Lisää lähiötä Vantaalle?

En ole jostain syys­tä kun­nol­la tutus­tunut Kivistön suun­nit­telu­un Van­taal­la, vaik­ka olisi pitänyt. Sinne tehdään 30 000 asukkaan kaupunkia. Mitoi­tus OK, mut­ta Hesaris­sa tänään näytet­ty havain­neku­va pani ihmettelemään. Ihanko oikeasti per­in­teinen lähiö 2010-luvulla?

Kun voi tehdä kokon­aan uuden kaupun­gin jok­seenkin neit­seel­liseen maa­han, mik­si ei tee kaupunkia vaan lähiön? Kaupungis­sa on keskus­ta, mielel­lään keskus­tana toimii tori, jon­ka var­rel­la on paljon kaup­po­ja ja palvelu­ja; sel­l­ainen kun vaik­ka Hämeen­lin­nas­sa. Kaupungis­sa on katu­ja, ei teitä eikä kevyen liiken­teen väyliä. Kaupun­ki on sel­l­ainen, jos­ta ei tarvitse vält­tämät­tä pois­tua viikkoon, vaan siel­lä voi käy­dä koulua, töis­sä, kau­pas­sa, kapakas­sa, kir­jas­tossa ja vaik­ka missä.
Lähiö taas on sel­l­ainen, jonne työvoimaa varas­toidaan sik­si aikaa kun työ­paik­ka on kiin­ni ja jon­ka suosi­tu­in paik­ka on ase­ma, jota kaut­ta lähiöstä pääsee pois.

Asun­noista saa edullisem­pia, kun raken­nuk­sista on kar­sit­tu pois ylimääräisen kul­mat ja ulok­keet, siis yksityiskohdat.

Espoo pilasi mah­dol­lisuuten­sa Lep­pä­vaaras­sa, nyt Van­taa Kivistössä?

 

81 vastausta artikkeliin “Lisää lähiötä Vantaalle?”

  1. Mar­ja-Van­taan suun­nitel­ma näyt­ti aluk­si kohtu­ullisen urbaanil­ta, har­mi että Kivistössä on siitä aika vähän jäljellä.

  2. OS: “Asun­noista saa edullisem­pia, kun raken­nuk­sista on kar­sit­tu pois ylimääräisen kul­mat ja ulok­keet, siis yksityiskohdat.”
    Tästä ei kaavoit­ta­jan tarvitse välit­tää. Asun­non hin­nat määräy­tyy pelkästään kysyn­nän ja tar­jon­nan perus­teel­la. Betonilok­erikko mak­saa asun­non osta­jlle täs­mälleen saman ver­ran kuin tyylitalo.
    Gryn­derin kat­teesta tietysti kaik­ki kul­mat ja ulok­keet on poissa.

  3. Mikä Lep­pä­vaaras­sa meni pieleen? On palve­lut, työ­paikat, koulut.. Vai onko ongel­ma siinä että “yllät­täen” sinne tul­laan muual­ta töi­hin ja sieltä men­nään muualle töi­hin. Koko aja­tus työ­paik­ka-asum­i­nen yhdis­telmästä on lähtöko­hdil­taan silmät sulke­van ide­al­isti­nen. Hyvin har­va voi (/haluaa) vai­h­taa työ­paikkaa sen mukaan minne muut­taa. Ja kun on jon­nekin muut­tanut, niin hyvin har­va muut­taa työ­paikkansa perässä PK-seudul­la. (15v espoos­sa 1km säteel­lä asunut, sinä aikana 4 eri työ­paikkaa, kaik­ki Helsingis­sä, työ­paikko­jen etäisyys toi­sis­taan +10km, en ole ker­taakaan edes harkin­nut muut­ta­vani työ­paikan lähelle)

    Enem­män kiin­nit­täisin huomioi­ta toiseen EI LAINKAAN yllät­tävään yksi­tyisko­htaan grafi­ikkaku­vas­sa “tulos­sa Jum­bon kokoinen ostoskeskus, HOK-Elan­to ja Kesko”. Hyvin pedat­tu taas!

  4. Tim­oT:
    …Betonilok­erikko mak­saa asun­non osta­jlle täs­mälleen saman ver­ran kuin tyylitalo.
    Gryn­derin kat­teesta tietysti kaik­ki kul­mat ja ulok­keet on poissa. 

    Osuit ongel­man ytimeen. Gryn­deriv­e­toinen rak­en­t­a­mi­nen tuot­taa vain sut­ta ja sekun­daa. Gryn­derin ain­oa tavoite on voiton mak­si­moin­ti, ei asun­non tai toim­i­ti­lan osta­jan etu. Tämän takia mm. maanalaisia parkkipaikko­ja raken­netaan liian vähän tarpeeseen nähden. 

    Suomes­sa suosi­taan vero­tuk­sel­la suuria raken­nus­li­ikkeitä ja niiden gryn­deriv­e­toista tuotan­toa. Gryn­dere­itä suosi­taan myös opti­moimal­la ton­tit suurille raken­nus­li­ikkeille. Helsingis­sähän nuosi kamala meteli, kun yksi pienem­pi rak­en­ta­ja uskalsi tar­jo­ta Eiran­ran­nas­ta (siis van­has­ta jätevedenpuhdistamosta).

    1. Van­taal­la on erään­lainen puo­likas HITAS-jär­jestelmä, jos­sa asun­non myyn­ti­hin­taa ensim­mäiselle osta­jalle säädel­lään, mut­ta jatkos­sa hin­ta on vapaa. Sik­si heikko laatu oikeasti alen­taa myyntihintoja.

  5. “Asun­not houkut­tel­e­vat myös hin­noil­laan. Kesäl­lä 2015 valmis­tu­vien asun­to­jen hin­ta on Inkilän mukaan painet­tu noin 15 pros­ent­tia taval­lista alemmaksi.

    Hin­taa on puris­tet­tu alas 27–75 neliön asun­nois­sa tehokkaal­la tilankäytöllä.” 

    Tää hin­to­jen alas painami­nen on mie­lenki­in­toinen ilmaus. Eiks nää ala­s­paina­jat vois tul­la käymään myös Helsinkiin?

    Toisek­seen toi havain­neku­va on taas ihan per­in­teinen. Har­val­la on varaa asua helikopteris­sa, joten myös jalankulk­i­japer­spek­ti­ivistä ren­dat­tu kuva esimerkik­si tuon kevyen­li­iken­teen­väylän aidan vierustal­ta olisi real­is­tisem­pi näkökul­ma siihen, miltä se aukioi­ta täyn­nä ole­va lähiö oikeasti näyt­tää kaupun­gin katu­jen sijaan.

    Ja mik­si tuo jo valmi­ik­si alas upotet­tu rata ei ole kan­nen alla siten, että välit­tömästi ase­man pääl­lä olisi tori, keskustali­ikkeitä ja pikkukatu­ja joka suun­taan ase­mas­ta? Nythän tuo ase­ma on lähiön etelä- ja län­si­laidal­la, eli paria taloa luku­unot­ta­mat­ta keskimäärin jokaisel­la uuden Kivistön asukkaal­la on ihan pirun pitkä mat­ka tal­lus­taa junalle. Noi­ta aukioi­ta on tiet­ty kiva ihail­la rän­täsateessa ylimääräiset kymme­nen min­u­ut­tia töi­hin men­nessä ja töistä tullessa…

  6. Mitä järkeä on sanas­sa kaupunki?
    Net­ti vapaut­taa ihmisen, mut­ta vaikeut­taa ide­al­istien mah­dol­lisu­ut­ta pai­men­taa äänestäjät ide­al­istien elät­täjik­si. Leipähän tulee työstä, jota tekee kun­niot­taen työn jär­jestänyt­tä tahoa ja sopimuk­sia, joi­ta toimi­ala nou­dat­taa. Näin jär­jestäy­tyneessä sys­tee­mis­sä oppii nopeasti, mitä merk­it­see asun­to­jen run­sas tar­jon­ta ja vai­h­toe­htoiset alueet. Nyt kun aSUN­TO­JEN RESERVI HELSINGISSÄ ON SAMA kuin asun­not­tomien määrä, ei kiskuri­hin­to­ja kaavoit­ta­ja, politruk­ki, puolueen gryn­deri jär­jestelmän seu­rauk­se­na tarvitse mak­saa. Van­taan uudet alueet tar­joa­vat etu­na puh­taan ilman ja näin muut­ta­jien lap­sien ei tarvitse ryhtyä aller­gisik­si yski­jöik­si jo tei­ni-iässä, kuten käy keväisen nastarenkaiden jauhaman bitu­mi-kivipö­ly-kumi seok­sen hönki­jöi­den. Kas, mitä ihmette­len? Mik­si tästä keväis­es­tä vaaras­ta osaa ker­toa vain me, jot­ka eivät edes yritä kalas­taa vihrey­del­lä ääniä.

  7. Tuo­ta edullisu­ut­ta asumalähiössä saadaan aikaan myös varsin nerokkaal­la ratkaisulla:

    ”Kohtu­uhin­tainen asum­i­nen tarkoit­taa yksinker­tais­tet­tuna sitä, että esimerkik­si kol­men huoneen ja keit­tiön asun­non toimin­nal­lisu­udet on suun­nitel­tu keskimääräisen kak­sion neliömäärään ja vas­taavasti kak­sion yksiöön.”
    http://www.kiinteistolehti.fi/asuntomarkkinat/asuntomarkkinat/yit-tuo-asumiseen-kohtuuhintaisen-ratkaisun

    🙂 🙂

  8. Helsin­gin ydinkeskus­taa Van­taan Kivistöön?
    On sääli, että kaik­ki eivät vielä ymmär­rä tuon tyylisen asumisen/elämisen hienouk­sia. Vai?

  9. Kivistön tapauk­ses­sa näyt­tää torin, kivi­jalka­kaup­po­jen ja kohtaami­s­paikko­jen tilalle tule­van kaup­pakeskus. En lähtisi vielä arvostele­maan kokon­aisu­ut­ta, mut­ta asun­to­jen ja työ­paikko­jen yhteen­li­it­tymät taita­vat olla kaipu­u­ta aikaan jota ei enää ole. Vaik­ka lap­siper­heitä ja nuo­ri­a­pare­ja muut­taisikin Helsin­gin uusi­in eteläisi­in rantako­hteisi­in, työ­paikat alka­vat keskit­tyä kehätei­den varsille.

    Kivistön arvostelun sijaan halu­aisin nähdä että jos ja kun Malmin kent­tä raken­netaan siitä tehdään oikea pikkukaupun­ki nukku­malähiön sijaan. Saa nähdä miten eläväk­si Helsin­ki saa uusia aluei­ta jos koulu­ja, kir­jas­to­ja, las­ten­tarho­ja ja ter­veyspalvelu­ja keskitetään yhä suurem­pi­in yksiköi­hin. Sil­loin ei enää jää juurikaan mah­dol­lisuuk­sia luo­da elävää kaupunkikulttuuria.
    SVA: uusi­in

  10. Hei Osmo,

    Kyl­lä minäkin melkois­es­ti ihmette­len viit­taus­tasi Lep­pä­vaaran epäon­nis­tu­miseen samaan tapaan kuin edelli­nen nim­imerk­ki janimh.

    Toki tarkaste­len lausumaasi melkoisen väril­lis­ten lasien kautta,kun sain toimia Lep­pä­vaaran kehit­tymiseen ratkai­sev­asti vaikut­ta­neen Kaup­pa- ja oikeas­t­aan kaupunkikeskus Sel­l­on toteu­tushankkeen vetäjänä ja jatkoke­hit­täjänä vv 2000–2010 sen sijoit­ta­jaomis­ta­jien Kevan, nyt Elon ja Eter­an luottamushenkilönä.

    Sel­l­on toteu­tu­mi­nen oli kyl­lä vas­ta ns alku­soit­to Lep­pä­vaaran kehit­tymiselle Espoon suurim­man kaupungi­nosan keskuk­sek­si, sil­lä sen ver­ran suurin odotuksin ovat eri toteut­ta­jata­hot osal­lis­tuneet Espoon käyn­nistämään parhail­laan kaupun­gin vira­nomais­valmis­telus­sa ole­vaan Suun­nit­telu­va­rauk­sen hakumenet­te­lyyn, jon­ka tavoit­teena on tiivistää ja tehostaa Lep­pä­vaaran ase­man ja joukkoli­iken­neter­mi­naalin toim­intaa yhdis­tämäl­lä ne ja Sel­l­on pohjois­puoliset kaupun­gin omis­ta­mat tont­tialueet uudek­si kaupunkikeskuk­sek­si ohjel­man mukai­sine korkeine rakennuksineen.

    Asi­as­sa mainit­semieni sijoit­ta­jaomis­ta­jien luku­un toim­i­neena rohke­nen sen ver­ran pal­jas­taa “kisas­sa” yhdessä Asun­tosäätiön kanssa tekemämme ehdo­tuk­sen sisältöä, että siinä nuo esit­tämäsi ajatuk­set elävästä oikeas­ta kaupunkikeskuk­ses­ta on anne­tuis­sa puit­teis­sa olleet keskeisiä ja muun muas­sa käve­lyä ja kevyen liiken­teen­toimivu­ut­ta korostavia.

    Jatku­van kehit­tymisen ideaan uskoen

    Ris­to Sirkkanen

    1. Lep­pä­vaaran aiem­pi kaavoit­ta­ja näyt­ti min­ulle katk­er­ana, mil­laista siihen suun­nitelti­in. Sit­ten kuitenkin kaupung­in­jo­hta­ja ilmoit­ti, että kiinteistökehittäjie3n toiveille on annet­ta­va perik­si. He halu­si­vat mak­si­moi­da Sel­l­on liike­vai­h­don sen sijaan että oli­si­vat tehneet toimi­vaa kaupunkia.-

  11. Kult­tuurievoluu­tio on liiken­teen kehit­tymisen myötä johtanut siihen, että on jotakin logis­tisia etu­ja siitä, että urbaanin “keskus­ta­maisen” alueen ja haja-asu­tusalueen välis­sä on esikaupunkialue, mikäli keskus­ta-alueen ympäristö on tasankoa. Jos esikaupunkia ei siinä vielä ole, lähim­mästä haja-asu­tusalueesta sel­l­ainen kehittyy.

    Kivistö sijait­see täl­lä het­kel­lä suur-Helsin­gin taa­ja­ma-alueen raja­mail­la ja sovel­tuu sik­si parem­min lähiök­si kuin keskus­ta-alueek­si. Jos Kivistöstä tai muus­ta lento­ken­tän läheis­es­tä Van­taas­ta keskus­ta-aluet­ta kehitet­täisi­in, aiheut­taisi se vas­taavasti painei­ta Seu­tu­lan ja yhä suurem­pi­en eteläisen Tuusu­lan osien “esikaupungis­tu­miseen”.

    Min­ul­la oli aikaisem­min sel­l­ainen käsi­tys Vihrei­den kaupunkipoli­ti­ikas­ta, että tavoit­teena oli vähen­tää yksi­ty­isautoilua julkisen liiken­teen, etenkin raideli­iken­teen, edel­ly­tyk­siä paran­ta­mal­la sen lisäk­si, että yksi­ty­isautoilu­un kohdis­tet­taisi­in rajoi­tus­toimia, mut­ta aja­tus ihmis­ten sit­o­mis­es­ta paikalleen ja ole­tus, ettei edes suurkaupunkialueen sisäl­lä olisi jatkos­sa tarvet­ta run­saalle vaikkakin sit­ten julk­isil­la kulku­vä­lineil­lä taitet­tavalle työ­matkali­iken­teelle, on aivan uusi ja huikean epärealistinen.

  12. jan­imh:
    Mikä Lep­pä­vaaras­sa meni pieleen? 

    Ottaen huomioon postauk­sen otsikon ja sisäl­lön veikkaisin se, että Lep­pä­vaara on lähiö vaik­ka se voisi olla jotain parempaakin.

  13. jan­imh: Mikä Lep­pä­vaaras­sa meni pieleen?

    jan­imh: Enem­män kiin­nit­täisin huomioi­ta toiseen EI LAINKAAN yllät­tävään yksi­tyisko­htaan grafi­ikkaku­vas­sa “tulos­sa Jum­bon kokoinen ostoskeskus, HOK-Elan­to ja Kesko”. Hyvin pedat­tu taas!

    Just tää sama. Tai toki se riip­puu mis­tä tykkää, mut­ta min­ulle ei ainakaan kaup­pakeskus ole kovin toiv­ot­ta­va kor­vaa­maan kaupun­gin keskus­taa. Lienen toki Suomes­sa niin pienessä vähem­mistössä, että ihan sama mitä mieltä olen.

  14. Oli­han siel­lä YKSI kivijalkakauppa…

    Van­taalaiset ovat autoil­e­vaa kauppakeskusporukkaa.
    Vaik­ka Tikkuri­lan keskus­tan käve­lykatu on kiva, ei se vas­taa elävyy­deltään ollenkaan Van­taan kokoisen kaupun­gin keskus­taa. Kak­si kahvil­la taitaa kuitenkin löy­tyä käve­lykadun var­relta, joten urban­is­mi on tulos­sa Vantaallekin.

  15. Ja mik­si tuo jo valmi­ik­si alas upotet­tu rata ei ole kan­nen alla siten, että välit­tömästi ase­man pääl­lä olisi tori, keskustali­ikkeitä ja pikkukatu­ja joka suun­taan asemasta? 

    Rata­han on ase­man kohdal­la kan­nen alla. Ase­man pääl­lä on tori ja sen reunoil­la talo­ja liikkei­neen aivan kuten kir­joit­ta­ja esit­tää. Kaik­ista tiivi­im­min raken­net­tu Kivistön keskus­ta tulee ole­maan siinä ase­man pääl­lä radan molem­min puolin.

    Jonkin­lainen havain­neku­va ase­man päältä löy­tyy täältä:

    http://uppaa.net/ca3bc

    Näkymä ase­mal­ta itään:

    http://uppaa.net/0b31a

    Ja näkymä itään vievältä kadul­ta takaisin ase­man suuntaan:

    http://uppaa.net/4d1c4

    Hesarin julkaise­ma kuva on hie­man enem­män itään ase­mal­ta. Siinä radan vier­essä kul­kee Hesan baanan kaltainen fil­lar­iväylä Avi­apo­lik­sen suun­taan, jon­ka tosin nopeasti kat­so­ma­l­la voi sotkea ase­malai­turik­si. Hesarin kart­ta­grafi­ikas­ta taas puut­tuu kokon­aisu­udessaan yleiskaavas­sa ase­man ympärille merkit­ty C alue, eli keskus­ta­toim­into­jen alue, kos­ka toimit­ta­ja ei ilmeis­es­ti ole osan­nut tulki­ta kaavamerk­in­töjä. Kyseinen keskus­ta­toim­into­jen alue pitää sisäl­lään asun­to­ja, kaup­paa ja työ­paikko­ja. Ase­man pohjois­puolel­la ole­va van­ha koulu pure­taan ja sen tilalle raken­netaan asun­to­ja, mikä onkin mainit­tu grafi­ikkakar­tas­sa uuden koulun kohdalla.

    Kaavakart­ta:

    http://uppaa.net/bc055

    Kivistö on kun­nin­hi­moinen han­ke, jon­ka suun­nit­telu­vai­heessa on huomioitu Odenkin mainit­se­mat näkökul­mat. Rak­en­t­a­mi­nen on kuitenkin pääsään­töis­es­ti markki­nave­toista, joten jvar­maan on tarvet­ta vah­tia jatku­vasti ettei hieno­ja suun­nitelmia kar­si­ta rak­en­tamisen edetessä.

  16. Van­taalai­sista tulee ihan sitä porukkaa mitä heistä kaavoituk­sel­la tehdään. Tuskin yksikään van­taalainen on sinän­sä halun­nut mitään, vaan ovat muut­ta­neet valmi­iseen. Se vain pitäisi ymmärtää, että kaiken­lainen muu tar­jon­ta estyy, jos tehdään kaup­pakeskus ja nukku­malähiötä. Yhtä lail­la olisi hyvä taju­ta, että har­vaan raken­net­tu lähiö tarkoit­taa sitä, että sen ympäristö tul­laan rak­en­ta­maan ajan­mit­taan umpeen, kun tilaa tuh­lataan val­tavasti, eikä mitään isom­pia ulkoilumaas­to­ja esimerkik­si jää jäljelle.

    Aika hel­posti läh­tee Van­taalle lähiöter­veiset, kun samaa tehdään yhä Helsingis­säkin. Esimerkik­si Viikin alue hoidet­ti­in Pris­mal­la ja rak­en­ta­mal­la sen asi­akkaille viereen lähiötä. Samal­la meni merkit­täviä luon­toaluei­ta ja Van­taan­joen maise­mat. Ja onhan tässä ollut näitä muitakin vään­töjä, jos­sa autop­uolue on saanut lähiönsä…

  17. Näin suun­nit­telu­alan ihmisenä voin tode­ta, että suo­ma­laisen kaupunkike­hi­tyk­sen pahin este on nykyaikainen kaavoitusjär­jestelmä, jon­ka lähtöko­htana on funk­tioiden erot­ta­mi­nen toisistaan.
    Toinen ongel­ma on se, että nykyraken­nuk­set suun­nitel­laan liian valmi­ik­si etukä­teen. Toimi­vas­sa kaupungis­sa on olta­va tilo­ja joiden käyt­tö­tarkoi­tus­ta voidaan muut­taa suh­teel­lisen hel­posti tarpeen mukaan. Kau­pas­ta toimis­tok­si tai asun­nok­si jne­jne. Tämä omi­naisu­us vaikka­pa lähiök­er­rostalos­sa estää tehokkaasti kaiken­laisen toimin­nal­lisen kehi­tyk­sen ole­mas­sa ole­vis­sa kiin­teistöis­sä. Kat­sokaa­pa vaik­ka van­ho­jen kaupunkikeskus­to­jen raken­nuk­sia; kuin­ka moni toimis­to- tai liiketi­la on täysin alku­peräisessä käyt­tö­tarkoituk­ses­saan? Aika harva…

    Yksi resep­ti uuden, toimi­van kaupun­gin kehit­tämisek­si olisi se, että läh­es jokaiseen raken­nuk­seen tulee rak­en­taa tilaa jon­ka käyt­tö­tarkoi­tus­ta ei ole etukä­teen päätet­ty. Gryn­derin kannal­ta täl­lainen tila on tietysti kan­nat­tam­a­ton­ta ja sik­si väl­tet­tävää mut­ta toimi­van kaupun­gin kannal­ta vält­tämätön­tä. Tässä asi­as­sa voisi olla julkisen sek­torin paik­ka toimia.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Lep­pä­vaaran aiem­pi kaavoit­ta­ja näyt­ti min­ulle katk­er­ana, mil­laista siihen suun­nitelti­in. Sit­ten kuitenkin kaupung­in­jo­hta­ja ilmoit­ti, että kiinteistökehittäjie3n toiveille on annet­ta­va perik­si. He halu­si­vat mak­si­moi­da Sel­l­on liike­vai­h­don sen sijaan että oli­si­vat tehneet toimi­vaa kaupunkia.-

    Lep­pä­vaaran keskus­ta = kaup­pakeskus, ei yhtään mitään muu­ta. Tämän voi jokainen käy­dä totea­mas­sa vaikka­pa kah­den kaup­pakeskuk­sen osan välil­lä kulkevas­sa betonises­sa tuuli­tun­nelis­sa, Rat­su­so­las­sa, joka on ain­ut kulku­väylä “keskus­tan” läpi bus­si­ase­malle. Joka puolestaan on hylä­tyn oloinen aukio kaup­pakeskuk­sen takapihalla.

    Näin käy, kun kaupun­gin keskus­takin laite­taan palvele­maan yksi­no­maan Ris­to Sirkkasen edus­tamien “sijoit­ta­jaomis­ta­jien” mah­dol­lisim­man tehokas­ta rahan tuottamista.

  19. Mik­si betonilähiö? Eikös tuonne kan­nat­taisi rak­en­taa sitä tiivis­mata­laa, kovan rahan town­house-kort­telei­ta käve­ly­matkan päähän ase­mas­ta, ker­rostalolähiötä isom­mil­la tehokku­us­lu­vuil­la ja silti ole­tuk­sel­la 1 auto/asuntokunta.

    Toki, jos ympäristö tehdään jalankulk­i­jamit­takaavaisek­si, automar­ket­ti istuu siihen heikosti.

  20. MIVa:
    Helsin­gin ydinkeskus­taa Van­taan Kivistöön?
    On sääli, että kaik­ki eivät vielä ymmär­rä tuon tyylisen asumisen/elämisen hienouk­sia. Vai? 

    Hyvin moni ymmärtää, mut­ta kun tuotan­toa ei ole ollut sit­ten sotien! Moni ymmärtäisi myös tiivistä, kaupunki­maista pien­taloa­sum­ista, mut­ta sitä ei ole raken­net­tu paria koe kort­telia luku­unot­ta­mat­ta ollenkaan. Nuo koeko­rt­telit taas ovat liian pieniä, jot­ta alueelle tulisi palveluja.

    Kaavoitus opti­moidaan isoille rak­en­ta­jille, joten asi­akkaan tarpeet uno­hde­taan. Ongel­ma on per­im­miltään pääomi­tuk­ses­sa, joka omakoti­rak­en­tamista luku­unot­ta­mat­ta on epäter­veel­lä pohjalla.

  21. Olin 70-luvul­la iäkkään äiti­ni seu­raneit­inä kylpylä­matkalla Roma­ni­as­sa. Kylpylä sijait­si maaseudul­la. Kävin käve­ly­il­lä val­ta­van laa­joil­la ruo­hikkoalueil­la, jot­ka osoit­tau­tu­i­v­at lai­tu­mik­si kun yhytin säikähdyk­sek­seni sekä nau­ta- että hevoslaumat. 

    Selvisin kuitenkin kylään asti, joka oli suo­ma­laiseen silmään tiivis kaupun­ki: muu­ta­ma kiv­i­ta­lo vieri vier­essä, kivetyt kadut. Muu­ta­ma kahvi­la ja joku kau­pan oloinen.

    Jokainen tietää, minkälainen on suo­ma­lainen maalais­maise­ma: maatilo­jen pääraken­nuk­sia kilo­me­trien päässä toi­sis­taan, välis­sä pel­to­ja ja lai­tu­mia. Joskus voi koh­da­ta mäk­i­tu­palais­rykelmän, joka nyky­muo­dos­saan on idylli­nen maalaiskylä, mikäli talot yhä ovat asut­tu­ja ja varsinkin jos niihin on remon­toitu vedet ja vessat.

    Tästä juon­taa suo­ma­lainen yhdyskun­ta­su­un­nit­telu juurensa.

    Ryhdy­imme etsiskelemään Etelä-Suomen pikkukaupungeista uut­ta asuin­paikkaa, kun saimme tietää van­han Helsin­gin asun­tomme kuukausi­mak­su­jen nou­se­van meille ylivoimaisik­si hur­jan putkire­mon­tin ja ton­tin­vuokran päätähuimaa­van koro­tuk­sen jäl­keen. Kyl­lästyneenä siihen, että Helsingis­sä oli – eri­no­mais­es­ta julkises­ta liiken­teestä huoli­mat­ta! – väsyt­tävän pitkät matkat joka paikkaan, ase­timme ehdot­tomak­si vaa­timuk­sek­si käve­ly­matkaetäisyy­den kaikki­in palvelui­hin. Täl­laisen sijain­nin arve­limme löy­tyvän hel­posti, kun kaupun­ki on van­ha ja pieni.

    Pari vuot­ta aje­limme monis­sa ran­nikkokaupungeis­sa ja päädy­imme Kotkaan Kotkansaarelle. Se oli ain­oa löytämämme kaupunkikeskus­ta, jos­sa kävellen pääsee kaikkien mah­dol­lis­ten kaup­po­jen ja palveluyri­tys­ten (ruo­ka- ja muu päivit­täis­tavara, Alko, apteek­ki, kir­jakaup­pa, vaat­teet, kod­in­tarvikkeet, silmäl­a­sit, kahvi­lat, verkko-oper­aat­torit, kehys­li­ike, kopi­ofir­ma jos­sa tulostus ja laminoin­ti, asiana­jo­toimis­tot, hau­taus­toimis­tot, ompeli­ja… ) lisäk­si lääkäri­in (yksi­tyiselle ja ter­veyskeskuk­seen, ham­maslääkäri­in) ja kir­jas­toon, Kelaan, verovi­ras­toon, kaupung­in­taloon viras­toi­neen, pas­si­toimis­toon. You name it, they’ve got it. Myös tur­is­teille somis­te­tut paraati­paikat ovat jalan (sic! pun intend­ed) ulottuvilla.

    Muual­la ei näin sit­ten ollutkaan. Esimerkik­si naa­purin idyl­lisen Lovi­isan keskus­ta on sievä ja pit­toreskisti pikkukaupunki­mainen, mut­ta ei siel­lä voi elää ilman autoa. Keskus­tas­sa ei ainakaan kävi­jälle näy arjen välttämättömyyksiä.

    Jos hypo­teesi­ni Suomen van­han asut­tamistyylin vaiku­tuk­ses­ta yhdyskun­ta­su­un­nit­telu­un pitää kutin­sa, saamme lähiöis­sämme odot­taa kauan kaupunkienkin urbanisoitumista.

  22. jan­imh: Mikä Lep­pä­vaaras­sa meni pieleen? On palve­lut, työ­paikat, koulut.. Vai onko ongel­ma siinä että “yllät­täen” sinne tul­laan muual­ta töi­hin ja sieltä men­nään muualle töihin.

    Kysytkö tosis­sasi? Jotain seli­tys­tä var­maan voi löy­tyä aluet­ta halko­vista kahdes­ta moot­tori­ti­estä ja junaradas­ta ja siitä, että van­hem­man osan kylä­mainen tier­akenne sen jakavine päätei­neen lakkaa toim­i­mas­ta kevyelle liiken­teelle, kun auto­jen määrä vähänkään kas­vaa, ja noin yleen­säkin koko alueen uhraamis­es­ta autoille.

    OS: Ihanko oikeasti per­in­teinen lähiö 2010-luvulla?

    Onko per­in­teinen lähiö siis sel­l­aista, jos­sa ei ole muu­ta vihreää kuin pari istutet­tua puu­ta? Jos on, niin pidän enem­män tästä ei-per­in­teis­es­tä lähiöstä, jota löy­tyy Helsingistä ja muual­ta Vantaalta.
    Sen perus­teel­la miten paljon on näkyvis­sä pelkkää kivip­in­taa ja var­joisia paikko­ja (vaikkei sitä havain­neku­vi­in olekaan havain­nol­lis­tet­tu) sekä auto­jen ehdoil­la tehtyä tiestöä, tuo kyl­lä näyt­tää enem­män ns. kaupungilta à la Helsin­gin keskus­ta kuin kun­nol­liselta lähiöltä. Tuo­han on kuin se jos­sain lähiö­vas­taises­sa postauk­ses­sa kehut­tu town­house-kon­sep­ti mut­ta ker­rostaloil­la eli siis aika paljon tiivi­im­pänä. Liekö sit­ten täl­lä tem­pul­la kas­vatet­tu asukasti­heys ihan­noidun tiivi­istä town­house-alueesta rikol­lisen väljän lähiön tasolle?

    Yler­mi: Yhtä lail­la olisi hyvä taju­ta, että har­vaan raken­net­tu lähiö tarkoit­taa sitä, että sen ympäristö tul­laan rak­en­ta­maan ajan­mit­taan umpeen, kun tilaa tuh­lataan val­tavasti, eikä mitään isom­pia ulkoilumaas­to­ja esimerkik­si jää jäljelle.

    Jep. Tiivistäjä­poruk­ka halu­aa aina pila­ta tois­t­en elinympäristöt, kos­ka kaupun­ki. Ei ymmär­retä, ettei lähiö mitenkään vält­tämät­tä tarkoi­ta kaavoit­tamista auto­jen ja autoilun ehdoil­la. Kum­ma vain miten se kehut­tu kaupunki­mainenkin ympäristö aina raken­netaan autoilun ehdoilla.

  23. jan­imh: Mikä Lep­pä­vaaras­sa meni pieleen? On palve­lut, työ­paikat, koulut.. Vai onko ongel­ma siinä että “yllät­täen” sinne tul­laan muual­ta töi­hin ja sieltä men­nään muualle töihin.

    Kysytkö tosis­sasi? Jotain seli­tys­tä var­maan voi löy­tyä aluet­ta halko­vista kahdes­ta moot­tori­ti­estä ja junaradas­ta ja siitä, että van­hem­man osan kylä­mainen tier­akenne sen jakavine päätei­neen lakkaa toim­i­mas­ta kevyelle liiken­teelle, kun auto­jen määrä vähänkään kas­vaa, ja noin yleen­säkin koko alueen uhraamis­es­ta autoille.

    OS: Ihanko oikeasti per­in­teinen lähiö 2010-luvulla?

    Onko per­in­teinen lähiö siis sel­l­aista, jos­sa ei ole muu­ta vihreää kuin pari istutet­tua puu­ta? Jos on, niin pidän enem­män tästä ei-per­in­teis­es­tä lähiöstä, jota löy­tyy Helsingistä ja muual­ta Vantaalta.
    Sen perus­teel­la miten paljon Pet­teri Niskasen kuvis­sa on näkyvis­sä pelkkää kivip­in­taa ja var­joisia paikko­ja (vaikkei sitä havain­neku­vi­in olekaan havain­nol­lis­tet­tu) sekä auto­jen ehdoil­la tehtyä tiestöä, tuo kyl­lä näyt­tää enem­män ns. kaupungilta à la Helsin­gin keskus­ta kuin kun­nol­liselta lähiöltä. Tuo­han on kuin se jos­sain lähiö­vas­taises­sa postauk­ses­sa kehut­tu town­house-kon­sep­ti mut­ta ker­rostaloil­la eli siis aika paljon tiivi­im­pänä. Liekö sit­ten täl­lä tem­pul­la kas­vatet­tu asukasti­heys ihan­noidun tiivi­istä town­house-alueesta rikol­lisen väljän lähiön tasolle?

    Yler­mi: Yhtä lail­la olisi hyvä taju­ta, että har­vaan raken­net­tu lähiö tarkoit­taa sitä, että sen ympäristö tul­laan rak­en­ta­maan ajan­mit­taan umpeen, kun tilaa tuh­lataan val­tavasti, eikä mitään isom­pia ulkoilumaas­to­ja esimerkik­si jää jäljelle.

    Jep. Tiivistäjä­poruk­ka halu­aa aina pila­ta tois­t­en elinympäristöt, kos­ka kaupun­ki. Ei ymmär­retä, ettei lähiö mitenkään vält­tämät­tä tarkoi­ta kaavoit­tamista auto­jen ja autoilun ehdoil­la. Kum­ma vain miten se kehut­tu kaupunki­mainenkin ympäristö aina raken­netaan autoilun ehdoilla.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Lep­pä­vaaran aiem­pi kaavoit­ta­ja näyt­ti min­ulle katk­er­ana, mil­laista siihen suun­nitelti­in. Sit­ten kuitenkin kaupung­in­jo­hta­ja ilmoit­ti, että kiinteistökehittäjie3n toiveille on annet­ta­va perik­si. He halu­si­vat mak­si­moi­da Sel­l­on liike­vai­h­don sen sijaan että oli­si­vat tehneet toimi­vaa kaupunkia.-

    Mil­laista sinne sit­ten alun­perin suun­nitelti­in? Asuin aiem­min Lep­pä­vaaras­sa ja minus­ta se oli paras paik­ka mis­sä on pk-seudul­la asunut. Nyt puhun siis tuos­ta Lep­pävi­idan ekoko­rt­telin alueesta. Kivaa puis­tom­aista kävelyaluet­ta ja kuitenkin Sel­lo rav­in­toloi­neen ja kaup­poi­neen parin­sadan metrin päässä.

  25. Mikko Num­melin:
    Kult­tuurievoluu­tio on liiken­teen kehit­tymisen myötä johtanut siihen, että on jotakin logis­tisia etu­ja siitä, että urbaanin “keskus­ta­maisen” alueen ja haja-asu­tusalueen välis­sä on esikaupunkialue, mikäli keskus­ta-alueen ympäristö on tasankoa. Jos esikaupunkia ei siinä vielä ole, lähim­mästä haja-asu­tusalueesta sel­l­ainen kehittyy.

    Kivistö sijait­see täl­lä het­kel­lä suur-Helsin­gin taa­ja­ma-alueen raja­mail­la ja sovel­tuu sik­si parem­min lähiök­si kuin keskus­ta-alueek­si. Jos Kivistöstä tai muus­ta lento­ken­tän läheis­es­tä Van­taas­ta keskus­ta-aluet­ta kehitet­täisi­in, aiheut­taisi se vas­taavasti painei­ta Seu­tu­lan ja yhä suurem­pi­en eteläisen Tuusu­lan osien “esikaupungis­tu­miseen”.

    Min­ul­la oli aikaisem­min sel­l­ainen käsi­tys Vihrei­den kaupunkipoli­ti­ikas­ta, että tavoit­teena oli vähen­tää yksi­ty­isautoilua julkisen liiken­teen, etenkin raideli­iken­teen, edel­ly­tyk­siä paran­ta­mal­la sen lisäk­si, että yksi­ty­isautoilu­un kohdis­tet­taisi­in rajoi­tus­toimia, mut­ta aja­tus ihmis­ten sit­o­mis­es­ta paikalleen ja ole­tus, ettei edes suurkaupunkialueen sisäl­lä olisi jatkos­sa tarvet­ta run­saalle vaikkakin sit­ten julk­isil­la kulku­vä­lineil­lä taitet­tavalle työ­matkali­iken­teelle, on aivan uusi ja huikean epärealistinen. 

    Mik­si sen esikaupun­gin pitää olla lähiömäi­nen, kun siitä voisi yhtä hyvin tehdä kaupunki­maisen? Tietenkään se ei olisi toimin­nal­lis­es­ti mikään keskusta.

  26. jan­imh:

    Enem­män kiin­nit­täisin huomioi­ta toiseen EI LAINKAAN yllät­tävään yksi­tyisko­htaan grafi­ikkaku­vas­sa “tulos­sa Jum­bon kokoinen ostoskeskus, HOK-Elan­to ja Kesko”. Hyvin pedat­tu taas!

    Helsin­gin keskus­tan liik­keen kuol­e­vat. Ympäril­lä on jo niin mon­ta ostoshel­vettiä että ei sinne asti enää vaikei­den yhteyk­sien päähän kukaan jak­sa. Tämähän jo näkyy joidenkin tun­net­tu­jen keskus­tan liikkei­den tuloksissa.

  27. etsiskelemään Etelä-Suomen pikkukaupungeista uut­ta asuin­paikkaa, kun saimme tietää van­han Helsin­gin asun­tomme kuukausi­mak­su­jen nou­se­van meille ylivoimaisik­si hur­jan putkire­mon­tin ja ton­tin­vuokran päätähuimaa­van koro­tuk­sen jäl­keen. Kyl­lästyneenä siihen, että Helsingis­sä oli – eri­no­mais­es­ta julkises­ta liiken­teestä huoli­mat­ta! – väsyt­tävän pitkät matkat joka paikkaan, ase­timme ehdot­tomak­si vaa­timuk­sek­si käve­ly­matkaetäisyy­den kaikki­in palvelui­hin. Täl­laisen sijain­nin arve­limme löy­tyvän hel­posti, kun kaupun­ki on van­ha ja pieni.

    Olisi var­maan löy­tynyt lähempääkin: Esimerkik­si Osmon osin par­jaa­mas­ta Lep­pä­vaaras­ta. Kaik­ki kau­pal­liset­palve­lut, kir­jas­to, kult­tuu­ri­ti­la, ter­veyskeskus yms. käve­lyetäisyy­del­lä. Helsin­gin keskus­taan junal­la 13 min­u­ut­tia. Lähel­lä myös yksi pääkaupunkiseudun suurim­mista urheilupuis­toista. NSN ja kym­me­nien muiden fir­mo­jen toimis­tot käve­lyetäisyy­del­lä Kehä I vier­essä. Tiivistä, urbaa­nia asum­ista, jon­ka rata tosin katkaisee kah­teen osaan.

    Aina voi “lasi olla puo­lik­si tyhjä” ja toivoa vielä parem­paa. Mut­ta eikö tässä olla jo melko lähel­lä Osmon visioita?

  28. isoH: Olisi var­maan löy­tynyt lähempääkin: Esimerkik­si Osmon osin par­jaa­mas­ta Lep­pä­vaaras­ta. Kaik­ki kau­pal­liset­palve­lut, kir­jas­to, kult­tuu­ri­ti­la, ter­veyskeskus yms. käve­lyetäisyy­del­lä. Helsin­gin keskus­taan junal­la 13 min­u­ut­tia. Lähel­lä myös yksi pääkaupunkiseudun suurim­mista urheilupuis­toista. NSN ja kym­me­nien muiden fir­mo­jen toimis­tot käve­lyetäisyy­del­lä Kehä I vier­essä. Tiivistä, urbaa­nia asum­ista, jon­ka rata tosin katkaisee kah­teen osaan. 

    Juuri näistä syistä ja lisäk­si myös uutu­u­den vuok­si asun­not Lep­pä­vaaras­sa ovat erit­täin kalli­ita aikaisem­man kir­joit­ta­jan mainit­se­maan Kotkaan ver­rat­tuna. Lep­pä­vaara on luon­teeltaan keskus­ta-alueen ja lähiön välimuo­toa ennem­min kuin täysin kumpaakaan näistä taajamatyypeistä.

  29. Marko Hami­lo: Mik­si sen esikaupun­gin pitää olla lähiömäi­nen, kun siitä voisi yhtä hyvin tehdä kaupunki­maisen? Tietenkään se ei olisi toimin­nal­lis­es­ti mikään keskusta. 

    Asi­aa toden­näköis­es­ti on tutkit­tu paljon, kos­ka sen merk­i­tys kaupunkisu­un­nit­telulle on iso.

    Vaik­ka min­ul­la ei ole asi­as­ta tarkkaa tietoa. veikkaan, että kyseessä ovat jonkin­laiset markki­namekanis­mit, esimerkik­si asum­isväljyy­den kysyn­tä ja arvo. Joku merk­i­tys on var­masti sil­läkin, että suurkaupun­gin taa­ja­ma-alueen reunaa voi läh­estyä esteet­tä haja-asu­tusalueelta päin yksi­ty­isautoilun avul­la, mikä ei vas­taavasti pidä paikkansa suurkaupun­gin keskus­tan suhteen.

  30. Mikko Num­melin: Kivistö sijait­see täl­lä het­kel­lä suur-Helsin­gin taa­ja­ma-alueen raja­mail­la ja sovel­tuu sik­si parem­min lähiök­si kuin keskus­ta-alueek­si. Jos Kivistöstä tai muus­ta lento­ken­tän läheis­es­tä Van­taas­ta keskus­ta-aluet­ta kehitet­täisi­in, aiheut­taisi se vas­taavasti painei­ta Seu­tu­lan ja yhä suurem­pi­en eteläisen Tuusu­lan osien “esikaupungis­tu­miseen”.

    Siis tuonne on suun­nit­teil­la 30 000 uut­ta asukas­ta. Van­taan keskus­taa siitä ei tule, mut­ta tuon kokoiselle porukalle ei ole mitään järkeä tehdä met­sälähiötä. En väitä, että suun­nitel­mas­sa sem­moista olisikaan, mut­ta selvästi näkee, että taas on men­ty jumalat­toman suuri kaup­pakeskus edellä.

    Jos Van­taalle pitäisi kaupunkia saa­da, noiden 30 000:n asun­not voisi tehdä Tikkuri­laan. Siel­läkin on edelleen pöpe­likköä ja ankei­ta yksi- ja kak­sik­er­roksisia liike­talo­ja riit­tämi­in. Tikkuri­lan suun­nitel­mat kyl­lä näyt­tävät suht hyviltä ja aika reip­paasti rakennetaankin.

  31. åke: Helsin­gin keskus­tan liik­keen kuol­e­vat. Ympäril­lä on jo niin mon­ta ostoshel­vettiä että ei sinne asti enää vaikei­den yhteyk­sien päähän kukaan jak­sa. Tämähän jo näkyy joidenkin tun­net­tu­jen keskus­tan liikkei­den tuloksissa. 

    Näis­sä “ostoshel­veteis­sä” käy vuosit­tain läh­es 100 miljoon­aa asi­akas­ta. Eikös se jo osoi­ta, että asi­akkaat tykkäävät käy­dä niis­sä? Tuskin keskus­li­ik­keet niitä rak­en­taisi­vat, elleivät ne myös tuottaisi.

    Eikö sel­l­aista pidä tehdä, mitä ihmiset halu­a­vat. Siis suuret joukot, ei vain cityhipsterit.

    Tuskin­pa sel­l­aista aikaa on lähivu­osikym­meninä tulos­sa, jol­loin jokaista ostos­ta varten pitäisi ava­ta eri kivi­jalka­puodin ovi. Eikä varsinkaan kylminä vuodenaikoina.

  32. En aivan täysin ymmär­rä tätä kaup­pakeskusten par­jaamista. Jos puhutaan elävästä kaupunkikult­tuurista eli maise­mas­sa notku­vas­ta nuorisos­ta ja vähän van­hem­mis­takin ihmi­sistä, niin sitä on juuri Sel­l­os­sa, kos­ka sisätilois­sa on näillä(kin) keleil­lä paljon kivem­paa kuin tuuli­tun­nelik­si muut­tuvil­la kaduilla.

    Joo, ovathan ne ketjuli­ik­keet vähän tylsiä.

  33. Suomen ikävä ilmas­to on var­masti suurin selit­tävä tek­i­jä “kaup­pakeskusve­toiselle” suun­nit­telulle. En usko, että minkään kaupun­gin talous kestää aluet­ta, joka on kopi­oitu vuo­sisato­ja van­han kaupun­gin kaavas­ta, jos­sa yri­tyk­sille on varat­tu keskeisiltä paikoil­ta liiketilo­ja. Niille kun ei löy­dy kan­nat­tavaa liiketoimintaa.

    Niin hienoa se kun olisikin että ihmiset hak­i­si­vat aamusämpylän­sä lähileipo­mos­ta ja vaat­ten­sa pikkubu­ti­ik­ista. Ihmis­ten käyt­täy­tymi­nen on muut­tunut ja muut­tuu jatkos­sa yhä enem­män vir­tu­aalisek­si, jos­sa oma elinympäristö ei ole se oleel­lisin asia vaan yhtey­det ja kuriiripalvelut.

  34. åke: Helsin­gin keskus­tan liik­keen kuol­e­vat. Ympäril­lä on jo niin mon­ta ostoshel­vettiä että ei sinne asti enää vaikei­den yhteyk­sien päähän kukaan jak­sa. Tämähän jo näkyy joidenkin tun­net­tu­jen keskus­tan liikkei­den tuloksissa. 

    Helsin­gin keskus­tan väite­tyn kaup­pakuole­man voi selit­tää monel­la taval­la, mut­ta min­un teo­ri­ani mukaan se johtuu ympäröivien huvit­telumah­dol­lisuuk­sien ja ärsykkei­den kui­h­tu­mis­es­ta. Kaup­po­jen kylk­iäis­inä toimi­vat rav­in­to­lat kär­sivät asi­akaskado­ta kos­ka rav­in­to­las­sa käymis­es­tä on tul­lut niin älyt­tömän kallista, sama voi sanoa eloku­vista. Nyky­isin voi jokainen ostaa hal­paa juo­tavaa Viros­ta sekä muu­ta­mal­la satasel­la saa eloku­vateat­terin veroisen lait­teis­ton koti­in­sa, ja Pris­mas­ta ja City­mar­ketista voi hakea gril­l­lip­i­hve­jä ja valkosip­ulipe­runoi­ta ja vähän sal­sakastiket­ta mur­to-osal­la mitä rav­in­to­las­sa mak­saa. Ja tavaraa voi tila­ta netistä, kuten myös iskeä heilo­ja. Toisin sanoen maalaissieluiset tosisuo­ma­laiset Hesaan muut­ta­neet tekevät niin.

  35. Yler­mi:
    Aika hel­posti läh­tee Van­taalle lähiöter­veiset, kun samaa tehdään yhä Helsingis­säkin. Esimerkik­si Viikin alue hoidet­ti­in Pris­mal­la ja rak­en­ta­mal­la sen asi­akkaille viereen lähiötä. Samal­la meni merkit­täviä luon­toaluei­ta ja Van­taan­joen maise­mat. Ja onhan tässä ollut näitä muitakin vään­töjä, jos­sa autop­uolue on saanut lähiönsä… 

    Viik­ki on kyl­lä aivan päin honkia kaavoitet­tu. Miten noin pahasti voikin mokata.

    Ode: “Asun­noista saa edullisem­pia, kun raken­nuk­sista on kar­sit­tu pois ylimääräisen kul­mat ja ulok­keet, siis yksityiskohdat.”

    Viik­istä löy­tyy myös aivan karmi­va esimerk­ki tästä. Nimit­täin nuo vuon­na 2010 raken­netut HOAS-talot. Taisi­vat tul­la halvaksi.

    Link­ki esimerkkikuvaan:

    http://ksv.hel.fi/sites/default/files/images/12_HOAS%20Viikintie_0.preview.jpg

    Kan­nat­taa googlata lisää.

  36. åke: Helsin­gin keskus­tan liik­keen kuolevat… 

    Kyse ei ole pelkästään kehälle nou­se­vista kaup­pakeskuk­sista. Kyl­lä Helsin­ki oma-aloit­teis­es­ti yrit­tää tap­paa keskus­tan liikkeitä han­kaloit­ta­mal­la paikoitusta. 

    Elävä keskus­ta vaatii sekä asun­to­ja, toim­i­tilo­ja että niitä paljon puhut­tu­ja palvelui­ta. Palve­lut vaa­ti­vat sekä paikoi­tus­ta että paikallisia asi­akkai­ta. Paikallisia asi­akkai­ta tarvi­taan sekä päiväl­lä (toim­i­ti­lat) että illal­la (asun­not).

    1. Keskus­tas­sa on täysin kysyn­tää vas­taavasti pysäköin­tipaikko­ja. Foru­min parkki­hal­lista ne eivät tiet­tävästi ole lop­puneet koskaan. Ne ovat myös ali­hin­noitel­tu­ja, kos­ka osa liikkesti sub­ven­toi pysäköin­tipaikko­ja. Pysäköin­tipåaikoista ei todel­la ole pulaa. Vai tarkoi­tatko, että veron­mak­sajien pitäisi sub­ven­toi­da pysäköintiä?

  37. Tuskin­pa sel­l­aista aikaa on lähivu­osikym­meninä tulos­sa, jol­loin jokaista ostos­ta varten pitäisi ava­ta eri kivi­jalka­puodin ovi. Eikä varsinkaan kylminä vuodenaikoina.

    Hyper­mar­keteis­sa ja ostoskeskuk­sis­sa tulee käve­lyä yhtä paljon, tosin keskus­li­ik­keen suun­nit­tele­mis­sa tilois­sa, jot­ka menevät illal­la kiinni.

    Itse haahuilin juuri etsimässä K‑valtion hyper­mar­ketista harvem­min tarvit­tu­ja kestoku­lu­tushyödykkeitä ja kiroilin hil­jak­seen koko ajan. Kyseinen pulju on ollut jonkun­laisen rempan/uudelleenjärjestelyn alla koh­ta pari kuukaut­ta sil­lä seu­rauk­sel­la, että mar­ketin käytävät ja osas­tot katkeil­e­vat ja jatku­vat umpimähkäis­es­ti siel­lä sun tääl­lä. Tiskirät­ti voi löy­tyä siivous­tarvike­hyllystä, tai sit­ten siitä siivous­tarvike­hyl­lyn pätkästä, joka ei ole vielä muut­tanut vaan sijait­see parin mutkan ja tyhjän hyl­lyn takana. Hyper­mar­ket­tia kun ei ilmeis­es­ti pan­na koskaan kiinnni rem­pan takia, pait­si ehkä jos kat­to on sor­tunut. Olin vält­tänyt paikkaa, mut­ta menin, kun luulin, että sekaan­nus olisi var­masti saatu valmi­ik­si tähän men­nessä. Seu­raa­vat puoli vuot­ta saa taas naa­puriko­rt­teleis­sa sijait­se­vat neljä kivi­jalka­kaup­paa riit­tää (tämä siis pääkaupunkiseudun ulkopuolella).

  38. Onko koko kysymys siita, mis­sa kaup­po­jen tai rav­in­toloiden pitaisi sijai­ta, jokin kaupunkisu­un­nit­telu­un liit­ty­va ongelma?

    Ihmiset kay­vat kau­pas­sa ja syovat rav­in­tolois­sa sen mukaan mika hei­ta miel­lyt­taa. Jos vaikka­pa Kivis­ton kaup­pakeskuk­sen rafla mielyt­taa enam­man kuin kiv­in­jalka­r­avin­tolan tar­joilu, men­naan kaup­pakeskuk­seen. Jos ei, kivi­jal­ka voit­taa. Aika har­va taitaa laskea tas­sa yhtey­dessa pysakoin­tipaikko­ja (ajaako joku Hesan keskus­tas­sa vielakin oma­l­la autol­la?). Ehka joku passi.

    t. Mikko

  39. Jos ja kun kan­takaupungis­sakin kivi­jalka­kau­pat ovat hätää kär­simässä niin mil­lä hel­vatil­la ne voisi­vat pär­jätä jos­sain Van­taan Kivikossa ?
    Ovatko ihmiset sitä­pait­si type­r­iä kun menevät näi­hin Jum­boi­hin notku­maan sen sijaan että raa­hau­tu­isi­vat rän­täsateessa pienen valikoiman kivi­jalka­kau­pas­ta toiseen… ?
    Mil­lä sivistymätön kansa pakote­taan raa­hamaan kasse­jaan pitkin katu­ja ja hilau­tu­maan kan­ta­musten kanssa koti­in jol­lain bus­sil­la tai metrol­la. Ja pysäkil­lä odot­taa vielä kilo­metrin käve­ly­mat­ka koti­in tai vai­h­to toiseen vempeleeseen.

  40. ‘Vai tarkoi­tatko, että veron­mak­sajien pitäisi sub­ven­toi­da pysäköin­tiä?’ (OS)
    Tuo­hon olisi kiva saa­da vas­taus, mut­ta ole­tan, että tulee vain vänkäämistä siitä, että ne parkkipaikat eivät oikeasti voi mak­saa paljon mitään, ja mak­sa­jal­la ei ole väliä.
    Toinen kysymys voisi olla se, että jos bus­sili­ikenne esim. Man­skul­la lopete­taan ja ne min­un eil­isaa­muiset 22 matkakump­pa­ni­ani (las­ket­tu pysäkil­lä pois­tut­taes­sa, pääosa jäänyt kyy­dis­tä aiem­min) kaik­ki aja­vat oma­l­la autol­la samaan osoit­teeseen, viekö 22 autoa tosi­aan jol­lakin matem­ati­ikalla vähem­män tilaa kuin yksi bus­si? Pino­taanko ne kadulle päällekkäin vai miten se onnistuu?

  41. OS: “Kaupungis­sa on keskus­ta, mielel­lään keskus­tana toimii tori, jon­ka var­rel­la on paljon kaup­po­ja ja palveluja;”

    Helsin­gin ylisu­uret torit ovat kan­takaupun­gin ankeimpia ympäristöjä. Hakaniemen tori irroit­taa Hakaniemen­ran­nan Kallios­ta, Rauta­tien­tori Kaisaniemen ydinkeskus­tas­ta. Hieta­lah­den tori on parkkipaik­ka luku­unot­ta­mat­ta käyte­tyn tavaran kaup­paa joskus kesäisin. Senaat­in­torin ain­oa hyvä puoli on ettei se ole liian suuri. Nyt kaupungis­sa on lisäk­si Kansalais­tori eli yksi kivet­ty aukio lisää. Viihtyvyys­mielessä surkeaa kaupunkisuunnittelua.

    Senaat­in­torin “elävöit­tämistä” pohdi­taan vuosikymmen­estä toiseen vaik­ka se on tori­na mitä puh­da­sop­pisin ja toimii juuri kuten epä­jatku­mon kaupunki­rak­en­teessa voi olet­taakin toimi­van eli hylkii kaupunkilaisia.

    Samaan aikaa kaup­pakeskuk­sis­sa joudu­taan miet­timään miten saataisi­in niistä tehtyä vähem­män suosit­tu­ja esimerkik­si penkke­jä pois­ta­mal­la tai var­ti­joi­ta käskyt­tämäl­lä. Ne siis houkut­tel­e­vat ihmisiä tekemään vääriä asioi­ta eli viihtymään ostamisen sijaan.

    Tämän dilem­man ratkaisu ei ole rak­en­taa lisää tore­ja ja vähem­män kaup­pakeskuk­sia, ei Helsingis­sä eikä Van­taal­la. Riit­tää kun myön­tää ettei suo­ma­laiseen ilmas­toon sopi­va kaupun­gin keskus ole kat­tam­a­ton ja aukea parin hehtaarin kivet­ty länt­ti, vaan nimeno­maan kaup­pakeskus sanan väljässä merkityksessä.

    1. Helsin­gin paras tori on Alek­si, mut­ta koh­ta se on Keskuskatu. Tsaari suun­nit­teli liian suuria tore­ja, tuol­lainen 50x50 metriä riit­tää hyvin.

  42. Panu Heinonen:

    Yksi resep­ti uuden, toimi­van kaupun­gin kehit­tämisek­si olisi se, että läh­es jokaiseen raken­nuk­seen tulee rak­en­taa tilaa jon­ka käyt­tö­tarkoi­tus­ta ei ole etukä­teen päätet­ty. Gryn­derin kannal­ta täl­lainen tila on tietysti kan­nat­tam­a­ton­ta ja sik­si väl­tet­tävää mut­ta toimi­van kaupun­gin kannal­ta vält­tämätön­tä. Tässä asi­as­sa voisi olla julkisen sek­torin paik­ka toimia.

    Tuo­ta voidaan helpot­taa riit­täväl­lä tehokku­udelle (8krs.) ja autopaikkanormista jous­taval­la niin että ei tarvi­ta rak­en­teel­lista pysäköin­tiä. Täl­lä kom­pen­saa­ti­ol­la saataisi­in var­masti myös vapaa­ta tilaa kortteleihin.

    Itse pidän liian maltil­lisia tehokkuuk­sia ja autori­ip­pu­vaisu­ut­ta isoim­pana kaupunkisu­un­nit­telun ongelmana.

  43. åke: Helsin­gin keskus­tan liik­keen kuolevat. 

    Olen kuul­lut tämän saman väit­teen aika mon­esti ennenkin. Yleen­sä sen lausuu joku paket­ti­talopel­lol­la asu­va, joka on lukenut Hesarista, että Stock­mann on tehnyt tap­pi­o­ta tai että joku erikois­li­ike lopet­taa Aleksilla.

    Tääl­lä kan­takaupungis­sa huhut­tu alueen näivet­tymi­nen ei näy — kuole­mas­ta puhu­mat­takaan. Omas­ta taloy­htiöstä kivi­jalan liiketi­lat ovat olleet vuokrat­tuna yhtä­jak­sois­es­ti sit­ten 90-luvun puo­livälin. Täl­lä het­kel­lä neliövuokra on päälle 30 euroa ja tästä on Kol­men sepän pat­saalle vielä pari kilo­metriä. En tiedä, mitä henkka­maukat ja pris­mat mak­sa­vat neliöistään kehien ostoshel­veteis­sä, mut­ta tuskin samaa ja sanois­in, että näistä kan­takaupun­gin liiketilo­jen nykyvuokrista on aika paljon varaa tin­kiä, että ne silti vielä tuo­vat merkit­tävää helpo­tus­ta osakkaiden vastikkeisiin.

    Lisäk­si se on ihan yhden­tekevää, miten kaupunki­in pääsee kulke­maan autol­la. Kaupungis­sa liikkei­den asi­akkaat löy­tyvät alueen asukkaista, voi olla vaikea ymmärtää autol­la kaup­pakeskuk­sis­sa asioivalle. Tässä kort­telis­sa on par­turi, Alepa, baari, kahvi­la x2, joitain erikois­li­ikkeitä ja sit­ten toimis­toik­si las­ket­tavia katu­ta­son tilo­ja. Kilo­metrin säteel­lä asuu yli tule­van Kivistön ver­ran ihmisiä, joten nur­mi­järveläisille ei asi­akkaina ole vält­tämätön­tä tarvetta.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Lep­pä­vaaran aiem­pi kaavoit­ta­ja näyt­ti min­ulle katk­er­ana, mil­laista siihen suun­nitelti­in. Sit­ten kuitenkin kaupung­in­jo­hta­ja ilmoit­ti, että kiinteistökehittäjie3n toiveille on annet­ta­va perik­si. He halu­si­vat mak­si­moi­da Sel­l­on liike­vai­h­don sen sijaan että oli­si­vat tehneet toimi­vaa kaupunkia.-

    Markki­na­t­alous on ikävää kaupunkisu­un­nit­telun kannalta.

    Oliko kaavoit­ta­jan seu­raa­va komen­nus Suurpeltoon ?
    Siel­lä on huo­mat­ta­va määrä tont­te­ja jois­sa asuinker­rostalon 1‑kerros on liiketi­laa, lisäk­si Kehä II:n var­res­sa on Nokialle kaavoitet­tu­ja tarpeet­tomak­si osoit­tau­tunei­ta toimistotontteja.

    Nyt Suurpel­los­sa ei ole ensim­mäistäkään pysyvää kaup­paa tai rav­in­to­laa ja Lep­pä­vaaras­sa tutk­i­taan Sel­l­on laa­jen­tamista radan yli.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Pysäköin­tipåaikoista ei todel­la ole pulaa. Vai tarkoi­tatko, että veron­mak­sajien pitäisi sub­ven­toi­da pysäköintiä?

    Keskus­tan voisi tehdä toisaal­ta viihty­isäm­mäk­si lisäämäl­lä käve­lykatu­ja mut­ta toisaal­ta kaupun­ki voisi sub­ven­toi­da parkkipaikko­ja. Se, että keskus­taan on help­po tul­la autol­la on myös autot­toman etu, sil­lä keskus­ta säi­lyy elin­voimaise­na. Esimerkik­si keskus­tatun­neli helpot­taisi autoilua mut­ta ei aiheut­taisi hait­taa joukkoli­iken­teelle tai jalankulk­i­joille. Useim­mat auton­o­mis­ta­jat eivät suos­tu tuke­maan keskus­taan ollenkaan kos­ka autol­la on niin vaikeaa tul­la sinne.

  46. j‑lu: Täl­lä het­kel­lä neliövuokra on päälle 30 euroa ja tästä on Kol­men sepän pat­saalle vielä pari kilometriä.
    Tässä kort­telis­sa on par­turi, Alepa, baari, kahvi­la x2, joitain erikois­li­ikkeitä ja sit­ten toimis­toik­si las­ket­tavia katu­ta­son tiloja.

    Keskus­tan parhaat liiketi­lat ovat hin­talu­okas­sa 150 €/m2, mut­ta hin­nat riip­pu­vat paljon mikro­ta­son sijain­nista. 30 €/m2 vuokrata­so etääm­mäl­lä, kuten esim. Kallios­sa tai Töölössä tarkoit­taa, että liiketi­la on paikallis­es­ti hyväl­lä sijain­nil­la eli poten­ti­aal­isia asi­akkai­ta kul­kee paljon vier­estä. Kiven­heiton päässä sivukadul­la liiketi­lan arvo voi olla paljon alhaisempi.
    Yleis­es­ti ottaen kaavoituk­ses­sa ei pitäisi keskit­tyä määräämään raken­nusten käyt­tö­tarkoi­tus­ta niin tiukasti, sen sijaan pitäisi kyl­lä etsiä keino­ja, miten uusista taloista saataisi­in yhtä jous­tavia kuin van­hat eli että niitä voidaan hel­posti muut­taa käyt­tö­tarkoituk­ses­ta toiseen.

  47. Helsin­gin keskus­tan ongel­ma on se, että sel­l­aisia liike­paikko­ja, joiden saavutet­tavu­us on hyvä myös kan­takaupun­gin ulkop­uolelta, on vähän. Kun bus­sit, junat ja metro tuo­vat ihmiset lähin­nä pelkästään rauta­tien­tori-kamp­pi ‑akselille, per­in­teiset keskus­tan osat kuten Kaup­pa­tori, Kaartinkaupun­ki ja Punavuori alka­vat olla lähiöih­misen kannal­ta käve­ly­matkan ulot­tumat­tomis­sa, varsinkin huonom­mal­la kelil­lä. Vai­h­to raitio­vaunuunkaan ei yleen­sä tuo ajal­lista hyö­tyä, kun ne matel­e­vat käve­ly­vauh­tia samoissa liiken­neval­ois­sa ja ruuhkissa muun liiken­teen seassa. Tämä voi olla se syy mik­si jotkut halu­a­vat vält­tämät­tä edelleen änkeä keskus­taan oma­l­la autollaan.

    Jos Helsin­gin keskus­tan kil­pailukykyä halu­taan oikeasti paran­taa, pitäisi luo­da nopei­ta heil­uril­in­jo­ja, jot­ka alka­vat kan­takaupun­gin ulkop­uolelta (so. lähiöistä), kulke­vat keskus­tan läpi ja päät­tyvät jon­nekin keskus­tan toiselle puolelle. Täl­laisil­la heil­uril­in­joil­la tun­tuu julki­nen liikenne toimi­van muis­sa Helsin­gin kokoi­sis­sa ja suurem­mis­sa kaupungeissa.

    Luon­te­vim­min hom­ma toimisi mielestäni pikaraitio­vaunulin­joil­la, jot­ka alit­taisi­vat ydinkeskus­tan ruuhka­paikat tunnelissa.

  48. Kivistö – lähiö vai kaupunki?

    Osmo Soin­in­vaara on blo­gis­saan arvostel­lut Van­taan Kivistöön raken­net­tavaa asuinaluet­ta lähiök­si ja ihme­tel­lyt, mik­si Kivistöön ei raken­neta oikeaa kaupunkia.

    Soini­vaara toteaa heti blo­gin­sa alus­sa, että ei ole kun­nol­la tutus­tunut Kivistön suun­nit­telu­un, vaan hänen arviointin­sa perus­tuu Helsin­gin Sanomis­sa (16.3. 2014) julka­istu­un havainnekuvaan. 

    Päin­vas­toin kuin Soin­in­vaara olet­taa, Kivistön keskus­tas­ta muo­dos­tuu vilkas kaupunkikeskus, ei lähiö. Kivistön keskus­tas­ta ei vält­tämät­tä tarvitse pois­tua viikkoon tai kuukau­teen, vaan siel­lä voi asua ja käy­dä töis­sä, koulus­sa, kau­pas­sa, kapakas­sa, kir­jas­tossa, bon­gaa­mas­sa liito-oravia, tapaa­mas­sa kavere­i­ta, kuntoilemassa…

    Kotikaupun­ki
    Koko Kivistön keskus­tan toteu­tus kestää uud­is­rak­en­tamisen suures­ta määrästä johtuen 15–20 vuot­ta. Alueelle tulee asun­torak­en­tamista 800 000 ker­rosneliötä, kaupunkikeskuk­seen 150 000 ker­rosneliötä ja työtilo­ja 100 000 ker­rosneliötä. Kivistön suu­ralueel­la arvioidaan asu­van 15 vuo­den kulut­tua run­saat 20 000 ihmistä. 

    Keskus­taan tul­laan rak­en­ta­maan hyvin eri­laisia, eri­hin­taisia, omis­tus­muodoltaan mon­en­laisia asun­to­ja eri­laisille ja eri elämän tilanteis­sa oleville ihmisille. Kivistössä voi asua tiivi­is­sä kau-punkiko­rt­telis­sa ase­man vier­essä tai kaupunkip­i­en­talos­sa puis­ton reunalla. 

    Kivistön keskus­taan sijoit­tuu uusi Aurinkokiv­en yksi­ty­isiä ja julk­isia palvelui­ta sisältävä palvelu-raken­nus, johon tulee mm. koulu, päiväkoti, neu­vola sekä musi­ikin ja kuvataiteen ope­tustilo­ja. Myöhem­min keskus­taan raken­netaan vielä 3 – 5 päiväkotia. 

    Ase­man viereen raken­net­ta­va kaupunkikeskus sisältää kaup­pakeskuk­sen hyper­mar­ketei­neen, erikoiskaup­paa, bus­siter­mi­naalin, asum­ista, yksi­ty­isiä ja julk­isia tilo­ja, kuten kir­jas­ton, nuori-soti­lan, mah­dol­lis­es­ti taide­museon ja ter­veyspalvelui­ta. Pääkatu­jen var­sille tulee kivi­jalka­k­er-roksi­in mm. pieniä myymälöitä, kahviloi­ta, ruokakaup­pa pysäköin­ti­taloon, palveluyri­tyk­siä, työ-tiloja.

    Kivistön ase­malle tulee tori­aukio, jon­ka reunalle kivi­jalka­k­er­roksi­in tulee mm. kahviloi­ta, ruo-kapaikko­ja, palvelui­ta, polkupyörä­parkke­ja junaan hyp­päävälle ja lev­ähdy­s­paikko­ja niitä tarvit-seville. Topaasi­aukio on kotikaupun­gin yhteinen olohuone.

    Taidekaupun­ki
    Kivistön raken­nusten yksi­tyisko­h­dat koos­t­u­vat monista muis­takin asioista kuin lisänurk­ista tai ulokkeista. Esimerkik­si raken­nusten sisäänkäyn­neistä voidaan tehdä kut­su­via, yksi­tyisko­hdil­la elävöitet­tyjä ja muo­dostaa näin jokaiselle raken­nuk­selle oma iden­ti­teet­ti, joka vas­taa paikan henkeä ja luo raken­nuk­sille käyntikortteja. 

    Kivistössä taide liitetään kaik­keen suun­nit­telu­un ja rak­en­tamiseen heti alus­ta alka­en. Keino­ja on monia, kuten värit, veis­tok­sel­lisu­us, 2020-luvun freskot, kadun kalus­teet ja kaupunki­valais­tus. Rak­en­ta­jat ovat sitoutuneet taiteen toteut­tamiseen palkkaa­mal­la arkkite­hti-taiteil­i­ja –työ­pare­ja jokaiseen hankkeeseen.

    Taidekivet korosta­vat korukivistä nimen­sä saanei­ta katu­ja katu­gal­ler­ian kera. Hulevesien hal-lin­nan myötä Kivistöön tulee viivy­tysaltai­ta, huleve­siuo­mia ja eri­laisia kiveyksiä.

    Kestävä kaupun­ki
    Kivistöä raken­netaan resurssivi­isaasti. Kau­ni­isti van­henevat raken­nuk­set ovat etusi­jal­la ver­rat-tuna muodin mukaiseen rak­en­tamiseen. Raken­nusten käyt­töikä­tavoite on yli 100 vuotta.

    Sodan jälkeisessä Suomes­sa, sotako­r­vausten rasit­ta­mal­la 1950 –luvul­la pystyt­ti­in toteut­ta­maan iätön­tä ja aja­ton­ta kaupunkia yksinker­taisen muo­toisil­la raken­nushah­moil­la. Mik­si siihen ei pystyt­täisi 2020-luvul­la? Nyt siihen on toiset, globaalit syyt eli ilmas­ton­muu­tok­sen torjunta. 

    Kivistön kaavoitus­pääl­likkö
    Lea Varpanen
    Van­taan kaupunkisuunnittelu

  49. Tim­oT:
    OS: “Asun­noista saa edullisem­pia, kun raken­nuk­sista on kar­sit­tu pois ylimääräisen kul­mat ja ulok­keet, siis yksityiskohdat.”
    Tästä ei kaavoit­ta­jan tarvitse välit­tää. Asun­non hin­nat määräy­tyy pelkästään kysyn­nän ja tar­jon­nan perus­teel­la. Betonilok­erikko mak­saa asun­non osta­jlle täs­mälleen saman ver­ran kuin tyylitalo.
    Gryn­derin kat­teesta tietysti kaik­ki kul­mat ja ulok­keet on poissa.

    Eipä ne kul­mat ja ulok­keet tee taloista yhtään sen tyy­likkäämpiä, nykyaikainen arkkite­htu­uri on täyn­nä esimerkke­jä tästä.

  50. Voi, voi Lea. Kuvaa­mas­tasi tek­stistä saa yhä voimakkaam­min sen kuvan, että lähiöhän siitä tulee. Per­in­teinen ostari on vain vähän muut­tanut muotoaan.

    “Sodan jälkeisessä Suomes­sa, sotako­r­vausten rasit­ta­mal­la 1950 –luvul­la pystyt­ti­in toteut­ta­maan iätön­tä ja aja­ton­ta kaupunkia yksinker­taisen muo­toisil­la raken­nushah­moil­la. Mik­si siihen ei pystyt­täisi 2020-luvul­la? Nyt siihen on toiset, globaalit syyt eli ilmas­ton­muu­tok­sen torjunta.”

    Miten kul­mat­tomat talot ja ilmas­ton­muu­tos liit­tyvät toisiinsa?

  51. rfarm: Eipä ne kul­mat ja ulok­keet tee taloista yhtään sen tyy­likkäämpiä, nykyaikainen arkkite­htu­uri on täyn­nä esimerkke­jä tästä.

    Tosi­aan tun­tuu ole­van val­lal­la talot, jot­ka muis­tut­ta­vat enem­män abstrak­tia taidet­ta kuin miel­lyt­tävät silmää.

  52. Lea Varpa­nen: Kivistö – lähiö vai kaupunki?Osmo Soin­in­vaara on blo­gis­saan arvostel­lut Van­taan Kivistöön raken­net­tavaa asuinaluet­ta lähiök­si ja ihme­tel­lyt, mik­si Kivistöön ei raken­neta oikeaa kaupunkia.Soinivaara toteaa heti blo­gin­sa alus­sa, että ei ole kun­nol­la tutus­tunut Kivistön suun­nit­telu­un, vaan hänen arviointin­sa perus­tuu Helsin­gin Sanomis­sa (16.3. 2014) julka­istu­un havain­neku­vaan. Päin­vas­toin kuin Soin­in­vaara olet­taa, Kivistön keskus­tas­ta muo­dos­tuu vilkas kaupunkikeskus, ei lähiö. Kivistön keskus­tas­ta ei vält­tämät­tä tarvitse pois­tua viikkoon tai kuukau­teen, vaan siel­lä voi asua ja käy­dä töis­sä, koulus­sa, kau­pas­sa, kapakas­sa, kir­jas­tossa, bon­gaa­mas­sa liito-oravia, tapaa­mas­sa kavere­i­ta, kuntoilemassa…KotikaupunkiKoko Kivistön keskus­tan toteu­tus kestää uud­is­rak­en­tamisen suures­ta määrästä johtuen 15–20 vuot­ta. Alueelle tulee asun­torak­en­tamista 800 000 ker­rosneliötä, kaupunkikeskuk­seen 150 000 ker­rosneliötä ja työtilo­ja 100 000 ker­rosneliötä. Kivistön suu­ralueel­la arvioidaan asu­van 15 vuo­den kulut­tua run­saat 20 000 ihmistä. Keskus­taan tul­laan rak­en­ta­maan hyvin eri­laisia, eri­hin­taisia, omis­tus­muodoltaan mon­en­laisia asun­to­ja eri­laisille ja eri elämän tilanteis­sa oleville ihmisille. Kivistössä voi asua tiivi­is­sä kau-punkiko­rt­telis­sa ase­man vier­essä tai kaupunkip­i­en­talos­sa puis­ton reunal­la. Kivistön keskus­taan sijoit­tuu uusi Aurinkokiv­en yksi­ty­isiä ja julk­isia palvelui­ta sisältävä palvelu-raken­nus, johon tulee mm. koulu, päiväkoti, neu­vola sekä musi­ikin ja kuvataiteen ope­tustilo­ja. Myöhem­min keskus­taan raken­netaan vielä 3 – 5 päiväko­tia. Ase­man viereen raken­net­ta­va kaupunkikeskus sisältää kaup­pakeskuk­sen hyper­mar­ketei­neen, erikoiskaup­paa, bus­siter­mi­naalin, asum­ista, yksi­ty­isiä ja julk­isia tilo­ja, kuten kir­jas­ton, nuori-soti­lan, mah­dol­lis­es­ti taide­museon ja ter­veyspalvelui­ta. Pääkatu­jen var­sille tulee kivi­jalka­k­er-roksi­in mm. pieniä myymälöitä, kahviloi­ta, ruokakaup­pa pysäköin­ti­taloon, palveluyri­tyk­siä, työ-tiloja.Kivistön ase­malle tulee tori­aukio, jon­ka reunalle kivi­jalka­k­er­roksi­in tulee mm. kahviloi­ta, ruo-kapaikko­ja, palvelui­ta, polkupyörä­parkke­ja junaan hyp­päävälle ja lev­ähdy­s­paikko­ja niitä tarvit-seville. Topaasi­aukio on kotikaupun­gin yhteinen olohuone.TaidekaupunkiKivistön raken­nusten yksi­tyisko­h­dat koos­t­u­vat monista muis­takin asioista kuin lisänurk­ista tai ulokkeista. Esimerkik­si raken­nusten sisäänkäyn­neistä voidaan tehdä kut­su­via, yksi­tyisko­hdil­la elävöitet­tyjä ja muo­dostaa näin jokaiselle raken­nuk­selle oma iden­ti­teet­ti, joka vas­taa paikan henkeä ja luo raken­nuk­sille käyn­tiko­rt­te­ja. Kivistössä taide liitetään kaik­keen suun­nit­telu­un ja rak­en­tamiseen heti alus­ta alka­en. Keino­ja on monia, kuten värit, veis­tok­sel­lisu­us, 2020-luvun freskot, kadun kalus­teet ja kaupunki­valais­tus. Rak­en­ta­jat ovat sitoutuneet taiteen toteut­tamiseen palkkaa­mal­la arkkite­hti-taiteil­i­ja –työ­pare­ja jokaiseen hankkeeseen.Taidekivet korosta­vat korukivistä nimen­sä saanei­ta katu­ja katu­gal­ler­ian kera. Hulevesien hal-lin­nan myötä Kivistöön tulee viivy­tysaltai­ta, huleve­siuo­mia ja eri­laisia kiveyksiä.Kestävä kaupunkiKivistöä raken­netaan resurssivi­isaasti. Kau­ni­isti van­henevat raken­nuk­set ovat etusi­jal­la ver­rat-tuna muodin mukaiseen rak­en­tamiseen. Raken­nusten käyt­töikä­tavoite on yli 100 vuotta.Sodan jälkeisessä Suomes­sa, sotako­r­vausten rasit­ta­mal­la 1950 –luvul­la pystyt­ti­in toteut­ta­maan iätön­tä ja aja­ton­ta kaupunkia yksinker­taisen muo­toisil­la raken­nushah­moil­la. Mik­si siihen ei pystyt­täisi 2020-luvul­la? Nyt siihen on toiset, globaalit syyt eli ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta. Kivistön kaavoitus­pääl­likköLea Varpa­nen­Van­taan kaupunkisuunnittelu

    Ter­ve,

    Van­hana van­taalaise­na: nakisi­pa vain!

    t. Mikko

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin paras tori on Alek­si, mut­ta koh­ta se on Keskuskatu. Tsaari suun­nit­teli liian suuria tore­ja, tuol­lainen 50×50 metriä riit­tää hyvin. 

    Ital­ialainen piaz­za voi olla viehät­tävä vieläkin pienem­pänä, kyl­lä 20x20 metriäkin riit­tää teras­si­in. Mut­ta eri tor­eil­la on eri funk­tiot, kai niitä paraatilu­okan tore­jakin pitää kaupungis­sa pari olla.

  54. Lea Varpa­nen:

    Päin­vas­toin kuin Soin­in­vaara olet­taa, Kivistön keskus­tas­ta muo­dos­tuu vilkas kaupunkikeskus, ei lähiö. 

    Hienoa, että tek­i­jät usko­vat asi­aansa! Valitet­tavasti vain taitaa olla niin, että ovat ennenkin uskoneet ja lähiötä on silti syntynyt. 

    Lep­pä­vaaraa keskustelus­sa jo sivut­ti­inkin, mitä piti tul­la ja mitä lop­ul­ta tuli. Sik­si tämäkään suun­nitel­ma ei vaku­u­ta: se ei vaiku­ta isoa metrolähiötä kum­mem­mal­ta paper­il­la ja vaikea uskoa, että lop­putu­los olisi yhtään kaupunki­maisem­pi sen jäl­keen kun gryn­der­it ja kiin­teistöke­hit­täjät ovat sanoneet sanansa.

    Toiv­otaan paras­ta ja pelätään sitä mitä ollaan yleen­sä saatu! Kyl­lähän sitä reilun puolen vuo­sisadan tauon jäl­keen soisi näkevän uut­ta kaupunkia pk-seudul­la. Helsin­ki rys­sii parhail­laan sata­mat ja näyt­tää suun­nitelmien mukaan mokaa­van pahasti myös Pasi­lan kanssa. Urban­istien kat­seet kohdis­tu­vat Espoon ja Van­taan rak­en­teil­la ole­vien raskas­raitei­den varsille.

  55. Lea Varpa­nen:
    Kivistö – lähiö vai kaupunki?

    Osmo Soin­in­vaara on blo­gis­saan arvostel­lut Van­taan Kivistöön raken­net­tavaa asuinaluet­ta lähiök­si ja ihme­tel­lyt, mik­si Kivistöön ei raken­neta oikeaa kaupunkia.

    Soini­vaara toteaa heti blo­gin­sa alus­sa, että ei ole kun­nol­la tutus­tunut Kivistön suun­nit­telu­un, vaan hänen arviointin­sa perus­tuu Helsin­gin Sanomis­sa (16.3. 2014) julka­istu­un havainnekuvaan. 

    Päin­vas­toin kuin Soin­in­vaara olet­taa, Kivistön keskus­tas­ta muo­dos­tuu vilkas kaupunkikeskus, ei lähiö. Kivistön keskus­tas­ta ei vält­tämät­tä tarvitse pois­tua viikkoon tai kuukau­teen, vaan siel­lä voi asua ja käy­dä töis­sä, koulus­sa, kau­pas­sa, kapakas­sa, kir­jas­tossa, bon­gaa­mas­sa liito-oravia, tapaa­mas­sa kavere­i­ta, kuntoilemassa…

    Kotikaupun­ki
    Koko Kivistön keskus­tan toteu­tus kestää uud­is­rak­en­tamisen suures­ta määrästä johtuen 15–20 vuot­ta. Alueelle tulee asun­torak­en­tamista 800 000 ker­rosneliötä, kaupunkikeskuk­seen 150 000 ker­rosneliötä ja työtilo­ja 100 000 kerrosneliötä.Kivistön suu­ralueel­la arvioidaan asu­van 15 vuo­den kulut­tua run­saat 20 000 ihmistä. 

    Keskus­taan tul­laan rak­en­ta­maan hyvin eri­laisia, eri­hin­taisia, omis­tus­muodoltaan mon­en­laisia asun­to­ja eri­laisille ja eri elämän tilanteis­sa oleville ihmisille. Kivistössä voi asua tiivi­is­sä kau-punkiko­rt­telis­sa ase­man vier­essä tai kaupunkip­i­en­talos­sa puis­ton reunalla. 

    Kivistön keskus­taan sijoit­tuu uusi Aurinkokiv­en yksi­ty­isiä ja julk­isia palvelui­ta sisältävä palvelu-raken­nus, johon tulee mm. koulu, päiväkoti, neu­volasekä musi­ikin jaku­vataiteen opetustiloja.Myöhemmin keskus­taan raken­netaan vielä 3 – 5 päiväkotia. 

    Ase­man viereen raken­net­ta­va kaupunkikeskus sisältää kaup­pakeskuk­sen hyper­mar­ketei­neen, erikoiskaup­paa, bus­siter­mi­naalin, asum­ista, yksi­ty­isiä­ja julk­isia tilo­ja, kuten kir­jas­ton, nuori-soti­lan, mah­dol­lis­es­ti taide­museon ja ter­veyspalvelui­ta. Pääkatu­jen var­sille tulee kivi­jalka­k­er-roksi­in mm. pieniä myymälöitä, kahviloi­ta, ruokakaup­pa pysäköin­ti­taloon, palveluyri­tyk­siä, työ-tiloja.

    Kivistön ase­malle tulee tori­aukio, jon­ka reunalle kivi­jalka­k­er­roksi­in tulee mm. kahviloi­ta, ruo-kapaikko­ja, palvelui­ta, polkupyörä­parkke­ja junaan hyp­päävälle ja lev­ähdy­s­paikko­ja niitä tarvit-seville. Topaasi­aukio on kotikaupun­gin yhteinen olohuone.

    Taidekaupun­ki
    Kivistön raken­nusten yksi­tyisko­h­dat koos­t­u­vat monista muis­takin asioista kuin lisänurk­ista tai ulokkeista. Esimerkik­si raken­nusten sisäänkäyn­neistä voidaan tehdä kut­su­via, yksi­tyisko­hdil­la elävöitet­tyjä ja muo­dostaa näin jokaiselle raken­nuk­selle oma iden­ti­teet­ti, joka vas­taa paikan henkeä ja luo raken­nuk­sille käyntikortteja. 

    Kivistössä taide liitetään kaik­keen suun­nit­telu­un ja rak­en­tamiseen heti alus­ta alka­en. Keino­ja on monia, kuten värit, veis­tok­sel­lisu­us, 2020-luvun freskot, kadun kalus­teet ja kaupunki­valais­tus. Rak­en­ta­jat ovat sitoutuneet taiteen toteut­tamiseen palkkaa­mal­la arkkite­hti-taiteil­i­ja –työ­pare­ja jokaiseen hankkeeseen.

    Taidekivet korosta­vat korukivistä nimen­sä saanei­ta katu­ja katu­gal­ler­ian kera.Hulevesien hal-lin­nan myötä Kivistöön tulee viivy­tysaltai­ta, huleve­siuo­mia ja eri­laisia kiveyksiä.

    Kestävä kaupun­ki
    Kivistöä raken­netaan resurssivi­isaasti. Kau­ni­isti van­henevat raken­nuk­set ovat etusi­jal­la ver­rat-tuna muodin mukaiseen rak­en­tamiseen. Raken­nusten käyt­töikä­tavoite on yli 100 vuotta.

    Sodan jälkeisessä Suomes­sa, sotako­r­vausten rasit­ta­mal­la 1950 –luvul­la pystyt­ti­in toteut­ta­maan iätön­tä ja aja­ton­ta kaupunkia yksinker­taisen muo­toisil­la raken­nushah­moil­la. Mik­si siihen ei pystyt­täisi 2020-luvul­la? Nyt siihen on toiset, globaalit syyt eli ilmas­ton­muu­tok­sen torjunta. 

    Kivistön kaavoitus­pääl­likkö
    Lea Varpanen
    Van­taan kaupunkisuunnittelu

    Kuvauk­sesi sopii pitkälti esimerkik­si Vuosaa­reen. Vuosaari on kuitenkin selvä lähiö.

  56. Anna-Liisa:
    Olin 70-luvul­la iäkkään äiti­ni seu­raneit­inä kylpylä­matkalla Romaniassa…Selvisin kuitenkin kylään asti, joka oli suo­ma­laiseen silmään tiivis kaupun­ki: muu­ta­ma kiv­i­ta­lo vieri vier­essä, kivetyt kadut. Muu­ta­ma kahvi­la ja joku kau­pan oloinen…

    …suo­ma­lainen maalais­maise­ma: maatilo­jen pääraken­nuk­sia kilo­me­trien päässä toisistaan…

    …Tästä juon­taa suo­ma­lainen yhdyskun­ta­su­un­nit­telu juurensa…

    Olet peri­aat­teessa oike­as­sa, mut­ta kan­nat­taa huo­ma­ta, että Län­si-Suomes­sa kylät oli­vat aikaisem­min tiivi­itä kokon­aisuuk­sia kuten muual­lakin Euroopas­sa. Vas­ta 1757 val­tiopäivil­lä tehty päätös iso­jaos­ta, rikkoi län­si-suo­ma­laiset kyläyhteisöt.

    Kyläy­hteisö­jen rikkou­tu­mista edesaut­toi suo­ma­lainen tapa rak­en­taa hirrestä. Kun pel­lot oli jaet­tu uud­estaan, oli näp­päräm­pää siirtää talo ja piharaken­nuk­set sekä niihin liit­tyneet aidat keskelle uut­ta tilus­ta, kuin kulkea päivit­täin pitk­iä matko­ja tiluksille.

    Pitäisin silti iso­jakoa suurem­pana ongel­mana her­ra Jean­neret-Gris’n ideoiden apinoimista ain­oak­si esiku­vak­si sotien jäl­keen. Kaverin aiheut­ta­ma vahinko Suomes­sa on kohtu­ullisen suuri ja vaikeasti kor­jat­ta­va. Ei osa­ta enää kaavoit­taa kaupunkia. Osmon esimerkkien (Kivistö ja Lep­pä­vaara) lisäk­si samaan epäon­nis­tu­mis­ten sar­jaan voi lisätä lukuisia Helsin­gin lähiöitä, kuten Viikin ja Arabianrannan.

  57. Kalle: Osmon esimerkkien (Kivistö ja Lep­pä­vaara) lisäk­si samaan epäon­nis­tu­mis­ten sar­jaan voi lisätä lukuisia Helsin­gin lähiöitä, kuten Viikin ja Arabianrannan. 

    Jos Ara­bi­an­ran­ta olisi Viikissä se olisi ihan okei esikaupunkialue. Nyt se on hukat­tu mah­dol­lisu­us. Aivan kuten jo maini­tut sata­mat ja tule­va pasilakin.

  58. Lea Varpa­nen:
    Kivistö – lähiö vai kaupunki?

    Osmo Soin­in­vaara on blo­gis­saan arvostel­lut Van­taan Kivistöön raken­net­tavaa asuinaluet­ta lähiök­si ja ihme­tel­lyt, mik­si Kivistöön ei raken­neta oikeaa kaupunkia.

    Keskus­taan tul­laan rak­en­ta­maan hyvin eri­laisia, eri­hin­taisia, omis­tus­muodoltaan mon­en­laisia asun­to­ja eri­laisille ja eri elämän tilanteis­sa oleville ihmisille. Kivistössä voi asua tiivi­is­sä kaupunkiko­rt­telis­sa ase­man vier­essä tai kaupunkip­i­en­talos­sa puis­ton reunalla.

    Kestävä kaupunki
    Kivistöä raken­netaan resurssivi­isaasti. Kau­ni­isti van­henevat raken­nuk­set ovat etusi­jal­la ver­rat­tuna muodin mukaiseen rak­en­tamiseen. Raken­nusten käyt­töikä­tavoite on yli 100 vuotta.

    Sodan jälkeisessä Suomes­sa, sotako­r­vausten rasit­ta­mal­la 1950 –luvul­la pystyt­ti­in toteut­ta­maan iätön­tä ja aja­ton­ta kaupunkia yksinker­taisen muo­toisil­la raken­nushah­moil­la. Mik­si siihen ei pystyt­täisi 2020-luvul­la? Nyt siihen on toiset, globaalit syyt eli ilmas­ton­muu­tok­sen torjunta.

    Kuu­lostaa hyvältä (muil­takin osin). 

    Kaupunki­in voi ja pitääkin mielestäni kuu­lua mon­en­laisia asum­isym­päristöjä. Osalle meistä ovat tärkeitä torit, toisille puis­tot. Lähilu­on­nos­ta on myös san­gen moni innoissaan. 

    Kaik­ki eivät tykkää kat­sel­la ikkunois­taan pääosin naa­pu­ri­talon seinää, varsinkaan liian läheltä, tai syvien katukuilu­jen poh­jal­la. Ympäristöään hal­lit­se­vat tor­nit voivat olla nekin ahdis­ta­van oloisia. 

    Nuo edel­lä­maini­tut hai­tat voivat olla seu­raus­ta ylen­palt­tis­es­ta tiivistysin­nos­ta tai liias­ta mahtipon­tisu­ud­es­ta. Tasa-arvoinen asum­i­nenkin toteu­tuu nähdäk­seni parem­min sil­loin, kun raken­nusko­rkeudet ovat maltil­lisia ja luon­non­va­l­oa ja muu­takin kuin seinä­maise­maa riit­tää pohjakerroksiinkin.

  59. Niin iso­jako tun­tuu kovin kaukaa haetul­ta tässä yhtey­dessä. Lisäk­si se merk­it­si aikanaan edis­tys­tä, eikä vält­tämät­tä hajoit­tanut kylärakennetta. 

    Niin kyl­lä suo­ma­lainen arkkite­htu­uri on kai uskonut Le Cor­busieri­in ja funk­tion­al­is­mi­in aika paljon todel­la. Alvar Aal­lon per­in­tö on vah­vaa. Mut­ta en tiedä syn­tyykö mie­lenki­in­toista kaupunkia liial­la suun­nit­telul­la, pikem­minkin syn­tyy keskinker­taista. Myös jonkin­lainen rohkeus ja ehkä suuri raha puut­tuu täältä. Sik­si Helsin­gin uudet raken­nuk­setkin kuten Musi­ikki­ta­lo ovat melko keskinker­taisia, mut­ta ei huonoa. Suo­ma­lainen vaa­ti­mat­to­muus kai taustalla.

  60. Kalle: Ei osa­ta enää kaavoit­taa kaupunkia. Osmon esimerkkien (Kivistö ja Leppävaara) 

    Vielä ihmtet­te­len, kenen näkökul­mas­ta Lep­pä­vaara on epäon­nis­tunut? Toki niin voi ajatel­la, jos vas­tus­taa kat­e­goris­es­ti kaikkia kau­pan keskit­tymiä. Suomes­sa ei kuitenkaan tai­da olla mon­taa kaup­pakeskus­ta, johon yhtä moni tulee julkisilla/jalan/pyörällä kuin Lep­pä­vaaran Sello.

    Toki kivi­jalka­kau­pat ovat viehät­täviä ja kan­natet­tavia, mut­ta halu­aisin nähdä sen yli 15 000 asukkaan uuden asuinkeskit­tymän, jos­sa kaik­ki palve­lut nojau­tu­vat pieni­in kivijalkakauppoihin. 

    Väestö myös ikään­tyy ja moni van­hempi ihmi­nen arvostaa läheltä hel­posti saatavia monipuolisia palvelu­ja (kuten Lep­pä­vaaras­sa, jos­sa kaup­pakeskuk­seen ei ole lähdet­tävä autol­la). Tun­nen use­am­man Lep­pä­vaaraan muut­ta­neen autot­toman eläkel­läisen, jolle muut­tope­ruste on nimeno­maan ollut tuo eli kaik­ki palve­lut hel­posti ja tur­val­lis­es­ti läheltä.

  61. IsoH: Vielä ihmtet­te­len, kenen näkökul­mas­ta Lep­pä­vaara on epäon­nis­tunut? Toki niin voi ajatel­la, jos vas­tus­taa kat­e­goris­es­ti kaikkia kau­pan keskittymiä. 

    Suosit­te­len matkaa Vaasaan. Kylän keskus­ta ei var­masti ole tar­jonnal­taan paljon häävimpi kuin esimerkik­si Lep­pä­vaara, mut­ta torin ympäristö tun­tuu muu­ta­man kort­telin päähän ihan kaupungilta! Ruu­tukaa­va, umpiko­rt­telei­ta, muu­ta­ma bule­var­di ja rautatiease­ma kylän keskus­tas­sa, mut­ta silti torin laidoil­ta löy­tyy kak­sikin kaup­pakeskus­ta ja lisäk­si City­mar­ket. Kau­pan suuret yksiköt kesku­tas­sa eivät kuitenkaan ole mitään lasi/peltihalleja tai vas­taavia kehätei­den var­sil­ta tut­tu­ja rumia ja lev­ei­den asfalt­tiväylien eristämiä pytinke­jä, vaan ne sijait­se­vat ihan nor­maalin näköi­sis­sä ker­rostalois­sa ja niihin käy­dään sisään katu­ta­sos­ta. Vrt. Sel­lo, Jum­bo, Itis tai enem­män vas­taa­vana esimerkkinä Ruo­ho­lah­den kaup­pakeskus. Fy fan!

    Vaasa on viihty­isä kaupun­ki nuoren ihmisen elää ja olla ilman autoa, palve­lut rautakaup­paa myöten löy­tyvät käve­ly­matkan sisältä kaupunkialueelta. Näitä vaa­so­ja, pienehköjä kaupunki­maisia kaupunke­ja, voi tietysti olla maakun­nas­sa enem­mänkin, mut­ta en tunne hyvin kuin Vaasan, sik­si otin sen esimerkiksi.

    En panisi pahak­seni, jos Kivistöön raken­net­taisi­in lep­pä­vaara­maisen metrolähiön sijaan Vaasa. Ei voi olla liian vaikeaa, kun se on ker­ran jo tehty ja kopioitavissa.

  62. Kvikaupun­gin kas­vat­ti: Kaupunki­in voi ja pitääkin mielestäni kuu­lua mon­en­laisia asum­isym­päristöjä. Osalle meistä ovat tärkeitä torit, toisille puis­tot. Lähilu­on­nos­ta on myös san­gen moni innoissaan.
    Kaik­ki eivät tykkää kat­sel­la ikkunois­taan pääosin naa­pu­ri­talon seinää, varsinkaan liian läheltä, tai syvien katukuilu­jen poh­jal­la. Ympäristöään hal­lit­se­vat tor­nit voivat olla nekin ahdis­ta­van oloisia.
    Nuo edel­lä­maini­tut hai­tat voivat olla seu­raus­ta ylen­palt­tis­es­ta tiivistysin­nos­ta tai liias­ta mahtipon­tisu­ud­es­ta. Tasa-arvoinen asum­i­nenkin toteu­tuu nähdäk­seni parem­min sil­loin, kun raken­nusko­rkeudet ovat maltil­lisia ja luon­non­va­l­oa ja muu­takin kuin seinä­maise­maa riit­tää pohjakerroksiinkin.

    Ehkä näinkin, mut­ta kuten täl­lä pal­stal­la on jo miljoon­aan ker­taan san­ot­tu, niin ain­oa asuinympäristö mitä tulee on lähiö. Uut­ta umpiko­rt­te­likaupunkia ei ole tul­lut sotien jäl­keen. Ehkä joskus olisi senkin vuoro.

    Aika har­va on näil­lä lev­eysasteil­la innois­saan korkeas­ta rak­en­tamis­es­ta, kos­ka se tarkoit­taa usein sitä, että pytinkien “pitää” olla har­vas­sa. Kuusik­er­roksi­nen umpiko­rt­teli kel­paisi aika monelle.

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Juuri kaavoitet­ti­in Som­pasaa­reen umpikorttelia. 

    Liiken­teelle on varat­tu Kalasa­ta­mas­sa niin paljon tilaa, että aika yhden­tekevää mitä niihin kort­telei­hin on kaavoitet­tu. Kalasa­ta­man aluete­hokku­us taitaa olla noin puo­let Hämeen­tien itäpuolisen kan­takaupun­gin aluete­hokku­ud­es­ta. Kun siihen lisätään nyky­isi­in suurem­pi­in ase­makaavoihin pakol­lise­na kuu­lu­va jät­tios­toskeskus, niin pystyn hyvin kuvit­tele­maan, kuin­ka eloisia alueen kadut tule­vat ole­maan ja kuin­ka poikkikatu­jenkin liiketi­lat menevät hel­posti vuokraksi.

    Srv kiit­tää!

  64. Myös Ker­a­van keskus­ta on pikkukaupunki­mainen ja selvästi viihty­isämpi kuin esimerkik­si Itäkeskus. Käve­lykatu on pidem­pi kuin Alek­san­terinkadun käve­lyosu­us, ja muutet­tu käve­lykaduk­si jo 1980-luvul­la. Molem­min puolin on kaup­po­ja ja lisäk­si kaupung­in­ta­lo eri viras­toi­neen. Pris­ma on käve­lykadun var­rel­la niin kuin mikä tahansa muukin kaup­pa, tosin sen raken­nus on kyl­lä ruma. Noin puo­livälistä käve­lykat­ua menee katu. Käve­lykadun ja tämän kadun risteyk­sessä on bus­sipysäk­it, joiden kaut­ta läh­es kaik­ki bus­sit kulke­vat. Lähim­mälle moot­tori­tielle on matkaa melkein kak­si kilometriä.

  65. Janne: Ehkä näinkin, mut­ta kuten täl­lä pal­stal­la on jo miljoon­aan ker­taan san­ot­tu, niin ain­oa asuinympäristö mitä tulee on lähiö. Uut­ta umpiko­rt­te­likaupunkia ei ole tul­lut sotien jäl­keen. Ehkä joskus olisi senkin vuoro.

    Aika har­va on näil­lä lev­eysasteil­la innois­saan korkeas­ta rak­en­tamis­es­ta, kos­ka se tarkoit­taa usein sitä, että pytinkien “pitää” olla har­vas­sa. Kuusik­er­roksi­nen umpiko­rt­teli kel­paisi aika monelle. 

    Niin kel­paisi, mut­ta kun sel­l­aista ei koke­muk­seni perus­teel­la juurikaan osa­ta (tai KSL:n ohjauk­sel­la?) kun­nol­la riit­tävän viihty­isäk­si suun­nitel­la (määrätä?). Eikö KSV:lla tai KSL:lla ole riit­tävästi puhtia?

    1. On tul­lut paljon kaavoitus­ta sitovia norme­ja, jot­ka pakot­ta­vat kaavoit­ta­maan lähiöitä kan­takaupunki­inkin. Parkki­nor­mi on pahin, mut­ta on Töölössä ja Punavuores­sa paljon muu­takin, joil­ta iohm­siää pitää varjella.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    On tul­lut paljon kaavoitus­ta sitovia norme­ja, jot­ka pakot­ta­vat kaavoit­ta­maan lähiöitä kan­takaupunki­inkin. Parkki­nor­mi on pahin, mut­ta on Töölössä ja Punavuores­sa paljon muu­takin, joil­ta iohm­siää pitää varjella. 

    Nor­mit ovat poli­itikko­jen päätök­siä, joten niiden suh­teen voi päät­tää myös toisin. Se ei tietenkään auta juuri nyt, Kalasa­ta­mas­sa ja Jätkäsaa­res­sa, mut­ta kaikkien tuik­itärkei­den kun­tali­itos- ja sotepu­uhastelu­jen lomas­sa Vihreät voisi­vat yrit­tää saa­da aikaan myös jotain, joka vaikut­taisi elin­pi­iri­imme konkreet­tis­es­ti ja pitkälle tule­vaisu­u­teen. Toisin kuin pöhöt­tyneen hallinnon uudelleenorganisointi…

    Mitä taas tulee tähän yseno­maiseen tapauk­seen, eli Kalasa­ta­maan, niin parkki­normista on mah­dol­lista lais­taa, kos­ka metroase­ma. Ongel­mak­si jää lähin­nä liiken­teen viemä tila ja puis­tot. Molem­pia on Kalasa­ta­mas­sa liikaa. Pyöräkaisto­ja on piir­ret­ty läh­es joka kadulle ja pienem­pi­en viher­aluei­den sekä reilun kokois­t­en sisäpi­ho­jen lisäk­si suo­raan metroase­man eteläpuolelta alkaa nerokkaasti neljän kort­telin kokoinen puis­toalue. Ratkaisu nou­dat­taa kyl­lä hyvin helsinkiläisiä per­in­teitä: pitäjän keskeisin joukkoli­iken­teen sol­muko­h­ta on ympäröi­ty tor­ein, aukioin ja puis­toin, Hakaniemessä metroase­man yläpuolel­la on neljän hehtaarin muku­lakivipel­to ja Kulosaares­ta itään metroasemien ympärys­tät ovat moot­tori­ti­etä, jät­tö­maa­ta ja peltihalleja.

    1. Vihreät ovat totis­es­ti yrit­täneet muut­taa näitä kaavoitus­ta säätele­viä norme­ja, sekä autopaikko­ja että sitä, kuin­ka lähelle kat­ua saa rakentaa.

  67. .

    En panisi pahak­seni, jos Kivistöön raken­net­taisi­in lep­pä­vaara­maisen metrolähiön sijaan Vaasa. Ei voi olla liian vaikeaa, kun se on ker­ran jo tehty ja kopioitavissa.

    Vaasa on omas­takin mielestäni pääosin viehät­tävä, ja ide­al­isti var­maan voi ajatel­la, että satavuo­tiset per­in­teet omaa­va kaupun­ki voidaan kopi­oi­da Van­taalaiselle pel­lolle lyhyessä ajas­sa raken­net­tavalle alueelle. Toki parhaista paloista pitää ottaa mallia. 

    Vaasas­sa iso City­mar­ket ‑keskus sijait­see kol­men kilo­metrin päässä kaupungista tien var­res­sa, onko se sit­ten parem­pi ratkaisu, en tiedä.

    Hiukan ihmette­len, että ensin kaup­pakeskuk­set oli­vat pahas­ta, kun niihin oli pakko men­nä kehätielle tai kaukaiselle pel­lon­laidalle autol­la. Nyt, kun sijan­ti on saatu osas­sa kaup­pakeskuk­sia hyväk­si asu­tuk­sen lähelle, niin sekään ei tun­nu kel­paa­van. Kan­nat­taa kysyä myös niiden lähel­lä asu­vien eläkel­läis­ten tai lap­siper­hei­den mielipi­det­tä, jot­ka arvosta­vat mod­erne­ja, hel­posti saatavil­la ole­via palveluja.

    Itse olen sen ver­ran ide­al­isti, että kaup­pakeskus ja viihty­isän pienet torit ja palve­lut sopi­vat samaan kaupunkiku­vaan. Edelleenkään en ymmär­rä Lep­pä­vaaran mol­laa­jia. Parem­pikin toki voisi olla, mut­ta voisi ja kan­nat­taisi monista yksi­tyisko­hdista vastapain­ok­si antaa kiitosta.

    1. Edelleenkään en ymmär­rä Lep­pä­vaaran mol­laa­jia. Parem­pikin toki voisi olla, mut­ta voisi ja kan­nat­taisi monista yksi­tyisko­hdista vastapain­ok­si antaa kiitosta.

      Ver­taa nyt vaik­ka Sel­l­oa kaupunkiku­vas­sa Stock­man­ni­in. Jotenkin Stoc­ka istuu ympäristöön­sä paremmin.

  68. Janne:
    Voi, voi Lea. Kuvaa­mas­tasi tek­stistä saa yhä voimakkaam­min sen kuvan, että lähiöhän siitä tulee. Per­in­teinen ostari on vain vähän muut­tanut muotoaan.

    “Sodan jälkeisessä Suomes­sa, sotako­r­vausten rasit­ta­mal­la 1950 –luvul­la pystyt­ti­in toteut­ta­maan iätön­tä ja aja­ton­ta kaupunkia yksinker­taisen muo­toisil­la raken­nushah­moil­la. Mik­si siihen ei pystyt­täisi 2020-luvul­la? Nyt siihen on toiset, globaalit syyt eli ilmas­ton­muu­tok­sen torjunta.”

    Miten kul­mat­tomat talot ja ilmas­ton­muu­tos liit­tyvät toisiinsa?

    Katos kun ilmas­ton­muu­tos pysähtyy kun van­taalaiseen lähiöön raken­netaan talo joka on siisti neliö… LOL.. How mow Can You Go?

  69. Osmo Soin­in­vaara: Ver­taa nyt vaik­ka Sel­l­oa kaupunkiku­vas­sa Stock­man­ni­in. Jotenkin Stoc­ka istuu ympäristöön­sä paremmin.

    Var­maankin tarkoi­tus on ver­ra­ta Helsin­gin keskus­tan stokkaa, eikä Itik­sen tai Van­taan Jum­bon Stokkia. Lep­pä­vaaraan Stock­man olisi var­masti mielel­lään otet­tu, mut­ta Tapi­olan stok­ka taitaa olla liian lähellä.

    Ei Sel­lo mikään suuri arkkite­htoni­nen ihme ole, mut­ta kuvit­telin yleisen kaupunki­rak­en­teen, joukkoli­iken­ney­hteyk­sien, palvelu­iden ja työ­paikko­jen läheisyy­den ole­van tärkeämpi asia kaupungi­nosan “onnis­tuneisu­ut­ta” pun­nit­taes­sa kuin kaup­pakeskuk­sen ulkonäkö. Pohjois-Lep­pä­vaaran puolelta muuten löy­tyy niitä käve­lyrait­te­ja sekä pieniä tore­ja ja kivi­jalka­kaup­po­ja. Valitet­tavasti ajoit­tain myös turhan paljon laita­puolen kulk­i­joi­ta toria miehittämässä.

    1. Jos kaup­pakeskuk­sen tehtävänä on vain jael­la tavaroi­ta mak­sua vas­taan, ja sit­ten mah­dol­lisim­man nopeasti pois, sen ei tarvit­sekaan näyt­tää kum­moi­selta. Jos tarkoi­tus on tehdä viihty­isää kaupunki­ti­laa, ulkonäöl­lä on merkitystä.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kaup­pakeskuk­sen tehtävänä on vain jael­la tavaroi­ta mak­sua vas­taan, ja sit­ten mah­dol­lisim­man nopeasti pois, sen ei tarvit­sekaan näyt­tää kum­moi­selta. Jos tarkoi­tus on tehdä viihty­isää kaupunki­ti­laa, ulkonäöl­lä on merkitystä.

    Käythän kuitenkin tutus­tu­mas­sa Espoon Sel­l­on kir­jas­toon, todel­liseen ihmis­ten kohtau­s­paikkaan, joka melko laa­jan kir­jas­tokoke­muk­sen perus­teel­la on mielestäni pääkaupunkiseudun huip­pu. Siel­lä ei todel­lakaan tarvitse kaup­pakeskuk­ses­ta nopeasti pois­tua. Valitet­tavasti en itse asu Lep­pä­vaaras­sa, joten use­am­minkin voisi kyseisessä kir­jas­tossa vierailla.

  71. isoH:
    Ei Sel­lo mikään suuri arkkite­htoni­nen ihme ole, mut­ta kuvit­telin yleisen kaupunki­rak­en­teen, joukkoli­iken­ney­hteyk­sien, palvelu­iden ja työ­paikko­jen läheisyy­den ole­van tärkeämpi asia kaupungi­nosan “onnis­tuneisu­ut­ta” pun­nit­taes­sa kuin kaup­pakeskuk­sen ulkonäkö. Pohjois-Lep­pä­vaaran puolelta muuten löy­tyy niitä käve­lyrait­te­ja sekä pieniä tore­ja ja kivi­jalka­kaup­po­ja. Valitet­tavasti ajoit­tain myös turhan paljon laita­puolen kulk­i­joi­ta toria miehittämässä. 

    Samaa mieltä. Parem­pi Sel­l­on tai Itäkeskuk­sen kaltaiset ostoshel­vetit jonne pääsee myös julk­isil­la kuin Jum­bon kaltaiset jonne pääsee vain autolla!

    Yleis­es­ti ottaen kaup­pakeskuk­sen ei tarvitse olla Euroopan suurin vaan keskikokoinen riit­tää. Tulee liikaa ramp­paamista jos pitää hakea vain pari maitopurkkia. 

    Mitä Stock­man­ni­in tulee niin itse tavarat­a­lo ei houku­ta mut­ta Aka­teem­i­nen Kir­japaup­pa kyl­lä. Lähiöistä on “Tok­man­ne­ja” jot­ka aja­vat saman asian;)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *