Koivusaaren osayleiskaava
Edellinen osoittautui liian kalliiksi, tästä on tehty nyt edullisempi lisäämällä rakennusoikeutta. Asukkaita tulee tuhat lisää ja työpaikkoja saman verran. Kaavaa on vähän huononnettu vähentämällä Länsiväylän kattamista niin, että tunneli muuttuu silloiksi (turvamääräykset) ja vaihtamalla pengerretyt rannat viistotuiksi. Moottoritieliittymästä ei ole säästetty, millä saattaa olla tekemistä kuntien välisen kilpailun kanssa.
Pyörätie, jonka pitäisi olla pääkaupunkiseudun tärkeimpiä laatuväyliä, on pantu ikävästi mutkalle. Ei hyvä.
Moottoritien eteläpuolella olevat toimistot on merkitty kovin mataliksi, vaikka ne korkeampina eivät siinä varjostaisi muuta kuin sitä moottoritietä, mutta toki ne peittäisivät merinäköalaa.
Kaartin poliisitalon tilalle asuntoja.
Vanhan talon säilyttäminen on liian vaikeata, joten sen saakin panna sileäksi. Kannatan alueelle asuntoja toimistojen sijaan. Tässä tulee asunto yli 150 ullanlinnalaiselle, mutta miksi talon pitää olla tällainen? Onko pakko tehdä rumaa vain siksi, että kaunis olisi vanhanaikaista?
Kaava sinänsä ei kiellä tekemästä kaunista taloa.
Lausunto tietulleista
Niiranen (kok) oli pyytänyt pöydälle. Minulle lausunto kelpaisi.
Kalasataman ensimmäisen vaiheen liikennesuunnitelma
Suunnitelma on tarkoitettu tilapäiseksi, koska Sörnäisten tunneli on viivästynyt. En ole ehtinyt matkan ja flunssan takia kunnolle perehtyä. Onko kommentteja?
Yhteiskäyttöautojen pysäköintitunnus
CityCarClub on saamassa kilpailijoita ja siksi se menettää nimikkopaikkansa. Tästä alkaen yhteiskäyttöautoilla saa pysäköidä asukaspysäköintipaikoille. Kun ei ole kiinteää paikkaa, on auton sijainti ilmoitettava seuraavalle asiakkaalle ymmärtääkseni GPS-tiedoilla. Onko kaikilla älypuhelin?
Jostain syystä määrätään, ettei yhdellä yrittäjällä saa olla enempää kuin 120 autoa. Miksi? Järjestelmä toimii sitä paremmin, mitä isompia ovat toimijat.
Kotkankatu 9 asuntokäyttöön
Toimistotalo muutetaan poikkeamisluvalla asuntokäyttöön. Alppilaan noin sata asukasta lisää.
”Onko pakko tehdä rumaa vain siksi, että kaunis olisi vanhanaikaista?”
Ei vaan siksi että grynderien voitot saadaa maksimoitua. Kenellä on muuten vastuu että näitä rumia taloja hyväksytään kaavoihin? Ja miksi havainnekuvat näyttävät aina toiselta planeelta? Miksei vaadita realistisia kuvia ja edes jotain esteettisyyttä taloihin? Missä ovat Helsingin silhuetista huolestuneet silloin kun rakennetaan rumia taloja, joita joutuu paljon enemmän katselemaan? Koskakohan Helsinkiin on muuten noussut viimeksi oikeasti hienoja taloja… vissiin joskus 1920-luvulla ennen Alvar Aaltoa…
Aateltiin antaa tasoitusta kaavoittamalla moottoritieliittymä metroaseman päälle?
Espoo kyllä vie potin, jos alamme kilpailla autokaupungin rakentamisessa. Vai kilpaillaanko tässä viereisen Hanasaaren liittymän kanssa käyttäjämääristä? Mitä voittaja saa?
Onhan tuo talo hyvinkin esteettinen ja elävä visuaalisesti ja kauempaa katsottuna, istuu mukavasti molempien katujen rytmiin. Kummalliset tölkit isojen luksuriöösien lapeikkunoiden sijaan ullakkoasunnoissa kummastuttavat, mutta tähän kai liittyi joku rakennusviranomaisen fiksaatio eli lapeikkunoita ei saa rakentaa.
Mutta kun kaupunkimiljöössä talon pitäisi olla haptinen jalankulkijan mittakaavassa jalkakäytävältä käsin koettuna. Jättimäinen yhtenäinen lasipinta ja rekan kokoinen teräväkulmainen ajoaukko kadunkulmassa ei sitä ole. Kaupunkitalot pitää suunnitella ensisijaisesti koettaviksi, ei katseltaviksi.
Havainnekuvien perusteella näyttää siltä että jalkakäytävänäkökulma on kokonaan unohdettu. Katutuntuma on onneksi jälkeenpäin muutettavissa, kun talo rajautuu katuun, mutta olisi sen voinut tehdä kerralla kuntoon. Urho Kekkosen Kadulla olisi ollut malliksi hyvä referenssitoteutus siitä kuinka massiivinen kauppakeskus/toimistosiipi integroidaan katumiljööseen.
Koivusaaresta. Tuo pitäisi ehdottomasti palauttaa takaisi piirrustuspöydälle.
Koivusaaresta tulisi paljon parempi Länsiväylän bulevardisoinnin yhteydessä, jolloin rakennusoikeuttakin tulisi entistä enemmän.
Tuo moottoritieliittymähirvitys ei ole kyllä tätä päivää, varsinkin kun kärsijöinä on kaikki muut liikennemuodot. Mitään Dallasia noin lähellä keskustaa en kyllä kaipaisi.
Uusien talojen katoille on ruvettu sijoittamaan kummallisia neliskulmaisia koppeja, kuten tässäkin. Yleensä ne vielä roikkuvat puoliksi talonharjan ulkopuolella, ikäänkuin olisivat putoamaisillaan. Mikä näiden tarkoitus on?
En tajua, mitä hyötyä motarista on enää Koivusaaren kohdalla? Liikennevirta hyytyy pari minuuttia myöhemmin Ruoholahden valoihin ja tästä syystä koko Länärin aamuruuhka alkaa jo Tapiolan kohdalta ja yleensä paljon aiemminkin lännestä.
