Kun niin moni on sitä minulta tiedustellut, ilmoitan nyt tasapuolisesti kaikille, että Helsingin sanomien tieto pitää paikkansa: en hae Helsingin apulaiskaupunginjohtajan virkaa, koska vihreä valtuustoryhmä asettui keskiviikkona tukemaan Anni Sinnemäkeä tuohon tehtävään.
Apulaiskaupunginjohtajat ovat Helsingissä luonteeltaan aika samanlaisia kuin ministerit valtionhallinnossa; välittävänä toimijana valtuuston ja virkamieskunnan välissä. Siksi ne ovat avoimesti poliittisia valintoja. Tehtävää ei voi menestyksellä hoitaa ilman oman ryhmän tukea. Ajatus, että muut ryhmät valitsisivat vihreiden edustajan johtajistossa, ei nyt vain käy päinsä. Nykyinen tilanne on laillisuuden kannalta vähän rajatapaus. Siksi Helsingissä on tarkoitus siirtyä Tampereen tavoin pormestarimalliin ensi valtuustokauden aikana ja siksi tämä tehtävä on määräaikainen päättyen seuraaviin kunnallisvaaleihin.
Annilla ei ole tämän alan kokemusta, mutta hän on osoittautunut politiikassa taitavaksi ja asioita nopeasti oppivaksi. Ministerin tehtävän – joka on hyvin samanlaista työtä kuin apulaiskaupunginjohtajan työ – hän hoiti menestyksellisesti ja sai kiitosta siitä muilta hallitusryhmiltä. Ei muuten ollut Pekka Korpisellakaan alan kokemusta, kun hänestä tuli tämän saman viran hoitaja.
Uskon siis, että Annista tulee hyvä apulaiskaupunginjohtaja – niin kuin olisi tullut minustakin.
Kunhan akj-vaali on ohi, julkistan tällä listalla kaikkien käytettäväksi ajatuksiani siitä, mitä olin ajatellut kiinteistötoimessa muuttaa.
Vihreää valtuustoryhmää ei nyt parhaalla tahdollakaan pysty kehumaan taitavaksi tai asiansa osaavaksi 🙁
Sanoit Hesarissa, että 40 % äänestäjiäsi äänestää sinua henkilönä eikä vihreänä. Mitä se tarkoittaa ja mistä voit sen tietää?
En ollut ehdolla vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, mutta olin ehdolla vuoden 2008 kunnallisvaaleissa (ja sain eniten ääniä koko maassa 🙂 )Nuo kaksi vaalia olivat niin lähellä toisiaan, että ihmisiä oli muuttanut aika vähän äänestysalueelta toiselle. Niinpä regressioanalyysillä saattoi päätellä äänestysaluekohtaisista tuloksista, miten äänestäjät olivat liikkuneet puolueiden välillä. Koska äänimnääräni oli niinkin iso kuin 8700 ääntä, siitä pystyi päättelemään myös, mitä minua kunnallisvaaleissa äänestäneet olivat äänestäneet eduskuntavaaleissa. Noin 40 % heistä oli äänestänyt muuta puoluetta kuin vihreitä, ennen kaikkea kokoomusta. Tähän taas saattoi vaikuttaa se, että Ben Zyskowicz teki toisinpäin, oli ehdolla eduskuntavaaleissa, mutta ei kunnallisvaaleissa.
Tätä hässäkkää seuranneena tulee sellainen olo, että taustalla on aika paljon kaikenlaista taktikointia.
Vihreillä on mahdollisuus saada akj:n paikka, jos kokoomus tukee asiaa. Kokoomus voisi tukea vihreitä demarien sijasta sillä ajatuksella, että kokoomus haluaa pitää kiinni ryhmäkokojen mukaan määräytyvistä poliittisista nimityksistä. Se sopisi suurimmalle ryhmälle.
Toinen vaihtoehto on se, että kyse on lehmänkaupoista. Kokoomus tukee vihreitä tässä, jos vihreät tukevat kokoomusta jossain muualla. Tässä suhteessa Palmiaa on vilauteltu, mutta minun on hiukan vaikea nähdä tällaista kaupantekoa muutenkaan.
Nämä ovat tietenkin sitä tavallista politikointia, mutta tätä taustaa vasten minun on hyvin vaikea nähdä sitä, miksi Soininvaara vaihdettiin Sinnemäkeen. Soininvaara tunnetaan hyvin rationaalisena ja lievästi oikeistohenkisenä vihreänä, jolla on hyvin vahvaa ymmärrystä kaupunkisuunnittelusta isolla tasolla. Sinnemäkeä ei tunneta näistä.
Voisin kuvitella, että Sinnemäki on kokoomukselle paljon vaikeampi pala nieltäväksi. Vai onko tässä niin, että kokoomuksellakin on paineita saada johtoon yksi ”nuori” nainen, jotta kokoomus voi sitten hyvällä omalla tunnolla laittaa itse peliin vastaavassa tilanteessa ”vanhan” miehen?
Tosin en kyllä ymmärrä sitäkään, miksi RKP on ilmoittautunut hyvin vikkelästi Sinnemäen taakse. Ovatko poliittiset virkanimitykset RKP:lle erityisen tärkeitä?
Tätä on mielenkiintoista seurata, toivottavasti taustatkin aukeavat joskus. Oden valitseminen olisi ollut hyväksi koko seutukunnalle, nyt pitää jatkaa sen toivomista, että virkamiehet ovat riittävän fiksuja eikä poliittinen johto sotkeudu liikaa.
Vihreiden perinteseen kuuluu tehdä itsensä äänestämisen ja kannattamisen aina kovin vaikeaksi.
