eikä sii­hen tar­vi­ta edes huutokauppaa

    1. Taas uusi ved­tys: Rajoit­ta­mal­la pysä­köin­paik­ko­jen mää­rää saa­daan pysä­köin­ti­pai­kan hin­ta nouse­maan taivaisiin.

      Tai­sit ymmär­tää vää­rin tahal­la­si. Kir­joi­tin aika sel­väs­ti, ett­rä jos mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää esiin­tyy, loput­kin pai­kat on toteu­te­tet­ta­va. Jos jon­ne­kin alu­een lai­dal­le kaa­voi­te­taan pysä­köin­ti­ta­lo, se voi­daan toteit­taa, kun haluk­kai­ta pai­kan vuo­kraa­jia ilmenee. 

  33. Puysä­köin­ti voi­daan toteu­taa maa­va­rai­se­na esi­mer­kik­si niin, että jäte­tään yksi kort­te­li raken­ta­mat­ta ja kes­ki­te­tään pysä­köin­ti sin­ne. Yksi pysä­köin­ti­paik­ka vie tilaa ajo­väy­li­neen noin 30 neliö­tä ja mak­saa siis 120 000 euroa.”

    Käy­pä Van­taal­la Tam­mis­tos­sa ja Espoos­sa Lep­pä­vaa­ras­sa .Ovat osan­neet raken­taa oikein maan­pääl­li­sen pysäköintitalon,joka toi­mii myös melusuojana.

    Näin tuon maan­pääl­li­sen pys­köin­nin hin­ta­kin las­kee järkeväksi

  34. Hen­ki­lö­koh­tai­nen pysä­köin­ti­paik­ka on myös ongel­ma, sil­lä ne ovat suu­rim­mak­si osak­si tyh­ji­nä eli tehok­kuus on huono

    Kes­ki­tet­ty pysä­köin­ti ilman omaa paik­kaa nos­taa tehokkuutta.

    Oikea suh­de asiakkaitten/paikkojen välil­le kyl­lä löy­tyy seurannalla

  35. Jos jon­ne­kin alu­een lai­dal­le kaa­voi­te­taan pysä­köin­ti­ta­lo, se voi­daan toteit­taa, kun haluk­kai­ta pai­kan vuo­kraa­jia ilmenee.”

    Ja merk­ki­va­lo tar­pees­ta on syt­ty­nyt kun hin­nat ovat nous­seet taivaisiin ?

    Gryn­de­rit vedät­tä­vät jo nyt asun­to­jen hintoja,miksei myös park­ki­paik­ko­jen hin­taa voi­da vedättää ?



  36. Olli Pottonen:

    Osmo, esi­tät siis maa­na­lais­ta pysä­köin­tiä ja pysä­köin­ti­ta­lo­ja rat­kai­su­na tii­viin kau­pun­gin ja nor­min mukais­ten auto­paik­ko­jen yhdis­tä­mi­seen. Suun­nil­leen näin on Her­ne­saa­ren suun­ni­tel­mis­sa teh­ty, mut­ta sil­ti­kään siel­lä ei pääs­ty van­han kan­ta­kau­pun­gin tii­viy­teen. Mis­sä vika? 

    Kal­le: Jos haluai­sin olla ilkeä, niin väit­täi­sin että maa­lai­set on pääs­tet­ty kaa­voit­ta­maan kau­pun­kia. En halua olla ilkeä, joten puhun vain osaa­mis­va­jees­ta ja puo­luei­den sidok­sis­ta rakennuttajiin. 

    Jos uskom­me sen mitä Soi­nin­vaa­ra itse aiem­min kir­joit­ti—mik­si­pä emme uskoisi—suuremman tihey­den estää nime­no­maan pysä­köin­ti­nor­mi eikä osaa­mi­sen puute.

    Anteek­si että jan­ku­tan yhä täs­tä samas­ta asias­ta, mut­ta käsit­tääk­se­ni tämä tii­viin kau­pun­gin ja pysä­köin­ti­nor­min yhteen­so­pi­vuus on tär­keä kysy­mys johon ei vie­lä kun­nol­la ole vas­tat­tu. Siis: mitä nor­mil­le pitäi­si teh­dä jot­ta esi­mer­kik­si Her­ne­saa­ri voi­tai­siin kaa­voit­taa van­han kan­ta­kau­pun­gin tiheydellä?

    Jos oikein ymmär­sin, tämä Soi­nin­vaa­ran ehdo­tus estää rahan tuh­lauk­sen tar­peet­to­miin park­ki­paik­koi­hin, mut­ta ei oikeas­taan auta alue­te­hok­kuu­den kasvattamiseen.

  37. Olli Pot­to­nen: Jos uskom­me sen mitä Soi­nin­vaa­ra itse aiem­min kirjoitti—miksipä emme uskoisi—suuremman tihey­den estää nime­no­maan pysä­köin­ti­nor­mi eikä osaa­mi­sen puute.
    Anteek­si että jan­ku­tan yhä täs­tä samas­ta asias­ta, mut­ta käsit­tääk­se­ni tämä tii­viin kau­pun­gin ja pysä­köin­ti­nor­min yhteen­so­pi­vuus on tär­keä kysy­mys johon ei vie­lä kun­nol­la ole vas­tat­tu. Siis: mitä nor­mil­le pitäi­si teh­dä jot­ta esi­mer­kik­si Her­ne­saa­ri voi­tai­siin kaa­voit­taa van­han kan­ta­kau­pun­gin tiheydellä?
    Jos oikein ymmär­sin, tämä Soi­nin­vaa­ran ehdo­tus estää rahan tuh­lauk­sen tar­peet­to­miin park­ki­paik­koi­hin, mut­ta ei oikeas­taan auta alue­te­hok­kuu­den kasvattamiseen.

    Ajat­te­le asi­aa näin: Raken­taa voi tek­ni­ses­ti mitä kum­mal­li­sin­ta mitä pää­hän juo­lah­taa, esi­mer­kik­si kym­men­ker­rok­si­sen maa­na­lai­sen pysä­köin­ti­hal­lin. Mitä kum­mal­li­sem­mak­si nuo raken­nel­mat, sitä enem­män ne mak­sa­vat. Eli siis mikään ei estä teke­mäs­tä man­hat­tai­ni­lai­sel­la tihey­del­lä kau­pun­kia jos­sa jokai­sel­la on kak­si auto­paik­kaa, se vaan mak­saa niin tol­kut­to­mas­ti että ei tuom­mois­ta kan­ta edes suunnitella.

    Vähem­män kär­jis­täen, sem­moi­nen paik­ka per asun­to mikä on Suo­mes­sa viral­li­nen nor­mi (Hel­sin­gis­sä noin 0,7 esim. Jät­kä­saa­res­sa) tar­koit­tai­si van­han kan­ta­kau­pun­gin tiheyk­sil­lä käy­tän­nös­sä maa­na­lais­ta auto­ka­pun­kia hal­lei­neen ja katui­neen. Ja tuo mak­sai­si suu­rin piir­tein saman ver­ran kuin se var­si­nai­nen kau­pun­ki sii­nä pääl­lä taloi­neen kaikkineen.

    Onnek­si mei­dän ei tar­vit­se miet­tiä että pal­jon­ko pai­kat saa­vat mak­saa, kos­ka se sel­viäi­si sii­tä pal­jon­ko ihmi­set ovat niis­tä val­mii­ta mak­sa­maan, kuten Ode kir­joit­ta. Eli tekee sitä kau­pun­kia ja lak­kaa stres­saa­mas­ta paikoista.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Alle 20 000 euron ei pysä­köin­ti­paik­ko­ja saa uusil­la alueil­la oikein min­ne­kään ja ran­noil­le on han­ka­la saa­da alle 50 000 euroa/paikka. Kuu­lem­ma esin­tyy jopa tilan­tei­ta, jois­sa kaa­vaan mer­kit­ty paik­ka mak­saa 80 k€. Tie­to on rakennusyrityksiltä. 

    Jos kaa­voit­ta­ja vaa­tii 80k€:n auto­pai­kan, niin eikö vika ole sil­loin kaavoittajassa?
    Kan­nat­tai­si­ko kaa­voit­ta­jan miet­tiä auto­paik­ko­jen mää­rän lisäk­si myös nii­den hintaa?
    Ran­noil­la­kaan ei ole pak­ko raken­taa kovin pal­joa meren­pin­nan ala­puo­lel­le, var­sin­kin kun raken­ne­taan koko­naan uut­ta kau­pun­gin­osaa. Sen­kun vaan nos­te­taan hie­man katu­ta­soa ja sen alle mah­tuu kum­mas­ti mitä vaan. Koro­te­tun kadun alle on näp­pä­rä lait­taa myös kun­nal­lis­tek­niik­ka ja muu infra, niin ei aina tar­vii kai­vin­ko­nei­ta, kun joh­to vuo­taa tai ope­raat­to­ri halu­aa vetää uuden kuidun.
    Eri­tyi­ses­ti ran­noil­la maa yleen­sä nousee sisä­maa­han men­nes­sä, joten kyse on vain pen­ger­ryk­sen siir­tä­mi­ses­tä. Ja kun vas­taan tulee ääri­ta­pauk­se­na täyt­tö­maas­ta raken­net­tu saa­ri, niin amfi­mai­nen kes­ki­koh­taan kohoa­va raken­ta­mi­nen luo mah­ta­vat mää­rät tila­vuut­ta “katu­ta­son” alle myös vaik­ka jul­ki­so­mis­tei­sil­le lii­kun­ta­ti­loil­le, joi­ta ei nykyi­sil­lä tont­tien hin­noil­la enää ole “varaa” rakentaa.

    Joka tapauk­ses­sa pysä­köin­ti ei vie yhtään tilaa, jos se lai­te­taan maan alle. Eli sii­nä mie­les­sä on vää­rin syyt­tää sitä lii­an väl­jäs­tä kaupunkisuunnittelusta.
    Maa­na­lai­nen pysä­köin­ti siis vain nos­taa nyky­nor­meil­la asun­to­ra­ken­ta­mi­sen hin­taa. Ja tämä­kös raken­nut­ta­jaa kis­mit­tää. Asun­non osta­jal­le tilan­ne on aika yks hai­lee, kos­ka asun­not myy­dään samaan hin­taan auto­pai­kal­la tai ilman. Tämä sama hin­ta on siis se kor­kein hin­ta min­kä joku uskal­taa maksaa.
    Jos mukaan tulee auto­paik­ka, niin kiva jut­tu. Jos ei tuu ni voi har­mi. Jos taas pitää mak­saa naa­pu­rin auto­paik­ka, niin vähän isom­pi har­mi. Asun­to­mark­ki­noil­la on kui­ten­kin myy­jän mark­ki­nat ja asun­to­pu­la aiheut­taa sen, että vaik­ka kus­tan­nuk­sis­ta tin­gi­tään kuin­ka pal­jon, niin vapaa mark­ki­na­ta­lous pitää hin­nat yhtä kor­keal­la niin kau­an kun tar­jon­taa ei ole tarpeeksi.

    Jos taas täl­lä auto­paik­kaon­gel­moin­nil­la on tar­koi­tus alen­taa asun­to­jen hin­taa, niin sii­hen tar­vi­taan pal­jon mui­ta­kin asioi­ta, jot­ka ovat vie­lä pal­jon mer­kit­tä­väm­piä asioi­ta kuin auto­paik­ka, jon­ka kus­tan­nuk­set kui­ten­kin jää­vät kes­ki­mää­rin var­maan alle 10%:iin asun­non kustannuksista.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:Ole­te­taan, että alue on kaa­voi­tet­tu tehok­kuu­del­la 2 ja raken­nusoi­keu­den hin­ta on 2000 euroa/k‑m2. Tämä tar­koit­taa, että maa­ne­liön hin­ta on 4000 euroa. Puysä­köin­ti voi­daan toteu­taa maa­va­rai­se­na esi­mer­kik­si niin, että jäte­tään yksi kort­te­li raken­ta­mat­ta ja kes­ki­te­tään pysä­köin­ti sin­ne. Yksi pysä­köin­ti­paik­ka vie tilaa ajo­väy­li­neen noin 30 neliö­tä ja mak­saa siis 120 000 euroa. 

    Ja jos sen maan­va­ra­sen pai­kan pääl­le lai­te­taan 5 paik­kaa lisää, niin hin­ta on mikä? 2 met­rin ker­ros­kor­keu­del­la tämän jäl­keen ollaan vas­ta 10:ssä metrissä.
    Sit­ten seu­raa­vak­si lai­te­taan vie­lä 5 ker­ros­ta pääl­le ja 5 alle. Pal­jon­kos tulee k‑m2 hin­taa per paikka?

    Btw. vai­kea ymmär­tää mik­si Län­si-Pasi­lan mal­lia ei voi­si käyt­tää kaik­kial­la pait­si täy­te­maas­ta teh­dyl­lä saa­rel­la. Perus­kal­lio tai­taa kui­ten­kin löy­tyä jokai­sel­ta ton­til­ta ja yleen­sä aika lähel­tä maanpintaa.
    Jos 70-luvul­la luo­lien kai­va­mi­nen oli vai­ke­aa muu­al­la kuin opti­maa­li­sis­sa olois­sa, niin 50 vuo­des­sa tek­niik­ka on kehit­ty­nyt aikas pal­jon. Mitäs met­ro­tun­ne­li mak­saa meren alle per kuutiometri?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.