Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.11.2014

Esi­tys­lis­tan näk­kee tästä

Kru­unuvuoren ratikkasil­lan asemakaava

(Pöy­dältä)

Tämä ei ole mikään investoimis­päätös, vaan tekee sen vain mah­dol­lisek­si. Ympäristövä­ki halu­aisi siirtää sil­taa, ettei se häir­it­sisi nau­ru­lokkien pes­imäsaaria. Aika kalli­ik­si tulisi. Isot päätök­set koske­vat sitä, miten ratikkay­hteys jatkuisi Som­pasaares­ta Kru­u­nun­hakaan tai Hakaniemen­to­rille ja mitä tapah­tuu Hanasaaren voimalaitokselle.

Töölönkatu 28:n kaava

(Pöy­dältä)

Sibeliusakatemi­an talo muute­taan asuinkäyt­töön ja pihalle raken­netaan pihasi­ipi, jota naa­pu­rit vas­tus­ta­vat. Satavi­isikym­men­tä uut­ta töölöläistä.

Täy­den­nyskaa­va Kannelmäkeen

Aika helpol­la saadaan Kan­nelmä­keen melkein 30 000 ker­rosneliötä asun­to­ja. Kuka nämä hölmöl­lä taval­la väljät kaa­vat on aikoinaan oikein tehnyt? Pidän siitä, että talos tule­vat kadun­laitaan, eikä siihen väli­in jää mitään hyödytön­tä liiken­nevihreää. Kaavaan kuu­luu iso pysäköin­ti­laitos, 7800 k‑m2

Pak­i­lantien maankäytön suunnitteluperiaatteet

Aika fik­su esi­tys eheyt­tää katuku­va ja lait­taa kadun var­teen nelik­er­roksisia ker­rostalo­ja. Asukkaat halu­a­vat korkein­taan kolmek­er­roksisia. Niiden takana jatkuu pien­taloalue. Nämä kaupungis­sa ole­van pien­talot ovat kyl­lä aikamoisia maarohmu­ja. Pak­i­las­sa asuu 9000 asukas­ta alueel­la, joka on koko Helsin­gin niemen kokoinen.

Raide­jok­erin hakesuunnitelma

Tilataan Ram­boll Fin­landil­ta 920 000 eurol­la. Helsin­gin osu­us 400 000 euroa.

Kulosaaren­sil­lan ja Juna­tien liikennesuunnitelma

Tehdään Kalasa­ta­man keskuk­sen mukaiset muu­tok­set katu­i­hin. Nopeusra­joi­tus las­kee 50 km/h:iin. Mopot hääde­tään pyöräteiltä, kos­ka nopeusra­joi­tus ale­nee. Nopeusra­joituk­sen alen­t­a­mi­nen vähen­tää myös melua ja tekee mah­dol­lisek­si Jok­eri 0:n pysäkin.

(En saa kuvaa auki, joten en pysty arvioimaan suun­nitel­maa sen paremmin)

Poikkeamis­lu­pa

Paa­vo Nur­men raken­nut­ta­ma home­htunut talo Vuosaa­res­sa pure­taan. Raken­nus on suo­jel­tu Sr2-merkin­näl­lä. Mik­si ihmeessä?

20 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.11.2014”

  1. Hyvin mon­et tämän esi­tys­lis­tan liit­teinä ole­vista pdf-tiedos­toista eivät aukea.
    Voiko siis niitä koske­via asioista päät­tää ollenkaan kun mate­ri­aali on puutteellista?

  2. “Isot päätök­set koske­vat sitä, miten ratikkay­hteys jatkuisi Som­pasaares­ta Kru­u­nun­hakaan tai Hakaniemen­to­rille ja mitä tapah­tuu Hanasaaren voimalaitokselle”.

    Toiv­ot­tavasti selvi­tys tehdään riit­tävän laa­jana. Sil­loin kun ratikkasil­taver­sio­ta vieti­in päätet­täväk­si, ei halut­tu tutkia keskustapään toimivu­ut­ta. “Kyl­lä se sinne saadaan survottua”-mentaliteetilla on tehty toisi­aan seu­raavia päätöksiä.

  3. Muual­la maail­mas­sa ei tuol­laista turhaa spårasil­taa edes kuviteltaisi raken­net­ta­van, vaan spåra olisi syöt­tö Hert­toniemen metroase­malle. Oleel­lista on saa­da Hert­toniemen kaa­va kun­toon metroase­man pohjois­puolel­la enen spåran rak­en­tamista, vai onko aja­tus lop­ul­ta tehdä spåra vain ase­mal­ta etelään?

