Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.4.2014

April­lipäivän ja kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton 50-vuo­tisjohlan kun­ni­ak­si lau­takun­nan kok­ous on nähtävänä suo­rana lähetyk­se­na Helsin­ki-kanaval­la tiis­taina klo 14:30 alka­en. (Esi­tys­lis­taan tästä)

Erot­ta­jan kat­u­alueen kaava

Tämä oli meil­lä kevääl­lä käsit­telyssä. Nyt esi­tys­tä tark­iste­taan vähäisessä määrin annet­tu­jen lausun­to­jen poh­jal­ta. Bus­sit hääde­tään Ruot­salaisen teat­terin luo­ta sivukaduille ja alue ote­taan jalankulk­i­joiden käyt­töön. Teras­sakahvi­lakin on tulos­sa. Kaupunkiku­vaa paran­netaan askel askeleelta.

Vuo­den 2013 kaavoituk­sen arvioin­ti (Karvi)

Kaupungilla on kaavoituk­sen arvioin­ti­työkalu, joka mit­taa sitä, kuin­ka liiken­teel­lis­es­ti hyvin kaavoitet­tu uusi ker­rosala sijoit­tuu. Sijoit­tuu pääasi­as­sa hyvin: kan­takaupunki­in tai ole­mas­sa ole­vien tai suun­nit­teil­la ole­vien raideli­iken­ney­hteyk­sien var­relle. Asumis­es­ta 82 % ja liikek­er­rosalas­ta 98 % sijoit­tuu ole­valle tai tule­valle raideli­iken­nevyöhyk­keelle. Tässä Helsin­ki taitaa haka­ta seudun muut kun­nat ylivoimais­es­ti, vaik­ka toki myös Espoo ja Van­taa kaavoit­ta­vat pääasi­as­sa radan var­teen. (Espoo yrit­tää kaavoit­taa myös raide­v­erkon ulkop­uolelle, mut­ta eräs raken­nusy­htiön edus­ta­ja sanoi min­ulle, että he eivät aio rak­en­taa näitä katvealuei­den kohtei­ta, kos­ka eivät mene kau­pak­si.) Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 1.4.2014”

Sote-sopu

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Hal­li­tus ja oppo­si­tio ovat sopi­neen sote-palvelu­jen jär­jestämis­vas­tu­un antamis­es­ta yliopis­tol­lis­ten keskus­sairaaloiden ympärille muo­doste­tu­ille miljoon­api­ireille, joi­ta kut­su­taan nim­i­hirviöl­lä erva-alueet.

Ker­rankin on tehty ratkaisu, joka saa poli­itikot kil­paile­maan, kuka on ollut täl­lä kan­nal­la pisim­pään. Tästä on hyvä jatkaa!

Uusi malli tarvit­ti­in, kos­ka vas­tuukun­ta­malli tulkit­ti­in perus­tus­lain vas­taisek­si ja sen poh­jana ollut kun­tau­ud­is­tus vesit­tyi. Maakun­ta­malli kaa­tui kaupunkikun­tien vas­tus­tuk­seen. Niiden oli mah­do­ton hyväksyä maakun­ta­mallia vaa­dit­tua äänileikkuria, joka olisi pain­ot­tanut maalaiskun­nis­sa asu­vien ääniä, jot­tei keskuskaupun­ki olisi saanut asukkaiden enem­mistöl­lään määräys­val­taa kun­tay­htymässä. Jat­ka lukemista “Sote-sopu”

Lääkekorvausjärjestelmästä tehdään solidaarisempi

Hal­li­tuk­sen kehys­neu­vot­teluis­sa päätet­ti­in kaiken muun lomas­sa uud­is­taa lääkeko­r­vausjär­jestelmää aiem­paa sol­i­daarisem­mak­si. Tähän asti taval­li­sista resep­tilääkkeis­sä kor­vaus on 35 %. Jos lääke­meno­ja on paljon, tulee vas­taan kat­to, joka olisi voimas­sa ole­van lain mukaan ensi vuon­na 623 euroa. Nyt lääkeko­r­vauskäytän­töä muute­taan niin, että jokainen joutuu mak­samaan pienet lääke­menot, 50 euroa vuodessa, kokon­aan itse. Tämän ylimenevältä osalta perusko­r­vat­tavien lääkkei­den kor­vaus nousee 35 pros­en­tista 45 pros­ent­ti­in ja kat­to las­kee 26 eurol­la 599 euroon. Jat­ka lukemista “Lääkeko­r­vausjär­jestelmästä tehdään solidaarisempi”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.3.2014

Koivusaaren osayleiskaa­va

Koivusaari on saatu puser­re­tuk­si tap­pi­ol­lis­es­ta kan­nat­tavak­si (maan myyn­ti­hin­ta ylit­tää kaupun­gin investoin­ti­menot) lisäämäl­lä tehokku­ut­ta ja alen­ta­mal­la laatu­vaa­timuk­sia. Nyt käsit­telemme vain yleiskaavaa, joten emme varsi­nais­es­ti tee päätök­siä esimerkik­si siitä, miten ran­nat raken­netaan tai mis­tä kaut­ta pyörätie johde­taan, mut­ta ohjeel­liset merkin­nät ovat hyvä ennuste siitä, mitä tulee tapahtumaan.

Pyöräre­it­tiä tutk­i­taan myös suo­raan niin, että se sukeltaa ramp­pi­en ali, mut­ta yhtä mäki­nen siitä niin tulee (tosin ylämäen pääsee vauhdil­la ylös). Kallis siitä tulee niin ikään, mut­ta se on seudun tärkeimpiä pyöräre­it­te­jä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 25.3.2014”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.3.2014

Koivusaaren osayleiskaa­va

Edelli­nen osoit­tau­tui liian kalli­ik­si, tästä on tehty nyt edullisem­pi lisäämäl­lä raken­nu­soikeut­ta. Asukkai­ta tulee tuhat lisää ja työ­paikko­ja saman ver­ran. Kaavaa on vähän huonon­net­tu vähen­tämäl­lä Län­siväylän kat­tamista niin, että tun­neli muut­tuu sil­loik­si (tur­vamääräyk­set) ja vai­h­ta­mal­la penger­re­tyt ran­nat viis­to­tuik­si. Moot­tori­tieli­it­tymästä ei ole säästet­ty, mil­lä saat­taa olla tekemistä kun­tien välisen kil­pailun kanssa.

Pyörätie, jon­ka pitäisi olla pääkaupunkiseudun tärkeimpiä laatu­väyliä, on pan­tu ikävästi mutkalle. Ei hyvä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 25.3.2014”

Sote-sopu (4) Kuntien valtionosuudet Erva-alueille

Paraikaa pohdi­taan myös kun­tien val­tiono­su­usjär­jestelmän uud­is­tamista. Han­ke on han­kala, kos­ka on vaikea tehdä järke­viä mittare­i­ta kun­tien menoille, jot­ka oli­si­vat ymmär­ret­täviä, oikeu­den­mukaisia ja sel­l­aisia, etteivät kun­nat pysty­isi niitä manip­u­loimaan. Ongel­mat koske­vat eri­tyis­es­ti ter­vey­den­hoidon meno­ja, jois­sa pitää miet­tiä sairas­tavu­ut­ta ja sen mit­taamista, etäisyys­tek­i­jöitä ja vaik­ka mitä. Jat­ka lukemista “Sote-sopu (4) Kun­tien val­tiono­su­udet Erva-alueille”

Sote-sopu (3). Kurssi kohden keskittymistä

Yksi suuri suun­nan­muu­tos tehti­in ilmeisen yksimielis­es­ti ja vähem­mäl­lä huomi­ol­la. Suomen hyvin hajautet­tu ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä keskitet­ti­in ker­ral­la. Yli kolme­sa­taa itsepäistä ja itsenäistä kun­taa kor­vat­ti­in viidel­lä sote-alueelle ja niidenkin osalta STM:n ohjaus­mah­dol­lisuuk­sia lisätään huo­mat­tavasti. Vielä 20 vuot­ta sit­ten van­not­ti­in hajau­tuk­sen nimi­in, nyt siitä on riit­tävän kar­mai­se­via koke­muk­sia, eri­tyis­es­ti sadoista toisi­in­sa sopi­mat­tomista tietojärjestelmistä.

Sote-sopimus (2) Mistä maksetaan?

Hal­li­tuk­sen tiedo­nan­to sote-sopimuk­ses­ta on niin yli­malkainen, ettei siitä oikein voi päätel­lä, mis­tä on sovit­tu. Tätä on kuitenkin tiet­tävästi valmis­tel­tu pitkään merkit­tävien asiantun­ti­joiden kanssa, joten paljos­ta muu­takin se sisältää. Toiv­ot­tavasti valmis­telus­sa ollut riit­tävään taloudel­lista asiantun­te­mus­ta, sil­lä suuret organ­isaa­tiot nou­dat­ta­vat niitä taloudel­lisia kan­nus­timia, joi­ta pelisään­töi­hin sisäl­tyy – suun­nitel­lusti tai suunnittelemattomasti.

Monikanavais­es­ta rahoituk­ses­ta toiv­ot­tavasti päästään. Jat­ka lukemista “Sote-sopimus (2) Mis­tä maksetaan?”

Sote-sopu (1) Hyvä malli vaikka ei täydellinen

Palaste­len syn­tynyt­tä sote-sopimus­ta use­am­mas­sa kir­joituk­ses­sa. Siihen voi men­nä vähän aikaa, kos­ka on muu­takin tekemistä.

Sopimus sote-uud­is­tuk­ses­ta on lois­to­jut­tu. Asian valmis­telu on ollut välil­lä paina­jais­maista ja koetel­lut ainakin min­un lojaal­isu­ut­tani hal­li­tuk­selle. Aikamoinen täyskään­nös tässä tapah­tui, mut­ta oli syytäkin. Jat­ka lukemista “Sote-sopu (1) Hyvä malli vaik­ka ei täydellinen”

Leikatako vai eikö leikata, siinäpä vasta pulma

Vihrei­den sähkö­pos­tilis­toil­la keskustel­laan valmis­tau­tu­mis­es­ta kehys­ri­iheen. Pal­stat ovat sul­jet­tu­ja ja keskuste­lut luot­ta­muk­sel­lisia, mut­ta oman kir­joituk­seni saan toki julk­istaa. Tässä vas­tauk­seni kysymyk­seen, mihin talous­poli­it­tiseen ajatuk­seen perus­tuu meno­jen leikkaami­nen ja vero­jen nos­to taan­tu­man olois­sa: Jat­ka lukemista “Leikatako vai eikö leika­ta, siinäpä vas­ta pulma”