Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.3.2014

Koivusaaren osayleiskaa­va

Edelli­nen osoit­tau­tui liian kalli­ik­si, tästä on tehty nyt edullisem­pi lisäämäl­lä raken­nu­soikeut­ta. Asukkai­ta tulee tuhat lisää ja työ­paikko­ja saman ver­ran. Kaavaa on vähän huonon­net­tu vähen­tämäl­lä Län­siväylän kat­tamista niin, että tun­neli muut­tuu sil­loik­si (tur­vamääräyk­set) ja vai­h­ta­mal­la penger­re­tyt ran­nat viis­to­tuik­si. Moot­tori­tieli­it­tymästä ei ole säästet­ty, mil­lä saat­taa olla tekemistä kun­tien välisen kil­pailun kanssa.

Pyörätie, jon­ka pitäisi olla pääkaupunkiseudun tärkeimpiä laatu­väyliä, on pan­tu ikävästi mutkalle. Ei hyvä.

Moot­tori­tien eteläpuolel­la ole­vat toimis­tot on merkit­ty kovin mata­lik­si, vaik­ka ne korkeamp­ina eivät siinä var­jostaisi muu­ta kuin sitä moot­tori­ti­etä, mut­ta toki ne peit­täi­sivät merinäköalaa.

Kaartin poli­isi­talon tilalle asuntoja.

Van­han talon säi­lyt­tämi­nen on liian vaikea­ta, joten sen saakin pan­na sileäk­si. Kan­natan alueelle asun­to­ja toimis­to­jen sijaan. Tässä tulee asun­to yli 150 ullan­lin­nalaiselle, mut­ta mik­si talon pitää olla täl­lainen? Onko pakko tehdä rumaa vain sik­si, että kau­nis olisi vanhanaikaista?

punanotkonkatu 2

Kaa­va sinän­sä ei kiel­lä tekemästä kau­nista taloa.

Lausun­to tietulleista

Niira­nen (kok) oli pyytänyt pöy­dälle. Min­ulle lausun­to kelpaisi.

Kalasa­ta­man ensim­mäisen vai­heen liikennesuunnitelma

Suun­nitel­ma on tarkoitet­tu tilapäisek­si, kos­ka Sörnäis­ten tun­neli on viivästynyt. En ole ehtinyt matkan ja flun­ssan takia kun­nolle pere­htyä. Onko kommentteja?

Yhteiskäyt­töau­to­jen pysäköintitunnus

City­Car­Club on saa­mas­sa kil­pail­i­joi­ta ja sik­si se menet­tää nimikkopaikkansa. Tästä alka­en yhteiskäyt­töau­toil­la saa pysäköidä asukaspysäköin­tipaikoille. Kun ei ole kiin­teää paikkaa, on auton sijain­ti ilmoitet­ta­va seu­raavalle asi­akkaalle ymmärtääk­seni GPS-tiedoil­la. Onko kaikil­la älypuhelin?

Jostain syys­tä määrätään, ettei yhdel­lä yrit­täjäl­lä saa olla enem­pää kuin 120 autoa. Mik­si? Jär­jestelmä toimii sitä parem­min, mitä isom­pia ovat toimijat.

Kotkankatu 9 asuntokäyttöön

Toimis­to­ta­lo muute­taan poikkeamis­lu­val­la asun­tokäyt­töön. Alp­pi­laan noin sata asukas­ta lisää.

65 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.3.2014”

  1. “Onko pakko tehdä rumaa vain sik­si, että kau­nis olisi vanhanaikaista?”

    Ei vaan sik­si että gryn­de­rien voitot saadaa mak­si­moitua. Kenel­lä on muuten vas­tuu että näitä rumia talo­ja hyväksytään kaavoihin? Ja mik­si havain­neku­vat näyt­tävät aina toiselta pla­neelta? Mik­sei vaa­di­ta real­is­tisia kuvia ja edes jotain esteet­tisyyt­tä taloi­hin? Mis­sä ovat Helsin­gin sil­huetista huolestuneet sil­loin kun raken­netaan rumia talo­ja, joi­ta joutuu paljon enem­män kat­se­le­maan? Koskako­han Helsinki­in on muuten nous­sut viimek­si oikeasti hieno­ja talo­ja… vis­si­in joskus 1920-luvul­la ennen Alvar Aaltoa…

  2. Moot­tori­tieli­it­tymästä ei ole säästet­ty, mil­lä saat­taa olla tekemistä kun­tien välisen kil­pailun kanssa.

    Aatelti­in antaa tasoi­tus­ta kaavoit­ta­mal­la moot­tori­tieli­it­tymä metroase­man päälle?

  3. Moot­tori­tieli­it­tymästä ei ole säästet­ty, mil­lä saat­taa olla tekemistä kun­tien välisen kil­pailun kanssa.

    Espoo kyl­lä vie potin, jos alamme kil­pail­la autokaupun­gin rak­en­tamises­sa. Vai kil­pail­laanko tässä viereisen Hanasaaren liit­tymän kanssa käyt­täjämääristä? Mitä voit­ta­ja saa?

  4. Onhan tuo talo hyvinkin esteet­ti­nen ja elävä visuaalis­es­ti ja kauem­paa kat­sot­tuna, istuu mukavasti molem­pi­en katu­jen ryt­mi­in. Kum­malliset tölk­it iso­jen luk­suriöösien lapeikkunoiden sijaan ullakkoa­sun­nois­sa kum­mas­tut­ta­vat, mut­ta tähän kai liit­tyi joku raken­nusvi­ra­nomaisen fik­saa­tio eli lapeikkunoi­ta ei saa rakentaa. 

    Mut­ta kun kaupunkim­iljöössä talon pitäisi olla hap­ti­nen jalankulk­i­jan mit­takaavas­sa jalka­käytävältä käsin koet­tuna. Jät­timäi­nen yht­enäi­nen lasip­in­ta ja rekan kokoinen teräväkul­mainen ajoaukko kadunkul­mas­sa ei sitä ole. Kaupunki­talot pitää suun­nitel­la ensisi­jais­es­ti koet­taviksi, ei katseltaviksi.

    Havain­neku­vien perus­teel­la näyt­tää siltä että jalka­käytävänäkökul­ma on kokon­aan uno­hdet­tu. Katu­tun­tu­ma on onnek­si jäl­keen­päin muutet­tavis­sa, kun talo rajau­tuu katu­un, mut­ta olisi sen voin­ut tehdä ker­ral­la kun­toon. Urho Kekkosen Kadul­la olisi ollut mallik­si hyvä ref­er­enssi­to­teu­tus siitä kuin­ka mas­si­ivi­nen kauppakeskus/toimistosiipi inte­groidaan katumiljööseen.

  5. Koivusaares­ta. Tuo pitäisi ehdot­tomasti palaut­taa takaisi piirrustuspöydälle.

    Koivusaares­ta tulisi paljon parem­pi Län­siväylän bule­vardis­oin­nin yhtey­dessä, jol­loin raken­nu­soikeut­takin tulisi entistä enemmän.

    Tuo moot­tori­tieli­it­tymähirvi­tys ei ole kyl­lä tätä päivää, varsinkin kun kär­si­jöinä on kaik­ki muut liiken­nemuodot. Mitään Dal­la­sia noin lähel­lä keskus­taa en kyl­lä kaipaisi.

  6. Uusien talo­jen katoille on ruvet­tu sijoit­ta­maan kum­mallisia neliskul­maisia koppe­ja, kuten tässäkin. Yleen­sä ne vielä roikku­vat puo­lik­si talon­har­jan ulkop­uolel­la, ikäänkuin oli­si­vat putoa­maisil­laan. Mikä näi­den tarkoi­tus on?

  7. En tajua, mitä hyö­tyä motarista on enää Koivusaaren kohdal­la? Liiken­nevir­ta hyy­tyy pari min­u­ut­tia myöhem­min Ruo­ho­lah­den val­oi­hin ja tästä syys­tä koko Länärin aamu­ru­uh­ka alkaa jo Tapi­olan kohdal­ta ja yleen­sä paljon aiem­minkin lännestä.

    Ruuhkat voisi jät­tää merelle ja vetäistä ne ensim­mäiset liiken­neval­ot Koivusaa­reen, jos­ta Länäri jatkuisi ehkä yhden liiken­neympyrän jäl­keen paikallise­na “Man­sku­na” Ruo­ho­lah­teen. Oikeas­t­aan sen bule­vardin voisi vetää Laut­tasaaren läpi van­haa tietä, sil­lä idea­han on tule­vaisu­udessa, että metro kul­jet­taa tule­vaisu­udessa ne suuret mas­sat, jol­loin edes Espoos­ta ei pitäisi olla suur­ta kan­nustet­ta lähteä Ruo­ho­lah­teen asti oma­l­la autolla.

  8. “City­Car­Club on saa­mas­sa kil­pail­i­joi­ta ja sik­si se menet­tää nimikkopaikkansa. Tästä alka­en yhteiskäyt­töau­toil­la saa pysäköidä asukaspysäköintipaikoille.”

    Eikö varat­tu­ja paikko­ja voisi edelleen säi­lyt­tää siten, että kil­pail­e­vankin yrit­täjän auton saa park­keer­a­ta yhteiskäyt­töön varat­ulle paikalle. Jos siinä ei ole tilaa voi park­keer­a­ta mihin tahansa asukaspysäköintipaikalle.

    1. City­Car­Clu­bin jär­jestelmä tietää nyt, mis­sä on tilaa ja mis­sä ei, jol­loin seu­raa­va asi­akas teitää, mis­tä auton voi hakea. Tämä ei toi­mi, jos pysäköin­ti vakiopaikalle on kiin­ni siitä, onko tilaa.

  9. Eiköhän lähde­tä Koivusaaren kohdal­la siitä, että sinne tulee kaupun­gin paras­ta joukkoli­iken­net­tä oranssin tun­neli­ju­nan muo­dos­sa — tarvit­seeko autol­la (häly­tysajoneu­vo­ja luku­unot­ta­mat­ta) edes päästä saarelle?

