Pois Via Baltican linjaus Mechelinkadulta!

91 vastausta artikkeliin “Pois Via Baltican linjaus Mechelinkadulta!”

1. Meche­linikadul­la on muu­ta­man kymme­nen vuot­ta ollut rekkakiel­to (Porkkalankadus­ta pohjoiseen) eikä sitä olla pois­ta­mas­sa, joten Län­sisa­ta­man rekat käyt­tävät jatkos­sakin Länsiväylää.

   Vastaa

2. Tuo­hon Vuosa­reen siir­toon voisi vielä liit­tää sen metron piden­tämisen n.1minuutti suo­raan sata­maan. Kiskothan siel­lä jo onkin koko matkalle. Tätä ei voi kun kannattaa.

   Vastaa

3. “Kyse on ratikan nopeut­tamis­es­ta. Helsinginkadul­ta menee toinen pysäk­ki eikä tämä ehkä tähän lopu. Helsin­gin ratikat ovat toiv­ot­toman hitai­ta, ja yksi syy tähän on erit­täin lyhyt pysäkkiväli. Kun pysäkkiväle­jä piden­netään, kävelyai­ka pysäkille kas­vaa, mut­ta aika ratikas­sa lyhe­nee. Jälkim­mäi­nen on määräl­lis­es­ti selvästi merkit­tävämpi kuin edelli­nen, joten matkus­ta­jat saa­vat selvää aikasäästöä.”

   Eikö mukavu­udel­la ole väliä? Min­ulle ainakin ratik­ka on mukavu­uskulkuneu­vo eikä nopeus ole tärkein­tä. Esim. las­ten­vaunu­jen kansa arvostaa enem­män pysäkin lähisyyt­tä kuin nopeut­ta. Mut­ta saatan olla vähem­mistössä — onko tästä dataa?

   Vastaa

4. Wtf? Eikö koko Vuosaaren idea ollut se, että tavar­ali­ikenne mereltä saadaan ohjat­tua keskus­tas­ta pois? Ai ei vai?
   Mechelininkatua(kin) tarvi­taan Jätkäsaaren asukkaiden autoille, kun ei niitä parkkipaikat­to­mia kaavo­ja sit­ten saatu aikaiseksi.

   Vastaa

5. Jos kiin­nos­taa ratikan nopeut­ta­mi­nen Meche­lininkadul­la, niin tässä vois miet­tiä, mik­si nuo vaa­ti­mat­tomat 3–4 autokaistaa pitää levit­tää vielä ratikkakiskoillekin: http://goo.gl/maps/0Ckh5

   On meinaan ruuh­ka-aikaan varsin tukkoinen, kun keskus­taan menevät autot tukkii nuo ratikkakiskot ja ratikkaa nykii auto ker­ral­laan eteen­päin tuo­ta alamäkeä. Pisin aika, minkä kel­lotin, oli suun­nilleen viitisen min­u­ut­tia Mar­i­an sairaalal­ta tuonne Porkkalankadun risteykseen…

   Vastaa

6. Osmon tek­sti on mie­lenki­in­toista luet­tavaa sel­l­aiselle, jol­la ei ole koke­mus­ta kaupun­gin päätök­sen­teossa. Meche­lininkadun asukkaiden vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sien suh­teen on var­masti aivan keskeinen ongel­ma, että he eivät ole päässeet lausumaan näke­myk­siään liiken­nesu­un­nitel­mas­ta. Siinähän nimit­täin on jo hyvin pitkälle päätet­ty ne edel­ly­tyk­set, joiden puit­teis­sa kadun kun­nos­tu­so­hjel­maa lähde­tään toteut­ta­maan. Liiken­nesu­un­nitel­man lähtöo­let­ta­ma on ennuste liiken­teen kasvus­ta Helsin­gin uusien asuinaluei­den rak­en­tamisen seu­rauk­se­na. Tähän todel­liseen tai kuvitel­tu­un ruuhkaon­gel­maan halu­taan varautua. Tästä seu­raa oikeas­t­aan itses­tään selvästi, että Meche­lininkadul­la tulee kysymyk­seen ain­oas­taan kak­sikaistainen (yhteen suun­taan) vai­h­toe­hto, joka halut­taisi­in toteut­taa myös iltaisin ja öisin. Kun tämä on jo käytän­nössä päätet­ty, ei ole eri­tyisen mielekästä pohtia esimerkik­si tavanomaista asukaspysäköin­tiä, autoista vapai­ta jalka­käytäviä tai ylipäätään kadun viihty­isyy­den kas­vat­tamista liiken­nemääriä pienentämällä.

   Meche­lininkadun pysäköin­tipaikoista Osmo toteaa, että “[n]e menetetään kas­vavalle autoli­iken­teelle”. Samoin Osmo toteaa, että “[o]sittain Meche­lininkadun liiken­nemäärien kasvulle ei voi mitään, mut­ta rekoille voi.” Osmokin siis läh­tee ilmeis­es­ti siitä, että Meche­lininkadul­la tulee väistämät­tä tapah­tu­maan liiken­nemäärän kasvu, joka edel­lyt­tää Meche­lininkadun kak­sikaistaisu­ut­ta myös jatkos­sa. Liiken­nemäärien suh­teen olisi mie­lenki­in­toista tietää, kuin­ka luotet­tavasti tule­vaa kehi­tys­tä kyetään arvioimaan. Helsin­gin asukasluku on käsit­tääk­seni ollut jo pitem­män aikaa kasvus­sa. Samoin Helsinki­in on vuosien var­rel­la tul­lut usei­ta uusia asuinaluei­ta. Tästä huoli­mat­ta Helsin­gin niemen rajan ylit­tävä liikenne on jo pitkään pysynyt mil­tei samana. (http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/los_2012‑1.pdf, ks. kuvio 4.). Tämän lisäk­si autoli­ikenne on Helsingis­sä objek­ti­ivis­es­ti arvioitu­na suju­vaa. (http://wheelmedia.fi/press/2012/07/10/helsingissa-ei-ruuhkista-ole-tietoakaan/). Tämä viit­taisi siihen, että tule­vaisu­udessa tapah­tu­va liiken­nemäärien kasvu ei ehkä olisikaan niin suur­ta, kuin nyt arvioidaan. Samoin voidaan ehkä ajatel­la myös niin, että Helsin­gin liiken­teel­lä on jopa varaa hie­man ruuhkaan­tua ilman eri­tyisen dra­maat­tista seu­raus­ta liiken­teen suju­vu­udelle. Kaiken kaikki­aan ei voikaan vält­tyä ajatuk­selta, että meil­lä sit­tenkin saat­taa vielä olla vai­h­toe­hto­ja. Tämä toki sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, ettei asi­as­ta ole jo tehty poli­it­tista sopimus­ta joidenkin puoluei­den kesken. Siinä tapauk­ses­sa­han peli on tietysti selvä, ja jäl­jel­lä on vain teh­dyn päätök­sen perustelu sopi­vak­si kat­so­tu­il­la argumenteilla.

   Jos Meche­lininkat­ua ja mui­ta vas­taavia väyliä tarkasteltaisi­in vain kan­takaupungis­sa asu­vien helsinkiläis­ten näkökul­mas­ta, niin suosi­tu­im­man liiken­ner­atkaisun voisi kuvitel­la ole­van selvä. Kaduil­la olisi yksi kaista, jon­ka lisäk­si olisi kaista pysäköin­tiä varten. Tähän mah­tu­isi mukaan pyöräkaista. Lie­nee kuitenkin niin, että Helsin­gin liiken­net­tä suun­nit­tel­e­vat asiantun­ti­jat eivät joko voi tai halua nähdä tilan­net­ta näin. Hei­dän näkökul­mansa on laa­jem­pi, he toden­näköis­es­ti mieltävät itsen­sä osak­si laa­jem­paa kokon­aisu­ut­ta (pääkaupunkiseu­tu tms.), jon­ka liiken­teen suju­vu­us on hei­dän vas­tu­ul­laan. Kaistan pois­t­a­mi­nen Meche­lininkadul­ta olisi tässä kat­san­nos­sa itses­tään selvästi negati­ivi­nen toimen­pide. Se olisi muu­tos huonom­paan suun­taan, kun asi­aa tarkastel­laan laa­jem­mas­ta, ja nimeno­maan autoli­iken­teen suju­vu­ut­ta korostavas­ta näkökul­mas­ta. Meche­lininkadun ongel­ma lie­neekin pitkälti siinä, ettei sitä ole tarkoi­tuskaan ratkaista ain­oas­taan kadun asukkaiden, tai edes helsinkiläis­ten etua silmäl­lä pitäen.

   Jos­sain vai­heessa olisikin ehkä paikallaan käy­dä peri­aat­teelli­nen keskustelu siitä, kenen ehdoil­la päätök­siä Helsingis­sä lop­pu­jen lopuk­si tehdään. Kenen ehdoil­la esimerkik­si ratkaistaan kysymys katu­ti­lan jakamis­es­ta eri intres­siryh­mien kesken? Kei­den etua silmäl­lä pitäen ratkaistaan kysymys autoille, pyöräil­i­jöille ja käveli­jöille annet­ta­van tilan jakamis­es­ta? Pyritäänkö liiken­ner­atkaisul­la palvele­maan ensisi­jas­sa helsinkiläis­ten etua, vai onko maan pääkaupungilla esimerkik­si jonkin­lainen laa­jem­pi liiken­teelli­nen palve­lu­tavoite, joka ei vält­tämät­tä aina palvele Helsingis­sä asu­vien ihmis­ten tarpei­ta? Halut­taes­sa voidaan lähteä siitä, että Helsingis­sä nimeno­maan autoli­iken­teen suju­vu­us jalka­käytäväpysäköin­tei­neen on ykköspri­or­i­teet­ti esimerkik­si sik­si, että se palvelee koko pääkaupunkiseudun asukkaiden etua. Tämä pitäisi kuitenkin rehellis­es­ti ilmaista kaupunki­laisille, jot­ta heille ei muo­dos­tu­isi virheel­listä käsi­tys­tä niistä reunae­hdoista, joil­la päätök­siä kaupunkiym­päristöstä tehdään.

   Vastaa

7. Ei Meche­lininkadul­la ole rekko­ja, voi vaik­ka men­nä kat­so­maan. Niitä kaisto­ja tarvi­taan Jätkäsaare­lais­ten yksi­ty­isautoille. Myös tilas­toista asia selviää.

   Täl­lainen laut­tali­iken­teen siirtämisen vaa­timi­nen on näen­näistä puuhastelua.

   Vastaa

8. Osmo on siis siirtämässä Tallinnan lau­tat (ja ilmeis­es­ti sit­ten myös ruotsin­lai­vat, sil­lä nekin kul­jet­ta­vat rekko­ja) Vuosaareen. 

   Tämähän tarkoit­taa sit­ten nyky­muo­toisen matkus­ta­jalaivali­iken­teen lop­pumista Helsingistä. Laivali­ikenne ei kan­na­ta pelkkien matkus­ta­jat­u­lo­jen varas­sa, vaan rahdin kul­jet­ta­mi­nen on matkus­ta­jalaivo­jen eline­hto. Mikäli rahdin kul­jet­ta­mi­nen muualle kuin Vuosaa­reen kiel­letään, myös matkus­ta­jalaivali­ikenne suurim­mak­si osak­si lop­puu, sil­lä yksit­täisen matkalipun hin­ta nousisi huo­mat­ta­van korkeak­si, mikä puolestaan merkit­tävästi vähen­täisi viro­lais­ten rep­putyöläis­ten matkus­tus­ta Suomen­lah­den yli sekä suo­ma­laista ostos­tur­is­mia Tallinnaan, mikä tarkoit­taa päivä­matkus­ta­jalaivo­jen matkus­ta­jamäärille rom­ah­dus­ta. Ja kun rah­ti­akaan nimeno­mais­es­ti ei saisi enää kul­jet­taa, niin se on sit­ten liiken­teen lop­pu saman tien.

   Jos auto­lau­tat oikeasti halu­taan Vuosaa­reen, on Vuosaa­reen ensin raken­net­ta­va niille sopi­vat matkus­ta­jater­mi­naalit, nykyi­nen Sak­san liiken­net­tä hoita­va Hansater­mi­naali on aut­ta­mat­ta liian pieni ruotsin­laivoille ja tallinnan­lau­toille eikä siinä edes ole matkus­ta­jasil­to­ja vaan matkus­ta­jat kul­jete­taan ter­mi­naal­ista laivoihin bus­seil­la. Täl­lainen bus­sikul­je­tussys­tee­mi vaikka­pa ruotsin­laivan kohdal­la olisi täysin jär­jetön. Lisäk­si Vuosaa­reen sata­man julkisen liiken­teen yhteyk­siä olisi paran­net­ta­va, täl­lä het­kel­lä sata­ma on täysin bus­sili­iken­teen varas­sa, mut­ta Vuosaa­reen metro on toki jatket­tavis­sa huoltoraidet­ta pitkin sata­maan saak­ka. Eli siitä vain laskeskele­maan, mitä mak­sa­vat uudet ter­mi­naalit ja metron jatke…

   Sinän­sä toki on mielestäni Osmol­ta rohkeaa ehdot­taa kokon­aisen merkit­tävän elinkeinon lakkaut­tamista Helsingistä.

   Vastaa

9. Muuten hyvä idea, mut­ta mik­si jät­tää siir­to puoli­tiehen? Siir­retään koko Tallinnan-liiken­net­tä Vuosaa­reen. Ode nos­taa rekat tässä tikun­nokkaan, mut­ta laivo­jen muu ajoneu­voli­ikenne, kuten bus­si­lastit sisä-Suomes­ta ja viro­lais­ten keikkatyöläis­ten pakut jäi­sivät kuitenkin edelleen pör­räämään Jätkäsaa­reen. Toteut­ta­mal­la yleiskaa­van mukainen metron jatke Vuosaaren sata­maan voitaisi­in koko ropax-laut­tali­ikenne siirtää pois Jätkäsaares­ta, ja Meche­lininkadun ump­isol­mu ratkeaisi. Metro tar­joaisi vajaan 30 min­uutin mat­ka-ajan Rauta­tien­to­rille (vas­taa­va kuin mat­ka lento­ken­tältä tule­val­la Kehäradal­la). Muualle Suomeen suun­tau­tu­va ajoneu­voli­ikenne kulk­isi Kehä III:n kaut­ta suo­raan ulos­men­oväylille. Myös henkilöju­nali­ityn­tää Ker­a­van kaut­ta pääradalle sata­ma­rataa pitkin sietäisi tutkia.

   Vastaa

10. Kyse on tosi­aan yksi­ty­isautoilun tarkoi­tushakuis­es­ta lisäämis­es­tä kan­takaupungis­sa. Meche­lininkadun asukkaat eivät ole huolis­saan pyöräti­estä, eikä var­mas­tikaan ratikkapysäkkien siir­tymis­es­tä. Kyse on tavoit­teesta luo­da Meche­lininkadus­ta neljäkaistainen moot­tori­tie kaupun­gin hal­ki sekä kan­nus­taa jätkän­saare­laisia sekä via­balti­calaisia ajele­maan kan­takaupun­gin läpi. Vihrei­den tulisi ottaa kan­taa suun­nitelmi­in, joil­la hyvin alka­nut yksi­ty­isautoilun vähen­tämi­nen Helsingis­sä aio­taa pikku hil­jaa kuopata.

    Pysäköin­nin rooli asi­as­sa on hillitä nelikaistaisen moot­to­rien käyt­töä ilta- ja yöaikaan tarpeet­tomaan yksi­ty­isautoilu­un. Kaip­pa asukaspysäköin­tipaikat löy­tyvät jostakin. Olen­naista tässä olisi kohtu­ullis­taa liiken­net­tä pysköimäl­lä yksi­ty­isautot ilta- ja yöaikaan toiselle kaistalle.

    Töölöläiset ovat var­masti Helsin­gin eniten pyöräilevää kansaa, joten pyöräti­et ovat var­masti ter­ve­tullei­ta myös Meche­lininkadulle, mikäli kohtu­ut­tomat liiken­nemäärät ja tilan­nenopeudet saadaan kun­toon. Pyöräil­i­jöil­lä pitää olla tur­val­lista ajaa ajo­radan reunas­sa ole­vaa pyörätietä.

    Vastaa

11. kuhlmey: Eikö koko Vuosaaren idea ollut se, että tavar­ali­ikenne mereltä saadaan ohjat­tua keskus­tas­ta pois?

    Vuosaa­reen kul­kee vuorokaudessa monia tuhan­sia kuor­ma-auto­ja, Län­sisa­ta­mas­ta ja Kata­janokalta läh­tee kum­mas­takin muu­ta­ma lai­va päivässä, joista jokainen vetää 50–60 kuor­ma-autoa. Ne tuhan­net siirtyivät.

    Kei­jo Mat­ti­nen: Tästä huoli­mat­ta Helsin­gin niemen rajan ylit­tävä liikenne on jo pitkään pysynyt mil­tei samana.

    Kan­takaupun­gin työ­paikko­jen ja asun­to­jen määrä ei ole tain­nut pahem­min kas­vaa. Nyt on tulos­sa Jätkäsaari yms. joi­hin ja joista pitää asukkaiden päästä töi­hin ja koti­in, joten liikenne lisään­tyy väistämät­tä. Liiken­nemuo­toon voi yrit­tää vaikuttaa.

    Vastaa

12. Kei­jo Mat­ti­nen: Kaistan pois­t­a­mi­nen Meche­lininkadul­ta olisi tässä kat­san­nos­sa itses­tään selvästi negati­ivi­nen toimen­pide. Se olisi muu­tos huonom­paan suun­taan, kun asi­aa tarkastel­laan laa­jem­mas­ta, ja nimeno­maan autoli­iken­teen suju­vu­ut­ta korostavas­ta näkökul­mas­ta. Meche­lininkadun ongel­ma lie­neekin pitkälti siinä, ettei sitä ole tarkoi­tuskaan ratkaista ain­oas­taan kadun asukkaiden, tai edes helsinkiläis­ten etua silmäl­lä pitäen.

    Se on aivan selvää, että Meche­lininkadun tilan­net­ta ei ratkaista alueen asukkaiden edun mukaises­ti. Asukkaille paras­ta olisi tehdä isot asukas­park­it ja tiukasti valvot­tu läpi­a­jok­iel­to kadulle mah­dol­lisim­man pitkälle matkalle. Lisäk­si spo­rapysäkke­jä pitäisi olla 200 metrin välein, max.

    Liiken­nemääräl­lis­es­ti Meche­lininkadun kadun­var­sipysäköin­nin vähen­tämi­nen ei ilmeis­es­ti lisäisi ruuh­ka-ajan liiken­nemääriä, kos­ka katu taitaa jo nyt olla täyn­nä. Eikä se ilmeis­es­ti lisäisi hil­jaisen ajan liiken­net­tä, kos­ka hil­jaiseen aikaan liikenne soljuu vauhdil­la yhtäkin kaistaa pitkin. Täl­lä logi­ikalla liiken­nemäärien lisään­tymi­nen tapah­tu­isi lähin­nä ruuh­ka-aiko­jen ympärillä.

    Ympäristön ja viihty­isyy­den kannal­ta liiken­teen lisään­tymi­nen on yksiselit­teis­es­ti huono asia. Viihty­isyy­den osalta hin­ta­lap­pu löy­tyy asun­to­jen hin­noista. Ympäristön osalta tilanne on kimu­rantimpi, mut­ta ehkä siinäkin voi pääosin tukeu­tua siihen, että henkilöau­tot mak­sa­vat kohtu­ullis­es­ti kaukopäästöistään ja lähipäästöt (pöly, hiukkaset, melu) näkyvät asun­to­jen hinnoissa.

    Paikalliset kivi­jalka­myymälät lienevät häviäjien puolel­la paikoituk­sen hävitessä. Tätä voisi yrit­tää mita­ta liikkei­den liike­tu­lok­sel­la, mut­ta toki siihenkin vaikut­taa moni muu tek­i­jä. Eri­tyis­es­ti Meche­lininkadul­la tilanne on kimu­rant­ti, kos­ka ei siihen nytkään kai autoaan hyvään liikeaikaan saa laittaa.

    Voit­ta­jien joukko on huo­mat­tavasti vaikeam­min rajat­tavis­sa. Noin peri­aat­teessa liiken­teen lisään­tymi­nen on hyvästä taloudelle yleen­sä, kos­ka sil­loin suurem­pi joukko ihmisiä tavoit­taa toisen­sa. (Tätä ei pidä sotkea siihen, että suun­nit­telun pitäisi huole­htia sel­l­ainen yhdyskun­tarakenne, jos­sa tarvit­see liikkua vähän.)

    Voit­ta­jia eivät mitenkään vält­tämät­tä ole kadun nykyiset käyt­täjät, kos­ka lisään­tynyt kap­a­siteet­ti menee ihan yhtä tukkoon. Voit­ta­jia eivät vält­tämät­tä ole myöskään vai­h­toe­htois­t­en reit­tien nykyiset käyt­täjät, kos­ka lisään­tynyt kap­a­siteet­ti lisää liikennettä.

    Kom­pe­tenssi­ni ei riitä sen arvioin­ti­in, onko han­ke ylipäätään perusteltavis­sa yleisel­lä edul­la. On hyvin mah­dol­lista, että jokin vai­h­toe­htoinen toteu­tustapa olisi parem­pi, tai että nykyti­lanne on paras vai­h­toe­hto. Olen­naista on kuitenkin se, että täl­lai­sis­sa han­kkeis­sa voit­ta­ja on “yhteiskun­ta”, häviäjät hyvin foku­soitu­ja ryhmiä.

    Tätä taus­taa vas­ten on ihan ymmär­ret­tävää, että asukkaiden mielip­i­teelle ei voi­da antaa kovin suur­ta pain­oar­voa. Sen sijaan asi­as­ta infor­moin­ti ja detaljien saami­nen järkevästi olisi kyl­lä kovinkin paikallaan. Eikä ehkä olisi pahas­ta analysoi­da häviäjien kokemia hait­to­ja vs. yhteiskun­nal­lista hyö­tyä vähän laajemminkin.

    Vastaa

13. Gre­jus:
    Ei Meche­lininkadul­la ole rekko­ja, voi vaik­ka men­nä kat­so­maan. Niitä kaisto­ja tarvi­taan Jätkäsaare­lais­ten yksi­ty­isautoille. Myös tilas­toista asia selviää.

    Täl­lainen laut­tali­iken­teen siirtämisen vaa­timi­nen on näen­näistä puuhastelua.

    Ihan silmämääräisenä havain­tona tun­tu­isi siltä, että laivo­jen tulo- ja lähtöa­jat aiheut­ta­vat selvää ruuhkau­tu­mista Meche­lininkadul­la nimeno­maan suurten henkilöau­tomäärien vuok­si. Kokon­ais­li­iken­nemäärät eivät tuos­ta ole mah­dot­to­mia, mut­ta het­kel­lisyy­den vuok­si ne näyt­täi­sivät saa­van nurkkakun­nan paikat jumiin.

    Jätkäsaari on tältäkin kannal­ta surkea, kos­ka sinne ei pääse muu­ta kuin katu­verkon kaut­ta. Tietysti katu­verkkoa on yritet­ty muut­taa asvalt­ti­he­htaareik­si Ruo­ho­lah­den tyvessä, mut­ta jäl­ki on aika hurjaa.

    Vastaa

14. Lie­nee yllä­tys mon­elle, mut­ta jos jokaiselle Jätkäsaaren asun­nolle pitää rak­en­taa parkkipaik­ka, niin jotain kaut­ta autot sinne Jätkäsaaren parkkipaikoille kulkevat. 

    Helsin­gin liikenne- ja kaupunkisu­un­nit­telu on kaikessa skit­sofreenisu­udessaan jopa koomista.

    Ensin suun­nitel­laan uudet alueet ja väylät kas­vavalle autoli­iken­teelle. Sen jäl­keen ihme­tel­lään, että mitä tämän kas­va­van autoli­iken­teen kanssa tehdään. Kafka­maista huumo­ria tuo hienoin koru­lau­sein koris­tel­tu strate­gia kevyen ja julkisen liiken­teen lisäämiseksi.

    Henkilöau­toli­iken­net­tä ei vähen­netä sen edel­ly­tyk­siä paran­ta­mal­la. Henkilöau­toilu ei myöskään (enää) ole yleisen vauras­tu­misen kanssa käsi kädessä kas­va­va ikiliikkuja. 

    http://www.economist.com/node/21563280
    http://en.wikipedia.org/wiki/Peak_car

    Jos taas autoilua ei edes aio­ta vähen­tää, tulee rehellis­es­ti ker­toa mitä se tarkoit­taa liiken­teen hait­to­jen ja infran kus­tan­nusten kannalta.

    Vastaa

15. Helsin­gin suun­nit­telun strate­gisek­si lin­jauk­sek­si olisi “jos­sain” / “joskus” pitänyt ottaa, että asun­toaluei­den läpi­a­joli­iken­net­tä ei lisätä vaan vähen­netään eri­tyis­es­ti kan­takaupun­gin katu­verkos­sa. Liikenne ohjataan Län­siväylää pitkin jne. mut­ta olen­naisin keino on tietysti kulku­muo­to­jakau­maan vaikut­ta­mi­nen lisäämäl­lä pyöräi­lyn ja raideli­iken­teen suju­vu­ut­ta, verkos­toa jne.
    Mielestäni Meche­lininkadun yöpysäköin­ti oli epäon­nis­tunut ratkaisu, kos­ka kadul­la ajaes­sa oli välil­lä vaikea hah­mot­taa onko auto pysäköi­ty vai liikkuuko se. Lisäk­si auto­ja jäi aika usein siirtämät­tä myös päivä­saikaan, joten jokainen voi kuvitel­la seu­rauk­set. Onnek­si tarvitsin Meche­lininkat­ua hyvin har­voin mut­ta sil­loinkin nämä ilmiöt tuli­vat esille.
    Ne puut kyl­l­lä har­mit­ta­vat, sil­lä yksi kan­takaupun­gin puu vas­taa karkeasti arvioiden 100 hehtaaria yhtä van­haa met­sää muualla.

    Vastaa

16. Osmo: “Laivali­ikenne Helsin­gin ja Tallinnan välil­lä ei lop­puisi, vaik­ka kaupun­ki ilmoit­taisi varus­ta­moille, että rekko­ja kul­jet­ta­vat lai­vat ovat ter­ve­tullei­ta vain Vuosaareen.”

    Jätkäsaa­reen pääsee kyl­lä muual­ta kuin keskus­tan kaut­ta — rekat (jos niitä yleen­sä keskus­tas­sa on) voidaan pan­na kiertämään vaik­ka Kehä III:n kautta.

    Ja pitäisikö siis myös henkilö- ja matkailu­au­tot ja moot­toripyörät siirtää Vuosaa­reen. Ei!

    Vastaa

17. a_l:

    Helsin­gin liikenne- ja kaupunkisu­un­nit­telu on kaikessa skit­sofreenisu­udessaan jopa koomista.

    —-

    Jos taas autoilua ei edes aio­ta vähen­tää, tulee rehellis­es­ti ker­toa mitä se tarkoit­taa liiken­teen hait­to­jen ja infran kus­tan­nusten kannalta.

    Eiköhän liiken­nesu­un­nit­telu ole vain oppin­ut Smith-Polvisen virheestä ja tuo nykyään kaik­ki liiken­nesu­un­nitel­mat jul­ki tipoit­tain. Täl­lä tavoin val­tu­ute­tut eivät ymmär­rä mitä ovat kul­loinkin oikeasti päät­tämässä, ja päästään parhaaseen lopputulokseen.

    Vastaa

18. Tuos­ta jos ottaisi sata­mat pois Etelä- ja Län­sisa­ta­mas­ta, niin tulisi run­saasti tilaa pait­si lehmuk­sille, niin myös asun­torak­en­tamiselle ja muulle sel­l­aiselle, joka olisi enem­män omi­aan esimerkik­si val­tion­jo­hdon res­i­denssin vier­essä, kuin mitä nykyi­nen rekkar­al­li parkkipaikoin. Kaupun­gin taloudelli­nen hyö­tykin olisi mit­ta­va, varsinkin jos Eteläsa­ta­man alueen pysty­isi rak­en­ta­maan oikeasti ihmis­ten käyt­töön. Jätkäsaaren kohta­lo har­mit­taa yhä. Jotkut val­tu­ute­tut tässä ihmette­liv­ät, että mik­si autoli­ikenne kas­vaisi, kun on rak­en­teil­la kan­takaupun­gin lisäys­tä. Ei ehkä kan­nat­taisi sit­ten äänestää taloudel­lisia kan­nustei­ta akti­ivi­au­toil­i­joille muut­taa kan­takaupun­gin keskelle. Ensin liiken­nepom­meista valmis­tuu tuo poli­it­tisen voitelun Kan­nelmäen ker­makakku, sit­ten tuo Jätkäsaaren ikuisen jonon manifesti. 

    Ilmeis­es­ti Vuosaa­res­sa olisi tilaa, ja nyt se on jo otet­tu ihmiskun­nan käyt­töön, niin mik­si ei sit­ten sirtäisi koko roskaa sinne metron päähän. Eteläsa­ta­maan­han hul­lutelti­in tuos­sa kil­pailuhankkeessa kaiken­näköistä, ja sata­ma-altaan ranta­muurikin pitää kuitenkin korot­taa, kun se maail­man­hal­li­tus antaa odot­taa itseään. Itse näk­isin mielu­um­min fik­sun­näköis­ten ker­rostalo­jen kiertävän rantaa, kuin ker­rostalo­ja korkeampi­en ryyp­py­laut­to­jen kel­lu­mista peit­täen koko ranta-alueen. Mil­lään muul­la keinoin ei tuo alue edes herää henki­in, kuin viemäl­lä lai­vat muualle ja avaa­mal­la koko ranta-alueen ihmisille. Ihmette­len, jos kaupun­gin isil­lä ei ole tätä näke­mys­tä, kos­ka laivali­iken­teen siir­to ei vie tulo­ja, jos liikenne Vuosaares­ta toimii, mut­ta nykyti­lanne haukkaa val­tavasti tuot­toisaa tont­ti­maa­ta, ja pilaa kaupunkielämys­tä niin tur­is­teil­ta kuin itse kaupunki­laisil­ta. Oikeas­t­aan tarvit­sisi tehdä vain yksi onnis­tunut havain­neku­va tuos­ta muu­tok­ses­ta, ja kaik­ki tajuaisi­vat nykyti­lanteen surkeu­den. Tuos­sa taan­noises­sa kil­pailus­sa taso ei vain oikein riit­tänyt. Pikku­por­var­ille tulisi taas uut­ta tar­jon­taa kaupunki­a­sumis­es­ta, ja Kaup­pa­hal­li-par­ka saisi ansait­se­mansa ympäristön parkkipaikan sijas­ta, ja sen kaup­pi­aat asiakasvirtoja. 

    Tuo­ta saas­tut­tamis­takin mielu­um­min har­rastet­taisi­in siel­lä Vuosaaren ken­til­lä. Rikil­läkin sotket­taisi­in mielu­um­min sit­ten suo­raan stratos­fääri kuin satama-alueet.

    Vastaa

19. Rekoil­la on suo­ra pääsy Vuosaares­ta kehä3:lle ja sitä kaut­ta ulos­men­oväylille. Rekoil­la ei liene tarvet­ta koukkia Län­sisa­ta­mas­ta län­siväylälle jos­ta pää­sisi kehä 3 kaut­ta ulos­meneville väylille. Metrol­la Vuosaaren sata­mas­ta kulk­isi muu­ta­mas­sa min­uutis­sa Itik­seen ja 15min lisää niin olisi rautatiease­mal­la. Ei vaa­ti­va rasti auto­laut­taris­teil­i­jälle. Kata­janok­ka ja Län­sisa­ta­ma säi­lyt­tävät edelleen paikkansa mut­ta kevyelle kul­je­tuk­selle. Itse näk­isin että tässä siir­rossa ei olisi kuin voit­ta­jia. Ain­os­taan espoolainen autoil­i­ja jon­ka viikon­lop­pumök­ki on Pär­nus­sa jou­tu­isi aja­maan hie­man pidem­pään koti­maas­sa hyvää tietä pitkin. Jos on tarve ajel­la puoli­tois­tatun­tia Viron kapeaa maanti­etä niin eiköhän sit­ten ole varaa ajel­la myös 30min koti­maas­sa. Vuosaares­ta läh­tee myös junara­ta suo­raan maakun­taan ja jatkos­sa pian lento­ken­tälle. Mitä nopeam­min tämä ohjaus tehtäisi­in niin sen nopeam­min myös raskaan liiken­teen ongel­mat pieneni­sivät huo­mat­tavasti kaupun­gin kapeil­la kaduilla.

    Vastaa

20. Via Balti­ca lie­nee syytä ohja­ta — nimeno­maan Via Balti­can käyt­täjien edun takia — Kehä I:n kautta.

    Vastaa

21. hyvin alka­nut yksi­ty­isautoilun vähen­tämi­nen Helsingissä 

    Mitämitämis­sä?

    Vastaa

22. ris­ti­in-rasti­in:
    Kan­takaupun­gin työ­paikko­jen ja asun­to­jen määrä ei ole tain­nut pahem­min kas­vaa. Nyt on tulos­sa Jätkäsaari yms. joi­hin ja joista pitää asukkaiden päästä töi­hin ja koti­in, joten liikenne lisään­tyy väistämät­tä. Liiken­nemuo­toon voi yrit­tää vaikuttaa.

    Eikös esimerkik­si Ruo­ho­lah­den rak­en­t­a­mi­nen lisän­nyt kan­takaupun­gin työ­paikko­ja ja asuntoja?

    Vastaa

23. Mikään ei olisi hienom­paa ja järkeväm­pää kuin auto­ja kul­jet­tavien laivo­jen siir­to Vuosaa­reen kaikkial­ta Helsin­gin niemeltä. Lin­da linen lai­vat ja muut saman­laiset aluk­set voi jät­tää nyky­isi­in satami­in­sa, mut­ta kaik­ki auto­lau­tat tulee siirtää pois. Tästä hyö­ty­i­sivät helsinkiläiset vähenevän liiken­teen vuok­si ja muual­ta Suomes­ta tule­vat pää­si­sivät laivalle jous­tavasti ilman liiken­neru­uhkissa jonot­tamista. Laivay­htiöt tietysti parkuisi­vat, että tulee maail­man­lop­pu tai ainakin hirveä työttömyys.

    Vastaa

24. Meche­lininkadun liiken­nesu­un­nitel­mat oli­vat esil­lä ja kom­men­toita­vana aikanaan. Lai­turil­la jär­jestet­ti­in myös esit­te­lyti­laisu­us noin kolme vuot­ta sit­ten. Myös Kaup­su-mes­suil­la (v.2010) oli kaik­ki piir­rus­tuk­set esil­lä. Ihmiset eivät sil­loin olleet juurikaan kiin­nos­tunei­ta suun­nitelmista ja lähidemokra­ti­as­ta ei puhunut kukaan. Vas­ta nyt on tul­lut muoti­in kansalais­vaikut­ta­mi­nen ja yhteisen tilan hal­tu­unot­to eri­laisi­neen tapahtumineen.

    Entä Olympiater­mi­naalin rekkali­ikenne? E75 jyrää Pres­san­lin­nan editse ja jokainen laivalle tule­va tai lähtevä rek­ka ajaa siitä. Toisin kuin Meche­lininkadul­la, jos­sa yli 12 metriset ovat pakotet­tu­ja käyt­tämään Län­siväylää ja kehää.

    Vastaa

25. Markku af Heurlin:
    Via Balti­ca lie­nee syytä ohja­ta – nimeno­maan Via Balti­can käyt­täjien edun takia – Kehä I:n kautta.

    Kehä 1 odot­taa tiivistä ase­marak­en­tamista, pikaratikkaa, asun­to­ja ja tarvet­ta vas­taavia hyviä liityn­tä­parkke­ja. Vuosaaren sata­mas­ta on suo­ra yhteys kehä 3:lle jos­ta taas ulos­men­oväylille. Laivay­htiöitä se palvelee siten parem­min että rahti on vai­hdet­tavis­sa nopeam­min kun liikenne ei seiso laivan edessä.

    Vastaa

26. Sep­po Nur­mi:
    Mikään ei olisi hienom­paa ja järkeväm­pää kuin auto­ja kul­jet­tavien laivo­jen siir­to Vuosaa­reen kaikkial­ta Helsin­gin niemeltä. Lin­da linen lai­vat ja muut saman­laiset aluk­set voi jät­tää nyky­isi­in satami­in­sa, mut­ta kaik­ki auto­lau­tat tulee siirtää pois.Tästä hyö­ty­i­sivät helsinkiläiset vähenevän liiken­teen vuok­si ja muual­ta Suomes­ta tule­vat pää­si­sivät laivalle jous­tavasti ilman liiken­neru­uhkissa jonot­tamista. Laivay­htiöt tietysti parkuisi­vat, että tulee maail­man­lop­pu tai ainakin hirveä työttömyys.

    Laivay­htiöt hur­raisi­vat kos­ka rahti vai­h­taisi paikkaa sulavasti eivätkä seisoisi siinä laivan edessä tukoksena.

    Vastaa

27. Kuto­ja: Eiköhän liiken­nesu­un­nit­telu ole vain oppin­ut Smith-Polvisen virheestä ja tuo nykyään kaik­ki liiken­nesu­un­nitel­mat jul­ki tipoit­tain. Täl­lä tavoin val­tu­ute­tut eivät ymmär­rä mitä ovat kul­loinkin oikeasti päät­tämässä, ja päästään parhaaseen lopputulokseen.

    Kuten useim­mat hyvät salali­itot, tämäkin vaan sotkeu­tuu omaan näp­päryy­teen­sä. Esimerkik­si tehdään ensin parkki­hal­lit, mut­ta rahat lop­puu kun pitäisi vetää niihin auto­tun­neli, ja sit­ten ihmetellään.

    Ei tätä kokon­aisu­ut­ta oikeasti joh­da kukaan, ja mä sanois­in että pääsyy tähän on että rahoituk­sel­lis­es­ti ja liiken­teel­lis­es­ti sem­moista ske­naar­i­o­ta ei olekaan jos­sa autoilua ei joko rajoite­ta tai se ei rajoi­ta itseään. Mikä ei poli­it­tis­es­ti käy. Tai no on, lopete­taan talo­jen rak­en­t­a­mi­nen, mut­ta kun sitä nyt ei ainakaan kan­na­ta kukaan.

    Kun se mikä on poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista ei ole fyy­sis­es­ti mah­dol­lista, ja se mitä pitäisi tehdä ei ole poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista, niin se on sit­ten täm­möistä sekoilua.

    Vastaa

28. - Helsin­ki rak­en­si kalli­in Vuosaaren sata­man, jos­sa ei ole mitään edel­ly­tyk­siä palvel­la matkus­ta­jia. Vihreät päättivät
    — Rikkidi­rek­ti­ivi tulee siirtämään liiken­teen kumipyörille. Vihreät päättivät
    — Polt­toaineen hin­ta nousee rikkidi­rek­ti­ivin myötä pil­vi­in, ei ole edel­letyk­siä eril­lisi­in rahtilaivoihin.
    — Län­nessä ja Skat­tal­la ei tykätä autoista, mut­ta Vuosaa­res­sa ei tykätä matkustajista.
    — Rahti ja matkus­ta­jat nyt on vain halvem­paa kaikille kul­jet­taa samal­la lautalla. 

    ELI VIHREÄ SUSI TULI

    Vastaa

    1. Mille

       Vihreät oli­si­vat halun­neet Vuosaaren sata­man Porkkalan­niemeen, johon sitä esit­tivät myös jok­seenkin kaik­ki logis­ti­ikan asiantun­ti­jat. Nyt kun tavar­ali­ikenne onkin paljolti Tallinnan liiken­net­tä, Porkkalan­nie­mi olisi ollut paljon parempi.

       Vihrei­den (Satu Has­sin) osu­us rikkidi­rek­ti­ivistä oli Imon sopimuk­sen määräys­ten kiristämi­nen VÄLIMERELLÄ. itämeren osalta direk­ti­ivi ei tuonut mitään lisämääräyk­siä, vaan siihen oli min­is­teri Vehviläisen johdol­la sitoudut­tu jo IMOn sopimuksessa.

       Vastaa

29. Eiköhän täsäs hauku­ta väärää puu­ta kun hauku­taan Via Balticaa.

    Ongelma­han palau­tuu siihen , että kapeaa Helsingin­niemeä jatke­taan vielä pidemmälle.

    Vastaa

30. Talousti­eteessa on Sayn laki: Tar­jon­ta luo oman kysyntänsä.

    Vastaa

31. Helsin­gin ratikat ovat toiv­ot­toman hitai­ta, ja yksi syy tähän on erit­täin lyhyt pysäkkiväli.

    Se on ehkä yksi syy, mut­tei kyl­lä merkit­tävin, ja kaiken lisäk­si vielä kak­sipi­ip­puinen jut­tu kokon­ais­mat­ka-ajan kannalta.

    Oleel­lisem­paa olisi ensin­näkin saa­da liiken­neval­oe­tu­udet kun­nol­la toim­i­maan. Vilkku­va ledi liiken­neval­o­tol­pas­sa ei paljon mieltä läm­mitä, jos ratikan pitää pysähtyä sitä ihmettelemään. Ja aivan ehdot­tomasti ratikkare­it­eiltä pitäisi saa­da pois jalankulku­val­ot, joi­hin ratikat pysähtyvät, vaik­ka ketään ei näy mail­la halmeil­la. Kuin­ka kauan niitä varo­va-val­o­ja oikein aio­taan testata?

    Lisäk­si sekakaistoista on pakko päästä eroon ruuhkaisil­la osuuk­sil­la. Tun­tuu aika näen­näiseltä toimen­piteeltä tämäkin pysäkkien jus­teer­aami­nen, kun kohteen molem­min puolin (Calo­niuk­senkatu, Mek­lun alkupää) seiso­taan auto­jonon seassa, eikä näi­den pul­lonkaulo­jen kor­jaamisek­si ole ilmeis­es­ti suun­nit­teil­la mitään.

    Vastaa

32. a_l:
    Jos taas autoilua ei edes aio­ta vähen­tää, tulee rehellis­es­ti ker­toa mitä se tarkoit­taa liiken­teen hait­to­jen ja infran kus­tan­nusten kannalta.

    Tämä ei ole autop­uolueen tapa toimia. Sen sijaan palkataan uusi main­os­toimis­to vään­telemään sanoja.

    Kun asia itseä ei mitenkään kos­ke­ta, on suo­ras­taan nautin­nol­lista seu­ra­ta, miten autop­uolue toisaal­ta vaatii mak­si­maalisen määrän autopaikko­ja sata­ma-aluei­den uusi­in asun­toi­hin ja sit­ten samal­la koit­taa pitää töölöläiset äänestäjän­sä uskol­lisi­na alam­maisi­na, vaik­ka läpi­a­joli­ikenne hei­dän ikkunoiden­sa alla väistämät­tä kasvaa.

    Keskus­tatun­nelia toki taas yrit­tivät. Har­mi ettei se tässä auta, kun suun­ta on väärä. No, ei äänestäjät sitä onnek­si tajua, muis­ta­vat vaan, mikä puolue tun­nelinkin taas torppasi.

    Vastaa

33. Oleel­lisem­paa olisi ensin­näkin saa­da liiken­neval­oe­tu­udet kun­nol­la toim­i­maan. Vilkku­va ledi liiken­neval­o­tol­pas­sa ei paljon mieltä läm­mitä, jos ratikan pitää pysähtyä sitä ihmettelemään. Ja aivan ehdot­tomasti ratikkare­it­eiltä pitäisi saa­da pois jalankulku­val­ot, joi­hin ratikat pysähtyvät, vaik­ka ketään ei näy mail­la halmeil­la. Kuin­ka kauan niitä varo­va-val­o­ja oikein aio­taan testata? 

    Joukkoli­iken­teen (myös raitio­vaunu­jen) kulkua nopeut­taisi se, että edes turhat ruuhkat saataisi­in pois kaduil­ta. Helsingis­sä liikenne tuk­i­taan aja­mal­la autot risteyk­seen, vaik­ka on ilmi­selvää, että katu ei vedä ja auto jää tukki­maan muidenkin kulun. Täl­laisia paikko­ja oma­l­la työ­matkallani on esimerkik­si Hämeen­tien ja Sturenkadun risteys.

    Toinen suh­teel­lisen yleinen tapa tukkia kadut on pysäköin­ti type­r­ään paikkaan. Sörnäi­sis­sä on keskus­tan suun­nan kai­stat usein onnis­tut­tu tukki­maan pysäköimäl­lä Kurvin keskus­tan suun­nan pysäkille (tai useim­miten jalka­käytävälle). Kun bus­sit eivät pääse purka­maan matkus­ta­jia, ne jäävät odot­ta­maan pysäkin vapau­tu­mista ja tukki­vat molem­mat ajokai­stat ja pahim­mil­laan myös viereisen risteyk­sen raitio­vaunukiskoi­neen. Ja kaik­ki tämä vain sik­si, että joku unte­lo ajat­telee vain omaa napaansa ja pysäköi pysäkille ruuhka-aikaan.

    Tarvit­taisi­in laki, joka kieltää taa­ja­ma-alueel­la pysähtymisen jalka­käytäville ja bussipysäkeille.

    Vastaa

    1. Mon­es­sa maas­sa on käytän­tö ruudut­taa risteyk­set valkoisel­la ruudu­tuk­sel­la. Jos sel­l­aiselle pysähtyy, saa sakotil­man seli­tys­tä, kos­ka risteystä ei saa ajaa tukkoon. Meil­lä tämä ei kuulem­ma käy päin­sä, kos­ka se vaatisi autoil­i­joil­ta taito­ja, joi­ta heiltä ei voi vaatia.

       Vastaa

34. ris­ti­in-rasti­in: pahem­min

    Kei­jo Mat­ti­nen: Eikös esimerkik­si Ruo­ho­lah­den rak­en­t­a­mi­nen lisän­nyt kan­takaupun­gin työ­paikko­ja ja asuntoja? 

    “Pahem­min”. Yhteen­sä 12 700 Ruo­ho­lahdessa vs. 23 000 suun­nitel­tu yksin Jätkäsaareen.

    Vastaa

35. Koti-isä: Tämä ei ole autop­uolueen tapa toimia. Sen sijaan palkataan uusi main­os­toimis­to vään­telemään sanoja. 

    Autop­uolue ei ole sama asia kuin tässä tarkoitet­tu kykypuolue.

    Autop­uolue läpäisee ihan koko per­in­teisen puoluekar­tan, mitä nyt vihreät jäävät aika vähälle.

    Ja käsit­tääk­seni main­os­toimis­ton käyt­tö ei ole suinkaan syn­ti, tai sit­ten vihreil­läkin on taivastie poikki.

    Vastaa

36. Osmo Soin­in­vaara:
    Mille

    Vihreät oli­si­vat halun­neet Vuosaaren sata­man Porkkalan­niemeen, johon sitä esit­tivät myös jok­seenkin kaik­ki logis­ti­ikan asiantun­ti­jat. Nyt kun tavar­ali­ikenne onkin paljolti Tallinnan liiken­net­tä, Porkkalan­nie­mi olisi ollut paljon parempi.

    1. Vuosaaren sta­malle on ole­mas­sa monia hyviä logis­ti­tia perustei­ta. Mm. saata­man edel­lyt­tämä Hin­ter­land on lähempänä. En ole syväl­liset­si pere­htynyt asi­aan; keskustel­lut kyl­lä logis­ti­ikkatut­tuni kanssa. — Joka tapauk­ses­sa tehty mikä tehty.

    2. Kirkkon­u­memn sata­ma ei olisi ollut Porkkalan­niemel­lä vaan Kantvikissa eli syväl­lä lah­den poh­jas­sa ja vieläpä Upin­niemen eikä Porkkalan­nimeen vier­essä. Hie­man maanti­etoa. pyydän.

    3. Helsin­gin henkilöli­iken­teen kannal­ta Kantvik olisi paljon ongel­mallisem­pi. Vuosaren voi tulki­ta ole­van jopa kohtu­ullisen matkan päässä Hgin keskus­tas­ta, mitä Kantvik ei ole.

    4. Tavarater­mi­naalia on aika vaikea yhdis­tää matkus­ta­jater­mi­naali­in. Län­sisa­ta­mas­sa näin on tehty, leikkaa­mal­la rahti­sat­mas­ta siivu pois ennen sen poissirrtämistä.

    5. Jos oikein muis­tan, niin Kirkkon­u­memn vihreät vas­tus­ti­vat Kantvikin satamahanketta.

    Vastaa

37. Kuin­ka Soin­in­vaara ne matkus­ta­jat olisi palvel­lut Porkkalanniemessä? 

    Rahti ja matkus­ta­jat menevät samal­la lau­tal­la. Muu ei kannata. 

    Liikke­talous ei ole vahvu­ute­si. Tor­ju­taan pahaa liiken­net­tä susir­atkaisul­la, joka ei koskaan toimi.

    Vastaa

    1. Jaba
       Älä nyt viit­si. On var­maankin kalli­im­paa kul­jet­taa rahti ja matkus­ta­jat samal­la laival­la, mut­ta kus­tanuk­set kaupungille ovat paljon suurem­mat siitä, että tavarasa­ta­ma siir­retään takaisin Vuosaares­ta Jätkäsaa­reen. Myös pelkkikä matkus­ta­juia kul­jet­ta­vat lai­vat ovat poär­jän­neet kilpailussa.

       Vastaa

38. Osmo Soin­in­vaara:
    Mon­es­sa maas­sa on käytän­tö ruudut­taa risteyk­set valkoisel­la ruudu­tuk­sel­la. Jos sel­l­aiselle pysähtyy, saa sakot ilman seli­tys­tä, kos­ka risteystä ei saa ajaa tukkoon. Meil­lä tämä ei kuulem­ma käy päin­sä, kos­ka se vaatisi autoil­i­joil­ta taito­ja, joi­ta heiltä ei voi vaatia. 

    Eikös nykyi­nen lain­säädän­tö juurikin edel­lytä jotain tuol­laisia taitoja?

    (Tieli­iken­nelain 15 § toinen moment­ti: “Läh­estyessään risteystä tai sinne ajaes­saan kul­jet­ta­jan on sovitet­ta­va ajo­ta­pansa niin, ettei ris­teävän tien liikenne häiri­in­ny, jos ajoneu­vo joudu­taan pysäyt­tämään risteykseen.”)

    Mah­dolli­nen käytän­nön valvon­ta saat­taa sit­ten olla asia erik­seen. Tai ehkä tähänkin ongel­maan vielä kehitetään jokin automaat­ti­nen valvontakamera-ratkaisu.

    Vastaa

    1. Laki kieltää risteyk­sen ajamisen tukkoon, mut­ta vaik­ka muis­sa mais­sa siitä voi ran­gaista, Suomes­sa se kuulem­ma olisi autoil­i­joille henkises­ti ylivoimainen asia.

       Vastaa

39. “Tämähän tarkoit­taa sit­ten nyky­muo­toisen matkus­ta­jalaivali­iken­teen lop­pumista Helsingistä. Laivali­ikenne ei kan­na­ta pelkkien matkus­ta­jat­u­lo­jen varas­sa, vaan rahdin kul­jet­ta­mi­nen on matkus­ta­jalaivo­jen eline­hto. Mikäli rahdin kul­jet­ta­mi­nen muualle kuin Vuosaa­reen kiel­letään, myös matkus­ta­jalaivali­ikenne suurim­mak­si osak­si lop­puu, sil­lä yksit­täisen matkalipun hin­ta nousisi huo­mat­ta­van korkeak­si, mikä puolestaan merkit­tävästi vähen­täisi viro­lais­ten rep­putyöläis­ten matkus­tus­ta Suomen­lah­den yli sekä suo­ma­laista ostos­tur­is­mia Tallinnaan, mikä tarkoit­taa päivä­matkus­ta­jalaivo­jen matkus­ta­jamäärille romahdusta.”

    Höpö höpö. Nytkin Helsin­gin ja Tallinnan välil­lä liiken­nöi aluk­sia, jot­ka kujet­ta­vat vain henkilö­matkus­ta­jia. Laivay­htiöt sopeut­taisi­vat kalus­ton­sa nopeasti uuteen tilanteeseen. Vaik­ka lipun hin­ta hie­man nousisi, mitä epäilen, olisi jär­jestelystä muu­ta hyö­tyä. Rekko­jen ajat­ta­mi­nen keskus­tan kaut­ta on aivan älytön­tä. Viro­laisia ja ahve­nan­maalaisia laivay­htiöitä hai­tat eivät tietenkään kiinnosta.

    Vastaa

40. Osmo Soin­in­vaara:
    …Myös pelkkikä matkus­ta­juia kul­jet­ta­vat lai­vat ovat poär­jän­neet kilpailussa. 

    Ajat­telit sit­ten palaut­taa taxfree myyn­nin Tal­li­nan linjalle? 😀

    Vastaa

41. -e-:
    ‘snip’
    Höpö höpö. Nytkin Helsin­gin ja Tallinnan välil­lä liiken­nöi aluk­sia, jot­ka kul­jet­ta­vat vain henkilömatkustajia.
    ‘snip’

    Onhan niitä. 2 Lin­da Linen pikalaivaa, muut ovat pudon­neet pelistä.

    Vastaa

42. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    On var­maankin kalli­im­paa kul­jet­taa rahti ja matkus­ta­jat samal­la laival­la, mut­ta kus­tanuk­set kaupungille ovat paljon suurem­mat siitä, että tavarasa­ta­ma siir­retään takaisin Vuosaares­ta Jätkäsaa­reen. Myös pelkkiä matkus­ta­jia kul­jet­ta­vat lai­vat ovat pär­jän­neet kilpailussa.

    Matkus­ta­jalai­vat ovat pär­jän­neet kil­pailus­sa viimek­si noin 60 vuot­ta sitten.
    Muis­tan kyl­lä Aal­lottaren ja Birg­er Jar­lin, nehän raken­net­ti­in Helsin­gin olympialaisia varten.

    Tavarasa­ta­man siir­to takaisin ei tietenkään ole järkevää, eihän se edes mahtuisi.

    Vastaa

    1. Jos rahti­lai­vat ohjataan Tallinnaan, liiken­nöin­nin kus­tan­nuk­set kas­va­vat, mut­ta se ei tee liiken­nöin­nistä kan­nat­tam­a­ton­tas, kos­ka kaikkien toim­i­joiden tilanne on sama. Matkalip­pu­jen hin­nat nou­se­vat ehkä viidel­lä eurol­la, eli yhteen­sä noin 35 miljoon­al­la eurol­la (seit­semän miljoon­aa matkaa). Tätä kan­nat­taa ver­ra­ta siihen haiut­taan, jon­ka tuo liikenne tuo Jätkäsaaren kaavoit­tamiselle ja asukasvi­ihtyvyy­delle esimerkik­si Mechelininkadulla.

       Vastaa

43. “Vihrei­den (Satu Has­sin) osu­us rikkidi­rek­ti­ivistä oli Imon sopimuk­sen määräys­ten kiristämi­nen VÄLIMERELLÄ. itämeren osalta direk­ti­ivi ei tuonut mitään lisämääräyk­siä, vaan siihen oli min­is­teri Vehviläisen johdol­la sitoudut­tu jo IMOn sopimuksessa.”

    Uskon tässä asi­as­sa mielu­um­min Eija-Riit­ta Korho­laa, kuin Has­sia. Ai mik­si? Sen takia että Korho­la on ziljoona ker­taa parem­man näköi­nen kuin Has­si. Ja onhan Korho­la oike­as­sa ver­rat­tuna vihre­it­ten mölinään.

    Vastaa

    1. Mat­ti­nen
       Entä jos ihan asi­akir­joista tark­istaisit, mitä siinä Imo-sopimuk­ses­sa san­o­taan ja mil­loin Suo­mi on sen allekirjoittanut.

       Vastaa

44. Osmo Soin­in­vaara: Laki kieltää risteyk­sen ajamisen tukkoon, mut­ta vaik­ka muis­sa mais­sa siitä voi ran­gaista, Suomes­sa se kuulem­ma olisi autoil­i­joille henkises­ti ylivoimainen asia.

    Ei, vaan sen valvon­ta ei opti­moi val­tion keräämiä tulo­ja. Sik­si keski­tytään nopeuk­sien kam­er­avalvon­taan ja jätetään kaik­ki muu vähemmälle.

    Vastaa

    1. Meiltä puut­tuu liiken­nesään­nöistä tuo muual­la tun­net­tu risteysalueen valkoinen rastit­ta­mi­nen, jol­la pysähtymis­es­tä saa sakot aina. Merk­in­tää on kokeil­tu Helsin­gin keskus­tas­sa, mut­ta sil­lä ei ole juridista merk­in­tää vaan se on ohjeelli­nen niinkuin Sokok­sen edessä ole­vat ratikkavalot.

       Vastaa

45. Osmo Soin­in­vaara: Mon­es­sa maas­sa on käytän­tö ruudut­taa risteyk­set valkoisel­la ruudu­tuk­sel­la. Jos sel­l­aiselle pysähtyy, saa sakotil­man seli­tys­tä, kos­ka risteystä ei saa ajaa tukkoon. Meil­lä tämä ei kuulem­ma käy päin­sä, kos­ka se vaatisi autoil­i­joil­ta taito­ja, joi­ta heiltä ei voi vaatia.

    Kyl­lä niitä on jois­sain paikois­sa Suomessakin.
    http://goo.gl/maps/YDTgc

    Mut­ta kieltämät­tä esimerkik­si viimeisen neljän kuukau­den ajan vallinneis­sa sääolois­sa valkoista ruudu­tus­ta on aika mah­do­ton­ta nähdä tien pin­nal­la ole­van valkoisen tasavärisen mate­ri­aalin alta.

    Vastaa

46. N: Tarvit­taisi­in laki, joka kieltää taa­ja­ma-alueel­la pysähtymisen jalka­käytäville ja bussipysäkeille.

    Sel­l­ainen laki on jo. Pysäkille saa pysähtyä vain, jos se voi tapah­tua lin­ja-autoli­iken­net­tä estämät­tä (TLA 531, 532). Sitä riko­taan, mut­ta ei se maail­man polt­tavin liiken­neon­gel­ma ole. Tosin poli­isi valvoo liiken­net­tä ain­oas­taan nopeuskameroil­la, ei juuri muuten.

    Vastaa

47. Sep­po Nur­mi:
    Mikään ei olisi hienom­paa ja järkeväm­pää kuin auto­ja kul­jet­tavien laivo­jen siir­to Vuosaa­reen kaikkial­ta Helsin­gin niemeltä. 

    Tuo siis siirtää ongel­man, ei poista sitä. Kaikkien väylien var­rel­la asuu ihmisiä ja lisäk­si ne halko­vat viher­aluei­ta, joiden on tarkoi­tus toimia asukkaiden virk­istysalueina. Esikaupunkialueil­la asuu myös val­taosa helsinkiläi­sistä lap­sista, joten pien­hiukka­sia ja type­nok­side­ja tuot­ta­van polt­to­moot­to­rili­iken­teen siirtämi­nen noille alueille on hyvin epäeet­tistä. Pääsään­töis­es­ti nämä suun­nitel­lut “kier­toti­et” vielä lisäävät ajet­tua matkaa. Liiken­teen hait­to­jen siirtämisel­lä ei siis ole kyse vihrey­destä vaan nimbyilystä.

    Vastaa

48. tpyy­lu­o­ma: Kuten useim­mat hyvät salali­itot, tämäkin vaan sotkeu­tuu omaan näp­päryy­teen­sä. Esimerkik­si tehdään ensin parkki­hal­lit, mut­ta rahat lop­puu kun pitäisi vetää niihin auto­tun­neli, ja sit­ten ihmetellään.

    Hil­jaa hyvä tulee.

    Vapau­denkatukin on päätet­ty jo rak­en­taa Nor­den­skjöldinkadun pohjois­puolelle, ainakin alku­vi­ikon hesarin mukaan (Vetu­ri­tien siir­to). http://www.hs.fi/paivanlehti/kaupunki/Helsingin+ruuhkia+ei+kesytet%C3%A4+ilman+kiistoja/a1363583848218

    Pis­araradan yhtey­dessä voi paran­taa Vauhti­ti­etä ja sit­ten onkin jo tuo­tu ruuhkat Töölönlahdelle.

    Vastaa

49. Osmo Soin­in­vaara:
    … sil­lä ei ole juridista merk­in­tää vaan se on ohjeelli­nen niinkuin Sokok­sen edessä ole­vat ratikkavalot. 

    Tässä ratikkaval­oil­la ilmeis­es­ti tarkoite­taan raiti­o­tien ylit­täville jalankulk­i­joille tarkoitet­tua val­oa. En usko sen ole­van juridis­es­ti pätemätön. 

    Tieli­iken­nease­tuk­sen mukaan jalankulk­i­jaopas­timia pitää nou­dat­taa. Vaik­ka kyseinen valo on vähän taval­lisu­ud­es­ta poikkea­va, se on silti tieli­iken­nease­tuk­sen tarkoit­ta­ma jalankulk­i­jaopastin. Ase­tushan ei tarkkaan määrit­tele mil­lainen opas­ti­men kuu­luu olla.

    Valo on tosin tien­pitäjää koske­van normin vas­tainen, mut­ta tästä normista on poiket­tu min­is­ter­iön poikkeuslu­val­la, joten val­ot ovat täysin lailliset.

    Vastaa

50. Ennen van­haan raitio­vaunulin­jat raken­net­ti­in sinne, mis­sä on matkus­ta­jia, mikä hidas­taa matkan­tekoa. Nyt on huo­mat­tu, että jos pysäk­it pois­te­taan, rait­sikoiden kulku nopeu­tuu huomattavasti.

    Uudet raitio­vaunure­itit puolestaan halu­taan rak­en­taa sel­l­aisi­in paikkoi­hin, mis­sä ei edes asu matkus­ta­jia. Laa­jasa­losta Kru­u­nun­hakaan pitäisi päästä sil­to­ja pitkin, vaik­ka Kru­unuvuorenseläl­lä ei asu ketään, ja Ara­bi­as­ta pitäisi päästä Pasi­laan Vallilan­laak­son puis­ton läpi.

    Vastaa

51. Raimo K: Matkus­ta­jalai­vat ovat pär­jän­neet kil­pailus­sa viimek­si noin 60 vuot­ta sitten.Muistan kyl­lä Aal­lottaren ja Birg­er Jar­lin, nehän raken­net­ti­in Helsin­gin olympialaisia varten.Tavarasataman siir­to takaisin ei tietenkään ole järkevää, eihän se edes mahtuisi.

    60 vuot­ta sit­ten ei paljon Tallinnaan matkustet­tu. Nyt liiken­net­tä on niin paljon, että järkevänkokoinen ja ‑laa­tu­inen matkus­ta­jalai­va luul­tavasti olisi varsin tehokas. Ja kuten Osmo jo tote­si, kil­pailu­ti­lanne olisi kaikille sama. Lai­turi­paikat keskus­tas­sa pitäisi muutenkin kilpailuttaa.

    Vastaa

52. Hin­nat ylös ja sata­ma kor­peen ilman kulkuy­hteyk­siä ja matkus­ta­jater­mi­naale­ja, jo lopui turha matkus­tus Tallinnaan mum­moil­ta. Vain autol­liset pääsee kun kaa­sut­ta­vat autoil­laan ensin ympäri Helsinkiä.

    10.000 mek­lun var­rel­la asu­vaa voit­taa aina 6 miljoon­aa viron matkail­i­jaa. Ne ei ole hieno­ja Töölöläisiä! Voivat olla maalaisia. Hui!

    Vastaa

53. Tämä keskustelu olisi hie­man hyödyl­lisem­pää, jos joku ker­toisi kuin­ka paljon auto­ja yksi Viron / Ruotsin­lai­va ottaa?. Kuin­ka paljon autoli­iken­net­tä on päivän mit­taan? Kuin­ka paljon siitä on tavar­ali­iken­net­tä a) kesäl­lä, b) talvel­la ja c) muina vuo­de­naikoina. Ja kuin­ka paljon se on koko keskus­tan liikenteestä?

    Muu­toin ole sitä mieltä, että merentakaupun­ki ilman sata­maa ja laivo­ja on kuollut.

    Muis­tankohna oikein? En tähän hätään voi tark­istaa. Skepps­bron edestä Tukhol­man van­hasa kaupungisa kul­kee aika vilka­sli­iken­teinen nelikaistainen tie. Tosin en ole siel­lä päin vuosi­in liikkunut.

    Vastaa

54. Via Balti­ca on reit­ti Tallinnas­ta Pra­haan. Se on kuitenkin sovit­tu alka­vak­si Helsingistä. (Wikipedia).

    Olet­taisin, että alkaa Helsin­gin Län­siter­mi­naal­ista. Joku viisaampi voisi kertoa.

    Vastaa

55. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Autop­uolue ei ole sama asia kuin tässä tarkoitet­tu kykypuolue.

    Autop­uolue läpäisee ihan koko per­in­teisen puoluekar­tan, mitä nyt vihreät jäävät aika vähälle.

    Ja käsit­tääk­seni main­os­toimis­ton käyt­tö ei ole suinkaan syn­ti, tai sit­ten vihreil­läkin on taivastie poikki.

    Tarpee­ton­ta auo­toilua voisi helm­pom­min vas­tus­taa, jos vaivau­tu­isi kat­se­le­maan asi­aa myöäs toisen osa­puolen kannal­ta. Tämä taito teki äsket­täin edes­men­neestä Max Jakob­sson­ista niin merkit­tävän diplomaatin

    Vastaa

56. Pekka Taipale: Sel­l­ainen laki on jo. Pysäkille saa pysähtyä vain, jos se voi tapah­tua lin­ja-autoli­iken­net­tä estämät­tä (TLA 531, 532). Sitä riko­taan, mut­ta ei se maail­man polt­tavin liiken­neon­gel­ma ole. Tosin poli­isi valvoo liiken­net­tä ain­oas­taan nopeuskameroil­la, ei juuri muuten.

    Ris­to Roi­s­to­nen ker­too oma­l­ta kohdal­taan, että hän hyvin usein nap­paa tut­tun­sa lina-autopy­säk­iltä mukaan tai tiput­taa pois. En tek­si sitä ruuha-aikaan Mannerheimintiellä.

    Vastaa

57. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Autop­uolue ei ole sama asia kuin tässä tarkoitet­tu kykypuolue.

    Uskoo ken halu­aa. Toinen autop­uolueen kyky, joka istuu myös kaupunkisu­un­nitelu­lau­takun­nan ylimpänä päät­täjänä, yrit­ti myös kovasti HS:n 19.3. julka­istus­sa “ana­ly­y­sis­sä” selit­tää mus­taa valkoisek­si. Tyyli­in: Emme ole autop­uolue. Mut­ta uskomme keskustatunneliin!

    Hieno­ja nämä kyky­puolueen twi­itin mit­taiset ajatuk­set. Varsinkin kun niitä lait­taa sopi­vasti peräkkäin.

    Samas­sa jutus­sa tämän blo­gin ylläpitäjäl­lä oli mie­lenki­in­toinen kom­ment­ti puolueen­sa uud­es­ta päät­täjäpolves­ta: “Se on uu­si ur­baa­ni su­ku­pol­vi, jo­ka ei enää muu­ta las­ten kans­sa Nur­mi­jär­vel­le vaan jää Kal­lioon. He ovat erit­täin au­to­vi­ha­mie­li­siä. Se on hei­dän asui­na­luet­taan, ja jot­kut tu­le­vat ul­ko­puo­lel­ta pi­laa­maan sen autoillaan.”

    Sama tosi­a­sia päin­vas­toin on toki arkipäivää ainakin monil­la “korkeam­man profi­ilin” pien­taloalueil­la, jois­sa maise­maa ulkop­uolisen silmin hal­lit­se­vat muu­rit, por­tit, yksi­ty­isalue-kyltit ja var­tioin­tiyri­tys­ten kiellot.

    Vastaa

    1. Olen pahoil­lani tuos­ta Hesarin artikke­lis­sa olleesta “autovi­hamielisyys” ‑ilmais­us­ta. Jos olisin saanut tark­istaa haas­tat­telun, olisin var­maankin tehnyt ilmais­us­ta sisäsi­is­tim­män. Se ei muu­ta muuk­si sitä, että kan­takaupungis­sa asu­vat nuoret per­heet eivät pidä ulkop­uolis­ten aiheut­ta­mas­ta autoliikentestä.
       Aikanaan Töölössä oli sato­ja äänestäjiä, jot­ka äänes­tivät val­ti­ol­li­sis­sa vaaleis­sa kokoomus­ta (eivät pitäneet veroista) ja kun­nal­lis­vaaleis­sa vihre­itä (eivät pitäneet espoolai­sista autoilijoista).

       Vastaa

58. Markku af Heurlin: kuin­ka paljon auto­ja yksi Viron / Ruotsin­lai­va ottaa

    Varus­ta­moiden sivuil­la on laivo­jen tieto­ja, mut­ta en kaikkia kat­sonut. Kuitenkin useimpi­in mah­tuu n. 50–70 kuor­ma-autoa ker­ral­laan, ja 200–400 henkilöau­toa. Ison auton paikan lis­tahin­nal­la (esim. 236e hki-tal, max 12m eli ilman perä­vaunua) vs. 20e/autoton matkus­ta­ja (olet­taen että useim­mil­la on joku alen­nus­ris­teily ja hihas­ta rav­is­tet­tu 60% täyt­töaste) yhden Tallinnan­laivan lip­putu­loista enin­tään kol­mannes on raskaista ajoneu­voista. Henkilöau­topaikko­jen täyt­tymi­nen vielä pienen­tää osuutta.

    Vastaa

59. Koti-isä:
    Sama tosi­a­sia päin­vas­toin on toki arkipäivää ainakin monil­la “korkeam­man profi­ilin” pien­taloalueil­la, jois­sa maise­maa ulkop­uolisen silmin hal­lit­se­vat muu­rit, por­tit, yksi­ty­isalue-kyltit ja var­tioin­tiyri­tys­ten kiellot. 

    Min­ul­la on tapana käve­leskel­lä ja pyöräil­lä oman revi­iri­ni ulkop­uolel­la myös alueil­la jot­ka ainakin omaan luot­tora­jaani ver­rat­tuna ovat korkeaprofi­il­isia (esim. Kulosaari, Mar­janie­mi, Munkkivuori, Kaskisaari). 

    Mitään muure­ja en kyl­lä ole juuri havain­nut, mah­dol­liset por­titkin näyt­tävät ole­van sik­si jot­ta puudelit ja pikku­lapset eivät juok­sisi ajotielle. Min­ul­la ei ole ollut eri­ty­istä tarvet­ta lähteä pal­loile­maan tois­t­en pihoille joten en ole tark­istanut niiden luk­i­tuk­sia. Tapansa kul­lakin ja eläköön rauhassa.

    Ehkä tarkoitit nyt jotain ulkomaita?

    Vastaa

60. Osmo Soin­in­vaara: Se ei muu­ta muuk­si sitä, että kan­takaupungis­sa asu­vat nuoret per­heet eivät pidä ulkop­uolis­ten aiheut­ta­mas­ta autoliikentestä.

    Var­masti noin, olisi paljon mukavampi ajel­la oma­l­la autol­la eerikinkadul­ta ostok­sille ruo­ho­lah­den city­mar­ket­ti­in jos reit­il­lä ei olisi ulkop­uolista liiken­net­tä. Vas­taavasti esimerkik­si mon­et van­taalaiset eivät pidä ulkop­uolis­ten aiheut­ta­mas­ta lentoli­iken­teestä, tai espoolaiset ulkop­uoliseten aiheut­ta­mas­ta kaatopaikasta.

    Vastaa

61. Koti-isä: Hieno­ja nämä kyky­puolueen twi­itin mit­taiset ajatuk­set. Varsinkin kun niitä lait­taa sopi­vasti peräkkäin.

    Olk­iukko­jen kek­simi­nen lau­sei­ta ja sano­ja asi­ay­htey­destään irroit­ta­mal­la onkin tosi kehit­tävä har­ras­tus. Kan­nus­tan kovasti, kos­ka sil­lä on ennenkin onnis­tunut han­kki­maan itselleen hiemen hölmön maineen…

    “korkeam­man profi­ilin” pien­taloalueil­la, jois­sa maise­maa ulkop­uolisen silmin hal­lit­se­vat muu­rit, por­tit, yksityisalue-kyltit 

    En muuten ole näh­nyt pääkaupunkiseudul­la mon­taakaan “yksi­ty­isalue” ‑kylt­tiä. Äkkipäätä ei tule mieleen kuin pari Porkkalas­sa, ja niis­säkin lukee tarkem­min kat­soen “Pri­vat” eivätkä ne ole ihan uusia.

    Vastaa

    1. Noi­ta yksi­ty­isalue ‑kylt­te­jä löy­tyy yllät­tä­men kaupun­gin vihar­alueil­ta läheltä yksi­tyisköyt­töön vuokrat­tu­ja huviloi­ta, vaik­ka noil­la huviloil­la ei ole oikeut­ta minkään­laiseen rajat­tuun pihapiiriin.

       Vastaa

62. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: (esim. Kulosaari, Mar­janie­mi, Munkkivuori, Kaskisaari). 

    Piti olla munkkinie­mi. Ei ‑vuores­sakaan ole kyl­lä muure­ja mut­ta tuo­hon luot­tora­jaan näh­den huo­mat­tavasti työväenluokkaisempaa…

    Vastaa

63. Logis­ti­ik­ka-lehden mukaan Helsin­gin ja Tallinnan väliä kul­kee noin miljoona ajoneu­voa vuodessa. En osaa sanoa, kulke­vatko kaik­ki Län­siter­mi­naalin kautta.

    Vuorokautisek­si liiken­teek­si tämä tekee n. 3400 eli pyörein luvuin 1700 suuntaansa.

    Ei mitätön määrä, mut­ta ei myöskään oleellinen.

    Määrä on kyl­lä syytä pysäyt­tää. Mut­ta taitaa tehdä jo sata­maka­p­a­siteet­ti kum­mal­lakin puolel­la. Mah­dol­lis­es­ti ja toden­näköis­es­ti tavar­ali­ike­nen ohjataan Vuosaaren kaut­ta Tallinnan ulkopuolelle-

    Vastaa

64. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen pahoil­lani tuos­ta Hesarin artikke­lis­sa olleesta “autovi­hamielisyys” ‑ilmais­us­ta.

    ˚Autokri­it­tisiä”?

    Vastaa

65. Vielä Kantvikin satamahankkeesta. 

    5. Kirkkon­u­men Vihrei­den sen aikaikaiselta aktivis­til­ta saa­mani tiedon mukaan Kirkkon­um­men Vihreät vas­tus­ti­vat han­ket­ta voimakkaasti, Helsin­gin Vihreät kan­nat­ti­vat sitä.
    Kantvik-han­ke olisi edel­lyt­tänyt mm. Uuden tavar­ali­iken­neraiteen vetämistä Meiko-Lapp­träsk Natu­ra-alueen hal­ki (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=177155).

    Vastaa

66. Osmo Soin­in­vaara:
    Noi­ta yksi­ty­isalue ‑kylt­te­jä löy­tyy yllät­tä­men kaupun­gin vihar­alueil­ta läheltä yksi­tyisköyt­töön vuokrat­tu­ja huviloi­ta, vaik­ka noil­la huviloil­la ei ole oikeut­ta minkään­laiseen rajat­tuun pihapiiriin.

    Käsit­tääk­seni ihmisel­lä, jopa kaupun­gin vuokralaisel­la on oikeus tiet­tyyn koti­rauhaan. Minkä on sen sopi­va piiri, on sit­ten tulkintakysymys.

    Vastaa

    1. Koti­rauha kos­kee kotia. Siis sel­l­aista, jos­sa asu­taan. Nuo kyltit ovat olleet täysin laittomia.

       Vastaa

67. En tiedä mis­tä paikas­ta puhe on ollut, mut­ta myös asuin­raken­nuk­sen väl­itön ympäristö on koti­rauhan piiris­sä. Vaikkei sat­un­nainen yksi­ty­isalue-kylt­ti met­sässä merk­itse mitään, var­masti kohtu­ullis­es­ti (kuka sen sit­ten lop­ul­ta tulk­it­seekin) asukkaan hallinnoimalle alueelle asetet­tua kylt­tiä voisi pitää riit­tävänä osoituk­se­na pihapi­irin rajas­ta, jos tark­ka raja ei muu­toin ole ohikulk­i­jalle selvä (esim. pen­sa­sai­ta tai vastaava). 

    HE 184/1999: “suo­jan kohteena on koti ja sen väl­itön ympäristö” … “suo­jaamia paikko­ja oli­si­vat asun­not, loma-asun­not ja muut asumiseen tarkoite­tut tilat” “Tarkkaa rajaa asun­non, loma-asun­non ja muun asumiseen tarkoite­tun tilan välil­lä ei tarvitse tehdä, kos­ka ehdotet­tu sään­nös kat­taa maini­tut paikat.”

    Vastaa

    1. Nuo kyltit oli­vat siis kyseisen laa­jasa­lo­laisen alueen sisään­tu­lo­tien var­rel­la ikään kuin osoit­ta­mas­sa, että koko alue olisi yksi­ty­isaluet­ta. Eikä niis­sä huvilois­sa saa asua. Kaavoitimme sinne nyt kun­nol­lisia käve­lyteitä, jota ei lin­jat­tu ihan terassin läpi.

       Vastaa

68. Jos auto­lau­tat siir­retään pois keskus­tas­ta, niin sit­ten ne pelkästään matkus­ta­jia kul­jet­ta­vat aluk­set tule­vat kan­nat­tavam­mik­si, kos­ka niil­lä on jokin kilpailutekijä. 

    Toki osa matkus­ta­jista siir­tyy matkus­ta­maan Vuosaares­ta (eri­tyis­es­ti ne jot­ka tule­vat laivalle autol­la muual­ta kuin Helsingistä, vaikkei­vat autoa mukaan ottaisikaan), mut­ta hyvin merkit­tävä osa matkus­ta­jista luul­tavasti käyt­tää mielu­um­min laivo­ja joille pääsee julkisilla.

    Rahtili­iken­net­tä varten lai­va voisi käy­dä jät­tämässä matkus­ta­jat keskus­taan, käy­dä Vuosaa­res­sa tiput­ta­mas­sa autot ja las­taa­mas­sa uudet ja noutaa uudet matkus­ta­jat keskustasta.

    Jos Vuosaa­reen sit­tem­min pää­sisi parem­min julk­isil­la, niin toki voi olla että kaik­ki laivali­ikenne siir­tyy sinne. Mut­ta mikä ongel­ma se sit­ten olikaan ? Ei sata­man ole tarve olla kenellekään kävelyetäisyydellä.

    Itse olen ainakin valin­nut Tukhol­man lai­vat yleen­sä sen mukaan mihin ter­mi­naali­in ne menevät. Autoa ei ole ollut mukana.

    Vastaa

    1. Lau­ri R
       Kan­nat­taa muis­taa, että Tallinnas­ta kat­soen Vuosaari on kaukana. Toden­näköis­eswti käivi niin, että jon­nekin Helsin­gin län­sipuolelle Tallinnaa vastapäätä tulisi lai­turi näitä laivo­ja varten. Nehän eivät varsi­naista sata­maa tarvitse.

       Vastaa

69. Osmo Soin­in­vaara:
    Koti­rauha kos­kee kotia. Siis sel­l­aista, jos­sa asu­taan. Nuo kyltit ovat olleet täysin laittomia.

    Hie­man tulkin­nan­varainen asia. Talon, myöäs huvi­lan, mökin tms.y ympäril­lä on tiet­ty koti­rauhan piiri, vaik­ka itse maapo­h­jaa ei olisikaan vuokrat­tu. Kyys­mys on hyvistä tavoista — siis puolin ja toisin.

    Laut­tasaare­sa on kapun­gin vuokra­maal­la pieniä mökke­jä. Kul­lakin voi sanoa ole­van sel­l­ainen aarin-parin oma pihapi­iri, mut­ta välistä sopii kulkea. nätisti ovat hoidetut-

    Vastaa

70. Osmo Soin­in­vaara:
    Nuo kyltit oli­vat siis kyseisen laa­jasa­lo­laisen alueen sisään­tu­lo­tien var­rel­la ikään kuin osoit­ta­mas­sa, että koko alue olisi yksi­ty­isaluet­ta. Eikä niis­sä huvilois­sa saa asua. Kaavoitimme sinne nyt kun­nol­lisia käve­lyteitä, jota ei lin­jat­tu ihan terassin läpi.

    Kysys­mys on siis aivan eri asi­as­ta kuin oletin. Enpä ota enem­pää kan­taa, kun en aluet­ta tunne. Mis­sä käytössä ko. huvi­lat muuten ovat? J amis’s ne sijait­se­vat? Saanko niis­sä yöpyä?

    Vastaa

71. -e-: 60 vuot­ta sit­ten ei paljon Tallinnaan matkustet­tu. Nyt liiken­net­tä on niin paljon, että järkevänkokoinen ja ‑laa­tu­inen matkus­ta­jalai­va luul­tavasti olisi varsin tehokas. Ja kuten Osmo jo tote­si, kil­pailu­ti­lanne olisi kaikille sama. Lai­turi­paikat keskus­tas­sa pitäisi muutenkin kilpailuttaa.

    Oli­han Tallinnaan jo kan­tosi­ip­i­alus­li­iken­net­tä eli ei auto­ja ole pakko kul­jet­taa mukana, että matkus­ta­jali­iken­net­tä voisi har­joit­taa. Lisäk­si auto­lau­tatkin tekevät ris­teily­matko­ja, joil­la ei auto­ja kul­jete­ta, ja ilmeis­es­ti on kan­nat­tavaa puuhaa sekin. Kaiken lisäk­si Vuosaaren liiken­nemääri­in ver­rat­tuna kan­takaupun­gin satamien rahti on niin olema­ton­ta, että ei sen kieltämi­nen tun­tu­isi mis­sään. Henkilöau­tot ovat paljon pienem­pi paha tilankäytöl­lis­es­ti ja liiken­teessä, joten jos niitä on pakko kul­jet­taa, jätetään edes rekat pois.
    Keskus­tan lai­turi­paikko­jen kil­pailut­ta­mi­nen olisi mie­lenki­in­toista — ehkä eniten rahaa tulisi kel­lu­vista pääkont­tor­eista eikä laivoista. Lisäk­si sata­ma- ja parkkialueet ovat niin keskeisel­lä paikalla, että jos markki­na­t­alous saisi päät­tää, niille raken­net­taisi­in talo­ja ja kek­sit­täisi­in vai­h­toe­htoisia ratkaisui­ta nyky­menolle. On romant­ti­nen aja­tus, että sata­mas­sa pitää olla laivo­ja, mut­ta kun auto­lau­tat ovat koko ajan isom­pia ja vaa­ti­vat tur­va-alueet ran­nas­sa, voisi ehkä rauhoit­taa Helsingin­niemen ran­nat pienem­mille aluksille.

    Vastaa

72. Mitä tulee asi­at­tomi­in yksi­ty­isalue-kylt­tei­hin, niin Salomoninkadun väit­tämi­nen yksi­ty­isalueek­si on röyhkein tapaus minkä olen nähnyt.

    Vastaa

73. Osmo Soin­in­vaara:
    Lau­ri R
    Kan­nat­taa muis­taa, että Tallinnas­ta kat­soen Vuosaari on kaukana. Toden­näköis­es­ti käivi niin, että jon­nekin Helsin­gin län­sipuolelle Tallinnaa vastapäätä tulisi lai­turi näitä laivo­ja varten. Nehän eivät varsi­naista sata­maa tarvitse.

    Mik­si niin kävisi?
    Nyky­isin ne lai­vat (molem­mat) lähtevät Makasi­initer­mi­naal­ista Kaup­pa­hallin vier­estä (aikaisem­min myös vastapäätä Kana­vater­mi­naal­ista). Eipä tai­da olla mitään syytä siir­tyä Helsin­gin län­sipuolelle, kun keskel­lä kaupunkia jo on varsi­nainen sata­ma ja ter­mi­naali jonne myös johtaa laivaväylä.

    Tallinnas­ta kat­sot­tuna Vuosaari on suun­nilleen yhtä kaukana kuin nykyiset sata­matkin, mut­ta Vuosaa­res­sa ei ole ter­mi­naalia eikä sinne ole help­po tul­la provinssista.

    Vastaa

74. Lau­ri R:
    ‘snip’
    Rahtili­iken­net­tä varten lai­va voisi käy­dä jät­tämässä matkus­ta­jat keskus­taan, käy­dä Vuosaa­res­sa tiput­ta­mas­sa autot ja las­taa­mas­sa uudet ja noutaa uudet matkus­ta­jat keskustasta.
    ‘snip’

    No, lai­vat ovat aika iso­ja ja hitai­ta, ne eivät oikein sovel­lu saman­laiseen liiken­teeseen kuin esim. raitiovaunut.

    Mut­ta voisi­han ne matkus­ta­jat siirtää Vuosaa­reen vaikka­pa helikoptereil­la. Yhden laival­lisen rah­taamiseen ei tarvit­taisi kuin… no… noin 100 helikopte­ria, kyl­lä ne Jätkäsaa­reen sopi­si­vat parem­min kuin rekka-autot. 😉

    Vastaa

75. Markku af Heurlin:
    Logis­ti­ik­ka-lehden mukaan Helsin­gin ja Tallinnan väliä kul­kee noin miljoona ajoneu­voa vuodessa. En osaa sanoa, kulke­vatko kaik­ki Län­siter­mi­naalin kautta.

    Vuorokautisek­si liiken­teek­si tämä tekee n. 3400 eli pyörein luvuin 1700 suuntaansa.

    Ei mitätön määrä, mut­ta ei myöskään oleellinen.

    Määrä on kyl­lä syytä pysäyt­tää. Mut­ta taitaa tehdä jo sata­maka­p­a­siteet­ti kum­mal­lakin puolel­la. Mah­dol­lis­es­ti ja toden­näköis­es­ti tavar­ali­ike­nen ohjataan Vuosaaren kaut­ta Tallinnan ulkopuolelle

    Mik­si rekkali­ikenne pitäisi pysäyt­tää? Ja mihin?

    Län­sisa­ta­man lisäk­si Viking Line käyt­tää Kata­janokkaa ja varsi­naiset rekkalau­tat Vuosaar­ta, Tallinnan itäpuolel­la on Muu­gan sata­ma käytössä.
    Ehkä ei sin­ulle oleelli­nen, mut­ta eivät ne rekat huvi­a­jelul­la ole.

    Vastaa

76. Osmo Soin­in­vaara:
    Nuo kyltit oli­vat siis kyseisen laa­jasa­lo­laisen alueen sisään­tu­lo­tien var­rel­la ikään kuin osoit­ta­mas­sa, että koko alue olisi yksi­ty­isaluet­ta. Eikä niis­sä huvilois­sa saa asua. Kaavoitimme sinne nyt kun­nol­lisia käve­lyteitä, jota ei lin­jat­tu ihan terassin läpi. 

    Hie­man siis eri asia kuin “huviloil­la ei ole oikeut­ta minkään­laiseen rajat­tuun pihapiiriin.”?
    Pihapi­iri kuu­luu koti­rauhan alueeseen ja jokaisel­la on siihen lain mukaan oikeus. Sinän­sä olis ihan mie­lenki­in­toista kuul­la jonkun lain­op­pi­neen tulk­in­ta siitä, miten koti­rauhan häir­it­si­jä voisi selvit­tää, onko asun­non halti­ja sil­lä het­kel­lä läs­nä ja jos ei olisi, niin saisiko sit­ten pihal­la käysken­nel­lä ilman että se olisi koti­häir­in­tää. Käsit­tääk­seni koti­rauha on voimas­sa muual­lakin kuin huoneis­tossa, jos­sa häiri­in­tyjä on kir­joil­la, joten “asum­i­nen” ei sinän­sä liity kotirauhaan.

    Vastaa

77. Yksi­ty­isalue on eri asia kuin pääsy kiel­let­ty on eri asia kuin koti­rauha on eri asia kuin ei-julki­nen tila.

    Moni ker­rostalop­i­ha on yksi­ty­isaluet­ta ja raken­nusvi­ras­to jopa kehot­taa kyltit­tämään sen sel­l­aisek­si kaikil­la pihaana­jor­e­it­eil­lä, jot­ta ilman lupaa pysäköiviä voi sakot­taa siitä että ovat pysäköi­neet ilman lupaa yksi­ty­isalueelle. Ei se silti estä ketään kävelemästä pihan poik­ki tai sitä ympäri — tarkem­min kat­soen asuin­raken­nuk­sia ei ole julk­israuhas­sa mainit­tu, joten aidat­ul­lakaan ker­rostalon pihal­la oleskelu­un ei näil­lä voi puut­tua. Tuo Salomonkadun kylt­ti perus­tunee tuo­hon pysäköin­ti­asi­aan, ton­tin (se aukiop­uoli, eikä Salomonkatu) halti­jan on helpom­pi saa­da pysäköin­nin­valvon­ta paikalle kun alueen luonne on ain­oal­la ajor­e­it­il­lä selkeästi ilmais­tu, eikä sakote­tulle jää val­i­tus­pe­rustet­ta jota tarvit­sisi tutkia.

    Vastaa

78. Olli Pot­to­nen:
    Mitä tulee asi­at­tomi­in yksi­ty­isalue-kylt­tei­hin, niin Salomoninkadun väit­tämi­nen yksi­ty­isalueek­si on röyhkein tapaus minkä olen nähnyt. 

    Autok­oulun käyneet tun­nista­vat että kyseessä on Pysäköin­ti kiel­let­ty ‑liiken­nemerkin lisäk­ilpi joka kos­kee siis sitä liikennemerkkiä. 

    Automieli­sistä voi tun­tua röyhkeältä että kaupungis­sa ei saa pysäköidä minne tahansa, mut­ta minä soisin että näitä merkke­jä olisi enemmänkin.

    Vastaa

79. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Autok­oulun käyneet tun­nista­vat että kyseessä on Pysäköin­ti kiel­let­ty ‑liiken­nemerkin lisäk­ilpi joka kos­kee siis sitä liikennemerkkiä. 

    Automieli­sistä voi tun­tua röyhkeältä että kaupungis­sa ei saa pysäköidä minne tahansa, mut­ta minä soisin että näitä merkke­jä olisi enemmänkin. 

    En nyt ihan ymmär­rä. Onko yleistä paikkaa siis hyväksyt­tyä väit­tää yksi­ty­isalueek­si jos väite esitetään liiken­nemerkin lisäk­il­vessä? Mik­si näin?

    Automielis­ten harmik­si Salomonkatu on käve­lykatu ja Ten­nis­palatsin­aukio jalka­käytävä (tai ehkä sekin on käve­lykat­ua). Näistä kum­mal­lakin auto­jen pysäköin­ti on kiel­let­ty ilmankin eril­listä liiken­nemerkkiä. Merkil­lä kiel­letäänkin ain­oas­taan polkupyörien ja muiden moot­torit­tomien ajoneu­vo­jen pysäköin­ti käve­lykadun puolel­la ja/tai polkupyörien ja mopo­jen pysäköin­ti jalka­käytävän puolel­la. Mielestäni polkupyörien pysäköin­tiä ei kuitenkaan pitäisi kieltää.

    Käsit­tääk­seni kaupungis­sa on jo ihan riit­tävästi merkke­jä kieltämässä minne tahansa pysäköin­ti. Vielä tarvit­taisi­in lisää resursse­ja pysäköin­nin­valvon­taan valvo­maan kiel­to­jen noudattamista.

    Vastaa