Ruuhkat voisi jättää merelle ja vetäistä ne ensimmäiset liikennevalot Koivusaareen, josta Länäri jatkuisi ehkä yhden liikenneympyrän jälkeen paikallisena ”Manskuna” Ruoholahteen. Oikeastaan sen bulevardin voisi vetää Lauttasaaren läpi vanhaa tietä, sillä ideahan on tulevaisuudessa, että metro kuljettaa tulevaisuudessa ne suuret massat, jolloin edes Espoosta ei pitäisi olla suurta kannustetta lähteä Ruoholahteen asti omalla autolla.
”CityCarClub on saamassa kilpailijoita ja siksi se menettää nimikkopaikkansa. Tästä alkaen yhteiskäyttöautoilla saa pysäköidä asukaspysäköintipaikoille.”
Eikö varattuja paikkoja voisi edelleen säilyttää siten, että kilpailevankin yrittäjän auton saa parkkeerata yhteiskäyttöön varatulle paikalle. Jos siinä ei ole tilaa voi parkkeerata mihin tahansa asukaspysäköintipaikalle.
CityCarClubin järjestelmä tietää nyt, missä on tilaa ja missä ei, jolloin seuraava asiakas teitää, mistä auton voi hakea. Tämä ei toimi, jos pysäköinti vakiopaikalle on kiinni siitä, onko tilaa.
Eiköhän lähdetä Koivusaaren kohdalla siitä, että sinne tulee kaupungin parasta joukkoliikennettä oranssin tunnelijunan muodossa – tarvitseeko autolla (hälytysajoneuvoja lukuunottamatta) edes päästä saarelle?
Liikenneväylää näyttäisi olevan aika liki puolet saaren pinta-alasta, vaikka pisimmillään matka metroasemalle saaren pohjois- ja eteläkärjistä on puolen kilometrin luokkaa. Todella tuhlaileva ja heikko kaava arvokkaalle maapläntille.
Tälle ehdotukselle tulee sanoa ehdoton ei.
Miten voidaan edes tosissaan esittää, että metroaseman viereen keskelle merellistä kaupunkia rakennetaan moottoritien eritasoliittymä? Ja laitetaan vielä kaupanpäälle pyörätie rullalle.
Eli samaan aikaan samassa virastossa suunnitellaan sekä uusia moottoriteiden eritasoliittymiä että aikaisempien moottoriteiden bulevardisointia.
Mikä lehmänkauppa tässä on takana, jos tämä menee läpi?
Björkholmeniin joudutaan täyttämään vielä reippaasti lisää, jotta kallis metroasema olisi kannattava. Sama tilanne kuin kaikilla asemilla Espoon puolella! Siihen nähden liittymät eivät ole ainakaan ylimitoitettuja.
Turvamääräykset ovat sitä luokkaa, että niille täytyy vähitellen tehdä jotain. Jos vertaan suomalaista tunnelirakentamista siihen, mitä olen nähnyt muualla, niin suomalaiset määräykset eivät ole samasta todellisuudesta.
Pyörätien ”parannusta” ei saa hyväksyä! Tuo on koko läntisen suunnan ainoa melkein suora yhteys, joten se tulee tehdä suorana. Pyöräteiden ongelma on yleensä se, että niin sanotut liikennesuunnittelijamme mieltävät pyörätiet ulkoilu- ei liikenneväyliksi. Kun katsoo mitä tuhoa pyöräliikenteelle tehtiin Leppävaarassa tai Pasilassa, niin toivon että Länsiväyläprojektiin palkataan yksi pätevä liikennesuunnittelija! 🙁
Pääomitusongelmasta olen samaa mieltä. Rakennusliikkeen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa. 🙂 Kun rakentaja ja rakennuttaja ovat sama taho, ei kukaan valvo toimintaa. Rakentamisen pääomitus on Suomessa epäterveellä pohjalla. Jos asukkaat tai vuokranantaja rahoittaisivat talon, se tuskin olisi noin ruma. Suomesta puuttuu yksityistä rahaa.
Periaatteessa kunnalle ei kuulu, mitä tontin omistaja tontille tekee, mutta olet kyllä oikeasasa, että tarvitaan jonkinlaista erityistä lahjattomuutta tuollaisen piirtämiseen. 😀 Ainoa mistä kunnan tulee olla huollissaan, ovat katot.
Tuo näyttää tasakatolta, joka tunnetusti ei toimi Suomessa. Asiasta oli juuri HS:ssa hyvä juttu asukkaan näkökulmasta, mutta siinäkään ei suoraan kerrottu mikä perussyy oli aiheuttanut kosteusongelmat: ilmastoomme sopimaton tekninen ratkaisu.
Se on osa itä-länsi suuntaista motaria, joka saadaan toimimaan aikanaan kun keskustatunneli rakennetaan.
Mitä merkitystä uuden yleiskaavan visiopaperien hyväksymisellä oli, jos virasto kaavoittaa systemaattisesti motareita vision vastaisesti? Nämähän estävät vision toteuttamista vuosikymmenet. Ensin Veturitie, nyt Koivusaari ja lisää seurannee.
Kirkkonummelle on viime vuosina rakennettu aika tavalla uusia pientaloalueita, jotka sijaitsevat surkeiden joukkoliikenneyhteyksien päässä ja joilta tehdään työmatkoja yksityisautoilla Helsingin keskustaan. Tätä uudisasutusta silmällä pitäen on Länsiväylän moottoritietä jatkettu sen länsipäässä Kirkkonummen keskustaan asti. Uusi moottoritieosuus avattiin viime vuonna.
On myös huomattava, että Länsimetro ei tule sen ensi vaiheessa jatkumaan Matinkylästä länteen ja lisäksi Länsimetron avaamisaikatauluun ja toiminnallisuuteen liittyy riskejä.
Yksi havainnekuviin liittyvä mielenkiintoinen ilmiö on, että kuvissa talojen katoilla ei ole koskaan mitään, mutta valmiin rakennuksen katto on täynnä erilaisia törppöjä, pillejä, sylintereitä, antenneja, piippuja, pönttöjä ja muuta rekvisiittaa. Eikö tällaisille hökötyksille tarvita mitään lupia ollenkaan?
Jos halutaan säilyttää väylän välityskyky, tämä ei välttämättä toimi. Pääasiallinen syy on se, että osa Larun läpi menevästä liikennevirrasta lähtee Ruoholahden liittymästä pois ennen Ruoholahden valoja. Väylää pitkin menee siis huomattavasti enemmän autoja kuin mitä Ruoholahden valot vetävät. (Äkkiseltään liikenneympyrä kuulostaa tuollaisessa paikassa kookkaalta ja huonosti toimivalta ratkaisulta erittäin suuren yksisuuntaisen liikennevirran vuoksi.)
Ruoholahden risteyksessä on lisäksi miljoona kaistaa, ja risteyksen jälkeen liikennevirta hajoitetaan kahtia. En tiedä, onko tällä aamuruuhkan välityskykyyn kummoista vaikutusta, koska lopulta risteys voi vetää enemmän kuin sen perässä oleva verkosto. Se on kuitenkin selvä, että bulevardia ei niin leveänä kannattaisi tehdä.
Hyvä bulevardiratkaisu voisi olla viisikaistainen siten, että kumpaankin suuntaan on aina kaksi kaistaa ja ruuhkassa sen lisäksi joukkoliikennekaista, ts. keskikaista vaihtaa päivän aikana suuntaansa.
Korostan vielä tuota ensimmäistä ehtolausettani: jos välityskyky halutaan säilyttää. Jos siitä voidaan tinkiä, Lauttasaaren hyödyntämismahdollisuudet muuttuvat aivan toisiksi. Muistaakseni siinä kuuluisassa bulevardisuunnitelmassa välityskyky oli neljänneksen alempi kuin nykyinen liikennehuippu.
Henkilökohtaisesti minua häiritsee bulevardisointikeskusteluissa se, että niissä kinataan väärästä asiasta. Helsingin oloissa mikä tahansa muu bulevardisointi kuin viimeisen liittymävälin bulevardisointi – jota ei Länsiväylällä mahdu tekemään – alentaa väylän kapasiteettia. Tästä ei kannata kovin paljon tapella.
Pitäisi mieluummin keskittyä kokonaisuuteen ja tunnustaa se, että joskus kokonaisuuden etu menee yksilöiden edun ohi. Länsiväylän bulevardisointi haittaisi espoolaisia työssäkävijöitä ja mahdollisesti myös nykyisiä larulaisia. Sen sijaan siitä olisi paljon iloa uusille larulaisille.
= = =
Toinen vähän mietityttävä juttu liittyy tunnelien turvamääräyksiin. Ne tekevät tunneleista aivan järkyttävän kalliita. Mikä on säästetyn ihmishengen/terveen elinvuoden hinta? Pohjoismaissa on aika karuja ja pitkiä tunneleita ainakin Norjassa ja Islannissa, eivätkä ne nyt ihan mahdottoman vaarallisiksi ole osoittautunut.
Saako sen kauhuskenaarion (iso tunnelipalo) aikaan jollain muulla kuin polttamalla palavaa materiaalia kuljettavia rekkoja?
Tuntuu vähän siltä, että sopivilla liikennerajoituksilla (palava materiaali), yksinkertaisilla turvalaitteilla (estetään ruuhka tunnelissa) ja sijoittamalla ylijäävä raha muualle saataisiin paljon enemmän liikenneturvallisuushyvää aikaan.
Car sharingin kannattavuus on suhteessa autojen määrään, toi rajaus on aivan älytön.
Niiden tarkoitus on varmistaa, että korjaurakentajilla sekä allergialääkäreillä riittää töitä tuleviksi vuosikymmeniksi.
Tuollaiset täysin Suomen ilmastoon sopimattomat ratkaisut, joita kaavoittaja jopa edellyttää tehtävän, ovat juuri niitä täysin älyttömiä rakenneratkaisuja, joita huolellisinkaan rakentaja ei saa toimimaan niin että vesi- ja ilmavuodot estettäisiin. Seurauksena sairaita rakennuksia. Lähtökohtaisesti syy on jo kaavoittajan joka on täysin arkkitehtien muotioikkujen armoilla.
Osmo:”Kaava sinänsä ei kiellä tekemästä kaunista taloa.”
Olen vähän ihmetellyt tätä nykyistä menoa, mutta tutustuminen lainsäädäntöön auttoi omakohtaisesti ymmärtämään kehityskulkuja. Alla kopiotuna rakennus- ja maankäyttölain lyhyt historia:
1800-luvun lopussa lisättiin 3. §: Mitään kaunista ei enää tästä lähtien tule enää rakentaa.
1950-luvulla lisättiin 12. § eli ns. Alvar Aalto pykälä: On suotavaa, että funktionalismillä korvataan kaikki julkisilla paikoilla olevat kestävät ja kauniit rakennukset. Lisäksi erillisessä asetuksessa todetaan ettei haittaa, vaikka pintamateriaali, akustiikka ja ulkoasu näissä uusissa rakennuksissa on kelvotonta, koska se perustuu tyylisuuntauksen henkeen. Valmistelevassa asiakirjassa todetaan keskeisiksi megatrendeiksi sosialismi, kommunismi, fasismi ja funktionalismi.
1970-luvulla lisättiin 15. §: Omakotitalojen ja miksei myös kaikkien muidenkin rakennusten tulee olla tasakattoisia. Valmistelumuistiossa korostettiin, että johonkin ne tasakatot pitää laittaa, ei niitä ainakaan voi mihinkään varastoida.
1980-luvulla lisättiin 24. §: Kaikkiin julkisiin rakennuksiin tulee istuttaa homeitiöitä tai vähintään varmistaa itiöille luontaisesti erinoamaiset elinolosuhteet (ns. luonnon monimuotoisuuden pykälä).
1990-luvulla lisättiin 51. §: Rakennusten pitää ylittää aikaisemmat rumuusvaatimukset sekä alittaa kaikki aikaisemmin tunnetut rakennustekniset vaatimukset. Asetuksessa määriteltiin tätä tukevia menetelmiä kuten elementtirakentaminen, työjohdon ja – valvonnan poistaminen, pitkät urakointiketjut, harmaan talouden tuki, kuitittomuus sekä tärkeimpänä halvimman hinnan asettaminen kilpailutuksen ainoaksi kriteeriksi.
2000-luvun alussa lisätiin pykälä 78: Rakennusmiehiä ei voi velvoittaa vastuulliseen rakentamiseen koska hekin ovat vain ihmisiä ja yhä lisääntyvä tasa-arvo tarkoittaa myös heille kasvavia vapaa-ajan velvollisuuksia. Työministeri ilmaisi huolensa rakennusmiesten jaksamisesta uusissa kotitöissä kuten ruuanlaitossa ja siivouksessa. Miesten muuttunut rooli asettaa paineita ja työnantajien tulee tukea tätä kokonaisvaltaista moderniteetin muutosta. Muistiossa esitettiin myös etätyötä yhdeksi keinoksi parantaa jaksamista, mutta tutustuminen päiväsaikaan hiljaisiin rakennustyömaihin osoitti tämän tarpeettomaksi.
2001 lisättiin 88. §: Rakentaminen tulee tulkita teollisuudenalaksi jonka varsinaisena tehtävä ei ole rakentaminen vaan talouden pyörien pyörittäminen. Muistiossa todetaan, että yhteiskuntien on todettu toimivan talouden realiteettien ehdoilla ja rakentaminen on instrumentaalisessa roolissa tämän mekanismin ohjausmenetelmänä.
2003 lisättiin 139. §: Seinät ja katot tulee tehdä mahdollisimman ohuesta materiaalista ja mielellään lasista. Lakiesityksen valmistelussa tuotiin esiin luonnonvarojen hupeneminen, joka edellyttää niiden säästämistä. Suurin säästö syntyy, jos käytetään aikaisempaa vähemmän materiaaleja. Asetuksessa todetaan, että ohut katto vuotaa vettä jo takuuaikana, mutta samalla valmisteleva virkamies kertoo olevansa varma siitä, että jossain päin maapalloa on ihmisiä joilla ei ole kattoa lainkaan.
2007 lisättiin 245. §: Puuta ei saa käyttää rakennusaineena koska tutkimuksissa on todettu kasvavan puun sitovan hiiltä toisin kuin kasvava betoni ja ilmastonmuutoksen ehkäisy on tärkeää.
2008 lisättiin 999. §: Homevaurioiden korjaamista voi aina lykätä, koska ei se home sieltä mihinkään pakoon pääse. Hengitystieoireilua ja astmalääkityksen tarvetta voi olla muutenkin kuin altistumalla sisäilmalle, kuten hiihtäjät hyvin osoittavat. Asetuksessa todetaan että mahdollinen homekorjausrakentaminen on syytä tehdä tavalla joka tukee alan työllistämismahdollisuuksia myös jatkossa.
2009 lisättiin 1670. §: Rakennushankkeiden kilpailutus tulee tehdä ensisijaisesti vironkielellä, jotta kilpailutuksen voittaja ymmärtää minkä kisan on voittanut. Asetuksessa annettiin myös suositus, että tarjouksissa ei ole enää pakko ilmoittaa kustannuksia sekä markkoina että euroina, vain toinen riittää.
2012 lisättiin 2111. §: Rakennushankkeiden kilpailutus tulee tehdä ensisijaisesti venäjänkielellä, jotta kilpailutuksen rahoittaja ymmärtää minkä hankkeen aikoo rakentaa. Uudistus kumoaa samalla vuonna 2009 voimaan tulleen pykälän 1670.
Alustavissa suunnitelmissa rakennus- ja maankäyttölakia on tarkoitus kehittää myös tulevaisuudessa. Ei se mitään, me olemme valmiita.
Kannattaako tuota Koivusaarta suunnitella rinnakkain ja erillään bulevardisoinnista? Vaikuttaa ihan hölmöläisen hommalta — vasen käsi turaa lähiötä motariramppeineen samalla kun oikea purkaa ramppeja pois ja tiivistää niitä lähiöitä.
Nyt Koivusaari jäähylle, kunnes virastossa on joku linja siitä, mitä tehdään. Ilmeisesti jäähyn määrääminen jää poliitikkojen tehtäväksi.
Rumuus on katsojan silmissä! Mielestäni tuon asuinrakennuksen suunnitelma on oikein hyvin onnistunut. Julkisivussa on viitteitä ympäristöstä mutta silti se erottuu uudisrakennuksena. Millainen sen pitäisi olla, jotta se miellyttäisi? Osmo – olisi mielenkiintoista kuulla edes jokin peruste sille, miksi rakennus on mielestäsi ruma.
Ihan yleisenä huomiona, että tuo Streat Helsinki onnistui sen verta hyvin, että jokohan Bogo ja muut autofasistit huomaisivat, että bisnes luistaa ihan eri malliin, jos on tilaa sitä pyörittää. Kävelyyn panostaminen kun on hänen mukaan liikennefasismia, joten olkoon hän nyt sitten vähintään autofasisti. Samaan syssyyn sellaiset terveiset, että ei sieltä kauempaa tulla enää autolla kaupoille keskustaan, koska samat kaupat löytyy jo sieltä kauempaa. Tarjontaa on tullut paljon enemmän Jumbojen ja Kaarien muodossa kuin mitä kysyntä voi kasvaa, joten ei pitäisi olla ihme jos keskustassa myynti kärsii, kun lähempääkin saa samat samoista kaupoista ja vielä netti päälle. Jos keskustan liikkeiden myyntiä haluaa nostaa, niin sen voi tehdä ainoastaan lisäämällä asukkaiden määrää lähellä, ei rakentamalla motareita espoolaisille ja vantaalaisille, jotka eivät sitten koskaan tulekaan, koska niillä samat ketjut jo siellä jossakin.
Päinvastoin pitää tehdä keskustaan tilaa ihmisten viihtyvyydelle, joka houkuttaa sieltä kauempaa tekemään sellaista mitä siellä ei ole mahdollista tehdä. Eurooppalaista kaupunkielämää ei voi muualla harrastaa. Yhtä lailla nyt on helpompaa saada turisteilta rahat kolkkaamalla kuin bisneksillä, kun turistit ovat pienellä alueella keskustassa, eikä sinne mahdu kovin montaa ja ketjut vievät parhaat paikat. Se Oskalan malli vapauttaisi tilaa Streat-malliselle toiminnalle, jota voisi sitten levittää ympäriinsä. Ja samalla viihtyvyyden houkutellessa ihmisiä keskustaan myös muiden alojen myynti saisi mahdollisuuden kasvaa.
Kaartin kyttälän korvaaja näköjään mennyt reippaasti huonompaan suuntaan siitä kilpailun voittajasta, jossa oli sentään jotain arvokkuutta ja yritystä sopia naapureidensa tuottamaan henkeen. Värikin taas tuollainen vaalea ja tylsä, siinä kilpailun voittaneessa oli sentään miellyttävä punkun väri, josta taisi saada nimensäkin. Sitä halutaan kovanluokan tekijöitä maailmalta tänne, mutta unohdetaan sekin, että pitäisi kilpailla myös asuntojen laadussa ja kaupungin elävyydessä esimerkiksi Lontoon kanssa. Taas hukattu tilaisuus hyvällä paikalla – miksi järjestetään näitä kilpailuja, kun julkinen ja yksityinen tuottaa samaa kakkaa vuodesta toiseen kävi kisoissa mitä hyvänsä?
Havainnekuvassa on kaksi fillaroitsijaa Designmuseon vieressä. Designmuseo rakennuksena on läsnä siinä mittakaavassa kuin pitääkin, ja muodostaa jalkakäytävälle mukavan haptisen mikrotason ympäristön.
Havainnekuvassa on myös kaksi jalankulkijaa uudisrakennuksen vieressä. Mitä viitteitä ympäristöstä talo antaa heille?
Visio 2050 ei ole kaava ja useat Helsingin valtuustoryhmät, puhumattakaan naapurikuntien valtuustoista, eivät ole ikimaailmassa oikeasti halunneet olemassa olevaa toimivaa tieliikenneinfrastruktuuria purettavaksi. Helsingissä tämä on järjestetty sellaisella kummallisella tavalla, että miellyttämisen vuoksi annetaan asian edetä erilaisissa selvitysryhmissä, joille annetaan rahaakin, mutta viime kädessä suurimmat rahoittajat ja niiden edut ratkaisevat ja todelliset päätökset toimivat bulevardisointia ja ”vihersosialismia” vastaan.
visio = harhakuva
Pitää paikkansa 😀
Auto tietänee kuitenkin koko ajan sijaintinsa, joten asian voi hoitaa myös meilattavalla linkillä, jonka voi katsoa omalta tietokoneeltaan. Tai GPS:n ja karttapalvelun avulla on suhteellisen helppo hakea summittainen osoite, jonka voi lähettää tekstarina: ”Auto on paikoitettu Töölönkatu 28:n kohdalle”. Ei pitäisi olla kovin vaikeaa nykyteknologialla.
Tähän päätökseen sisältyy kuitenkin sellainen parkkisääntöihin liittyvä pieni koukku, että suinkaan kaikki kadunvarsipaikat eivät ole asukaspysäköinnille sallittuja, vaikka ne kuinka näyttäisivät samalta. Juurikin tuo Töölönkatu käy tästä esimerkkinä. Siitä voi vielä tulla ikäviä ylläreitä autojen käyttäjille. (Jälleen yksi syy lisää nostaa asukaspysäköintitunnarien hintaa reilusti. Sitten ei tarvitsisi temppuilla asiointipaikkojen kanssa.)
Yhteiskäyttöautojen määrärajoitukselle on vaikea keksiä mitään järjellistä selitystä, ellei joku ole lobannut jotain ovelaa. Jos yhteiskäyttöautojen joskus tulevaisuudessa viemä pysäköintitila surettaa, niillekin voi laittaa asukaspysäköintimaksun, se ei paljon yhteiskäyttöauton kuluissa näy. Ja parempi se yhteiskäyttöauto siellä asukaspysäköintialueella on kuin yhden käyttäjän auto.
En itsekään välitä tuosta talosta (varsinkin kun väritys on vanhoista havainnekuvista muuttunut), mutta tämä ainainen suomalaisen arkkitehtuurin ilkkuminen on mennyt täysin suhteellisuudentajuttomaksi. Rakennetaan tai suunnitellaan mitä vaan, joku kuitenkin haukkuu aina kaiken. Kritiikki kannattaa kuitenkin yksilöidä, jotta se voisi olla uskottavaa. Viimeisten vuosikymmenien aikana tyylisuunnat ja ihanteet ovat ehtineet muuttua paljon. Tähän maahan on tuona aikana rakennettu myös paljon hienoa ja ajatonta.
Minäkin haluaisin takaisin konservatiivisempaan (ja samalla ehkä jopa radikaalimpaan) estetiikkaan, mutta on aivan turha hävetä sitä mitä suomalainen funktionalismi on parhaimmillaan saanut aikaan. Jos haukutte 2010-luvun tyyliä, ei kannata ensimmäiseksi syyttää Alvar Aaltoa.
Itse laajentaisin Koivusaaren vielä 500 metriä etelään NJK:n aallonmurtajasta. Ja sen lisäksi vielä Tapiola-yhtiöitten omistama Tiirasaari sillalla laajennettuun Koivusaaren kiinni, niin vakuutusyhtiö tajuaa, että heillä on henkilöstön biletyskäytössä, anteeksi, virkistyskäytössä miljoonien arvoinen kallioranta. Ei estä Koivusaaren eteläpään luonnonrannan säilyttämistä.
Ihmettelen myös Nokian saunan jättämistä kaavaan. Pois vaan ja 100-metrinen pilvenpiirtäjä tilalle maamerkiksi. Nyt tehdään pääkaupunkia, johon ei sovi sen enempää Malmin lentokenttä, Talin golf-kenttä kuin Vartiosaaren huvilayhdyskunta. Kohdellaan sitten kaikkia tasapuolisesti ja rakennetaan niin, että tuntuu.
Valmetin entisestä pääkonttorista sanon vain, että vanhaa taloa kutsuttiin arkkitehtipiireissä säksätysharjoitelmaksi. Perinne velvoittaa. Valitettavasti en tajua kaupungin kaavoituspolitiikasta enää yhtään mitään.
Pitäjänmäellä olivat unohtaneet kertoa Kalevala korulle, että heidän tonttinsa kuuluu maankäytön selvitysalueeseen ja alue oli merkitty karttaan puistoksi. Jotakin on vialla kaupungin kaavoituksessa ja pahasti. Kannatan Paavo Väyrysen ehdotusta, että valtion tulee käynnistää YT-neuvottelut mutta jatkaisin sillä, että kuntien henkilöstöstä pitää vähentää 20 %.
Helsingin suurimmilla ryhmillä on sitten aikanaan se päätöksenteko, että haluavatko laajeneeko kantakaupunki pari kilometriä, mikä tarkoittaa että motarien päät siirtyvät vastaavasti, vai ei. Vaihtoehto ei tarkoittaa sitten sitä että Yleiskaavassa olevasta rakentamisesta hävisi kaksi kolmasosaa. Samoin voidaan unohtaa kaikki tavoitteet joukkoliikenteen lisäämisestä, päästöjen vähentämisestä, työpaikkamäärän kasvusta, ja pienempänä asiana muuten myös autoliikenteen toimivuus, koska kasvava autoilu moottoriteiden saartamista lähiöistä tukkii minkä tahansa tieverkon. En ole vielä löytänyt ensimmäistäkään politiikkoa Helsingistä joka tuota kannattaisi, sivukyliltä löytynee jokunen.
Se että motarinvarren nurmikentille olisi Naturan omainen suojelu, ihan sama mitä haittaa niistä seuraa, on kyllä jonkinlainen äärimmilleen viety parodia suojelusosialismista.
Oliko sille joku syy miksi Koivusaaren moottoritieramppien pitää kiertää sadan metrin päähän Länsiväylästä; eikö ne voisi mennä siinä tien vierellä, ettei pyörätienkään tarvitsisi tehdä vastaavaa lenkkiä?
Todella hyvä jos CityCarClub Oy:lle saadaan kilpailija. Samalla syntyy ehkä joku tolkku tälle rahansiirrolle, jossa Helsingin Kaupunki subventoi yksityistä yrittäjää valtavilla summilla vuosittain. Kaupungin kallein tonttimaa on vuokrattu kaikki nämä vuodet työmaakuopan hinnalla.
Olen sanonut tämän aiemminkin, mutta toistetaanpa se tässä: Koivusaari on kaikkein paras paikka pilvenpiirtäjille Helsingissä. Jopa Keski-Pasilaan, jonne korkea sopii, pilvenpiirtäjille olisi parempi vaihtoehto: tiivis umpikortteli.
Miksi Hanasaaren rampit eivät riitä Koivusaaren tarpeisiin? Telkkäkadulla asuneena ymmärrän kyllä, ettei siihen ehkä kauheasti läpiajoliikennettä haluta Katajaharjun puolelle haluta.
Koivusaaren molemmin puolin on luontoarvoja, jotka puoltavat sitä ettei täyttöä ihan Tiirasaareen asti voi jatkaa. Mutta siksi juuri niin tiivistä ja niin korkeaa kuin suinkin mahdollista! Jos Länärin kattaminen kokonaan on kallista, riittää meluntorjuntaan sekin, että sitä reunustaa toimistotalojen muuri.
Kysyimme, voisiko Koivusaaren rakentaa tiiviimmin. Taas sama vastaus. Parkkipaikat eivät mahdu.
Jostain syystä rombisia risteyksiä ei ole tapana tehdä, vaikka tässä olisi juuri sellaisen paikka.
Puheiden ja tekojen välillä taitaa olla eroa, mutta eipä tarvitse edelleenkään pohtia, ketä kunnallisvaaleissa äänestäisi.
Rampit ovat isoja, koska niissä pitää pystyä ajamaan kovaa, jolloin kaartosäteelle tulee raja. Äkkiä laskettuna 0,2 g:n kiihtyvyydellä 80 km/h vaatisi 250 metriä kääntösäteeksi eli 500 m rampin halkaisijaksi… Rampin toki voi mitoittaa tiukemmaksi alkupäästä, eikä sitä ihan noilla arvoilla tarvitse mitoittaa, mutta tuolta se ongelma tulee.
Tulee kuitenkin mieleen, että jos siihen motarin kylkeen tekisi muutaman sata metriä kiihdytyskaistaa, sen kiihdytys- ja erkanemiskaistojen alku- ja loppupäissä saisi olla katuverkoston risteysmitoituksella oleva nurkka, jolloin liittymä veisi sivusuunnassa paljon vähemmän tilaa.
Tällainen ratkaisu lienee vetokyvyltään heikompi kuin täysi neliapila, mutta ei kai Koivusaaren liikenteen sentään tuhansia autoja tunnissa kaikkiin suuntiin pitäisi olla?
Jotenkin tuo pyörätien siirtäminen huitsin kukkaan tuntuu siltä, että rangaistukseksi päättäjät pitäisi pistää fillaroimaan sitä mutkaa pitkin joka päivä. No tämä on ihan sitä samaa kuin että fillarille on alikäytävä mäen pohjalla ja silta mäen huipulla…
Kaarresäteet tehdään moottoritienopeuksille. Minkä takia joka kaarre on parin korttelin kokoinen. Se nyt vaan on semmosta kun pellolle suunniteltuja liikenneratkaisuja toteutetaan kaupungissa.
Eihän tällä bulevardihöpinällä ole muutenkaan mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Ettei vaan olisi taas vihreä ”koepallo”? Kaikista moottoriteistä ”halutaan” tehdä bulevardeja, mutta samanaikaisesti oikeita, ainoita, harvoja bulevardeja kehitetään väkisin moottoritien suuntaan. Hyvä esimerkki on Mechelininkatu.
Jos sinne olisi sallittu 1+1 ajokaistaa, mikä jostain syystä riittää Mannerheimintielle mutta sinne ei, niin katutilaan olisi mahtunut kaikki tarvittava. Mutta nyt kavennetaan jalkakäytäviä alle normin, jotta Länsisataman viinaralli mahtuu paremmin ajamaan. Samasta syystä lähtevät asukkaiden yöaikaiset parkkipaikat, ja samalla moninkertaistuu kaikki autojen paikallisliikenne. Viis asukkaiden tarpeista, kunhan satama tuottaa kaupungille tarpeeksi. Siinä teille bulevardia.
Joukkoliikenne on kaupunkimaisen asutuksen liikennemuoto. Ei Kirkkonnumnen metsissä ole mitään järkeä ajattaa tyhjiä busseja, vaan siellä asuvien on luonnollista käyttää henkilöautoa. Pakolliset koulubussilinjat on kaiketi ajettava, joilla myös mummot voivat käydä kirkolla.
Tyhjiä busseja ei kannata ajattaa myöskään Espoon tai Helsingin metsissä. Se vain rahan tuhlausta. Julkinen liikenne kuuluu Helsingin keskustaan ja sen lähiöihin. Lähiöihinkin vain silloin, kun ne on rakennettu tiiviisti aseman ympärille. Ai niin, fiksusti kaavoitettuja lähiöitä on vain yksi, Kauniainen. 🙂
Tekosyy. Parkkipaikat mahtuvat ihan hyvin, kun katujen korot tehdään oikein ja paikat tehdään umpikorttelien kannen alle.
Kuvasa olevasta talosta: Erikokoiset ikkunat oviat aluksi tuntua kivoitla, mutta pidemmän päälle visuaalinen mehu väsyttää…
Tällä hetkellä suomalainen arkkitehtuuri on todella hakusessa. Sääli.
Muualla maailmassa liittymät ovat riittävän pitkiä ja päättyvät T-risteykseen tai liikenneympyrään. Nyt motarilla on tällä ratkaisulla 3 perättäistä liittymää, mitä ei missään muualla hyväksyttäisi.
Oikea ratkaisu on tehdä yksi kunnollinen liittymä, josta jaetaan liikenne niin Lauttasaareen, Björkholmenille kuin Hanasaareenkin. Riittävän kauas motarista sitten motarin suuntainen pääväylä, joka voi olla paljon puhuttu bulevardi, jos kaikille kolmelle saarelle tulee riittävästi täydennysrakentamista. Nykyiset tehokkuudet eivät riitä lähellekkään.
Välttämätä näiltä pientaloaueilta ei ajetua yksityisautoilla keskustaan vaan esim. kehä I:n tai Kehä III:n varteen. Niiltä, kuten Laajakalliosta radan varressa Tolsan seisakkeen vieressä tai Kolsarista Upinniemen tien varrelta on kohtlaisen hyvät joukkoliikenneyhteydet.
Joku miniua viisammpi voisi kertoa, kuinka paljon matkustajia kulkee Kirkkonummen alueelta muulle pääkaupunkiseudulle a) junalla b) bussilla c) yksityisautolla? Milenkiintoista muuten: Kikrkonummen moottoritien valmsitumisen jälkeen Siuntiion alettiin rkaentaa enmmän ok-taloja. Kirkkonummen muuttovoitto on tainnut pysähtyä.
Länsimetro liittyy tähän itseasiassa vain siten, että bussiliikenteen loppuminen välillä Helsinki – Matinkylä lisää tien välityskykyä karkeasti puolella. Tämä tulee käytännössä ilmaiseksi kolmannen bussikaistan muuttuessa normaaliksi kaistaksi.
Ihan näin suoraviivainen muutos ei ole, mutta suurin piirtein näin. Helsingin on jo kiire tehdä omassa päässään välityskykyä parantavat toimet. Tarvitaan tilapäisratkaisuja ennen keskustatunnelin valmistumista.
Helsingillä ei ole pienintäkään intressiä lisätä Länsiväylän kapasiteettia. Emme halua espoolaisia tukkimaan kantakaupungin katuverkkoa. Itseasiassa kaupunkiin tulevaa liikennettä säädellään liikennevaloilla. Aikanaan oli esillä ajatus tehdä halvalla alikulku satamaradan ali, jotta aamuruuhkan aikaan vaunuja järjestelevä veturi ei jumittaisi koko länsiväylää. Kaupunginhallitus hylkäsi moisen hullutuksen yksimielisesti.
Espoossa Turunväylän motarin varressa on muuten pari vuotta sitten onnistuttu toteuttamaan tällainen ratkaisu. Paikka löytyy Ison Huopalahden ja Kehä I puolesta välistä, eli aavistuksen idempää kuin Koivusaari.
Mitkä ne Helsingin korttelikaupungin välityskykyä parantavat toimet ovat? Jyrätäänkö Bulevardin ja Lönkan vai Bulevardin ja Uudenmaankadun välinen korttelirivistö motarin tieltä? Espan puistoon mahtuisi ainakin 8 autokaistaa lisää, mutta mitä tehdä Svenska teaternille ja Kappelille?
Tästä on muuten jopa itse herra Alvar Aalto valittanut Turussa Kaupunkipäivillä vuonna 1961 pitämässään esitelmässä.
Tehdyt päätökset, ennen kaikkea Länsimetro, tuovat muutamassa vuodessa roimasti lisää henkilöautoja kantakaupunkiin. Kunnes keskustatunneli aikanaan purkaa sumaa, on tehtävä jotain tilapäisratkaisuja!
Keskustatunnelin maksuosuuksista kannattaa keskustella. Kun ratkaisu tehdään motaritasoisena, tunneli kuuluu mielestäni valtiolle ja vain rampit Helsingille.
Koivusaaren liikenne on joitain satoja autoja ruuhkatunnissa, muistelen että 400 mutta voin muistaa väärin, ja sujuisi vallan mainiosti esimerkiksi Hanasaaren liittymän kautta. Kyseessä on joidenkin tuhansien asuntojen ja työpaikkojen pienehkö alue, ei mikään pieni kaupunki.
Tämmöistä se teettää kun haetaan ”raikkaita ideoita”, ”selkeitä linjoja”, ”geometrisiä piirteitä”, jne. Kuka kertoisi näille ihmisille, ettei talo ole mikään taulu tai jännä minimalistinen figuuri, jota käydään galleriassa katsomassa viisi minuuttia, minkä jälkeen joku ehkä ostaa sen ylihinnalla omaan kotiinsa muita häiritsemästä tai todennäköisemmin heitetään mäkeen?
Koiranpaskaakin voi tuijottaa viisi minuuttia, jos on taiteellisella päällä, mutta talot säilyvät kaupunkikuvassa ainakin 50 vuotta ja niiden pitäisi miellyttää kaikkien silmää kaikista kulmista, säällä kuin säällä.
Muuta johtopäätöstä ei voi vetää kuin että alalla on sadisteja: Se nyt on ihan yleistä tietoa, että eniten silmää miellyttävät vanhat, koristeelliset rakennukset, niin sitten pitää nimenomaisesti vältellä tekemästä sellaista.
Paskat. Kunhan vain laittaa liikennevalon, joka on pysyvästi punaisella. Samalla voikin pistää puolet kaduista kävelykaduiksi ja tehdä lopuista yksisuuntaisia sulkemalla puolet kaistoista.
”Asukkaita tulee tuhat lisää ja työpaikkoja saman verran.”
Aina kun Helsinkiin rakennetaan uutta asuinaluetta, sinne syntyy tuosta vaan työpaikkoja. Mistä nämä työpaikat tulevat? Ovatko ne uusia työpaikkoja, julkisen sektorin työpaikkoja, yksityisen sektorin työpaikkoja, siirtyvätkö ne jostakin vai mistä on kysymys?
Toivottavasti ne ovat vietiteollisuuden työpaikkoja.
Käytännössä uudelle asuinalueelle tulee Alepa ja pitseria. Töihin kuljetaan hankalasti ja kalliisti, jos uusi asukas sattuu olemaan nettoveronmaksaja.
Mistä asukkaat sitten tulevat? Suomi ei tyhjenny Helsiinkiin sellaista vauhtia kuin näitä asuinalueita rakennetaan. Tulevatko uudet veronmaksajat jopa ulkomailta?
Osmo. Nyt alkaa näyttää siltä, että pitäisi perustaa Koivusaari-liike.
En ole puolueaktiivi, mutta kysyn, ovatko Vihreät valmiita laajempaan, puoluerajat ylittävään yhteistyöhön Koivusaaren ja sen ympäristön pelastamiseksi?
Kyse on MOT-ohjelman käsittelemästä voodoo-taloudesta (= tarjonnan taloustiede). Samoihin talousoppeihin kuuluu se, että korkeakoulutusta lisäämällä syntyy automaattisesti uusia korkeakoulutusta vaativia työpaikkoja. Ei synny. Käytännössä akateemisesti koulutettu menee sinne Koivusaaren Alepaan tai pitseriaan ja syrjäyttää samaa paikkaa tavoittelevan heikomman koulutuksen saaneen työnhakijan. Opetusministeriölle tämä on = korkeakoulutettuja tarvitaan lisää!
Tässä kirjoituksessaan Osmo kysyy suunnitellusta GPS-tietoihin perustuvasta asukaspysäköinti- ja yhteiskäyttöautojärjestelmästä:
Mitä mahtaa Osmo ja vihreät yleensä sanoa HS-uutiseen 4.5.2016, jonka mukaan niillä, joilla ei ole älypuhelinta, ajan mittaan ei tule olemaan mahdollista matkustaa Helsingissä julkisilla liikennevälineillä kertamaksulla? Mitä tekevät Helsingissä vierailijat? Eikö tämä ole liioiteltua edistystä?
MIelipidekirjoitus aiheesta HS:ssa 5.5.2016:
En harkitse enää stadin-reissua bussilla. Oma auto rulettaa. Älypuhelinta ja mobiiliyhteyttä en vieläkään aio ostaa. Tabletti riittää uudeksi laitteeksi.
Mitä mahtaa Osmo ja vihreät yleensä sanoa HS-uutiseen 4.5.2016, jonka mukaan niillä, joilla ei ole älypuhelinta, ajan mittaan ei tule olemaan mahdollista matkustaa Helsingissä julkisilla liikennevälineillä kertamaksulla? Mitä tekevät Helsingissä vierailijat? Eikö tämä ole liioiteltua edistystä?
Hetkinen, kertalippuja saa ostaa R-kioskeista. Useimmissa eurooppalaisissa pääkaupungeissa kuskki ei myy lippuja vaan ne on ostettava automaatista tai ”tupakkakaupasta”. Teksiviestimaksaminen ei ole ollut nytkään mahdollista kuin ratikoissa. Niissä on se ongelma, että lapsikin osaa väärentää tekstiviestin. Erityisesti lapsi. Busseissa myydään edelleen lippuja, joten ratikoiden rahastus ei fvoi olla syy jättää bussimatka väliin.
Ei mene. Tämä teksti on esimerkki meemistä jota toistetaan jatkuvasti. Aivan samalla tavalla kuin että ulkomaalaiset taksikuskit ovat tohtoreita ja Suomessa on maailman korkeimmin koulutetut bussikuskit.
Entä metroasemat?
Tuleeko kaikille Länsimetron asemille lipunmyyntiä? Länsimetro-hankkeen tiedotuslehti (KEVÄT 2016) kertoo, että Koivusaaren asemalla on matkustajia päivittäin noin 8000. Joku heistä voi tarvita joskus matkalippua, jos liikenne alkaa 15.8.2016.
R-kioskeissa ei myydä kertalippuja, ja raitiovaunupysäkeistä ja lähijunien asemista vain pienellä osalla on automaatti. Jos siis juuri omalla pysäkillä tai asemalla ei ole automaattia ja
– ei omista älypuhelinta,
– älypuhelimen akku on loppu,
– kännykässä on ainoastaan työsuhdeliittymä,
– on lapsi jolta mahdollisuus ostaa puhelinlaskulle on poistettu tai
– on Euroopan ulkopuolelta tuleva turisti joka ei pääse nettiin tai netin käyttö on hyvin kallista,
mitään keinoa ostaa lippua ei ole. Ja vaikka R-kioskeilla alettaisiinkin myymään kertalippuja, riittää että älypuhelimen akku on loppu ja saapuu Kannelmäen asemalle 21.01, niin jälkeen ei ole mitään keinoa ostaa lippua.
Ennen kuin lipunmyynti loppuu ratikoista, jokaiselle pysäkille tulee lippuautomaatti. Jos R-kioskit eivät (enää) myy kertalippuja, tähän tulee ehkä muutos, kun kuljettaja lopettaa myymisen. On joka tapauksessa älytöntä, että sata matkustajaa odottaa, kun joku yrittää ostaa kertalipun sadan euron seteleillä (tai dollareilla tai kruunuilla).
Asia on reerassa, jos se on niin kuin Ode sanoo. Kuskin lipunmyynti hidastaa ja hankaloittaa matkantekoa, siitä ei ole epäilystäkään.
Halusin kuitenkin varmemmaksi vakuudeksi tiedon kertalippujen tämänhetkisista hankintatavoista suoraan sylttytehtaalta. Siispä guuglaamaan.
HSL:n kertalippuselonteossa ei mainita R-kioskia hankintapojen joukossa. R-kioskin lippusivulla ei mainita kertalippua.
Näyttää siltä, että R-kioskilta ei todellakaan saa kertalippua, vaikka sitä ei täsmäsanaisesti missään sanotakaan.
Tosin en tältä Oden kommentin lukemalta usko, että joka ainoalle hiljaiselle pysäkille tulisi lippuautomaatti – ne vain jäävät satunnaiskäyttäjiltä pois. Uusi teknologia tekee massaan uppoamattomien yksittäistapausten hoitamisen mahdottomaksi – onhan saatu lukea sellaisiakin uutisia, että tehdastuotannossa on palattu roboteista ihmistyövoimaan sellaisissa tuotteissa, jotka muuttuvat usein.
HS:ssa on jälleen artikkeli siitä, että jatkossa pitää olla älypuhelin (suomalaisella liittymällä, ei kuitenkaan työsuhdeliittymällä etc.), tai muuten se on voi voi. Automaatteja ei siis olisi tulossa kuin pienelle osalle pysäkeistä.