Kokoomusta on kohta paha arvostella suhmuroinneista, viimeksi hallintotieteen maisterin löytämisestä asiantuntijoita jotamaan Geologian tutkimuslaitoksessa elleivät muut puolueet näytä yhtään parempaa esimerkkiä missään.
Ulkopuolistakin näkemystä saa ilmaantua, sekään ei ole aina paha asia. Johtaminen on lähes mahdotonta, jos alaiset eivät juuri arvosta ja ennen muuta itse pomo ei kykene ymmärtämään omaa organisaatiotaan ja sen tuottamaa tietoa.
Määräaikaisiin polittisiin nimityksiin siirtyminen on hyvä asia. Hyvää oli aikeesta kertominen etukäteen. Muuten sääli Helsinkiä ja Vihreitä.
Törkyinen operaatio, mikä on jo saattanut Helsingin vihreät minun silmissäni huonoon valoon. Ryhmä ei sitten edes yritä etsiä pätevää ehdokasta, vaan tarjoaa virkaan ”kivaa hyvää tyyppiä”.
Kommenttisi, että kyllä AS on nopea oppimaan on absurdi. Kaupunginjohtajan virka on väärä paikka opiskella kaupunkisuunnittelua. Jos AS haluaa opiskella tätä, niin hän voisi vaikka alkuun tarjoutua palkattomaan harjoitteluun virastoon.
Nähtäväksi jää, ymmärtääkö AS itse vetäyä pois hausta. Olisit itse ollut paras ehdokas vihreiltä virkaan, mutta kyllä teiltä löytyy useampikin AS:keä paljon pätevämpi ehdokki. Toivottavasti voit vielä harkita ehdokkuutta, jos vihreiden ryhmässä vielä järjen valo välkähtää.
Eli pätevän sijaan valitaan sopiva.
Miten olisi virkamieshallitus eli paikka auki ja julkiseen hakuun. Pätevin valitaan. Politiikka jääköön valtuustoon ja lautakuntiin, minne se alun perin kuuluukin.
Yksi merkittävä ero on siinä, että ministerit ovat vallassa niin kauan kuin heillä on poliittista tukea, kun taas apulaiskauunginjohtajat ovat pysyvässä virassa. Poliittisia palkintovirkoja siis.
Poliittisen palkintoviran määrittelen tässä pysyväksi toimeksi, joka on erityisen haluttu, ja johon poliitikot valitsevat toisiaan.
Poliitikot voivat olla ihan päteviä apulaiskaupunginjohtajia (ja myös OS olisi ollut), mutta mielelläni silti lakkauttaisin koko poliittisten palkintovirkojen kulttuurin Suomesta. Virkamiehiksi valittaisiin virkamiehiä ja luottamustehtäviin poliitikkoja. Jos poliitikko haluaisi virkaan, sopiva karenssiaika ja osallistuminen valintaprosessiin muiden virkamiesten mukana olisi luonteva tapa.
On tärkeämpää pitää poliittinen ja hallintokulttuuri korruptiovapaana kuin valita aina ehdottomast pätevin johonkin vikaan (joskus poliitikotkin voivat olla).
Pormestarimalli on tosiaan vähän parempi. Hyvä jos olisivat määräaikaisia, samaan tapaan kuin presidentti on.
Mikä kohta kiikastaa?
Apulaiskaupunginjohtajien virka on määräaikainen eikä pysyvä juuri siksi, että se on poliittinen. Tähän asti määräaika on ollut seitsemän vuotta, mutta kun ensi valtuustokaudella on tarkoitus siirtyä pormestarimalliin, tämä kyseinen virka täytetään vain tämän vaalikauden loppuun saakka.
Toivottavasti Sinnemäkeä ei valita. Valtavaa typeryyttä vihreiltä.
Väärä sukupuoli – ja varmaan ikäkin.
Tampereella on nuori pormestari ja se näkyy koko kaupungin johtamisessa; katsotaan tulevaisuuteen. Tunneli saatiin, tornitaloja on tulossa lisää, puhumattakaan uusista ja moderneista asuinalueista. Hämeenkadun itäpää suljettiin autoliikenteeltä.
Anni Sinnemäki edustaa tätä nuorempaa sukupolvea ja myös uusia käsityksiä kaupunkien kehittämisestä. Hänellä on myös kokemusta poliittisten broilereiden käsittelystä ja niitähän kuntien hallinnot ovat täynnä, myöskin Helsingissä.
Vanhoja miehiähän tämä ärsyttää Helsingissä aivan yhtä paljon, kuin Anna-Kaisa Ikosen valinta ärsytti Tampereella.
Tosin, Helsingissä kisa on vasta alkanut. Toivottavasti Anni Sinnemäki pääsee tehtävään.
Insinöörin pahin painajainen on nainen, joka ajattelee omilla aivoillaan ja kyllähän se paistaa tästä viherinssinkin viestistä.
Pormestarimalli ja poliittinen ylin johto kunnassa olisi kuntalaisen äänestäjän kuluttajansuojan kannalta selkein malli.
Miksi odottaa? Nythän ne on ajankohtaisia. Valtuutetut, media ja kaupunkilaiset voisivat sitten kysellä ehdokkailta, että mitäs mieltä olette tästä tai tuosta.
Helsinkiläisenä kaupungin kehittämisestä kiinnostuneena äänestäjänä olen kyllä äärimmäisen pettynyt tähän suhmurointiin. Vihreillä on ainoana ryhmänä ollut näkemys Helsingin tulevaisuudesta. Hyvä visio ja momentum. Nyt olisi ollut mahdollisuus saada asioita ihan käytännössäkin aikaan, mutta ei. Ei kelvannut tilaisuus.
Jotain perusteluja pitäisi tähän ehdokasvalintaan saada vihreiden valtuustoryhmältä. Sen verran räikeä on ero meriiteissä Annilla ja Osmolla.
Kun viimeksi Soininvaara ja Penttilä olivat ehdokkaina, oli kaksi hyvää ehdokasta. Nyt voi vain toivoa, että kokoomuksesta löytyy tarpeeksi kannatusta Penttilälle.
Ministeri, joka ei ymmärrä hallinnonalaansa voi olla joko hyvä tai huono. Hyvä silloin, kun antaa virkamiesten hoitaa substanssin ja keskittyy resurssien hankkimiseen sekä huono silloin kun yrittää sotkeutua ministeriönsä hoitamiin käytännön asioihin. Molemmista on liiankin paljon kokemusta Suomessa.
Paras hallinnonalan ulkopuolinen ministeri on yleensä DI tai ekonomi. Juristit lankeavat liian usein miettimään yksityiskohtien laillisuutta. DI:t ja ekonomit pystyvät pyörittämään resursseja. Ruotsissa on käytetty suhteellisen paljon aktiiviupseereita, koska heillä on hyvä koulutus yleisjohtajiksi. Nyt taisi olla parhaimmillaan kolme upseeria edellisessä hallituksessa.
Kuinka pitkää kautta pormestarimalli tarkoittaisi? Valittaisiinko apulaiskaupunginjohtajat yksi kerrallaan, eli ehkä kaikki virat kokoomuslaisille, jos kokoomus olisi selvästi suurin puolue, vai pidettäisiinkö suhteelliset vaalit? Äänestäisivätkö äänestäjät, vai valtuutetut heidän puolestaan (= sisäpiirin puoluekurin alla myöntämiä palkintovirkoja)?
Määräaikainen poliitikkojen itse valitsema seitsenvuotinen positio on vaalikauden kestävää tai lyhyempää ministeriyttä kertaluokkaa huonompi siksi, että siinä poliitikot järjestävät kuitenkin itse (ei siis äänestäjien antamaan mandaattiin perustuen) ainakin kolme vuotta (=7-4) palkintoaikaa puoluetovereilleen. Tai itse asiassa kyse on kai täydestä seitsemästä vuodesta, sillä tuo poliitikko luopunee normaalisti poliitikon luottamustehtävistään siirtyessään määräaikaiseen palkintovirkaansa.
Kokoomus saadaan Sinnemäen taakse lupaamalla sille kukkenheim-tuki.
Sinnemäellä ei taida olla ylempää maisterin korkeakoulututkintoa vaan kandidaatin tutkinto. Siksipä vaatimuksia on höllennetty ja nyt vaaditaan enää ”korkeakoulututkinto”. Tietysti noita voi muuttaa eikä pätevyysvaatimus ole kunnallisella puolella mihinkään lakiin perustuva. Mut on se vähän noloo niinq.
En tunnista tuota painajaista, mutta minusta olisi erittäin mielenkiintoista kuulla tästä aiheesta lausunto vaikkapa diplomi-insinööri Sonja Heikkilältä (tsekkaa googlesta, jos et tunne)…
Vakuutan, että jos Oden kilpailijana olisi vaikkapa 31-vuotias nainen, jolla on sama substanssiosaaminen ja kyky rationaaliseen ja perusteltuun ajattelemiseen, olisin ollut rukoilemassa Odea lähtemään eläkkeelle.
Todellakin. Ajattelee itse eikä edes tajua olevansa väärässä, vaikka insinööri miten koittaisi vääntää rautalankaa ja näyttää laskelmia.
Sinnemäki tässä joutuu sijaiskärsijäksi ulkopuolisten silmissä, kun näyttää siltä että kaveriporukka hoitaa toisilleen virkoja, eikä muulla ole väliä. Toisaalta kun itse kuuluu tuohon kaveriporukkaan, niin saavat mitä tilaavat. Ehkä siellä tosiaan on nyt sitten Kuvalehden kuvailema klikki nappaamassa vihreät. Samapa tuo, mutta silti mielenkiintoista draamaa.
Tässä kun ei kukaan tiedä Sinnemäen todellista osaamista asiatasolla kaupunkisuunnittelussa, mutta Soininvaaran osaaminen on nähty, vaikka kaikesta ei ole pidettykään. Sinänsä tietysti ei ole väliä ulkopuoliselle kuka siellä heiluu, jos asiat hoidetaan mahdollisimman hyvin. Nyt varmaan näyttää silti monelle siltä, että todistettu osaaminen sivuutettiin. Sopivuus puolueen sisäisten suuntausten takia on myös outo argumentti, kun tämä ei ole puolueen johtotehtävä, vaan kaupungin johtamista – siksi on outoa jos valinnassa painoi puolueen sisäiset asiat.
Jos käy niin yllättävästi, että Sinnemäki voittaa Penttilän eikä autopuolue kokoa rivejään Penttilän taakse, niin saa aika paksun nahan kasvattaa – ei tule olemaan kovin helppoa naiselle toimia tavallaan rakennusalan johtotehtävissä. Taitaisi olla ensimmäisiä naisjohtajia näissä miesten linnakkeissa Helsingissäkin? Hauskasti muuten johtajien poliittinen valinta on nyt sitten ongelma poliittisille toimittajille Maikkaria myöten, eikä esimerkiksi silloin kun demarit kusettivat kikkailulla Penttilälle jatkokauden. Ja miten ihmeessä kaupungin suunnittelu ei oli poliittista tai tiettyyn suuntaan ajamista, vaikka siellä olisi johto puolueiden ulkopuolelta?
