Esityslistan näkkee tästä
Kruunuvuoren ratikkasillan asemakaava
(Pöydältä)
Tämä ei ole mikään investoimispäätös, vaan tekee sen vain mahdolliseksi. Ympäristöväki haluaisi siirtää siltaa, ettei se häiritsisi naurulokkien pesimäsaaria. Aika kalliiksi tulisi. Isot päätökset koskevat sitä, miten ratikkayhteys jatkuisi Sompasaaresta Kruununhakaan tai Hakaniementorille ja mitä tapahtuu Hanasaaren voimalaitokselle.
Töölönkatu 28:n kaava
(Pöydältä)
Sibeliusakatemian talo muutetaan asuinkäyttöön ja pihalle rakennetaan pihasiipi, jota naapurit vastustavat. Sataviisikymmentä uutta töölöläistä.
Täydennyskaava Kannelmäkeen
Aika helpolla saadaan Kannelmäkeen melkein 30 000 kerrosneliötä asuntoja. Kuka nämä hölmöllä tavalla väljät kaavat on aikoinaan oikein tehnyt? Pidän siitä, että talos tulevat kadunlaitaan, eikä siihen väliin jää mitään hyödytöntä liikennevihreää. Kaavaan kuuluu iso pysäköintilaitos, 7800 k-m2
Pakilantien maankäytön suunnitteluperiaatteet
Aika fiksu esitys eheyttää katukuva ja laittaa kadun varteen nelikerroksisia kerrostaloja. Asukkaat haluavat korkeintaan kolmekerroksisia. Niiden takana jatkuu pientaloalue. Nämä kaupungissa olevan pientalot ovat kyllä aikamoisia maarohmuja. Pakilassa asuu 9000 asukasta alueella, joka on koko Helsingin niemen kokoinen.
Raidejokerin hakesuunnitelma
Tilataan Ramboll Finlandilta 920 000 eurolla. Helsingin osuus 400 000 euroa.
Kulosaarensillan ja Junatien liikennesuunnitelma
Tehdään Kalasataman keskuksen mukaiset muutokset katuihin. Nopeusrajoitus laskee 50 km/h:iin. Mopot häädetään pyöräteiltä, koska nopeusrajoitus alenee. Nopeusrajoituksen alentaminen vähentää myös melua ja tekee mahdolliseksi Jokeri 0:n pysäkin.
(En saa kuvaa auki, joten en pysty arvioimaan suunnitelmaa sen paremmin)
Poikkeamislupa
Paavo Nurmen rakennuttama homehtunut talo Vuosaaressa puretaan. Rakennus on suojeltu Sr2-merkinnällä. Miksi ihmeessä?
Hyvin monet tämän esityslistan liitteinä olevista pdf-tiedostoista eivät aukea.
Voiko siis niitä koskevia asioista päättää ollenkaan kun materiaali on puutteellista?
”Isot päätökset koskevat sitä, miten ratikkayhteys jatkuisi Sompasaaresta Kruununhakaan tai Hakaniementorille ja mitä tapahtuu Hanasaaren voimalaitokselle”.
Toivottavasti selvitys tehdään riittävän laajana. Silloin kun ratikkasiltaversiota vietiin päätettäväksi, ei haluttu tutkia keskustapään toimivuutta. ”Kyllä se sinne saadaan survottua”-mentaliteetilla on tehty toisiaan seuraavia päätöksiä.
Muualla maailmassa ei tuollaista turhaa spårasiltaa edes kuviteltaisi rakennettavan, vaan spåra olisi syöttö Herttoniemen metroasemalle. Oleellista on saada Herttoniemen kaava kuntoon metroaseman pohjoispuolella enen spåran rakentamista, vai onko ajatus lopulta tehdä spåra vain asemalta etelään?
Kannelmäen kaava on niin surkea, ettei sitä pitäisi edes yrittää paikkailla, vaan tehdä ihan uusi. Toisaalta se on kyllä niin kaukana Helsingistä, ettei tuonne kannata rakentaa kerrostaloja ainakaan muutamaan sataan vuoteen. Eli koko juttu on sellaista vähän tarpeetonta puuhastelua.
Oikea kysymys kuuluu: miksi tuo Vuosaaren huvila on päästetty tuohon kuntoon? Puinen rakennus on käyttökelpoinen kymmeniä vuosia, jos siinä pidetään peruslämpöä yllä ja rakennusta edes yritetään hoitaa. Kenen omistama? Kaupungin? Vastuulliset voisi haastaa oikeuteen omaisuuden turmelemisesta. Ei pelkästään tässä tapauksessa vaan myös muissa huvilakohteissa, joita ei vuokrata tai myydä kohtuuhintaan sellaisille, jotka huolehtisivat.
Kantsussa yhtä korttelia vähän tiivistetään ja saadaan rakennuspinta-ala tuplattua ja ¨tuhat asukasta lisää. Eikä mitenkään ainutlaatuisen väljä kortteli tuolla suunnalla.
Paavo Nurmen huvilasta.
Voiko olla niin, että jos omistaja päästää suojellun rakennuksen tarpeeksi huonoon kuntoon, saa sen purkaa? Mitä virkaa suojelumerkinnällä silloin edes on?
Ennakkotapauksena purkuluvan antaminen huonon kunnon takia on todella vaarallinen.
Kallahdenniemestä on tehty ksv:n toimesta rakennusinventointi 2005. Silloin huvila ei vielä ollut saanut suojelumerkintää ja kuvien perusteella oli vielä huomattavasti nykyistä paremmassa kunnossa. Onko mahdollista, että omistaja on suojelumerkinnän jälkeen tarkoituksella jättänyt rakennuksen huoltamatta, jotta tilalle saataisiin uudisrakennus?
Huvilasta ja piharakennuksista todetaan rakennusinventoinnissa:
”Rakennuksilla on arkkitehtonista arvoa tyypillisinä aikakautensa edustajina. Rakennukset ympäristöineen muodostavat merkittävän miljöökokonaisuuden, jolla on myös kulttuurihistoriallista arvoa.”
Oulussa grynderit ja yksityiset ovat toimineet näin jo vuosikymmenten ajan, ei sille voi mitään.
Jos lahoamiseen mene liian kauan, niin ryyppyremmille annetaan koppa viinaa, tupakkakartonki, puntti tulitikkuja ja jätetään ikkuna raolleen.
’Yksi kortteli’ on suhteellinen käsite. Tuohon kaava-alueen suurkortteliin mahtuisi neljä Krunikan korttelia. Mutta juu, harvaahan siellä on, eikä mitenkään ihmeen tiivistä tuon suunnitelman toteuttamisen jälkeenkään.
Jospa Kulosaaren sillalle saisi tuulisuojan pyöräilijöiden matkaa sulostuttamaan? Edes eteläiselle pyörätielle?
Siinä on välillä aivan käsittämätön tuuli ja tuisku.
Ehkäpä sillan pyöräteille voisi laittaa samanlaisen sulatusjärjestelmän kuin Aleksilla ja Etelä-Espalla. Kaukolämmön paluuputket varmaankin menevät sillan alapuolta.
”Paavo Nurmen raknnuttama huvila” voisi olla hyvinkin yleisempi esimerkki rakennusuojelun ongelmista.
Pitkälle 90-luvulle kaikkea purettiin varsin surutta, tuhoa tuli niin sodista kuin gryndauksesta. Sitten viisari heilahti toiseen suuntaan.
Psarasta suojelua on järkevä käyttö, joka mahdollistaa myös suojelun. Sitten on se, että pitäisi valita mikä on suojeltava.
Noloin ihan oikea esimerkki on suojelupäätös ”alue edustaa tyypillistä 70-luvun asemakaavaa”. Mitä!!!????
Varmaan joku jossain, mutta e kaikkia kaikkialla.
Ei kaikkia rintamamaietaloalueita hupisine talolaajennuksineen tarvitse suojella, ei myöskään kaikkia hätämajoitukseen huonsti ja halvalla tehtyjä kolmikeroksisisa puutaloja eikä ihan mitä tahansa betonibrutalismia.
Tilanne on vähän kimurantti. Kannattaisi suojella tosissan ne joita aiotaan suojella. Muiden osalta taas pitäsi tehdä jotain kaavoittajall ylivoimaista – tarveharkintaa ja tolkkua.
Kuka pölvästi suojeli Alekstanterin kadun jouluvalot? Pitääkö Helsingin keskustan näyttää ikuiselta vuodelta 1952??
Suomesta puuttuu uutta hyvää arkkitehtuuria, samoin puuttuu vanhan j uuden rinnakkaiseloa.
Liikaa on Musiikkitaloja ja Töölölahden rannan mautonsta kompromissia, joka varmaan on sovitettu johonkin maisemaan muuun samanlaisen huuhaan kanssa.
Paavo Nurmen buisnessmiehenä rakennuttaman kerrostalon (max 1) suojeleminen ulkomuodoltaan voi olla ihan ok. Mutta silti…
Ehkä museoidaan jonkin kaupunki vuoteen 2000. Siinä olisi aikakautta.
Vaihtoehtona on saada jotain uuttakin aikaan ja kehittää kaupunkikuvaa.
Entäs jos kyseessä olisi metrosilta, olisiko se silloin yhtä turha? Vai onko ongelma taas joukkoliikennevälineen nimessä?
Entä miksi metrotunneli Etelä-Espoosta Lauttasaaren kautta Helsinginniemelle on perusteltu, mutta ratikkasilta Laajasalosta Sompasaaren kautta Helsiginniemelle ei?
Jossain vaiheessa pitää alkaa korjaamaan tuota niemelle sijoitetun keskustan virhettä. Mitä aikaisemmin, sitä parempi.
Kannelmäen asemalta Kehä I asti ollaan samalla kaavoitettu pyörätie radan varteen. Kaavakartta päättyy Kehä I kohdalle, onko tarkoitus jatkaa pyörätietä tuosta Pohjois-Haagan aseman suuntaan? Vai jääkö taas kerran yhdeksi osaksi epäjatkuvaa pyörätieverkostoa?
Ratikka kulkee parhaiten ja ilman häiriöitä Pohjoisrannassa. Vaatii meritäyttöä, jos Pohjoisrannan autokaistoja ei haluta vähentää. Meritullintorilla jokerivalojen turvin Aleksille. Jos liikennevalottomalta Aleksilta saadaan muu liikenne pidettyä poissa, sinne mahtuu raitiovaunuja aivan hyvin.
Minä hankkisin Laajasalon linjoille kaksisuuntavaunuja ja päättäisin ne keskustaan jollekin sopivalle kadunpätkälle. Korpisen Keskuskatu ei ehkä enää ole niin pyhä? Silloin pääteasema olisi puolivälissä Pisara-asemaa ja metroasemaa.
Itäisen ydinkeskustan, torikortteleiden ja kaartinkaupungin elävyyden kannalta olisi myös järkevää suunnata Laajasalon ja Kalasataman suunnan raitiovaunut Pohjoisrannan kautta Aleksille. Ratkaisu parantaisi huomattavasti alueen joukkoliikenneyhteyksiä kantakaupungin ulkopuolelle varsinkin idän suuntaan, mutta myös pohjoiseen, kun raitiolinja jatkuu Kalasatamasta Hermanninrannan kautta Kumpulaan. Liisankadun linjaus ei hyödytä kantakaupunkia oikein millään lailla.
Tällä hetkellä kaupunki yrittää kovasti elävöittää torikortteleita, mutta homma on vaikeaa niin kauan kuin lähiöiden metrot, junat ja bussit tulevat kilometrin päähän alueesta. Historiallinen keskusta ansaitsisi hieman keskeisemmän roolin julkisessa liikenteessä ja siten tavallisten helsinkiläisten arkisessa elämässä.
Kruunusiltojen suunnitelmissa ainakin minua hiukan häiritsee se, ettei niissä oikein oteta kantaa tähän asiaan. Jos silta vedetään meren yläpuolelle, siellä tuulee, eikä siellä ole sateensuojaa. Purjehtijat tietävät, että keli merellä on vähän eri asia kuin keli maissa.
Silta on todennäköisesti Helsingin upein pyöräreitti kauniina ja tyynenä kesäpäivänä. Loppuina 350 päivänä vuodessa silta on joko vähän haastava tai peräti ikävä poljettava. Jo pelkkä sillan muoto pitkän ylämäen kera tekee siitä tavalliselle (siis ei-sukkahousuiselle) työmatkapyöräilijälle vähän harmillisen, ja sääolosuhteet hankaloittavat tilannetta lisää.
Eihän tuosta nyt mitään ikuista myötätuulta ja leppoisaa auringonpaistetta saa millään teknisellä ratkaisulla, mutta siitä huolimatta sääsuojauksella voi olla iso merkitys kulkutapaosuudelle. Etäisyyksien puolesta Kruunuvuorenranta olisi mainio asuinalue työmatkafillaroijalle.
Tässä olisi paikka tekniselle luovuudelle. Ainakin Alpeilla on fillarinkuljetuskärryjä juniin, joten jokin sellainenhan voisi olla sporaan kiinnitettynä sillan matkalla. Tai ehkä pyörätien voisi rakentaa sillan alle parempaan suojaan. Puumalansalmen sillalla on näppärä fillarihissi, jolla saa mukavasti lisää potentiaalienergiaa kulkijalle. Fillaritien lämmittämiseen ja tuulisuojaamiseenkin lienee konsteja, jne.
Toivottavasti asia ei jää lautakunnissa vain siihen pisteeseen, että kaikki on hyvin, kun meillä on raitiovaunu- ja kvl-silta. (Tässä muuten on pakko antaa lauttureille piste siitä, että lautta saattaisi olla pyöräilijän kannalta mukavampi.)
Pakila kuitenkin tiivistyy pala palalta, kun pienemmät rakennusliikkeet ostelevat niitä mummon mökkejä isoine tontteineen, purkavat talon ja hyödyntävät rakennusoikeuden.
Pakilan ja Paloheinän kanssa muuten sitten varoen, Helsingin helmi.
Olen nimimerkin Kalle kanssa eri mieltä siitä, etteikö muualla maailmassa spårasiltaa rakennettaisi vastaavankaltaisissa tilanteissa. Vähän sama on sanoa, ettei San Franciscossa olisi kannattanut vetää siltaa salmen yli.
Lokitkin jo nauravat näille Kruunuvuoren silloille. Koko siltaketju on tarpeeton, koska Laajasalon liikenne voidaan hyvin hoitaa liityntäliikenteenä Herttoniemen metroaseman kautta. Näinhän muillakin metroasemilla tehdään.
Lauttasaaren silta on välittömästi purettava. Koko silta on tarpeeton, koska Larun liikenne voidaan hyvin hoitaa Keilaniemen ja Munkkiniemen kautta.
Laajasalon siltahanke perustuu virheelliseen kaupunkikäsitykseen ja kaupunkirakenteen hierarkian väärinymmärrykseen. Kuka lie maanantaikrapulassaan keksinyt.
Kruunuvuorenranta ei ole koskaan ollut, ei ole nyt , eikä tule koskaan olemaan osa kantakaupunkia. Maantieteelle emme voi mitään.
Kruunuvuori on Laajasalo-nimisen, hallinnollisesti Helsinkiin kuuluvan keskikokoisen tytärkaupungin yksi kylä, sen yksi osa-alue. Kruunuvuoren (sub-sub-urban) luonnollinen yläkylä on Laajasalon (sub-urban) keskusta. Jos Kruunuvuoresta tehdään luonnoton napanuora Kruununhakaan tms., se syö Laajasalon keskustan ostovoimaa ja estää Laajasaloa kehittymästä omavaraiseksi yhdyskunnaksi. Se taas lisää autoliikennettä keskustaan, kun tavallisetkin tarvekalut täytyy mennä hakemaan Stockmannilta.
Seuraavana hierarkiassa on Herttoniemen metrokeskus (urban), sitten vasta city (up-urban).
Kruunuvuoresta järjestyy luonteva liityntäliikenne yhdellä bussilinjalla (raitiovaunulla?) Laajasalon keskustan kautta Herttoniemeen. Uuden asuinalueen ja Laajasalon keskusta koheesiota voi lisätä bulevardisoimalla Kairasaarentien. Myös Laajasalontie-Linnanrakentajantie kuuluu siihen kategoriaan, jonka voi bulevardisoida. Se on tytärkaupungin pääkatu. Sitähän KSV on jo muutaman vuoden suunnitellutkin. Sen sijaan Itäväylä on ihan eri kategoriaa, sen ”bulevardisointi” on järjetön ajatus.
Matka-ajalla Kolmen Sepän patsaalle ei ole mitään tekemistä Kruunuvuoren asuntojen vetovoiman ja tonttien hinnanmuodostuksen kanssa. Sen määrittää merenranta. Vuosaareen on tehty vastaavasta kaupunkirakentamisesta ihan pienoismallikin mittakaavassa 1 / 1, sitä nimitetään Aurinkolahdeksi. Aurinkolahden ranta-asuntojen hinnat ovat Eiran tasoa, huolimatta matka-ajasta keskustaan.
Laajasalon mersumiehiä voi houkuttaa julkisiin ruuhkahuippuina kulkevalla suoralla non-stop-linjalla Herttoniemen kautta Rautatieasemalle. Se vaatisi vain yhden laituripaikan, jos se toimii shuttle-periaatteella. Itäväylälle voi järjestää bussikaistan, sitä ei kannata panna ”bulevardirullalle”. Matka-aika Kruunuvuorenrannasta keskustaan alle 20 min. Täydentävä bussi ratkaisisi metron seisontaongelmankin Herttoniemen ja Sörnäisten välillä nyt ja tulevaisuudessa.
Ehdotettu lautta toimisi mainiosti täydentävänä yhteytenä etenkin jäättömänä talvena, se sopisi erinomaisesti Helsingin merelliseen imagoon.
Sen sijaan megalomaaniset ”kruunu”sillat tuhoaisivat kilometrikaupalla parasta saaristomaisemaa. En ymmärrä, miksi Vihreä puolue kannattaa kallista ja ympäristölle tuhoisaa hanketta. Yhden pahaisen, tehottoman raitiovaunulinjan takia?
https://hulluarkkitehti.files.wordpress.com/2014/08/ghilposandisiso.jpg