    Kan­nelmäen kaa­va on niin surkea, ettei sitä pitäisi edes yrit­tää paikkail­la, vaan tehdä ihan uusi. Toisaal­ta se on kyl­lä niin kaukana Helsingistä, ettei tuonne kan­na­ta rak­en­taa ker­rostalo­ja ainakaan muu­ta­maan sataan vuo­teen. Eli koko jut­tu on sel­l­aista vähän tarpee­ton­ta puuhastelua.

  4. Oikea kysymys kuu­luu: mik­si tuo Vuosaaren huvi­la on päästet­ty tuo­hon kun­toon? Puinen raken­nus on käyt­tökelpoinen kym­meniä vuosia, jos siinä pide­tään perus­läm­pöä yllä ja raken­nus­ta edes yritetään hoitaa. Kenen omis­ta­ma? Kaupun­gin? Vas­tu­ulliset voisi haas­taa oikeu­teen omaisu­u­den turmelemis­es­ta. Ei pelkästään tässä tapauk­ses­sa vaan myös muis­sa huvi­lako­hteis­sa, joi­ta ei vuokra­ta tai myy­dä kohtu­uhin­taan sel­l­aisille, jot­ka huolehtisivat.

  5. Kantsus­sa yhtä kort­telia vähän tiivis­tetään ja saadaan raken­nus­pin­ta-ala tuplat­tua ja ¨tuhat asukas­ta lisää. Eikä mitenkään ain­ut­laa­tuisen väljä kort­teli tuol­la suunnalla.

  6. Paa­vo Nur­men huvilasta.

    Voiko olla niin, että jos omis­ta­ja päästää suo­jel­lun raken­nuk­sen tarpeek­si huonoon kun­toon, saa sen purkaa? Mitä virkaa suo­jelumerkin­näl­lä sil­loin edes on?

    Ennakko­ta­pauk­se­na purku­lu­van anta­mi­nen huonon kun­non takia on todel­la vaarallinen.

    Kallah­den­niemestä on tehty ksv:n toimes­ta raken­nus­in­ven­toin­ti 2005. Sil­loin huvi­la ei vielä ollut saanut suo­jelumerk­in­tää ja kuvien perus­teel­la oli vielä huo­mat­tavasti nyky­istä parem­mas­sa kun­nos­sa. Onko mah­dol­lista, että omis­ta­ja on suo­jelumerkin­nän jäl­keen tarkoituk­sel­la jät­tänyt raken­nuk­sen huolta­mat­ta, jot­ta tilalle saataisi­in uudisrakennus?

    Huvi­las­ta ja piharaken­nuk­sista tode­taan rakennusinventoinnissa:
    “Raken­nuk­sil­la on arkkite­hton­ista arvoa tyyp­il­lis­inä aikakaut­en­sa edus­ta­ji­na. Raken­nuk­set ympäristöi­neen muo­dosta­vat merkit­tävän miljöökokon­aisu­u­den, jol­la on myös kult­tuuri­his­to­ri­al­lista arvoa.”

  7. Gre­jus: Voiko olla niin, että jos omis­ta­ja päästää suo­jel­lun raken­nuk­sen tarpeek­si huonoon kun­toon, saa sen purkaa? Mitä virkaa suo­jelumerkin­näl­lä sil­loin edes on?

    Ennakko­ta­pauk­se­na purku­lu­van anta­mi­nen huonon kun­non takia on todel­la vaarallinen.

    Oulus­sa gryn­der­it ja yksi­tyiset ovat toim­i­neet näin jo vuosikym­menten ajan, ei sille voi mitään. 

    Jos lahoamiseen mene liian kauan, niin ryyp­pyrem­mille annetaan kop­pa viinaa, tupakkakar­ton­ki, punt­ti tuli­tikku­ja ja jätetään ikku­na raolleen.

  8. antti:
    Kantsus­sa yhtä kort­telia vähän tiivis­tetään ja saadaan raken­nus­pin­ta-ala tuplat­tua ja ¨tuhat asukas­ta lisää. Eikä mitenkään ain­ut­laa­tuisen väljä kort­teli tuol­la suunnalla. 

    ‘Yksi kort­teli’ on suh­teelli­nen käsite. Tuo­hon kaa­va-alueen suurko­rt­teli­in mah­tu­isi neljä Krunikan kort­telia. Mut­ta juu, har­vaa­han siel­lä on, eikä mitenkään ihmeen tiivistä tuon suun­nitel­man toteut­tamisen jälkeenkään.

  9. Jospa Kulosaaren sil­lalle saisi tuulisuo­jan pyöräil­i­jöi­den matkaa sulostut­ta­maan? Edes eteläiselle pyörätielle?

    Siinä on välil­lä aivan käsit­tämätön tuuli ja tuisku.

    Ehkäpä sil­lan pyöräteille voisi lait­taa saman­laisen sula­tusjär­jestelmän kuin Alek­sil­la ja Etelä-Espal­la. Kaukoläm­mön palu­uputket var­maankin menevät sil­lan alapuolta.

  10. “Paa­vo Nur­men rakn­nut­ta­ma huvi­la” voisi olla hyvinkin yleisem­pi esimerk­ki raken­nusuo­jelun ongelmista.

    Pitkälle 90-luvulle kaikkea puret­ti­in varsin surut­ta, tuhoa tuli niin sodista kuin gryn­dauk­ses­ta. Sit­ten viis­ari heilahti toiseen suuntaan.

    Psaras­ta suo­jelua on järkevä käyt­tö, joka mah­dol­lis­taa myös suo­jelun. Sit­ten on se, että pitäisi vali­ta mikä on suojeltava.

    Noloin ihan oikea esimerk­ki on suo­jelupäätös “alue edus­taa tyyp­il­listä 70-luvun ase­makaavaa”. Mitä!!!????

    Var­maan joku jos­sain, mut­ta e kaikkia kaikkialla.
    Ei kaikkia rin­ta­ma­mai­etaloaluei­ta hupi­sine talo­laa­jen­nuksi­neen tarvitse suo­jel­la, ei myöskään kaikkia hätä­ma­joituk­seen huon­sti ja hal­val­la tehtyjä kolmikeroksi­sisa puu­talo­ja eikä ihan mitä tahansa betonibrutalismia.

    Tilanne on vähän kimu­rant­ti. Kan­nat­taisi suo­jel­la tosis­san ne joi­ta aio­taan suo­jel­la. Muiden osalta taas pitäsi tehdä jotain kaavoit­ta­jall ylivoimaista — tarve­hark­in­taa ja tolkkua.

    Kuka pölvästi suo­jeli Alek­stan­terin kadun joulu­val­ot? Pitääkö Helsin­gin keskus­tan näyt­tää ikuiselta vuodelta 1952?? 

    Suomes­ta puut­tuu uut­ta hyvää arkkite­htu­uria, samoin puut­tuu van­han j uuden rinnakkaiseloa.

    Liikaa on Musi­ikki­talo­ja ja Töölölah­den ran­nan mau­ton­s­ta kom­pro­mis­sia, joka var­maan on sovitet­tu johonkin maise­maan muu­un saman­laisen huuhaan kanssa.

    Paa­vo Nur­men buis­ness­miehenä raken­nut­ta­man ker­rostalon (max 1) suo­jelem­i­nen ulko­muodoltaan voi olla ihan ok. Mut­ta silti… 

    Ehkä museoidaan jonkin kaupun­ki vuo­teen 2000. Siinä olisi aikakautta. 

    Vai­h­toe­htona on saa­da jotain uut­takin aikaan ja kehit­tää kaupunkikuvaa.

  11. Kalle:
    Muual­la maail­mas­sa ei tuol­laista turhaa spårasil­taa edes kuviteltaisi raken­net­ta­van, vaan spåra olisi syöt­tö Hert­toniemen metroasemalle. 

    Entäs jos kyseessä olisi met­rosil­ta, olisiko se sil­loin yhtä turha? Vai onko ongel­ma taas joukkoli­iken­nevä­li­neen nimessä?

    Entä mik­si metro­tun­neli Etelä-Espoos­ta Laut­tasaaren kaut­ta Helsingin­niemelle on perustel­tu, mut­ta ratikkasil­ta Laa­jasa­losta Som­pasaaren kaut­ta Hel­sig­in­niemelle ei?

  12. Kalle:
    Kan­nelmäen kaa­va on niin surkea, ettei sitä pitäisi edes yrit­tää paikkail­la, vaan tehdä ihan uusi. Toisaal­ta se on kyl­lä niin kaukana Helsingistä, ettei tuonne kan­na­ta rak­en­taa ker­rostalo­ja ainakaan muu­ta­maan sataan vuo­teen. Eli koko jut­tu on sel­l­aista vähän tarpee­ton­ta puuhastelua.