On sinänsä positiivista, jos Helsingin suunnitteluun tulee humaanimpi ote, eikä vain sielutonta insinööriosaamista ja taloudellista tehokkuutta, joita niitäkin on ollut Penttilän aikana aika vähän. Lähinnä rahaa poltetaan kaupungin tehottomaan ja kalliiseen levittämiseen ja markkinat annetaan ketjuille. Ei Sinnemäen ilmoittamat tavoitteet ainakaan huonoja olleet ja varmasti opiskellut soininvaaralaistenkin opit, joten varmaan siellä sitä osaamista on, vaikka ei ole samalla tavalla ulkopuolelle sitä kommunikoinut – ja miksi olisi kun ei ole samoissa tehtävissä ollut. Vartiosaarenkin arvon on huomannut eri tavalla kuin eräät. Rumaahan se oli Soininvaarankin toiminta ennen viime eduskuntavaaleja omiaan kohtaan, joten sitä kai saa mitä tilaa.
Todellakin noin. Tätä blogia lukiessa on käynyt selväksi, että OS on jäänyt ajatuksineen viime vuosituhannelle myös kaupunkisuunnittelussa. Substanssiosaaminenkin on niin ja näin, eipä kaavoista ole yleensä ollut muuta kommentoitavaa kuin jatkuva urputus parkkipaikoista ja autoilusta ylipäätään. Kapunkikuvalliset ja muut tärkeämmät asiat ovat jääneet tuon urputuksen vuoksi kokonaan vaille huomiota.
Vihreiltä ehdottomasti oikea ratkaisu, kerrankin sitä kaivattua järkivihreyttä.
Et ole koskaan naispuolista insinööriä sattunut tapaamaan (tai insinööriä ylipäätänsä)?
Ja sitten muusta: Jos apulaiskaupunginjohtajien pestit ovat poliittisin perustein täytettäviä luottamustoimia (olkoonkin, että kokopäivätoimisia), eivätkä pätevyyskriteerein valittavia ammattijohtajan toimia, niin miten on perusteltavissa niiden palkkaus (luokaa 12 000€/kk käsittääkseni)?
Capella kirjoitti:
Anni Sinnemäki […] Hänellä on myös kokemusta poliittisten broilereiden käsittelystä
Lähtenyt mukaan politiikkaan 25-vuotiaana kesken opiskelujen, ei juuri minkäänlaista uraa politiikan ulkopuolella; Sinnemäki on kyllä itsekin hyvin täysiverinen poliittinen broileri.
Eli Sinnemäki haluaa asemoida itsensä mahdollisimman hyvin tulevan pormestarin vaalin kannalta – ministerin salkkua kun ei ole tarjolla tulevasta hallituksesta. Tai noin muuten vain yrittää istua korkeimmalle mahdolliselle jakkaralle.
Sääli ettei Soininvaaran kiistatonta ammattitaitoa saada maksimaalisesti hyödynnettyä. Liekkö ollut eduskunnasta vetäytyminen poliittinen itsemurha – vanha väistyvä mies valtaa vailla ja nuoremmat naisetkin kokevat Sinnemäen kantaäidikseen Hautalan sijaan. Valta on perheessä vaihtunut.
Toivottavasti Ode jaksaa välittää Helsingin seudusta jatkossakin. Suuri kiitos ja kummarrus kaikesta tähän mennessä tehdystä!
Siinäpä se jutun ydin tulikin. Ahtaaksi käy miesten maailma, kun naiset ovat insinöörejä, diplomi-insinöörejä, rakennusmestareita ja ohjelmoijiakin.
Perinteinen suomalainen insinöörimaailma on sata prosenttisesti miesten maailma, jossa raha, puoluekirja ja uskonlahko määrittelevät missä kaappi seisoo.
Erittäin hyvä kysymys!
Saisiko konkretiaa: mitkä ovat Sinnemäen objektiiviset poliittiset ansiot? Kun hän otti ohjat Cronbergiltä, Vihreiden kannatus ampaisi laskuun ja puolue koki vaaleissa ennätystappion. Hänen työministerikaudestaan ei jäänyt kummoista muistettavaa. Hän ei ole julkaissut mitään politiikkaan (tai kaupunkisuunnitteluun) liittyvää.
Uskon että Vihreiden mielestä Sinnemäki on hyvä mimmi, mutta onko hänen pätevyydestään mitään objektiivista näyttöä?
Poliittisia virkanimityksiä vastustavat vihreät teki sitten ihan oman puolueen sisäisen poliittisen virkanimityksen. Jos tämän seurauksena paikka meneekin demareille niin vaikea on peitellä vahingoniloa.
Ja sitten tervetuloa tänne nykypäivään. Olet n. 50 vuotta myöhässä näkemyksesi kanssa.
Meillä työpaikalla (tekninen asiantuntija-organisaatio) yli puolet porukasta on naisia (diplomi-insinöörejä, juristeja, valtiotieteilijöitä, etc.).
Viherinssin viesti oli kyllä ihan asiallista pohdintaa, kun taas sinun heitot paljastavat sukupuolittunutta ajattelutapaa,vaikka haluat olla ns hyvisten puolella
Herrasmies Soininvaara:
”Annilla ei ole tämän alan kokemusta, mutta hän on osoittautunut politiikassa taitavaksi ja asioita nopeasti oppivaksi. Ministerin tehtävän – joka on hyvin samanlaista työtä kuin apulaiskaupunginjohtajan työ – hän hoiti menestyksellisesti ja sai kiitosta siitä muilta hallitusryhmiltä.”
Heh!
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/01/25/sinnemaki-kohta-koittaa-taystyollisyys/20111127/12
Herra Helsinkiä varjelkoon, jos Sinnemäen kyvyt kaupunkisuunnittelussa ovat samaa luokkaa kuin työministerinä…
Perustelisitko väitteesi? Erityisestin sen, missä puhut uskonlahkosta. Oman kokemukseni mukaan insinöörit eivät ole ainakaan kovin lahkolaisia olleet.
Jos kuntavaalit pidettäisiin nyt, uskon, että tämä yllätys veisi vihreiltä monen monta ääntä. Mutta vaaleihin on vielä kaksi vuotta aikaa ja kansan muisti on lyhyt.
Olisi kyllä mukava tietää valtuustoryhmän perusteet ja koko viimeaikainen kuvio. Tässä alkaa olla vakavia hankaluuksia mieltää puoluetta enää kodikseen.
Nyt tarvittaisiin sitä kuuluisaa päätökententeon avoimuutta. Tulee väkisinkin mieleen eräs puheenjohtajavaali.
Ymmärrän puoluepolitiikan velvollisuudet ja lainalaisuudet, mutta kansan pitäisi silti saada mitä kansa ansaitsee. Ei puolue siihen kaadu vrt. Väyrynen/keskusta.
Tsemppiä jatkoon. Sinulla olisi varaa vähän nokittaakin.
Voi voi, kyllä Osmo olisi montakertaa pätevämpi kaupunginsuunnitteluun kuin Sinnemäki.
Sinnemäen suurimpia ansioita ovat varmaan riidat Lapissa, joita hän on innokkaasti lietsonut Ivalossa.
Työministerinä hän uuhasteli aivan muuta kuin työministerin töitä
Suomalisne politiikan taso on todella romahtanut , se on vain pelkkää suhmurointia kavereiden kesken , mitään ei tarvitse saada aikaiseksi
”Nämä ovat tietenkin sitä tavallista politikointia, mutta tätä taustaa vasten minun on hyvin vaikea nähdä sitä, miksi Soininvaara vaihdettiin Sinnemäkeen. Soininvaara tunnetaan hyvin rationaalisena ja lievästi oikeistohenkisenä vihreänä, jolla on hyvin vahvaa ymmärrystä kaupunkisuunnittelusta isolla tasolla. Sinnemäkeä ei tunneta näistä.”
Vihreiltä törkeä temppu. Kuka tietää mitä kaikkea suhmurointia, politikointia ja lehmänkauppoja tämän taakse kätkeytyy. Mutta ulkopuoliselle tämä näyttäytyy isänmurhana.
Soininvaaran pitkäaikainen paneutuminen ja ymmärrys kaupunkisuunnittelusta ei näköjään merkitse mitään, kun vihreät valitsevat ehdokastaan vastaamaan maamme pääkaupungin kaupunkisuunnittelusta. Rationaalisuudella ei siis ole väliä, mutta eikö edes lojaalisuus merkitse mitään? Haloo, kyse on vihreiden perustajiin kuuluvasta henkilöstä, jonka vaikutus ja arvostus on vuosikymmenet ulottunut puoluetta laajemmalle. Tässäkö kiitos?
Ei tässä taida mistään suhmuroinnista olla kyse. Olisiko vaan niin, että pelko ja ja pikkumaisuus, nuo ihmismielen kirot, ovat hiipineet päätöksenteon ytimeen. Surullista.
Alkoholistinkaan valheisiin ei kannata mennä mukaan. Kissa vaan pöydälle Ode. Se on paras palvelus puolueelle pitkällä juoksulla.
Ehkä halutaan pyrkiä siihen, ettei Sinnemäki olisi ehdolla eduskuntavaaleissa? Naimalakkohan oli viimeksi teemana:
http://www.adressit.com/allekirjoitukset/naimalakko/
http://www.iltalehti.fi/viihde/2012030815300675_vi.shtml
Vuosikausia Oden kaupunkisuunnitteluun painottunutta blogia seuranneena olen pettynyt vihreän valtuustoryhmän päätöksestä asettua Annin kannalle. Kun Vihreää Liittoa perustettiin, moni varoitti, että siitä tulisi samanlainen puolue kuin muutkin. Niin on käynyt. OS voisi hyvinkin olla yli puoluerajojen kannatusta keräävä ehdokas, mutta ryhmäkuri ja -solidaarisuus estänevät tämän. Sääli.
Minäkin olisin mielelläni nähnyt Oden apulaiskaupunginjohtajana, mutta joku kohtuus pitäisi olla tässä pätevyysmussutuksessakin. Muistellaan vaikka Laura Rädyn valintaa Minerva Krohnin sijasta tai sitä, että kokoomus edes kehtasi esittää Lasse Männistöä. Sinnemäki päihittää molemmat kyllä pätevyydessä.
Jos virka laitettaisiin yleiseen ja avoimeen hakuun ja valinta tehtäisiin pätevyyden mukaan niin veikkaan, että Osmo nimitettäisiin.
(Paljonkohan kestävyysvajeesta saataisiin kurottua, jos julkisella puolella johtotehtäviin nimitettäisiin sopivien sijaan päteviä?)
Eduskuntavaaleja odottaessa isoin polittiinen kysmys on suhde Vasemmistollittoon.
Vaihavatko Vihreät myös perinteisiä vapaamielisiä ajatuksia sisältäneen Greens/EVA politiikan kovin eri linjalla olevaan GUE/NGL politiikkan.
Vasemmistolliito on GUE/NGL (ns vihervasemmiston) linjalla joka haluaa poistaa rahatalouden määräämän uusliberalismin ja vastustaa NATO:a.
Kuka lie Vihreiden vaalimatemaatikko, kannattaisi ymmärtää, ettei Vasemmistolliton suunnalta äänestäjiä löydy.
Vaali ratkaisevat aina liikkuvat pääosin naisäänestäjät, jotka voivat äänestää niin Kokoomusta, Keskustaa, Demareita, Vihreitä ja RKP:tä riippuen teemoista ja vetovoimaisista ehdokkaista.
Kokoomus unohti ”korva” ja ”työväenpuolue” kampanjansa kokonaan ja tekee muutenkin parhaansa karkoittaakseen muut kuin tiukan oikeiston äänestäjänsä. Demarit hukkasivat kannattajansa jo aiemmin vsähtäneellä äijämeiningillään.
Kait sentään joskus aiemmin Kokoomusta äänestäniden äänet edes kelpaavat Vihreille? Varmaahan se ei tunnu olevan.
Suomessa on monin paikoin korkeammat koulutusvaatimukset kuin muissa maissa. Korkeakoulututkinnon vaatiminen ollee perusteltua, koska sen suorittaneen voi olettaa olevan luku- ja kirjoitustaitoinen.
Muuten voi hyvällä syyllä kysyä, onko johtajalla tarpeen olla tutkijakoulutusta? Eikö hän tarvitse ennemmin johtamiskoulutusta ja käytännön harjaantumista? Sitten on vielä hankaluus, että suomen sanalla johtaminen tarkoitetaan sekä leadership’iä että managementtiä. Kumpaa tai millä painostuksella nyt haetaan?
Toi analyysi nyt on niin hakoteillä kuin olla voi. Demarit on juuri siellä missä voi kuvitella sellaisen puolueen olevan, joka on pettänyt kannattajansa. Työväenpuolue, joka ei aja työväen asiaa on aika eriskummallinen. Oikeastaan tämä selittää kaiken: http://www.sdp.fi/sites/default/files/politiikka/tyosopimus_sdp.pdf
Ei pitäisi luvata sellaista, mitä ei pysty toteuttamaan.
Rädyllä on sentään tehtävän edellyttämää asiantuntemusta ja osaamista. Männistön nimitys ymmärrettiin kokoomuksessa pysäyttää. Niinistöltä saman tason näkemystä lienee turha odottaa, miehen aika menee ydinvoima-katkeruuteen.
Vituttaa varmaan kuin pientä apinaa. Olen pahoillani helsinkiläisenä ja Oden puolesta. Vihreä puolue ei voi menettää ääntäni enempää, mutta tämän seurauksena varmaan ja toivottavasti menettää monien muiden äänet.
Ei se muisti niin lyhyt ole, vaikka lehmänkauppojen tekijät niin toivovatkin. Jos se pahin onnettomuus pääsisi tapahtumaan, eli Sinnemäki valittaisiin apulaiskaupunginjohtajaksi, tulokset olisivat jatkuvasti muistuttamassa siitä, ketkä olivat ajamassa tätä poliittista virkanimitystä, jossa pätevyyskriteerit haudattiin poliittisten intressien alle.
Niin, siis mun mielestä voidaan valita vaikka reipas poika, mutta jos jotain muodollisia pätevyysvaatimuksia asetetaan, niin niistä olisi syytä pitää kiinni. Tai sitten luopua niistä.
Anni Sinnemäki ei ole tuohon tehtävään pätevä. Onneksi tehtävään on myös sosiaalidemokraattinen, pätevä ja kokenut ehdokas. Soininvaaraa olisin voinut kannattaa, Sinnemäkeä en.
Työministerinä Sinnemäellä ei mennyt kaikki ihan ns. putkeen. Lupaili nuorisotyöttymyyden hellittävän nopeasti ja pitkäaikaistyöttömiäkään ei pitäisi olla enää vuosikymmenen lopulla. No, ainakin tämä jälkimmäinen on vielä mahdollista.
Olen varovaisen optimistinen, vaikka oma ehdokkaani Mari Puoskari ei lähtenytkään mukaan kisaan. Tiedän Anni Sinnemäen ymmärtävän paitsi urbanismia, myös kaupunkiluonnon arvon. Hän on systemaattisesti puolustanut kaupunkimetsiä, eikä hän näin ollen ole pelkkien hipsterien edustaja. Hän myös edustaa nykyaikaista näkemystä, jossa parempaa kaupunkia tehdään yhdessä kaupunkilaisten kanssa, jotka eivät ole kaupunkisuunnittelun vihollisia vaan osallisia. Toivottavasti Anni pysyy uskollisena omille arvoilleen eikä myönny liikaa antamaan periksi autoilijoiden ja pientaloja haikailevien vaatimuksille.
Anni kiitettävästi avasikin 5-osaisen ”ohjelmansa” Facebook-statuksessaan. Tärkeimmäksi kohdaksi nostan kohdan 4: ”Helsingin kasvun tapa ratkaisee myös kaupungin ilmastopolitiikan ja luontoalueiden tulevaisuuden”.
Jos joku kiinnittäisi huomiota siihen, jonka Anni itsekin toteaa, ettei hänellä ole kokemusta kaupunkisuunnittelun luottamustehtävistä eikä hän ole työskennellyt KSV:sä, niin tähän vasta-argumentiksi muistuttaisin, että en ymmärrä, miksi Vihreiden pitäisi yksipuolisesti luopua hakemasta paikkoja, jotka muuten menisivät Kok-Dem -akselille. Tällöin Vihreät vain syrjäyttäisivät omalla korkeamoraalisuudeksi sanotulla idealismilla itsensä, enkä oikein osaa nähdä, mitä korkeaotsaista ainakaan Vihreiden kannattajien silmissä voisi olla siinä, että katsellaan sivusta ja jätetään pöytä toisten herkuteltavaksi.
Toivon onnea Annille kampanjassaan, kykyä kuunnella itseään viisaampia – minkä Anni varmasti osaaa – ja rohkeutta pysyä uskollisina omille arvoilleen! Kaupunkisuunnittelu on aivan liian tärkeä asia jätettäväksi teknokraateille. Anni ei ole sellainen.
Vaikka päätöksen taustoja ei tiedäkään, on Terhin havainto osuva.
Lisään siihen spekulointia. Vihreät ovat nykyään ennen kaikkea feministinen puolue. Jo useissa vaaleissa ovat vihreiden naisehdokkaat vieneet n. 60%:sta 2/3:aan äänistä, vaikka mies- ja naisehdokkaita on asetettu tasaisesti. On vaikea uskoa tämän selittyvän sillä, että vihreiden miesehdokkaat olisivat totaalisen surkeita naisehdokkaisiin verrattuna. Useampi miespuolinen vihreä ehdokas on kommentoinut, että heille on suoraan sanottu, että ”olet kyllä hyvä ehdokas, mutta äänestän naista…”.
Kun vihreät tämän vuoden puoluekokouksessaan määrittivät itsensä virallisesti feministiseksi puolueeksi ja sen yhteydessä määrittelivät tasa-arvo-ongelmat, niin nämä tasa-arvo-ongelmat olivat ongelmia, jotka ensisijassa koskivat naisia. Naisten pitäisi vähemmällä työajallaan (jos naisen euro on 80 senttiä, niin ei ole kyllä tuntikaan 60 minuuttia) saada yhtäläinen palkka, eli korkeampi tuntipalkka, naisten pitäisi päästä samassa mitassa yhtiöiden hallituksiin, vaikka perustavat yrityksistä vain häviävän murto-osan, eli kantavat niistä perustamisen riskeistä ja tekevät niistä perustamisen ympärivuorokautisista viikoista ja vuosista murto-osan. Perheiltä pitäisi myös viedä vapaus itse päättää siitä, kumpi vanhemmista jää kotiin ja näin edelleen.
Kaikki tärkeimmät tasa-arvohuolet oikeastaan uranaisten aseman edistämistä koskevia.
Tämä maassa, jossa miehet elävät keskimäärin selvästi lyhyemmän elämän, pärjäävät koulussa huonommin, ovat alemmin koulutettuja, syrjäytyvät helpommin, kärsivät enemmän vakavista mielenterveysongelmista, tekevät 2/3 itsemurhista, kärsivät huonommasta terveydestä, ovat useimmiten väkivallan paitsi tekijöitä myös uhreja ja listaa voisi jatkaa pitkään.
Vihreitä hallitseva feminismi ei suinkaan ole tasa-arvoajattelua, miksi he sitä väittävät, vaan kyseessä on hyvin vahva uranaisen näkökulma, jota kutsutaan ja väitetään tasa-arvoksi. Mutta ei se sillä nimeämistempulla tasa-arvoksi muutu, vaan on yhä uranaisen näkökulma.
Tässä feministisessä ajattelussa naiseus on valintaetu johtoasemaan valittaessa. Toisaalta sukupuolella ei pitäisi olla väliä, ja toisaalta sillä on ylitse ansioitumisen, pätevyyden, asiaosaamisen, kyvykkyyden hoitaa menestyksellä johtovirkaa. Tämä on tietenkin aivan sairasta. Tehtäviin pitäisi aina valita kyvykkäimmät ja tasa-arvoa ovat yhtäläiset lähtökohtien mahdollisuudet kehittää kykyjään ja osoittaa ne. Tasa-arvoa ei ole pakotettu lopputuleman tasa-arvo, jossa toiset kärsivät sukupuolestaan.
Kuten totesin, tämä on puhdasta spekulaatiota, ja mahdollisesti sillä ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa, miksi Sinnemäki valittiin ennen Osmoa, mutta tämä tekijä kuitenkin määrittää vihreitä puolueena yhä vahvemmin ja vaikuttaa useisiin päätöksiin ja valintoihin, vaikka ei olisi juuri tähän käsillä olevaan vaikuttanutkaan.
En ihan ymmärtänyt tätä kohtaa, koska Soininvaara käsittääkseni olisi ollut vihreä ehdokas. Kyse ei ole siitä, pitääkö vihreiden hakea tai olla hakematta paikkaa, vaan siitä, onko ehdokkaana Soininvaara vai Sinnemäki.
”…yhdessä kaupunkilaisten kanssa…”
”eikä myönny liikaa antamaan periksi autoilijoiden ja pientaloja haikailevien vaatimuksille.”
Eli siis kenen kanssa yhdessä, kenen ei. Joka tietysti tiedettiin vanhastaankin, koska perinteisestihän näissä hommissa kannustetaan kaikkia paitsi vääräuskoisia mukaan.
Eli mitä siis tehdä niille kaupunkilaisille, jotka kaikesta ideologia-aivopesusta huolimatta eivät halua luopua tonttipinta-alastaan eli tiivistää, ja EDELLEENKIN haluavat asua omakotitaloissa/rivareissa ja käyttää omaa autoa? Omaisuus takavarikkoon ja saunan taakseko, vai riittääkö pelkkä ekologinen uudelleenkoulutusleiri?
Harmillista. Ode on ollut yksittäisistä henkilöistä se joka on eniten vetänyt Vihreisiin. Vastaavasti Anni on ollut eniten työntämässä pois Vihreistä. Kyse on politiikasta, ei sukupuolesta tai ulkonäöstä. Ovatko Vihreät nykyisin aidosti vasemmistopuolue? Mistä Suomeen saisi liberaalin ympäristöystävällisen oikeistopuolueen jota ilkeäisi äänestää?
Surku. En kuitenkaan näe, että apulaiskaupunginjohtajan työssä olisi niinkään kyse substanssiosaamisesta kuin arvoista. KSV:ssä on päteviä (nuorehkoja) ihmisiä töissä, joten ei kaupungin kehittäminen osaamiseen kaadu, ainoastaan väärien ihmisten kuuntelemiseen.
Sinnemäen eduksi on laskettava se, että hänellä ei voi olla huonompia saunakavereita kuin 60- ja 70-luvuilta kaupunki-ihanteensa ammentaneelta Penttilällä. Eli josko se teiden leventäminen ja tunnelinporaus vähän rauhoittuisi, vaikkei Sinnemäeltä kokemusta KS:sta olekaan. Urbanistia pelottaa Sinnemäessä oikeastaan vain pusikoiden suojelu.
Silti tässä haisee pelaaminen ja se, että Vihreistä on tullut ihan samanlainen sulle-mulle-puolue, mistä se on vanhoja puolueita syyttänyt.
Sinnemäen valinta Soininvaaran sijaan saattaa olla ihan reilu linjaero. Sinnemäki kannattaa pääasiassa kaupungin tiivistämistä. Soininvaara on taas esittänyt tukensa mm. Östersundomin rakentamiselle. Östersundomista julkaistiin juuri äskettäin se vihreiden kannalta `hankalaksikin` kutsuttu kaavaehdotus.Selittäisi muuten myös rkpn linjan.
Tässä muutamia mahdollisia valinnan perusteita:
– valitaan perehtynein ja kyvykkäin
– annetaan palkintovirka suosituimmalle
– valitaan oman ideologisen linjan toteuttaja
– valitaan imagoltaan sopivin (ikä, sukupuoli, ulkonäkö, esiintyminen jne.)
– valitaan vetoavimman kampanjan tehnyt
Vihreä valtuustoryhmä ilmeisesti päätti. Veikkaan että kaikki nuo tekijät vaikuttivat. Oletan että muiden puolueiden mielipiteitä ei tarvitse ottaa huomioon, vaan vihreät saavat läpi yhtä todennäköisesti kenet tahansa jotensakin järkevän ehdokkaan.
Olen edelleen sitä mieltä, että tällaisten poliittisten palkintovirkojen myöntäminen tulisi lopettaa. Poliitikot tulee palkita työstään vallan muilla tavoilla.
Oletan ja toivon, että demokraattisesti johdetussa kaupungissa ei kaupunginjohtajalla ole määräysvaltaa siitä, miten kaupunkia rakennetaan, tiiviistä tai hajanaista. Kiinteistö- ja kaupunkisuunnittelutoimen kaupunginjohtajalla on sen sijaan merkittävä rooli tuoda Helsingin näkemykset ja edunvalvonta yhteisiin neuvottelupöytiin valtionhallinnon, seudun kuntien ja kuntayhtymien kanssa, koska isot helsinkiläisiin vaikuttavat päätökset tehdään siellä. Tuskin on haitaksi tuntea myös rakentajapuolen maailmaa. Kuinkahan paljon tätä keskustelua on käyty siellä ovien takana?
Ei näistä jää jäljelle kuin ruotsalaiset ja kokoomus. Valinta on äänestäjän.
Minä näin tilanteen niin, että Männistö kaatui hassuun tuolileikkiin, eikä puuttuvaan pätevyyteen. Rädyllä ei ymmärtäkseni ollut juurikaan johtamiskokemusta, mikä on apulaiskaupunginjohtajaksi haluavalle pitkä miinus. Jos yksityistä sektoria katsoo, niin toimitusjohtajat kiertävät alalta toiselle, eikä se ole yleensä ongelma.
Onpa. Jos nimenomaisena tarkoituksena ei ole saneerata tai pilkkoa yritystä, niin numeroniilo (eli nk. yleisjohtaja) on yleensä pahin mahdollinen vaihtoehto yrityksen johtoon. Ainoat alat, joissa numeroniilo voi jotenkin kelvollisesti pärjätä, ovat jo kauan sitten stabiloituneet tasaisen kysynnän alat – kuten vaikkapa vessapaperin tuotanto.
Yksityisellä puolella johtajia etsitään ja heitä siirtyy, mutta tietyissä aika tollullisissa rajoissa. Yritysten kun halutaan menestyvän.
Pysytään toimialalla tai kuluttaja / b2b liiketoiminnassa. Oma painoarvonsa on rahoituksen ja markkinoinnin osaamisella ja johdetun yrityksen kokoluokalla. Yleinen liike-elämän tuntemus on iso asia.
Valtionyhtiöissä toimitusjohtajaksi on tullut sekalaista porukkaa kunnallisilla taustoilla. Sonera ehkä surullisin esimerkki.
Laura Rätyä ei olisi huolittu edes keskikokoisen lääkärikirjan johtoon, ei millään.
Ministerikokemus on ihan hyvä asia. Harvoin siihenkään pestiin lähetetään ketään ilman jotain harrastusta aihepiiriin, siis aitoa kiinnostusta. Sekin ihme nähtiin nykyisessä Ympäristöministerin valinnassa.
Yksityisellä puolella toimitusjohtaja ja johtoryhmä on myös tiimi, jossa katsotaan kokonaisuutta. Päällikköjohtoiset virastot ovat tässä hieman erilaisia ja vanhanaikaisia johtamiseltaan.
Liikkuvuus ammattipoliitikon uran ja työelämän todellisuuden välillä on ollut vähän heikkoa. Ehkä puolueet siihen kiinnittävät huomiota omassa headhunting toiminnassa.
Yliopistoura ei juuri näytä pätevöittävän julkisella puolella, mikä on vähän kummallista. Björn Whalroos ehti sentään olla proffanakin.
Jos puolue antaa viran, antaa se samalla järjenkin. Toivottavasti.
Vihdoinkin voin äänestää vihreitä. Ei sen vuoksi, että OS ei olisi ollut pätevä, vaan sen vuoksi, että tehtävään esitetään yhdyskuntasuunnittelusta hyvin perillä olevaa poliitikkoa, joka on tiettävästi tehnyt yhdyskuntasuunnittelupolitiikkaa laaja-alaisesti.
Täytyy sanoa, että en muista Kaj-Erik Relanderilla olleen erityisempää poliitista taustaa.