Lääkekorvausjärjestelmästä tehdään solidaarisempi

Hal­li­tuk­sen kehys­neu­vot­teluis­sa päätet­ti­in kaiken muun lomas­sa uud­is­taa lääkeko­r­vausjär­jestelmää aiem­paa sol­i­daarisem­mak­si. Tähän asti taval­li­sista resep­tilääkkeis­sä kor­vaus on 35 %. Jos lääke­meno­ja on paljon, tulee vas­taan kat­to, joka olisi voimas­sa ole­van lain mukaan ensi vuon­na 623 euroa. Nyt lääkeko­r­vauskäytän­töä muute­taan niin, että jokainen joutuu mak­samaan pienet lääke­menot, 50 euroa vuodessa, kokon­aan itse. Tämän ylimenevältä osalta perusko­r­vat­tavien lääkkei­den kor­vaus nousee 35 pros­en­tista 45 pros­ent­ti­in ja kat­to las­kee 26 eurol­la 599 euroon.

Vähän lääkkeitä käyt­tävien menot siis kas­va­vat ja paljon käyt­tävien laske­vat. Ter­veiltä siir­retään rahaa sairaille.

Hyvä päätös!

Vasem­mis­toli­it­to kuitenkin vetosi tähän uud­is­tuk­seen yht­enä syynä lähteä hal­li­tuk­ses­ta. Vaikea ymmärtää.

49 vastausta artikkeliin “Lääkekorvausjärjestelmästä tehdään solidaarisempi”

  1. Näem­mä ter­veiltä sairaille on vihreässä arvo­maail­mas­sa hyväksyt­tävä rahan suun­ta. Ehkäpä jon­ain päivänä vielä myös rikkail­ta köyhille?

  2. Yrit­tääkö Osmo johtaa tästä tietois­es­ti harhaan? Varsi­nais­es­ta uud­is­tuk­ses­ta on päätet­ty jo helmiku­us­sa (http://www.soininvaara.fi/2014/03/27/laakekorvausjarjestelmasta-tehdaan-solidaarisempi/). Tässä kehys­ri­ihessä on tehty päätös, että omavas­tuu korote­taan 40 eurosta 50 euroon, joka on tietenkin köy­hiä kurit­ta­va päätös ja osa sitä syytä, mik­si Vasem­mis­toli­it­to on läht­enyt hallituksesta.

  3. Paa­vo Arhin­mä­ki kir­joit­ti blo­gis­saan: “Yksit­täis­inä päätöksinä ne eivät ole dra­maat­tisia, mut­ta kun las­kee yhteen vaikka­pa lap­sil­isän leikkaamisen, polt­toain­evero­tuk­sen koro­tuk­sen ja työ­matkavähen­nyk­sen leikkaamisen, liian moni leikkaus kohdis­tuu samaan taval­liseen työssäkäyvään lapsiperheeseen.”

    Osaako joku arvioi­da, mim­moi­sista rahoista on kyse? Paljonko lap­siper­he menet­ti kuussa? 

    (YLEn uutisen mukaan lap­sil­isää ensim­mäis­es­tä laps­es­ta vähen­netään kympil­lä kuussa)

    1. Ei se koskenut eniten lääkkeitä käyt­täviä, kos­ka on tämä kat­to, joka on siinä paikas­sa mis­sä se on. Tuo kehys­ri­ihen päätös vaan sosi­aalipuolen toivo­mus. VM vas­tusti koko jär­jeste­lyä. Ero­tus vei vähän lääkkeitä käyt­täviltä 4,5 euroa vuodessa siihen sospolin esit­tämään, mut­ta tämä nyt tehty oli varsi­nainen päätös, jota pitää tietysti ver­ra­ta ole­vaan tilanteeseen eikä sosi­aal­i­m­in­is­terin toiveeseen.
      Huo­mat­takoon vielä, että tuo vuo­tu­inen omavas­tuu ei koske alle 18 vuo­ti­ai­ta, mut­ta kor­vaus­pros­entin koro­tus kos­kee, joten lap­siper­heet voit­ti­vat tässä ratkaisussa.
      Kun olen ihme­tel­lyt asi­aa vasem­mis­toli­iton kansane­dus­ta­jille, nämä oli­vat siinä käsi­tyk­sessä, että nuo paran­nuk­set (kor­vaus­pros­entin korot­ta­mi­nen ja katon lasku) oli jätet­ty tekemät­tä ja vain tuo heiken­nys, uusi 50 euron omavas­tuu oli tehty. Aina ei voi olla hereillä.

  4. Mikäköhän näil­lä punav­ihreil­lä on ajatuk­se­na, kun tärkeäm­pää on sym­bol­iset julk­isu­ustem­put, eikä se mitä oikeasti tapah­tuu? Syssym­mäl­lä sit­ten tem­pais­taan sel­l­aiset leikkauk­set että oikeasti sat­tuu, kun tulo­ero­tais­teli­jat läh­tivät käpykaar­ti­in. Ilmeis­es­ti siis ei ole väliä sil­lä, että kokoomus saa avaimet käteen ja tulo­erot kas­va­vat ja palve­lut huononevat, vaan vain sil­lä on väliä että pääsee huutele­maan oppo­si­tios­ta ja kosiskele­maan äänestäjiä. Täl­lainen hal­pa pop­ulis­mi muu­ta­man leikkauseu­ron takia johtaa nyt sit­ten siihen, että kokoomuk­sel­la on yksi lukko vähem­män edessään ja leikkauk­set vain kasvavat. 

    Ihan sama jut­tu sen porukan kanssa, joka kai halusi julk­isu­ustemp­pu­ja ydin­voiman takia vihreiltä ja jät­ti sit­ten äänestämät­tä. Jos samaa jatka­vat, niin Nat­u­rat ja koski­lait ovat revit­ty hyvin pian. Näi­den tol­lo­jen takia kokoomuk­sel­la on turhan help­poa. Mik­si ylipäätään ihmiset äänestävät, jos eivät halua että hei­dän etu­jaan ja tavoit­teitaan sit­ten val­i­tuk­si tulleet aja­vat kädet paskas­sa? Ihan ihme­touhua, että poli­ti­ik­ka on täl­laista henkilö­palvon­taa ja ura­putkea, eikä sitä että asi­at parani­si­vat halut­tuun suun­taan. Mitä ihmettä ihmiset luule­vat hyö­tyvän­sä poli­itikoista jot­ka eivät aja hei­dän asioitaan, vaan omaa uraansa ja ase­maansa julkisuudessa?

  5. Hyvä päätös nykyti­lanteeseen ver­rat­tuna. Mut­ta edelleen tuo mak­sukat­to on köy­hälle aika korkea. 

    Tun­tuu tosi­aan hul­lul­ta, että näinkin rikkaas­sa maas­sa täy­tyy ruve­ta säästämään köy­himpi­en, sairaiden ja lap­siper­hei­den eduista ja palveluista. 

    Vaik­ka en olekaan Paa­vo Väyry­sen ihail­i­ja, eivätkä kaik­ki hänen kom­mer­venkkin­sä miel­lytä, niin usein hän kuitenkin on oike­as­sa ja osuu asioiden ytimeen:
    http://www.vayrynen.com/blogi‑1/valtion-tulee-kaynnistaa-yt-neuvottelut

    Paras­ta kehys­ri­ihen päätök­sis­sä oli tiuken­nuk­set ja leikkauk­set ansiosi­don­naiseen työt­tömyys­tur­vaan. Se on varsin antelias ja kallis yhteiskun­nan tuke­ma jär­jestelmä, joka ei ole kovin sol­i­daari­nen. Pahim­mil­laan se myös ajaa ihmisiä pitkäaikaistyöt­tömyy­teen, kun ansiosi­don­naisel­la on varaa jäädä odot­tele­maan “sopi­vaa” työtä. Köy­him­mät ja sairaim­mat eivät siitä myöskään hyödy.

  6. “Lääkeko­r­vausjär­jestelmästä tehdään solidaarisempi”

    Tosi­aan. Ker­toi­vatko noin pojat kuten noin kertoivat?

  7. KEPPI:
    Näem­mä ter­veiltä sairaille on vihreässä arvo­maail­mas­sa hyväksyt­tävä rahan suun­ta. Ehkäpä jon­ain päivänä vielä myös rikkail­ta köyhille?

    No kyl­lä tämä minus­takin on hyväksyt­tävä rahan suun­ta, ja olen sen­tään jäsen­mak­sun mak­sanut Puolueen jäsen. Toivoisin vain, että mak­sum­iehenä saisin suurem­man val­lan päät­tää kohteista.

  8. KEPPI: Näem­mä ter­veiltä sairaille on vihreässä arvo­maail­mas­sa hyväksyt­tävä rahan suunta.

    Ehkäpä jon­ain päivänä vielä myös rikkail­ta köyhille? 

    Oletko nyt oikeesti sitä mieltä ettei näitä tulon­si­ir­to­ja suomes­ta vielä löy­dy tarpeeksi.

  9. Tuo on hyvä uud­is­tus. Mik­si eri­tyisko­r­vat­taville ei tehty mitään? Esimerkik­si aikuisiän dia­betes on melko täysin itse aiheutet­tu elin­ta­pa­sairaus, ja kor­vaus lääkkeistä 100 % ilman omavas­tu­u­ta. Siitä tehti­in eri­tyisko­r­vat­ta­va lähin­nä sik­si, että se nimeltään muis­tut­taa dia­betestä, jon­ka saa elin­tavoista riippumatta.

  10. Se on ihan oikea dia­betes, ja se ei useinkaan ole täysin vapaasti valit­ta­va elämän­ta­pa­sairaus, vaik­ka pro­pa­gan­da niin koit­taa väittääkin.

  11. Hyvä päätös. Tosin omavas­tu­un voisi nos­taa vielä ylem­mäs ja laskea mak­sukat­toa alem­mas. Turha tukea sat­un­naista oirelääkkei­den käyttöä.

  12. smokin’ joe:
    Tuo on hyvä uud­is­tus. Mik­si eri­tyisko­r­vat­taville ei tehty mitään? Esimerkik­si aikuisiän dia­betes on melko täysin itse aiheutet­tu elin­ta­pa­sairaus, ja kor­vaus lääkkeistä 100 % ilman omavas­tu­u­ta. Siitä tehti­in eri­tyisko­r­vat­ta­va lähin­nä sik­si, että se nimeltään muis­tut­taa dia­betestä, jon­ka saa elin­tavoista riippumatta.

    Dia­betes, kaik­ki tyyp­it (joi­ta on enem­män kuin kak­si), aiheutuu pääasi­as­sa muu­ta­mas­ta geenistä, tois­taisek­si ei tiede­tä, miten niihin voi elämän­ta­pa vaikuttaa.

  13. Aikuisiän dia­betes periy­tyy varsin vahvasti.

    Vero­jär­jestelmässä ylipäätään selkeys on tärkeä arvo.
    Lääkeko­r­vausten oam­vas­tu­iden ja katon osalta on hyvä pohtia paljonko niiden tuot­ta­mi­nen maksaa.

    Joskus ilmainen on kan­natavam­paa kuin maksullinen.

    Ode, mis­sä lie­nee laskel­ma oppivelvoll­si­u­u­den piden­nyk­sen tuomista säästöistä per­heille? Ne ovat merkit­tävä asia. Ylip­pät­tään näyt­tää siltä, että vaik­ka lap­sil­isä piene­nee niin per­hei­den tulon­si­ir­rot eivät niin suo­ravi­ivais­es­ti vähene. 

    Luon­nol­lis­es­ti keskilu­ok­ka mak­saa säästöt. Rikkai­ta on kovin vähän — tuhan­nen hene­gen veronko­ro­tus ei maa­ta pelas­ta — ja köy­hillä ei ole mis­tä ottaa.

  14. Lääkeko­r­vauk­ses­ta. Olen taiteil­i­joiden huoltosäätiössä ja siel­lä totis­es­ti näkee, miten nämä vähäiset mak­sut ter­veille tai vähem­män sairaille, johta­vat ojas­ta allikkoon. Taiteil­i­jat jät­tävät hoita­mat­ta pienet rem­pat ja menevät liian myöhään ter­veyskeskuk­si­in ja sit­ten voi olla todel­la vaka­va tilanne, moni sairaus jää totea­mat­ta ajoissa.
    On myös paljon ikään­tyneitä taiteil­i­joi­ta, joil­la on jokin pieni krooni­nen sairaus, joka vaatii sil­loin täl­löin kon­trol­lia ehkä lääk­i­tys­tä ja nämä myös jätetään hel­posti hoitamatta.

    Taiteil­i­jakun­ta on ammat­tikun­ta, jos­sa luovu­us ja työn­teko jatkuu hamaan lop­pu­un saak­ka. Asi­aa voisi ajatel­la niinkin että miten paljon kult­tuurimme olisi köy­hempi, jos sieltä poistaisi
    ne teok­set, jot­ka taiteil­i­jat ovat tehneet viimeisen viiden elin­vuo­den aikana ? Päätöshän johtaa käytän­nössä siihen että moni rahal­la kor­vaam­a­ton teos jää syntymättä.

    Kuvataiteil­i­joil­la ei ole työter­veyshuoltoa. Mielestäni olisi voitu säästää tekemäl­lä yksi­tyis­es­tä lääkäri-asemista todel­la yksi­ty­isiä. Eli vaa­dit­tu sieltä mak­su­ja lääkärei­den koulu­tuk­ses­ta ym. Työter­veyslääkäri­toimin­nas­sa rehoit­ta­va rahas­tus lopetet­tu siirtämäl­lä työter­veyt­tä terveyskeskuksiin.
    Taiteil­i­joille ja muille eri­ty­is­ryh­mille ker­ran vuodessa kut­sut­tuna lääkäri­tarkas­tus ter­veyskeskuk­sis­sa, jos­sa esil­lä ammat­ti­in liit­tyvät asi­at ja ongelmat

  15. Mon­es­ta suus­ta, myös vihreiltä, on ehdotet­tu lap­sil­isä-päätök­sen avaamista ja lap­sil­isien panoa verolle. 

    Eikö lap­sil­isien vero­tus entis­es­tään pahen­taisi kan­nustin­loukkua: Melko hyvät kuukausi­t­u­lot pitää olla, että use­ampi­lap­sisen per­heen van­hempi­en kan­nat­taa lähteä kotoa työhön eikä nos­taa pelkkiä tukia. Neli­henk­i­nen, työt­tömyy­destä kär­sivä lap­siper­he saa­nee Helsingis­sä lähem­mäs 2500 euroa kuus­sa eri­laisia avus­tuk­sia ja tukia.

    Toinen asia, mitä en ymmär­rä, mik­si lap­sil­isän määrä per lap­si kas­vaa jokaises­ta laps­es­ta? Saman per­heen neljännestä laps­es­ta mak­se­taan jo 1,6 ker­taa enem­män kuin ensim­mäis­es­tä. Vaik­ka use­ampi­lap­sises­sa per­heessä ruokaku­lut per lap­si ovat var­masti edullisem­mat, vaat­tei­ta ja urheilu­vä­lineitäkin on help­po kier­rät­tää lapselta toiselle jne. kulut yhtä las­ta kohden tippuvat.

