Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (4) Työttömien nopea työllistyminen

Työt­tömien nopea työllistyminen 

Avoin­ten työ­paikko­jen nopea täyt­tymi­nen ja työt­tömyys­jak­so­jen lyhen­tämi­nen tuke­vat talouden kasvua ja johta­vat säästöi­hin työttömyysturvamenoissa.

1.12            Tehoste­taan kotout­tamiso­hjel­man, väl­i­työ­markki­noi­ta koske­van toimen­pideo­hjel­man ja osatyökyky­isiä koske­va toim­intao­hjel­man toimeen­panoa. Valmis­tel­laan pitkäkestoinen työl­listämis­tu­ki ikään­tyneille pitkään työt­tömänä olleille. Laa­di­taan jär­jestelmä, jos­sa luo­daan puit­teet vaikeasti työl­listyvien käyt­töön julk­i­sis­sa han­k­in­nois­sa. Tässä yhtey­dessä uud­is­te­taan sosi­aal­isia yri­tyk­siä koske­va lain­säädän­tö. (TEM, STM, VM) Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (4) Työt­tömien nopea työllistyminen”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (3): Työuran katkokset

Työu­ran katkokset

Työu­ran katkok­set heiken­tävät työn­tek­i­jän ase­maa työ­markki­noil­la. Pitkään jatkues­saan ne pienen­tävät työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia ja leikkaa­vat ansiokehitystä.

1.9              Kohden­netaan nykyi­nen koti­hoidon­tu­ki puo­lik­si molem­mille van­hem­mille ja rajoite­taan sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta sosi­aaliset perus­teet huomioival­la taval­la osa-aikaisek­si sil­loin, kun van­hempi on kotona äitiys‑, isyys‑, van­hempain- tai hoito­va­paal­la tai koti­hoidontuel­la.  Jos toinen van­hem­mista ei pidä hänelle kohden­net­tua vapaa­ta, per­he menet­tää tältä osin per­he­vap­aat. (STM, OKM)

Oli hyvä yri­tys saa­da KD ulos hal­li­tuk­ses­ta mut­ta ei onnis­tunut. 🙂 Vakavasti sanoen tässä leikataan koti­hoidon tuen kestoa voimakkaasti, sil­lä kovin moni mies ei tähän läht­ene. Onko tämä säästö­toi­mi vai lisääkö tämä julkisen talouden rak­en­teel­lista ali­jäämää riip­puu tarkastelu­a­jan pitu­ud­es­ta ja ole­tuk­sista. Lyhyel­lä aikavälil­lä koti­hoidon­tu­ki on halvem­pi vai­h­toe­hto kuin kun­nalli­nen päivähoito, vaik­ka vero­tu­lot otet­taisi­in huomioon. Pitkäl­lä aikavälil­lä tutkimusten mukaan näyt­tää siltä, että pitkät pois­saolot työelämästä heiken­tävät nais­ten työuria pysyvästi, ja siis alen­ta­vat kansan­tu­loa ja heiken­tävät julkisen talouden kestävyyt­tä. Jos niin onnel­lis­es­ti kävisi, että miehetkin tart­tuisi­vat tähän mah­dol­lisu­u­teen, koko kansan­talous voit­taisi. Lyhyt pois­sao­lo työelämästä vaikut­taa olen­nais­es­ti vähem­män tule­vaan työu­raan kuin pitkä. Täl­löin astuu kuvaan, että julkiselle taloudelle koti­hoidon­tu­ki on edullisem­pi kuin päivähoito. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (3): Työu­ran katkokset”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (2) Nuorten työllisyys

Nuorten työl­lisyys ja työu­ran alku

On tärkeää, että nuoret koulut­tau­tu­vat ja pää­sevät nopeasti kiin­ni työelämään. Tämän varmis­tamisek­si edel­ly­tyk­siä ja kan­nustei­ta opiskel­la, valmis­tua ja hakeu­tua työ­markki­noille on kohennettava.

1.4              Las­ten tasa-arvois­t­en oppimis­valmiuk­sien paran­tamisek­si perusk­oulu­un siir­ryt­täessä muute­taan esik­oulu velvoit­tavak­si. Tehoste­taan nuoriso­taku­un toimen­panoa niin, että nyky­istä suurem­pi osu­us perusk­oulun päät­tävistä nuorista suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutkin­non ja sijoit­tuu nopeasti työhön. Kri­it­tisen nivel­vai­heen koulu­tuk­sen jatku­vu­u­den tur­vaamisek­si, keskeyt­tämis­ten vähen­tämisek­si ja nuorten työurien piden­tämisek­si nos­te­taan oppivelvol­lisu­usikä 17 vuo­teen. (OKM, TEM)

Kun­tien tehtäviä piti kar­sia, mut­ta tässä tulee esiopetuk­seen lisää velvoit­tei­ta. Tutkimustiedon perus­teel­la vaikut­taa kuitenkin perustel­lul­ta, kos­ka nyt perusk­oulu­un tul­laan niin kovin eri­laisin valmiuksin. Oppivelvol­lisu­usikää oikeas­t­aan alen­netaan kuu­teen vuo­teen. Jän­nit­tää lähin­nä, sal­li­iko OAJ, että esik­oulus­sa las­ten­tarhanopet­ta­ja opet­taa lapset luke­maan. Oppivelvol­lisu­usiän piden­tämi­nen 17 vuo­teen kos­kee ymmärtääk­seni vain niitä, jot­ka eivät saa perusk­oulua valmi­ik­si sitä ennen. Joku voi kor­ja­ta, jos se tarkoit­taa myös pakol­lista kymp­pilu­okkaa niille, jot­ka eivät pääse toisen asteen koulu­tuk­seen. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (2) Nuorten työllisyys”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (1): ikääntyneiden työllisyys

Palaste­len seu­raavis­sa postauk­sis­sa hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­tisen ohjel­ma, kos­ka tästä, jos mis­tä kan­nat­taa keskustel­la. Tähdel­lä merk­i­tyt koh­dat ovat kolmikan­taan kuu­lu­via, eli niis­sä tarvi­taan työ­markki­na­jär­jestö­jen päätök­siä. Jot­ta keskustelu ei hajoaisi, en halua aloit­taa tässä yhtey­dessä keskustelua siitä, onko työ­markki­na­jär­jestö­jen näin laa­ja veto-oikeus hyvä asia.

Ikään­tynei­den työl­lisyys ja työurien jatkuminen

Ikään­tynei­den työn­tek­i­jöi­den voi olla työt­tömäk­si jää­tyään vaikeaa löytää uut­taa työ­paikkaa. Syyt voivat johtua esimerkik­si van­hen­tuneesta ammat­ti­tai­dos­ta, nuorem­pia työn­tek­i­jöitä korkeam­mas­ta palka­s­ta tai työkyvyn puut­teista. Irti­san­omis­ten kohden­tamista Ikään­tyneisi­in työn­tek­i­jöi­hin ehkäistään ja luo­daan työ­nan­ta­jille taloudel­lisia kan­nustei­ta ikään­tynei­den työl­lisyy­den ylläpitämisek­si. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (1): ikään­tynei­den työllisyys”

Opintotuki nousee, mutta opiskelijat vastustavat

Hal­li­tus on sopin­ut opin­to­tukikuukausien vähen­tämis­es­tä niin, että säästynyt raha käytetään opin­totuen korot­tamiseen.  Opiske­li­joiden mielestä tämä on petos. Eihän muu­tos vähen­nä kenenkään opin­to­tukea! Opiskelu­aikanaan saa saman euromäärän opin­to­tukea, mut­ta aiem­paa nopeam­min. Jos ei pidä tästä, voi aina pan­na koro­tuk­sen pankki­in ja nos­taa sit­ten, kun opin­to­tu­ki lakkaa.

Jos opiskelee nyky­istä takara­jaa nopeam­min, hyö­tyy uud­is­tuk­ses­ta. Opin­to­tu­ki ei laske keneltäkään. Minä olin henkises­ti varautunut siihenkin, että opin­to­tukea oikeasti leikattaisiin.

Helsingin seudun kuntien on lisättävä kaavoitusta (3): Helsingin budjettiraamissa on valuvika

Helsingis­sä käy­dään paraikaa neu­vot­telu­ja kymme­nen vuo­den investoin­ti­raamista. Kevääl­lä sovit­ti­in, että investoin­tien katok­si laite­taan 435 M€/vuosi. Bud­jet­ti­ra­joi­tus on tuonut ilah­dut­tavaa suh­teel­lisu­u­den­ta­jua, kun kaikkea rahankäyt­töä joudu­taan pohti­maan suh­teessa vai­h­toe­htoisi­in menoi­hin. Näin sen pitääkin olla, vaik­ka vähän kir­paisee, kun hyvistä asioista joutuu luopumaan.

Todet­takoon, että Espoon investoin­ti­ta­so on 500 M€/vuosi. Espoo on puol­ta pienem­pi ja sen asukaslu­vun kasvu on puo­let Helsin­gin kasvu­vauhdista. Sitä se sir­paleinen yhdyskun­tarakenne tietää. Jat­ka lukemista “Helsin­gin seudun kun­tien on lisät­tävä kaavoitus­ta (3): Helsin­gin bud­jet­ti­raamis­sa on valuvika”

Helsingin seudun kuntien pitäisi kaavoittaa enemmän (2): Kasvu rahoitettakoon kaavoitushyödyllä

