Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.1.2013

Se alkaa taas. Olen ain­oa edel­lisen laut6akunnan varsi­nai­sista jäsenistä, joka jatkaa tässä lautakunnassa!

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton toim­inta­su­un­nitel­ma vuosille 2013–2015
Tämä on peri­aat­teessa tärkeä paperi, jol­la lau­takun­ta voisi ohja­ta toim­intaa tehokkaasti. Ilman taus­toit­tavaa keskustelua tästä ei oikein saa mitään irti, kos­ka tässä on lähin­nä vain hyviä asioi­ta, mut­ta paperi­sta ei näe, mitä siitä on jätet­ty pois.

Hajahuomioi­ta:

  • Viras­to on luokitel­lut lau­takun­nan ”asi­akkaak­seen”.  Joku toinen voisi määritel­lä suh­teen hierarkkisemminkin.
  • Tähdätään taas 450 000 ker­rosneliön kaavoit­tamiseen. Pitäisikö ohjel­maan ottaa vähän ylimääräistä niin, että on varaa myös joskus epäon­nis­tua ilman, että tavoit­teesta jäädään?
  • Joukkoli­iken­nehankkeis­sa on kaik­ki tut­tu, ei Munkkivuoren ratikkaa, mut­ta on ratatun­neli Pasi­las­ta Län­siter­mi­naali­in! Mikä tämä on? Vaikut­taa, kuin viras­to kokeil­isi, luem­meko me näitä papere­i­ta noin ylipäänsä.
  • Pyöräverkkoku­vas­sa on kaiken­laista mie­lenki­in­toista kuten pyöräre­it­ti Laa­jasa­losta Var­tiosaaren kaut­ta Vuosaareen.

Osal­lis­tu­mi­nen kaupunkien ja kun­tien alueelli­nen eko­laskuri (KEKO B) ‑tutkimus- ja kehitystyöhön
On tarkoi­tus kehit­tää väline kaavo­jen ekote­hokku­u­den arvioin­ti­in. Täl­lais­ten mittarei­den laa­timi­nen on hyödyl­listä ja opet­tavaista, mut­ta tulok­si­in ei ainakaan aluk­si kan­na­ta luot­taa aivan sokeasti.

Her­ne­saaren osayleiskaavas­ta annetut muis­tu­tuk­set ja lausunnot

Lausun­to­jen poh­jal­ta ei paljon muute­ta. Suurin kiis­takysymys kos­kee kär­keen suun­nitel­tua helikopterikent­tää, joka on tässä nyt enää mah­dol­lisuute­na, mut­ta jolle voidaan kaavoituk­ses­sa esit­tää vai­h­toe­htoinen käyt­tö. Nuo käyt­töko­hteet on luetel­tu, eikä niiden joukos­sa ole asum­ista. En ollut kok­ouk­ses­sa, mut­ta min­ulle on vaku­utet­tu, että tämä oli lap­sus. Asum­i­nen tulisi palaut­taa vai­h­toe­hto­jen joukkoon.

Minä en voi edelleenkään ymmärtää tuo­ta helikopterikent­tää sel­l­aisel­la paikalla. Toim­inta ei ole nytkään kan­nat­tavaa, eikä lento­ja ole, vaik­ka kent­tä on ole­mas­sa ja käytän­nössä ilmaisek­si. Miten tuo tap­pi­olli­nen toim­inta voisi mis­sään olois­sa kus­tan­taa liki sata miljoon­aa euroa mak­sa­van han­kkeen? Jos on pakko lennel­lä Helsin­gin ja Tallinnan välilä helikopter­il­la, parem­pi paik­ka ken­tälle löy­ty­isi Keilaniemestä moot­tori­tien vierestä.

Selvi­tys pyöräi­lyn hyödy­istä ja kustannuksista

Aivan usko­ma­ton paperi, joka kan­nat­taa lukea huolel­la läpi. Sen mukaan pyöräi­lyn edis­tämisen hyödyt ovat niin suuret, että kustannus/hyötysuhteeksi saadaan yli seit­semän, paljon enem­män kuin mil­lään muual­la liiken­nehankkeel­la. Hyödyt koitu­vat ter­veyshyödy­istä ja aika säästöistä. Ter­veyshyödyt on arvioitu todel­la huo­mat­taviksi. Investoimal­la pyöräi­lyyn 20 miljoon­aa euroa vuodessa kymme­nen vuo­den ajan, saadaan 40 vuodessa hyö­tyjä mil­jardin euron edestä, joista puo­let ter­veyshyö­tyä ja toinen puoli aikasäästöjä.

Lausun­to viherkat­to­ja koskev­as­ta aloitteesta
lausun­tolu­on­nos on hyvin myön­teinen han­kkeelle. Yllät­tävän palon siinä pain­ote­taan sitä, että viherka­tot edis­tävät huleve­sion­gel­man ratkaisua, kos­ka ne pidät­tävät sadet­ta jonkin aikaa.

 

Matalatuottoinen työ

Kuvitelka­amme, että tehtävänä on las­ta­ta vil­jalai­va sata­mas­sa olev­as­ta vil­jasäil­iöstä käsi­työnä niin, että joukko ahtaa­jia kan­taa vil­jaa säkeil­lä laivaan, tyh­jen­tää säkin ja palaa hake­maan seu­raavaa säkil­listä. Mikä olisi paras koko säkille, jot­ta työ sujuisi mah­dol­lisim­man nopeasti? Työ on teho­ton­ta, jos säk­ki on liian pieni, mut­ta suur­ta säkkiä taas osa kan­ta­jista ei jak­saisi kan­taa ja he jou­tu­isi­vat kat­so­maan penkiltä vahvem­pi­en aher­rus­ta. Koulun matem­ati­ikan tun­nil­la opete­taan ratkaise­maan asia tyy­likkäästi derivoimal­la. Näin saatu vas­taus on kuitenkin väärä. Kan­nat­taa käyt­tää erikokoisia säkke­jä, kullekin voimien­sa mukaan.

Palkkata­so on nous­sut Suomes­sa viime vuosikym­meninä ripeästi ja sen mukana myös alim­mat palkat. Palkko­jen nousu on seu­raus­ta tuot­tavu­u­den nousus­ta, mut­ta kään­täen palkko­jen nousu on myös nos­tanut tuot­tavu­ut­ta luo­van tuhon kaut­ta. Huonos­ti tuot­ta­vat työt ja kokon­aiset teol­lisu­u­den alat saa­neet väistyä ja työvoimaa on säästynyt tuot­tavam­mille aloille.  Esimerkik­si tek­sti­ili­te­ol­lisu­ut­ta ei Suomes­sa juuri enää ole. Ilman tätä tuot­ta­mat­toman työn karsin­taa emme olisi lainkaan niin rikkai­ta kuin nyt olemme. Jat­ka lukemista “Mata­latuot­toinen työ”

Sittenkin 20 sote-piiriä?

(Tek­sti on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä)

Kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa tavoitel­laan yhtä aikaa kah­ta asi­aa, isom­pia ja tehokkaampia kun­tia ja ter­vey­den­huol­lon uudelleenor­gan­isoin­tia. Alun perin oli tarkoi­tus tehdä joka maakun­nan keskuskaupun­gin ympärille niin iso kun­ta, että se selviäisi ter­vey­den­huol­losta itse ja voisi tuot­taa vas­tuukun­ta­pe­ri­aat­teel­la ter­vey­den­huol­lon myös maakun­nan pienem­mille kun­nille. Osa hal­li­tus­puolueista näyt­tää vetäneen tuken­sa pois kun­tau­ud­is­tuk­selta, joten siitä ei tai­da tul­la mitään. Ter­vey­den­huoltoa ei voi jät­tää odot­ta­maan, että kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa joskus tule­vaisu­udessa päästäisi­in eteenpäin.

Ter­vey­den­huoltoa uud­is­tet­taes­sa avain sana on inte­groin­ti. Perus- ja erikois­sairaan­hoito pitäisi inte­groi­da, sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto keskenään ja vielä sote-palve­lut kun­nan muun toimin­nan kanssa. Jat­ka lukemista “Sit­tenkin 20 sote-piiriä?”

Sosiaalinen asuntotuotanto kokonaan ATT:lle

Helsin­gin ei tulisi luovut­taa asuin­tont­te­ja vuokra-asun­to­tuotan­toon niin san­o­tu­ille yleishyödyl­lisille raken­nut­ta­jille, elleivät nämä pysty uskot­tavasti lupaa­maan, etteivät ota Helsingis­sä ylivuokraa ja rahoi­ta täl­lä vuokrat­alo­jen­sa tap­pi­oi­ta muual­la Suomessa.

Helsin­gin kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa on pöy­däl­lä iso paket­ti tont­tien luovut­tamis­es­ta asuinkäyt­töön. Tässä yhtey­dessä ratkaistaan, luovute­taanko tont­te­ja ns. yleishyödyl­lisille yhtiöille, esimerkik­si VVO:lle. Jat­ka lukemista “Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to kokon­aan ATT:lle”

Pala Helsinkiä meni

HSL:n hal­li­tus päät­ti tänään muut­taa raitio­vaunu 3:n numeroin­nin niin, että se on välil­lä nro 3 ja välil­lä nro 2.

Mik­si kol­mosel­la on ollut tun­nuk­set 3B ja 3T eikä pelkkä kol­mo­nen? Se johtuu muinais­es­ta Van­han yliop­pi­lastalon pysäk­istä, johon tuli kol­mo­nen toisaal­ta Alek­sil­ta jatkaak­seen Töölöön (3T) ja Bule­vardil­ta, jatkaak­seen Kallioon (Berghäll) (3B).  Tätä pysäkkiä ei ole ollut vuosikym­meni­in, mut­ta tun­nuk­set jäivät, vaik­ka oli yksiselit­teistä, mihin seu­raa­va kol­mo­nen oli menos­sa. Jat­ka lukemista “Pala Helsinkiä meni”

Miksi asumistuki on välttämätön osa perusturvaa?

Saa­jan kannal­ta asum­is­tu­ki on huonoa rahaa, kos­ka se on sidot­tu asumiseen, vaik­ka voisi olla parem­pi asua vähän vaa­ti­mat­tomam­min ja käyt­tää säästyneet rahat vaikka­pa ruokaan. Niin­pä jok­seenkin jokainen pää­tyy esit­tämään, että luovu­taan asum­istues­ta ja ohjataan nuo rahat yleiseen, menoista riip­pumat­tomaan tulo­tu­keen, siis korote­taan vaik­ka työ­markki­natukea. Pohdit­tuaan asi­aa vähän pidem­mälle jokainen lop­ul­ta pää­tyy siihen, että asum­is­tu­ki on vält­tämätön osa perus­tur­vaa. Se on vält­tämätön osa myös real­is­tisia perustulomalleja.

Mik­si? Jat­ka lukemista “Mik­si asum­is­tu­ki on vält­tämätön osa perusturvaa?”

Tiilikainen esittää työttömälle 300 euron etuoikeutettua tuloa

Keskus­tan eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja Kim­mo Tiilikainen esit­tää Uutisvuok­sen kolum­nis­saan, että työtön saisi ansai­ta 300 euroa kuus­sa ilman, että työt­tömyys­tur­vaa sovite­taan yhteen tulo­jen kanssa. Nykykäytän­nöl­lähän tuos­ta 150 euroa leikkau­tu­isi pois työt­tömyyspäivära­has­ta tai työmarkkinatuesta.

Tiilikainen on oikeil­la jäljil­lä, mut­ta asia ei ole näin yksinker­tainen. Tuol­lainen käytän­tö oli aiem­min, mut­ta siitä luovut­ti­in, kos­ka se vähen­si työhalu­ja. Sil­loin sai ansai­ta 750 markkaa kuus­sa (nykyra­has­sa jotain 250 euroa), mut­ta tämän ylit­tävä osa leikkasi päivära­ho­ja 80 pros­en­til­la. Tästä tietysti seurasi, että työtä tehti­in vain tuo­hon 750 euroon saak­ka ja siihen lopetet­ti­in. Jat­ka lukemista “Tiilikainen esit­tää työt­tömälle 300 euron etuoikeutet­tua tuloa”

Vapautettakoon kaupungin vuokratalot pysäköintivelvoitteesta Jätkäsaaressa

On kohtu­u­ton­ta, että muual­la kaupun­gin vuokrat­alois­sa asu­vat joutu­vat mak­samaan Jätkäsaaren kalli­it autopaikat. Sik­si kaupun­gin vuokrat­alot on syytä vapaut­taa autopaikko­jen rakentamisvelvoitteesta. 

Kaupung­in­hal­li­tus hyväksyi tänään äänestyk­sen jäl­keen Jätkäsaaren Pysäköin­ti Oy:n takauk­sen.  Tämän jäl­keen ei tai­da olla mitään mah­dol­lisu­ut­ta estää pysäköin­nin tolkut­tomien kus­tan­nusten siir­tymistä asun­to­jen hin­toi­hin ja vuokri­in. Päätök­set on pitkälti tehty ja ne ovat lain­voimaiset, joten se siitä.

Silti halu­aisin vapaut­taa kaupun­gin vuokrat­alot tästä rasituk­ses­ta. Niiden osalta pysäköinti­normista voi tin­kiä 20 pros­ent­tia. Tämä tarkoit­taa, että pysäköin­ti nos­taa niiden asuin­neliöhin­to­ja noin 440 eurol­la, jos tuo nim­imerk­ki  Samin tieto keskimääräis­es­tä autopaikan hin­nas­ta 55 000 euroa pitää paikkansa. Vuokrik­si muutet­tuna tarkoit­taa suun­nilleen 1,50 €/m2/kk, mikäli tulk­it­sen vuokrien määräy­tymis­pe­rustei­ta oikein. Nämä kaa­vat autopaikkanormei­neen on kyl­lä asial­lis­es­ti hyväksyt­ty, mut­ta sil­loin oletet­tu autopaikan hin­ta oli selvästi alem­pi. Jat­ka lukemista “Vapautet­takoon kaupun­gin vuokrat­alot pysäköin­tivelvoit­teesta Jätkäsaaressa”

Näin asunnoista saadaan kalliita

Kaupung­in­hal­li­tuk­sen listal­la on pikkuasiana takauk­sen myön­tämi­nen kaupun­gin omis­ta­malle Jätkäsaaren pysäköin­ti Oy:lle, jon­ka tarkoituk­se­na on rak­en­taa 900 auton pysäköin­tilu­o­la Jätkäsaa­reen. Rahat on tarkoi­tus saa­da takaisin asun­to-osakey­htiöiltä, joiden on kaa­van mukaan pakko ostaa yksi paik­ka jokaista 130 ker­rosneliötä kohden. Tämä tarkoint­taa noin yhtä paikkaa sataa asuin­neliötä kohden. 

Han­kkeen kus­tan­nusarvio on 68,8 miljoon­aa euroa ilman arvon­lisäveroa. Niin­pä pysäköin­tipaikan arvon­lisäverol­lisek­si hin­naksi tulee rak­en­tamisen aikai­sine korkoi­neen noin satatuhat­ta euroa. Asun­to­jen hin­taa se nos­taa tuhan­nel­la eurol­la neliöltä. Jat­ka lukemista “Näin asun­noista saadaan kalliita”

Metropolihallinto ja verojen tasaus

Metropo­lialueen esi­selvit­täjät esit­tävät jatko­työn poh­jak­si kolmea vai­h­toe­htoa , vah­vaa metropoli­hallintoa ja vähäisiä mut­ta sinän­sä perustel­tu­ja muu­tok­sia kun­tara­joi­hin, välimuo­to­ja, jota kut­sun titaanien tais­teluk­si ja rankkaa kun­tali­itosten tietä.

Todet­takoon heti, että kakkos­vai­h­toe­hto sisältää kaik­ki huonot piir­teet. Siinä tehdään nyky­istä suurem­pia kun­tien Espoon, Helsin­gin ja Van­taan ympärille ja vahvis­te­taan kun­tien välistä taloudel­lista eri­ar­voisu­ut­ta ja sitä kaut­ta pahen­netaan kun­tien välistä mii­nus­sum­mak­il­pailua veron­mak­sajista. Tätä vai­h­toe­htoa en sik­si analysoi tätä pidem­pään. Jat­ka lukemista “Metropoli­hallinto ja vero­jen tasaus”