Helsingin seudun kuntien pitäisi kaavoittaa enemmän (2): Kasvu rahoitettakoon kaavoitushyödyllä

Uudet asun­not mak­sa­vat Hel­sin­gis­sä noin 5500 euroa neliöl­tä. Sii­nä on aina­kin 2000 euroa neliöl­tä sijain­tia, siis ton­tin hin­taa. Tämä osoit­taa, kuin­ka suu­ria pai­nei­ta on muut­taa muu­al­ta Suo­mes­ta Hel­sin­kiin. Minus­ta on täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä, että seu­dun kun­nat eivät näis­sä olois­sa pys­ty rahoit­ta­maan kas­vua. Kas­vun vaa­ti­mat inves­toin­ti­ku­lut pitäi­si saa­da pei­te­tyk­si, jos tuos­ta kah­den tuhan­nen euron hin­tae­ros­ta vaik­ka vain puo­let saa­daan rahas­te­tuk­si kau­pun­gil­le. Hel­sin­gis­sä sen pitäi­si olla kovin help­poa, kos­ka kau­pun­ki omis­taa pää­osan uudes­ta raken­nus­maas­ta. Muu­ten raken­nus­la­kim­me läh­tee sii­tä, että maa­poh­jan arvon­nousu kuu­luu kun­nal­le, joka voi joko lunas­taa raa­ka­maan raa­ka­maan hin­nal­la tai voi lunas­taa raken­nusoi­keu­den arvon kaa­voi­tus­mak­sul­la. Näin tekee Oulu ja näin teki Hel­sin­ki­kin ennen.

Nyt tie­tys­ti joku nousee ker­to­maan, että tont­te­ja pitäi­si jakaa raken­nus­liik­keil­le hal­val­la, kos­ka asun­to­jen hin­nat nouse­vat muu­toin lii­an kor­keak­si. Ei pidä paik­kaan­sa lain­kaan. Asun­not myy­dään mark­ki­na­hin­taan eikä ton­tin hin­ta vai­ku­ta mitään mark­ki­na­hin­taan niin kau­an, kun ton­tin­hin­ta ei rajoi­ta raken­ta­mis­ta. Ei se rajoi­ta, jos ton­tit huu­to­kau­pa­taan eni­ten tarjoavalle.

En tar­koi­ta, että ton­tit pitäi­si myy­dä. Mah­dol­lis­ta myyn­ti­hin­taa kan­nat­taa ver­ra­ta vuo­kra­tuo­ton nyky­ar­voon (nyky­het­keen redis­kon­tat­tu vuo­kra­tu­lo). Kos­ka raha on kau­pun­gil­le huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa kuin raken­nus­liik­keil­le tai asun­non osta­jil­le (lai­naus­kor­ko jopa reaa­li­ses­ti nega­tii­vi­nen), yleen­sä vuo­kraa­mi­nen on edul­li­sem­pi vaih­toeh­to kuin myy­mi­nen, mut­ta ei aina. Taat­tua vuo­kra­tu­loa vas­taan voi ottaa lainaa.

Minun on vai­kea ymmär­tää, mik­si Hel­sin­ki saa maa­omai­suu­des­taan niin vähän rahaa, vaik­ka raken­nus­liik­keet saa­vat myy­mis­tään uusis­ta asun­nois­ta niin pal­jon rahaa. Tämä nyt vain pitää muut­taa. Näil­lä asun­to­jen hin­noil­la kau­pun­gin kas­vun ei pitäi­si tuot­taa tappiota.

Entä miten kas­vu rahoi­te­taan kehys­kun­nis­sa, jois­sa maan arvo on lähel­lä nol­laa? Pitää­kö sitä rahoit­taa? Jos sama raken­nus on asun­non osta­jan sil­mis­sä kak­si ker­taa arvok­kaam­pi Hel­sin­gis­sä kuin kehys­kun­nis­sa, on se minus­ta perus­te raken­taa se raken­nus Hel­sin­kiin tai johon­kin muu­hun halut­tuun paik­kaan sen sijaan, että se raken­ne­taan sin­ne, mis­sä sii­tä mak­se­taan vähi­ten. Jos halu­aa asua kehys­kun­nas­sa, saa asun­non hal­vem­mal­la, mut­ta jou­tuu rahoit­ta­maan kun­nan inves­toin­te­ja vas­taa­vas­ti enem­män kun­nal­lis­ve­ros­ta. Onko sii­nä jotain vää­rää tai epätasapuolista?

 

 

36 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun kuntien pitäisi kaavoittaa enemmän (2): Kasvu rahoitettakoon kaavoitushyödyllä”

  1. Minun on vai­kea ymmär­tää, mik­si Hel­sin­ki saa maa­omai­suu­des­taan niin vähän rahaa, vaik­ka raken­nus­liik­keet saa­vat myy­mis­tään uusis­ta asun­nois­ta niin pal­jon rahaa. Tämä nyt vain pitää muut­taa. Näil­lä asun­to­jen hin­noil­la kau­pun­gin kas­vun ei pitäi­si tuot­taa tappiota.

    Var­maan samas­ta syys­tä kuin saa­vat niin pal­jon rahaa, kil­pai­lun puu­te. Sitä­kin voi kor­ja­ta, mut­ta onnis­tu­mis­ta odo­tel­les­sa voi toki raken­taa kau­pun­gin tai val­tion toi­mes­ta. Nois­sa on vaan sel­lai­nen päh­kä­hul­lu las­ken­nal­li­nen rajoi­te kuin ARA:n tontinhintarajoitukset:

    Hel­sin­gis­sä on tilan­tei­ta että kaa­voi­tus tai esi­ra­ken­ta­mien sei­soo, kos­ka kau­pun­gil­la ei ole rahaa, ja ton­teis­ta ei saa nii­hin tar­peek­si rahaa, kos­ka ARA:. Ja sit­ten ei teh­dä ARAa kun ei ole tont­te­ja. Päh­ka­hul­lua täs­sä on se että sata­nen lisää raken­nusoi­keu­den hin­taan jos­ta las­ke­taan ton­tin­vuo­kra (jotain 500 — 700 /m2 nyt) on noin 35 sent­tiä neliöl­tä lisää kuu­kausi­vuo­kraan. Täl­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä tilan­tees­sa jos­sa jul­ki­nen uusi vuo­kra-asun­to oma­kus­tan­tei­se­na mak­saa alle kak­si­tois­ta euroa kuus­sa neliöl­tä ja yksi­tyi­nen yli kaksikymmentä.

    ARA ton­teis­ta pitäi­si mak­saa ihan mark­ki­na­hin­ta, se ero asu­mis­kus­tan­nuk­sis­ta syn­tyy tuos­ta oma­kus­tan­tei­suu­des­ta, ei tont­tia­les­ta. Ja sama kos­kee HITASia.

  2. Vaih­toeh­to Hel­sin­gin tivis­tä­mi­sel­le voi­si olla työ­paik­ko­jen vähen­tä­mi­nen suh­tees­sa asun­to­jen mää­rään. Ehkä Hel­sin­ki voi­daan jo tul­ki­ta täy­teen tai opti­maa­li­sel­le tasol­le tiivistetyksi.

    Jos Hel­sin­ki ei rahas­ta tont­te­jaan ja kaa­voi­tus­taan, hyö­dyn kor­jaa tie­ten­kin joku muu. Myös val­tio voi­si ulos­mi­ta­ta alu­een pää­kau­pun­kis­ta­tuk­sen tuo­man ansiot­to­man arvon­nousun joil­lain veroil­la takai­sin itselleen.

  3. Minus­ta Soi­nin­vaa­ran kir­joit­te­lu kaa­voit­ta­mi­ses­ta ilmen­tää hyvin mikä on itse ongel­ma koko kaa­voi­tuk­ses­sa. Teks­tit ovat pit­kiä ja sisäl­tää pal­jon asioi­ta ja nii­den perus­te­lui­ta. Kaa­voi­tuk­sen ympä­ril­lä käy­tä­vää kes­kus­te­lua on pal­jon ja se jo osoit­taa, että asias­ta on teh­ty aivan lii­an moni­mut­kai­nen. Sii­tä seu­raa, että sitä on vai­ke­aa ellei jopa mah­do­ton­ta muut­taa. Ei kan­na­ta läh­teä tavoit­te­le­maan mah­dol­li­sim­man hyvää rat­kai­sua, jos se vain moni­mut­kais­taa asi­aa. Kan­nat­taa hakea edes nyt joku nykyis­tä tilan­net­ta huo­mat­ta­vas­ti paran­ta­va kaa­voi­tus­po­li­tii­kan malli.

    Mei­dän ongel­ma on aivan lii­an pit­käl­le men­nyt sään­te­ly- ja kiel­to­yh­teis­kun­ta. Kaa­voi­tuk­sen ongel­mal­li­suus on yksi oire täs­tä. Itse ongel­ma siis ei ole kaa­voi­tuk­sen ympä­ril­lä ole­vis­sa vai­keil­ta näyt­tä­vis­sä asioissa.

    Ensin pitäi­si ottaa edes nyt jon­kin­lai­nen tilan­net­ta oleel­li­ses­ti paran­ta­va mal­li käyt­töön ja sitä voi sit­ten “vii­la­ta lennossa”. 

    Noin Pie­ta­rin väes­tön kokoi­nen kan­sa on onnis­tu­nut aja­maan itsen­sä nurk­kaan lii­al­li­sel­la sään­te­lyl­lä ja kiel­loil­la, jon­ka takia se ei tah­do mah­tua enää asu­maan näin isol­le maa-alu­eel­le (Suo­mi).

    Tulin maa­nan­tai­na Bang­ko­kis­ta, olin siel­lä kol­me viik­koa. Asuin esi­kau­pun­kia­lu­eel­la ja vie­rai­lin suku­lais­te­ni kodis­sa, joka on hyvin tyy­pil­li­nen bang­ko­ki­lai­nen talo. Kat­sel­les­sa­ni katu­ja, kun lii­kuim­me tak­sil­la kysyin, miten siel­lä on sään­nel­ty raken­ta­mis­ta. Onko siel­lä jon­kin­lai­sia alu­eel­li­sia kaa­voi­tus­vi­ran­omai­sia. Siel­lä kuu­le­ma on, mut­ta mää­räyk­siä ei oikein nou­da­te­ta. Tätä jäin miet­ti­mään. Tulin sii­hen tulok­seen, että kun on ole­mas­sa joku ide­aa­li­nen mal­li ja kui­ten­kin sovel­ta­mi­sen koh­tee­na on iso väes­tö, niin lopul­ta käy niin, ettei sään­tö­jä nou­da­te­ta. Mal­lit eivät voi miten­kään kat­taa suu­ren jou­kon tar­pei­ta. Sama on lii­ken­teen kans­sa, tur­va­vöi­tä ei käy­te­tä, kypä­riä nyt useim­mi­ten on kun aje­le­vat moot­to­ri­pyö­ril­lä, mut­ta kai­kil­la ei ole ja jos on niin hih­na ei ole kiin­ni. Sanoin eräl­le englan­nik­si, kun ihmet­te­li asi­aa, että ei ole aikaa kes­kit­tyä yksi­tyis­koh­tiin, kun ison kau­pun­gin väes­tön ja tava­roi­den pitää liik­kua, lii­ken­teen ja logis­tii­kan pitää toimia.

  4. Minun on vai­kea ymmär­tää, mik­si Hel­sin­ki saa maa­omai­suu­des­taan niin vähän rahaa, vaik­ka raken­nus­liik­keet saa­vat myy­mis­tään uusis­ta asun­nois­ta niin pal­jon rahaa.”

    Yksin­ker­tai­ses­ti kos­ka polii­ti­kot ovat halun­neet näin tapah­tu­van. Kaa­voit­ta­ja yhdes­sä kiin­teis­tö­vi­ras­ton kans­sa on pitä­nyt huo­len, että tont­te­ja ei ole tar­peek­si, ja ne vähät­kin ton­tit ovat kal­leim­mil­la mah­dol­li­sil­la pai­koil­la, kai­ken lisäk­si vähäi­set ton­tit jae­taan yhden käden sor­min las­ket­ta­vis­sa ole­vil­le gryn­de­reil­le sul­le mul­le periaatteella.

    Jos kaa­voi­tet­tai­siin kysyn­tää vas­taa­vas­ti, pidet­täi­siin huo­li että tont­te­ja saa riit­tä­vän moni raken­nut­ta­ja (eri kokoi­set, muu­al­ta­kin maas­ta ja ulko­mail­ta tule­vat) syn­tyi­si kil­pai­lua jos­sa kau­pun­ki sai­si ton­teis­ta aina­kin saman kuin nyt ja asun­non osta­jil­la oli­si mah­do­li­suus ostaa jär­ke­vään hin­taan asun­to­ja Helsingistä. 

    Tosin Osmo­han juu­ri todis­ti, että kau­pun­ki rajoit­taa tont­tien saa­ta­vuut­ta jot­ta ei tar­vit­se raken­taa infraa. Siis kau­pun­ki koet­taa kuo­ria kermaa.

  5. Mer­kit­tä­vä osuus kas­vun kus­tan­nuk­siin lie­nee lii­ken­neyh­teyk­sil­lä. Kos­ka lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä on koko­nai­suus, aset­taa yhden osa-alu­een väes­tön­kas­vu pai­nei­ta myös seu­dun lii­ken­ne­jär­jes­tel­män mui­hin osiin. 

    Asia on toki moni­ta­hoi­nen, mut­ta oma osuu­ten­sa uusien aluei­den hitaa­seen raken­ta­mi­seen on hen­ki­lö­au­toi­luun perus­tu­val­la lii­ken­ne­po­li­tii­kal­la, johon ei yksin­ker­tai­ses­ti ole varaa. Koi­vusaa­ren raken­ta­mi­nen on jo jäis­sä, kos­ka met­roa­se­man lisäk­si tar­vi­taan moot­to­ri­tie­liit­ty­mä, johon ei löy­dy rahaa. Nyt sama koh­ta­lo uhkaa Kruunuvuorta.

    Yksit­täis­ten ris­teys­ten paran­ta­mi­nen on sikä­li­kin tur­haa, että ne siir­tä­vät ruuh­kan seu­raa­vaan pul­lon­kau­laan. Esi­merk­kei­nä mai­nit­ta­koon Haka­mäen­tie tai Vallikallio.

    Kas­vua voi­si­kin rahoit­taa myös ruuh­ka­mak­sul­la, jon­ka tuot­to käy­tet­täi­siin lii­ken­nein­fran paran­ta­mi­seen. Inves­toin­nit tuli­si juh­la­pu­hei­den mukai­ses­ti pai­not­taa jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Asi­aa tuli­si ajaa Vih­rei­den ja SDP:n voi­min, kos­ka Kokoo­mus ei ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä tähän pysty.

  6. Minun on vai­kea ymmär­tää, mik­si Hel­sin­ki saa maa­omai­suu­des­taan niin vähän rahaa, vaik­ka raken­nus­liik­keet saa­vat myy­mis­tään uusis­ta asun­nois­ta niin pal­jon rahaa.

    Mitäs ne kak­si Suo­mes­sa tun­te­ma­ton­ta k:lla alka­vaa sivis­tys­sa­naa nyt oli­vat­kaan? Ai niin, kar­tel­li ja korruptio.

  7. Suo­ma­lai­sil­le “mark­ki­na­ta­lous” tar­koit­taa jos­tain syys­tä kovin usein yksi­tyis­ten oikeut­ta pääs­tä käsik­si val­tion ja kun­tien omai­suu­teen alihinnalla.

  8. Espoon talous­ar­vios­ta lainaten:
    Mer­kit­tä­viä han­ke­ko­ko­nai­suuk­sia vuon­na 2013 ovat kou­lu­jen perus­kor­jaus­oh­jel­ma, Opin­mäen kou­lun raken­ta­mi­nen, Lep­pä­vaa­ran uima­hal­lin perus­kor­jaus ja uusi maa­ui­ma­la, Elä ja asu –kes­kuk­set ja Espoon sai­raa­la sekä Espoon kes­kuk­sen kehit­tä­mis­oh­jel­ma ja Suur­pel­lon alu­een toteut­ta­mi­nen. Espoon asun­not Oy raken­nut­taa uusia vuo­kra-asun­to­ja noin 300 vuodessa. 

    Nyt ei taas maal­li­kol­le avau­du, mik­si kou­lu­jen ja sai­raa­loi­den kor­jaus ja uudis­ra­ken­ta­mi­nen sekä uusien vuo­kra-asun­to­jen raken­ta­mi­nen oli­si Hel­sin­gin puo­lel­la oleel­li­ses­ti tehok­kaam­paa kuin Espoon puo­lel­la, vrt esim kes­kus­te­lu Roi­hu­vuo­ren kou­lun perus­kor­jauk­ses­ta. Met­roin­ves­toin­nit vie­vät myös osan, mut­ta eivät osu­neet tuo­hon pät­kään. Ai niin, var­mas­ti myös joku maa­gi­nen syy että Hel­sin­gin puo­lel­la met­ro­jen auto­ma­ti­soin­ti on auto­maa­gi­ses­ti hal­vem­paa mitä Espoon puo­lel­la olisi.

  9. Tie­de­mies,

    ehkä se hen­ki­nen kokoo­mus­lai­suus on niin help­po ratkaisu… 🙂

  10. Auts, ei aina­kaan näin:

    Jor­ma Nord­lin:
    Ensin pitäi­si ottaa edes nyt jon­kin­lai­nen tilan­net­ta oleel­li­ses­ti paran­ta­va mal­li käyt­töön ja sitä voi sit­ten “vii­la­ta lennossa”. 

    Raken­nus­toi­min­nas­sa pyö­rii niin iso­ja raho­ja, että toi­min­nan pit­kä­jän­tei­nen enna­koi­ta­vuus on ensiar­voi­sen tär­ke­ää. Jos asun­to­po­li­tiik­ka alkaa tem­poil­la, toi­mi­jat a) kas­vat­ta­vat ris­ki­mar­gi­naa­li­aan, b) ajoit­ta­vat raken­ta­mis­taan tem­poi­lun tah­tiin ja c) löy­tä­vät sys­tee­mis­tä siir­ty­mien aiheut­ta­mia por­saan­rei­kiä, joi­ta hyödyntävät.

  11. Kau­pun­kien vim­ma ulkois­taa eri­tyis­ryh­mien asu­mis­ta on niin suu­ri että ali­hin­tai­set ton­tit jae­taan eri­lai­sil­le sää­tiöil­le, ei nii­tä yksi­tyi­sil­le riitä.
    Mah­ti­pon­ti­nen tun­tei­siin vetoa­va nimi sää­tiöl­le ja hake­mus sisäl­le, kau­pan­te­ki­jäi­sik­si tulee vie­lä pää­omaeh­toi­set lai­nat kau­pun­gil­ta omik­si varoiksi.
    Ja Kum­me­lin sket­sin mukaan artis­ti mak­saa, vuo­krien lisäk­si eri­lai­sia palvelumaksuja.

    Jos kau­pun­git ostaa lopul­ta val­tao­san näis­tä pal­ve­luis­ta ja koko lai­tok­sen kan­nat­ta­vuus on kiin­ni han­ke­suun­nit­te­lus­ta. Huo­nos­ti ohjat­tu­na niin käyt­tö­kus­tan­nuk­set (hen­ki­lö­kun­nan mää­rä) kuin raken­nus­kus­tan­nuk­set­kin voi­vat kara­ta pilviin.

  12. Tie­de­mies: Suo­ma­lai­sil­le “mark­ki­na­ta­lous” tar­koit­taa jos­tain syys­tä kovin usein yksi­tyis­ten oikeut­ta pääs­tä käsik­si val­tion ja kun­tien omai­suu­teen alihinnalla.

    hahah. Hyvin vedet­ty, ja niiiin totta. 

    Näis­tä läh­tö­koh­dis­ta pon­nis­taa niin moni uusi suo­ma­lai­nen yri­tys, joil­le sit­ten myön­ne­tään mita­lei­ta yrittäjäseminaareissa. 

    Paku ovel­le ‑fir­ma tuli jos­tain syys­tä mie­leen. Lii­kei­dean perus­ta­na oikeus lait­taa koko fir­man pää­oma makaa­maan kes­kei­sel­lä pai­kal­la sijait­se­val­le jul­ki­sel­le park­ki­pai­kal­le ilmai­sek­si, jos­ta käsin pal­ve­lua on käte­vää toi­mit­taa lähiseudulle.

  13. a_l:
    Asia on toki moni­ta­hoi­nen, mut­ta oma osuu­ten­sa uusien aluei­den hitaa­seen raken­ta­mi­seen on hen­ki­lö­au­toi­luun perus­tu­val­la lii­ken­ne­po­li­tii­kal­la, johon ei yksin­ker­tai­ses­ti ole varaa. 

    Varaa, kenen kan­nal­ta? Aina­kin autoi­lun har­ras­ta­jat mak­sa­vat itse omat ben­san­sa, sii­nä mis­sä hel­sin­gis­sä jul­ki­sil­la liik­ku­va vaa­tii että muut mak­sa­vat puo­let siitä.

    Onko tähän sit­ten varaa?

    Onko varaa lait­taa rahaa infran kehit­tä­mi­seen, jon­ka käy­tös­tä jou­tuu vie­lä mak­sa­maan huomattavasti?

    Kas­vua voi­si­kin rahoit­taa myös ruuh­ka­mak­sul­la, jon­ka tuot­to käy­tet­täi­siin lii­ken­nein­fran paran­ta­mi­seen. Inves­toin­nit tuli­si juh­la­pu­hei­den mukai­ses­ti pai­not­taa joukkoliikenteeseen.

    Mik­si muu­ten jouk­ko­lii­ken­ne-infran paran­ta­mi­seen. Miksei
    autojen?

    Toi­sin sanoen, jos raha kerä­tään autoil­ta eikö oli­si rei­lum­paa että se myös käy­tet­täi­siin auto­jen hyväksi? 

    Jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät sit­ten mak­sai­si­vat omat kus­tan­nuk­sen­sa. Tämä kuul­los­tai­si reilulta.

    Eikä pel­käs­tään rei­lul­ta. Se myös kan­nus­tai­si kau­pun­ki­ra­ken­ta­mis­ta oike­aan suun­taan. Jos jouk­ko­lii­ken­ne on parem­pi ja halu­tum­pi tapa, se kehit­tyi­si auto­maat­ti­ses­ti. Jos autoi­lu on, se kehittyisi.

    En usko, että ken­nel­lä­kään joka uskoo jouk­ko­lii­ken­teen toi­mi­vuu­teen pitäi­si olla mitään tätä vas­taan. Toki, jos sii­hen ei usko, niin tie­tys­ti pitää vaa­tia mah­dol­li­sim­man pal­jon tukia muil­ta kuin innos­tu­neil­ta käyttäjiltä.

    Kos­ka voi olla, että ne innos­tu­neet käyt­tä­jät innos­tu­nees­ti käyt­tä­vät mui­ta muotoja.

    1. Autoi­lun kus­tan­nuk­sis­ta val­tao­sa kau­pun­gis­sa koos­tuu lii­ken­teen vie­mäs­tä tilas­ta ja mui­den liik­ku­mi­sen vai­keut­ta­mi­ses­ta (ruuh­ka). Voi­ta­si­siin hyvin aja­tel­la, että jokai­nen lii­ken­ne­muo­to mak­sai­si itse omat kus­tan­nuk­sen­sa, bus­si bus­sin vie­mäs­tä tilas­ta ja hen­ki­lö­au­to hen­ki­lö­au­ton vie­mäs­tä. Oikean hin­nan saa tonttihuutokaupoista.
      Pel­käs­tään auto­jen pysä­köin­ti vie Hel­sin­gis­sä 16 neliö­ki­lo­met­riä tilaa. Kun tilan arvo on noin 1000 €/neliö, pää­omaa on pel­käs­sä pysä­köin­nis­sä kiin­ni 16 mil­jar­dia. Hen­ki­lö­au­toil­le mitoi­tet­tu katu­verk­ko vie vie­lä enemmän.
      Tämän pää­me­noe­rän lisäk­si väsäi­sem­pä­nä kulue­rä­nä on myös suo­raa rahankuluakin.
      Hel­sin­gin kau­pun­ki tukee autoi­lua lii­ken­nein­ves­toin­tei­na run­saal­la sadal­la mil­joo­nal­la eurol­la vuo­sit­tain lii­ken­nein­ves­toin­tei­na ja kym­me­nil­lä mil­joo­nil­la tien­hoi­to­ku­lui­na saa­mat­ta niis­tä autoi­li­jol­ta sent­tiä­kään. Tämä suo­ra rahan­me­no on samaa luok­kaa kuin jouk­ko­lii­ken­teen saa­ma tuki, eli tuki mat­kus­ta­jaa koh­den on suu­rem­pi kuin joukkoliikenteessä.

  14. Sha­keem: Paku ovel­le ‑fir­ma tuli jos­tain syys­tä mie­leen. Lii­kei­dean perus­ta­na oikeus lait­taa koko fir­man pää­oma makaa­maan kes­kei­sel­lä pai­kal­la sijait­se­val­le jul­ki­sel­le park­ki­pai­kal­le ilmai­sek­si, jos­ta käsin pal­ve­lua on käte­vää toi­mit­taa lähiseudulle.

    Olen itse­kin miet­ti­nyt vähän saman­su­kuis­ta lii­kei­de­aa: Varas­to­ti­las­ta mak­se­taan PK-seu­dul­la jopa mon­ta kymp­piä kuus­sa per neliö­met­ri. Jos ostai­si hal­val­la juu­ri ja juu­ri rekis­te­röin­ti­kun­toi­sia paku­ja, etsi­si kaik­ki mak­sut­to­mat (tai riit­tä­vän hal­vat) park­ki­pai­kat ja hinai­si pakut niil­le, sen jäl­keen pakuis­ta voi­si ruve­ta vuo­kraa­maan varas­to­ti­laa tar­vit­se­vil­le. Hin­to­jen pitää olla tie­tys­ti hal­vem­mat kuin Oma­va­ras­tol­la, kos­ka tilat eivät ole läm­pi­miä eivät­kä vakuutettuja.

    Käy­tös­tä pois­te­tut kak­si­ker­rok­si­set Lon­toon bus­sit oli­si­vat ehkä koko­nais­ta­lou­del­li­sin rat­kai­su. Nii­hin voi­si var­maan jär­jes­tää jol­lain pai­kal­li­sel­la aggre­gaa­til­la toi­mi­van läm­mi­tyk­sen­kin, ja mak­saa var­tioin­ti­fir­mal­le niin että bus­sit oli­si­vat var­tioin­ti­kier­rok­sen var­rel­la. ISON sääs­tön saa sii­nä ettei tar­vit­se mak­saa maan­vuo­kraa kal­liil­la PK-seudulla.

  15. Joten­kin tun­tuu sil­tä, että OS ihan­noi auto­ton­ta Hel­sin­kiä, jos­sa lii­ken­ne­ka­dut oli­si­vat VAIN bus­si­kais­to­ja ja pyö­rä­tei­tä. Tuo näke­mys on vaan niin uto­pis­ti­nen kuin voi olla! Saa­han nois­ta kalk­kyy­leis­tä vaik­ka min­kä­lai­sia pää­tel­miä. Onhan 6 toi­sel­ta puo­len mel­kein 9, kun oikein katsoo!
    Mie­luus­ti näki­sin OSn esit­tä­vän saman­tyyp­pi­siä stan­dar­de­ja kuin (katu)tieliikenteen suun­nit­te­luun kuin on raken­ta­mi­ses­sa, jos­sa jokais­ta pilk­kua sää­de­tään monen­moi­sin sää­dök­sin? Kau­pun­ki­lai­nen voi­si ottaa nii­hin kan­taa seu­raa­vis­sa vaaleissa!

    1. Kes­kus­te­lim­me vain sii­tä, kum­paa tääl­lä tue­taan, jouk­ko­lii­ken­net­tä vai auto­ja. Hel­sin­gis­sä tue­taan auto­ja pal­jon enem­män kuin jouk­ko­lii­ken­net­tä. Vai kiis­tät­kö sen?

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Pel­käs­tään auto­jen pysä­köin­ti vie Hel­sin­gis­sä 16 neliö­ki­lo­met­riä tilaa. Kun tilan arvo on noin 1000 €/neliö, pää­omaa on pel­käs­sä pysä­köin­nis­sä kiin­ni 16 miljardia.

    Jos luo­vun autos­ta, niin saan­ko osuu­te­ni tuos­ta 16 mil­jaar­dis­ta pää­oman­pa­lau­tuk­se­na? Mihin voi lähet­tää tili­nu­me­ron palau­tus­ta varten?

    1. Jos luo­vun autos­ta, niin saan­ko osuu­te­ni tuos­ta 16 mil­jaar­dis­ta pää­oman­pa­lau­tuk­se­na? Mihin voi lähet­tää tili­nu­me­ron palau­tus­ta varten?
      Sai­sit t6oki, jos tuo tilan­haas­kaus oli­si mak­sul­lis­ta. Kun se on ilmais­ta, ei sii­tä luo­pu­mi­ses­ta­kaan voi maksaa.

  17. Eli kaduil­le voi las­kea vaih­toeh­toi­sen tuo­ton ja sil­lä perus­teel­la ne ovat siis nyt jou­to­käy­tös­sä — eli ne voi­si aivan hyvin raken­taa umpeen kau­pun­gin toi­min­to­jen ja asu­mi­sen sii­tä lain­kaan kärsimättä?

    Sai­sim­me­ko vie­lä saman­lai­set las­kel­mat aukiois­ta, puis­tois­ta, vihe­ra­lueis­ta ja vaik­ka hautausmaista.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pel­käs­tään auto­jen pysä­köin­ti vie Hel­sin­gis­sä 16 neliö­ki­lo­met­riä tilaa. Kun tilan arvo on noin 1000 €/neliö, pää­omaa on pel­käs­sä pysä­köin­nis­sä kiin­ni 16 mil­jar­dia. Hen­ki­lö­au­toil­le mitoi­tet­tu katu­verk­ko vie vie­lä enemmän.

    Aika suu­ri osa tuo­ta katu­ver­kos­ta on raken­net­tu ennen auton kek­si­mis­tä. Kenel­tä oli­si sil­loin pitä­nyt periä?
    Jos ne autot ovat talou­del­les­ti kau­pun­gil­le niin huo­no jut­tu, niin Hel­sin­gin kan­nat­tai­si kokeil­la Tul­lin­puo­min koh­dal­le pan­na taas puo­mi. Ei enää yhtään auto­ja täs­tä eteen­päin. Sama jut­tu Kulos­aa­ren sil­lal­le ja Ruo­ho­lah­teen. Kau­pun­gin sääs­töt oli­si­vat val­ta­vat, kaduil­le voi­tai­siin raken­taa ker­ros­ta­lo­ja, jot­ka meni­si­vät tie­tys­ti heti kaupaksi.
    Espoo­kin saat­tai­si kan­nat­taa tätä.

  19. a_l: ne siir­tä­vät ruuh­kan seu­raa­vaan pul­lon­kau­laan. Esi­merk­kei­nä mai­nit­ta­koon Haka­mäen­tie tai Vallikallio.

    Pai­kas­ta riip­puen ne voi­vat suju­voit­taa ris­teä­vien suun­tien lii­ken­net­tä pal­jon­kin, sel­lais­ta joka “mah­tuu” reit­tin­sä seu­raa­vas­ta­kin ris­teyk­ses­tä ilman pul­lon­kau­laa. Haka­mäen­tien remont­ti hel­pot­ti aina­kin Vetu­ri­tien ja Rata­pi­han­tien lii­ken­ne­ti­lan­net­ta, sekä Vih­din­tien alun lii­ken­net­tä mui­hin suun­tiin kuin Turun­väy­läl­le. Suu­ren ver­kon paran­nuk­set on pak­ko teh­dä yksi ker­ral­laan, mut­ta niin että on enna­koi­tu­na seu­raa­vat vaih­toeh­dot jois­ta vali­taan toteu­tu­neen kehi­tyk­sen perus­teel­la akuu­tein. Täy­sin inves­toin­te­ja ei voi lopet­taa kui­ten­kaan, kaupan(kin) tehos­tu­mi­sen myö­tä asia­kas­poh­jan on olta­va aina vain suu­rem­pi; jul­ki­sen lii­ken­teen­kin kas­vun ja hou­kut­ta­vuu­den jär­jes­tä­mi­nen (käy­te­tyn ja tar­jol­la ole­van) kapa­si­tee­tin kas­vat­ta­mi­sek­si vaa­tii sekin inves­toin­te­ja, ja on ole­mas­sao­le­vas­sa “ver­kos­sa” (esim. bus­si­lin­jat) pak­ko teh­dä ris­teys kerrallaan.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Oikean hin­nan saa tonttihuutokaupoista.
    Pel­käs­tään auto­jen pysä­köin­ti vie Hel­sin­gis­sä 16 neliö­ki­lo­met­riä tilaa. Kun tilan arvo on noin 1000 €/neliö, pää­omaa on pel­käs­sä pysä­köin­nis­sä kiin­ni 16 miljardia. 

    Ute­liai­suus­ky­sy­mys: Mis­sä nuo pai­kat ovat?

    Kan­ta­kau­pun­gis­sa on 24 000 kadun­var­si­paik­kaa, joten sii­tä tulee noin 360 000 m² eli 0,36 km². Näp­pi­tun­tu­man mukaan sen lopun pää­osa on eri­lai­sil­la esi­kau­pun­kien asvalt­ti­ken­til­lä esi­mer­kik­si talo­jen pihoil­la ja teol­li­suusa­lueil­la. Nämä alu­eet tus­kin ovat tuhan­nen euron neliö­hin­nal­la arvo­tet­ta­via (= hyvä­laa­tuis­ta kerrostalotonttia).

    Pysä­köin­ti mak­saa pal­jon, ja pysä­köi­jän pitäi­si se mak­saa. Tun­tuu kui­ten­kin, että ker­to­las­ku ei ihan vält­tä­mät­tä nyt tuo oike­aa tulos­ta. Oikean hin­ta­la­pun sai­si ver­taa­mal­la nyky­ti­lan­net­ta ja jotain muu­ta tilan­net­ta kaik­ki­ne vaikutuksineen.

    Maan arvo­han on kui­ten­kin pal­jol­ti kaavoituskysymys.

    1. Autoi­lun vaa­ti­ma tila on las­ket­tu auto­jen mää­rän perus­teel­la. Huo­mat­ta­koon, että auto vaa­tii kes­ki­mää­rin kak­si park­ki­paik­kaa. Kat­so vähän lähiöi­tä Google eart­hil­la. Jät­kä­saa­reen tulee 5000 asu­kas­ta lii­an vähän, kos­ka enem­pää auto­paik­ko­ja ei mahtunut.

  21. Jos ostai­si hal­val­la juu­ri ja juu­ri rekis­te­röin­ti­kun­toi­sia paku­ja, etsi­si kaik­ki mak­sut­to­mat (tai riit­tä­vän hal­vat) park­ki­pai­kat ja hinai­si pakut niil­le, sen jäl­keen pakuis­ta voi­si ruve­ta vuo­kraa­maan varas­to­ti­laa tar­vit­se­vil­le.’ (Mik­ko Kiviranta)
    Eikös juu­ri täl­lai­nen bis­nes ollut joku­nen vuo­si sit­ten? Pait­si että ne autot eivät olleet edes rekisterissä.

  22. K. Uok­ka: Varaa, kenen kan­nal­ta? Aina­kin autoi­lun har­ras­ta­jat mak­sa­vat itse omat ben­san­sa, sii­nä mis­sä hel­sin­gis­sä jul­ki­sil­la liik­ku­va vaa­tii että muut mak­sa­vat puo­let siitä.Onko tähän sit­ten varaa?

    Hel­sin­ki­läis­ten veron­mak­sa­jien kan­nal­ta tie­ten­kin. Inves­toin­nit Hel­sin­gin katu­ver­kon yllä­pi­toon ja paran­ta­mi­seen mak­se­taan Hel­sin­gin kau­pun­gin budjetista.

    En ymmär­rä miten ben­san mak­sa­ja liit­tyy asi­aan, kos­ka Hel­sin­gin kau­pun­ki ei saa tulo­ja polt­to­nes­tei­den myynnistä.

    Kau­pun­ki on aset­ta­nut inves­toin­ti­ka­ton 460 mil­joo­naa / vuo­si. Kos­ka kaik­kea ei voi­da inves­toi­da lii­ken­ne­verk­koon, tule­vat uusin­ves­toin­nit jää­mään aika­lail­la minimiin.

    Täs­sä tilan­tees­sa tulee rajal­li­nen inves­toin­ti­bud­jet­ti käyt­tää tehok­kaim­mal­la mah­dol­li­sel­la taval­la, joka on kau­pun­gis­sa joukkoliikenne. 

    Lisä­ra­haa lii­ken­nein­ves­toin­tei­hin saa­daan toki otta­mal­la käyt­töön ruuh­ka­mak­sut. Jos­tain syys­tä tämä ei käy.

  23. vir­taus­poh­ti­ja: Pai­kas­ta riip­puen ne voi­vat suju­voit­taa ris­teä­vien suun­tien lii­ken­net­tä pal­jon­kin, sel­lais­ta joka “mah­tuu” reit­tin­sä seu­raa­vas­ta­kin ris­teyk­ses­tä ilman pul­lon­kau­laa. Haka­mäen­tien remont­ti hel­pot­ti aina­kin Vetu­ri­tien ja Rata­pi­han­tien lii­ken­ne­ti­lan­net­ta, sekä Vih­din­tien alun lii­ken­net­tä mui­hin suun­tiin kuin Turun­väy­läl­le. Suu­ren ver­kon paran­nuk­set on pak­ko teh­dä yksi ker­ral­laan, mut­ta niin että on enna­koi­tu­na seu­raa­vat vaih­toeh­dot jois­ta vali­taan toteu­tu­neen kehi­tyk­sen perus­teel­la akuu­tein. Täy­sin inves­toin­te­ja ei voi lopet­taa kui­ten­kaan, kaupan(kin) tehos­tu­mi­sen myö­tä asia­kas­poh­jan on olta­va aina vain suu­rem­pi; jul­ki­sen lii­ken­teen­kin kas­vun ja hou­kut­ta­vuu­den jär­jes­tä­mi­nen (käy­te­tyn ja tar­jol­la ole­van) kapa­si­tee­tin kas­vat­ta­mi­sek­si vaa­tii sekin inves­toin­te­ja, ja on ole­mas­sao­le­vas­sa “ver­kos­sa” (esim. bus­si­lin­jat) pak­ko teh­dä ris­teys kerrallaan.

    Toki näin, ja esim Kehä kol­mo­sen lii­ken­ne­va­lo­jen pois­to oli minus­ta mitä jär­ke­vin toimenpide.

    Autoi­lu on kui­ten­kin erit­täin teho­ton tapa lii­kut­taa mas­so­ja, ja sik­si inves­toin­neis­ta tulee kalliita. 

    Esi­mer­kik­si tape­til­la ollut Hert­to­nie­men liit­ty­mä mak­saa 130 MEUR. Tämän jäl­keen tar­vi­taan Itä­kes­kuk­sen liit­ty­mä: 83 MEUR, mut­ta entä vai­ku­tuk­set Itä­väy­län län­si­pää­hän ja Viikintielle?

    Suun­ni­tel­mia­han löy­tyy mil­jar­dien edes­tä, mut­ta ei nii­den toteut­ta­mi­seen tule ole­maan kos­kaan rahaa. Sik­si ne vähät pen­no­set pitäi­si sijoit­taa mah­dol­li­sim­man kustannustehokkaasti.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Autoi­lun vaa­ti­ma tila on las­ket­tu auto­jen mää­rän perus­teel­la. Huo­mat­ta­koon, että auto vaa­tii kes­ki­mää­rin kak­si park­ki­paik­kaa. Kat­so vähän lähiöi­tä Google eart­hil­la. Jät­kä­saa­reen tulee 5000 asu­kas­ta lii­an vähän, kos­ka enem­pää auto­paik­ko­ja ei mahtunut. 

    Hyvin oli­si mah­tu­nut täs­sä asias­sa val­ta vain oli annet­tu vir­ka­mie­hil­le. Nämä blo­git oli­si pitä­nyt kek­siä jo 20 vuot­ta sit­ten niin asia oli­si kun­nos­sa Jätkäsaaressakin.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Autoi­lun vaa­ti­ma tila on las­ket­tu auto­jen mää­rän perus­teel­la. Huo­mat­ta­koon, että auto vaa­tii kes­ki­mää­rin kak­si park­ki­paik­kaa. Kat­so vähän lähiöi­tä Google eart­hil­la. Jät­kä­saa­reen tulee 5000 asu­kas­ta lii­an vähän, kos­ka enem­pää auto­paik­ko­ja ei mahtunut. 

    Enem­män kiin­ni­tin huo­mio­ta ker­to­las­kun toi­seen puo­leen. Osa park­ki­pai­kois­ta on jo mak­sul­li­sis­sa pai­kois­sa (hal­lit, park­ki­ta­lot), osa taas raken­nus­kel­vot­to­mis­sa (vaik­ka­pa sisä­pi­hat ja säh­kö­lin­jo­jen aluset). Iso osa pai­kois­ta on asuin­ton­teil­la, joil­la raken­ta­mis­ta rajoit­ta­vat tila­pu­lan sijas­ta kaavamääräykset.

    Täs­tä syys­tä en oikein pidä tuo­ta arvio­ta 1000 €/m2 kovin perus­tel­tu­na ker­to­las­kus­sa. Pai­kal­li­ses­ti (vaik­ka­pa Jät­kä­saa­ri) hin­ta­lap­pu voi hyvin­kin olla tuo tai enemmän.

    Tätä ei sit­ten saa tul­ki­ta argu­men­tik­si sen puo­les­ta, ettei­kö pel­ti­leh­män lai­du­na­lu­ees­ta pitäi­si mak­saa käy­pä hin­ta. Esi­mer­kik­si kan­ta­kau­pun­gin asu­kas­py­sä­köin­ti on hui­ma lah­ja tun­nuk­sen haltijoille.

  26. Rol­ling Heur­lin: Aika suu­ri osa tuo­ta katu­ver­kos­ta on raken­net­tu ennen auton kek­si­mis­tä. Kenel­tä oli­si sil­loin pitä­nyt periä?

    Kysy­mys on hyvä, mut­ta ker­too vain lähin­nä sen, kenel­le tuo­ta vel­kaa pitäi­si maksaa.

  27. OS

    Pel­käs­tään auto­jen pysä­köin­ti vie Hel­sin­gis­sä 16 neliö­ki­lo­met­riä tilaa. Kun tilan arvo on noin 1000 €/neliö, pää­omaa on pel­käs­sä pysä­köin­nis­sä kiin­ni 16 mil­jar­dia. Hen­ki­lö­au­toil­le mitoi­tet­tu katu­verk­ko vie vie­lä enemmän.
    Tämän pää­me­noe­rän lisäk­si väsäi­sem­pä­nä kulue­rä­nä on myös suo­raa rahankuluakin.”

    Tämä oli­si noin 2 % Hel­sin­gin maan­pin­ta-alas­ta. Las­kel­ma tun­tuu hie­man suu­ret­la, kos­ka kadun­var­si­py­sä­köi­nis­sä auto­paik­ka vie noin 13 m², huo­ma­tat­va osa pysä­köin­ti­pai­kois­ta on maan alla jne. 

    Jou­tuu vain arvuut­tel­maan, kuin­ka pal­jon Hel­sig­nis­sä on autoa­ja, ehkä n 150- 180.000. (puo­lel­la suni­kunn­siat ja 9 %lla kak­si) Auto ei vält­tä­mät­tä trvit­se kah­ta park­ki­paik­kaa, kos­ka pai­kat ovat usein, var­sin­kin kan­ta­kau­pun­gi­sa rin­nak­kais­käy­tös­sä. Minä pää­sin tulok­seen n 4 km² park­ki­paik­koi­hin. Ei mitä­tön mää­rä, mut­ta vähem­män kuin 16 km².

    Lisät­tä­vä, että Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki kaa­voi­tet­tiin ennen auto­kaut­ta. Katu­jen leveys joh­tui mm. palo­tur­val­li­suu­det­sa ja riit­tä­vän valon takaa­mi­ses­ta asun­toi­hin. Park­kee­raus on samal­la katu­ti­lan rinnakkaiskäyttöä.

    Olem­me samaa miel­tä sii­tä, että asu­kas­pyä­töin­ti­mak­sua on koro­tet­ta­va. Kaik­ki real­si­ti­set ovat 1–2 e / vrk, mikä ei lie­ne koh­tuu­ton­ta, jos autoa todel­la tar­vit­see (= sen käys­tös­tä on talou­del­li­ses­ti mitat­ta­vis­sa ole­vaa hyö­tyä) vähin­tään ker­ran 1–2 vkossa.

    Ei mil­lään pahal­la: Kes­kuu­te­lu lii­ken­tees­tä oli­si huo­mat­tav­si hedel­mäl­li­sem­pää, jos aina­kin Osmo Soi­nin­vaa­ra osai­si erot­taa auto­kriit­ti­syy­den ja auto­vi­ha­mie­li­syy­den toi­sis­taan. Tilas­to­tie­tei­li­jän kuvit­te­li­si kyke­ne­vän ana­lyyt­tis­me­pään ajatteluun. 

    Käyn kau­pun­gis­sa koh­ta­lai­sen har­voin. Tilan­tees­ta riip­puen omal­la autol­la tai jul­ki­sil­la. Vii­me vii­kol­la käy­tin molem­pia, eri päi­vi­nä tietenkin.

    1. Lisät­tä­vä, että Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki kaa­voi­tet­tiin ennen auto­kaut­ta. Katu­jen leveys joh­tui mm. palo­tur­val­li­suu­det­sa ja riit­tä­vän valon takaa­mi­ses­ta asuntoihin.

      Unoh­dat lumen säi­lyt­tä­mi­sen tal­vel­la. Sitä var­ten varat­tiin tilat, mut­ta nyt se ei ole käy­tös­sä. Kär­rää­mi­nen pois mak­saa miljoonia.
      16 neliö­ki­lo­met­riä on noin 7,5 pro­sent­tia Hel­sin­gin maapinta-alasta.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Unoh­dat lumen säi­lyt­tä­mi­sen tal­vel­la. Sitä var­ten varat­tiin tilat, mut­ta nyt se ei ole käy­tös­sä. Kär­rää­mi­nen pois mak­saa miljoonia.
    16 neliö­ki­lo­met­riä on noin 7,5 pro­sent­tia Hel­sin­gin maapinta-alasta.

    tot­ta tuo pro­sent­ti­vir­he. Lnta oli myös van­hoi­sa kau­pun­geis­sa, jois­sa on vain pie­net kujat. Ennen van­ha­na pihat oli­vat suu­rem­mat, kos­ka kau­pu­ni­lai­set piti­vät kotieläimiä.

    Yhdel­le auto­pai­kal­le tai­taa mah­tua noin nup­pi­kuor­mal­li­nen lun­ta, jon­ka pois­vien­ti kus­tan­taa nos­toi­neen sii­nä sata euroa eli kan­ta­kau­pun­gis­sa kah­den päi­vän park­ki­mak­sut., Sen muu­ten mak­saa kiin­teis­tön omis­ta­ja, jos oikein olen ymmärtänyt.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sata euroa on vuo­den asukaspysäköintimaksu.

    Lie­nem­me samaa miel­tä sii­tä, että asu­kasp­syä­köin­ti­mak­sua on syy­tä korot­taa, eri­tyies­ti kan­ta­kau­pun­gin alueella. 

    Sen sijaan olem­me eri meil­tä sii­tä, miten tähän tavoit­tee­seen voi­daan pääs­tä. Asi­aa voi­si tosi­aan­kin aut­ta se, jos OS välil­lä ymmär­täi­si kat­sel­la asioi­ta autoi­le­vien kan­nal­ta. Itse asias­sa autoa todel­la tar­vit­se­vien (esim. raken­nus­työ­maa­pääl­li­kö) kan­nal­ta pient asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­sut ovat huo­no asia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.