Kilometrivero ja isoveljen valvova silmä

LISÄYS 23.12: Ollilan työryh­män raport­ti­in pääsee tästä

Tässä ketjus­sa on tarkoi­tus keskustel­la siitä vain siitä, mikä on ehdote­tun kilo­metriveron vaiku­tus tieto­suo­jan kannal­ta ja onko tuo ongel­ma väl­tet­tävis­sä. Väitän, ettei merk­i­tys ole kovin iso ja että se on vältettävissä.

Ei paljon uut­ta tietoa

Olet­takaamme, että mysti­nen isoveli pystyy aina saa­maan tietoon­sa kaiken sen datan, joka meistä kerätään mihinkään ulkop­uoliseen rek­isteri­in hyvän­sä ja että isoveli pääsee näin ollen vai­vat­tomasti kiin­ni myös kaikki­in rek­isterei­hin, joi­hin tal­lete­taan tieto­ja kilo­metriveroa varten. Täl­lä ei minus­ta ole kovin suur­ta merk­i­tys­tä, kos­ka isoveli tietää meistä jo jok­seenkin kaiken sen, mitä tuo rek­isteri sisältää. Jat­ka lukemista “Kilo­metrivero ja isovel­jen valvo­va silmä”

Kilometriveron potentiaaliset hyödyt

Oli tarkoi­tus siir­tyä blogilla kiin­nos­tavampi­in aiheisi­in, mut­ta kun Ollilan työryh­män raport­ti herät­tää noin paljon mie­lenki­in­toa, ajat­telin jatkaa keskustelua vähän struk­tur­oidum­mas­sa muo­dos­sa. Sul­jen kak­si muu­ta ketjua, kos­ka ne ovat rön­sy­illeet lukukelvot­tomik­si ja jaan keskustelun kah­teen ketjuun.

Tässä ketjus­sa keskustel­laan siitä, kuin­ka suuria hyö­tyjä kilo­metriverol­la olisi saatavis­sa nykyiseen vero­muo­toon ja ovatko nämä hyödyt hin­tansa arvoisia. Toises­sa ketjus­sa tarkastel­laan asi­aa tieto­suo­jan kannal­ta. Niin­pä en julkaise tässä ketjus­sa tieto­suo­jaa koske­via kirjoituksia.

Mik­si ylipään­sä vero­tamme autoilua? Se ei voi johtua hiilid­iok­sidipäästöistä, kos­ka pakop­utkesta tule­va hiilid­iok­si­di on saman­laista kuin öljyläm­mi­tyk­ses­tä tule­va ja öljyläm­mi­tys­tä verote­taan kovin lievästi autoon ver­rat­tuna. Alun perin halut­ti­in suo­ja­ta val­u­ut­tavaran­toa, mut­ta sit­tem­min on tul­lut esille autoilus­ta koitu­vien ulkois­t­en hait­to­jen vähen­tämi­nen. Jat­ka lukemista “Kilo­metriveron poten­ti­aaliset hyödyt”

Ollila kävi eduskunnassa

Saimme lisäti­eto­ja ehdote­tus­ta kilometriverosta.

Lisäyk­senä aikaisem­paan postauk­seen joitakin tilaisu­udessa esi­in tullei­ta tarkennuksia.

  • Suo­mi ei ole han­kkeen­sa kanssa mitenkään yksin eikä mui­ta mai­ta edel­lä vaan saman­laisia han­kkei­ta on vireil­lä melkein kaikissa mais­sa. Sak­sas­sa siir­ry­tään kilo­metriveroon ensin otta­mal­la käyt­töön aikaan sidot­tu mak­su kaikille, myös ja etenkin ulko­maalaisille autoille. Jat­ka lukemista “Ollila kävi eduskunnassa”

Esseitä tuloerojen kasvusta (2)Tuottavuuden nousu ja palkkatason kehitys

Usein kuulee san­ot­ta­van, että palkat voivat nous­ta eniten aloil­la, joil­la tuot­tavu­u­den kasvu on suur­in­ta. Jotain tämän suun­taista sanovat myös Tähti­nen ja Tör­mä­nen. Väite riip­puu pelkästään siitä, miten tuot­tavu­us määritellään.

Yleen­sä työn tuot­tavu­udel­la tarkoite­taan tehtyä tuotan­toa jaet­tuna käyte­ty­il­lä työ­tun­neil­la. Tuot­tavu­us nousee, jos työ­tun­tia kohden syn­tyy enem­män tuotantoa. 

1960-luvul­la noin 200 000 suo­ma­laista osal­lis­tui met­sätöi­hin tehden töitä jus­teerin ja hevosten avul­la. Nyt ammat­ti­maisia met­sure­i­ta on jotain 5 000 – 10 000 ja puu­ta kor­jataan met­sistä selvästi enem­män. Työn tuot­tavu­us on siis monikym­menker­tais­tunut, mut­ta met­sureista ei ole tul­lut ökyrikkai­ta. Jat­ka lukemista “Esseitä tulo­ero­jen kasvus­ta (2)Tuottavuuden nousu ja palkkata­son kehitys”

Asukkaiden keskittyminen Helsinkiin on jatkunut

Tämän vuo­den 11 ensim­mäisen kuukau­den aikana Helsin­gin seudun asukasluku on kas­vanut 16654 asukkaal­la. Näistä kehyskun­ti­in on men­nyt 1984 henkeä (12 % seudun kasvus­ta) ja pääkaupunkiseudun neljään kaupunki­in 14670 henkeä. Nopeim­min sekä suh­teessa että absolu­ut­tis­es­ti on kas­vanut Helsin­ki 8535 asukkaal­la (1,41%) ja toisek­si nopeim­min Espoo 3387 asukkaal­la (1,29 %). Jat­ka lukemista “Asukkaiden keskit­tymi­nen Helsinki­in on jatkunut”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.12.2013

 

Vuo­den viimeisen kok­ouk­sen lista on kevyt, kos­ka siivosimme pöy­dän tehokkaasti viime kerralla

KSV:n toim­inta­su­un­nitel­ma vuosille 2014–16

(Pöy­dältä)

Kokoomuk­ses­ta on tul­lut pari pien­tä muu­tosesi­tys­tä koskien kaavo­jen vaiku­tusarvioi­ta, yhteis­toim­intaa muidenkin taho­jen kuin tois­t­en hallintokun­tien kanssa (=raken­nut­ta­jat) ja kump­panu­uskaavoitus­ta. Vaikut­taa hyväksyt­tävältä. Itse esitän, että koh­ta Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekatu muute­taan muo­toon Vallilan­laak­son joukkoli­iken­ney­hteys. Katu vai ratik­ka ratkaistaan aikanaan esit­te­lyn poh­jal­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 17.12.2013”

Ollilan tiemaksut

Ollilan työryh­mä toi tänään julk­isu­u­teen esi­tyk­sen­sä liiken­teen kilo­metripo­h­jais­es­ta mak­sus­ta. Esi­tys on huolel­lis­es­ti laa­dit­tu ja argu­men­toin­ti pätevää. En ryhdy ker­taa­maan tätä sen enem­pää. Lyhyesti kuitenkin esityksestä:

Ben­si­inikäyt­töisen auton kilo­metrivero olisi keskimäärin 3,3 sent­tiä kilo­metriltä. Mak­su riip­puisi hiilid­iok­sidipäästöistä niin kuin autovero ja ajoneu­voverokin riip­pu­vat.  Lisäk­si mak­su riip­puisi siitä, ajaako maaseudul­la, kaupunki­maisel­la alueel­la vai kaupungis­sa. Por­ras­tus voi olla loivem­pi tai jyrkem­pi. Muille kuin ben­sa-autoille vero olisi vähän korkeampi, kos­ka ne käyt­tävät vero­ton­ta tai vähän verotet­tua polttoainetta.

Tässä esi­tyk­sessä mak­su ei riipu kel­lon­a­jas­ta. Jär­jestelmään on kuitenkin mah­dol­lista tehdä myös eril­liset ruuhka­mak­sut kaupungeille.

Joitain huomioi­ta: Jat­ka lukemista “Ollilan tiemaksut”

Esseitä tuloerojen kasvusta (1) Miksi suuret palkat karkaavat?

Olin aikeis­sa kir­joit­taa use­am­man jutun sar­jan tulo­ero­jen kasvus­ta. Käteeni osui Lau­ri Täh­tisen ja Antti Tör­mäsen Evan pam­flet­ti­s­ar­jas­sa julkaise­ma kir­ja­nen Oikea palk­ka, jos­sa käsitelti­in kovin saman­laisia kysymyk­siä, joista aioin kir­joit­taa. Tämä kir­ja­nen on hedelmälli­nen ref­er­enssi, kos­ka siinä san­o­taan varsin hyvin moni sel­l­ainen asia, joi­ta minäkin aioin sanoa, mut­ta argu­men­toidaan toisaal­ta selkeästi väit­teitä, joista olen täysin eri mieltä.

Nou­datan tässä kir­joi­tus­sar­jas­sa löy­hästi Täh­tisen ja Tör­mäsen kir­jan raken­net­ta, voidak­seni kom­men­toi­da heitä ja esit­tääk­seni oman tulk­in­tani asi­as­ta. Jat­ka lukemista “Esseitä tulo­ero­jen kasvus­ta (1) Mik­si suuret palkat karkaavat?”

Palkkaerot ja yhteiskunnallinen tasa-arvo

(Artikke­li on julka­istu Savon Sanomis­sa 15.12.2013)

Suomes­ta katosi vuosien 1995 – 2008 aikana 300 000 keskipalkkaista työ­paikkaa lähin­nä hyvä­palkkai­sista duu­nar­i­am­mateista kuten paperite­htaista. Tilalle tuli toisaal­ta korkeaa koulu­tus­ta vaa­tivia hyvä­palkkaisia ammat­te­ja, toisaal­ta matalapalkkatöitä.

Tämä työ­paikkaka­to on keskeisenä syynä demarien ahdinkoon ja perus­suo­ma­lais­ten nousu­un aivan kuten pien­tilo­jen lakkaut­tamiset siir­sivät 1960-luvul­la äänestäjiä keskustapuolueelta ven­namo­laisille. Jatkues­saan kehi­tys uhkaa jopa yhteiskuntarauhaa.

= = =

Evan julkaise­mas­sa Lau­ri Täh­tisen ja Antti Tör­mäsen pam­fletis­sa Oikea palk­ka selitetään, mik­si kam­paa­jan työ on tuot­ta­mat­tomam­paa kuin työ peliy­htiö Super­cel­lis­sä. Kam­paa­ja voi palvel­la ker­ral­laan vain yhtä asi­akas­ta, mut­ta pele­jä voi myy­dä miljoonille. Jos tämä olisi koko tari­na, kam­paa­ja ryhty­isi tekemään pele­jä. Ero syn­tyy osaamis­es­ta ja siitä, miten monis­tet­tavu­us vaikut­taa palk­it­semiseen hyvästä laadus­ta. Hyvä kam­paa­ja voi velot­taa työstään enem­män kuin huono, mut­ta ei edes kym­menker­tais­es­ti. Pelialal­la huip­pu­laatu on kaik­ki kaikessa. Huonol­la tietokone­pelil­lä ei tien­aa mitään. Peliala kuu­luu voit­ta­ja vie kaiken ‑maail­maan. Jat­ka lukemista “Palkkaerot ja yhteiskun­nalli­nen tasa-arvo”

Perustili

Poli­it­tis­es­ti oikealle laidalle sijoit­tu­va aja­tushau­to­mo Lib­era on julkaissut esi­tyk­sen perustilistä. Se on kehit­tynyt muo­to perus­tu­losta, jos­sa on myös vahvo­ja piirteitä Sin­ga­poren sosi­aal­i­til­i­mallista. Raportin ovat kir­joit­ta­neet Paul Lill­rank, Marko Hami­lo ja Eli­na Lepomäki.

Tästä sen löytää.

Malli on sen ver­ran mon­imutkainen, että olen voin­ut ymmärtää ratkai­se­via osia väärin. Joten lukekaa täl­lä varauk­sel­la. Jat­ka lukemista “Perustili”