Helsingin kaupunki tukee palvelusetelillä yksityiseen hoitokotiin muuttavia vanhuksia, jos nämä on todettu hoidon tarpeessa olevaksi. Maksu on tulosidonnainen. Suurimmillaan palvelusetelin arvo on 2700 euroa kuussa, jos nettotulot ovat alle 800 euroa. Sen jälkeen setelin arvo pienenee sadalla eurolla kuussa aika kun nettotulot kasvavat sadalla eurolla aina 2500 euroon saakka. Tämän jälkeen setelin arvo pienenee 200 eurolla kun tulot kasvavat 100 eurolla aina 2900 euroon sakka, jonka jälkeen setelin arvo on aina 200 euroa.
Siis ensin sadan prosentin rajavero ja sitten 200 prosentin rajavero. Kuka tämän on keksinyt?
Ei tarvitse ihmetellä, miksi vanhusten asuntoja ei panna vuokralle, jos nettovuokra voi pienentää palvelusetelin arvoa kaksinkertaisella summalla.
Taulukon löytää tästä dokumentista
Ja jossain lautakunnassa tuokin päätös on mennyt läpi.
” Siis ensin sadan prosentin rajavero ja sitten 200 prosentin rajavero. Kuka tämän on keksinyt? ”
Käaittääkseni Helsingissä tämmöisistä päätökset tekevät poliitikot. Heiltä voi odottaa aivan mitä tahansa järjenkin vastaista.
No, onneksi sitä lautakuntaa ei ole ja päätöksen tehneet ovat melkein kaikki tippuneet valtuustosta. (Tapauksen Eerika yhteydessä tuli vähän katsottua, millainen viranomainen asiasta oli vastuussa.)
Hoitokodeissa elinaika on sen verran lyhyt verrattuna esimerkiksi omaishoitajiin, että liekö tuolla väliä. Niissä ihmisiä kuolee oikeasti nälkään, oli julkinen tai yksityinen.
Suurempi kysymys on, että miksei päätöksiä tehdessä oteta huomioon sitten näitä seurauksia, jos oletetaan että ihmiset ovat rationaalisia?
Eihän se mikään vero ole.
Turha sotkea asioita. Kenenkään ei ole pakko ottaa vastaan palveluseteliä. Jos ’vero’ tuntuu liian ankaralta, voihan sen asumisen maksaa kokonaan ihan itse.
Ja minkähänlainen hirveä ’rajavero’ toimeentulotuessa on?
Tässä on ryhdytty ponteviin toimiin tuloerojen tasaamiseksi riittävän tiukalla progressiolla. Tätähän kansa haluaa, ja aika moni poliitikko kannattaa.
Hoitokoti kiittää.
Bonuksena verokohtelu, joka fiksusti hoidettuna takaa verovapauden toiminnalle. Ei ihme ettei kunta pärjää ja raskaiden hoivapalveluiden tuotantoa vähennetään ”kotipalveluksi”.
Tarkoitus pyhittää keinot?
Heh!
Soininvaaran esimerkkiin todettakoon, ettei ongelmia voida ratkaista vaikuttamatta niiden taustalla oleviin asenteisiin.
Asenteet synnyttävät uusia ongelmia. Tänään palvelusetelin rajavero-ongelma, mitä huomenna?
Tämän kansakunnan ongelma on taipumus liian pyrokraattiseen toimintaan ja ajatteluun. Se yhdistettynä korkeaan sääntöjen noudattamisen moraaliin saa aikaan järjettömiä tilanteita.
Maa on kuin Neuvostoliitto.
Demarien fanittamat tulosidonnoisuudet ovat Suomen syöpä.
Dokumentissahan todetaan, että sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen mukaisesti tulot vaikuttavat taulukon mukaan. Eikö silloin syyttävä sormi siihen suuntaan osoita? Taulukossahan parhaan hyödyn saa, jos nettotulot ovat 800 euroa + palveluseteli 2 700 euroa = 3 500 euroa, ja vähimmälle jää 2 901 euron nettotuloilla + 200 euron palvelusetelillä = 3 100 euroa. Reilua?
Tässä lienee ideana se, että ne, joilla on varaa maksavat itse palvelunsa. Itse asiassa pitäisi olla niin, että asunto on pakko panna vuokralle ja maksaa niillä rahoilla hoitonsa.
Jos ymmärrän oikein niin tuossa siis kompensoidaan ja harmonisoidaan kaikkien ko. ikääntyneiden ostovoima vähintään 3500 eur/kk:ssa. Vastineeksi tästä ko. ikääntynyt sitoutuu ostamaan hoivapalveluita 3500 eur/kk:ssa.
Onko kovin suurta väliä kuinka tuo teknisesti tapahtuu jos tavoite katsotaan viisaaksi.
Mahdollisesti, mutta miksi hyvätuloisia yleensäkin pitäisi tukea palvelusetelillä? Vaikka vain 200 eurolla?
