Kun Vladimir Putin on aloittanut näyttävän kampanjan Suomen Nato-jäsenyyden puolesta, moni on kysellyt kantaani asiaan. Yritän vastata, vaikka en ole asiaan paneutunut enää vuosiin. Jotta tätä ei siteerattaisi vihreiden puheenvuorona, totean, että vihreiden virallinen kanta on suunnilleen, että ei jäseniksi, kumppanuus on ok, mutta tulevaisuus voi olla toisenlainenkin, toivottavasti ei kuitenkaan ole. Jatka lukemista “Minä ja Nato”
Krim, rikos ja rangaistus
(Kirjoitus on julkaistu Ykkösketju-blogina Suomen kuvalehden verkkosivuilla)
Ei olisi suuri vääryys palauttaa Krim Venäjälle. Se siirtyi Venäjältä Ukrainalle jokseenkin erikoisissa olosuhteissa – joidenkin väitteiden mukaan alkoholilla oli osansa tapahtumissa. Siirtoa olisi tuskin tapahtunut, jos olisi ajateltu mahdollisuutta Neuvostoliiton hajoamisesta.
Toisaalta enemmistö Krimin asukkaista on syntynyt Ukrainaan. Historiallisten rajojen muistelusta ei koskaan seuraa mitään hyvää. Menemällä historiassa vähän kauemmaksi, Krim kuuluisi Turkille tai itsenäiselle tataarivaltiolle. Jatka lukemista “Krim, rikos ja rangaistus”
Arvauskisa: malesialaiskoneen katoaminen
Tämä on sen verran kutkuttava ongelma, että järjestän arvauskilpailun. Paras arvonta voittaa kunniamaininnan, jos totuus joskus paljastuu.
Pyydän anteeksi niiltä, joiden mielestä tällainen ei ole matkustajia ja heidän omaisiaan ajatellen sopivaa. Mutta spekuloivathan lehdetkin.
Aloitan itse: Jatka lukemista “Arvauskisa: malesialaiskoneen katoaminen”
Lisää lähiötä Vantaalle?
En ole jostain syystä kunnolla tutustunut Kivistön suunnitteluun Vantaalla, vaikka olisi pitänyt. Sinne tehdään 30 000 asukkaan kaupunkia. Mitoitus OK, mutta Hesarissa tänään näytetty havainnekuva pani ihmettelemään. Ihanko oikeasti perinteinen lähiö 2010-luvulla? Jatka lukemista “Lisää lähiötä Vantaalle?”
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.3.2014
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.3.2014
En pääse kokoukseen, koska olen IPUn kokouksessa Genevessä. Tilallani on Mikko Särelä.
Laajasalon ja Herttoniemen liikenteen pitkän aikajänteen kehittämismahdollisuuksia
Kokoomus pyysi tämän viimeksi pöydälle. Minulla ei ole tietoa, onko siltä suunnalta tulossa ehdotuksia. Periaatteessa raportti merkitään vain tiedoksi. Herttoniemen 120 miljoonan euron risteys lienee kopattu, mutta pinnalle voi nousta ajatus autojen päästämisestä Kruunusillalle. Jostain pitäisi kuitenkin löytää 120 miljoonaa euroa lisää rahaa. Luotan rahapulan järkeistävään vaikutukseen. Jatka lukemista “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.3.2014”
NAIRU, katala juoni?
En ymmärrä keskustelussa esiintyvää vainoharhaiselta vaikuttavaa asennetta ns. NAIRU-teoriaan. Kyse ei oikeastaan ole edes teoriasta vaan rakennetyöttömyyden määritelmästä.
Kohtalaisen yksimielisiä ollaan siitä, että osa työttömyydestä on suhdanneluontoista ja osa rakenteellista. Rakennetyöttömyydellä tarkoitetaan sitä työttömyyden tasoa, jota nopeakaan talouskasvu ei kykene sulattamaan. Rakennetyöttömyys kannattaa ehkä jakaa vielä kitkatyöttömyydeksi ja varsinaiseksi rakenteelliseksi työttömyydeksi sen selittämiseksi, miksi huippusuhdanteenkin aikana ihan kuka tahansa voi joutua työttömäksi kun varsinainen rakenteellinen työttömyys kohdistuu niihin, joilla ei ole avoimia työpaikkoja vastaavia omainainsuuksia tai jotka asuvat väärällä paikkakunnalla. Jatka lukemista “NAIRU, katala juoni?”
Miksi perheyritykset eivät kasva?
Valtiovarainvaliokunta kävi pörssisäätiön luona aamukahvilla. Olin varautunut normaaliin verot muiden maksettavaksi ‑lätinään, mutta nyt tuli ihan oikea argumentti.
Suomessa pienyritykset eivät hanki rahoitusta pörssistä, vaikka sitä aivan varmasti olisi saatavissa. Lahoaahan ihmisillä lähes sata miljardia rahaa pankkitileillä. Ruotsissa tilanne on aivan toinen. Tämä on huono juttu, koska talouden menestys edellyttäisi, että taantuvien alojen tilalle nousisi uusia. Ei nouse, koska yritykset eivät pysty tai oikeastaan eivät halua kasvaa hankkimalla lisää osakepääomaa. Syy on verotuksessa ja melkeinpä vain siinä. Jatka lukemista “Miksi perheyritykset eivät kasva?”
Soinin–Halla-ahon linja?
Timo Soinin ryhmäpuheenvuoron jälkeen käydyssä debatissa Jussi Halla-aho täydensi puheenjohtajansa hahmottamaa suomettumislinjaa sanoen muun muassa:
Ajateltiin Krimistä mitä hyvänsä, niin myönnytysten tekeminen nykyisessä tilanteessa olisi jatkoa ajatellen hyvin vaarallista. Tilanne muistuttaa erästä eurooppalaista kriisiä vuonna 1938. Suurvalta lietsoo naapurimaassa asuvan vähemmistön kapinaan, masinoi erilaisia kodinturvajoukkojaja lähettää armeijansa suojelemaan sorrettuja maanmiehiään sekä liittää lopulta alueet itseensä. Myöntyväisyyspolitiikka ruokkii laajenemishaluisten hallitsijoiden ruokahalua ja siksi siitä tulisi pidättäytyä. Toivon, että Suomi sen enempää kuin Euroopan unionikaan ei lähde Chamberlainin hengessä ostamaan rauhaa meidän ajallemme Krimillä tai Ukrainan itäisissä oblasteissa.
Kuuluvatko nämä kaksi samaan puolueeseen?
Timo Soinin kyyninen linja
Odotin mielenkiinnolla, mitä Timo Soini sanoo Ukrainan kriisistä eduskunnan asiasta käymässä keskustelussa. Onhan joillakin perussuomalaisilla ollut kovin “rautaa rajalle” ‑puheenvuoroja.
Soini sanoi jotain aivan muuta. Ensin hän pahoitteli sitä, että EU ylipäänsä on mennyt sotkeutumaan koko asiaan ja sitten hän sanoi, että Suomen nyt ainakaan ei pidä mennä torumaan Venäjää asiassa, koska meidän pitää huolehtia vain ja ainoastaan kansallisesta edustamme ja se etu edellyttää kauppaa, energiaa ja turisteja. Jatka lukemista “Timo Soinin kyyninen linja”
Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2014
Laajasalon ja Herttoniemen liikenneyhteydet
Kokoomus pyysi vähän pahaenteisesti pöydälle. Pelkään pahoin, että alkavat herätellä ajatusta Kruunusillan avaamisesta autoliikenteelle. Tämä voisi olla melkein järkevää, jos se tehtäisiin nykymaailmaan, mutta muuttuu kovin huonoksi ajatukseksi, kun se tehdään maailmaan, jossa kantakaupungissa on asukkaita 100 00 – 200 000 enemmän, jolloin katutilasta alkaa olla pulaa ja marginaalinen haitta lisäliikenteestä kasvaa.
Tyynenmerenkadun lisäkaista
Pyysin tämän pöydälle, jotta voitaisiin selvittää, onko asialle tehtävissä mitään. Kyse on siitä, että lautoista purkautuvat autot pitää saada ulos nopeasti, jotta lautta voidaan täyttää ja se voi lähteä takaisin. Tämä lisäkaista ei vaikuta mitään siihen nopeuteen, jolla autot pääsevät pois Jätkäsaaresta. Kaistaa tarvitaan noiden autojen varastoimiseen. Miettikää nyt vähän: asuntokatu, jolle varastoidaan rekkoja moottori käyden! Jatka lukemista “Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2014”