Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.11.2014

Öster­sun­domin yhteinen yleiskaava

Asia pan­ti­in kahdek­si viikok­si pöy­dälle, jot­ta val­tu­us­to­ryh­mät ehtivät käsitel­lä. Kysyin tästä väite­tys­tä 40 min­uutin mat­ka-ajas­ta keskus­taan. Se sisältää matkat ase­malle ja ase­mal­ta, aikataulun mukainen mat­ka-aika on noin 30 min­u­ut­tia tai vähän alle.

Tämä ei tässä vai­heessa mene lau­takun­taa pidem­mälle, vaan jos kol­men kun­nan vas­taa­vat elimet anta­vat luvan, yhteinen toimikun­ta panee kaaval­u­on­nok­sen näyt­teille. Tässä vai­heessa voidaan muu­tok­sia tehdä vain kol­men kun­nan saman­su­un­taisil­la päätök­sil­lä. (Hmmm…)

Hakaniemen­ran­nan ja Mer­i­haan ympäristön suunnitteluperiaatteet

Lau­takun­ta hyväksyi yksimielis­es­ti esit­tämäni lisäyk­sen, jon­ka mukaan tutk­i­taan olen­nais­es­ti suurem­paa rak­en­tamis­te­hokku­ut­ta sil­lan vapaut­ta­malle alueelle. Alun­perin tätä tiivistämistä ehdot­ti vara­jäse­neni Mikko Särelä.

Kru­unuvuoren ratikkasilta 

Pöy­dälle viikok­si (Lovén/sdp)

Luon­non­suo­jelu­jär­jestöt halu­aisi­vat siirtää sil­lan paikkaa, kos­ka se uhkaa naurulokkiyhdyskuntaa.

Sibelius-akatemi­as­ta asuintalo

Pöy­dälle viikok­si (vas.)

Juuri ennen kok­ous­ta tuli kir­je, jos­sa vas­tustet­ti­in kaavaan liit­tyvää lisärak­en­tamista kort­telin sisälle.

Muut asi­at menivät läpi muuttumattomina.

 

32 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.11.2014”

  1. Voisiko niiden luo­to­jen kohdalle kaavoit­taa jäätelö- tai nakkikioskin? Lok­it oli­si­vat tyytyväisiä.

    Vastaa

  2. Wikipedi­an ja muiden net­tilähtei­den mukaan nau­ru­lok­ki ei ole laisinkaan harv­inainen lin­tu. Mik­si sen pes­imäsaar­ta pitäisi eri­tyis­es­ti suo­jel­la? Yleinen lin­tu, joka var­masti osaa pesiä muuallakin.

    Vastaa

  3. Minkälaisia ongelmia sen sil­lan paikan siirtämiseen liit­tyy, jos minkäänlaisia?

    Vastaa

  4. Öster­sun­domin asukkaana toiv­otan metron lämpimästi ter­ve­tulleek­si ja lupaan luop­ua per­heen tois­es­ta autos­ta välit­tömästi kun alle 2 km etäisyy­del­lä on metropysäkki. 

    Pikaratikat yms jät­täisin suo­si­ol­la pois. Liiken­nemuo­to joka vaatii joka tapauk­ses­sa vai­h­don metroon itäkeskuk­ses­sa ei houku­ta päivit­täiseen käyttöön

    Vastaa

  5. Pitäisiköhän Helsin­gin kus­tan­taa tämän pal­stan kom­men­toi­jille sel­l­ainen teol­lisen kokolu­okan murskain, niin voisi­vat saman tien työn­tää Helsin­gin luon­tokap­paleet siitä läpi?

    Vastaa

  6. Mat­ti Kin­nunen:
    Wikipedi­an ja muiden net­tilähtei­den mukaan nau­ru­lok­ki ei ole laisinkaan harv­inainen lin­tu. Mik­si sen pes­imäsaar­ta pitäisi eri­tyis­es­ti suo­jel­la? Yleinen lin­tu, joka var­masti osaa pesiä muuallakin.

    Hauskaa miten pyyn suo­jelu Öster­sun­domis­sa kel­paa vihrei­den argu­men­tik­si, mut­tei nau­ru­lokin suo­jelu Kru­unuvuorenseläl­lä. Jälleen ker­ran uskot­tavu­us ongel­ma johdon­mukaisu­u­den puutteesta.

    Vastaa

  7. KariS: Hauskaa miten pyyn suo­jelu Öster­sun­domis­sa kel­paa vihrei­den argu­men­tik­si, mut­tei nau­ru­lokin suo­jelu Kru­unuvuorenseläl­lä. Jälleen ker­ran uskot­tavu­us ongel­ma johdon­mukaisu­u­den puutteesta. 

    En tunne Vihrei­den poli­ti­ikkaa sen kum­mem­min enkä lainaa­masi kir­joit­ta­jan mah­dol­lista kytköstä Vihreisi­in, mut­ta nois­sa on poli­it­tis­es­ta läh­estymiskul­mas­ta riip­pumat­ta vis­si ero.

    Kru­unuvuorenselkä on muu­ta­man kilo­metrin säteel­lä Helsin­gin ytimestä ja osana sato­jen tuhan­sien ihmis­ten asut­tamista Helsinki­in Kru­unuvuoren­ran­ta liit­tyy kaupun­gin tiivistämiseen. Sen edel­ly­tys on joukkoli­iken­teen rak­en­t­a­mi­nen, kos­ka autoil­la ei ole mas­so­jen kul­jet­tamises­sa sijaa kaupungis­sa. Helsin­gin rak­en­t­a­mi­nen tiivi­ik­si säästää moninker­tais­es­ti enem­män luon­toa kaupun­gin ympäriltä kuin noiden ihmis­ten asut­ta­mi­nen hajalleen pitkin PK-seu­tua. Pelkästään Kru­unuvuorenselän sil­lan viivästymi­nen aiheut­taa luon­nolle enem­män hait­taa kuin sil­ta itse, kos­ka se vaikut­taa vas­taran­nan rak­en­tu­miseen ja liiken­netarpeisi­in jo nyt, mikä petaa sijaa autoilulle myös sil­lan rak­en­tu­misen jäl­keen. Kaupun­ki on ihmis­ten paik­ka ja kaupun­gin ulkop­uolel­la on luon­non paikka.

    Öster­sun­dom taas on takamet­sää, jonne Helsin­gin (tai minkään PK-seudun isoista kaupungeista) ei olisi pitänyt mil­lään muo­toa ulot­taa lon­keroitaan minkään­laisen asuinalueen muo­dos­sa. Se ei tule ole­maan toimi­van joukkoli­iken­teen saavutet­tavis­sa koskaan: pelkkä metro ei riitä vaan asukasti­hey­den pitää kaupungis­sa olla niin suuri, että joukkoli­iken­net­tä on myös poikit­tain ja ris­ti­in eikä vain säteit­täin keskus­taan päin. Edes Kehä I:n ulkop­uolelle ei pitäisi olla mitään asi­aa rak­en­taa uut­ta ennen kuin sen sisäpuoli on raken­net­tu riit­tävän täy­teen, mihin eivät muu­ta­mat kymmenet tuhan­net ihmiset riitä. Puhutaan sadoista tuhan­sista. Haulikol­la ammu­tut lähiöläm­päreet eivät siihen riitä, pitää tehdä kaupunkia. Öster­sun­domin asut­ta­mi­nen lisää autoilua, mut­ta paikan luon­toar­vo­jen ei tarvit­sisi olla kaupun­gin laa­jen­tu­misuhan alla vielä vuosikymmeniin.

    Vastaa

  9. napan­der:
    Pitäisiköhän Helsin­gin kus­tan­taa tämän pal­stan kom­men­toi­jille sel­l­ainen teol­lisen kokolu­okan murskain, niin voisi­vat saman tien työn­tää Helsin­gin luon­tokap­paleet siitä läpi?

    Kyl­lä pitäisi. Luon­to ei kuu­lu kaupunkiin.

    Vastaa

  10. Mitä sille laa­jasa­lon­tielle on tapah­tu­mas­sa? Tämä on lyhyehkö pätkä motaria kak­sien liiken­neval­o­jen välis­sä. Motarin laa­jen­t­a­mi­nen ei toi­mi ilman laa­jamit­taista talo­jen purkua. Ja pahin pul­lonkaula on hert­toniemessä. Hukkaan heit­et­tyä tilaa on val­tavasti. Onko syy yleiskaavas­sa vai mis­sä? Jos on niin yleiskaa­va pitäisi tehdä 5v välein.

    Joskus tun­tuu , että suomen arvokkaim­mat luon­toko­hteet ovat kaik­ki kehäkol­mosen sisäl­lä. Mut­ta , ehkä en vain seu­raa muiden paikkakun­tien asioita.

    Vastaa

  11. KariS: Hauskaa miten pyyn suo­jelu Öster­sun­domis­sa kel­paa vihrei­den argu­men­tik­si, mut­tei nau­ru­lokin suo­jelu Kru­unuvuorenseläl­lä. Jälleen ker­ran uskot­tavu­us ongel­ma johdon­mukaisu­u­den puutteesta.

    Hauskaa miten min­un komm­net­ti­ni yhtäkkiä edus­taa vihrei­den kan­taa. Ei min­ul­la ole mitään ase­maa vihreässä puolueessa.

    Vastaa

  12. Simo Mele­nius: Edes Kehä I:n ulkop­uolelle ei pitäisi olla mitään asi­aa rak­en­taa uut­ta ennen kuin sen sisäpuoli on raken­net­tu riit­tävän täy­teen, mihin eivät muu­ta­mat kymmenet tuhan­net ihmiset riitä.

    Hyvä aja­tus. Minne?

    Vastaa

  14. Simo Mele­nius:
    …
    Kru­unuvuorenselkä on muu­ta­man kilo­metrin säteel­lä Helsin­gin ytimestä ja osana sato­jen tuhan­sien ihmis­ten asut­tamista Helsinki­in Kru­unuvuoren­ran­ta liit­tyy kaupun­gin tiivistämiseen. Sen edel­ly­tys on joukkoli­iken­teen rak­en­t­a­mi­nen, kos­ka autoil­la ei ole mas­so­jen kul­jet­tamises­sa sijaa kaupungis­sa. Helsin­gin rak­en­t­a­mi­nen tiivi­ik­si säästää moninker­tais­es­ti enem­män luon­toa kaupun­gin ympäriltä kuin noiden ihmis­ten asut­ta­mi­nen hajalleen pitkin PK-seu­tua. Pelkästään Kru­unuvuorenselän sil­lan viivästymi­nen aiheut­taa luon­nolle enem­män hait­taa kuin sil­ta itse, kos­ka se vaikut­taa vas­taran­nan rak­en­tu­miseen ja liiken­netarpeisi­in jo nyt, mikä petaa sijaa autoilulle myös sil­lan rak­en­tu­misen jäl­keen. Kaupun­ki on ihmis­ten paik­ka ja kaupun­gin ulkop­uolel­la on luon­non paikka. 

    Ilman lähilu­on­toa voi kaupungis­sa asu­va ihmi­nen menet­tää kos­ke­tuk­sen­sa luon­toon. Nimis­mies ja Emän­tä, eli nuo Kru­unuvuoren selän luodot ovat osa lähilu­on­toa. Niiden muut­ta­mi­nen sil­tapi­lar­ien perus­tak­si olisi aika ilkeä teko, jos asi­aa mer­ilu­on­non näkökul­mas­ta tarkastel­laan. Laut­ta voi sen sijaan kiertää luodot.

    Laut­tavai­h­toe­hto Laa­jasa­loon antaisi mah­dol­lisu­u­den kiertää luodot ja kehit­tää kaupunki­imme entistä enem­män jokamiehen saatavil­la ole­vaa vesili­iken­net­tä, ilman että mer­ilu­on­toamme pitäisi sen takia uhra­ta. Esimerkik­si New Yorkin Stat­en Islandin lau­tat kul­jet­ta­vat tiet­tävästi 70 000 matkus­ta­jaa arkipäivisin, joten laut­to­jen kap­a­siteet­ti saadaan kyl­lä riit­täväk­si vaik­ka vähän isom­pi­enkin metropolien joukkoliikennetarpeisiin.

    Vastaa

  15. migul:
    Mitä sille laa­jasa­lon­tielle on tapah­tu­mas­sa? Tämä on lyhyehkö pätkä motaria kak­sien liiken­neval­o­jen välis­sä. Motarin laa­jen­t­a­mi­nen ei toi­mi ilman laa­jamit­taista talo­jen purkua. Ja pahin pul­lonkaula on hert­toniemessä. Hukkaan heit­et­tyä tilaa on val­tavasti. Onko syy yleiskaavas­sa vai mis­sä? Jos on niin yleiskaa­va pitäisi tehdä 5v välein.

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to tekee täl­lä het­kel­lä val­tu­us­ton toivo­muk­sen mukaises­ti Laa­jasa­lon­tien tiivistämiseen liit­tyvää suun­nit­telua. Toivon, että Laa­jasa­lon­ti­etä päästään käsit­telemään lau­takun­nas­sa viimeistään ensi vuon­na, mut­ta ymmär­rän että täy­den­nys­rak­en­tamiseen tähtäävään suun­nit­telu­un menee hel­posti aikaa. Uusi rak­en­t­a­mi­nen pitää kuitenkin sovit­taa hyvin yhteen ole­mas­saol­e­van kanssa. 

    T. Oden vara

    Vastaa

  16. Simo Mele­nius: En tunne Vihrei­den poli­ti­ikkaa sen kum­mem­min enkä lainaa­masi kir­joit­ta­jan mah­dol­lista kytköstä Vihreisi­in, mut­ta nois­sa on poli­it­tis­es­ta läh­estymiskul­mas­ta riip­pumat­ta vis­si ero.

    Kru­unuvuorenselkä on muu­ta­man kilo­metrin säteel­lä Helsin­gin ytimestä ja osana sato­jen tuhan­sien ihmis­ten asut­tamista Helsinki­in Kru­unuvuoren­ran­ta liit­tyy kaupun­gin tiivistämiseen. Sen edel­ly­tys on joukkoli­iken­teen rak­en­t­a­mi­nen, kos­ka autoil­la ei ole mas­so­jen kul­jet­tamises­sa sijaa kaupungis­sa. Helsin­gin rak­en­t­a­mi­nen tiivi­ik­si säästää moninker­tais­es­ti enem­män luon­toa kaupun­gin ympäriltä kuin noiden ihmis­ten asut­ta­mi­nen hajalleen pitkin PK-seu­tua. Pelkästään Kru­unuvuorenselän sil­lan viivästymi­nen aiheut­taa luon­nolle enem­män hait­taa kuin sil­ta itse, kos­ka se vaikut­taa vas­taran­nan rak­en­tu­miseen ja liiken­netarpeisi­in jo nyt, mikä petaa sijaa autoilulle myös sil­lan rak­en­tu­misen jäl­keen. Kaupun­ki on ihmis­ten paik­ka ja kaupun­gin ulkop­uolel­la on luon­non paikka.

    Öster­sun­dom taas on takamet­sää, jonne Helsin­gin (tai minkään PK-seudun isoista kaupungeista) ei olisi pitänyt mil­lään muo­toa ulot­taa lon­keroitaan minkään­laisen asuinalueen muo­dos­sa. Se ei tule ole­maan toimi­van joukkoli­iken­teen saavutet­tavis­sa koskaan: pelkkä metro ei riitä vaan asukasti­hey­den pitää kaupungis­sa olla niin suuri, että joukkoli­iken­net­tä on myös poikit­tain ja ris­ti­in eikä vain säteit­täin keskus­taan päin. Edes Kehä I:n ulkop­uolelle ei pitäisi olla mitään asi­aa rak­en­taa uut­ta ennen kuin sen sisäpuoli on raken­net­tu riit­tävän täy­teen, mihin eivät muu­ta­mat kymmenet tuhan­net ihmiset riitä. Puhutaan sadoista tuhan­sista. Haulikol­la ammu­tut lähiöläm­päreet eivät siihen riitä, pitää tehdä kaupunkia. Öster­sun­domin asut­ta­mi­nen lisää autoilua, mut­ta paikan luon­toar­vo­jen ei tarvit­sisi olla kaupun­gin laa­jen­tu­misuhan alla vielä vuosikymmeniin.

    Tämä on vielä hauskem­paa. Ja niin tyyp­il­listä vihreälle ajattelulle. 

    Luon­non­suo­jelu on tärkeää — kun­han suo­jel­laan jos­sain muual­la kuin omia intresse­jä lähellä.

    Vastaa

  17. Sakke:
    …
    Laut­tavai­h­toe­hto Laa­jasa­loon antaisi mah­dol­lisu­u­den kiertää luodot ja kehit­tää kaupunki­imme entistä enem­män jokamiehen saatavil­la ole­vaa vesili­iken­net­tä, ilman että mer­ilu­on­toamme pitäisi sen takia uhra­ta. Esimerkik­si New Yorkin Stat­en Islandin lau­tat kul­jet­ta­vat tiet­tävästi 70 000 matkus­ta­jaa arkipäivisin, joten laut­to­jen kap­a­siteet­ti saadaan kyl­lä riit­täväk­si vaik­ka vähän isom­pi­enkin metropolien joukkoliikennetarpeisiin. 

    Noista viimek­si­maini­tu­ista lau­toista vielä. Ne ovat todel­lisia joukkoli­iken­nevä­lineitä, kap­a­siteetin ollessa mak­simis­saan peräti 6000 matkus­ta­jaa (vaan ei yhtään autoa) per laut­ta. Nopeus 30 km/h.

    Vastaa

  18. Sakke: Esimerkik­si New Yorkin Stat­en Islandin lau­tat kul­jet­ta­vat tiet­tävästi 70 000 matkus­ta­jaa arkipäivisin, joten laut­to­jen kap­a­siteet­ti saadaan kyl­lä riit­täväk­si vaik­ka vähän isom­pi­enkin metropolien joukkoliikennetarpeisiin.

    Kul­jet­ta­vathan ne, ja vielä ilmaisek­si. Mut­ta eivät nopeasti.

    Vastaa

  19. MikkoR: Tuonne: http://www.urbanhelsinki.fi/fullscreen.php

    Pidän paljonkin tästä vas­tauk­ses­ta, minus­ta Urban Helsin­ki esit­tää hyvän haas­teen nykyiselle kaupunkisuunnittelulle.

    Mut­ta entä sit­ten niitä poli­it­tis­es­ti real­is­tisia vas­tauk­sia? Mis­tä UH pitäisi aloit­taa nykysään­nöil­lä siten, että sieltä löy­tyy ne 70 000 asun­toa? UH:han läh­tee siitä, että nykysään­töjä ei tarvitse noudattaa.

    (Syys­tä tai tois­es­ta en muuten ole löytänyt UH:sta alueko­htaista kuvaus­ta noista uusista kaupunkialueista. Ihan var­masti se kuvaus jos­sain on ole­mas­sa, mut­ta missä?)

    Vastaa

  20. Nau­ru­lokkiy­hdyskun­ta? Onko april­lipäivä siir­ret­ty marraskuulle?

    Vastaa

  21. KariS: Tämä on vielä hauskem­paa. Ja niin tyyp­il­listä vihreälle ajattelulle. 

    Luon­non­suo­jelu on tärkeää – kun­han suo­jel­laan jos­sain muual­la kuin omia intresse­jä lähellä. 

    Mis­sän ei käy ilmi, että lainaa­masi henkilö olisi “vihreä” (siis kyseisen puolu­ueen akti­ivi tai edes vaki­in­tunut äänestäjä (kuvit­telisi niiden valit­ta­jien ole­van noi­ta toden­näköisem­min), saati että hänel­lä olisi jotain (keskiver­toveron­mak­saa­jaa suurem­pia) omia “intresse­jä” sil­lan suh­teen (kaupunki­han ne maat etupäässä toisel­la puolen omistaa). 

    Ken­ties joillekin luon­non­suo­jelu on liikeen sijaan päämärä, ja ympäristön tuhoami­nen yhteiskun­taraken­net­ta hajoit­ta­mal­la lokkilu­odon takia ei tun­nu järkevältä?

    Vastaa

  22. Viherinssi: Hyvä aja­tus. Minne?

    Aloite­taan vaik­ka kehä‑1:n sisäl­lä ole­vista pelloista.

    Joo, tarkoi­tus ei ole sanoa että täl­lä ratkaistaan kaik­ki ongel­mat, vaan osoit­taa mis­sä käytössä sitä tilaa on.

    Ja nimeno­maan tilaa on. Seli­tyk­sek­si ei kel­paa se, että olemme päät­täneet olla rak­en­ta­mat­ta, joten emme voi rakentaa.

    Vastaa

  23. Mikko: Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to tekee täl­lä het­kel­lä val­tu­us­ton toivo­muk­sen mukaises­ti Laa­jasa­lon­tien tiivistämiseen liit­tyvää suun­nit­telua. Toivon, että Laa­jasa­lon­ti­etä päästään käsit­telemään lau­takun­nas­sa viimeistään ensi vuon­na, mut­ta ymmär­rän että täy­den­nys­rak­en­tamiseen tähtäävään suun­nit­telu­un menee hel­posti aikaa. Uusi rak­en­t­a­mi­nen pitää kuitenkin sovit­taa hyvin yhteen ole­mas­saol­e­van kanssa. 

    Onko liiken­nemääristä tietoa tai tule­vista arvio­ta? Ennen raken­net­tua Kru­unuvuoren­ran­taa ja sen rak­en­tamisen jäl­keen. Toisaal­ta onko real­is­tis­es­ti mietit­ty miten alueen houkut­tele­vu­u­teen vaikut­taa pahan yksi­ty­isautoilun heiken­tämi­nen. Kaik­ki työ­paikat kun eivät kuitenkaan ole toiv­ot­tavasti tule­van ratikkasil­lan päässä Helsin­gin niemellä.
    Liiken­teen pul­lonkaula ei ole Laa­jasa­lon­tie vaan Hert­sik­ka, mut­ta naivisti ei-ammat­ti­laise­na ajat­telisin, että Laa­jasa­lon­tien kaven­t­a­mi­nen vain pahen­taisi Her­sikan tilan­net­ta. Min­ulle — edes jol­laslaise­na — “motar­il­la” ei ole itsear­voa, mut­ta liiken­teen suju­vu­us silti kiinnostaa.

    Vastaa

  24. Onko tuolle kol­men kun­nan yhteiselle yleiskaavalle mitää muu­ta syytä kuin metro­rak­en­tamisen mahdollistaminen?

    Vastaa

  25. Mat­ti Kin­nunen:
    Wikipedi­an ja muiden net­tilähtei­den mukaan nau­ru­lok­ki ei ole laisinkaan harv­inainen lin­tu. Mik­si sen pes­imäsaar­ta pitäisi eri­tyis­es­ti suo­jel­la? Yleinen lin­tu, joka var­masti osaa pesiä muuallakin.

    Nau­ru­lok­ki on silmäl­läpi­det­tävä laji, ja tarkoi­tus olisi var­maan pitää se vähin­tään sil­lä tasol­la. Yleis­es­ti, vain uhanalais­ten lajien suo­jelu on aika huonoa luon­non­suo­jelua, kos­ka sil­loin huomio kiin­nit­tyy vain tuli­palo­jen sammutteluun.

    Mut­ta mitä tulee Kru­unusil­toi­hin ja noi­hin luo­toi­hin, kyse on siis siitä että ne luodot on osa FINI­BA-aluet­ta (Finnish Impor­tant Bird Area). FINI­BA-kohteet on aikanaan valit­tu ympäri Suomea siten, että peri­aat­teessa niiden avul­la Suomen lin­nus­ton pitäisi säi­lyä tule­vaisu­udessakin. Kohteet on raakat­tu ihan tieteel­lisen kon­sen­suk­sen mukaan.

    Kyseiset luodot on siis osa laa­jem­paa FINI­BA-kokon­aisu­ut­ta, ja noiden luo­to­jen arvo liit­tyy siis näköjään juuri nau­ru­lokki­in (ja kalati­iraan?). Eli ne on aikanaan valikoitu sitä silmäl­läpitäen, että nuo luodot muu­ta­man muun kohteen kanssa tur­vaa­mal­la saadaan Suomen nau­ru­lokkikan­ta säilymään.

    Se, mitä nyt kantsis tehdä, on ehdot­taa vuo­laasti kom­pen­soimis­toimen­piteitä. Eli Helsin­ki voisi sitoutua suo­jele­maan joitain lin­tu­ti­eteil­i­jöi­den ehdot­tamia luo­to­ja edustal­taan, luo­maan keinotekoisia luo­to­ja tms. Prop­sit jäsen Moisi­olle tämän tuomis­es­ta esille. Parashan olisi lin­ja­ta sil­ta suo­si­ol­la YVA-raportin suosi­tusten mukaises­ti, mut­ta se juna näyt­tää jo menneen.

    Koke­muk­seni nimit­täin on, että luon­to­jär­jestöt (joi­hin en itse kuu­lu) on aika tarkko­ja sta­tusaluei­den kanssa. Ja tiet­ty hyvä niin, eihän niitä kohtei­ta turhaan ole valit­tu. Mut­ta kos­ka mä nyt ainakin halu­an ton sil­lan ja sas­si­in, kai­h­taisin viimeiseen asti mitään sel­l­aista, mikä voisi ajaa kaa­van hallinto-oikeuteen.

    (Ja se, mikä pitää joka tapauk­ses­sa tehdä, on heit­tää ksv:n ja ympäristökeskuk­sen virkamiehiä kakul­la naa­maan, kun eivät tajua huomioi­da näitä juttuja.)

    Vastaa

  26. Sakke: Esimerkik­si New Yorkin Stat­en Islandin lau­tat kul­jet­ta­vat tiet­tävästi 70 000 matkus­ta­jaa arkipäivisin, joten laut­to­jen kap­a­siteet­ti saadaan kyl­lä riit­täväk­si vaik­ka vähän isom­pi­enkin metropolien joukkoliikennetarpeisiin.

    Stat­en Islandin lau­tan reit­ti ei nyt kyl­lä ole mil­lään lail­la ver­tailukelpoinen. Laut­ta­matkalla on pitu­ut­ta 8,4 km, eli n. 8‑kertaisesti Kru­unuvuorenselän yli­tys. Kru­unusil­to­jen pitu­u­teen ver­rat­taval­la yli­tyk­sel­lä Brook­lynistä Stat­en Islandille on Ver­razano-Nar­rowsin riippusilta.

    Vastaa

  27. Viherinssi: Kul­jet­ta­vathan ne, ja vielä ilmaisek­si. Mut­ta eivät nopeasti. 

    Lau­tan ei tarvitse seistä liiken­neru­uhkas­sa tai liiken­neval­ois­sa, se voi kiertää reit­il­lä ole­via tilapäisiä esteitä toisin kuin esim. raitio­vaunu, joka joutuu aika usein sei­so­maan em. syistä ihan paikallaan, jol­loin sil­lä ei ole nopeut­ta lainkaan.

    Vastaa

  28. Mikko H: Stat­en Islandin lau­tan reit­ti ei nyt kyl­lä ole mil­lään lail­la ver­tailukelpoinen. Laut­ta­matkalla on pitu­ut­ta 8,4 km, eli n. 8‑kertaisesti Kru­unuvuorenselän yli­tys. Kru­unusil­to­jen pitu­u­teen ver­rat­taval­la yli­tyk­sel­lä Brook­lynistä Stat­en Islandille on Ver­razano-Nar­rowsin riippusilta. 

    Viit­tauk­seni kohdis­tui noiden laut­to­jen kul­je­tuska­p­a­siteet­ti­in, 70 000 matkus­ta­jaa arkipäivisin, joka on mielestäni aika suuri.

    Vastaa

  30. Mau­ri Antero:
    Nau­ru­lokin pesän kiertämi­nen on ihan nau­ret­ta­va ajatus.

    Koko Kru­unuvuoren sil­ta on puis­tat­ta­va aja­tus. Se rak­en­t­a­mi­nen tuhoaa mah­dol­lisu­u­den todel­lisen merel­lisen Helsin­gin luomiselta. Se voisi näyt­tää tälläiselta..
    https://hulluarkkitehti.files.wordpress.com/2014/08/ghilposandisiso.jpg

    Tuo kuva näyt­tää val­lan mainiolta.

    Laskin muuten vielä, että Man­hat­tanin asukasti­hey­del­lä (joka wikipedi­an mukaan on 27 346 asukas­ta per km2) tuonne Laa­jasa­loon mah­tu­isi yli 231 000 asukasta. 

    (Huom! Laskin edel­lä Laa­jasa­loon kuu­lu­vak­si seu­raa­vat alueet: Hevos­sal­mi, Jol­las, Kru­unuvuoren­ran­ta, Tullisaari sekä Yliskylä.)

    Mikä estäisi kehit­tämästä Laa­jasa­losta enem­män Man­hat­tanin kaltaista? Ovatko päätök­sen­tek­i­jämme nyhertäjiä?

    Vastaa

  31. Joel Jalka­nenKyseiset luodot on siis osa laa­jem­paa FINI­BA-kokon­aisu­ut­ta, ja noiden luo­to­jen arvo liit­tyy siis näköjään juuri nau­ru­lokki­in (ja kalati­iraan?). Eli ne on aikanaan valikoitu sitä silmäl­läpitäen, että nuo luodot muu­ta­man muun kohteen kanssa tur­vaa­mal­la saadaan Suomen nau­ru­lokkikan­ta säilymään. 

    Nau­ru­lokkiy­hdyskun­ta siir­tyy muualle ihan riip­pumat­ta siitä meneekö siltä päältä vai vier­estä. Kyl­lä se uuden paikan löytää.

    Van­hankaupungin­lahdel­la pesi vuosikym­meniä sit­ten jopa 40’000 nau­ru­lokkiparia, mut­ta jo 20 vuot­ta pesivien luku on ollut pyöreä nol­la mm. lah­den urban­isaa­tion takia.

    Vastaa

  32. Gre­jus: Nau­ru­lokkiy­hdyskun­ta siir­tyy muualle ihan riip­pumat­ta siitä meneekö siltä päältä vai vier­estä. Kyl­lä se uuden paikan löytää.

    Van­hankaupungin­lahdel­la pesi vuosikym­meniä sit­ten jopa 40’000 nau­ru­lokkiparia, mut­ta jo 20 vuot­ta pesivien luku on ollut pyöreä nol­la mm. lah­den urban­isaa­tion takia.

    Point­ti­ni olikin, että tässä nil­litetään nyt alueesta, joka on merk­i­tyk­sel­lisem­pi laa­jem­mas­sa kon­tek­stis­sa kuin pelkkänä nau­ru­lokkilu­o­tona. Sik­si kan­nat­taa nyt suh­tau­tua niihin luo­toi­hin FINI­BA-kohteena ja miet­tiä asi­aa ja jatko­toimen­piteitä sen kannal­ta, eikä pelkästään niiden nau­ru­lokkien näkökulmasta.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.