Työ­suh­teen syn­tymisen estää peri­aat­teessa se, että alin palk­ka, jol­la työn­tek­i­jän kan­nat­taa ottaa työ vas­taan (reser­vaa­tiopalk­ka), ylit­tää ylim­män palkan, joka työ­nan­ta­jan kan­nat­taa työstä mak­saa. On myös mah­dol­lista, että työn­tek­i­jä ja työ­nan­ta­ja voisi­vat löytää keskenään molem­pia tyy­dyt­tävän palkkata­son, mut­ta yleis­si­to­va työe­htosopimus kieltää tämän. Tämä kiel­to on sil­loin tap­pi­olli­nen molem­mille, mut­ta se voi olla silti perustel­tu, kos­ka sil­lä suo­jel­laan kol­man­sia osa­puo­lia, lähin­nä siis mui­ta työn­tek­i­jöitä kil­pailul­ta, joka veisi heiltä työ­paikan tai pakot­taisi heitäkin suos­tu­maan alem­pi­in palkkoi­hin. Yhdys­val­lois­sa ammat­ti­jär­jestöjä kut­su­taankin kartelleik­si. Jat­ka lukemista “Vähim­mäis­palkko­jen nur­jat puolet”

Raken­nemuu­tok­sen jul­muuk­si­in kuu­luu, että moni taita­va ammat­timies ja –nainen menet­tää ammat­tin­sa, kun tehdas lopete­taan ja ehkä koko ammat­ti van­he­nee, kuten kävi kohopain­o­jen lato­jille. Edessä on joko putoami­nen työelämän ulkop­uolelle kokon­aan, täysin uuden ammatin opet­telu tai tyy­tymi­nen aiem­paa pieni­palkkaisem­paan työhön. Jos uut­ta ammat­tia ei enää rien­nä opiskele­maan, olisi kaikkien etu, että tosi­asi­at tun­nustet­taisi­in mah­dol­lisim­man nopeasti.

Esitämme tätä päätöstä nopeut­ta­maan ja helpot­ta­maan työt­tömän sopeu­tu­mis­ra­haa, joka mak­set­taisi­in säästyneestä työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta, kun alem­pi­palkkainen työ­paik­ka ote­taan vas­taan ennen 500 päivän rajan täyt­tymistä. Sopeu­tu­mis­ra­haa mak­set­taisi­in sitä pidem­pään mitä enem­män päivära­hapäiviä on jäl­jel­lä. Sopeu­tu­mis­ra­han aikana lapset saat­ta­vat lähteä pesästä ja per­heen asun­to­lainat saadaan ehkä mak­se­tuk­si tai on enem­män aikaa miet­tiä asum­isolot uusik­si. Jat­ka lukemista “Työt­tömän sopeutumisraha”

Pieni­palkkaisten ase­man tukemista puoltaa sekä oikeu­den­mukaisu­us että taloudelli­nen tehokku­us. Jot­ta pieni­palkkainen työ kan­nat­taisi, esitämme sen tukemista pait­si asum­istuen avul­la myös suo­ral­la ja automaat­tisel­la työn­tek­i­jälle mak­set­taval­la mata­la­palkkat­uel­la, joka kehitet­täisi­in työ­markki­nat­ues­ta pois­ta­mal­la siitä vaa­timus tehdä osa-aikaista työtä. Mata­la­palkkatu­ki menee parem­min maali­in kuin yleiset veronalen­nuk­set, jot­ka hyödyt­täi­sivät eniten osavuo­tista työtä teke­viä (opiske­li­jat) eivätkä ottaisi huomioon huol­let­tavien las­ten lukumäärää. Tässä yhtey­dessä on mah­dol­lista laa­jen­taa työ­markki­nat­uen 300 euron etuoikeutet­tu tuki koske­maan muitakin kuin vapaa­palokun­ta­laisia.  Vaikeasti työl­lis­tet­täville ehdo­tamme etuoikeutetuk­si tulok­si 700 euroa. Jat­ka lukemista “Ode ja Juhana matalapalkkatuesta”