    Liiken­neväylää näyt­täisi ole­van aika liki puo­let saaren pin­ta-alas­ta, vaik­ka pisim­mil­lään mat­ka metroase­malle saaren pohjois- ja eteläkär­jistä on puolen kilo­metrin luokkaa. Todel­la tuh­lail­e­va ja heikko kaa­va arvokkaalle maapläntille.

  10. Zarkof:
    Tuo moot­tori­tieli­it­tymähirvi­tys ei ole kyl­lä tätä päivää, varsinkin kun kär­si­jöinä on kaik­ki muut liiken­nemuodot. Mitään Dal­la­sia noin lähel­lä keskus­taa en kyl­lä kaipaisi.

    Tälle ehdo­tuk­selle tulee sanoa ehdo­ton ei.

    Miten voidaan edes tosis­saan esit­tää, että metroase­man viereen keskelle merel­listä kaupunkia raken­netaan moot­tori­tien eri­ta­soli­it­tymä? Ja laite­taan vielä kau­pan­päälle pyörätie rullalle.

    Eli samaan aikaan samas­sa viras­tossa suun­nitel­laan sekä uusia moot­toritei­den eri­ta­soli­it­tymiä että aikaisem­pi­en moot­toritei­den bulevardisointia.

    Mikä lehmänkaup­pa tässä on takana, jos tämä menee läpi?

  11. Jari V: …Vai kil­pail­laanko tässä viereisen Hanasaaren liit­tymän kanssa käyttäjämääristä…

    Björk­hol­meni­in joudu­taan täyt­tämään vielä reip­paasti lisää, jot­ta kallis metroase­ma olisi kan­nat­ta­va. Sama tilanne kuin kaikil­la asemil­la Espoon puolel­la! Siihen näh­den liit­tymät eivät ole ainakaan ylimitoitettuja.

    Tur­vamääräyk­set ovat sitä luokkaa, että niille täy­tyy vähitellen tehdä jotain. Jos ver­taan suo­ma­laista tun­neli­rak­en­tamista siihen, mitä olen näh­nyt muual­la, niin suo­ma­laiset määräyk­set eivät ole samas­ta todellisuudesta. 

    Pyörä­tien “paran­nus­ta” ei saa hyväksyä! Tuo on koko län­tisen suun­nan ain­oa melkein suo­ra yhteys, joten se tulee tehdä suo­rana. Pyörätei­den ongel­ma on yleen­sä se, että niin san­otut liiken­nesu­un­nit­teli­jamme mieltävät pyöräti­et ulkoilu- ei liiken­neväy­lik­si. Kun kat­soo mitä tuhoa pyöräli­iken­teelle tehti­in Lep­pä­vaaras­sa tai Pasi­las­sa, niin toivon että Län­siväyläpro­jek­ti­in palkataan yksi pätevä liikennesuunnittelija! 🙁

    Joakim:

    Ei vaan sik­si että gryn­de­rien voitot saadaa mak­si­moitua… Koskako­han Helsinki­in on muuten nous­sut viimek­si oikeasti hieno­ja talo­ja… vis­si­in joskus 1920-luvul­la ennen Alvar Aaltoa… 

    Pääomi­tu­songel­mas­ta olen samaa mieltä. Raken­nus­li­ik­keen ain­oa tehtävä on tuot­taa voit­toa. 🙂 Kun rak­en­ta­ja ja raken­nut­ta­ja ovat sama taho, ei kukaan val­vo toim­intaa. Rak­en­tamisen pääomi­tus on Suomes­sa epäter­veel­lä poh­jal­la. Jos asukkaat tai vuokranan­ta­ja rahoit­taisi­vat talon, se tuskin olisi noin ruma. Suomes­ta puut­tuu yksi­ty­istä rahaa.

    Peri­aat­teessa kun­nalle ei kuu­lu, mitä ton­tin omis­ta­ja ton­tille tekee, mut­ta olet kyl­lä oikeasasa, että tarvi­taan jonkin­laista eri­ty­istä lah­jat­to­muut­ta tuol­laisen piirtämiseen. 😀 Ain­oa mis­tä kun­nan tulee olla huol­lis­saan, ovat katot. 

    Tuo näyt­tää tasaka­tol­ta, joka tun­netusti ei toi­mi Suomes­sa. Asi­as­ta oli juuri HS:ssa hyvä jut­tu asukkaan näkökul­mas­ta, mut­ta siinäkään ei suo­raan ker­rot­tu mikä perussyy oli aiheut­tanut kos­teu­songel­mat: ilmas­toomme sopi­ma­ton tekni­nen ratkaisu.

  12. Simo Mele­nius:
    En tajua, mitä hyö­tyä motarista on enää Koivusaaren kohdalla… 

    Se on osa itä-län­si suun­taista motaria, joka saadaan toim­i­maan aikanaan kun keskus­tatun­neli rakennetaan.

  13. Mitä merk­i­tys­tä uuden yleiskaa­van visiopa­pe­rien hyväksymisel­lä oli, jos viras­to kaavoit­taa sys­temaat­tis­es­ti motare­i­ta vision vas­tais­es­ti? Nämähän estävät vision toteut­tamista vuosikymmenet. Ensin Vetu­ri­tie, nyt Koivusaari ja lisää seurannee.

  14. Simo Mele­nius:
    En tajua, mitä hyö­tyä motarista on enää Koivusaaren kohdalla?

    Oikeas­t­aan sen bule­vardin voisi vetää Laut­tasaaren läpi van­haa tietä, sil­lä idea­han on tule­vaisu­udessa, että metro kul­jet­taa tule­vaisu­udessa ne suuret mas­sat, jol­loin edes Espoos­ta ei pitäisi olla suur­ta kan­nustet­ta lähteä Ruo­ho­lah­teen asti oma­l­la autolla. 

    Kirkkon­um­melle on viime vuosi­na raken­net­tu aika taval­la uusia pien­taloaluei­ta, jot­ka sijait­se­vat surkei­den joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päässä ja joil­ta tehdään työ­matko­ja yksi­ty­isautoil­la Helsin­gin keskus­taan. Tätä uud­is­as­u­tus­ta silmäl­lä pitäen on Län­siväylän moot­tori­ti­etä jatket­tu sen län­sipäässä Kirkkon­um­men keskus­taan asti. Uusi moot­tori­tieo­su­us avat­ti­in viime vuonna.

    On myös huo­mat­ta­va, että Län­simetro ei tule sen ensi vai­heessa jatku­maan Matinkylästä län­teen ja lisäk­si Län­simetron avaami­saikataulu­un ja toimin­nal­lisu­u­teen liit­tyy riskejä.

  15. Yksi havain­neku­vi­in liit­tyvä mie­lenki­in­toinen ilmiö on, että kuvis­sa talo­jen katoil­la ei ole koskaan mitään, mut­ta valmi­in raken­nuk­sen kat­to on täyn­nä eri­laisia törp­pöjä, pille­jä, sylin­tere­itä, anten­ne­ja, piip­pu­ja, pönt­töjä ja muu­ta rekvisi­it­taa. Eikö täl­laisille hökö­tyk­sille tarvi­ta mitään lupia ollenkaan?

  16. Simo Mele­nius: Ruuhkat voisi jät­tää merelle ja vetäistä ne ensim­mäiset liiken­neval­ot Koivusaa­reen, jos­ta Länäri jatkuisi ehkä yhden liiken­neympyrän jäl­keen paikallise­na “Man­sku­na” Ruoholahteen. 

    Jos halu­taan säi­lyt­tää väylän väl­i­tyskyky, tämä ei vält­tämät­tä toi­mi. Pääasialli­nen syy on se, että osa Larun läpi menevästä liiken­nevir­ras­ta läh­tee Ruo­ho­lah­den liit­tymästä pois ennen Ruo­ho­lah­den val­o­ja. Väylää pitkin menee siis huo­mat­tavasti enem­män auto­ja kuin mitä Ruo­ho­lah­den val­ot vetävät. (Äkkiseltään liiken­neympyrä kuu­lostaa tuol­laises­sa paikas­sa kookkaal­ta ja huonos­ti toimi­val­ta ratkaisul­ta erit­täin suuren yksisu­un­taisen liiken­nevir­ran vuoksi.)

    Ruo­ho­lah­den risteyk­sessä on lisäk­si miljoona kaistaa, ja risteyk­sen jäl­keen liiken­nevir­ta hajoite­taan kah­tia. En tiedä, onko täl­lä aamu­ru­uhkan väl­i­tyskykyyn kum­moista vaiku­tus­ta, kos­ka lop­ul­ta risteys voi vetää enem­män kuin sen perässä ole­va verkos­to. Se on kuitenkin selvä, että bule­var­dia ei niin lev­eänä kan­nat­taisi tehdä. 

    Hyvä bule­vardi­ratkaisu voisi olla viisikaistainen siten, että kumpaankin suun­taan on aina kak­si kaistaa ja ruuhkas­sa sen lisäk­si joukkoli­iken­nekaista, ts. keskikaista vai­h­taa päivän aikana suuntaansa.

    Korostan vielä tuo­ta ensim­mäistä ehto­lauset­tani: jos väl­i­tyskyky halu­taan säi­lyt­tää. Jos siitä voidaan tin­kiä, Laut­tasaaren hyö­dyn­tämis­mah­dol­lisu­udet muut­tuvat aivan toisik­si. Muis­taak­seni siinä kuu­luisas­sa bule­vardis­u­un­nitel­mas­sa väl­i­tyskyky oli neljän­nek­sen alem­pi kuin nykyi­nen liikennehuippu.

    Henkilöko­htais­es­ti min­ua häir­it­see bule­vardis­oin­tikeskusteluis­sa se, että niis­sä kinataan väärästä asi­as­ta. Helsin­gin olois­sa mikä tahansa muu bule­vardis­oin­ti kuin viimeisen liit­tymävälin bule­vardis­oin­ti — jota ei Län­siväyläl­lä mah­du tekemään — alen­taa väylän kap­a­siteet­tia. Tästä ei kan­na­ta kovin paljon tapella. 

    Pitäisi mielu­um­min keskit­tyä kokon­aisu­u­teen ja tun­nus­taa se, että joskus kokon­aisu­u­den etu menee yksilöi­den edun ohi. Län­siväylän bule­vardis­oin­ti hait­taisi espoolaisia työssäkävi­jöitä ja mah­dol­lis­es­ti myös nyky­isiä laru­laisia. Sen sijaan siitä olisi paljon iloa uusille larulaisille.

    = = =

    Toinen vähän mieti­tyt­tävä jut­tu liit­tyy tun­nelien tur­vamääräyk­si­in. Ne tekevät tun­neleista aivan järkyt­tävän kalli­ita. Mikä on sääste­tyn ihmishengen/terveen elin­vuo­den hin­ta? Pohjo­is­mais­sa on aika karu­ja ja pitk­iä tun­nelei­ta ainakin Nor­jas­sa ja Islannis­sa, eivätkä ne nyt ihan mah­dot­toman vaar­al­lisik­si ole osoittautunut.

    Saako sen kauhuske­naar­i­on (iso tun­neli­pa­lo) aikaan jol­lain muul­la kuin polt­ta­mal­la palavaa mate­ri­aalia kul­jet­tavia rekkoja?

    Tun­tuu vähän siltä, että sopivil­la liiken­ner­a­joituk­sil­la (pala­va mate­ri­aali), yksinker­taisil­la tur­valait­teil­la (estetään ruuh­ka tun­nelis­sa) ja sijoit­ta­mal­la yli­jäävä raha muualle saataisi­in paljon enem­män liiken­netur­val­lisu­ushyvää aikaan.

  17. Talon­mies:
    Uusien talo­jen katoille on ruvet­tu sijoit­ta­maan kum­mallisia neliskul­maisia koppe­ja, kuten tässäkin. Yleen­sä ne vielä roikku­vat puo­lik­si talon­har­jan ulkop­uolel­la, ikäänkuin oli­si­vat putoa­maisil­laan. Mikä näi­den tarkoi­tus on?

    Niiden tarkoi­tus on varmis­taa, että kor­jau­rak­en­ta­jil­la sekä aller­gialääkäreil­lä riit­tää töitä tule­viksi vuosikymmeniksi.

    Tuol­laiset täysin Suomen ilmas­toon sopi­mat­tomat ratkaisut, joi­ta kaavoit­ta­ja jopa edel­lyt­tää tehtävän, ovat juuri niitä täysin älyt­tömiä raken­ner­atkaisu­ja, joi­ta huolel­lisinkaan rak­en­ta­ja ei saa toim­i­maan niin että vesi- ja ilmavuodot estet­täisi­in. Seu­rauk­se­na sairai­ta raken­nuk­sia. Lähtöko­htais­es­ti syy on jo kaavoit­ta­jan joka on täysin arkkite­htien muo­tioikku­jen armoilla.

  18. Osmo:“Kaava sinän­sä ei kiel­lä tekemästä kau­nista taloa.”

    Olen vähän ihme­tel­lyt tätä nyky­istä menoa, mut­ta tutus­tu­mi­nen lain­säädän­töön aut­toi omako­htais­es­ti ymmärtämään kehi­tyskulku­ja. Alla kopi­o­tu­na raken­nus- ja maankäyt­tölain lyhyt historia:

    1800-luvun lopus­sa lisät­ti­in 3. §: Mitään kau­nista ei enää tästä läh­tien tule enää rakentaa.

    1950-luvul­la lisät­ti­in 12. § eli ns. Alvar Aal­to pykälä: On suo­tavaa, että funk­tion­al­is­mil­lä kor­vataan kaik­ki julk­isil­la paikoil­la ole­vat kestävät ja kau­ni­it raken­nuk­set. Lisäk­si eril­lisessä ase­tuk­ses­sa tode­taan ettei hait­taa, vaik­ka pin­ta­ma­te­ri­aali, akusti­ik­ka ja ulkoa­su näis­sä uusis­sa raken­nuk­sis­sa on kelvo­ton­ta, kos­ka se perus­tuu tyylisu­un­tauk­sen hen­keen. Valmis­tel­evas­sa asi­akir­jas­sa tode­taan keskeisik­si mega­tren­deik­si sosial­is­mi, kom­mu­nis­mi, fasis­mi ja funktionalismi. 

    1970-luvul­la lisät­ti­in 15. §: Omakoti­talo­jen ja mik­sei myös kaikkien muidenkin raken­nusten tulee olla tasakat­toisia. Valmis­telu­muis­tios­sa korostet­ti­in, että johonkin ne tasaka­tot pitää lait­taa, ei niitä ainakaan voi mihinkään varastoida.

    1980-luvul­la lisät­ti­in 24. §: Kaikki­in julk­isi­in raken­nuk­si­in tulee istut­taa home­itiöitä tai vähin­tään varmis­taa itiöille luon­tais­es­ti eri­noa­maiset eli­nolo­suh­teet (ns. luon­non mon­imuo­toisu­u­den pykälä).

    1990-luvul­la lisät­ti­in 51. §: Raken­nusten pitää ylit­tää aikaisem­mat rumuus­vaa­timuk­set sekä alit­taa kaik­ki aikaisem­min tun­netut raken­nustekniset vaa­timuk­set. Ase­tuk­ses­sa määritelti­in tätä tuke­via menetelmiä kuten ele­ment­ti­rak­en­t­a­mi­nen, työjo­hdon ja — valvon­nan pois­t­a­mi­nen, pitkät urakoin­tiketjut, har­maan talouden tuki, kuitit­to­muus sekä tärkeim­pänä halvim­man hin­nan aset­ta­mi­nen kil­pailu­tuk­sen ain­oak­si kriteeriksi.

    2000-luvun alus­sa lisäti­in pykälä 78: Raken­nus­miehiä ei voi velvoit­taa vas­tu­ulliseen rak­en­tamiseen kos­ka hekin ovat vain ihmisiä ja yhä lisään­tyvä tasa-arvo tarkoit­taa myös heille kas­vavia vapaa-ajan velvol­lisuuk­sia. Työmin­is­teri ilmaisi huolen­sa raken­nus­mi­esten jak­samis­es­ta uusis­sa kotitöis­sä kuten ruuan­laitossa ja siivouk­ses­sa. Miesten muut­tunut rooli aset­taa painei­ta ja työ­nan­ta­jien tulee tukea tätä kokon­ais­val­taista moder­ni­teetin muu­tos­ta. Muis­tios­sa esitet­ti­in myös etä­työtä yhdek­si keinok­si paran­taa jak­samista, mut­ta tutus­tu­mi­nen päivä­saikaan hil­jaisi­in raken­nustyö­mai­hin osoit­ti tämän tarpeettomaksi.

    2001 lisät­ti­in 88. §: Rak­en­t­a­mi­nen tulee tulki­ta teol­lisu­u­de­nalak­si jon­ka varsi­naise­na tehtävä ei ole rak­en­t­a­mi­nen vaan talouden pyörien pyörit­tämi­nen. Muis­tios­sa tode­taan, että yhteiskun­tien on todet­tu toimi­van talouden reali­teet­tien ehdoil­la ja rak­en­t­a­mi­nen on instru­men­taalises­sa roolis­sa tämän mekanis­min ohjausmenetelmänä.

    2003 lisät­ti­in 139. §: Seinät ja katot tulee tehdä mah­dol­lisim­man ohues­ta mate­ri­aal­ista ja mielel­lään lasista. Lakiesi­tyk­sen valmis­telus­sa tuoti­in esi­in luon­non­va­ro­jen hupen­e­m­i­nen, joka edel­lyt­tää niiden säästämistä. Suurin säästö syn­tyy, jos käytetään aikaisem­paa vähem­män mate­ri­aale­ja. Ase­tuk­ses­sa tode­taan, että ohut kat­to vuo­taa vet­tä jo taku­uaikana, mut­ta samal­la valmis­tel­e­va virkamies ker­too ole­vansa var­ma siitä, että jos­sain päin maa­pal­loa on ihmisiä joil­la ei ole kat­toa lainkaan.

    2007 lisät­ti­in 245. §: Puu­ta ei saa käyt­tää raken­nu­saineena kos­ka tutkimuk­sis­sa on todet­tu kas­va­van puun sito­van hiiltä toisin kuin kas­va­va betoni ja ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäisy on tärkeää.

    2008 lisät­ti­in 999. §: Homevau­ri­oiden kor­jaamista voi aina lykätä, kos­ka ei se home sieltä mihinkään pakoon pääse. Hen­gi­tystieoireilua ja ast­malääk­i­tyk­sen tarvet­ta voi olla muutenkin kuin altistu­mal­la sisäil­malle, kuten hiihtäjät hyvin osoit­ta­vat. Ase­tuk­ses­sa tode­taan että mah­dolli­nen home­ko­r­jaus­rak­en­t­a­mi­nen on syytä tehdä taval­la joka tukee alan työl­listämis­mah­dol­lisuuk­sia myös jatkossa.

    2009 lisät­ti­in 1670. §: Raken­nushankkei­den kil­pailu­tus tulee tehdä ensisi­jais­es­ti vironkielel­lä, jot­ta kil­pailu­tuk­sen voit­ta­ja ymmärtää minkä kisan on voit­tanut. Ase­tuk­ses­sa annet­ti­in myös suosi­tus, että tar­jouk­sis­sa ei ole enää pakko ilmoit­taa kus­tan­nuk­sia sekä markkoina että euroina, vain toinen riittää.

    2012 lisät­ti­in 2111. §: Raken­nushankkei­den kil­pailu­tus tulee tehdä ensisi­jais­es­ti venäjänkielel­lä, jot­ta kil­pailu­tuk­sen rahoit­ta­ja ymmärtää minkä han­kkeen aikoo rak­en­taa. Uud­is­tus kumoaa samal­la vuon­na 2009 voimaan tulleen pykälän 1670.

    Alus­tavis­sa suun­nitelmis­sa raken­nus- ja maankäyt­tölakia on tarkoi­tus kehit­tää myös tule­vaisu­udessa. Ei se mitään, me olemme valmiita.

  19. Kan­nat­taako tuo­ta Koivusaar­ta suun­nitel­la rin­nakkain ja eril­lään bule­vardis­oin­nista? Vaikut­taa ihan hölmöläisen hom­mal­ta — vasen käsi turaa lähiötä motari­ramppei­neen samal­la kun oikea purkaa ramppe­ja pois ja tiivistää niitä lähiöitä.

    Nyt Koivusaari jäähylle, kunnes viras­tossa on joku lin­ja siitä, mitä tehdään. Ilmeis­es­ti jäähyn määräämi­nen jää poli­itikko­jen tehtäväksi.

  20. Rumuus on kat­so­jan silmis­sä! Mielestäni tuon asuin­raken­nuk­sen suun­nitel­ma on oikein hyvin onnis­tunut. Julk­i­sivus­sa on viit­teitä ympäristöstä mut­ta silti se erot­tuu uud­is­raken­nuk­se­na. Mil­lainen sen pitäisi olla, jot­ta se miel­lyt­täisi? Osmo — olisi mie­lenki­in­toista kuul­la edes jokin peruste sille, mik­si raken­nus on mielestäsi ruma.

  21. Ihan yleisenä huomiona, että tuo Streat Helsin­ki onnis­tui sen ver­ta hyvin, että joko­han Bogo ja muut aut­o­fa­sis­tit huo­maisi­vat, että bisnes luis­taa ihan eri malli­in, jos on tilaa sitä pyörit­tää. Käve­lyyn panos­t­a­mi­nen kun on hänen mukaan liiken­nefa­sis­mia, joten olkoon hän nyt sit­ten vähin­tään aut­o­fa­sisti. Samaan syssyyn sel­l­aiset ter­veiset, että ei sieltä kauem­paa tul­la enää autol­la kaupoille keskus­taan, kos­ka samat kau­pat löy­tyy jo sieltä kauem­paa. Tar­jon­taa on tul­lut paljon enem­män Jum­bo­jen ja Kaarien muo­dos­sa kuin mitä kysyn­tä voi kas­vaa, joten ei pitäisi olla ihme jos keskus­tas­sa myyn­ti kär­sii, kun lähempääkin saa samat samoista kaupoista ja vielä net­ti päälle. Jos keskus­tan liikkei­den myyn­tiä halu­aa nos­taa, niin sen voi tehdä ain­oas­taan lisäämäl­lä asukkaiden määrää lähel­lä, ei rak­en­ta­mal­la motare­i­ta espoolaisille ja van­taalaisille, jot­ka eivät sit­ten koskaan tulekaan, kos­ka niil­lä samat ketjut jo siel­lä jossakin. 

    Päin­vas­toin pitää tehdä keskus­taan tilaa ihmis­ten viihtyvyy­delle, joka houkut­taa sieltä kauem­paa tekemään sel­l­aista mitä siel­lä ei ole mah­dol­lista tehdä. Euroop­palaista kaupunkielämää ei voi muual­la har­ras­taa. Yhtä lail­la nyt on helpom­paa saa­da tur­is­teil­ta rahat kolkkaa­mal­la kuin bis­nek­sil­lä, kun tur­is­tit ovat pienel­lä alueel­la keskus­tas­sa, eikä sinne mah­du kovin mon­taa ja ketjut vievät parhaat paikat. Se Oskalan malli vapaut­taisi tilaa Streat-malliselle toimin­nalle, jota voisi sit­ten levit­tää ympäri­in­sä. Ja samal­la viihtyvyy­den houkutel­lessa ihmisiä keskus­taan myös muiden alo­jen myyn­ti saisi mah­dol­lisu­u­den kasvaa. 

    Kaartin kyt­tälän kor­vaa­ja näköjään men­nyt reip­paasti huonom­paan suun­taan siitä kil­pailun voit­ta­jas­ta, jos­sa oli sen­tään jotain arvokku­ut­ta ja yri­tys­tä sopia naa­purei­den­sa tuot­ta­maan hen­keen. Värikin taas tuol­lainen vaalea ja tyl­sä, siinä kil­pailun voit­ta­neessa oli sen­tään miel­lyt­tävä punkun väri, jos­ta taisi saa­da nimen­säkin. Sitä halu­taan kovan­lu­okan tek­i­jöitä maail­mal­ta tänne, mut­ta uno­hde­taan sekin, että pitäisi kil­pail­la myös asun­to­jen laadus­sa ja kaupun­gin elävyy­dessä esimerkik­si Lon­toon kanssa. Taas hukat­tu tilaisu­us hyväl­lä paikalla — mik­si jär­jestetään näitä kil­pailu­ja, kun julki­nen ja yksi­tyi­nen tuot­taa samaa kakkaa vuodes­ta toiseen kävi kisois­sa mitä hyvänsä?

  22. Bör­je: Julk­i­sivus­sa on viit­teitä ympäristöstä mut­ta silti se erot­tuu uudisrakennuksena. 

    Havain­neku­vas­sa on kak­si fil­laroit­si­jaa Design­museon vier­essä. Design­museo raken­nuk­se­na on läs­nä siinä mit­takaavas­sa kuin pitääkin, ja muo­dostaa jalka­käytävälle muka­van hap­tisen mikro­ta­son ympäristön.

    Havain­neku­vas­sa on myös kak­si jalankulk­i­jaa uud­is­raken­nuk­sen vier­essä. Mitä viit­teitä ympäristöstä talo antaa heille?

  23. Mikko H:
    Mitä merk­i­tys­tä uuden yleiskaa­van visiopa­pe­rien hyväksymisel­lä oli, jos viras­to kaavoit­taa sys­temaat­tis­es­ti motare­i­ta vision vas­tais­es­ti? Nämähän estävät vision toteut­tamista vuosikymmenet. Ensin Vetu­ri­tie, nyt Koivusaari ja lisää seurannee. 

    Visio 2050 ei ole kaa­va ja use­at Helsin­gin val­tu­us­to­ryh­mät, puhu­mat­takaan naa­purikun­tien val­tu­us­toista, eivät ole iki­maail­mas­sa oikeasti halun­neet ole­mas­sa ole­vaa toimi­vaa tieli­iken­nein­fra­struk­tu­uria puret­tavak­si. Helsingis­sä tämä on jär­jestet­ty sel­l­aisel­la kum­mallisel­la taval­la, että miel­lyt­tämisen vuok­si annetaan asian ede­tä eri­lai­sis­sa selvi­tys­ryh­mis­sä, joille annetaan rahaakin, mut­ta viime kädessä suurim­mat rahoit­ta­jat ja niiden edut ratkai­se­vat ja todel­liset päätök­set toimi­vat bule­vardis­oin­tia ja “viher­sosial­is­mia” vastaan.

  24. Mikko H:
    … jos viras­to kaavoit­taa sys­temaat­tis­es­ti motare­i­ta vision vastaisesti… 

    visio = harhakuva

    Pitää paikkansa 😀

  25. OS: City­Car­Club on saa­mas­sa kil­pail­i­joi­ta ja sik­si se menet­tää nimikkopaikkansa. Tästä alka­en yhteiskäyt­töau­toil­la saa pysäköidä asukaspysäköin­tipaikoille. Kun ei ole kiin­teää paikkaa, on auton sijain­ti ilmoitet­ta­va seu­raavalle asi­akkaalle ymmärtääk­seni GPS-tiedoil­la. Onko kaikil­la älypuhelin?

    Auto tietänee kuitenkin koko ajan sijaintin­sa, joten asian voi hoitaa myös meilat­taval­la linkil­lä, jon­ka voi kat­soa oma­l­ta tietokoneeltaan. Tai GPS:n ja kart­ta­palvelun avul­la on suh­teel­lisen help­po hakea sum­mit­tainen osoite, jon­ka voi lähet­tää tek­sta­ri­na: “Auto on paikoitet­tu Töölönkatu 28:n kohdalle”. Ei pitäisi olla kovin vaikeaa nykyteknologialla.

    Tähän päätök­seen sisäl­tyy kuitenkin sel­l­ainen parkkisään­töi­hin liit­tyvä pieni koukku, että suinkaan kaik­ki kadun­var­si­paikat eivät ole asukaspysäköin­nille sal­lit­tu­ja, vaik­ka ne kuin­ka näyt­täi­sivät samal­ta. Juurikin tuo Töölönkatu käy tästä esimerkkinä. Siitä voi vielä tul­la ikäviä ylläre­itä auto­jen käyt­täjille. (Jälleen yksi syy lisää nos­taa asukaspysäköin­ti­tun­nar­ien hin­taa reilusti. Sit­ten ei tarvit­sisi temp­puil­la asioin­tipaikko­jen kanssa.)

    Yhteiskäyt­töau­to­jen määrära­joituk­selle on vaikea kek­siä mitään jär­jel­listä seli­tys­tä, ellei joku ole loban­nut jotain ove­laa. Jos yhteiskäyt­töau­to­jen joskus tule­vaisu­udessa viemä pysäköin­ti­ti­la suret­taa, niillekin voi lait­taa asukaspysäköin­ti­mak­sun, se ei paljon yhteiskäyt­töau­ton kuluis­sa näy. Ja parem­pi se yhteiskäyt­töau­to siel­lä asukaspysäköin­tialueel­la on kuin yhden käyt­täjän auto.

  26. En itsekään väl­itä tuos­ta talosta (varsinkin kun väri­tys on van­hoista havain­neku­vista muut­tunut), mut­ta tämä ainainen suo­ma­laisen arkkite­htu­urin ilkku­mi­nen on men­nyt täysin suh­teel­lisu­u­den­ta­jut­tomak­si. Raken­netaan tai suun­nitel­laan mitä vaan, joku kuitenkin haukkuu aina kaiken. Kri­ti­ik­ki kan­nat­taa kuitenkin yksilöidä, jot­ta se voisi olla uskot­tavaa. Viimeis­ten vuosikym­me­nien aikana tyylisu­un­nat ja ihanteet ovat ehti­neet muut­tua paljon. Tähän maa­han on tuona aikana raken­net­tu myös paljon hienoa ja ajatonta.

    Minäkin halu­aisin takaisin kon­ser­vati­ivisem­paan (ja samal­la ehkä jopa radikaalimpaan) esteti­ikkaan, mut­ta on aivan turha hävetä sitä mitä suo­ma­lainen funk­tion­al­is­mi on parhaim­mil­laan saanut aikaan. Jos haukutte 2010-luvun tyyliä, ei kan­na­ta ensim­mäisek­si syyt­tää Alvar Aaltoa.

  27. Itse laa­jen­taisin Koivusaaren vielä 500 metriä etelään NJK:n aal­lon­mur­ta­jas­ta. Ja sen lisäk­si vielä Tapi­o­la-yhtiöit­ten omis­ta­ma Tiirasaari sil­lal­la laa­jen­net­tuun Koivusaaren kiin­ni, niin vaku­u­tusy­htiö tajuaa, että heil­lä on henkilöstön bile­tyskäytössä, anteek­si, virk­istyskäytössä miljoonien arvoinen kallio­ran­ta. Ei estä Koivusaaren eteläpään luon­non­ran­nan säilyttämistä.

    Ihmette­len myös Nokian saunan jät­tämistä kaavaan. Pois vaan ja 100-metri­nen pil­ven­pi­irtäjä tilalle maamerkik­si. Nyt tehdään pääkaupunkia, johon ei sovi sen enem­pää Malmin lento­kent­tä, Tal­in golf-kent­tä kuin Var­tiosaaren huvi­lay­hdyskun­ta. Kohdel­laan sit­ten kaikkia tas­a­puolis­es­ti ja raken­netaan niin, että tuntuu.

    Val­metin entis­es­tä pääkont­torista sanon vain, että van­haa taloa kut­sut­ti­in arkkite­htipi­ireis­sä säk­sä­tyshar­joitel­mak­si. Perinne velvoit­taa. Valitet­tavasti en tajua kaupun­gin kaavoitus­poli­ti­ikas­ta enää yhtään mitään.

    Pitäjän­mäel­lä oli­vat uno­hta­neet ker­toa Kale­vala korulle, että hei­dän tont­tin­sa kuu­luu maankäytön selvi­tysalueeseen ja alue oli merkit­ty kart­taan puis­tok­si. Jotakin on vial­la kaupun­gin kaavoituk­ses­sa ja pahasti. Kan­natan Paa­vo Väyry­sen ehdo­tus­ta, että val­tion tulee käyn­nistää YT-neu­vot­te­lut mut­ta jatkaisin sil­lä, että kun­tien henkilöstöstä pitää vähen­tää 20 %.

  28. Mikko Num­melin: Visio 2050 ei ole kaa­va ja use­at Helsin­gin val­tu­us­to­ryh­mät, puhu­mat­takaan naa­purikun­tien val­tu­us­toista, eivät ole iki­maail­mas­sa oikeasti halun­neet ole­mas­sa ole­vaa toimi­vaa tieli­iken­nein­fra­struk­tu­uria puret­tavak­si. Helsingis­sä tämä on jär­jestet­ty sel­l­aisel­la kum­mallisel­la taval­la, että miel­lyt­tämisen vuok­si annetaan asian ede­tä eri­lai­sis­sa selvi­tys­ryh­mis­sä, joille annetaan rahaakin, mut­ta viime kädessä suurim­mat rahoit­ta­jat ja niiden edut ratkai­se­vat ja todel­liset päätök­set toimi­vat bule­vardis­oin­tia ja “viher­sosial­is­mia” vastaan.

    Helsin­gin suurim­mil­la ryh­mil­lä on sit­ten aikanaan se päätök­sen­teko, että halu­a­vatko laa­je­neeko kan­takaupun­ki pari kilo­metriä, mikä tarkoit­taa että motarien päät siir­tyvät vas­taavasti, vai ei. Vai­h­toe­hto ei tarkoit­taa sit­ten sitä että Yleiskaavas­sa olev­as­ta rak­en­tamis­es­ta hävisi kak­si kol­ma­sosaa. Samoin voidaan uno­htaa kaik­ki tavoit­teet joukkoli­iken­teen lisäämis­es­tä, päästö­jen vähen­tämis­es­tä, työ­paikkamäärän kasvus­ta, ja pienem­pänä asiana muuten myös autoli­iken­teen toimivu­us, kos­ka kas­va­va autoilu moot­toritei­den saar­tamista lähiöistä tukkii minkä tahansa tiev­erkon. En ole vielä löytänyt ensim­mäistäkään poli­ti­ikkoa Helsingistä joka tuo­ta kan­nat­taisi, sivukyliltä löy­tynee jokunen.

    Se että motar­in­var­ren nur­miken­tille olisi Nat­u­ran omainen suo­jelu, ihan sama mitä hait­taa niistä seu­raa, on kyl­lä jonkin­lainen äärim­milleen viety par­o­dia suojelusosialismista.

  29. Oliko sille joku syy mik­si Koivusaaren moot­tori­tier­amp­pi­en pitää kiertää sadan metrin päähän Län­siväylästä; eikö ne voisi men­nä siinä tien vierel­lä, ettei pyörä­tienkään tarvit­sisi tehdä vas­taavaa lenkkiä?

  30. Todel­la hyvä jos City­Car­Club Oy:lle saadaan kil­pail­i­ja. Samal­la syn­tyy ehkä joku tolkku tälle rahan­si­ir­rolle, jos­sa Helsin­gin Kaupun­ki sub­ven­toi yksi­ty­istä yrit­täjää val­tavil­la sum­mil­la vuosit­tain. Kaupun­gin kallein tont­ti­maa on vuokrat­tu kaik­ki nämä vuodet työ­maakuopan hinnalla.

  31. Olen sanonut tämän aiem­minkin, mut­ta tois­te­taan­pa se tässä: Koivusaari on kaikkein paras paik­ka pil­ven­pi­irtäjille Helsingis­sä. Jopa Kes­ki-Pasi­laan, jonne korkea sopii, pil­ven­pi­irtäjille olisi parem­pi vai­h­toe­hto: tiivis umpikortteli.

    Mik­si Hanasaaren rampit eivät riitä Koivusaaren tarpeisi­in? Telkkäkadul­la asuneena ymmär­rän kyl­lä, ettei siihen ehkä kauheasti läpi­a­joli­iken­net­tä halu­ta Kata­ja­har­jun puolelle haluta.

    Koivusaaren molem­min puolin on luon­toar­vo­ja, jot­ka puolta­vat sitä ettei täyt­töä ihan Tiirasaa­reen asti voi jatkaa. Mut­ta sik­si juuri niin tiivistä ja niin korkeaa kuin suinkin mah­dol­lista! Jos Länärin kat­ta­mi­nen kokon­aan on kallista, riit­tää melun­tor­jun­taan sekin, että sitä reunus­taa toimis­to­talo­jen muuri.

  32. antti:
    Oliko sille joku syy mik­si Koivusaaren moot­tori­tier­amp­pi­en pitää kiertää sadan metrin päähän Län­siväylästä; eikö ne voisi men­nä siinä tien vierel­lä, ettei pyörä­tienkään tarvit­sisi tehdä vas­taavaa lenkkiä? 

    Jostain syys­tä rom­bisia risteyk­siä ei ole tapana tehdä, vaik­ka tässä olisi juuri sel­l­aisen paikka.

  33. tpyy­lu­o­ma:En ole vielä löytänyt ensim­mäistäkään poli­ti­ikkoa Helsingistä joka tuo­ta kan­nat­taisi, sivukyliltä löy­tynee jokunen. 

    Puhei­den ja teko­jen välil­lä taitaa olla eroa, mut­ta eipä tarvitse edelleenkään pohtia, ketä kun­nal­lis­vaaleis­sa äänestäisi.

  34. Ville: Jostain syys­tä rom­bisia risteyk­siä ei ole tapana tehdä, vaik­ka tässä olisi juuri sel­l­aisen paikka. 

    Rampit ovat iso­ja, kos­ka niis­sä pitää pystyä aja­maan kovaa, jol­loin kaar­tosä­teelle tulee raja. Äkkiä las­ket­tuna 0,2 g:n kiihtyvyy­del­lä 80 km/h vaatisi 250 metriä kään­tösä­teek­si eli 500 m rampin halka­isi­jak­si… Rampin toki voi mitoit­taa tiukem­mak­si alkupäästä, eikä sitä ihan noil­la arvoil­la tarvitse mitoit­taa, mut­ta tuol­ta se ongel­ma tulee.

    Tulee kuitenkin mieleen, että jos siihen motarin kyl­keen tek­isi muu­ta­man sata metriä kiihdy­tyskaistaa, sen kiihdy­tys- ja erkane­miskaisto­jen alku- ja lop­pupäis­sä saisi olla katu­verkos­ton risteysmi­toituk­sel­la ole­va nurk­ka, jol­loin liit­tymä veisi sivusu­un­nas­sa paljon vähem­män tilaa. 

    Täl­lainen ratkaisu lie­nee vetokyvyltään heikom­pi kuin täysi neli­api­la, mut­ta ei kai Koivusaaren liiken­teen sen­tään tuhan­sia auto­ja tun­nis­sa kaikki­in suun­ti­in pitäisi olla?

    Jotenkin tuo pyörä­tien siirtämi­nen huitsin kukkaan tun­tuu siltä, että ran­gais­tuk­sek­si päät­täjät pitäisi pistää fil­laroimaan sitä mutkaa pitkin joka päivä. No tämä on ihan sitä samaa kuin että fil­lar­ille on alikäytävä mäen poh­jal­la ja sil­ta mäen huipulla…

  35. antti:
    Oliko sille joku syy mik­si Koivusaaren moot­tori­tier­amp­pi­en pitää kiertää sadan metrin päähän Län­siväylästä; eikö ne voisi men­nä siinä tien vierel­lä, ettei pyörä­tienkään tarvit­sisi tehdä vas­taavaa lenkkiä?

    Kaar­resä­teet tehdään moot­tori­tienopeuk­sille. Minkä takia joka kaarre on parin kort­telin kokoinen. Se nyt vaan on sem­mos­ta kun pel­lolle suun­nitel­tu­ja liiken­ner­atkaisu­ja toteutetaan kaupungissa.

  36. Kalle: visio = harhakuva

    Pitää paikkansa

    Eihän täl­lä bule­vardi­höpinäl­lä ole muutenkaan mitään tekemistä todel­lisu­u­den kanssa. Ettei vaan olisi taas vihreä “koepal­lo”? Kaik­ista moot­toriteistä “halu­taan” tehdä bule­varde­ja, mut­ta samanaikaises­ti oikei­ta, ain­oi­ta, har­vo­ja bule­varde­ja kehitetään väk­isin moot­tori­tien suun­taan. Hyvä esimerk­ki on Mechelininkatu. 

    Jos sinne olisi sal­lit­tu 1+1 ajokaistaa, mikä jostain syys­tä riit­tää Man­ner­heim­intielle mut­ta sinne ei, niin katu­ti­laan olisi mah­tunut kaik­ki tarvit­ta­va. Mut­ta nyt kaven­netaan jalka­käytäviä alle normin, jot­ta Län­sisa­ta­man viinar­al­li mah­tuu parem­min aja­maan. Samas­ta syys­tä lähtevät asukkaiden yöaikaiset parkkipaikat, ja samal­la moninker­tais­tuu kaik­ki auto­jen paikallis­li­ikenne. Viis asukkaiden tarpeista, kun­han sata­ma tuot­taa kaupungille tarpeek­si. Siinä teille bulevardia.

  37. Mikko Num­melin: Kirkkon­um­melle on viime vuosi­na raken­net­tu aika taval­la uusia pien­taloaluei­ta, jot­ka sijait­se­vat surkeiden… 

    Joukkoli­ikenne on kaupunki­maisen asu­tuk­sen liiken­nemuo­to. Ei Kirkkon­num­nen met­sis­sä ole mitään järkeä ajat­taa tyhjiä busse­ja, vaan siel­lä asu­vien on luon­nol­lista käyt­tää henkilöau­toa. Pakol­liset koulubus­sil­in­jat on kaiketi ajet­ta­va, joil­la myös mum­mot voivat käy­dä kirkolla. 

    Tyhjiä busse­ja ei kan­na­ta ajat­taa myöskään Espoon tai Helsin­gin met­sis­sä. Se vain rahan tuh­laus­ta. Julki­nen liikenne kuu­luu Helsin­gin keskus­taan ja sen lähiöi­hin. Lähiöi­hinkin vain sil­loin, kun ne on raken­net­tu tiivi­isti ase­man ympärille. Ai niin, fik­susti kaavoitet­tu­ja lähiöitä on vain yksi, Kauniainen. 🙂

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysy­imme, voisiko Koivusaaren rak­en­taa tiivi­im­min. Taas sama vas­taus. Parkkipaikat eivät mahdu. 

    Tekosyy. Parkkipaikat mah­tu­vat ihan hyvin, kun katu­jen korot tehdään oikein ja paikat tehdään umpiko­rt­telien kan­nen alle.

  39. Kuvasa olev­as­ta talosta: Erikokoiset ikku­nat ovi­at aluk­si tun­tua kivoit­la, mut­ta pidem­män päälle visuaa­li­nen mehu väsyttää…

    Täl­lä het­kel­lä suo­ma­lainen arkkite­htu­uri on todel­la hakuses­sa. Sääli.

  40. tpyy­lu­o­ma: Kaar­resä­teet tehdään moot­tori­tienopeuk­sille. Minkä takia joka kaarre on parin kort­telin kokoinen… 

    Muual­la maail­mas­sa liit­tymät ovat riit­tävän pitk­iä ja päät­tyvät T‑risteykseen tai liiken­neympyrään. Nyt motar­il­la on täl­lä ratkaisul­la 3 perät­täistä liit­tymää, mitä ei mis­sään muual­la hyväksyttäisi. 

    Oikea ratkaisu on tehdä yksi kun­nolli­nen liit­tymä, jos­ta jae­taan liikenne niin Laut­tasaa­reen, Björk­hol­me­nille kuin Hanasaa­reenkin. Riit­tävän kauas motarista sit­ten motarin suun­tainen pääväylä, joka voi olla paljon puhut­tu bule­var­di, jos kaikille kolmelle saarelle tulee riit­tävästi täy­den­nys­rak­en­tamista. Nykyiset tehokku­udet eivät riitä lähellekkään.

  41. Mikko Num­melin: Kirkkon­um­melle on viime vuosi­na raken­net­tu aika taval­la uusia pien­taloaluei­ta, jot­ka sijait­se­vat surkei­den joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päässä ja joil­ta tehdään työ­matko­ja yksi­ty­isautoil­la Helsin­gin keskus­taan. Tätä uud­is­as­u­tus­ta silmäl­lä pitäen on Län­siväylän moot­tori­ti­etä jatket­tu sen län­sipäässä Kirkkon­um­men keskus­taan asti. Uusi moot­tori­tieo­su­us avat­ti­in viime vuonna.

    On myös huo­mat­ta­va, että Län­simetro ei tule sen ensi vai­heessa jatku­maan Matinkylästä län­teen ja lisäk­si Län­simetron avaami­saikataulu­un ja toimin­nal­lisu­u­teen liit­tyy riskejä.

    Vält­tämätä näiltä pien­taloaueil­ta ei aje­t­ua yksi­ty­isautoil­la keskus­taan vaan esim. kehä I:n tai Kehä III:n var­teen. Niiltä, kuten Laa­jakallios­ta radan var­res­sa Tol­san seisak­keen vier­essä tai Kol­sarista Upin­niemen tien var­relta on koht­laisen hyvät joukkoliikenneyhteydet.

    Joku mini­ua viisammpi voisi ker­toa, kuin­ka paljon matkus­ta­jia kul­kee Kirkkon­um­men alueelta muulle pääkaupunkiseudulle a) junal­la b) bus­sil­la c) yksi­ty­isautol­la? Milenki­in­toista muuten: Kikrkon­um­men moot­tori­tien valm­si­tu­misen jäl­keen Siun­ti­ion alet­ti­in rkaen­taa enm­män ok-talo­ja. Kirkkon­um­men muut­tovoit­to on tain­nut pysähtyä.

  42. Mikko Num­melin:
    …On myös huo­mat­ta­va, että Län­simetro ei tule sen ensi vai­heessa jatku­maan Matinkylästä län­teen ja lisäk­si Län­simetron avaami­saikataulu­un ja toimin­nal­lisu­u­teen liit­tyy riskejä. 

    Län­simetro liit­tyy tähän itseasi­as­sa vain siten, että bus­sili­iken­teen lop­pumi­nen välil­lä Helsin­ki — Matinkylä lisää tien väl­i­tyskykyä karkeasti puolel­la. Tämä tulee käytän­nössä ilmaisek­si kol­man­nen bus­sikaistan muuttues­sa nor­maa­lik­si kaistaksi. 

    Ihan näin suo­ravi­ivainen muu­tos ei ole, mut­ta suurin piirtein näin. Helsin­gin on jo kiire tehdä omas­sa päässään väl­i­tyskykyä paran­ta­vat toimet. Tarvi­taan tilapäis­ratkaisu­ja ennen keskus­tatun­nelin valmistumista.

    1. Helsingillä ei ole pien­in­täkään intres­siä lisätä Län­siväylän kap­a­siteet­tia. Emme halua espoolaisia tukki­maan kan­takaupun­gin katu­verkkoa. Itseasi­as­sa kaupunki­in tule­vaa liiken­net­tä säädel­lään liiken­neval­oil­la. Aikanaan oli esil­lä aja­tus tehdä hal­val­la alikulku sata­ma­radan ali, jot­ta aamu­ru­uhkan aikaan vaunu­ja jär­jestelevä veturi ei jumit­taisi koko län­siväylää. Kaupung­in­hal­li­tus hylkäsi moi­sen hul­lu­tuk­sen yksimielisesti.

  43. antti:
    Oliko sille joku syy mik­si Koivusaaren moot­tori­tier­amp­pi­en pitää kiertää sadan metrin päähän Län­siväylästä; eikö ne voisi men­nä siinä tien vierellä 

    Espoos­sa Turun­väylän motarin var­res­sa on muuten pari vuot­ta sit­ten onnis­tut­tu toteut­ta­maan täl­lainen ratkaisu. Paik­ka löy­tyy Ison Huopalah­den ja Kehä I puoles­ta välistä, eli aav­is­tuk­sen idem­pää kuin Koivusaari.

  44. Kalle: Län­simetro liit­tyy tähän itseasi­as­sa vain siten, että bus­sili­iken­teen lop­pumi­nen välil­lä Helsin­ki – Matinkylä lisää tien väl­i­tyskykyä karkeasti puolel­la. Tämä tulee käytän­nössä ilmaisek­si kol­man­nen bus­sikaistan muuttues­sa nor­maa­lik­si kaistaksi. 

    Ihan näin suo­ravi­ivainen muu­tos ei ole, mut­ta suurin piirtein näin. Helsin­gin on jo kiire tehdä omas­sa päässään väl­i­tyskykyä paran­ta­vat toimet. Tarvi­taan tilapäis­ratkaisu­ja ennen keskus­tatun­nelin valmistumista.

    Mitkä ne Helsin­gin kort­te­likaupun­gin väl­i­tyskykyä paran­ta­vat toimet ovat? Jyrätäänkö Bule­vardin ja Lönkan vai Bule­vardin ja Uuden­maankadun väli­nen kort­teliriv­istö motarin tieltä? Espan puis­toon mah­tu­isi ainakin 8 autokaistaa lisää, mut­ta mitä tehdä Sven­s­ka teater­nille ja Kappelille?

  45. tpyy­lu­o­ma: Kaar­resä­teet tehdään moot­tori­tienopeuk­sille. Minkä takia joka kaarre on parin kort­telin kokoinen. Se nyt vaan on sem­mos­ta kun pel­lolle suun­nitel­tu­ja liiken­ner­atkaisu­ja toteutetaan kaupungissa 

    Tästä on muuten jopa itse her­ra Alvar Aal­to valit­tanut Turus­sa Kaupunkipäivil­lä vuon­na 1961 pitämässään esitelmässä.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingillä ei ole pien­in­täkään intres­siä lisätä Län­siväylän kap­a­siteet­tia. Emme halua espoolaisia tukki­maan kan­takaupun­gin katuverkkoa… 

    Tehdyt päätök­set, ennen kaikkea Län­simetro, tuo­vat muu­ta­mas­sa vuodessa roimasti lisää henkilöau­to­ja kan­takaupunki­in. Kunnes keskus­tatun­neli aikanaan purkaa sumaa, on tehtävä jotain tilapäisratkaisuja! 

    Keskus­tatun­nelin mak­su­o­suuk­sista kan­nat­taa keskustel­la. Kun ratkaisu tehdään motar­i­ta­soise­na, tun­neli kuu­luu mielestäni val­ti­olle ja vain rampit Helsingille.

  47. Viherinssi: Täl­lainen ratkaisu lie­nee vetokyvyltään heikom­pi kuin täysi neli­api­la, mut­ta ei kai Koivusaaren liiken­teen sen­tään tuhan­sia auto­ja tun­nis­sa kaikki­in suun­ti­in pitäisi olla?

    Koivusaaren liikenne on joitain sato­ja auto­ja ruuhkatun­nis­sa, muis­te­len että 400 mut­ta voin muis­taa väärin, ja sujuisi val­lan main­iosti esimerkik­si Hanasaaren liit­tymän kaut­ta. Kyseessä on joidenkin tuhan­sien asun­to­jen ja työ­paikko­jen pienehkö alue, ei mikään pieni kaupunki.

  48. Markku af Heurlin: Kuvasa olev­as­ta talosta: Erikokoiset ikku­nat ovi­at aluk­si tun­tua kivoit­la, mut­ta pidem­män päälle visuaa­li­nen mehu väsyttää…

    Täm­möistä se teet­tää kun haetaan “raikkai­ta ideoita”, “selkeitä lin­jo­ja”, “geometrisiä piirteitä”, jne. Kuka ker­toisi näille ihmisille, ettei talo ole mikään taulu tai jän­nä min­i­mal­isti­nen figu­uri, jota käy­dään gal­le­ri­as­sa kat­so­mas­sa viisi min­u­ut­tia, minkä jäl­keen joku ehkä ostaa sen yli­hin­nal­la omaan koti­in­sa mui­ta häir­it­semästä tai toden­näköisem­min heit­etään mäkeen?
    Koiran­paskaakin voi tui­jot­taa viisi min­u­ut­tia, jos on taiteel­lisel­la pääl­lä, mut­ta talot säi­lyvät kaupunkiku­vas­sa ainakin 50 vuot­ta ja niiden pitäisi miel­lyt­tää kaikkien silmää kaik­ista kul­mista, sääl­lä kuin säällä.
    Muu­ta johtopäätöstä ei voi vetää kuin että alal­la on sadis­te­ja: Se nyt on ihan yleistä tietoa, että eniten silmää miel­lyt­tävät van­hat, koris­teel­liset raken­nuk­set, niin sit­ten pitää nimeno­mais­es­ti väl­tel­lä tekemästä sellaista.

    Kalle: Helsin­gin on jo kiire tehdä omas­sa päässään väl­i­tyskykyä paran­ta­vat toimet. Tarvi­taan tilapäis­ratkaisu­ja ennen keskus­tatun­nelin valmistumista.

    Paskat. Kun­han vain lait­taa liiken­neval­on, joka on pysyvästi punaisel­la. Samal­la voikin pistää puo­let kaduista käve­lykaduik­si ja tehdä lopuista yksisu­un­taisia sulke­mal­la puo­let kaistoista.

  49. Antsa:
    Itse laa­jen­taisin Koivusaaren vielä 500 metriä etelään NJK:n aal­lon­mur­ta­jas­ta. Ja sen lisäk­si vielä Tapi­o­la-yhtiöit­ten omis­ta­ma Tiirasaari sil­lal­la laa­jen­net­tuun Koivusaaren kiin­ni, niin vaku­u­tusy­htiö tajuaa, että heil­lä on henkilöstön bile­tyskäytössä, anteek­si, virk­istyskäytössä miljoonien arvoinen kallio­ran­ta. Ei estä Koivusaaren eteläpään luon­non­ran­nan säilyttämistä.

    Ihmette­len myös Nokian saunan jät­tämistä kaavaan. Pois vaan ja 100-metri­nen pil­ven­pi­irtäjä tilalle maamerkik­si. Nyt tehdään pääkaupunkia, johon ei sovi sen enem­pää Malmin lento­kent­tä, Tal­in golf-kent­tä kuin Var­tiosaaren huvi­lay­hdyskun­ta. Kohdel­laan sit­ten kaikkia tas­a­puolis­es­ti ja raken­netaan niin, että tuntuu.

    Val­metin entis­es­tä pääkont­torista sanon vain, että van­haa taloa kut­sut­ti­in arkkite­htipi­ireis­sä säk­sä­tyshar­joitel­mak­si. Perinne velvoit­taa. Valitet­tavasti en tajua kaupun­gin kaavoitus­poli­ti­ikas­ta enää yhtään mitään.

    Pitäjän­mäel­lä oli­vat uno­hta­neet ker­toa Kale­vala korulle, että hei­dän tont­tin­sa kuu­luu maankäytön selvi­tysalueeseen ja alue oli merkit­ty kart­taan puis­tok­si. Jotakin on vial­la kaupun­gin kaavoituk­ses­sa ja pahasti. Kan­natan Paa­vo Väyry­sen ehdo­tus­ta, että val­tion tulee käyn­nistää YT-neu­vot­te­lut mut­ta jatkaisin sil­lä, että kun­tien henkilöstöstä pitää vähen­tää 20 %.

  50. Antsa:
    “Itse laa­jen­taisin Koivusaaren vielä 500 metriä etelään NJK:n aallonmurtajasta.”
    Kas kun ei Tallinnaan! Täyt­tet­täisi­in saman tien koko Suomenlahti

    “Ja sen lisäk­si vielä Tapi­o­la-yhtiöit­ten omis­ta­ma Tiirasaari sil­lal­la laa­jen­net­tuun Koivusaaren kiin­ni, niin vaku­u­tusy­htiö tajuaa, että heil­lä on henkilöstön bile­tyskäytössä, anteek­si, virk­istyskäytössä miljoonien arvoinen kallio­ran­ta. Ei estä Koivusaaren eteläpään luon­non­ran­nan säilyttämistä.”
    No just näin. Ter­raario-akvaar­i­on sisällekö sen luon­non­ran­nan aikoisit jättää?

    “Ihmette­len myös Nokian saunan jät­tämistä kaavaan. Pois vaan ja 100-metri­nen pil­ven­pi­irtäjä tilalle maamerkik­si. Nyt tehdään pääkaupunkia, johon ei sovi sen enem­pää Malmin lento­kent­tä, Tal­in golf-kent­tä kuin Var­tiosaaren huvi­lay­hdyskun­ta. Kohdel­laan sit­ten kaikkia tas­a­puolis­es­ti ja raken­netaan niin, että tuntuu.”
    Joka iik­ka pääsee kyl­lä joskus asumaan tiivi­isti, omas­sa arkus­sa, ellei tule polt­to­hau­datuk­si. Tuhkau­ur­nat sopi­vat vieläkin tiivi­im­min! Naut­tikaa jo etukä­teen ajatuksesta

    Täl­lä menol­la kaik­ki järkevät helsinkiläiset lähtevät koh­ta muualle, esim. Turku­un, jos­ta voisikin tehdä uudelleen pääkaupun­gin, mikäli ovat paran­tuneet Turun-taud­is­taan. Vai olisiko täl­lä ker­taa jo Tam­pereen vuoro?

    “Valitet­tavasti en tajua kaupun­gin kaavoitus­poli­ti­ikas­ta enää yhtään mitään.”
    No en kyl­lä minäkään. Jär­jetön han­ke kaiken kaikki­aan tämä Koivusaari-hanke.

  51. “Asukkai­ta tulee tuhat lisää ja työ­paikko­ja saman verran.”

    Aina kun Helsinki­in raken­netaan uut­ta asuinaluet­ta, sinne syn­tyy tuos­ta vaan työ­paikko­ja. Mis­tä nämä työ­paikat tule­vat? Ovatko ne uusia työ­paikko­ja, julkisen sek­torin työ­paikko­ja, yksi­tyisen sek­torin työ­paikko­ja, siir­tyvätkö ne jostakin vai mis­tä on kysymys?
    Toiv­ot­tavasti ne ovat vieti­te­ol­lisu­u­den työpaikkoja. 

    Käytän­nössä uudelle asuinalueelle tulee Alepa ja pit­se­ria. Töi­hin kul­je­taan han­kalasti ja kalli­isti, jos uusi asukas sat­tuu ole­maan nettoveronmaksaja.

    Mis­tä asukkaat sit­ten tule­vat? Suo­mi ei tyh­jen­ny Hel­si­inki­in sel­l­aista vauh­tia kuin näitä asuinaluei­ta raken­netaan. Tule­vatko uudet veron­mak­sa­jat jopa ulkomailta?

  52. Osmo. Nyt alkaa näyt­tää siltä, että pitäisi perus­taa Koivusaari-liike. 

    En ole puolueak­ti­ivi, mut­ta kysyn, ovatko Vihreät valmi­ita laa­jem­paan, puoluer­a­jat ylit­tävään yhteistyöhön Koivusaaren ja sen ympäristön pelastamiseksi?

  53. Timo P.: “Asukkai­ta tulee tuhat lisää ja työ­paikko­ja saman verran.”

    Aina kun Helsinki­in raken­netaan uut­ta asuinaluet­ta, sinne syn­tyy tuos­ta vaan työ­paikko­ja. Mis­tä nämä työ­paikat tule­vat? Ovatko ne uusia työ­paikko­ja, julkisen sek­torin työ­paikko­ja, yksi­tyisen sek­torin työ­paikko­ja, siir­tyvätkö ne jostakin vai mis­tä on kysymys?
    Toiv­ot­tavasti ne ovat vieti­te­ol­lisu­u­den työpaikkoja.

    Käytän­nössä uudelle asuinalueelle tulee Alepa ja pit­se­ria. Töi­hin kul­je­taan han­kalasti ja kalli­isti, jos uusi asukas sat­tuu ole­maan nettoveronmaksaja. 

    Kyse on MOT-ohjel­man käsit­telemästä voodoo-taloud­es­ta (= tar­jon­nan taloustiede). Samoi­hin talousoppei­hin kuu­luu se, että korkeak­oulu­tus­ta lisäämäl­lä syn­tyy automaat­tis­es­ti uusia korkeak­oulu­tus­ta vaa­tivia työ­paikko­ja. Ei syn­ny. Käytän­nössä aka­teemis­es­ti koulutet­tu menee sinne Koivusaaren Alepaan tai pit­se­ri­aan ja syr­jäyt­tää samaa paikkaa tavoit­tel­e­van heikom­man koulu­tuk­sen saa­neen työn­hak­i­jan. Ope­tus­min­is­ter­iölle tämä on = korkeak­oulutet­tu­ja tarvi­taan lisää!

  54. Tässä kir­joituk­ses­saan Osmo kysyy suun­nitel­lus­ta GPS-tietoi­hin perus­tu­vas­ta asukaspysäköin­ti- ja yhteiskäyttöautojärjestelmästä:

    Onko kaikil­la älypuhelin?

    Mitä mah­taa Osmo ja vihreät yleen­sä sanoa HS-uutiseen 4.5.2016, jon­ka mukaan niil­lä, joil­la ei ole äly­puhe­lin­ta, ajan mit­taan ei tule ole­maan mah­dol­lista matkus­taa Helsingis­sä julk­isil­la liiken­nevä­lineil­lä ker­ta­mak­sul­la? Mitä tekevät Helsingis­sä vierail­i­jat? Eikö tämä ole liioitel­tua edistystä?

    Äly­puhe­lin alkaa olla entistä tarpeel­lisem­pi kap­ine Helsin­gin seudun joukkoli­iken­teessä, kun alueen matkalip­pu-uud­is­tus ete­nee. Raitio­vau­nun kul­jet­ta­jal­ta tai lähi­ju­nan kon­duk­tööriltä ei enää ensi vuo­den alus­ta lukien voi ostaa seudun lähili­iken­teen matkalip­pu­ja. … Seu­raavas­sa vai­heessa saatel­laan hau­taan tek­stivi­estilip­pu, jon­ka tilalle HSL tar­joaa äly­puhe­limes­sa toimi­vaa Mobiililippu-sovellusta.

    MIelipi­dekir­joi­tus aiheesta HS:ssa 5.5.2016:

    Sel­l­aises­sakin hil­jaises­sa liiken­teen taka­pa­ju­las­sa kuin Lon­toos­sa on ymmär­ret­ty, että jos lipun­myyn­ti liiken­nevä­lineis­sä lopete­taan, sitä ei kor­va­ta puhe­lin­verkkoon ja ‑sovel­luk­si­in perus­tu­val­la sys­teemil­lä. Oys­ter-matkako­rt­te­ja myy­dään jokaisel­la metroase­mal­la, monis­sa kioskeis­sa ja kaupois­sa, vain muu­tamia mainitakseni.

    En hark­itse enää stadin-reis­sua bus­sil­la. Oma auto rulet­taa. Äly­puhe­lin­ta ja mobi­iliy­hteyt­tä en vieläkään aio ostaa. Tablet­ti riit­tää uudek­si laitteeksi.

    1. Mitä mah­taa Osmo ja vihreät yleen­sä sanoa HS-uutiseen 4.5.2016, jon­ka mukaan niil­lä, joil­la ei ole äly­puhe­lin­ta, ajan mit­taan ei tule ole­maan mah­dol­lista matkus­taa Helsingis­sä julk­isil­la liiken­nevä­lineil­lä ker­ta­mak­sul­la? Mitä tekevät Helsingis­sä vierail­i­jat? Eikö tämä ole liioitel­tua edistystä?
      Het­ki­nen, ker­tal­ip­pu­ja saa ostaa R‑kioskeista. Useim­mis­sa euroop­palai­sis­sa pääkaupungeis­sa kusk­ki ei myy lip­pu­ja vaan ne on ostet­ta­va automaatista tai “tupakkakau­pas­ta”. Tek­sivi­es­ti­mak­sami­nen ei ole ollut nytkään mah­dol­lista kuin ratikois­sa. Niis­sä on se ongel­ma, että lap­sikin osaa väären­tää tek­stivi­estin. Eri­tyis­es­ti lap­si. Bus­seis­sa myy­dään edelleen lip­pu­ja, joten ratikoiden rahas­tus ei fvoi olla syy jät­tää bus­si­mat­ka väliin. 

  55. Sha­keem: Käytän­nössä aka­teemis­es­ti koulutet­tu menee sinne Koivusaaren Alepaan tai pit­se­ri­aan ja syr­jäyt­tää samaa paikkaa tavoit­tel­e­van heikom­man koulu­tuk­sen saa­neen työnhakijan. 

    Ei mene. Tämä tek­sti on esimerk­ki meemistä jota tois­te­taan jatku­vasti. Aivan samal­la taval­la kuin että ulko­maalaiset tak­sikuskit ovat tohtor­e­i­ta ja Suomes­sa on maail­man korkeim­min koulute­tut bussikuskit.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä mah­taa Osmo ja vihreät yleen­sä sanoa HS-uutiseen 4.5.2016, jon­ka mukaan niil­lä, joil­la ei ole äly­puhe­lin­ta, ajan mit­taan ei tule ole­maan mah­dol­lista matkus­taa Helsingis­sä julk­isil­la liiken­nevä­lineil­lä ker­ta­mak­sul­la? Mitä tekevät Helsingis­sä vierail­i­jat? Eikö tämä ole liioitel­tua edistystä?
    Het­ki­nen, ker­tal­ip­pu­ja saa ostaa R‑kioskeista. Useim­mis­sa euroop­palai­sis­sa pääkaupungeis­sa kusk­ki ei myy lip­pu­ja vaan ne on ostet­ta­va automaatista tai “tupakkakau­pas­ta”. Tek­sivi­es­ti­mak­sami­nen ei ole ollut nytkään mah­dol­lista kuin ratikois­sa. Niis­sä on se ongel­ma, että lap­sikin osaa väären­tää tek­stivi­estin. Eri­tyis­es­ti lap­si. Bus­seis­sa myy­dään edelleen lip­pu­ja, joten ratikoiden rahas­tus ei fvoi olla syy jät­tää bus­si­mat­ka väliin. 

    Entä metroase­mat?

    Tuleeko kaikille Län­simetron asemille lipun­myyn­tiä? Län­simetro-han­kkeen tiedo­tusle­hti (KEVÄT 2016) ker­too, että Koivusaaren ase­mal­la on matkus­ta­jia päivit­täin noin 8000. Joku heistä voi tarvi­ta joskus matkalip­pua, jos liikenne alkaa 15.8.2016.

  57. Osmo Soin­in­vaara:

    Het­ki­nen, ker­tal­ip­pu­ja saa ostaa R‑kioskeista.

    R‑kioskeissa ei myy­dä ker­tal­ip­pu­ja, ja raitio­vaunupysäkeistä ja lähi­ju­nien asemista vain pienel­lä osal­la on automaat­ti. Jos siis juuri oma­l­la pysäkil­lä tai ase­mal­la ei ole automaat­tia ja

    - ei omista älypuhelinta,
    — äly­puhe­li­men akku on loppu,
    — kän­nykässä on ain­oas­taan työsuhdeliittymä,
    — on lap­si jol­ta mah­dol­lisu­us ostaa puhe­lin­laskulle on pois­tet­tu tai
    — on Euroopan ulkop­uolelta tule­va tur­isti joka ei pääse net­ti­in tai netin käyt­tö on hyvin kallista, 

    mitään keinoa ostaa lip­pua ei ole. Ja vaik­ka R‑kioskeilla alet­taisi­inkin myymään ker­tal­ip­pu­ja, riit­tää että äly­puhe­li­men akku on lop­pu ja saa­puu Kan­nelmäen ase­malle 21.01, niin jäl­keen ei ole mitään keinoa ostaa lippua.

    1. Ennen kuin lipun­myyn­ti lop­puu ratikoista, jokaiselle pysäkille tulee lip­puau­tomaat­ti. Jos R‑kioskit eivät (enää) myy ker­tal­ip­pu­ja, tähän tulee ehkä muu­tos, kun kul­jet­ta­ja lopet­taa myymisen. On joka tapauk­ses­sa älytön­tä, että sata matkus­ta­jaa odot­taa, kun joku yrit­tää ostaa ker­tal­ipun sadan euron seteleil­lä (tai dol­lareil­la tai kruunuilla).

  58. Asia on reeras­sa, jos se on niin kuin Ode sanoo. Kuskin lipun­myyn­ti hidas­taa ja han­kaloit­taa matkan­tekoa, siitä ei ole epäilystäkään.

    Halusin kuitenkin varmem­mak­si vaku­udek­si tiedon ker­tal­ip­pu­jen tämän­hetk­i­sista han­k­in­tatavoista suo­raan sylt­tyte­htaal­ta. Siis­pä guuglaamaan.

    HSL:n ker­tal­ip­puselon­teossa ei maini­ta R‑kioskia han­k­in­tapo­jen joukos­sa. R‑kioskin lip­pu­sivul­la ei maini­ta kertalippua.

    Näyt­tää siltä, että R‑kioskilta ei todel­lakaan saa ker­tal­ip­pua, vaik­ka sitä ei täs­mäsanais­es­ti mis­sään sanotakaan.

    Tosin en tältä Oden kom­mentin luke­mal­ta usko, että joka ain­oalle hil­jaiselle pysäkille tulisi lip­puau­tomaat­ti — ne vain jäävät sat­un­naiskäyt­täjiltä pois. Uusi teknolo­gia tekee mas­saan uppoa­mat­tomien yksit­täistapausten hoita­misen mah­dot­tomak­si — onhan saatu lukea sel­l­aisi­akin uutisia, että tehdas­tuotan­nos­sa on palat­tu robot­eista ihmistyövoimaan sel­l­ai­sis­sa tuot­teis­sa, jot­ka muut­tuvat usein.

  59. HS:ssa on jälleen artikke­li siitä, että jatkos­sa pitää olla äly­puhe­lin (suo­ma­laisel­la liit­tymäl­lä, ei kuitenkaan työ­suhdeli­it­tymäl­lä etc.), tai muuten se on voi voi. Automaat­te­ja ei siis olisi tulos­sa kuin pienelle osalle pysäkeistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *