Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.11.2014

Kru­unuvuoren ratikkasillat

Lau­takun­ta lisäsi Outi Sil­fver­ber­gin esit­tämänä ja Ris­to Rauta­van kan­nat­ta­mana yksimielis­es­ti lausuman, että selvitetään vielä mah­dol­lisu­udet rak­en­taa lin­nuille keinolu­o­to­ja kor­vaa­maan nyt sil­lan alle jääviä luo­to­ja. Voi nopeut­taa kaa­van vahvistumista.

Töölönkatu 28:n kaava

Hyväksyt­ti­in keskustelun jäl­keen. Keskustelu kos­ki uut­ta pihasi­ipeä. Mil­lä ehdoin niitä voi rak­en­taa. Töölössä kaavas­sa on pienem­pi raken­nu­soikeus kuin todel­lisu­udessa, mikä heiken­tää tulo­ja kiinteistöverosta.

Täy­den­nyskaa­va Kannelmäkeen.

Hyväksyt­ti­in raiku­vin suo­sionosoituksin. Eri­ityis­es­ti pidin pysäköin­ti­talon käyt­tämis­es­tä melu­muu­ri­na. Jotain hyö­tyä niistäkin. 30 000 ker­rosneliötä tuos­ta vain!

Pak­i­lantien suunnitteluperiaatteet

Hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti. Olin varautunut int­tämään kokoomus­ta vas­taan, mut­ta kokoomus ei yhtynytkään Pak­i­la-seu­ran (kok.) urputuk­seen nelik­er­roksista taloista.

Raide­jok­erin suunnittelutilaus

Rauta­va pyysi pöy­dälle sen varmis­tamisek­si, onko tähän rahaa, vai aikooko kaupun­ki ottaa sen Ksv:n rahoista.

Kalasa­ta­man keskuk­sen liikennesuunnitelma

Hyväksyt­ti­in. Joskus vuo­den vai­h­teessa ote­taan kier­toti­et käyt­töön. Kan­nat­taa siir­tyä metron matkustajaksi.

[Kor­jat­tu lap­sus otsikos­sa. Kalasa­ta­man, ei Kampin]

 

29 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.11.2014”

  1. Hyvä jut­tu, että Kru­unusil­to­jen lin­tu­lu­o­toasi­aa selvitetään!

  2. Tapani tuos­sa ekas­sa kom­men­tis­sa jo asi­aa kommentoi.

    Kun en täm­möistä ole kohdan­nut elävässä elämässä niin miten asi­aa selvitetään hallinnossa?:
    haas­tat­tele­mal­la nyky­isil­lä luodoil­la asu­via lin­tu­per­heitä, että miten he suh­tau­tu­vat asi­aan jne.…

  3. Pak­i­lanti­estä: Min­ul­la oli hie­man saman­lainen pelko kokoomuk­sen kan­nas­ta, joten otin vapau­den läh­estyä puheen­jo­hta­ja Rautavaa sähkö­pos­titse. Pyrin tuo­maan esi­in, että on meitä viras­ton ehdo­tus­ta kan­nat­tavi­akin paikallisia ja että ehdo­tuk­sen vesit­tämi­nen kak­sik­er­roksisek­si olisi iso ris­ki sille, että tielle suun­nitel­lut liiketi­lat jäi­sivät tyhjiksi.

    Mitä tulee Pak­i­la-seu­ran kan­taan, en pitänyt sitä aivan niin jyrkkänä kuin luon­nehdit. Suh­tau­tu­mi­nen oli pääasi­as­sa myön­teinen. He tosin oli­si­vat oli­si­vat neljän ker­roksen sijaan halun­neet kolme, minkä viras­to tote­sikin huonok­si vaihtoehdoksi.

  4. Tuo keinolu­o­to­selvi­tys tilataan var­maankin KSV:n toimes­ta joltakin sopi­val­ta, sisä­maas­sa asu­val­ta kon­sul­til­ta, joka ei ole nau­ru­lokke­ja vält­tämät­tä aiem­min ehkä edes näh­nytkään, saati niiden elin­tapo­ja ja paikkaa ekosys­tee­mis­sä tunne. 

    Kon­sult­ti kir­joit­ta­nee sit­ten raport­ti­in­sa, että ei siel­lä Nimis­mies ja Emän­tä nimis­ten luo­to­jen välis­sä käy­dessään kum­mal­lakaan luodol­la lokke­ja näh­nyt, mut­ta että luodoil­la “saat­taa toki joskus pesiä jokunen tavanomainen lin­tu”. (Siltä kon­sul­til­ta voisi joku tietysti kysyä, paljonko kalaa hän siel­lä sil­loin pilkil­lä käy­dessään sai?) 

    Asi­aan kuu­lunee vielä, että kon­sult­ti toden­näköis­es­ti toteaa rapor­tis­saan lähisaarel­la (Korkeasaaren lin­tuhäkeis­sä!) ole­van hyvinkin monipuo­li­nen lin­tukan­ta, johon sil­lan rak­en­t­a­mi­nen tuskin paljoa vaikut­taa. Tai voi tietysti vaikut­taa positiivisestikin! 

    Näin­hän nämä tämänkaltaiset, kaupunkilu­on­toon liit­tyvät “kiusal­liset ongel­mat” kai yleen­sä kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa on tapana hoitaa … ?

    Selvi­tyk­sen tulok­se­na kaik­ki saanevat jotakin:
    Kon­sult­ti palkkion­sa, KSV ja KSL selvi­tyk­sen, KSL:n jäsenet puh­taan(?) oman­tun­non (vai saa­vatko?), sekä kaupunki­laiset (veron­mak­sa­jat) kum­mallisen keinolu­odon, järkyt­tävän kalli­in sil­lan, ja ehkä vielä kiukkuiset lok­it sil­lä sil­lal­la kimppuunsa!

    Mikäli kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta toimisi fik­sum­min tai seu­raisi edes parem­min aikaansa, se voisi jät­tää näperte­ly­iltä vaikut­ta­vat puuhaste­lut keinolu­o­to­jen (kaltais­ten itsepetosten?) kanssa ja jät­tää luodot rauhaan, sekä antaa täy­den tuken­sa real­is­tiselle laut­tavai­h­toe­hdolle. Kan­nat­taisi kat­soa, mihin suun­taan kaupunkili­iken­net­tä muual­la maail­mas­sa kehitetään, vaikka­pa lähi­naa­puris­samme Tukhol­mas­sa, jos­sa kehitetään uut­ta päästötön­tä vesili­iken­net­tä esim. tähän tapaan: ks. “http://www.dn.se/sthlm/stockholm-laddar-for-eldrivna-batar/” tai “http://www.fotosidan.se/blogs/franzfotoblogg/den-eldrivna-pendelbaten-m-s-sjovagen.htm”.

  5. Mitä päätet­ti­in tai keskustelti­in Paa­vo Nur­men huvilasta?

    1. Ei keskustel­tu. Päätet­ti­in esi­tyk­sen mukaan.
      Se ei ole Paa­vo Nur­men huvi­la vaan Paa­vo nur­men raken­nut­ta­ma huvila.

  6. Sakke: Mikäli kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta toimisi fik­sum­min tai seu­raisi edes parem­min aikaansa, se voisi jät­tää näperte­ly­iltä vaikut­ta­vat puuhaste­lut keinolu­o­to­jen (kaltais­ten itsepetosten?) kanssa ja jät­tää luodot rauhaan, sekä antaa täy­den tuken­sa real­is­tiselle laut­tavai­h­toe­hdolle. Kan­nat­taisi kat­soa, mihin suun­taan kaupunkili­iken­net­tä muual­la maail­mas­sa kehitetään, vaikka­pa lähi­naa­puris­samme Tukhol­mas­sa, jos­sa kehitetään uut­ta päästötön­tä vesili­iken­net­tä esim. tähän tapaan: ks. “http://www.dn.se/sthlm/stockholm-laddar-for-eldrivna-batar/” tai “http://www.fotosidan.se/blogs/franzfotoblogg/den-eldrivna-pendelbaten-m-s-sjovagen.htm”.

    Sakke, nuo Tukhol­man linkit eivät toim­i­neet, toimi­iko­han tämä…

    https://hulluarkkitehti.files.wordpress.com/2014/08/ghilposandisiso.jpg

  7. Jostakin syys­tä tässä Kru­unuvuoren ratikkasil­las­sa tun­tuu kroonise­na tauti­na ole­van suh­teel­lisu­u­den­ta­jun puute. Ensin sil­lalle val­i­taan mah­dol­lisim­man pitkä ja kallis lin­jaus. Moti­iv­ina näyt­täisi lähin­nä ole­van halu pitkän ja näyt­tävän sil­lan tekemiseen.

    Sit­ten päätetään, että sil­lalle päästetään mah­dol­lisim­man vähän liiken­net­tä. Ja edes sen ratikkali­iken­teen lin­jaus­ta ei ole suun­nitel­tu, vaan nyt sit­ten aprikoidaan, että mitenkä ratikkay­hteys jatkuisi Som­pasaares­ta Kru­u­nun­hakaan tai Hakaniementorille.

    Kaiken huip­puna ympäristövä­ki halu­aisi siirtää sil­taa, ettei se häir­it­sisi nau­ru­lokkien pes­imäsaaria. Ja jos sil­taa ei siir­retä, tehdään edes yksi keinotekoinen luo­to. Eivät ilmeis­es­ti ole tietoisia siitä, että lokeil­la on siivet ja Helsin­gin edustal­la on kosolti luo­to­ja ja saaria ja ne lok­it osaa­vat vai­h­taa pes­imä­paikkaansa aivan itse.

    Tässä han­kkeessa kyl­lä haisee kustannus/hyötysuhteen mak­si­moin­ti. Ja nimeno­maan niin, että mak­si­moidaan kus­tan­nuk­set suh­teessa hyötyihin.

  8. Eikö Paa­vo Nur­mi raken­nut­tanut sen kuitenkin ihan itselleen? Ainakin Por­saan sauna ja mök­ki oli­vat olleet Nur­men omas­sa käytössä.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei keskustel­tu. Päätet­ti­in esi­tyk­sen mukaan.
    Se ei ole Paa­vo Nur­men huvi­la vaan Paa­vo nur­men raken­nut­ta­ma huvila.

    Kyl­lä se on Paa­vo Nur­men huvi­la, jes­tas sen­tään! Hyvät tiedot teil­lä on päätöstenne pohjaksi.

    “Kallah­den ran­nas­ta näkyy Kallah­den­niemestä esi­in pistävä Lep­pänie­mi, jos­ta juok­si­jale­gen­da Paa­vo Nur­mi han­k­ki huvi­la­ton­tin 1939. Sen ran­nal­la Por­sas­saa­res­sa näkyy Nur­men rantasauna. Paa­vo Nur­mi kuoli Vuosaa­res­sa lokaku­us­sa 1973.”

    Voisiko tätä hie­man ava­ta. Mik­si suo­jel­tu raken­nus annetaan purkaa, jos yksi­tyi­nen omis­ta­ja päästää sen tarpeek­si huonoon kuntoon?

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei keskustel­tu. Päätet­ti­in esi­tyk­sen mukaan.
    Se ei ole Paa­vo Nur­men huvi­la vaan Paa­vo nur­men raken­nut­ta­ma huvila.

    Paa­vo Nur­men huvi­la oli myös juok­si­james­tarin omana kesä­paikkana vuosikym­meniä aina elämän­sä lop­pu­un asti (Torolf Lasse­nius: Elämää Vuosaaren Kallahdessa, Helsin­gin kaupung­in­museo 1997).

  11. Min­un mielip­i­teeni Kru­unusil­las­ta on se, että jos se tehdään, se pitää tehdä ker­ral­la kun­nol­la eikä rak­en­taa sitä huonoon lin­jauk­seen tai supis­te­tul­la liiken­neva­likoimal­la ja ‑kap­a­siteetil­la. Sil­lan paras kulkure­it­ti on Kata­janokalta Laa­jasa­loon ja siinä tulee olla kai­stat sekä autoille, raitio­vaunuille että kevyelle liiken­teelle. Vilka­sli­iken­teisimp­inä ajanko­hti­na ajoneu­voli­ikenne voidaan raja­ta vain bussien, tak­sien ja häly­tysajoneu­vo­jen käyttöön.

    Espoon Piis­pan­sil­lal­la Ison Ome­nan vier­essä säästet­ti­in alun­perin kun siitä tehti­in liian kapea ja kar­sit­ti­in suun­nitel­mas­ta moot­tori­tier­ampit itään. Suun­nit­telu­virhe kostau­tui liiken­teen puurou­tu­mise­na. Itä­su­un­nan ramppe­ja ei ole tois­taisek­si tehty, kos­ka niiden rak­en­tamiselle on vaikea löytää enää sopi­vaa paikkaa ilman kalli­ita ja mas­si­ivisia uudelleen­jär­jeste­lyjä, mut­ta sil­taa kuitenkin vaival­lois­es­ti leven­net­ti­in kak­si­a­jo­rataisek­si, jos­sa nyt myös pyöräti­et ja jalka­käytävät ovat molem­min puolin. Alku­peräisver­sios­sa itäpuolen kevyen­li­iken­teen­väylät oli­vat katkon­aisia ja puut­tui­v­at tärkeim­mistä kohdista.

  12. “Kampin keskuk­sen liikennesuunnitelma

    Hyväksyt­ti­in. Joskus vuo­den vai­h­teessa ote­taan kier­toti­et käyt­töön. Kan­nat­taa siir­tyä metron matkustajaksi.”

    Mikähän jut­tu tämä lie­nee? Ei löy­dy esi­tys­listal­ta eikä päätösasiakirjasta.

    1. Kalasa­ta­man raken­nu­saikaiset liiken­nejär­jeste­lyt on hyväksyt­ty lau­takun­nas­sa kauan sit­ten ja osit­tain raken­net­tukin (yhteys Kulosaaren sil­lalle). Nyt on kyse siitä, mil­loin ne ote­taan käyt­töön. Vuo­den vai­h­teessa on tämän­hetki­nen arvaus.

  13. Ihme­tyt­ti hie­man poikkileikkaus D‑D sil­ta­su­un­nitel­man piirus­tuk­ses­sa. Onko tosi­aan tarkoi­tus, että raitio­vaunut kulke­vat toisel­la puolel­la sil­taa, sen reunal­la, ja jalankulk­i­jat vain sen sil­lan toisel­la puolella? 

    Kum­malle puolelle sil­taa KSV on jalankulk­i­jat kaavoituk­sen voimal­la sijoit­ta­mas­sa? Mik­si vain yksi puoli sil­las­ta olisi jalankulk­i­joiden käytössä?

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalasa­ta­man raken­nu­saikaiset liiken­nejär­jeste­lyt on hyväksyt­ty lau­takun­nas­sa kauan sit­ten ja osit­tain raken­net­tukin (yhteys Kulosaaren sil­lalle). Nyt on kyse siitä, mil­loin ne ote­taan käyt­töön. Vuo­den vai­h­teessa on tämän­hetki­nen arvaus. 

    Ainakin siel­lä työkoneet ovat möyri­neet pyörätieltä päällysteen ja muutenkin rikkoneet. Että piakkoin var­maankin on tarkoi­tus ottaa uusi sil­ta käyttöön.

  15. Mikko Num­melin: illan paras kulkure­it­ti on Kata­janokalta Laa­jasa­loon ja siinä tulee olla kai­stat sekä autoille, raitio­vaunuille että kevyelle liiken­teelle. Vilka­sli­iken­teisimp­inä ajanko­hti­na ajoneu­voli­ikenne voidaan raja­ta vain bussien, tak­sien ja häly­tysajoneu­vo­jen käyttöön.

    Sil­lan kohdal­la ongel­ma ei ole sil­lan kap­a­siteet­ti, vaan sen päi­den kap­a­siteet­ti. Kata­janok­ka ei ole varsi­nais­es­ti parhaas­sa paikas­sa liiken­teel­lis­es­ti, joten sen kaut­ta ei autoli­iken­net­tä ihmeem­min pysty enää lisää reitittämään.

    Sinän­sä olen samaa mieltä, että sil­lan kohdal­la pitäisi kar­toit­taa myös autoli­iken­teen mah­dol­lisu­us. Asia pitää kuitenkin tehdä niin, että autokaisto­jen lisäämisen hin­ta, autoil­i­joiden mak­sama tiemak­su ja liiken­n­ev­erkon syömän autoli­iken­teen volyy­mi pitää sovit­taa toisiinsa.

    Jos autoil­i­jal­ta saadaan oletet­tavasti kerät­tyä riit­tävä määrä tiemak­sua sil­lan mak­samiseen muun verkos­ton kannal­ta järkevil­lä liiken­nevolyymeil­la, autokai­stat kan­nat­taa rak­en­taa. Siitä on hyö­tyä sil­loin kaikille osa­puo­lille. Jos taas raha ei riitä, asian voi unohtaa.

    Yhtälöön voi toki ottaa mukaan myös jonkin arvion autoy­htey­den ole­mas­solon tuo­mas­ta maan arvon­nousus­ta, jos sel­l­aista on oletettavissa.

  16. Sakke: antaa täy­den tuken­sa real­is­tiselle lauttavaihtoehdolle

    Mikä on laut­tavai­h­toe­hdon vaiku­tus julkisen liiken­teen palve­lu­ta­soon? Se tuo ainakin yhden, usein kak­si vai­h­toa lisää käyt­täjille. Vaikea uskoa, että se pär­jäisi edes brut­tomin­u­uteis­sa mat­ka-ajas­sa, saati sit­ten siinä ver­tailus­sa, jos­sa odotus- ja vai­h­toa­joille annetaan real­isti­nen painoarvo.

    jos­sa kehitetään uut­ta päästötön­tä vesiliikennettä

    Ei se mitään päästötön­tä ole, jos se ei kul­je tuulel­la. Sähkön tuot­ta­mi­nen tuot­taa päästöjä, eri­tyis­es­ti sähkön tuot­ta­mi­nen kohteisi­in, joiden kulu­tus­ta ei voi­da säätää.

    Siinä suh­teessa sähkölaut­ta on erit­täin hyvin ver­tailukelpoinen raitio­vaunuun. Mikä olisi sähkölau­tan sähkönku­lu­tus matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden? Entä raitio­vau­nun? Näistä olisi kovin haus­ka nähdä laskelmat.

    Ref­er­enss­inä todet­takoon, että Suomen­lin­nan lau­tan CO2-päästöt ovat noin 400 g/matkus­ta­ja-km, mikä on kaik­ista julk­i­sista korkein (ja paljon korkeampi kuin yksin aje­tul­la henkilöau­tol­la). Laut­ta — etenkään nopea laut­ta — ei ole ener­giate­hokas henkilökul­jetin, jos henkilömäärä vai­htelee kovin paljon. Sähköistämi­nen ei tätä osu­ut­ta muuta.

    Veikkauk­seni on, että sähkönku­lu­tuk­sen osalta raitio­vaunu on jonkin ver­ran pihimpi. Toisaal­ta jär­jestelmän kokon­aisu­udelle sil­lä ei ole isoa väliä, mitä kilo­metrin tai kah­den matkalla tapahtuu.

    (Se Stokik­sen link­ki muuten: Sähkölaut­ta)

  17. Laa­jasa­losta Helsinki­in raken­net­ta­va raitio­vaunusil­ta Kru­unuvuorenselän yli pilaisi ker­ral­la Helsin­gin keskeisen meri­alueen maise­mat, ja tuhoaisi samal­la myös Korkeasaaren kulkies­saan saaren läpi Sompasaareen. 

    Vihovi­imeinen vai­h­toe­hto olisi, että sil­taketjua jatket­taisi­in Som­pasaares­ta vielä Kru­u­nun­hakaan, jol­loin myös Ter­vasaaren ja Pohjois­ran­nan meren­ran­nat alis­tet­taisi­in sil­loille, penger­ryk­sille ja uusille liiken­neväylille. Ei koko kaupunkia pidä kään­tää ylösalaisin yhden onnet­toman raitio­vaunusil­lan takia.

  18. Viherinssi: Sil­lan kohdal­la ongel­ma ei ole sil­lan kap­a­siteet­ti, vaan sen päi­den kap­a­siteet­ti. Kata­janok­ka ei ole varsi­nais­es­ti parhaas­sa paikas­sa liiken­teel­lis­es­ti, joten sen kaut­ta ei autoli­iken­net­tä ihmeem­min pysty enää lisää reitittämään.

    Sinän­sä olen samaa mieltä, että sil­lan kohdal­la pitäisi kar­toit­taa myös autoli­iken­teen mah­dol­lisu­us. Asia pitää kuitenkin tehdä niin, että autokaisto­jen lisäämisen hin­ta, autoil­i­joiden mak­sama tiemak­su ja liiken­n­ev­erkon syömän autoli­iken­teen volyy­mi pitää sovit­taa toisiinsa.

    Kata­janokalla on sata­ma, johon tulee Tallinnan ja Tukhol­man auto­laut­to­ja. Osa autoil­i­joista saat­taa halu­ta ajaa laival­ta mielu­um­min itään­päin kuin keskus­tan liiken­nesump­pu­un ja tois­in­päin idästä laivaan.

    Mitä tulee tiemak­sui­hin, min­ulle on tul­lut niitä kohtaan jonkin­lainen antipa­tia, vaik­ka autoa omis­ta­mat­tomana har­voin autol­la aje­len, kos­ka joi­hinkin tiemak­su­jär­jestelmi­in liit­tyy vah­va kansalais­ten jatku­va valvon­tamekanis­mi. Autot ja autoilun muut edel­ly­tyk­set ovat Suomes­sa nykyisel­läänkin varsin raskaasti verotettuja.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Laut­tavai­h­toe­hto on tutkit­tu ja huonok­si havait­tu. Selvi­tys löy­tyy KSV:n sivuil­ta jostakin. 

    Tässä olen samaa mieltä. Laut­to­ja käytetään yleen­sä väleil­lä, jois­sa tois­taisek­si ei ole mitään maayhteyttä.

  20. Viherinssi:
    1) Mikä on laut­tavai­h­toe­hdon vaiku­tus julkisen liiken­teen palve­lu­ta­soon? Se tuo ainakin yhden, usein kak­si vai­h­toa lisää käyt­täjille. Vaikea uskoa, että se pär­jäisi edes brut­tomin­u­uteis­sa mat­ka-ajas­sa, saati sit­ten siinä ver­tailus­sa, jos­sa odotus- ja vai­h­toa­joille annetaan real­isti­nen painoarvo.

    2) Ei se mitään päästötön­tä ole, jos se ei kul­je tuulel­la. Sähkön tuot­ta­mi­nen tuot­taa päästöjä, eri­tyis­es­ti sähkön tuot­ta­mi­nen kohteisi­in, joiden kulu­tus­ta ei voi­da säätää.

    3) Siinä suh­teessa sähkölaut­ta on erit­täin hyvin ver­tailukelpoinen raitio­vaunuun. Mikä olisi sähkölau­tan sähkönku­lu­tus matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden? Entä raitio­vau­nun? Näistä olisi kovin haus­ka nähdä laskelmat.

    4) Ref­er­enss­inä todet­takoon, että Suomen­lin­nan lau­tan CO2-päästöt ovat noin 400 g/matkus­ta­ja-km, mikä on kaik­ista julk­i­sista korkein (ja paljon korkeampi kuin yksin aje­tul­la henkilöau­tol­la). Laut­ta – etenkään nopea laut­ta – ei ole ener­giate­hokas henkilökul­jetin, jos henkilömäärä vai­htelee kovin paljon. Sähköistämi­nen ei tätä osu­ut­ta muuta.

    5) Veikkauk­seni on, että sähkönku­lu­tuk­sen osalta raitio­vaunu on jonkin ver­ran pihimpi. Toisaal­ta jär­jestelmän kokon­aisu­udelle sil­lä ei ole isoa väliä, mitä kilo­metrin tai kah­den matkalla tapahtuu.

    (Se Stokik­sen link­ki muuten: Sähkölaut­ta)

    1) Laut­tavai­h­toe­hto tuo oival­lisen vai­h­toe­hdon sil­lalle. Ei yksi raitio­vaunukaan kul­je­ta kaikkia ovelta ovelle. Laut­taan on helpom­pi saa­da use­ampia fil­lare­i­ta kyyti­in kuin raitio­vaunuun. (Kaik­ki eivät ehkä halua polkea vas­tatu­uleen pitkäl­lä sillalla.)

    Miten määrität mat­ka-ajan? Se kai riip­puu matkan alku- ja lop­pupis­tei­den sijain­nista (mis­sä ne ovat?), sekä kulkunopeud­es­ta niiden välillä.

    2) Tuo Echan­dia Marine, johon löytämäsi link­ki johtaa, lie­nee osaomis­ta­jana OX2:ssa, joten tuulivoiman käyt­tö Movitz-lau­tan sähkön tuot­ta­jana ei aasin­sil­to­ja vaadi. 

    Sähkölau­tan kulu­tus­ta on aina mah­dol­lista säätää, jos niin halu­taan. Pienen­netään vain potkuri(e)n kier­roslukua. Lau­tas­sa voisi olla käytössä myös riki. Pur­jeen tai esim. flet­tner-root­torin avul­la voisi akkui­hin ladat­tavaa sähköä lisäk­si tarvit­taes­sa säästää, ehkä aika paljonkin.

    3) Ennen laskelmien tekoa pitäisi pohtia, minkälaisia laskelmia tarvi­taan ja miten ver­tailu pitäisi tehdä. Voi olla, että kaikkea tietoa, jota laskelmi­in tarvit­taisi­in, ei ole edes vielä saatavil­la. Ei se kuitenkaan mah­do­ton tehtävä liene, mon­imutkikas mah­dol­lis­es­ti kylläkin.

    4) Mik­si lau­tas­sa kulke­vien ihmis­ten määrä vai­htelisi enem­män kuin raitio­vaunus­sa? Raitio­vaunus­sa­han matkus­ta­jamäärä muut­tuu jokaisel­la pysäkil­lä, jos­sa ihmisiä tulee sisään tai astuu ulos, elleivät nuo lukumäärät satu ole­maan yhtä suuret. Hyp­pi­sivätkö mielestäsi matkus­ta­jat lau­tal­ta useinkin mereen vai mitä tarkoitat?

    5) Minä taas veikkaisin laut­taa parem­mak­si, ainakin jos nuo root­torit tai pur­jeet osat­taisi­in suun­nitel­la (mitoit­taa) oikein. Flet­tner-root­torit voisi­vat tuot­taa sähköä sil­loinkin kun laut­ta seisoo lai­turis­sa. Kata­jan­nokan kär­ki voisi olla tuo­hon aika oivalli­nen paik­ka. Raitio­vaunu ei tietääk­seni varikol­la siihen ainakaan yhtä hyvin kykene.

    Kokon­aisu­u­teen liit­tyy aika paljon muitakin tek­i­jöitä kuin tuo sähkönku­lu­tus. Merel­lisyys on lau­tan valt­tiko­rt­ti, laut­ta­mat­ka on isom­pi elämys! 

    Ai niin, ja lisäk­si laut­ta taitaa olla sil­taa huo­mat­tavasti halvempi!

  21. Sakke: Miten määrität mat­ka-ajan? Se kai riip­puu matkan alku- ja lop­pupis­tei­den sijain­nista (mis­sä ne ovat?), sekä kulkunopeud­es­ta niiden välillä.

    Oman mat­ka-aikani jaan kolmeen kategoriaan:

    1. Tal­lus­telu.
    2. Odottelu.
    3. Matkustaminen.

    Ykkö­nen on huk­ka-aikaa, mut­ta saa­pa­han raitista ilmaa. Kakko­nen on turhaut­tavaa huk­ka-aikaa. Kol­mosen haitallisu­us riip­puu yhtä­jak­soisen matkan pitu­ud­es­ta ja matkus­tus­mukavu­ud­es­ta. Vai­h­dot ovat siis myrkkyä.

    En ole ihan yksin tämän jaot­telun kanssa, vaik­ka lai­tan ehkä tavanomaista enem­män pain­oa matkalla työsken­te­lylle. HSL:n malleis­sa käytetään muis­taak­seni ker­roin­ta 2 odottelulle.

    Toki kokon­ais­mat­ka-aika ja ‑palve­lu­ta­so riip­puu päätepis­teistä. Jos henkilö sat­tuu asumaan laut­tater­mi­naalin vier­essä ja käymään töis­sä toises­sa päässä, laut­ta on hieno vehje. Tässä tapauk­ses­sa näin ei ihan hel­posti käy.

    Sakke: Tuo Echan­dia Marine, johon löytämäsi link­ki johtaa, lie­nee osaomis­ta­jana OX2:ssa, joten tuulivoiman käyt­tö Movitz-lau­tan sähkön tuot­ta­jana ei aasin­sil­to­ja vaadi.

    Sähkölau­tan kulu­tus­ta on aina mah­dol­lista säätää, jos niin halu­taan. Pienen­netään vain potkuri(e)n kierroslukua. 

    Olen­naista on se, että tuulivoima ei ole säädet­tävis­sä. Jos meil­lä on kuor­mi­tus­ta, joka sää­tyy tuulivoiman mukaan, sen kulu­tuk­sen voi kat­taa tuulivoimal­la. Jos kuor­mi­tus­ta ei voi säätää vuorokau­si­aikami­tas­sa, se vaatii niukku­ushyödyk­keenä nyt (ja vielä enem­män tule­vaisu­udessa) ole­vaa säätövoimaa.

    Lau­tan akku­jen käyt­tö sähkö­varas­tona voisi olla vas­taus tähän, mut­ta epäilen sitä, jak­sa­vatko ne varas­toi­da esimerkik­si vuorokau­den menosähköjä. Tun­tu­isi aika epä­taloudel­liselta mitoitukselta.

    Lau­tan saa kulut­ta­maan jonkin ver­ran vähem­män sähköä, jos se kul­kee hitaam­min. Vesikulkuneu­vo­jen omi­naisen­er­gianku­lu­tus nopeu­den funk­tiona on kuitenkin aika omi­tu­inen käp­pyrä, joten laut­ta pitää suun­nitel­la tätä varten. Kom­p­likaa­tiona tulee se, että aikataulutkin pitää suun­nitel­la tätä varten.

    (Ener­giakysymys on tässä kuitenkin kokon­aisu­u­den kannal­ta pieni lil­lukan­var­si, kos­ka maankäytöstä ja kulku­tavoista ne suuret vaiku­tuk­set tulevat.)

    Sakke: Mik­si lau­tas­sa kulke­vien ihmis­ten määrä vai­htelisi enem­män kuin raitio­vaunus­sa? Raitio­vaunus­sa­han matkus­ta­jamäärä muut­tuu jokaisel­la pysäkil­lä, jos­sa ihmisiä tulee sisään tai astuu ulos, elleivät nuo lukumäärät satu ole­maan yhtä suuret. Hyp­pi­sivätkö mielestäsi matkus­ta­jat lau­tal­ta useinkin mereen vai mitä tarkoitat? 

    Ainek­set:

    - kul­je­tuska­p­a­siteet­ti on vuoroti­heys ker­taa kul­je­tusvä­li­neen kapasiteetti
    — kul­je­tuska­p­a­siteet­ti pitää mitoit­taa ruuhkahuipun mukaan
    — jos vuoroti­heys putoaa, keskimääräi­nen odotu­sai­ka pite­nee ja palve­lu­ta­so heikkenee

    Täyt­töas­teon­gel­ma tulee hil­jaiseen aikaan. Sil­loin on pakko pitää tiet­tyä palve­lu­ta­soa (esimerkik­si vuoro var­tis­sa) yllä. Kos­ka ruuhkaka­p­a­siteetin vuok­si laut­ta on väistämät­tä aika suuri, hukkati­laa on hil­jaiseen aikaan paljon.

    Sakke: Kokon­aisu­u­teen liit­tyy aika paljon muitakin tek­i­jöitä kuin tuo sähkönku­lu­tus. Merel­lisyys on lau­tan valt­tiko­rt­ti, laut­ta­mat­ka on isom­pi elämys!

    Tämä on tärkeä näkökul­ma tur­is­teille, mut­ta esimerkik­si Suomen­lin­nan lau­tan vakikulk­i­joil­ta voi kysyä elämyksellisyydestä.

    HSL:n selvi­tyk­sen mukaan laut­tavai­h­toe­hdoista bus­si­laut­ta olisi toimivin. Spo­ralaut­ta olisi mah­dol­lis­es­ti vielä parem­pi, mut­ta siihen liit­tyy aika paljon tek­nol­o­gisia ongelmia. Käve­ly­laut­ta taas on toden­näköis­es­ti toiv­o­ton, kos­ka mat­ka-aika kier­toti­etä maa­ta pitkin on nopeampi.

    Olen­naista on kuitenkin se, että kaikissa laut­tavai­h­toe­hdois­sa käyt­täjämäärät jäävät hyvin pieniksi ver­rat­tuna siltaan.

    Sakke: Ai niin, ja lisäk­si laut­ta taitaa olla sil­taa huo­mat­tavasti halvempi!

    Lau­tan pro­jisoidut investoin­tikus­tan­nuk­set oli­si­vat noin 30 M€ (sil­lal­la 200 M€) ja ylläpi­tokus­tan­nuk­set noin 5 M€/vuosi (sil­lal­la 0,5 M€/vuosi). Break-even tulisi korkokan­nas­ta riip­puen joskus sadan vuo­den nurkil­la, joten laut­ta on käytän­nössä selvästi edullisem­pi vaihtoehto.

    Sen jäl­keen tulee se mut­ta… Laut­tavai­h­toe­hdon pro­jisoidut käyt­täjämäärät ovat 4400/vrk/suunta, raiti­otiesil­lal­la luke­mat ovat noin kolminker­taiset. Sil­ta on siis edullisem­pi per kul­jet­tu mat­ka. Sen lisäk­si sil­lan hyö­ty on suurem­pi, kos­ka se lyhen­tää mat­ka-aikaa huo­mat­tavasti enem­män kuin bus­si­laut­ta. Ero sääste­tyis­sä matkamin­u­uteis­sa on noin kym­menker­tainen parhaan laut­tavai­h­toe­hdon ja sil­tavai­h­toe­hdon välillä.

    Laut­ta olisi aivan toisel­la taval­la kan­nat­ta­va ja houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto, jos alueel­la ei olisi maitse menevää kier­toti­etä. Kier­to­tien ole­mas­sao­lo syö lau­tan kan­nat­tavu­u­den, kos­ka laut­ta ei säästä siihen näh­den kuin muu­ta­man minuutin.

    = = =

    Nyt on pakko kysyä Sakelta, kan­natatko laut­to­ja sen vuok­si, että lau­tat ovat kivo­ja? (Olen samaa mieltä!) Vai sen vuok­si, että sil­ta on ruma ja kallis? (Saatan olla samaa mieltä.)

    Itse ihmette­len sitä, mihin tun­neli­v­ai­h­toe­hdot kato­si­vat. KSV:n YVA väit­tää tun­nelista, että Raiti­otie- ja kevytli­iken­ney­hteys kallio- ja betoni­tun­nelis­sa ja sil­lal­la Kru­unuvuoren­ran­taan on hyvin toimi­va yhteys, mut­ta sen käyt­tö­mukavu­us on kevyelle liiken­teelle selvästi vai­h­toe­htoa 1 heikom­pi. (Vai­h­toe­hto 1 on silta.)

    Ymmär­rän tuon korkeuserokysymyk­senä, mut­ta siihen löy­ty­isi kyl­lä teknisiä ratkaisu­ja ainakin tun­nelin lop­pupäässä. Tun­neli olisi kuitenkin polk­i­jalle paljon mukavampi kuin vaaka­suo­raan naa­malle tule­va vesisade 20 metriä meren pääl­lä ole­val­la sillalla.

    Tätä voi hauskasti kon­trastoi­da sitä vas­taan, että Kru­unuvuoren sil­lal­la olete­taan ole­van 50 tun­tia vuodessa voimas­sa varoi­tus jalanku­lun vaikeak­si teke­vistä tuulista. Pyöräi­lyn inhot­tavak­si teke­viä tuu­lia lie­nee aika paljon enem­män. (Oleskelu­un sopi­vaa tyyn­tä olete­taan ole­van 1,5 % ajasta.)

    Raportista löy­tyy kyl­lä yksi syy tun­neli­v­ai­h­toe­hdon hylkäämiseen: taimen ja vaellussiika.

  22. Kysyn­pä uudelleen:

    “Kampin keskuk­sen liikennesuunnitelma

    Hyväksyt­ti­in. Joskus vuo­den vai­h­teessa ote­taan kier­toti­et käyt­töön. Kan­nat­taa siir­tyä metron matkustajaksi.”

    Mikähän jut­tu tämä lie­nee? Ei löy­dy esi­tys­listal­ta eikä päätösasiakirjasta.

  23. Jalankulk­i­ja:
    “Kampin keskuk­sen liikennesuunnitelma

    Hyväksyt­ti­in. Joskus vuo­den vai­h­teessa ote­taan kier­toti­et käyt­töön. Kan­nat­taa siir­tyä metron matkustajaksi.”

    Mikähän jut­tu tämä lie­nee? Ei löy­dy esi­tys­listal­ta eikä päätösasiakirjasta. 

    Osmon kir­joi­tusvirhe. Kalasa­ta­man keskuk­sen, ei Kampin.

  24. Viherinssi: Oman mat­ka-aikani jaan kolmeen kategoriaan:

    1. Tal­lus­telu. 2. Odot­telu. 3. Matkustaminen.

    Ykkö­nen on huk­ka-aikaa, mut­ta saa­pa­han raitista ilmaa. Kakko­nen on turhaut­tavaa huk­ka-aikaa. Kol­mosen haitallisu­us riip­puu yhtä­jak­soisen matkan pitu­ud­es­ta ja matkus­tus­mukavu­ud­es­ta. Vai­h­dot ovat siis myrkkyä.

    En ole ihan yksin tämän jaot­telun kanssa, vaik­ka lai­tan ehkä tavanomaista enem­män pain­oa matkalla työsken­te­lylle. HSL:n malleis­sa käytetään muis­taak­seni ker­roin­ta 2 odottelulle.

    Toki kokon­ais­mat­ka-aika ja ‑palve­lu­ta­so riip­puu päätepis­teistä. Jos henkilö sat­tuu asumaan laut­tater­mi­naalin vier­essä ja käymään töis­sä toises­sa päässä, laut­ta on hieno vehje. Tässä tapauk­ses­sa näin ei ihan hel­posti käy. 

    Hyötyli­ikun­ta­han on ihan ter­veelli­nen vai­h­toe­hto, jos kaik­ki saataisi­in tal­lus­telun tai pitkään paikallaan istu­misen sijaan kävelemään reip­paasti. Paljonkos sitä liikun­taa pitikään ihmisen päivässä har­joit­taa? Jos ter­mi­naalis­sa olisi tar­jol­la seu­raa ja kivaa viihdyket­tä, odot­telu saat­taisi, matkus­tamisen ohel­la, muut­tua jopa nautin­nok­si. Laut­ta voisi myös antaa mah­dol­lisu­u­den päivit­täiseen lep­pois­tamiseen hyötyli­ikun­ta­hetkien välissä.

    Viherinssi
    Olen­naista on se, että tuulivoima ei ole säädet­tävis­sä. Jos meil­lä on kuor­mi­tus­ta, joka sää­tyy tuulivoiman mukaan, sen kulu­tuk­sen voi kat­taa tuulivoimal­la. Jos kuor­mi­tus­ta ei voi säätää vuorokau­si­aikami­tas­sa, se vaatii niukku­ushyödyk­keenä nyt (ja vielä enem­män tule­vaisu­udessa) ole­vaa säätövoimaa.

    Lau­tan akku­jen käyt­tö sähkö­varas­tona voisi olla vas­taus tähän, mut­ta epäilen sitä, jak­sa­vatko ne varas­toi­da esimerkik­si vuorokau­den menosähköjä. Tun­tu­isi aika epä­taloudel­liselta mitoitukselta.

    Lau­tan saa kulut­ta­maan jonkin ver­ran vähem­män sähköä, jos se kul­kee hitaam­min. Vesikulkuneu­vo­jen omi­naisen­er­gianku­lu­tus nopeu­den funk­tiona on kuitenkin aika omi­tu­inen käp­pyrä, joten laut­ta pitää suun­nitel­la tätä varten. Kom­p­likaa­tiona tulee se, että aikataulutkin pitää suun­nitel­la tätä varten.

    (Ener­giakysymys on tässä kuitenkin kokon­aisu­u­den kannal­ta pieni lil­lukan­var­si, kos­ka maankäytöstä ja kulku­tavoista ne suuret vaiku­tuk­set tulevat.) 

    Sjövä­gen-laut­ta lataa tietääk­seni akkun­sa täy­teen kolmes­sa tun­nis­sa ja voi ajel­la sen jäl­keen mak­simis­saan seit­semän tun­nin ajan, käytän­nössä ehkä noin viiden. Akku­jansa se voi lada­ta yösähkön lisäk­si hätäpäs­seil­län­sä (tai myös ajaa niitä käyttäen,jos tarve vaatii). Movitz-laut­ta taasen voi tiet­tävästi toimia esim. tun­nin ajo — kymme­nen min­uutin pikalatau­sai­ka ‑syklil­lä.

    Näin lyhyel­lä matkalla, mis­tä Helsingis­sä Kru­unuvuorenselän yli­tyk­sessä (Hakaniemeen/Katajannokalle/Kauppatorille/muuallekin?) olisi kyse, uskoisin kyl­lä aikataulu­jen ole­van sovitet­tavis­sa tekni­ikkaan, tai vaik­ka sit­ten toisin päin. Tekni­ik­ka ja sen kehit­tämi­nen antaa monia mah­dol­lisuuk­sia vas­ta­ta eri­laisi­in tarpeisiin.

    Viherinssi
    Ainekset:
    – kul­je­tuska­p­a­siteet­ti on vuoroti­heys ker­taa kul­je­tusvä­li­neen kapasiteetti
    – kul­je­tuska­p­a­siteet­ti pitää mitoit­taa ruuhkahuipun mukaan
    – jos vuoroti­heys putoaa, keskimääräi­nen odotu­sai­ka pite­nee ja palve­lu­ta­so heikkenee

    Täyt­töas­teon­gel­ma tulee hil­jaiseen aikaan. Sil­loin on pakko pitää tiet­tyä palve­lu­ta­soa (esimerkik­si vuoro var­tis­sa) yllä. Kos­ka ruuhkaka­p­a­siteetin vuok­si laut­ta on väistämät­tä aika suuri, hukkati­laa on hil­jaiseen aikaan paljon.

    Tämä on tärkeä näkökul­ma tur­is­teille, mut­ta esimerkik­si Suomen­lin­nan lau­tan vakikulk­i­joil­ta voi kysyä elämyksellisyydestä.

    HSL:n selvi­tyk­sen mukaan laut­tavai­h­toe­hdoista bus­si­laut­ta olisi toimivin. Spo­ralaut­ta olisi mah­dol­lis­es­ti vielä parem­pi, mut­ta siihen liit­tyy aika paljon tek­nol­o­gisia ongelmia. Käve­ly­laut­ta taas on toden­näköis­es­ti toiv­o­ton, kos­ka mat­ka-aika kier­toti­etä maa­ta pitkin on nopeampi. 

    Entäpä fil­lar­i­laut­ta? Oliko sel­l­ainen mukana ver­tailus­sa? Bussien kuskaami­nen lau­tan mukana tuo ison lisä­pain­on. Lau­tas­ta tulee sil­loin kalliimpi.

    Viherinssi
    Olen­naista on kuitenkin se, että kaikissa laut­tavai­h­toe­hdois­sa käyt­täjämäärät jäävät hyvin pieniksi ver­rat­tuna siltaan.

    Lau­tan pro­jisoidut investoin­tikus­tan­nuk­set oli­si­vat noin 30 M€ (sil­lal­la 200 M€) ja ylläpi­tokus­tan­nuk­set noin 5 M€/vuosi (sil­lal­la 0,5 M€/vuosi). Break-even tulisi korkokan­nas­ta riip­puen joskus sadan vuo­den nurkil­la, joten laut­ta on käytän­nössä selvästi edullisem­pi vaihtoehto.

    Sen jäl­keen tulee se mut­ta… Laut­tavai­h­toe­hdon pro­jisoidut käyt­täjämäärät ovat 4400/vrk/suunta, raiti­otiesil­lal­la luke­mat ovat noin kolminker­taiset. Sil­ta on siis edullisem­pi per kul­jet­tu mat­ka. Sen lisäk­si sil­lan hyö­ty on suurem­pi, kos­ka se lyhen­tää mat­ka-aikaa huo­mat­tavasti enem­män kuin bus­si­laut­ta. Ero sääste­tyis­sä matkamin­u­uteis­sa on noin kym­menker­tainen parhaan laut­tavai­h­toe­hdon ja sil­tavai­h­toe­hdon välillä. 

    Nyt nousee väk­isinkin mieleen eräs koh­ta viit­taa­mas­tasi lauttaselvityksestä:
    “Mallinnuk­sen tulos on täysin riip­pu­vainen mallinnu­so­hjelmis­toon syöte­ty­istä para­me­treistä ja niiden arvoista. Tämän vuok­si mallinnuk­sen tuo­tok­se­na syn­tyvi­in matkamääri­in tulee suh­tau­tua kriittisesti.”
    Niin­pä niin, ovatko lau­tan “pro­jisoidut käyt­täjämäärälu­vut”, joiden alhaisu­u­teen (4400/vrk/suunta) vetoat, sit­tenkin vain taikurin vai arpo­jan, eikun siis kon­sultin hatus­ta vedet­tyjä. Arvauk­si­in­han nuo yleen­sä perus­tu­vat. Olen­naista lie­nee se, kenen hat­tua kul­loinkin käytetään ja onko vain saman, “tarkoituk­sen­mukaisen” tulok­sen antavia lottopalloja.

    Viherinssi
    Laut­ta olisi aivan toisel­la taval­la kan­nat­ta­va ja houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto, jos alueel­la ei olisi maitse menevää kier­toti­etä. Kier­to­tien ole­mas­sao­lo syö lau­tan kan­nat­tavu­u­den, kos­ka laut­ta ei säästä siihen näh­den kuin muu­ta­man minuutin. 

    Olet aikamoinen peto kävelemään, jos lähdet Kru­unuvuoren ran­nas­ta lau­tan kanssa samaan aikaan jalan, ja ranto­ja tai sil­to­ja pitkin kulkien saavut Kata­jan­nokalle vain muu­ta­ma min­u­ut­ti lau­tan jälkeen! 

    Pitäisikö Hevos­salmen sil­ta jät­tää päivän ruuh­ka-aikoina auki, jos se ratkaisee ongel­man? Helppoa!

    Viherinssi
    Nyt on pakko kysyä Sakelta, kan­natatko laut­to­ja sen vuok­si, että lau­tat ovat kivo­ja? (Olen samaa mieltä!) Vai sen vuok­si, että sil­ta on ruma ja kallis? (Saatan olla samaa mieltä.)

    Sekä että! Onhan niitä tosin muitakin, kaiketi tärkeämpiä, ns. tek­nis-taloudel­lisia ja yleishyödyl­lisiä syitä, noiden merkit­tävien kaupunkiku­val­lis­ten syi­den lisäk­si. Laut­to­jen määrää voi kas­vat­taa sitä mukaa kuin kysyn­tä kas­vaa, reit­tikin on vai­hdet­tavis­sa, jos niin halu­taan. Sil­ta on ker­tain­vestoin­ti joka on kallis ja jäykkä, ainakin, jos se suun­nitel­laan ja tehdään huolel­la. Siinähän sit­ten jököt­täisi, ellei notkah­da, kuten Turus­sa. Sen estämisek­si kait ne Nimis­mies- ja Emän­tä-luo­to­jen pilar­itkin on suunnitelmissa.

    Laut­to­ja, sähkölait­tei­ta ja muu­takin tekni­ikkaa osa­taan var­masti Suomes­sakin kehit­tää. Helsin­gin mer­i­maisemia on monin paikoin vielä kiva katsella.
    Sakke mak­saa kun­nal­lisveron­sa Helsinki­in, joten ei ole ihan sama, miten Helsin­ki niitä raho­ja käyttää.

  25. Sakke: Niin­pä niin, ovatko lau­tan “pro­jisoidut käyt­täjämäärälu­vut”, joiden alhaisu­u­teen (4400/vrk/suunta) vetoat, sit­tenkin vain taikurin vai arpo­jan, eikun siis kon­sultin hatus­ta vedettyjä. 

    Mallit ovat malle­ja. En usko, että tuos­sa on vält­tämät­tä edes ensim­mäi­nen numero oikein. Ero sil­tavai­h­toe­htoon on kuitenkin hyvin suuri, ja erot tule­vat aika kouri­in­tun­tu­vista asioista (mat­ka-aika). Mallit kuitenkin usein saa­vat numeroiden määrän oikein.

    (En muuten myöskään kek­si, mik­si kaupun­ki olisi halun­nut laut­tavai­h­toe­hdon näyt­tävän huonol­ta. Sehän olisi investointi­na oikein muka­van pieni. Sil­ta on paljon tuskallisempi.)

    Sakke: Olet aikamoinen peto kävelemään, jos lähdet Kru­unuvuoren ran­nas­ta lau­tan kanssa samaan aikaan jalan, ja ranto­ja tai sil­to­ja pitkin kulkien saavut Kata­jan­nokalle vain muu­ta­ma min­u­ut­ti lau­tan jälkeen!

    Jos kat­soit sitä selvi­tys­tä, niin siinä tode­taan kevyen liiken­teen jäävän aika vähi­in joka tapauk­ses­sa, joten mat­ka-aika-argu­ment­ti on nimeno­maan joukkoli­iken­net­tä koskeva.

    Kevyen liiken­teen kannal­ta laut­ta voi hyvinkin olla sil­taa mieluisampi, kos­ka ei se sil­ta mikään haus­ka ylitet­tävä päivit­täiskäyt­täjälle ole. Toisaal­ta pelkästään keskus­taan käveli­jöitä on vähän pitkän mat­ka-ajan vuok­si, ja muille kevyen­li­iken­teen­laut­ta toisi kak­si vai­h­toa, mikä käytän­nössä nol­laa käyttäjämäärät.

    Asu­tushan ei tulisi Laa­jasa­lonkaan puolel­la kovinkaan suurelta osin käve­ly­matkan päähän lauttaterminaalista.

    Pelkän kevyen­li­iken­teen­lau­tan käyt­täjämääräk­si arvioiti­in vielä pari pilkun­paikkaa vähem­män kuin bus­si­lau­tan käyttäjämääräksi.

    Sakke: Sekä että! Onhan niitä tosin muitakin, kaiketi tärkeämpiä, ns. tek­nis-taloudel­lisia ja yleishyödyl­lisiä syitä, noiden merkit­tävien kaupunkiku­val­lis­ten syi­den lisäksi. 

    Selvi­tyk­sen sal­do oli kuitenkin se, että lau­tal­la Kru­unuvuoren­ran­nas­ta ei saa­da joukkoli­iken­nea­suinaluet­ta, raitio­vaunusil­lal­la Laa­jasa­lo saadaan huo­mat­tavasti parem­min kiin­ni kantakaupunkiin.

    Oma kyyni­nen veikkauk­seni tosin on se, että tämä keskustelu on sikäli turha, ettei sil­taa tul­la rak­en­ta­maan, vaan men­nään nollavai­h­toe­hdol­la, joka tekee alueesta autoalueen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.