Päästökauppa keskittää kysynnän vaihtelun uusiutuviin energialähteisiin.

Olin torstaina ener­gia­te­ol­lisu­u­den juh­lasem­i­naaris­sa. Jär­jestö täyt­ti 10 vuot­ta. Hyvin mon­es­sa puheen­vuorossa san­ot­ti­in, että ilmas­to­tavoit­teet on vält­tämätön­tä saavut­taa, mut­ta kos­ka ilmastopoli­ti­ik­ka on hyvin kallista, olisi hyvä saa­da tehdä se kus­tan­nuste­hokkaasti. Olen samaa mieltä. Itse asi­as­sa olen jankut­tanut tästä vuosia.

Perusvi­esti oli, että päästökaup­pa riit­tää ohjauskeinok­si. Kaik­ki mikä tulee sen päälle, tekee ilmastopoli­ti­ikas­ta kalli­im­paa ilman, että se mitenkään aut­taa hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämisessä. On siis luovut­ta­va eril­li­sistä tavoit­teista uusi­u­tu­van ener­gian käytölle tai ener­giate­hokku­udelle. Jär­jestön viral­lises­sa puheen­vuorossa myös vaa­dit­ti­in päästökau­pan laa­jen­tamista talo­jen läm­mi­tyk­seen ja liikennepolttoaineisiin.

Kyl­lä. Juuri noin, pait­si, että ehkä ei sit­tenkään. Tämä toimii suh­dan­nevai­hteluis­sa aivan väärin. Jat­ka lukemista “Päästökaup­pa keskit­tää kysyn­nän vai­htelun uusi­u­tu­vi­in energialähteisiin.”

Mistä rahoitus tälle blogille

Kokeilin kesäl­lä Google-main­ok­sia, mut­ta se kokeilu oli pet­tymys niin taloudel­lis­es­ti, esteet­tis­es­ti kuin main­os­ten sisäl­lönkin osalta. Se herät­ti ihme­tys­tä siitä, eikö kansane­dus­ta­jan pal­ka­lla tule toimeen. En halun­nut sil­loin vielä ker­toa, että eduskun­nan palka­n­mak­su lop­puu huhtiku­us­sa, enkä nos­ta sopeu­tu­miseläket­tä. Jat­ka lukemista “Mis­tä rahoi­tus tälle blogille”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.11.2014

Kru­unuvuoren ratikkasillat

Lau­takun­ta lisäsi Outi Sil­fver­ber­gin esit­tämänä ja Ris­to Rauta­van kan­nat­ta­mana yksimielis­es­ti lausuman, että selvitetään vielä mah­dol­lisu­udet rak­en­taa lin­nuille keinolu­o­to­ja kor­vaa­maan nyt sil­lan alle jääviä luo­to­ja. Voi nopeut­taa kaa­van vahvistumista.

Töölönkatu 28:n kaava

Hyväksyt­ti­in keskustelun jäl­keen. Keskustelu kos­ki uut­ta pihasi­ipeä. Mil­lä ehdoin niitä voi rak­en­taa. Töölössä kaavas­sa on pienem­pi raken­nu­soikeus kuin todel­lisu­udessa, mikä heiken­tää tulo­ja kiin­teistöveros­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 11.11.2014”

Kaupunkibulevardeista

(Kom­ment­tipuheen­vuoroni Metrop­o­liseu­ran sem­i­naaris­sa 10.11.2014 Laiturilla)

Koko Helsin­gin yleiskaavae­si­tys perus­tuu siihen, että saamme moot­toritei­den nyt viemiltä alueil­ta raken­nus­maa­ta läh­es sadal­letuhan­nelle ihmiselle. Jos tästä joudut­taisi­in luop­umaan, jou­tu­isimme kään­tämään kat­seemme viimeisi­in viher­alueisi­in, eikä niistä paljon jäisi jäljelle.

Kun tääl­läkin on san­ot­tu, että haaskaamme kalli­il­la tehtyjä eri­ta­soristeyk­siä ja uudet pikaratikatkin mak­sa­vat, nuo rahan­menot kan­nat­taa pan­na oikeisi­in mit­ta­suhteisi­in­sa. Pelkkien asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen sadal­letuhan­nelle ihmiselle mak­saa noin 20 mil­jar­dia. Tähän lisät­tynä joitakin sato­ja miljoona pikaratikoi­hin on aika pikkusum­ma samoin kuin joidenkin kalli­il­la raken­net­tu­jen ramp­pi­en purkami­nen. Jat­ka lukemista “Kaupunkibule­vardeista”

Helsingin pitäisi pyrkiä maan hinnassa markkinahinnoitteluun

Helsin­ki luovut­taa tont­te­ja asun­to­tuotan­toon myymäl­lä tai vuokraa­mal­la. Jos tont­ti myy­dään tar­jouskil­pailun perus­teel­la, kyse on peri­aat­teessa markki­nahin­nas­ta, jos nyt olet­taa, että kil­pailu­olo­suh­teet ovat kun­nos­sa. Vähän on ihme­tyt­tänyt, että uusien asun­to­jen alueel­liset hin­taerot hei­jas­tu­vat niin vähän noi­hin markki­nahin­toi­hin. Ilmais­es­ti raken­nus­li­ikkeille tulee aina yllä­tyk­senä se, kuin­ka paljon asukkaat ovat valmi­ita mak­samaan asun­noista hyvil­lä paikoil­la.  🙂 Tont­te­ja vuokrat­taes­sa ei voi­da käyt­tää markki­nahin­taa, kos­ka maa­ta myy­dään markki­noil­la niin vähän, että markki­nahin­taa ei ole saatavil­la. Näin se siis selitetään. Niin­pä vuokrauk­sen perus­teena käytetään hallinnol­lisia vyöhyke­hin­to­ja. Kovan rahan tuotan­toon maan­vuokra on 4 % ton­tin arvos­ta. Hitas-tuotan­toon tästä annetaan 20 % alen­nus­ta ja ARA­VA-tuotan­toon muis­taak­seni 40 %. Jat­ka lukemista “Helsin­gin pitäisi pyrk­iä maan hin­nas­sa markkinahinnoitteluun”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.11.2014

Esi­tys­lis­tan näk­kee tästä

Kru­unuvuoren ratikkasil­lan asemakaava

(Pöy­dältä)

Tämä ei ole mikään investoimis­päätös, vaan tekee sen vain mah­dol­lisek­si. Ympäristövä­ki halu­aisi siirtää sil­taa, ettei se häir­it­sisi nau­ru­lokkien pes­imäsaaria. Aika kalli­ik­si tulisi. Isot päätök­set koske­vat sitä, miten ratikkay­hteys jatkuisi Som­pasaares­ta Kru­u­nun­hakaan tai Hakaniemen­to­rille ja mitä tapah­tuu Hanasaaren voimalaitokselle.

Töölönkatu 28:n kaava

(Pöy­dältä)

Sibeliusakatemi­an talo muute­taan asuinkäyt­töön ja pihalle raken­netaan pihasi­ipi, jota naa­pu­rit vas­tus­ta­vat. Satavi­isikym­men­tä uut­ta töölöläistä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 11.11.2014”

En hae apulaiskaupunginjohtajaksi

Kun niin moni on sitä min­ul­ta tiedustel­lut, ilmoi­tan nyt tas­a­puolis­es­ti kaikille, että Helsin­gin sanomien tieto pitää paikkansa: en hae Helsin­gin apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan virkaa, kos­ka vihreä val­tu­us­to­ryh­mä aset­tui keskivi­ikkona tuke­maan Anni Sin­nemäkeä tuo­hon tehtävään. Jat­ka lukemista “En hae apulaiskaupunginjohtajaksi”

Helsingin seudun kasvu kiihtyy ja keskittyy Helsinkiin ja Espooseen

Helsin­gin seudun väk­ilu­vun kasvu on kiihtynyt entis­es­tään tänä vuon­na. Yhdek­sän ensim­mäisen kuukau­den aikana asukasluku on kas­vanut viidel­lä­toista tuhan­nel­la. Tasasisen vauhdin taulukon mukaan tämä vas­taan väk­ilu­vun kasvua 20 000 asukkaal­la vuodessa. Val­taosa kasvus­ta on men­nyt Helsinki­in ja Espooseen ja jos­sain määrin­Van­taalle. Kehyskun­tien, jot­ka vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten vas­ta­si­vat puoles­ta asukaslu­vun kasvus­ta, osu­us väk­ilu­vun lisäyk­ses­tä oli enää alle yhdek­sän pros­ent­tia. Jat­ka lukemista “Helsin­gin seudun kasvu kiihtyy ja keskit­tyy Helsinki­in ja Espooseen”

Puheeni valtuuston budjettikokouksessa

Puheen­vuoroni Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton bud­jet­tikeskustelus­sa 5.11.2014

1) Ryh­mät ovat neu­vot­teluis­sa sopi­neet kar­si­vansa rahaa kaupun­gin hallinnos­ta. Tämä on hyvä tavoite, mut­ta sitä pitäisi täy­den­tää konkreet­tisil­la päätök­sil­lä siitä, miten hallintoa voidaan keven­tää esimerkik­si dele­goimista lisäämäl­lä ja muodol­lisuuk­sia kar­si­mal­la. Pelkkä juus­to­höylä merk­it­see vain, että samat työt pitää tehdä pienem­mäl­lä porukalla eli suurem­mal­la kiireellä.

2) Sote-menomme ovat sata miljoon­aa euroa suurem­mat kuin niiden täl­lä väestörak­en­teel­la pitäisi olla tai mitä ne siis ovat muis­sa kun­nis­sa. Pitäisi han­kkia ulkop­uo­li­nen selvi­tys siitä, mis­tä ero johtuu. Onko kyse siitä, että meil­lä Jat­ka lukemista “Puheeni val­tu­us­ton budjettikokouksessa”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.11.2014

Öster­sun­domin yhteinen yleiskaava

Asia pan­ti­in kahdek­si viikok­si pöy­dälle, jot­ta val­tu­us­to­ryh­mät ehtivät käsitel­lä. Kysyin tästä väite­tys­tä 40 min­uutin mat­ka-ajas­ta keskus­taan. Se sisältää matkat ase­malle ja ase­mal­ta, aikataulun mukainen mat­ka-aika on noin 30 min­u­ut­tia tai vähän alle.

Tämä ei tässä vai­heessa mene lau­takun­taa pidem­mälle, vaan jos kol­men kun­nan vas­taa­vat elimet anta­vat luvan, yhteinen toimikun­ta panee kaaval­u­on­nok­sen näyt­teille. Tässä vai­heessa voidaan muu­tok­sia tehdä vain kol­men kun­nan saman­su­un­taisil­la päätök­sil­lä. (Hmmm…) Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 4.11.2014”