    Jos­sain vai­heessa pitää alkaa kor­jaa­maan tuo­ta niemelle sijoite­tun keskus­tan virhet­tä. Mitä aikaisem­min, sitä parempi.

  13. Kan­nelmäen ase­mal­ta Kehä I asti ollaan samal­la kaavoitet­tu pyörätie radan var­teen. Kaavakart­ta päät­tyy Kehä I kohdalle, onko tarkoi­tus jatkaa pyöräti­etä tuos­ta Pohjois-Haa­gan ase­man suun­taan? Vai jääkö taas ker­ran yhdek­si osak­si epä­jatku­vaa pyörätieverkostoa?

  14. Sep­po Vep­säläi­nen:
    Toiv­ot­tavasti selvi­tys tehdään riit­tävän laa­jana. Sil­loin kun ratikkasil­taver­sio­ta vieti­in päätet­täväk­si, ei halut­tu tutkia keskustapään toimivu­ut­ta. “Kyl­lä se sinne saadaan survottua”-mentaliteetilla on tehty toisi­aan seu­raavia päätöksiä.

    Ratik­ka kul­kee parhait­en ja ilman häir­iöitä Pohjois­ran­nas­sa. Vaatii mer­itäyt­töä, jos Pohjois­ran­nan autokaisto­ja ei halu­ta vähen­tää. Mer­it­ullinto­ril­la jok­erival­o­jen turvin Alek­sille. Jos liiken­neval­ot­toma­l­ta Alek­sil­ta saadaan muu liikenne pidet­tyä pois­sa, sinne mah­tuu raitio­vaunu­ja aivan hyvin.

    Minä han­kkisin Laa­jasa­lon lin­joille kak­sisu­un­tavaunu­ja ja päät­täisin ne keskus­taan jollekin sopi­valle kadun­pätkälle. Kor­pisen Keskuskatu ei ehkä enää ole niin pyhä? Sil­loin päätease­ma olisi puo­livälis­sä Pis­ara-ase­maa ja metroasemaa.

  15. Daniel Fed­er­ley: Ratik­ka kul­kee parhait­en ja ilman häir­iöitä Pohjois­ran­nas­sa. Vaatii mer­itäyt­töä, jos Pohjois­ran­nan autokaisto­ja ei halu­ta vähen­tää. Mer­it­ullinto­ril­la jok­erival­o­jen turvin Alek­sille. Jos liiken­neval­ot­toma­l­ta Alek­sil­ta saadaan muu liikenne pidet­tyä pois­sa, sinne mah­tuu raitio­vaunu­ja aivan hyvin. 

    Itäisen ydinkeskus­tan, toriko­rt­telei­den ja kaartinkaupun­gin elävyy­den kannal­ta olisi myös järkevää suun­na­ta Laa­jasa­lon ja Kalasa­ta­man suun­nan raitio­vaunut Pohjois­ran­nan kaut­ta Alek­sille. Ratkaisu paran­taisi huo­mat­tavasti alueen joukkoli­iken­ney­hteyk­siä kan­takaupun­gin ulkop­uolelle varsinkin idän suun­taan, mut­ta myös pohjoiseen, kun raiti­olin­ja jatkuu Kalasa­ta­mas­ta Her­man­nin­ran­nan kaut­ta Kumpu­laan. Liisankadun lin­jaus ei hyödytä kan­takaupunkia oikein mil­lään lailla.

    Täl­lä het­kel­lä kaupun­ki yrit­tää kovasti elävöit­tää toriko­rt­telei­ta, mut­ta hom­ma on vaikeaa niin kauan kuin lähiöi­den metrot, junat ja bus­sit tule­vat kilo­metrin päähän alueesta. His­to­ri­alli­nen keskus­ta ansait­sisi hie­man keskeisem­män roolin julkises­sa liiken­teessä ja siten taval­lis­ten helsinkiläis­ten arkises­sa elämässä.

  16. Mat­ti Kin­nunen: Jospa Kulosaaren sil­lalle saisi tuulisuo­jan pyöräil­i­jöi­den matkaa sulostut­ta­maan? Edes eteläiselle pyörätielle?
    Siinä on välil­lä aivan käsit­tämätön tuuli ja tuisku.

    Kru­unusil­to­jen suun­nitelmis­sa ainakin min­ua hiukan häir­it­see se, ettei niis­sä oikein ote­ta kan­taa tähän asi­aan. Jos sil­ta vede­tään meren yläpuolelle, siel­lä tuulee, eikä siel­lä ole sateen­suo­jaa. Pur­je­hti­jat tietävät, että keli merel­lä on vähän eri asia kuin keli maissa.

    Sil­ta on toden­näköis­es­ti Helsin­gin upein pyöräre­it­ti kau­ni­ina ja tyy­nenä kesäpäivänä. Lop­puina 350 päivänä vuodessa sil­ta on joko vähän haas­ta­va tai peräti ikävä pol­jet­ta­va. Jo pelkkä sil­lan muo­to pitkän ylämäen kera tekee siitä taval­liselle (siis ei-sukka­housu­iselle) työ­matkapyöräil­i­jälle vähän harmil­lisen, ja sääolo­suh­teet han­kaloit­ta­vat tilan­net­ta lisää.

    Eihän tuos­ta nyt mitään ikuista myötä­tu­ul­ta ja lep­poisaa auringonpais­tet­ta saa mil­lään teknisel­lä ratkaisul­la, mut­ta siitä huoli­mat­ta sää­suo­jauk­sel­la voi olla iso merk­i­tys kulku­ta­pao­su­udelle. Etäisyyk­sien puoles­ta Kru­unuvuoren­ran­ta olisi mainio asuinalue työmatkafillaroijalle.

    Tässä olisi paik­ka tekniselle luovu­udelle. Ainakin Alpeil­la on fil­larinkul­je­tuskär­ryjä juni­in, joten jokin sel­l­ainen­han voisi olla spo­raan kiin­nitet­tynä sil­lan matkalla. Tai ehkä pyörä­tien voisi rak­en­taa sil­lan alle parem­paan suo­jaan. Puumalansalmen sil­lal­la on näp­pärä fil­lar­i­hissi, jol­la saa mukavasti lisää poten­ti­aaliener­giaa kulk­i­jalle. Fil­lar­i­tien läm­mit­tämiseen ja tuulisuo­jaamiseenkin lie­nee kon­ste­ja, jne.

    Toiv­ot­tavasti asia ei jää lau­takun­nis­sa vain siihen pis­teeseen, että kaik­ki on hyvin, kun meil­lä on raitio­vaunu- ja kvl-sil­ta. (Tässä muuten on pakko antaa laut­tureille piste siitä, että laut­ta saat­taisi olla pyöräil­i­jän kannal­ta mukavampi.)

  17. Pak­i­la kuitenkin tiivistyy pala palal­ta, kun pienem­mät raken­nus­li­ik­keet ostel­e­vat niitä mum­mon mökke­jä isoine tont­tei­neen, purka­vat talon ja hyö­dyn­tävät rakennusoikeuden.

    Pak­i­lan ja Palo­heinän kanssa muuten sit­ten varoen, Helsin­gin helmi.

    Olen nim­imerkin Kalle kanssa eri mieltä siitä, etteikö muual­la maail­mas­sa spårasil­taa raken­net­taisi vas­taa­vankaltai­sis­sa tilanteis­sa. Vähän sama on sanoa, ettei San Fran­cis­cos­sa olisi kan­nat­tanut vetää sil­taa salmen yli.

  18. Lok­itkin jo nau­ra­vat näille Kru­unuvuoren sil­loille. Koko sil­taketju on tarpee­ton, kos­ka Laa­jasa­lon liikenne voidaan hyvin hoitaa liityn­täli­iken­teenä Hert­toniemen metroase­man kaut­ta. Näin­hän muil­lakin metroasemil­la tehdään.

  19. Ei turhia sil­to­ja:
    Lok­itkin jo nau­ra­vat näille Kru­unuvuoren sil­loille. Koko sil­taketju on tarpee­ton, kos­ka Laa­jasa­lon liikenne voidaan hyvin hoitaa liityn­täli­iken­teenä Hert­toniemen metroase­man kaut­ta. Näin­hän muil­lakin metroasemil­la tehdään.

    Laut­tasaaren sil­ta on välit­tömästi puret­ta­va. Koko sil­ta on tarpee­ton, kos­ka Larun liikenne voidaan hyvin hoitaa Keilaniemen ja Munkkiniemen kautta.

  20. Laa­jasa­lon sil­ta­hanke perus­tuu virheel­liseen kaupunkikäsi­tyk­seen ja kaupunki­rak­en­teen hier­arkian väärinymmär­ryk­seen. Kuka lie maanan­taikra­pu­las­saan keksinyt.

    Kru­unuvuoren­ran­ta ei ole koskaan ollut, ei ole nyt , eikä tule koskaan ole­maan osa kan­takaupunkia. Maanti­eteelle emme voi mitään.

    Kru­unuvuori on Laa­jasa­lo-nimisen, hallinnol­lis­es­ti Helsinki­in kuu­lu­van keskikokoisen tytärkaupun­gin yksi kylä, sen yksi osa-alue. Kru­unuvuoren (sub-sub-urban) luon­nolli­nen yläkylä on Laa­jasa­lon (sub-urban) keskus­ta. Jos Kru­unuvuores­ta tehdään luon­no­ton napan­uo­ra Kru­u­nun­hakaan tms., se syö Laa­jasa­lon keskus­tan ostovoimaa ja estää Laa­jasa­loa kehit­tymästä omavaraisek­si yhdyskun­naksi. Se taas lisää autoli­iken­net­tä keskus­taan, kun taval­lisetkin tarveka­lut täy­tyy men­nä hake­maan Stockmannilta.

    Seu­raa­vana hier­arki­as­sa on Hert­toniemen metrokeskus (urban), sit­ten vas­ta city (up-urban).

    Kru­unuvuores­ta järjestyy luon­te­va liityn­täli­ikenne yhdel­lä bus­sil­in­jal­la (raitio­vaunul­la?) Laa­jasa­lon keskus­tan kaut­ta Hert­toniemeen. Uuden asuinalueen ja Laa­jasa­lon keskus­ta koheesio­ta voi lisätä bule­vardis­oimal­la Kairasaar­en­tien. Myös Laa­jasa­lon­tie-Lin­nan­rak­en­ta­jantie kuu­luu siihen kat­e­go­ri­aan, jon­ka voi bule­vardis­oi­da. Se on tytärkaupun­gin pääkatu. Sitähän KSV on jo muu­ta­man vuo­den suun­nitel­lutkin. Sen sijaan Itäväylä on ihan eri kat­e­go­ri­aa, sen ”bule­vardis­oin­ti” on jär­jetön ajatus.

    Mat­ka-ajal­la Kol­men Sepän pat­saalle ei ole mitään tekemistä Kru­unuvuoren asun­to­jen vetovoiman ja tont­tien hin­nan­muo­dos­tuk­sen kanssa. Sen määrit­tää meren­ran­ta. Vuosaa­reen on tehty vas­taavas­ta kaupunki­rak­en­tamis­es­ta ihan pieno­is­mallikin mit­takaavas­sa 1 / 1, sitä nimitetään Aurinko­lahdek­si. Aurinko­lah­den ranta-asun­to­jen hin­nat ovat Eiran tasoa, huoli­mat­ta mat­ka-ajas­ta keskustaan. 

    Laa­jasa­lon mer­sum­iehiä voi houkut­taa julk­isi­in ruuhkahuip­puina kulke­val­la suo­ral­la non-stop-lin­jal­la Hert­toniemen kaut­ta Rautatiease­malle. Se vaatisi vain yhden lai­turi­paikan, jos se toimii shut­tle-peri­aat­teel­la. Itäväylälle voi jär­jestää bus­sikaistan, sitä ei kan­na­ta pan­na ”bule­vardir­ul­lalle”. Mat­ka-aika Kru­unuvuoren­ran­nas­ta keskus­taan alle 20 min. Täy­den­tävä bus­si ratkai­sisi metron seison­taon­gel­mankin Hert­toniemen ja Sörnäis­ten välil­lä nyt ja tulevaisuudessa.

    Ehdotet­tu laut­ta toimisi main­iosti täy­den­tävänä yhteytenä etenkin jäät­tömänä tal­ve­na, se sopisi eri­no­mais­es­ti Helsin­gin merel­liseen imagoon. 

    Sen sijaan mega­lo­maaniset ”kruunu”sillat tuhoaisi­vat kilo­metrikau­pal­la paras­ta saaris­tom­aise­maa. En ymmär­rä, mik­si Vihreä puolue kan­nat­taa kallista ja ympäristölle tuhoisaa han­ket­ta. Yhden pahaisen, tehot­toman raitio­vaunulin­jan takia?

    https://hulluarkkitehti.files.wordpress.com/2014/08/ghilposandisiso.jpg

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.