Lääketutkimuksen rahoitus uusittava

Lääke­tutkimuk­sen rahoi­tus perus­tuu patent­tei­hin. Aiem­min Suomes­sa myön­net­ti­in patent­te­ja vain menetelmille tuot­taa lääke­molekyyle­jä, nyt myön­netään patent­te­ja itse molekyylille. Patent­ti on voimas­sa pääsään­töis­es­ti 20 vuot­ta. Tämä 20 vuot­ta ei kuitenkaan ole tehokkaan rahas­tuk­sen aikaa, kos­ka lääket­tä ei saa­da markki­noille heti paten­toimisen jäl­keen, vaan molekyylin tur­val­lisu­ut­ta ja vaikut­tavu­ut­ta on vielä selvitettävä.

Lääke­molekyylin kehit­tämji­nen kaikkine vaa­dit­tavine tur­val­lisu­us- ja vaikut­tavu­us­tutkimuksi­neen on hyvin kallista. Huo­mat­ta­va osa pro­jek­teista epäon­nis­tuu. Tämä pakot­taa tutki­van lääke­te­ol­lisu­u­den hyvin suurik­si yksiköik­si, jot­ta epäon­nis­tu­misen ris­ki saadaan katetuksi.

Lääke­tutkimus­ta ei syn­ny ilman rahoi­tus­ta, mut­ta tämä rahoi­tusarkkite­htu­uri on aika huono. Siinä on esimerkik­si seu­raavia ongelmia: Jat­ka lukemista “Lääke­tutkimuk­sen rahoi­tus uusittava”

Toimistoista asuntoja: raha ratkaisee vai politiikka?

Toimis­to­jen muut­tamista asun­noik­si ei tarvitse tukea veron­mak­sajien rahoin. Riit­tää, että se sallitaan. 

Stub­bin hal­li­tuk­sen tiedo­nan­nos­sa eduskun­nalle löy­tyy täl­lainenkin virke:

Pääkaupunkiseudul­la ote­taan käyt­töön käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tosavus­tus edis­tämään toimis­to- ja teol­lisu­us­raken­nusten muut­tamista vuokra-asuntokäyttöön. 

Onko nyt niin, että jos jotain asi­aa halu­taan edis­tää, siihen ei löy­dy mui­ta keino­ja kuin veron­mak­sajien rahan käyt­tämi­nen? Helsingis­sä ainakin on huo­mat­tavasti van­ho­ja toimis­to­ja ja teol­lisu­us­raken­nuk­sia, jot­ka omis­ta­ja halu­aisi muut­taa asun­noik­si. Siihen ei tarvi­ta val­tion rahaa. Riit­täisi, että se sallittaisiin.

Viimek­si Pitäjän­mäen yri­tysalueen maankäytön muu­tospe­ri­aat­tei­ta käsiteltäessä tör­mät­ti­in taas kysymyk­seen, kum­mat ovat oike­as­sa, suun­nit­teli­jat vai markki­nat? On yllät­tävä asetel­ma, että vihreät tun­te­vat enem­män viehtymys­tä markki­noi­hin luot­tamiseen kuin kokoomus­laiset. Esit­telijä puo­lusti kiel­teistä kan­taansa maan­omis­ta­jien etu­jen ajamiseen (hyi, keinot­telua!) sil­lä kaupungis­sa tarvi­taan työ­paikko­ja ja jos niitä nyt muute­taan asun­noik­si, muu­tos on peru­ut­tam­a­ton. Jat­ka lukemista “Toimis­toista asun­to­ja: raha ratkaisee vai politiikka?”

Aloite investointiraamin muuttamisesta osittain nettomääräiseksi

Tein val­tu­us­tossa alla ole­van val­tu­us­toaloit­teen. Aja­tus tähän syn­tyi eilisessä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Olemme jou­tu­mas­sa asun­to­tuotan­nos­sa ja eri­tyis­es­ti Jätkäsaaren kaavoituk­ses­sa epä-älyl­liseen tilanteeseen, kun joudumme kar­si­maan investoin­neista  sel­l­aisi­akin, jot­ka mak­saisi­vat itsen­sä välit­tömästi takaisin. Aloit­teen allekir­joit­ti 45 valtuutettua.

Aloite kuu­luu näin: Jat­ka lukemista “Aloite investoin­ti­raamin muut­tamis­es­ta osit­tain nettomääräiseksi”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.6.2014

Jätkäsaaren ter­mi­naali

En pidä siitä, että Tallinnan liikenne laa­je­nee Jätkäsaa­res­sa, kos­ka Tallinnas­ta tule­vaa kumipyöräli­iken­net­tä pitäisi siirtää Vuosaa­reen. Sen sijaan autot­tomien matkus­ta­jien tuomi­nen on järkevää Jätkäsaa­reen samas­ta syys­tä kun mekin halu­amme matkus­taes­samme Tallinnaan, että lai­va ajaa Tallinnaan eikä Muu­gaan. En kuitenkaan pitänyt loogise­na vas­tus­taa tätä kaavaa, koska

  1. Jos val­tu­us­tos­ta löy­tyy enem­mistö, joka halu­aa muut­taa Helsin­gin satamapoli­ti­ikkaa, kuu­lun siihen enem­mistöön, mut­ta satamapoli­ti­ikas­ta ei päätetä kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
  2. Tässä laa­jen­net­ti­in ahtaak­si käyvää ja väärässä paikas­sa sijait­se­vaa matkus­ta­jater­mi­naalia, jota autol­la liikku­vat eivät käytä lainkaan.

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 17.6.2014”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.6.2014

Listal­la on kesä­tauon kun­ni­ak­si vain pöy­dälle pan­tu­ja asioi­ta, jot­ka ovatkin sit­ten sitä isom­pia (Lis­taan tästä)

Jätkäsaaren matkus­ta­jasa­ta­man asemakaava

Kinkki­nen asia. Onko järkevää ohja­ta näin paljon kumipyöräli­iken­net­tä Jätkäsaaren kaut­ta? Eikö osaa siitä saataisi siir­re­tyk­si Vuosaa­reen? Ja toisek­si, kuka mak­saa nämä jät­timäiset infrain­vestoin­nit. Jos se on otet­ta­va viras­ton raamista, en voi muu­ta kuin suosit­taa, ettei kaavaa toteuteta. Samat ongel­mat ovat edessä kuitenkin Jätkäsaa­res­sa muutenkin. Maan­lu­ovu­tus­tu­lot ovat suuret, mut­ta suuria investoin­te­ja ne myös vaa­ti­vat. Brut­tomääräi­nen investoin­ti­raa­mi ei toi­mi alku­unkaan tarkoituk­sen­mukaises­ti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 17.6.2014”

Historian huonoin hallitus?

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Joskus van­hal­ta sotarat­sul­takin ote her­paan­tuu haas­tat­telus­sa ja tulee sanoneek­si, mitä ajat­telee, vaik­ka pitäisi ajatel­la, mitä sanoo. Helsin­gin Sanomat julka­isi näyt­tävästi, että pidän nyky­istä hal­li­tus­ta his­to­ri­an huonoim­pana. Raimo Sailas on kuulem­ma oikonut väitet­täni sanoen, että vas­ta toisek­si huonoin heti Mart­ti Miet­tusen hätäti­la­hal­li­tuk­sen jälkeen.

Mikä tässä nyt on niin huonoa?

Hal­li­tus, jota kukaan ei halun­nut. Vaaleis­sa perus­suo­ma­laiset sai­vat jät­tivoiton ja kaik­ki muut puolueet hävi­sivät. Perus­suo­ma­laisia yritet­ti­in taivut­taa hal­li­tuk­seen kaikin tavoin – min­ua suo­ras­taan ihme­tyt­ti, mil­laisia eri­oikeuk­sien heille olisi hal­li­tuk­ses­sa tar­jot­tu – mut­ta pääasi­as­sa ensik­er­ta­lai­sista kansane­dus­ta­jista koos­t­u­va puolue kat­soi vii­saim­mak­si har­joitel­la oppo­si­tios­sa. Puolueen omaa etua ajatellen rin­ta­makarku­ru­us oli ehkä viisas­ta, mut­ta rin­ta­makarku­ru­ut­ta se silti oli. Jat­ka lukemista “His­to­ri­an huonoin hallitus?”

Olisi aika verotuksen kokonaisuudistukselle

Eduskun­nan vero­jaos­toa on viimeaikoina infor­moitu run­saasti vero­tuk­sen rak­en­teel­li­sista vai­h­toe­hdoista. Ensin kävimme Hanasaa­res­sa sem­i­naaris­sa kuule­mas­sa Ruotsin ver­ou­ud­is­tuk­ses­ta ja sen nyky­vai­heesta, ja sit­ten Eli­na Pylkkä­nen VM:n vero-osas­tos­ta piti meille luen­toa opti­maalis­es­ta verotuksesta.

Ruot­sis­sa tehti­in suuri ver­ou­ud­is­tus vuon­na 1991 ja vähän aikaa vero­jär­jestelmä olikin trim­mis­sä. Sit­ten sitä on pop­ulis­tis­es­ti paikkail­tu ja sen rakenne alkaa olla uuden kokon­ais­re­mon­tin tarpeessa. Ruot­salaiset katu­vat syvästi kiin­teistöveron romut­tamista. Siitä on seu­ran­nut – kuten piti arva­ta – asun­to­jen hin­to­jen voimakas nousu samal­la, kun on menetet­ty vero­tu­lo­ja kaikkein hai­tat­tomim­mas­ta veros­ta. Jat­ka lukemista “Olisi aika vero­tuk­sen kokonaisuudistukselle”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.6.2014

Jätkäsaaren jät­titer­mi­naali

Tein palau­tus­esi­tyk­sen, jos­sa asia olisi palautet­tu ja palau­tuk­sen aikana olisi kaupung­in­hal­li­tuk­selta tiedustel­tu ohjei­ta, miten menetel­lä han­kkeelle, joka on selvästi meille annetun bud­jet­ti­raamin vas­tainen – eri­tyis­es­ti, kun tämä imp­likoi saa­mamme tiedon mukaan vielä sadan miljoo­nan euron tun­nelia Meche­linkadun risteyk­sen sumpun ohit­tamisek­si. Palau­tus­esi­tyk­sel­lä olisi ilmeis­es­ti ollut enem­mistö lau­takun­nas­sa ja niin­pä Ris­to Rauta­va pyysi asian pöy­dälle. Hyvä niin, kos­ka tuos­ta saati­in myös uut­ta infor­maa­tio­ta investoin­tien ajoittumisesta.

Todet­takoon, että suun­nitel­tu uusi jät­timäi­nen ter­mi­naali­raken­nus olisi sinän­sä hieno! Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 10.6.2014”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.6.2014

(Tämä tulee nyt vähän myöhään. Olin varan­nut juna­matkan lauan­taina Jäm­sästä Helsinki­in lis­tan lukemista varten, mut­ta pätkivä net­tiy­hteys vei her­mot ja käytin ajan kir­jal­lisi­in töi­hin. Sen ver­ran vauhdikkaasti junatkin nyt kulke­vat, ettei aika olisi kyl­lä tähän lis­taan riit­tänyt. Esi­tys­lis­taan tästä.)

Jätkäsaaren jät­titer­mi­naali

Tämä osoit­tau­tui aika visaisek­si asi­ak­si – ei vain sata­man aiheut­ta­man liiken­teen vuok­si – vaan kos­ka han­ke on kaupungille niin kallis, että se paukkuu yli lau­takun­nan investoin­ti­raamin. Kaa­van toteut­ta­mi­nen (ilman raken­nuk­sia) mak­saa 120 – 130 miljoon­aa euroa, jos­ta 60 miljoon­aa tulee kan­sir­atkais­us­ta. Tähän kan­sir­atkaisu­un saisi ehkä rahoi­tus­ta myös muil­ta hallintokun­nil­ta (sata­mal­ta) mut­ta KSV:n raamista pitäisi repiä ainakin 60 – 70 miljoon­aa. Sitä rahaa raamis­sa ei ole.

Hupaisaa tässä on, että han­ke tuot­taa myös huo­mat­tavia tulo­ja, mut­ta niitä ei investoin­ti­raamis­sa ote­ta huomioon. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 10.6.2014”

Maailma muuttuu muuttuuko kunta (5/5) Kaupunkien kasvava merkitys

Lai­tan tähän viimeisek­si kir­joituk­seni Suomen Kuvale­hden Ykkös­ketju-blo­gis­sa. Olen­naista on, että kaupunki­mainen kun­ta tarvit­see aivan eri­laisia välineitä toim­intaansa kuin syr­jäi­nen maalaiskun­ta. Tämä kos­kee eri­tyis­es­ti maankäyt­töä, joukkoli­iken­net­tä ja kaavoitushyö­ty­jen kon­fiskoin­tia. Maalaiskun­nis­sa näille työvä­lineille ei ole käyt­töä ja siel­lä ne voisi­vat väärin käytet­ty­inä merk­itä ilmeistä uhkaa omis­tu­soikeudelle. Pahoitt­te­len, että tämä kir­joi­tus­sar­ja on ilmestynyt näin hitaasti.

= = = =

Kaupunkien kasvava merkitys

Viimeaikoina on eri puo­lil­la maail­maa esitet­ty ennustei­ta, joiden mukaan suuret kaupun­git ohit­ta­vat merk­i­tyk­sessä val­tiot. Val­tiot menet­tävät päästö­val­taansa toisaal­ta yri­tyk­sille ja ylikansal­lisille organ­isaa­tioille, kuten WTO ja EU ja toisaal­ta kaupungeille. Jat­ka lukemista “Maail­ma muut­tuu muut­tuuko kun­ta (5/5) Kaupunkien kas­va­va merkitys”