    Ensim­mäi­nen lap­si on se per­heelle rahal­lis­es­ti kallein, mut­ta tuen suu­ru­udessa vähäarvoisin.

  16. K. Uok­ka: Oletko nyt oikeesti sitä mieltä ettei näitä tulon­si­ir­to­ja suomes­ta vielä löy­dy tarpeeksi.

    Jos nyt vielä ‑sanaa käytetään, niin sanois­in, että tulon­si­ir­to­ja löy­tyy juuri ja juuri tarpeek­si vielä toistaiseksi.

    Perus­tur­va­han on heiken­tynyt 90-luvun alus­ta koko aika sekä suh­teessa yleiseen tuloke­hi­tyk­seen, hin­tata­soon että mui­hin Pohjo­is­mai­hin. Ain­oa merkit­tävä poikkeus oli nykyisen hal­li­tuk­sen hal­li­tu­so­hjel­ma, jos­ta nyt sit­ten livettiin.

  17. Jari S.: Osaako joku arvioi­da, mim­moi­sista rahoista on kyse? Paljonko lap­siper­he menet­ti kuussa? 

    Ïtse laskeske­lin, että omakoti­talos­sa asu­va lap­siper­he, jol­la on 2 las­ta ja jon­ka molem­mat van­hem­mat käyvät autol­la töis­sä ja jos­sa ei sairastel­la kuin 40 euron lääkeku­lu­jen edestä vuodessa per henkilö, menet­tää kehys­ri­ihen päätösten myötä 500‑2000 euroa vuodessa, tilanteesta riip­puen. Jäl­jessä tarkem­pia lasku­ja eräi­den vaiku­tusten osalta erään esimerkkiper­heen kohdalta.

    Isoin vaiku­tus tulee asumiskus­tan­nusten nousun kaut­ta. Varsinkin isoil­la per­heil­lä kun on paljon isom­mat asun­not kuin yksin tai kaksin asuvil­la. Asumisku­lu­ja nos­tet­ti­in kehys­ri­ihessä todel­la reilusti. (mm. kiin­teistöveroon ohjat­ti­in tehtäviksi merkit­tävät koro­tuk­set, omis­tusasun­non korkomeno­jen verovähen­nysoikeut­ta vähen­net­ti­in entis­es­tään, tehti­in ener­giaveroko­ro­tuk­set [tun­tuu läm­mi­tys­laskus­sa], lisät­ti­in ajoneu­vovero­tus­ta (joka tun­tuu omakoti­taloa­sukkail­la), yms.). 

    Lap­sil­isän vaiku­tus per­heille tulev­as­ta kehys­ri­ihi­laskus­ta on asumisku­lu­muu­tok­si­in ver­rat­tuna mar­gin­aa­li­nen. Tun­tuu, etteivät poli­itikot ole laske­neet auki asumiseen kohdis­tu­vaa kulu­muu­tos­ta. Sieltä per­heille kuitenkin tulee paljon rajum­mat seu­rauk­set. Kir­joi­tan jäl­jessä hiukan auki näitä vaikutuksia.

    Esimerkik­si voisi ottaa vaikka­pa 250 000 euron omakoti­talos­sa asu­van edel­lä maini­tun per­heen, jol­la on 200 000 euroa asun­tovelkaa. Asun­non vero­tusar­vo olkoot vaik­ka 180 000 euroa. Ja asun­to­lainan korko olkoot 2 %. 

    - Asun­to­lainan korkoa menee siis 4000 euroa vuodessa. Verovähen­nys­tä siitä saa nyt 0,75*0,3*4000 euroa, eli 900 euroa. Jatkos­sa saa 50 %, eli 0,5*0,3*4000 = 600 euroa. Veromeno­jen kasvu 300 euroa vuodessa.

    - Sähköverolu­okkaa I (eli koti­talousten mak­samaa) päätet­ti­in korot­taa 120 miljoon­al­la eurol­la, eli 0,3 sen­til­lä per kilo­wat­ti­tun­ti. Tuon päälle tulee 24 % ALV, eli koti­talouk­sien sähkön hin­ta nousee 0,37 sent­tiä kilo­wat­ti­tun­nil­ta. Kulu­tus tuos­sa sähköläm­mit­teisessä omakoti­talos­sa olkoot 35 000 kWh vuodessa. Lisälaskua per­heelle tulee sähköveron koro­tuk­ses­ta 130 euroa vuodessa. Olete­taan lisäk­si, että ener­gian hin­ta nousee hiilid­iok­sidi­veron (90 miljoon­aa euroa) takia veronko­ro­tuk­sen ver­ran, jos­ta ole­taan laskua asukkaille 20 euroa. Sähkön osalta siis yhteen­sä 150 euron lisälasku.

    -Ajoneu­voveroa korotet­ti­in vuodes­ta 2016 alka­en 150 miljoon­al­la eurol­la. Yksinker­tais­te­tul­la lasku­toim­i­tuk­sel­la 150 miljoon­aa / 3 miljoon­aa autoa saadaan sum­mak­si 50 euroa koro­tus­ta per auto vuodessa. Kos­ka muitakin ajoneu­vo­ja on, arvioitakoon sum­mak­si 40 euroa vuodessa per auto. Kah­den auton talouteen veronko­ro­tus­ta siis 80 euroa.

    Työ­matkaku­lu­jen omavas­tu­un 150 euron koro­tus per henkilö tarkoit­taa tässä tapauk­ses­sa 2*150 = 300 euron verovähen­nyk­sen mene­tys­tä. Jos olete­taan mar­gin­aaliv­ero­pros­en­tik­si 33 %, vero­mak­sut kas­va­vat esimerkki­ta­pauk­ses­sa 100 eurol­la vuodessa tämän asian seu­rauk­se­na. Polt­toain­everoa korote­taan 42 miljoo­nan euron edestä. Yksinker­tais­te­tu­in ole­tuksin jae­taan tuo auto­jen määräl­lä (3 miljoon­aa), jol­loin saadaan koro­tus­ta 14 euroa per auto + 24 % ALV. ALV sisäl­tyen laskua tapauk­ses­sa siis kahdelle autolle yhteen­sä 35 euroa per vuosi. Autoku­lut kasvoivat näin 135 euroa vuodessa.

    Lap­sil­i­sistä läh­tee 2 lapsen per­heessä noin 200 euroa vuodessa.

    Lääkeko­r­vaus­menot kas­va­vat 40*0,35=14 euron edestä vuodessa per henkilö. Lisälaskua per­heelle siis alun ole­tuk­sil­la 56 euroa vuodessa.

    Kiin­teistöveroa koske­via luku­ja ei ole vielä julka­istu, mut­ta kiin­teistöveroko­ro­tuk­ses­ta kär­sivät etenkin lap­siper­heet, joil­la on iso­ja kiin­teistöjä. Lisäku­luk­si voisi arva­ta 0–500 euroa vuodessa, tilanteesta riip­puen, mut­ta luku­ja ei ole julk­istet­tu, ja tuo riip­puu mm. asuinkun­nas­ta ja kiinteistöstä.

    Yhteen­sä 300 + 150 + 80 + 135 + 200 + 56 + kiin­teistövero = 921 euroa + kiinteistövero.

    [Lisäk­si kun­tien ja val­tion palvelumak­su­ja päätet­ti­in korot­taa niin, että sitä kaut­ta tulee 5 % kehys­ri­ihipaketista. Väestön kesken tuo sum­ma tasan jakaen sitä, että tuonn kokoisen per­heen osalle hal­laa tulee siltäkin sek­to­ril­ta keskimäärin kai yli sata­nen vuodessa…]

  18. smokin’ joe:
    Tuo on hyvä uud­is­tus. Mik­si eri­tyisko­r­vat­taville ei tehty mitään? Esimerkik­si aikuisiän dia­betes on melko täysin itse aiheutet­tu elin­ta­pa­sairaus, ja kor­vaus lääkkeistä 100 % ilman omavas­tu­u­ta. Siitä tehti­in eri­tyisko­r­vat­ta­va lähin­nä sik­si, että se nimeltään muis­tut­taa dia­betestä, jon­ka saa elin­tavoista riippumatta.

    Jos tuolle lin­jalle lähde­tään, niin sit­ten pitää kat­soa kor­vauk­set riskitek­i­jöi­den mukaan. Jos kakkostyypin dia­beetikko on yli­pain­oinen, kor­vauk­sia leikataan. Se ei ole ihan kohtu­ullista, että huonoista geeneistä rangaistaan.

    Saman voi sit­ten laa­jen­taan isoon joukkoon lääkkeitä, kos­ka valin­naiset elämän­ta­vat (tupakoin­ti, liialli­nen ener­giansaan­ti, run­sas alko­holin käyt­tö) ovat riskitek­i­jöitä isoon joukkoon sairauk­sia. Sat­apros­ent­tisen kor­vauk­sen näi­den sairauk­sien lääkkeistä saa­vat vain ne, jot­ka elävät normien mukaan. (Liikun­nankin pitäisi olla listal­la, mut­ta sitä on vaikeampi mitata.)

    Tässä tosin voi tul­la muu­ta­makin arvokysymys eteen…

  19. mie­lenki­in­toista,

    Samaan aikaan kun Suomes­sa lopete­taan dia­beteshoitoa ym. paho­jen elin­tapo­jen takia, niin taal­la (siis Brasil­ias­sa) saa jo ilmaiset laak­keet samoi­hin sairauk­si­in. Eika kukaan marise. Olen asi­as­ta var­ma, kos­ka saan ne itsekin vaik­ka en ole edes kansalainen. Ja turha puhua teo­reet­tista paskaa, hain laak­keeni viimek­si eilen kuukaudeksi. 

    Olen silti samaa mielta kuin edel­la. Jos Suomes­sa ei enaa saa dia­betes­laakkei­ta ilmaisek­si kos­ka on elanyt pahasti, niin se saas­taa min­un veronmaksuja!

    tehdaan niin.

    t. Mikko

    1. Dia­betes­lääkkei­den kohtelua ei muute­ta ihan var­masti, kos­ka jos jol­lakin ei ole varaa niitä ostaa, yhteiskun­ta joutuu ma

  20. Mie­lenki­in­toista.

    50 e (n. 150 realia) vuodessa. Pieni kor­vaus?. Vai etta on hyvinvointivaltio!

    t. Mikko

  21. Ensim­mäisen luki­olu­okan halpen­e­m­i­nen on iso tulon­si­ir­to sinne minne sitä tarvitaan. 

    “Lapsiperhe”-valitus on hal­pahin­taista pop­ulis­mia, jos ylipäät­tään vero­ja korote­tan muitakaan mak­sajia kun ei vain ole olemassa.
    Omakoti­ta­lo, molem­mat työssä… jok­seenkin suu­rit­u­loisia, mut­ta eivät ehkä vasemi­is­ton rkas­ta­mas­sa tuhan­nen hen­gen ran­gais­tusvero­joukos­sa olevia.

    Minus­ta lop­putu­los on tas­apain­oinen. Jos rahaa löy­tyy, voi toimeen­tu­lo­tukea hie­man nos­taa, jol­loin se kohden­tuu pienituloisille.

  22. smokin’ joe:
    Tuo on hyvä uud­is­tus. Mik­si eri­tyisko­r­vat­taville ei tehty mitään? Esimerkik­si aikuisiän dia­betes on melko täysin itse aiheutet­tu elin­ta­pa­sairaus, ja kor­vaus lääkkeistä 100 % ilman omavas­tu­u­ta. Siitä tehti­in eri­tyisko­r­vat­ta­va lähin­nä sik­si, että se nimeltään muis­tut­taa dia­betestä, jon­ka saa elin­tavoista riippumatta.

    Tuol­la perus­teel­la myös liikun­ta­mavam­mat pitäisi mak­saa omas­ta pussista
    Liikun­tavam­mat ovat jo suurem­pi meno­erä kuin lihavu­u­den aiheut­ta­mat menot.

    Suomen kansas­ta jo n 2/3 on yli­pain­ois­ia ja 90 % har­ras­taa jotakin ‚joten riske­jä on läh­es jokaisella.

    Jos kor­vataan vain riskit­tömyydne perus­teel­la niin kukaan ei ole oikeutet­tu korvauksiin

  23. Viherinssi: Jos tuolle lin­jalle lähde­tään, niin sit­ten pitää kat­soa kor­vauk­set riskitek­i­jöi­den mukaan. Jos kakkostyypin dia­beetikko on yli­pain­oinen, kor­vauk­sia leikataan. Se ei ole ihan kohtu­ullista, että huonoista geeneistä rangaistaan.

    Saman voi sit­ten laa­jen­taan isoon joukkoon lääkkeitä, kos­ka valin­naiset elämän­ta­vat (tupakoin­ti, liialli­nen ener­giansaan­ti, run­sas alko­holin käyttö)ovat riskitek­i­jöitä isoon joukkoon sairauk­sia. Sat­apros­ent­tisen kor­vauk­sen näi­den sairauk­sien lääkkeistä saa­vat vain ne, jot­ka elävät normien mukaan. (Liikun­nankin pitäisi olla listal­la, mut­ta sitä on vaikeampi mitata.)

    Tässä tosin voi tul­la muu­ta­makin arvokysymys eteen…

    Mut­ta eikö nämä huonoista elämän­tavoista johtu­vat “ennenaikaiset” kuolemat ole vaan säästöä yhteiskun­nalle. Ter­veitä elin­tapo­ja nou­dat­tanei­ta kansalaisia joudu­taan syöt­tämään ja kään­telemään vaipois­sa jopa vuosikym­meniä. Tästä aiheutuu paljon puhut­tu kestävyys­va­je. Elinikää piden­täville elin­tavoille ja kaiken maail­man luo­muro­hdoille pitäisi säätää eri­ty­isverot, joil­la rahoitet­taisi­in näi­den ihmis­ten maku­ut­ta­mi­nen yhteiskun­nan tuel­la hoitolaitoksissa.

  24. smokin’ joe:
    Tuo on hyvä uud­is­tus. Mik­si eri­tyisko­r­vat­taville ei tehty mitään? Esimerkik­si aikuisiän dia­betes on melko täysin itse aiheutet­tu elin­ta­pa­sairaus, ja kor­vaus lääkkeistä 100 % ilman omavas­tu­u­ta. Siitä tehti­in eri­tyisko­r­vat­ta­va lähin­nä sik­si, että se nimeltään muis­tut­taa dia­betestä, jon­ka saa elin­tavoista riippumatta.

    Nämä kom­men­tit kakkostyypin dia­betes­ta sairas­tavista alka­vat lähen­nel­lä kiihot­tamista kansan­ryh­mää vas­taan. Nyt olisi taas Jor­ma Kalskeelle ja Miko Puumalaiselle töitä. Eivät var­maan lotkau­ta kor­vaansakaan. Sivivir­ren kieltämi­nen on tärkeämpää.

  25. Liian van­ha: Tuol­la perus­teel­la myös liikun­ta­mavam­mat pitäisi mak­saa omas­ta pussista
    Liikun­tavam­mat ovat jo suurem­pi meno­erä kuin lihavu­u­den aiheut­ta­mat menot.

    Suomen kansas­ta jo n 2/3 on yli­pain­ois­ia ja 90 % har­ras­taa jotakin ‚joten riske­jä on läh­es jokaisella.

    Jos kor­vataan vain riskit­tömyydne perus­teel­la niin kukaan ei ole oikeutet­tu korvauksiin 

    Lyhyen arvioin­nin perus­teel­la tämän ketjun aiheena ollut muu­tos lie­nee OK, mut­ta on silti syytä seu­ra­ta sen vaikutuksia. 

    Mitä tulee esim. extreme-lajien har­ras­ta­jien loukkaan­tu­mis­ten aiheut­ta­man hoidon tarpeen mukaisi­in LÄÄKEko­r­vauk­si­in, on vaikea arvioi­da, mitä suu­ru­us­lu­okkaa ne oli­si­vat. Liikun­ta­la­jeis­sa lie­nee ris­ki enem­män siel­lä loukkaan­tu­mis­ten puolel­la, ei ehkä niinkään(?) LÄÄKEko­r­vausten puolella.

    On laje­ja, jot­ka lienevät usei­ta ker­talu­okkia riskip­i­toisem­pia kuin jotkin toiset: esim. sukelt­a­mi­nen, lohkare- ja vuoriki­ipeily (varo­toimista toki riip­puen!), lumi­lau­tailu (hyp­pyi­neen), mäk­i­hyp­py, las­ket­telu, lasku­var­jo­hyp­py jne. Joku kait aiem­min väit­ti (en muista mis­sä) että pyöräi­lyn posi­ti­iviset ter­veysvaiku­tuk­set oli­si­vat hait­to­ja (loukkaan­tu­miset) suurem­mat. Onko todel­la näin, vai onko kyseessä tilas­tolli­nen harha, jos useim­mat ‘haa­vat nuol­laan’ kotona, ilman että ne pää­ty­i­sivät tilas­toi­hin, mikä edel­lyt­tänee vähin­tään käyn­tiä terveyskeskuksessa.

    Mis­sä vai­heessa veron­mak­sajien etu­jen valvo­jien pitäisi puhal­taa peli poik­ki (verovaroil­la rahoitet­tavien kor­vausten osalta), tai ryhtyä käyt­tämään aiem­paa korkeam­paa omara­hoi­tu­so­su­ut­ta asianomaisen itse otta­man riskin kan­tamisek­si, jos se toteutuu?

    Sitä en ihan sula­ta, että yhteiskun­nan pitäisi voi­da olet­taa kor­vaa­van ihan kaikkea, vaik­ka tähän asti näin olisikin tehty. Esimerk­ki köykäisim­mästä päästä: Jos joku menee ehdoin tah­doin istu­maan esimerkik­si muu­ra­hais­pesään, pitäisikö täl­löinkin yhteiskun­nan mak­saa kaik­ki jälk­i­hoidon kulut? Tässä tapauk­ses­sa tosin jokin voide­tu­u­bi ei ehkä paljoa mak­saisi, mut­ta kyse onkin enem­män periaatteesta.

    Toisaal­ta, ter­veys- ja sosi­aalipuolel­la olisi aina syytä ottaa huomioon, miten paljon enem­män aiem­paa mutkikkaampi­en(?) kor­vauskäytän­tö­jen ylläpi­to (ja valvon­ta) tulisi mak­samaan. Hyö­ty voi joskus val­ua kuivi­in, tai muut­tua jopa negati­ivisek­si, jos jär­jestelmän ylläpi­to on kovin työlästä.

  26. JTS:“Lapsiperhe”-valitus on hal­pahin­taista pop­ulis­mia, jos ylipäät­tään vero­ja korote­tan muitakaan mak­sajia kun ei vain ole olemassa.
    Omakoti­ta­lo, molem­mat työssä… jok­seenkin suu­rit­u­loisia, mut­ta eivät ehkä vasemi­is­ton rkas­ta­mas­sa tuhan­nen hen­gen ran­gais­tusvero­joukos­sa olevia.

    On tuos­sa val­i­tuk­ses­sa perää.

    Kyl­lähän tässä nyt vain käy niin, että veronko­ro­tuk­set osu­vat joi­hinkin suh­teet­toman paljon. Eli jollekin räp­sähtää *kaik­ki* koro­tuk­set ja leikkauk­set täysimääräis­inä, kun taas toinen melkein samas­sa tilanteesa taas vält­tää niistä suurim­man osan.

    Ja jos sat­tuu asumaan pien­talos­sa ja käymään autol­la töis­sä niin sil­loin täl­laiseen per­heeseen osuu *moninker­tais­es­ti* koro­tuk­sia kuin muuten saman­laiseen per­heeseen, joka asuu pyörä­matkan päässä työ­paikas­ta kaukoläm­pö­talos­sa. Mietitään­pä että kak­si saman­laista per­het­tä osti viime vuon­na (ei pks) 200 000 euron asun­non. Toinen osti riv­i­taloa­sun­non läheltä työ­paikkaa ja toinen per­he halusi rauhaa ja osti pien­talon kehyskun­nas­ta. Nyt tuolle pien­taloa­su­jalle räp­sähtää *sato­ja* euro­ja enem­män veronko­ro­tuk­sia kuin tuolle toiselle perheelle.

    Onko se muka jotenkin reilua? Mak­sat nyt vaan sato­ja euro­ja enem­män vero­ja vuodessa, ihan vain sik­si kun sat­u­it arvostam­maan enem­män tilaa ja rauhaa? Kyl­lä minä ymmär­rän mik­si täl­laises­sa tilanteessa ole­vat ihmiset tun­te­vat tulleen­sa täysin kusetetuiksi.

    Ja ihan täyt­tä p**kanjauhanataa väit­tää että omakoti­taloa­su­jat oli­si­vat muka jotenkin eri­tyisen rikkai­ta. Kyl­lä niitä ihan yhtä kalli­ita ja itseasi­as­sa *paljon* kalli­impiakin asun­to­ja löy­tyy kaupunkien keskus­toista, mut­ta ei sinne taas kohdis­tu minkään­laisia moninker­taisia veronkorotuksia. 

    En sinän­sä vas­tus­ta rak­en­teel­lisia muu­tok­sia vero­tuk­ses­sa, mut­ta niiden pitäisi tapah­tua hitaam­min ja pidem­mälä aikavälil­lä. Sato­jen euro­jen vuo­den sisään toteu­tu­vat koro­tuk­set, jot­ka kohdis­tu­vat arval­la siten että joillekin räp­sähtää tolkut­tomasti mak­set­tavaa ja toiset selviävät paljon pienem­mäl­lä pomp­sul­la, ovat ihan kohtuuttomia.

  27. Sakke: Lyhyen arvioin­nin perus­teel­la tämän ketjun aiheena ollut muu­tos lie­nee OK, mut­ta on silti syytä seu­ra­ta sen vaikutuksia.

    Mitä tulee esim. extreme-lajien har­ras­ta­jien loukkaan­tu­mis­ten aiheut­ta­man hoidon tarpeen mukaisi­in LÄÄKEko­r­vauk­si­in, on vaikea arvioi­da, mitä suu­ru­us­lu­okkaa ne olisivat. 

    No en usko, että tämä lääkeko­r­vausten muut­ta­mi­nen mitenkään eri­tyis­es­ti kenenkään ase­maa huonon­taa jos ei parannakaan.

    Ver­tailu­ni kos­ki kuitenkin asen­net­ta eri­laisi­in sairauk­si­in ja niistä johtu­vien kulu­jen korvaamiseen.

    Jos ihmi­nen luulee ole­vansa riski­va­paa niin hän tietysti halu­aa , että jokainen mak­saa itse terveydenhoitokulunsa.

    Mut­ta jos hän sairas­tuu niin asenne muut­tuu päinvastaiseksi.

    Mitä tulee noi­hin liikun­tavam­moi­hin niin eivät nuo extreme-lajit mitenkään eri­ty­isiä kulu­jen syn­nyt­täjiä ole . Jos lasku­var­jo ei aukea niin ruumis on jo puo­lik­si hau­dat­tu, ja jos vuoriki­ipeil­i­jäl­lä ote lip­sah­taa niin kallein­ta on ruumi­in etsin­tä. Tai jos sukeltaa luo­laan niin kaver­it saat­ta­vat hakea omaan piikkiin.

    Eniten kulu­ja aiheut­ta­vat aivan taval­liset har­ras­tuk­set, pahin oli aikoinaan puu­laak­i­jalka­pal­lo, nyt kai säh­ly , kös­si, sulka­pal­lo , las­ket­telu etc
    Liikun­tavam­mo­jen määrä on n 350000 vuodessa ja määrä on kasvussa

    Dia­betek­seen ver­rat­tuna liikun­tavam­ma on 100 % itse tietois­es­ti ote­tun riskin seurausta.

    Itse asi­as­sa olen nyt mukana vapaae­htois­toimin­nas­sa , nyt kun eläkeläisenä voin luval­lis­es­ti osal­lis­tua sel­l­aiseen, työt­tömältähän se on kiel­let­ty hedelmä.

    Yhdis­tyk­semme jär­jestää ikään­tyneille kun­toli­ikun­taa ‚toip­i­laille kuntou­tus­ta ja kaikille ter­veysval­is­tus­ta a siinä yhtey­dessä olen kuun­nel­lut paljon eri­lais­ten asiantun­ti­joiden luentoja

    Viimek­si THL edus­ta­ja luen­noi FINRISKI tutkimuk­sen tuloksista

    Mie­lenki­in­toinen oli tutk­i­jan kom­ment­ti kysymyk­seen II-tyypin dia­betek­sen yleistymisestä:
    Se on näen­näistä, väestön van­hen­e­m­i­nen lisää kyl­lä sairas­tunei­den absolu­ut­tista määrää mut­ta ris­ki ei silti kas­va kun iän muu­tos huomioidaan ???

    1. Urheilus­sa saadut vam­mat mak­se­taan ymmärtääk­seni jo suurelta osin itse, jos har­joit­taa urheilua jos­sain seuras­sa. Ainakin junior­i­jalka­pallil­i­joiden lisenssi­mak­su­un sisäl­tyy vaku­u­tus, joka kor­vaa urfheilu­vam­mo­jen hoidon.

  28. Muuten minus­ta järkevä, nyt jo toteu­tunut aja­tus, mut­ta min­un kannal­tani sikäli huono, että käytössäni ole­vat migreeni- selkä­vai­va resep­tilääk­keet, ja niistä ilmeis­es­ti aiheutu­vat vat­san toim­intahäir­iöi­hin kuu­lu­vat lääk­keet jäävät alle tämän vuosika­ton alen­nuk­sen. Jos en muuten sairas­tu ja sitä yritän vält­tää jokapäiväisel­lä liikun­nal­la, mak­san siis enem­män lääkkeistä kuin aiemmin=väliinputoaja. Joku raja tietysti pitää olla, mut­ta onko aivan mah­do­ton­ta tehdä lakia ja ase­tus­ta, jos­sa ihmisen mak­sukyky ote­taan huomioon?

    1. Jos lääk­keesi ovat perusko­r­vat­tavia, mut­tos vaikut­taa seuraavasti:
      Mikäli lääkeku­lusi ovat vuodessa 50 euroa tai sen alle, et saa kor­vaus­ta lainkaan. Menetät enim­mil­lään 50 € x 35% = 17,5 euroa vuodessa.
      Tuon rajan yli menevältä osalta kor­vaus­pros­ent­tisi nousee 35 %:sta 45 pros­ent­ti­in. Tap­piosi siis piene­nee, kun lääkkeisi­in kulu­va raha kas­vaa. Jos lääke­menosi ovat vuodessa 225 euroa, olet tasan omil­lasi. Tämä yli menevältä osalta voitat 10 %. Suurim­mil­laan voit­tosi on jos lääke­menosi ovat tasan van­han katon kohdal­la 958,46 euro vuodessa (623€/(1–0,35)), jol­loin voitat 90,85 euroa. Uusi menokat­to on 599 euroa, mut­ta kos­ka kor­vaus­pros­ent­ti on nous­sut, se tulee vas­taan korkeam­mil­la lääkkeku­lu­jen brut­toar­vol­la 1048 euroa. Siinä kohdas­sa ja sen yläpuolel­la voit­tosi on 24 €.

  29. eläke­vaari: Mut­ta eikö nämä huonoista elämän­tavoista johtu­vat “ennenaikaiset” kuolemat ole vaan säästöä yhteiskun­nalle. Ter­veitä elin­tapo­ja nou­dat­tanei­ta kansalaisia joudu­taan syöt­tämään ja kään­telemään vaipois­sa jopa vuosikym­meniä. Tästä aiheutuu paljon puhut­tu kestävyys­va­je. Elinikää piden­täville elin­tavoille ja kaiken maail­man luo­muro­hdoille pitäisi säätää eri­ty­isverot, joil­la rahoitet­taisi­in näi­den ihmis­ten maku­ut­ta­mi­nen yhteiskun­nan tuel­la hoitolaitoksissa. 

    Valitet­tavasti huonot elämän­ta­vat eivät vält­tämät­tä lyhen­nä elämää lopus­ta, vaan useinkin keskeltä. Se taas ei oikein tee hyvää kestävyysvajeelle.

    Pienenä esimerkkinä kah­den henkilön elämänurat:

    “Tyl­sää elämää”:
    — elät­tinä olemista 25 vuotta
    — työu­raa 40 vuotta
    — itsenäistä eläkeläisyyt­tä 15 vuotta
    — kallista elämää 5 vuotta

    “Ilo irto”:
    — elät­tinä olemista 25 vuotta
    — työu­raa 35 vuotta
    — itsenäistä eläkeläisyyt­tä 15 vuotta
    — kallista elämää 5 vuotta

    Näis­sä olen­nais­es­ti yksilön yhteiskun­nalle tuot­ta­mat kus­tan­nuk­set ovat kum­mas­sakin vai­h­toe­hdos­sa samat. “Ilo irti” ‑tyyp­pi kuitenkin tuot­taa työ­panos­ta lyhyem­män ajan, kos­ka elämän­ta­pa­sairaudet pakot­ta­vat hänet eläk­keelle. Jo muu­ta­man vuo­den lyhen­nys työu­raan tulee todel­la kalli­ik­si yhteiskunnalle.

    Esimerkik­si tupakoin­ti lyhen­tää elämää, minkä pitäisi vähen­tää iän mukanaan tuo­man dement­ian hoitoku­lu­ja (pait­si että itse asi­as­sa tupakoin­ti on Alzheimerin riskitek­i­jä). Toisaal­ta COPD ei ole mitenkään hal­pa hoidet­ta­va sekään, ja keuhkosyöpäkin voi kestää yllät­tävän pitkään. Ahk­er­an tupakoit­si­jan viimeiset vuodet eivät vält­tämät­tä ole yhtään halvem­pia kuin ter­veysin­toil­i­jan viimeiset vuodet — tupakoit­si­jal­la ne kuitenkin tule­vat keskimäärin aikaisemmin.

    Kun tule­vaisu­udessa joka tapauk­ses­sa joudu­taan kat­so­maan ter­veitä eläkeläisiä resurssi­na, nämä ilmiöt alka­vat koros­tua. Kaik­ki ter­vet­tä elämän­vai­het­ta lyhen­tävä tulee kalliiksi.

    Se on tot­ta, että asioil­la on kak­si puol­ta, eivätkä kaik­ki elämän­ta­pa-asi­at ole kovin merk­i­tyk­sel­lisiä. Eri­tyis­es­ti rav­it­se­muk­seen liit­tyy paljon tun­tem­at­to­mia tek­i­jöitä, ja isois­sa tutkimuk­sis­sa saata­vat erot ovat monis­sa asiois­sa pieniä. Suuri alko­holinkäyt­tö, tupak­ka, iso yli­paino ja vähäi­nen liikun­ta ovat kuitenkin kansan­ter­vey­den tasol­la yksiselit­teis­es­ti ongelmallisia.

    Ahk­era lenkkeil­i­jä voi onnis­tua tuhoa­maan pol­ven­sa, ja liikun­nas­sakin tietyn opti­m­imäärän jäl­keen hai­tat kas­va­vat hyö­tyjä enem­män. Toden­näköisem­pää kuitenkin on se, että polvi menee vähän liikku­val­ta yli­pain­oiselta arkipäivän toim­intakykyä heiken­tävään kuntoon.

    Yksilöi­den kohdal­la on luon­nol­lis­es­ti paljon vai­htelua, kos­ka geen­it ja tuuri määräävät asioi­ta varsin pitkälle.

    En uskalla tehdä mis­tään yksit­täis­es­tä elämän­ta­pa-asi­as­ta suo­ria kansan­taloudel­lisia väit­teitä, kos­ka vaiku­tuk­sia on suun­taan ja toiseen. Tupakoin­nin osalta on kohtu­ullisen kat­tavia tutkimuk­sia, joiden mukaan tupakoin­ti on kansan­taloudel­liselta kokon­ais­vaiku­tuk­seltaan negati­ivi­nen sil­loinkin, kun myös epä­suo­rat kus­tan­nuk­set (eläkesäästöt, tupakkasek­torin työl­lisyys, jne.) ote­taan huomioon. Alko­holin kohdal­la vaiku­tuk­set riip­pu­vat kovasti käyt­tömääristä, rav­it­se­muk­sen osalta ei ole tutkimuk­sia sat­tunut silmiin.

  30. Sylt­ty: Mietitään­pä että kak­si saman­laista per­het­tä osti viime vuon­na (ei pks) 200 000 euron asun­non. Toinen osti riv­i­taloa­sun­non läheltä työ­paikkaa ja toinen per­he halusi rauhaa ja osti pien­talon kehyskun­nas­ta. Nyt tuolle pien­taloa­su­jalle räp­sähtää *sato­ja* euro­ja enem­män veronko­ro­tuk­sia kuin tuolle toiselle perheelle.

    Kiin­teistöveron ainakin pitäisi olla suh­teessa kiin­teistön arvoon, joten se kohtelee kumpaakin per­het­tä samal­la tavalla.

    Se taas ei liene yllät­tävää, että liikku­mista ja fos­si­ilisen ener­gian käyt­töä verote­taan jatku­vasti enemmän.

  31. Viherinssi: Se taas ei liene yllät­tävää, että liikku­mista ja fos­si­ilisen ener­gian käyt­töä verote­taan jatku­vasti enemmän.

    Taisi olla ajoneu­von omis­tamisen vero­tus­ta ja tiet­tyjä ener­gian jakelu­muo­to­ja. Poli­it­tisen tarkoituk­sen­mukaisu­u­den nimis­sä lähin­nä. Eli ei yllätyksiä.

  32. Viherinssi: Kiin­teistöveron ainakin pitäisi olla suh­teessa kiin­teistön arvoon, joten se kohtelee kumpaakin per­het­tä samal­la tavalla.

    Mitä isom­mat erot kiin­teistö­jen oikeis­sa hin­nois­sa ovat, sitä kauem­mas kiin­teistövero­tuk­sen vero­tusar­vot menevät kiin­teistö­jen todel­li­sista arvoista. Todel­li­nen myyn­ti­hin­ta tai todel­li­nen jälleen­hank­in­ta-arvo ei ole nimit­täin vero­tuk­sen peruste, vaan val­takun­nal­lis­es­ti las­ket­tu arvo. Keskus­tan 150 neliön luk­susasun­non kiin­teistövero las­ke­taan siis samal­la taval­la kuin lähiön 150 neliön käm­pän. Myyn­ti­hin­nois­sa voi olla silti erit­täin raju ero.

    Kiin­teistöveron lasken­takaavo­ja löy­tyy tästä asetuksesta:
    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130847

  33. Tarkoitin edel­lisen kom­mentin alul­la neliöko­htaisia hin­to­ja. Eli jos on vaik­ka kak­si samankokoista ker­rostalokämp­pää, joista toisen hin­ta on 100 000 euroa ja toisen 500 000 sijain­tieron takia, kiin­teistövero­tuk­ses­sa käytet­tävä vero­tusar­vo voi olla silti ihan sama, kos­ka sen lasken­ta tehdään val­takun­nal­lis­ten ase­tuk­sel­la säädet­ty­jen arvo­jen poh­jal­ta, ei todel­lisen arvon.

    Mitä enem­män on neliöitä, sitä enem­män vero­tusar­voa kiin­teistöl­lä — riip­pumat­ta sijain­nista. Asun­tovälit­täjät taas korosta­vat sitä, että asun­non hin­nan tärkeim­mät kolme vaikut­tavaa tek­i­jää ovat sijain­ti, sijain­ti ja sijain­ti. Vero­tusar­vot eivät toi­mi ihan samoin.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Urheilus­sa saadut vam­mat mak­se­taan ymmärtääk­seni jo suurelta osin itse, jos har­joit­taa urheilua jos­sain seuras­sa. Ainakin junior­i­jalka­pallil­i­joiden lisenssi­mak­su­un sisäl­tyy vaku­u­tus, joka kor­vaa urfheilu­vam­mo­jen hoidon.

    Har­va urheiluseu­ra elää omil­la jäsen­mak­suil­la, urheiluseu­rat saa­vat mit­tavaa tukea suo­rana rahatuke­na ja sub­ven­toi­tu­ina urheilupaikkoina .
    Sen päälle kela sub­ven­toi hoitoa vahin­gon tapahduttua.Ja näil­lä lah­jara­hoil­la mak­se­taan nuokin vaku­u­tuk­set, tosin välil­lis­es­ti mut­ta kuitenkin 

    Jos tuo vaku­ut­ta­mi­nen tek­isi toimin­nas­ta julkisen sek­torin ulkop­uolista toim­intaa niin mik­si Suomes­sa ei siir­ry­tä Sak­san tai USA:n tapaiseen yleiseen sairasvakuutukseen ?
    Sehän ratkai­sisi ko ter­vey­den­hoidon hallinnoin­ti ongel­man, kun sitä ei organ­isoi­da poli­it­tis­es­ti ja demokraat­tis­es­ti vaan markkinaehtoisesti ?

  35. Tuo oli todel­lakin erit­täin hyvä ja kan­natet­ta­va päätös. 

    (lob­baus­varoi­tus: alla ole­va kos­kee myös kir­joit­ta­jaa, joten olen tiet­ty hiukan jäävi…)

    Lääkeko­r­vausjär­jestelmässä on kuitenkin edelleen yksi iso ongel­mako­h­ta: Hake­muk­sen lääk­keen saamisek­si kor­vausten piiri­in tekee lääke­fir­ma. Lääke­fir­man intres­si on saa­da lääke tuon perusko­r­vauk­sen piiri­in. Lääk­keen saami­nen erikoisko­r­vat­tavak­si (100% kor­vat­ta­vat) on eri­tyisen vaikeaa, mikä on tiet­ty täysin ymmär­ret­tävää ja hyväksyt­tävää. Vaik­ka 100% kor­vat­tavu­udelle olisi täy­det perus­teet, ei lääkete­htaal­la ole tähän kuitenkaan mitään intres­siä. Lääkete­hdas saa jo rahansa, vaik­ka lääke on “vain” peruskorvattava…

    Käytän­nössä tämä johtaa siihen, että mon­en “syn­tymä­sairaat” tai jotakin harv­inaista tau­tia sairas­ta­van lääk­i­tys mak­saa automaat­tis­es­ti tuon 600 € kuus­sa lop­un elämää. Mon­elle tämä on todel­la han­kala tilanne. 

    Esimerkik­si aivolisäke­poti­laiden kasvuhor­moni­hoidoista on tul­lut viimeaikoina paljon uut­ta tutkimusti­etoa, jon­ka val­os­sa aineel­la on erit­täin suuri merk­i­tys ihmisen hyv­in­voin­ti­in ja ter­vey­teen. Lääket­tä ei kuitenkaan voi­da siirtää täysin kor­vat­tavak­si, ennen kuin lääke­fir­ma sitä anoo. Lääke­fir­mal­la ei täl­laiseen pon­nis­tuk­seen ole kuitenkaan intres­siä sen vaa­ti­man suuren työn ja pienen “asi­akaspo­ten­ti­aalin” vuoksi.

  36. Yleen­sä kor­vat­tavu­udet menevät tietyn kaa­van mukaan, tule­vat tipoit­tain, mut­ta lop­ul­ta sit­ten tule­vat muu­ta­man vuo­den jäl­keen. Se 600 euroa tarkoit­taa koko vuotta.

  37. Kom­ment­ti­i­ni pää­tyi näem­mä kir­joi­tusvihre: tarkoitin 600 € vuodessa, en 600 € kuukaudessa.

    600 € vuodessa on 50 € kuukaudessa, mikä on pitkäaikais­sairaille hel­posti todel­la suuri sum­ma. 100 % kor­vat­taville lääkkeille on tyyp­il­listä, että kyse on vaikeista ja pitkäaikai­sista sairauksista: 

    “Tiet­ty­jen sairauk­sien hoi­dos­sa käytet­tävistä lääkkeistä
    voi saa­da perusko­r­vaus­ta suurem­man erityiskorvauksen.
    Eri­tyisko­r­vauk­seen oikeut­tavista vaikeista ja pitkäaikaisista
    sairauk­sista sääde­tään val­tioneu­vos­ton asetuksella.
    Lääkkei­den hin­ta­lau­takun­ta päät­tää, mitkä
    lääke­valmis­teet ovat eri­tyisko­r­vat­tavia näis­sä sairauksissa.”

    http://www.kela.fi/documents/10180/578772/Laakekorvaus_2013.indd.pdf

    Nykyisessä jär­jestelmässä on siis lääke­fir­man vas­tu­ul­la hakea tätä mah­dol­lisu­ut­ta vaikeasti ja pitkäaikaises­ti sairaille. Toimii var­masti joidenkin laa­jasti käytet­tävien lääkkei­den kanssa, mut­ta kuten san­ot­tu on lääke­fir­mal­la aika pieni intres­si, mikäli kohderyh­mä on pieni. Tämä aset­taa harv­inaisia sairauksia/lääkkeitä käyt­tävät hel­posti taloudel­lis­es­ti todel­la han­kalaan asemaan.

  38. Tim­oJ: Lääket­tä ei kuitenkaan voi­da siirtää täysin kor­vat­tavak­si, ennen kuin lääke­fir­ma sitä anoo.

    Minus­ta kor­vaus- ja käyt­tö­tarkoi­tus­päätök­set pitää voi­da tehdä myös lääkeyri­tyk­sistä riip­pumat­tomasti, jot­tei­vat ne pääse mak­si­moimaan voit­to­jaan lupamenet­te­ly­il­lä, ja mah­dol­lis­taa myös “perustärkei­den” lääkkei­den vapaa valmis­tut­ta­mi­nen ilman lisensse­jä, jne., jos valmis­ta­ja päät­tää lopet­taa sen uudem­man ja kalli­im­man lääk­keen tieltä.

  39. Kevät­talvel­la rupe­si sydän reis­taa­maan. Aivover­it­ulp­paa ennal­taehkäisemään pitää syödä vereno­hen­nus­lääket­tä. Vai­h­toe­htona on hal­pa Mare­van ja kalli­it (>100€/kk) uudet lääk­keet, joi­ta ei yhteiskun­ta tue.

    Mare­vanin ongel­ma on se, että sitä on seu­rat­ta­va labras­sa koko ajan, pari ker­taa kuus­sa sil­loin, kun annos on haarukoitu — haarukoin­nin aikana (1 — 3 kk) paljon tiheäm­min. Uusien lääkkei­den annos­tus­ta ei tarvitse seu­ra­ta. Teho on Mare­vanil­la ja uusil­la lääkkeil­lä kutakuinkin sama.

    Mare­van on siis apteekissa hal­paa, mut­ta teet­tää ihan hel­vetisti (turhaa) työtä ter­vy­den­hoi­dos­sa ja min­un näkökul­mas­tani myös poti­lail­la. Kokon­aish­in­ta on satavar­masti kalli­impi, mut­ta se instanssi, joka päät­tää lääkkei­den kelat­uet, las­kee vain omaa rooteliaan ja ilmeis­es­ti sit­ten esim. sos.terv.ministeri ei joko tiedä ongel­mas­ta tai jostakin syys­tä ei puu­tu siihen, vaik­ka tietääkin.

    Eihän tämä iso jut­tu ole, mut­ta jos taas jostain saisi järkeä tähänkin kulmaan?

    Touko Met­ti­nen
    Flimmeripotilas

    1. Han­ki kotikäyt­töi­nen INR-tes­taa­ja. Mak­saa jotain, mut­ta ei tarvitse labras­sa juos­ta. Noi­ta kalli­ita lääkkeitä on paha ottaa kor­vat­tavak­si, kos­ka käyt­täjiä on niin paljon, että rahat lop­pu­vat. Tuo päätös mak­saisi yli sata miljoon­aa euroa vuodessa.

  40. Hei! INR-tes­taa­ja mak­saa n. 700€ ja testil­iuskat 7,5€/kpl, eli ker­ran viikos­sa jos tes­taa, niin vuosikus­tan­nuk­set ovat 400€. Ihan siedet­täviä sum­mia min­ullekin, mut­ta kun vai­h­toe­htona on läh­es ilmainen Mare­van ja ilmaiset labrakäyn­nit, niin olen ainakin tois­taisek­si pää­tynyt rasit­ta­maan terveydenhuoltoa.

    Mut­ta point­ti­ni oli tämä osaop­ti­moin­ti. Mare­vanin käyt­täjiä on yli 100 000 ja he käyvät kutakuinkin joka toinen viikko lab­o­ra­to­rios­sa, jos­sa on ihmisiä töis­sä tekemässä näitä mit­tauk­sia. Se instanssi Kelas­sa, joka miet­tii kor­vat­ta­vat lääk­keet, las­kee VAIN sen mainit­se­masi 100 milj. Se ei laske, mitä mak­saa lab­o­ra­to­ri­oiden työn­tek­i­jöi­den kallis aika ja hyvä­nen aika, poti­laiden aika­han nyt on tokikin ilmaista. 

    Olen ihan var­ma, että nykysys­tee­mi on kalli­impi kuin se, että ostaisimme ne kalli­it lääk­keet ja vapaut­taisimme labran­hoita­jat ja lääkärit tärkeämpi­in töihin.

    Touko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *