Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.3.2013

(esi­tys­lis­taan tästä)

Kaare­lan jäähal­likaa­van lausunnot

Asukkaat eivät jäähal­lista kaik­ki pidä, kos­ka se vie met­sää ja virk­istysaluet­ta ja tuo liiken­net­tä. Jos saisin päät­tää Helsin­gin poli­ti­ikas­ta kokon­aisu­udessaan, en lait­taisi koko jäähal­lia. Minus­ta liikun­tavi­ras­to pain­ot­taa aivan liikaa jääurheilua muiden liikun­ta­muo­to­jen kus­tan­nuk­sel­la. Jos suh­teut­taa jääurheilu­un käytet­tävää rahamäärää käyt­täjien lukumäärään ja ver­taa sitä vaik­ka pyöräi­lyyn, ero taitaa olla aika suuri.

En kuitenkaan päätä. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­taa ylem­mät tahot ovat päät­täneet, että jostain tällekin hallille on paik­ka löy­dyt­tävä. Parem­paakaan ei ole löy­tynyt, joten vienemme tämän kaa­van läpi. Kaupung­in­hal­li­tus ja val­tu­us­to sit­ten päät­tävät, kan­nat­taako han­ket­ta toteut­taa. Viikon­lop­puna päätet­ti­in investoin­tikatos­ta, joten tämä han­ke kil­pailee pait­si maan käytöstä, myös rajal­li­sista investointirahoista.

Liiken­teen kehi­tys Helsingissä

Kehi­tys jatkuu liiken­teel­lis­es­ti kovin eriy­tyvään suun­taan. Helsin­gin kan­takaupun­ki tun­tuu irtaan­tu­van muus­ta Suomes­ta omak­si urban­is­min saarekkeekseen.

  • Liiken­nekäytössä ole­va automäärä pieneni 0,5 pros­ent­tia absolu­ut­tis­es­ti, eli 2 % henkeä kohden. Helsinki­in rek­isteröi­ty­jen auto­jen määrä sen sijaan oli kas­vanut asukaslu­vun tahdis­sa. Ero nois­sa luvuis­sa voi johtua siitä, että ale­taan oppia otta­maan kesäau­tot pois liikennekäytöstä.
  • Keskus­tan rajal­la joukkoli­iken­teen osu­us arkipäivisin oli 65,9 % ja arki­aa­muisin 73,6 % . Molem­mis­sa luvuis­sa nousua 1,1 %
  • Kun vuon­na 1988 keskus­taan tulev­as­ta joukkoli­iken­teestä bussien osu­us oli puo­let, nyt se on enää kolmannes.
  • Poikit­tais­li­iken­teessä joukkoli­iken­teen osu­us oli 18,9 (-0,1%)
  • Pyöräi­ly väheni vähän alkukesästä ja nousi lop­pukesästä (sää) Baanaa käyt­ti arkipäivisin 3200 pyöräilijää.
  • Helsin­gin niemel­lä liiken­teen määrä vähe­nee ja muual­la kas­vaa. Kehä I:n liikenne on kas­vanut 60 %  vuodes­ta 1993.

Lausun­to toivo­musponnes­ta, joka kos­kee town­house-tont­tien sovel­tumista ryhmärakentamiseen

Ilmeni pieni semant­ti­nen erim­ielisyys. Esit­telijä tarkoit­taa ryh­märak­en­tamisel­la sitä, että asukkaat rak­en­ta­vat itse ja se, mitä aloit­teen tek­i­jät sil­lä tarkoit­ta­vat, onkin kuulem­ma ryh­märaken­nut­tamista. (Ei se nyt ole sitäkään, kos­ka raken­nut­tamis­palve­lutkin on ostet­ta­va, joten jos ale­taan viisas­tel­la, kyse on ryhmärakennututtamisesta.)

Ryh­märak­en­tamises­sa on kyse per­in­teis­es­tä asun­to-osakey­htiöstä, jos­sa tule­vat asukkaat perus­ta­vat yhtiön ja raken­nut­ta­vat talot. Tätä se oli ennen, mut­ta nyt raken­nusy­htiö tai raken­nut­ta­jay­htiö perus­taa osakey­htiön, aset­taa siihen hal­li­tuk­sen (joka yleen­sä viimeisenä työnään allekir­joit­taa sopimuk­sen, jos­sa asun­to-osakey­htiö luop­uu kaik­ista vaa­timuk­sista koskien raken­nusvirheitä) ja myy asun­not. Siinä, että tule­vat asukkaat perus­ta­vat yhtiön ja val­it­se­vat toisen­sa, on talon henkiselle ilmapi­ir­ille ja asukkaiden väliselle kanssakäymiselle merkit­tävä vaiku­tus. Sen lisäk­si epäi­lyt siitä, että gryn­deri vetää välistä rahaa itselleen kaikkoavat.

Mak­su­ton joukkoli­iken­nelip­pu pienituloisille?

Outi Alanko on tehnyt val­tu­us­toaloit­teen siitä, että Helsin­ki jär­jestäisi mak­sut­toman joukkoli­iken­nelipun pien­i­t­u­loisille, kos­ka toimeen­tu­lotuel­la eläväl­lä ei rahat riitä lip­pu­un. Vas­taus­lu­on­nok­sen mukaan näi­den ilmais­lip­pu­jen ost­a­mi­nen on kun­tien sosi­aal­i­toimen tehtävä sen sijaan, että muut joukkoli­iken­teen käyt­täjät sen mak­saisi­vat. Tämä tek­isin mah­dol­lisek­si myös sen, että kukin kun­ta nou­dat­taa sitä poli­ti­ikkaa, joka siinä kun­nas­sa on kat­sot­tu tarkoituk­sen­mukaisek­si. Näin voi tehdä nytkin ja on myös tehty.

Hyvä näin, mut­ta mihin hin­taan HSL noi­ta lip­pu­ja myisi? Jos on kysymys taval­lis­es­ta näyt­töli­pus­ta, hin­ta olisi var­maan sama kuin muillekin kaupunki­laisille. On kuitenkin herän­nyt aja­tus arvoli­pus­ta (mak­su joka ker­ran), joka olisi käytet­tävis­sä vain ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la. Toki voidaan ajatel­la myös näyt­tölip­pua, joka ei ole voimas­sa ruuh­ka-aikoina, mut­ta sel­l­ainen tekee lip­pu­jär­jestelmästä taas vähän mon­imutkaisem­man. Täl­laisia lip­pu­ja HSL voisi myy­dä hyvinkin hal­val­la, kos­ka matkus­tamis­es­ta ei aiheudu oikeas­t­aan mitään kus­tan­nuk­sia.  Kus­tan­nuk­sik­si jäisi vain se, että asianomainen matkus­taisi joka tapauk­ses­sa ja ostaisi täysi­hin­taisen lipun.

Metron yöli­ikenne

Johan­na Sumu­vuori ja 55 muu­ta val­tu­utet­tua kysyy, eikö metro voisi jatkaa edes per­jan­tai- ja lauan­tai-iltaisin pari tun­tia pidem­pään, kun yöbus­sit tup­paa­vat ole­maan tupat­en täyn­nä. Vas­taus­lu­on­nok­sen mukaan ei voi, kos­ka metrot koetaan niin tur­vat­tomik­si ja kos­ka liiken­net­tä on metroa ajatellen vähän, vaik­ka sitä yöbusse­ja ajatellen onkin paljon.

Tur­val­lisu­u­songel­ma on todel­li­nen, jos ihmiset koke­vat itsen­sä tur­vat­tomik­si. En silti ymmär­rä vas­taus­ta. Yhteen metrovaunuun mah­tuu paljon enem­män ihmisiä kuin yhteen bus­si­in. Henkilökun­taa siis säästy­isi yöbus­sei­hin ver­rat­tuna vaik­ka jokaises­sa metrovaunus­sa olisi vartija.

Argu­men­tista sen sijaan käy se, että vaunu­jen siivouk­seen ja automaat­timetron viko­jen kor­jaamiseen jää öisin vähem­män aikaa, jos metro liiken­nöi pidem­pään. Onko sitä metroa kor­jat­ta­va joka päivä, eikö viisi päivää viikos­sa riitä?

Tästä var­maankin äänestetään.

22 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.3.2013”

  1. Eikö suurkaupun­gin etu­ja ole tiiviys ja pienet etäisyy­det yhdis­tet­tynä hyvi­in lähipalvelui­hin? Eli jos pien­i­t­u­loiset eivät ole työelämässä, joukkoli­iken­teen käytämiselle ei pitäisi olla tarvet­ta. Kult­tuuriset ja mate­ri­aaliset palve­lut ovat lähel­lä, toisin kuin siel­lä kauheal­la tyh­jeneväl­lä kehitysaluemaaseudulla.

    Tai sit­ten kaupun­ki on suun­nitel­tu hie­man pieleen jos lähiöistä on pakko reis­sa­ta joka päivä käve­lyetäisyyt­tä kauem­mas voidak­seen elää hyvää elämää…

  2. ■Helsin­gin niemel­lä liiken­teen määrä vähe­nee ja muual­la kas­vaa. Kehä I:n liikenne on kas­vanut 60 % vuodes­ta 1993
    Tässä kohtaa ei voi kun kysyä: mis­sä viipyy pikaratik­ka ja toimi­vat liityntäparkit?

  3. “mut­ta nyt raken­nusy­htiö tai raken­nut­ta­jay­htiö perus­taa osakey­htiön, aset­taa siihen hal­li­tuk­sen, (joka yleen­sä viimeisenä työnään allekir­joit­taa sopimuk­sen, jos­sa asun­to-osakey­htiö luop­uu kaik­ista vaa­timuk­sista koskien raken­nusvirheitä) ja myy asunnot”

    Tuo­hon sel­l­ainen täs­men­nys että asun­tokaup­pala­ki on kaikille tas­a­puolis­es­ti voimas­sa, mil­lään kir­jauk­sel­la yhtiön kok­ouk­sis­sa vas­tu­us­ta ei pääse eroon.

    Laki läh­tee siitä että perus­ta­jaosakas on aina vas­tu­us­sa. Näin ollen raken­nus­li­ike, raken­nut­ta­ja tai tässä ryh­märaken­nut­tamis­mallis­sa asukkaat yhdessä vas­taa­vat rakennusvirheistä.
    Asun­tokaup­palain mukaan on ensin vuo­den taku­uai­ka ja sit­ten piile­vistä virheistä oma 10-vuo­den vas­tu­uaikansa. Ero näi­den vas­tu­iden välil­lä on seu­raa­mus­pe­rusteis­sa ja näyt­tökysymyk­sis­sä, taku­us­sa riit­tää ilmoi­tus ja vas­tuis­sa pitää näyt­tää toteen mis­tä virhe joh­tui yms.

    Täl­laisen oma­toimiy­htiön olisi suositeltavaa huole­htia siitä että kaik­ki sopimuk­set laatii ammat­ti­lainen. Suun­nit­telijoil­ta saa KSE:n mukaiset vas­tu­ut ja raken­nus­li­ikkeiltä YSE:n mukaiset vas­tuu kun vain sopimuk­set niitä edellyttävät.

    Mikään laki ei edel­lytä tietyn sisältöisiä sopimuk­sia joten urak­ka- ja suun­nit­telu­sopimuk­sis­sa on voimas­sa sopimisen vapaus.
    Osa­puo­let voivat sopia halu­a­mal­laan taval­la takuista ja vastuista.
    Mitään ei saa jos ei niitä vaa­di ja yhtiön vas­tu­ut määrit­tävä asun­tokaup­pala­ki taas on pakot­tavaa oikeut­ta ja sitä sopimuk­sil­la ei saa loukata.
    On ryh­märaken­nut­ta­jien omas­ta tah­dos­ta kiin­ni halu­a­vatko siirtää vas­tui­ta sopimuk­sil­la eteenpäin.

    1. Pekka
      Tuo hal­i­tuyk­sen itsen­sä kanssa tekemä auskkaille epäedulli­nen sopimus ei ole min­un keksin­töäni, vaan sel­l­ais­takin on yritet­ty. Yhtiön harmik­si yksi asukkaista oli juristi, joten yri­tys epäon­nis­tui sil­lä kertaa.

  4. Kaare­lan ase­makaavas­sa pyörätie ei ole min­is­ter­iön oppaan mukaises­tijalanku­l­ulle ja polkupyöräi­lylle varat­tu katu” , vaan “yleiselle jalanku­l­ulle ja polkupyöräi­lylle varat­tu alueen osa”. Onko se ihan tarkoituk­sel­la kadun sijas­ta alue? Olen kuul­lut lain­tulkin­nas­ta, jon­ka mukaan kaupun­gin talvikun­nos­s­api­to­vas­tuu kos­kee ase­makaa­van mukaisia katu­ja, mut­ta ei mui­ta alueita.

  5. Luis­telus­ta puheenollen. Mielu­um­min tosi­aan use­ampi läm­pöpump­pu jäähdyt­tämään jo ole­mas­sa ole­via luon­non­jääkent­tiä. Meilah­den iso kent­tä joudut­ti­in sulke­maan jään ja henkilökun­nan puut­teen vuok­si kuukausi ennen jäi­den sulamista peru­so­let­ta­muk­sel­la, että talvi on sääti­las­to­jen mukainen. Kur­ja kat­soa, kun isät ja äid­it kään­tyvät luistin­laukkuineen takaisin koti­in. Vier­essä höyryää kolme ten­nishal­lia, joi­ta voisi läm­mit­tää ken­tän pin­nas­ta saataval­la läm­möl­lä. Nyt tuprut­ta­vat mus­ta öljyä kirkkaaseen pakkasilmaan.

  6. Jesse:
    ■Helsin­gin niemel­lä liiken­teen määrä vähe­nee ja muual­la kas­vaa. Kehä I:n liikenne on kas­vanut 60 %vuodes­ta 1993
    Tässä kohtaa ei voi kun kysyä: mis­sä viipyy pikaratik­ka ja toimi­vat liityntäparkit?

    Mitäpä jos pikaratik­ka kulk­isi ympyrärataa reit­il­lä: Lah­den­tie- Koske­lantie- Hakamäen­tie- Vihd­in­tie- Kehä 1?

  7. On kuitenkin herän­nyt aja­tus arvoli­pus­ta (mak­su joka ker­ran), joka olisi käytet­tävis­sä vain ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la. Toki voidaan ajatel­la myös näyt­tölip­pua, joka ei ole voimas­sa ruuh­ka-aikoina, mut­ta sel­l­ainen tekee lip­pu­jär­jestelmästä taas vähän mon­imutkaisem­man. Täl­laisia lip­pu­ja HSL voisi myy­dä hyvinkin hal­val­la, kos­ka matkus­tamis­es­ta ei aiheudu oikeas­t­aan mitään kus­tan­nuk­sia. Kus­tan­nuk­sik­si jäisi vain se, että asianomainen matkus­taisi joka tapauk­ses­sa ja ostaisi täysi­hin­taisen lipun.

    Tähän­ki olisi helpom­pi sanoa jotain, jos olisi jotain tietoa siitä mitkä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set uud­es­ta matkus­ta­jas­ta on. Ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la, niin kauan kuin kasvu ei ole aivan val­tavaa, toden­näköis­es­ti nol­la euroa kos­ka tilaa on niin paljon ettei sen takia tarvitse lisätä kap­a­siteet­tia. Ruuhkas­sa tämä on vähän tapausko­htaista, osa kulku­vä­lineistä on hyvin täyn­nä, mut­ta epäilen vähän että muu­tok­set eivät kovin suur­ta kap­a­siteetin kas­va­tus­ta aiheuta sinän­sä. Sem­minkin kun pien­i­t­u­loiset keskimäärin vähem­män kul­kee töi­hin eli ruuhkaliikenteessä.

    Tai sit­ten ei. Ei voi tietää kun HSL/KSV ei mallinna mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia. Pitäisi mallintaa.

    Mitä jos vaan kokeil­taisi­in? Eli esim. työt­tömille kausiliput puoleen hin­taan kuu­den kuukau­den ajan, kato­taan miten käy.

  8. Osmo Soin­in­vaara: Toki voidaan ajatel­la myös näyt­tölip­pua, joka ei ole voimas­sa ruuh­ka-aikoina, mut­ta sel­l­ainen tekee lip­pu­jär­jestelmästä taas vähän monimutkaisemman. 

    Pieni mon­imutkaisu­us lie­nee pienem­pi ongel­ma kuin kus­tan­nuste­hokku­us ja oikeu­den­mukaisu­us kasvaa?

    Jäähalle­ja kyl­lä sijoitel­laa kum­mallis­es­ti. Ehkä automar­ket­tien jäl­keen voidaan alkaa puhua auto­jäähalleista? Alueel­la on jo hal­li Kon­alas­sa ja Palo­heinässä sekä 2 hal­lia Pirkko­las­sa. Oisko kuiten­ki parem­pi lait­taa uus hal­li ratay­htey­den var­relle? Vaik­ka Mäkkylään ja hin­ta puo­liks Espoon kanssa?

    1. Jäähalle­ja tehdään joukkoli­iken­ney­hteyk­sen var­relle heti, kun nähdään yksi lätkäpelaa­ja ratikas­sa matkalla Helsin­gin jäähal­li­in. Osaako urheil­i­ja ylipään­sä kävellä?

  9. Ihan perustel­tu ehdo­tus. (Siis ale­nent­tu / ilmais­mat­ka r‑aikojen ulkop­uolel­la) Ei ole tava­ton­ta, että eläkeläis­pariskun­nan net­to­tu­lot ovat 1600 euroa. Kyl­lä sil­lä toimeen tulee, mut­ta päivässä se tekee 50 e. Edestakainen yhteinen bus­si­mat­ka sanokaamme pidem­mäl­lä sjait­se­vaan tule­vaan keskus­takir­jas­toon vie läh­es 20 % päivän tuloista ja oikeas­t­aan kaiken se, mikää yli vät­tämät­tömien menojen.

    Lainatakak­seni koulu­ni äsket­täin edes­men­nyt­tä rehto­ria: “Jääkää miettimään.”

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Jäähalle­ja tehdään joukkoli­iken­ney­hteyk­sen var­relle heti, kun nähdään yksi lätkäpelaa­ja ratikas­sa matkalla Helsin­gin jäähal­li­in. Osaako urheil­i­ja ylipään­sä kävellä?

    Itseasi­as­sa mä näen näitä sil­lon täl­löin, 14 bus­sis­sa Her­ne­saaren hal­li­in ja viimek­si eilen 10 ratikas­sa (Nordis). Tosin ovat aina jun­nu­ja, ei näytä aikuisille maistuvan.

  11. Jäähalle­ja on pois­tu­mas­sa käytöstä lähi­aikona enem­män kun raken­netaan. Täy­tyy edes tas­apaino pitää. Oletko ode käynyt kat­so­mas­sa mis­sä kun­nos­sa Kon­ala / Her­ne­saari on.

  12. Paikallisjääkent­täon­gel­ma:
    Kaupun­ki säästösy­sistä purkaa kaukalon, kun rahaa ei ole yll­pi­toon. Voiko paikalli­nen yhdis­tys pitää kent­tä yllä ja saa­da siihen käyt­töön kaupun­gin vettä?
    Ei voi, kos­ka sil­loin ken­tän tap­atur­mavas­tu­ut ovat epä­selvät, kun­nan­virkail­i­ja ei jäädytä tai tilaa­jana val­vo työsuoritusta. 

    Kansal­lista kiekkokul­tu­uria luon­non­jää höntsy­i­lyn mah­dol­lisu­us veisi eteen­päin. Tuokin vas­tuukysymys lie­nee ratak­si­tavis­sa muu­ta­mal­la juristityötunnilla.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Pekka
    Tuo hal­i­tuyk­sen itsen­sä kanssa tekemä auskkaille epäedulli­nen sopimus ei ole min­un keksin­töäni, vaan sel­l­ais­takin on yritet­ty. Yhtiön harmik­si yksi asukkaista oli juristi, joten yri­tys epäon­nis­tui sil­lä kertaa.

    Maal­likon oikeusta­jul­la asun­tokaup­palais­sa tun­tuu erikoiselle se seik­ka että 1990 luvun konkurssien joh­dos­ta uuteen laki­in tuli määräys siitä että asun­to-osakey­htiö voi vaa­tia virhei­den kor­jaus­ta val­it­se­mal­taan tahol­ta ketjus­ta. Lisäk­si perus­ta­jau­rakoit­si­jan pitää ottaa suorituskyvyttömyysvakuutus.

    Eli mm. Hakan konkurssis­sa vuo­ta­van katon kor­jaus­ta AS Oy ei voin­ut vaa­tia huopakat­tofir­mal­ta suo­raan kun varsi­nainen AS Oy:n sopimuskump­pani katosi konkurssissa. 

    Tuon seu­rauk­se­na kulut­ta­jien ase­maa päätet­ti­in paran­taa seuraavasti.

    As Oy voi vaa­tia val­it­se­mal­taan tahol­ta kor­jaus­ta 10-vuo­tis­vas­tu­iden aikana, tämä johtaa taas mie­lenki­in­toiseen vas­tu­useen sopimusteknis­es­ti. Eli mate­ri­aal­i­toimit­ta­ja tai urakoit­si­ja ketjus­sa voi joutua töistään suo­raan vas­tu­useen vaik­ka päämies olisi kadonnut. 

    Lisäk­si raken­nushankkeeseen ryhtyväl­lä on olta­va suori­tuskyvyt­tömyys­vaku­u­tus As Oy:n ja kulut­ta­jien tur­vak­si, tämän vaku­u­tuk­sen hin­ta tullee ryh­märaken­nut­ta­jille melkoisen kalliiksi. 

    Jotakin aloit­tei­ta on ollut että lakia pitäisi muut­taa, mm. ryh­märaken­nut­ta­ja-mallia ei ole huomioitu. Toisaal­ta Hakalta ja muil­ta kump­paneil­ta jäi virheet yhtiöi­den vas­tu­ulle, pitäisikö nämä tieken­nuk­set siten put­sa­ta pois kaik­il­ta toimijoilta.

  14. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Eikö suurkaupun­gin etu­ja ole tiiviys ja pienet etäisyy­det yhdis­tet­tynä hyvi­in lähipalvelui­hin? Eli jos pien­i­t­u­loiset eivät ole työelämässä, joukkoli­iken­teen käytämiselle ei pitäisi olla tarvet­ta. Kult­tuuriset ja mate­ri­aaliset palve­lut ovat lähel­lä, toisin kuin siel­lä kauheal­la tyh­jeneväl­lä kehitysaluemaaseudulla.

    Tai sit­ten kaupun­ki on suun­nitel­tu hie­man pieleen jos lähiöistä on pakko reis­sa­ta joka päivä käve­lyetäisyyt­tä kauem­mas voidak­seen elää hyvää elämää…

    Pieleen toki joo. Se ei ole ihan sat­tumaa että ne asuinalueet, joille pien­i­t­u­loiset kasaan­tu­vat, tup­paa­vat ole­maan kaukana. Sinne muut­taa ne joil­la ei ole varaa valita.

  15. Jäähal­li-han­ke on kaupunki­lais­demokra­t­ian kannal­ta ikävän makuinen. Hal­li tuoti­in ulkop­uolelta, väkisel­lä alueelle, joka on vuosikym­meniä toivonut melu­aito­ja (Hämeen­lin­nan­väylä). Helsin­gin-Van­taan raja-alue on ollut ja vis­si­in edelleen väli­in­putoa­ja, ketään ei kiin­nos­ta kehit­tää aluet­ta. Ain­oa “kehit­tämi­nen” on tuo­da alueelle jäähal­li, jota ei muualle onnis­tu­ta sijoit­ta­maan. Minus­ta Hämeen­lin­nan­väylää pitäisi käsitel­lä kokon­aisuute­na, melun­tor­jun­nan ja mah­dol­lisen lisärak­en­tamisen näkökul­mas­ta. Ei täl­laise­na yksit­täisenä han­kekaa­vana. Itsel­lä meni usko ko. pros­es­sis­sa paikallis­ten asukkaiden rooli­in ja ylipäätän­sä vaikutusmahdollisuuksiin.

  16. tpyy­lu­o­ma:Se ei ole ihan sat­tumaa että ne asuinalueet, joille pien­i­t­u­loiset kasaan­tu­vat, tup­paa­vat ole­maan kaukana. Sinne muut­taa ne joil­la ei ole varaa valita.

    Kaukana mis­tä? Oop­peras­ta, Tavas­tia-Klu­bista, Jäähal­lista, Gal­le­ria Fors­blomista, Hagel­st­a­min antik­va­ti­aatista vai Cafe Successista?

  17. “Liiken­nekäytössä ole­va automäärä pieneni 0,5 pros­ent­tia absolu­ut­tis­es­ti, eli 2 % henkeä kohden.” … pros­ent­tia absolu­ut­tis­es­ti… mitä ihmettä tämä koko virke tarkoittaa?

    1. Liiken­nekäytössä ole­vien auto­jen määrä pieneni 0,5 pros­ent­tia. Kun väk­iluku kasvoi, auto­jen määrä suh­teessa väk­iluku­un pieneninkak­si prosenttia.

  18. Niin­hän ne Karhu-Kissat ja paikalli­nen, han­ket­ta kovaäänis­es­ti kan­nat­ta­va, tosin pieni­jäsen­määräi­nen kotiseu­tuy­hdis­tyskin ajat­te­liv­at, että pykäävät Bogon kanssa jäähallin tuonne omako­tialueelle, jos­sa asuu hissukoi­ta eläkeläisiä — ei ne mitään sano, kun vähän ärjytään ja hauku­taan heitä paikallises­sa lehdessä…
    Mut­ta siinä he kyl­lä ere­htyvät — alueel­la asuu paljon akti­ivisia, koulutet­tu­ja eläkeläisiä, kuten ihan työikäisiäkin ja lap­siper­heitä, jot­ka ovat käyneet paikan pääl­lä kat­so­mas­sa, ettei han­ke tuol­laise­naan siihen paikkaan sovi ja jo yksistään Kaare­lan raitin tien siir­toku­lut ovat huikeat, puhu­mat­takaan koko han­kkeen välit­tömistä ja välil­li­sistä kuluista!
    Joten tulemme vas­tus­ta­maan han­ket­ta sopi­mat­tomana tuolle alueelle ihan lop­pu­un asti ja tulemme näyt­tämään eri tavoin, että han­ke ei ole järkevä! Täysin hukkaan heit­et­tyä rahaa, kun senkin rahan voi käyt­tää paikkaan, jos­sa toim­intaa jo on ja tilat valmiina/helposti rakennettavissa/muutettavissa. Kuten esim. Pirkko­laan lisähal­li­na, jol­loin alueen kokon­ais­palve­lut vain parani­si­vat huikeasti ja tar­joaisi­vat vielä parem­mat, koko per­heen liikun­tamah­dol­lisu­udet samal­la autokyy­dil­lä. Sit­ten Ylläshal­li on nyt kaupun­gin; Kaupun­ki sat­sasi siihen ensin 7 miljoon­aa tuk­i­na ja nyt osti sen sit­ten vielä 3 miljoon­al­la. Sieltä löy­tyy melkein valmis raken­nel­ma tähän käyt­töön ja sitä parkki­ti­laakin on… Ja viereen suun­nit­teil­la lisää ulkoiluvirikkeitä!
    Kyl­lä suosit­te­len lämpimästi, että Osmo itse ulkoiluih­misenä vie päät­täjät vierailulle Kaare­laan ja voivat henkilöko­htais­es­ti paikan pääl­lä kat­soa mit­ta­suh­teet ja paikan sopi­mat­to­muu­den — omako­tialue on omakotialue!
    Toivon lämpim­mästi sato­jen vas­tus­tu­sadres­si­in nimen­sä lait­tanei­den puoles­ta, että jär­ki tässä asi­as­sa voit­taa — ja kus­tan­nussäästöil­lä on oikeasti merk­i­tys­tä kaupungille. Kait sille Kokoomus-jyrälle jotain voi, kun luo luvut pöytään!!?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.