(esityslistaan tästä)
Kaarelan jäähallikaavan lausunnot
Asukkaat eivät jäähallista kaikki pidä, koska se vie metsää ja virkistysaluetta ja tuo liikennettä. Jos saisin päättää Helsingin politiikasta kokonaisuudessaan, en laittaisi koko jäähallia. Minusta liikuntavirasto painottaa aivan liikaa jääurheilua muiden liikuntamuotojen kustannuksella. Jos suhteuttaa jääurheiluun käytettävää rahamäärää käyttäjien lukumäärään ja vertaa sitä vaikka pyöräilyyn, ero taitaa olla aika suuri.
En kuitenkaan päätä. Kaupunkisuunnittelulautakuntaa ylemmät tahot ovat päättäneet, että jostain tällekin hallille on paikka löydyttävä. Parempaakaan ei ole löytynyt, joten vienemme tämän kaavan läpi. Kaupunginhallitus ja valtuusto sitten päättävät, kannattaako hanketta toteuttaa. Viikonloppuna päätettiin investointikatosta, joten tämä hanke kilpailee paitsi maan käytöstä, myös rajallisista investointirahoista.
Liikenteen kehitys Helsingissä
Kehitys jatkuu liikenteellisesti kovin eriytyvään suuntaan. Helsingin kantakaupunki tuntuu irtaantuvan muusta Suomesta omaksi urbanismin saarekkeekseen.
- Liikennekäytössä oleva automäärä pieneni 0,5 prosenttia absoluuttisesti, eli 2 % henkeä kohden. Helsinkiin rekisteröityjen autojen määrä sen sijaan oli kasvanut asukasluvun tahdissa. Ero noissa luvuissa voi johtua siitä, että aletaan oppia ottamaan kesäautot pois liikennekäytöstä.
- Keskustan rajalla joukkoliikenteen osuus arkipäivisin oli 65,9 % ja arkiaamuisin 73,6 % . Molemmissa luvuissa nousua 1,1 %
- Kun vuonna 1988 keskustaan tulevasta joukkoliikenteestä bussien osuus oli puolet, nyt se on enää kolmannes.
- Poikittaisliikenteessä joukkoliikenteen osuus oli 18,9 (-0,1%)
- Pyöräily väheni vähän alkukesästä ja nousi loppukesästä (sää) Baanaa käytti arkipäivisin 3200 pyöräilijää.
- Helsingin niemellä liikenteen määrä vähenee ja muualla kasvaa. Kehä I:n liikenne on kasvanut 60 % vuodesta 1993.
Lausunto toivomusponnesta, joka koskee townhouse-tonttien soveltumista ryhmärakentamiseen
Ilmeni pieni semanttinen erimielisyys. Esittelijä tarkoittaa ryhmärakentamisella sitä, että asukkaat rakentavat itse ja se, mitä aloitteen tekijät sillä tarkoittavat, onkin kuulemma ryhmärakennuttamista. (Ei se nyt ole sitäkään, koska rakennuttamispalvelutkin on ostettava, joten jos aletaan viisastella, kyse on ryhmärakennututtamisesta.)
Ryhmärakentamisessa on kyse perinteisestä asunto-osakeyhtiöstä, jossa tulevat asukkaat perustavat yhtiön ja rakennuttavat talot. Tätä se oli ennen, mutta nyt rakennusyhtiö tai rakennuttajayhtiö perustaa osakeyhtiön, asettaa siihen hallituksen (joka yleensä viimeisenä työnään allekirjoittaa sopimuksen, jossa asunto-osakeyhtiö luopuu kaikista vaatimuksista koskien rakennusvirheitä) ja myy asunnot. Siinä, että tulevat asukkaat perustavat yhtiön ja valitsevat toisensa, on talon henkiselle ilmapiirille ja asukkaiden väliselle kanssakäymiselle merkittävä vaikutus. Sen lisäksi epäilyt siitä, että grynderi vetää välistä rahaa itselleen kaikkoavat.
Maksuton joukkoliikennelippu pienituloisille?
Outi Alanko on tehnyt valtuustoaloitteen siitä, että Helsinki järjestäisi maksuttoman joukkoliikennelipun pienituloisille, koska toimeentulotuella elävällä ei rahat riitä lippuun. Vastausluonnoksen mukaan näiden ilmaislippujen ostaminen on kuntien sosiaalitoimen tehtävä sen sijaan, että muut joukkoliikenteen käyttäjät sen maksaisivat. Tämä tekisin mahdolliseksi myös sen, että kukin kunta noudattaa sitä politiikkaa, joka siinä kunnassa on katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Näin voi tehdä nytkin ja on myös tehty.
Hyvä näin, mutta mihin hintaan HSL noita lippuja myisi? Jos on kysymys tavallisesta näyttölipusta, hinta olisi varmaan sama kuin muillekin kaupunkilaisille. On kuitenkin herännyt ajatus arvolipusta (maksu joka kerran), joka olisi käytettävissä vain ruuhka-aikojen ulkopuolella. Toki voidaan ajatella myös näyttölippua, joka ei ole voimassa ruuhka-aikoina, mutta sellainen tekee lippujärjestelmästä taas vähän monimutkaisemman. Tällaisia lippuja HSL voisi myydä hyvinkin halvalla, koska matkustamisesta ei aiheudu oikeastaan mitään kustannuksia. Kustannuksiksi jäisi vain se, että asianomainen matkustaisi joka tapauksessa ja ostaisi täysihintaisen lipun.
Metron yöliikenne
Johanna Sumuvuori ja 55 muuta valtuutettua kysyy, eikö metro voisi jatkaa edes perjantai- ja lauantai-iltaisin pari tuntia pidempään, kun yöbussit tuppaavat olemaan tupaten täynnä. Vastausluonnoksen mukaan ei voi, koska metrot koetaan niin turvattomiksi ja koska liikennettä on metroa ajatellen vähän, vaikka sitä yöbusseja ajatellen onkin paljon.
Turvallisuusongelma on todellinen, jos ihmiset kokevat itsensä turvattomiksi. En silti ymmärrä vastausta. Yhteen metrovaunuun mahtuu paljon enemmän ihmisiä kuin yhteen bussiin. Henkilökuntaa siis säästyisi yöbusseihin verrattuna vaikka jokaisessa metrovaunussa olisi vartija.
Argumentista sen sijaan käy se, että vaunujen siivoukseen ja automaattimetron vikojen korjaamiseen jää öisin vähemmän aikaa, jos metro liikennöi pidempään. Onko sitä metroa korjattava joka päivä, eikö viisi päivää viikossa riitä?
Tästä varmaankin äänestetään.
Eikö suurkaupungin etuja ole tiiviys ja pienet etäisyydet yhdistettynä hyviin lähipalveluihin? Eli jos pienituloiset eivät ole työelämässä, joukkoliikenteen käytämiselle ei pitäisi olla tarvetta. Kulttuuriset ja materiaaliset palvelut ovat lähellä, toisin kuin siellä kauhealla tyhjenevällä kehitysaluemaaseudulla.
Tai sitten kaupunki on suunniteltu hieman pieleen jos lähiöistä on pakko reissata joka päivä kävelyetäisyyttä kauemmas voidakseen elää hyvää elämää…
■Helsingin niemellä liikenteen määrä vähenee ja muualla kasvaa. Kehä I:n liikenne on kasvanut 60 % vuodesta 1993
Tässä kohtaa ei voi kun kysyä: missä viipyy pikaratikka ja toimivat liityntäparkit?
”mutta nyt rakennusyhtiö tai rakennuttajayhtiö perustaa osakeyhtiön, asettaa siihen hallituksen, (joka yleensä viimeisenä työnään allekirjoittaa sopimuksen, jossa asunto-osakeyhtiö luopuu kaikista vaatimuksista koskien rakennusvirheitä) ja myy asunnot”
Tuohon sellainen täsmennys että asuntokauppalaki on kaikille tasapuolisesti voimassa, millään kirjauksella yhtiön kokouksissa vastuusta ei pääse eroon.
Laki lähtee siitä että perustajaosakas on aina vastuussa. Näin ollen rakennusliike, rakennuttaja tai tässä ryhmärakennuttamismallissa asukkaat yhdessä vastaavat rakennusvirheistä.
Asuntokauppalain mukaan on ensin vuoden takuuaika ja sitten piilevistä virheistä oma 10-vuoden vastuuaikansa. Ero näiden vastuiden välillä on seuraamusperusteissa ja näyttökysymyksissä, takuussa riittää ilmoitus ja vastuissa pitää näyttää toteen mistä virhe johtui yms.
Tällaisen omatoimiyhtiön olisi suositeltavaa huolehtia siitä että kaikki sopimukset laatii ammattilainen. Suunnittelijoilta saa KSE:n mukaiset vastuut ja rakennusliikkeiltä YSE:n mukaiset vastuu kun vain sopimukset niitä edellyttävät.
Mikään laki ei edellytä tietyn sisältöisiä sopimuksia joten urakka- ja suunnittelusopimuksissa on voimassa sopimisen vapaus.
Osapuolet voivat sopia haluamallaan tavalla takuista ja vastuista.
Mitään ei saa jos ei niitä vaadi ja yhtiön vastuut määrittävä asuntokauppalaki taas on pakottavaa oikeutta ja sitä sopimuksilla ei saa loukata.
On ryhmärakennuttajien omasta tahdosta kiinni haluavatko siirtää vastuita sopimuksilla eteenpäin.
Pekka
Tuo halituyksen itsensä kanssa tekemä auskkaille epäedullinen sopimus ei ole minun keksintöäni, vaan sellaistakin on yritetty. Yhtiön harmiksi yksi asukkaista oli juristi, joten yritys epäonnistui sillä kertaa.
Kaarelan asemakaavassa pyörätie ei ole ministeriön oppaan mukaisesti ”jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu” , vaan ”yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa”. Onko se ihan tarkoituksella kadun sijasta alue? Olen kuullut laintulkinnasta, jonka mukaan kaupungin talvikunnossapitovastuu koskee asemakaavan mukaisia katuja, mutta ei muita alueita.
Luistelusta puheenollen. Mieluummin tosiaan useampi lämpöpumppu jäähdyttämään jo olemassa olevia luonnonjääkenttiä. Meilahden iso kenttä jouduttiin sulkemaan jään ja henkilökunnan puutteen vuoksi kuukausi ennen jäiden sulamista perusolettamuksella, että talvi on säätilastojen mukainen. Kurja katsoa, kun isät ja äidit kääntyvät luistinlaukkuineen takaisin kotiin. Vieressä höyryää kolme tennishallia, joita voisi lämmittää kentän pinnasta saatavalla lämmöllä. Nyt tupruttavat musta öljyä kirkkaaseen pakkasilmaan.
Mitäpä jos pikaratikka kulkisi ympyrärataa reitillä: Lahdentie- Koskelantie- Hakamäentie- Vihdintie- Kehä 1?
Tähänki olisi helpompi sanoa jotain, jos olisi jotain tietoa siitä mitkä marginaalikustannukset uudesta matkustajasta on. Ruuhka-ajan ulkopuolella, niin kauan kuin kasvu ei ole aivan valtavaa, todennäköisesti nolla euroa koska tilaa on niin paljon ettei sen takia tarvitse lisätä kapasiteettia. Ruuhkassa tämä on vähän tapauskohtaista, osa kulkuvälineistä on hyvin täynnä, mutta epäilen vähän että muutokset eivät kovin suurta kapasiteetin kasvatusta aiheuta sinänsä. Semminkin kun pienituloiset keskimäärin vähemmän kulkee töihin eli ruuhkaliikenteessä.
Tai sitten ei. Ei voi tietää kun HSL/KSV ei mallinna marginaalikustannuksia. Pitäisi mallintaa.
Mitä jos vaan kokeiltaisiin? Eli esim. työttömille kausiliput puoleen hintaan kuuden kuukauden ajan, katotaan miten käy.
Pieni monimutkaisuus lienee pienempi ongelma kuin kustannustehokkuus ja oikeudenmukaisuus kasvaa?
Jäähalleja kyllä sijoitellaa kummallisesti. Ehkä automarkettien jälkeen voidaan alkaa puhua autojäähalleista? Alueella on jo halli Konalassa ja Paloheinässä sekä 2 hallia Pirkkolassa. Oisko kuitenki parempi laittaa uus halli ratayhteyden varrelle? Vaikka Mäkkylään ja hinta puoliks Espoon kanssa?
Jäähalleja tehdään joukkoliikenneyhteyksen varrelle heti, kun nähdään yksi lätkäpelaaja ratikassa matkalla Helsingin jäähalliin. Osaako urheilija ylipäänsä kävellä?
Ihan perusteltu ehdotus. (Siis alenenttu / ilmaismatka r-aikojen ulkopuolella) Ei ole tavatonta, että eläkeläispariskunnan nettotulot ovat 1600 euroa. Kyllä sillä toimeen tulee, mutta päivässä se tekee 50 e. Edestakainen yhteinen bussimatka sanokaamme pidemmällä sjaitsevaan tulevaan keskustakirjastoon vie lähes 20 % päivän tuloista ja oikeastaan kaiken se, mikää yli vättämättömien menojen.
Lainatakakseni kouluni äskettäin edesmennyttä rehtoria: ”Jääkää miettimään.”
Itseasiassa mä näen näitä sillon tällöin, 14 bussissa Hernesaaren halliin ja viimeksi eilen 10 ratikassa (Nordis). Tosin ovat aina junnuja, ei näytä aikuisille maistuvan.
Yksi on nähty, eikä sekään maksanut lippuaan:
http://www.iltasanomat.fi/sm-liiga/art-1288546609097.html
Jäähalleja on poistumassa käytöstä lähiaikona enemmän kun rakennetaan. Täytyy edes tasapaino pitää. Oletko ode käynyt katsomassa missä kunnossa Konala / Hernesaari on.
Paikallisjääkenttäongelma:
Kaupunki säästösysistä purkaa kaukalon, kun rahaa ei ole yllpitoon. Voiko paikallinen yhdistys pitää kenttä yllä ja saada siihen käyttöön kaupungin vettä?
Ei voi, koska silloin kentän tapaturmavastuut ovat epäselvät, kunnanvirkailija ei jäädytä tai tilaajana valvo työsuoritusta.
Kansallista kiekkokultuuria luonnonjää höntsyilyn mahdollisuus veisi eteenpäin. Tuokin vastuukysymys lienee rataksitavissa muutamalla juristityötunnilla.
Maallikon oikeustajulla asuntokauppalaissa tuntuu erikoiselle se seikka että 1990 luvun konkurssien johdosta uuteen lakiin tuli määräys siitä että asunto-osakeyhtiö voi vaatia virheiden korjausta valitsemaltaan taholta ketjusta. Lisäksi perustajaurakoitsijan pitää ottaa suorituskyvyttömyysvakuutus.
Eli mm. Hakan konkurssissa vuotavan katon korjausta AS Oy ei voinut vaatia huopakattofirmalta suoraan kun varsinainen AS Oy:n sopimuskumppani katosi konkurssissa.
Tuon seurauksena kuluttajien asemaa päätettiin parantaa seuraavasti.
As Oy voi vaatia valitsemaltaan taholta korjausta 10-vuotisvastuiden aikana, tämä johtaa taas mielenkiintoiseen vastuuseen sopimusteknisesti. Eli materiaalitoimittaja tai urakoitsija ketjussa voi joutua töistään suoraan vastuuseen vaikka päämies olisi kadonnut.
Lisäksi rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava suorituskyvyttömyysvakuutus As Oy:n ja kuluttajien turvaksi, tämän vakuutuksen hinta tullee ryhmärakennuttajille melkoisen kalliiksi.
Jotakin aloitteita on ollut että lakia pitäisi muuttaa, mm. ryhmärakennuttaja-mallia ei ole huomioitu. Toisaalta Hakalta ja muilta kumppaneilta jäi virheet yhtiöiden vastuulle, pitäisikö nämä tiekennukset siten putsata pois kaikilta toimijoilta.
Pieleen toki joo. Se ei ole ihan sattumaa että ne asuinalueet, joille pienituloiset kasaantuvat, tuppaavat olemaan kaukana. Sinne muuttaa ne joilla ei ole varaa valita.
Jäähalli-hanke on kaupunkilaisdemokratian kannalta ikävän makuinen. Halli tuotiin ulkopuolelta, väkisellä alueelle, joka on vuosikymmeniä toivonut meluaitoja (Hämeenlinnanväylä). Helsingin-Vantaan raja-alue on ollut ja vissiin edelleen väliinputoaja, ketään ei kiinnosta kehittää aluetta. Ainoa ”kehittäminen” on tuoda alueelle jäähalli, jota ei muualle onnistuta sijoittamaan. Minusta Hämeenlinnanväylää pitäisi käsitellä kokonaisuutena, meluntorjunnan ja mahdollisen lisärakentamisen näkökulmasta. Ei tällaisena yksittäisenä hankekaavana. Itsellä meni usko ko. prosessissa paikallisten asukkaiden rooliin ja ylipäätänsä vaikutusmahdollisuuksiin.
Kaukana mistä? Oopperasta, Tavastia-Klubista, Jäähallista, Galleria Forsblomista, Hagelstamin antikvatiaatista vai Cafe Successista?
”Liikennekäytössä oleva automäärä pieneni 0,5 prosenttia absoluuttisesti, eli 2 % henkeä kohden.” … prosenttia absoluuttisesti… mitä ihmettä tämä koko virke tarkoittaa?
Liikennekäytössä olevien autojen määrä pieneni 0,5 prosenttia. Kun väkiluku kasvoi, autojen määrä suhteessa väkilukuun pieneninkaksi prosenttia.
Niinhän ne Karhu-Kissat ja paikallinen, hanketta kovaäänisesti kannattava, tosin pienijäsenmääräinen kotiseutuyhdistyskin ajattelivat, että pykäävät Bogon kanssa jäähallin tuonne omakotialueelle, jossa asuu hissukoita eläkeläisiä – ei ne mitään sano, kun vähän ärjytään ja haukutaan heitä paikallisessa lehdessä…
Mutta siinä he kyllä erehtyvät – alueella asuu paljon aktiivisia, koulutettuja eläkeläisiä, kuten ihan työikäisiäkin ja lapsiperheitä, jotka ovat käyneet paikan päällä katsomassa, ettei hanke tuollaisenaan siihen paikkaan sovi ja jo yksistään Kaarelan raitin tien siirtokulut ovat huikeat, puhumattakaan koko hankkeen välittömistä ja välillisistä kuluista!
Joten tulemme vastustamaan hanketta sopimattomana tuolle alueelle ihan loppuun asti ja tulemme näyttämään eri tavoin, että hanke ei ole järkevä! Täysin hukkaan heitettyä rahaa, kun senkin rahan voi käyttää paikkaan, jossa toimintaa jo on ja tilat valmiina/helposti rakennettavissa/muutettavissa. Kuten esim. Pirkkolaan lisähallina, jolloin alueen kokonaispalvelut vain paranisivat huikeasti ja tarjoaisivat vielä paremmat, koko perheen liikuntamahdollisuudet samalla autokyydillä. Sitten Ylläshalli on nyt kaupungin; Kaupunki satsasi siihen ensin 7 miljoonaa tukina ja nyt osti sen sitten vielä 3 miljoonalla. Sieltä löytyy melkein valmis rakennelma tähän käyttöön ja sitä parkkitilaakin on… Ja viereen suunnitteilla lisää ulkoiluvirikkeitä!
Kyllä suosittelen lämpimästi, että Osmo itse ulkoiluihmisenä vie päättäjät vierailulle Kaarelaan ja voivat henkilökohtaisesti paikan päällä katsoa mittasuhteet ja paikan sopimattomuuden – omakotialue on omakotialue!
Toivon lämpimmästi satojen vastustusadressiin nimensä laittaneiden puolesta, että järki tässä asiassa voittaa – ja kustannussäästöillä on oikeasti merkitystä kaupungille. Kait sille Kokoomus-jyrälle jotain voi, kun luo luvut pöytään!!?