Uudet asun­not mak­sa­vat Helsingis­sä noin 5500 euroa neliöltä. Siinä on ainakin 2000 euroa neliöltä sijain­tia, siis ton­tin hin­taa. Tämä osoit­taa, kuin­ka suuria painei­ta on muut­taa muual­ta Suomes­ta Helsinki­in. Minus­ta on täysin käsit­tämätön­tä, että seudun kun­nat eivät näis­sä olois­sa pysty rahoit­ta­maan kasvua. Kasvun vaa­ti­mat investoin­tiku­lut pitäisi saa­da peit­e­tyk­si, jos tuos­ta kah­den tuhan­nen euron hin­taeros­ta vaik­ka vain puo­let saadaan rahaste­tuk­si kaupungille. Helsingis­sä sen pitäisi olla kovin help­poa, kos­ka kaupun­ki omis­taa pääosan uud­es­ta raken­nus­maas­ta. Muuten raken­nus­lakimme läh­tee siitä, että maapo­h­jan arvon­nousu kuu­luu kun­nalle, joka voi joko lunas­taa raaka­maan raaka­maan hin­nal­la tai voi lunas­taa raken­nu­soikeu­den arvon kaavoitus­mak­sul­la. Näin tekee Oulu ja näin teki Helsinkikin ennen. Jat­ka lukemista “Helsin­gin seudun kun­tien pitäisi kaavoit­taa enem­män (2): Kasvu rahoitet­takoon kaavoitushyödyllä”

Helsingin seudun on nopeutettava kaavoitusta (1) Mikä on aluepolitiikkamme tavoite?

Suomen talousongel­mat johtu­vat Erk­ki Liikasen ja VM:n mukaan siitä, että asum­i­nen on Helsin­gin seudul­la niin kallista. Täl­lä ei ilmeis­es­ti tarkoite­ta sitä, että Helsin­gin seudul­la asun­to­jen kysyn­tä on kohtu­ut­toman suur­ta, kos­ka on liikaa työ­paikko­ja ja alue on muu­toin liian houkut­tel­e­va, vaan, ettei asun­to­ja raken­neta kysyn­tää vastaavasti.

Kun puhutaan talous­poli­ti­ikas­ta ja kestävyys­va­jeesta, Suomen men­estys on siis kiin­ni siitä, että mah­dol­lisim­man suuri osa suo­ma­lai­sista siir­retään mah­dol­lisim­man nopeasti Helsin­gin seudulle, jos­sa työ on tuot­tavam­paa ja työl­lisyysaste korkeampi kuin muual­la Suomes­sa. Kun puhutaan alue­poli­ti­ikas­ta, tavoite onkin aivan toinen, suo­ras­taan päin­vas­tainen. On jonk­i­nasteinen ongel­ma, että val­ti­ol­la on alue­poli­it­tisia tavoit­tei­ta, jot­ka toimi­vat toisi­aan vas­taan ja joi­hin kaikki­in käytetään paljon rahaa. Olisi helpom­pi saavut­taa päämäärä, jos tietäisi mitä halu­aa. Jat­ka lukemista “Helsin­gin seudun on nopeutet­ta­va kaavoitus­ta (1) Mikä on alue­poli­ti­ikkamme tavoite?”

Mitkä ovat teidän kynnyskysymyksenne?

(Julka­istu Suomen Kuvale­hden ykkös­ketju ‑blogi­na)

Olen viime aikoina poht­in­ut, mihin kyky tehdä päätök­siä on Suomes­sa kadon­nut. Vas­taus on moni­ta­hoinen eikä se ole min­ulle oikein vielä hah­mot­tunut, mut­ta yksi tek­i­jä mon­en muun joukos­sa on, että lehtimiehistä on tul­lut henkisiä perus­suo­ma­laisia, jot­ka halu­a­vat yksinker­taisia totuuk­sia ja selviä syyl­lisiä – syyt kiin­nos­ta­vat vähem­män kuin syylliset.

Lehdis­töä kiin­nos­ta­vat kon­flik­tit ja vas­takkainaset­te­lut ja sik­si lehdis­tö niitä ruokkii. Se on ymmär­ret­tävää, mut­ta sil­lä on hin­tansa. Vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa olen joutunut vas­taa­maan kysymyk­seen, mitkä ovat tei­dän kyn­nyskysymyk­senne, mis­tä ette mis­sään olo­suhteis­sa luovu. 

Jos poli­itikot käyt­täi­sivät sanaa kyn­nyskysymys yhtä tiuhaan kuin lehdis­tö, tässä maas­sa ei voitaisi muo­dostaa minkään­laista hal­li­tus­ta. Miten lehdis­tön ihan­nepoli­itikok­si on voin­ut tul­la itsepäi­nen jäärä, joka pitää härkäpäis­es­ti kiin­ni siitä, mitä ker­ran sanoi, vaik­ka olo­suh­teet muut­tuisi­vat ihan toisik­si tai saa uut­ta tietoa. Jat­ka lukemista “Mitkä ovat tei­dän kynnyskysymyksenne?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.8.2013

Viras­tossa ollaan näköjään vielä kesäterässä, kun lis­tat ovat näin heppoisia.

Mel­lun­mäen ostarin tiivistyskaava

(Pöy­dältä)

Ostari pure­taan. Kaup­pati­laa on kaavoitet­tu talo­jen poh­jak­er­roksi­in sen ver­ran kuin ostaris­sa sitä on käytössä. Asukkaat valit­ta­vat tiivistämis­es­tä ja ostaris­sa nyt hal­val­la vuokral­la ole­vat toimin­not halu­aisi­vat nykyti­lan jatku­van. Asukkai­ta tulisi noin 250 lisää. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 27.8.2013”