Kyllä joku & jotkut eivät ymmärrä sosiaaliturvan perusperiaatetta – yhteiskunnan turvaa eivät tarvitse ne, jotka pärjäävät ilmankin. Eli kuten vanha kansa sanoo, joku tolkku pitää olla kerjätessäkin.
Vai että ’rajavero’…
Tuollainen hinnoittelu on tehty rajoittamaan yksityisen hoidon subventiota
Kyseessä on ns ohjaava hinnoittelu, jossa ylisuuret hoitomaksut jäävät asiakkaan maksettavaksi.
Oma asunto pistetään nyyisin hyvissä ajoin lihoiksi tai luovutetaan lapsille/lapsenlapsille.
Tämä näyttää olevan varsin yleinen käytäntö ainakin tuttavapiirissä, joten vuokrattavaa asuntoa ei ole.Hallintaoikeus kun päättyy kun vanhus muuttaa pois
Kuka kumma on keksinyt koko palvelusetelin, byrokratian kukkasen? Koko asia pitäisi hoitaa tietojärjestelmin ilman papereita. Tai pelkällä henkilöllisyystodistuksella.
Joillekin on nimikkeitä tärkeämpää katsoa miten otus ui, lentää ja vaakkuu. Tai vaikka katsoa mikä on tulosiirtoja ja veroja ennen olevien brutto- ja näiden jälkeisten nettotulojen funktio, riippumatta siittä millaisten poliittisten ja hallinollisten päätösten summasta se muodostuu.
(Edes osittain) markkinatalouteen perustuvissa järjestelmissä yleensä oletetaan suunnitelmien lähtökohtana, että ihmiset pyrkivät maksimoimaan omaa henkilökohtaista tai perheensä etua
Yli 100%:n ei sekään mene, eikä toimeentulotuenkaan kannustavuutta ole tällä blogilla mitenkään ylistetty.
Myös 1000-1200 kohdassa on hyppy, mutta nyt toisinpäin, 200e lisäys tuloissa vie 100e setelistä?
Asiakas näpyttää hakulomakkeen vepissä, päätös tulee nettipostissa, palveluntuottaja lähettää laskun kaupungille, kaupunki maksaa sen tilille. Missä kohtaa tässä sun mielestä tarvitaan paperia?
Ei tuo Helsingin systeemi kuitenkaan kovin oikeudenmukaiselta kuulosta.
– 800 euroa ansaitseva saa 2700 euron palvelusetelin, eli yhteensä käytettävissä 3500 euroa
– 2901 euroa ansaitsevalla vastaavasti yhteensä käytettävissä 3101 euroa.
Opimme siis, että ahkeruudesta ja ansaitusta eläkkeestä ei ainakaan palkita Helsingissä. Kokonaan työelämän ulkopuolella ollut saa palvelutaloon merkittävästi isommat käytettävissä olevat tulot.
Ei 2900 euron (netto)eläkkeellä ja 200 euron palvelusetelillä makseta hoitoa, ravintoa, vuokraa ja lääkkeitä pääkaupunkiseudulla yksityisessä tai kolmannen sektorin tehostetun palvelun palvelutalossa.
Ehkäpä siellä vain on ollut läsnä sinua huonompia matemaatikoita. Muuten en moita päätöstä kjäsitä.
Eli hyvätuloisuus alkaa 2901 €:sta?
Aina sitä oppii uutta. Olin aiemmin luullut, etteivät palvelusetelit ole sosiaaliturvaa, vaan väline ”raha seuraa asiakasta”-periaatteen toteuttamiseen.
Eli kunta haluaa keskituloiset asiakkaat itselleen ja varmistaa, että sen ylisuurista hoitomaksuista syntyvä kate jää sille itselleen.
Pienituloisista viis, menkööt yksityiselle. Eiväthän he kerrytä katetta.
Nimike on palveluseteli ja kysymys on sosiaaliturvasta vähävaraisille eläkeläisille, joiden kannustaminen mihinkään on absurdia.
Palveluseteli ei ole mikään automaattinen eläkelisä hyvätuloisille, jotka maksimoikoot ilman yhyteiskunnan tukea.
Kukkanen se on – ja todella sosiaaliturvan osana erittäin epäbyrokraattinen verrattuna moneen muuhun etuuteen.
Tuo sinun esittämäsi asia on toki käytössä ja nimeltään pankkiautomaatti ja hoituu pankkikortilla, ilman papereita ja henkilöllisyystodistuksia – ja setelit käyvät maksuvälineenä muuallakin kuin vanhustenhoidossa 😉
Kyllä se on useimmissa kunnissa täsmälleen päinvastoin, kunnalle jäävät juuri ne pienituloiset.
Ja esim. meillä näillä ’ylisuurilla’ hoitomaksuilla katetaan 18% kustannuksista, eivät tosiaan kerrytä katetta.
Ei se noin mene. Jos palvelusetli jaetaan jokaiselle pyytäjälle niin sen nimellisarvo on 2700 euroa pienituloiselle ja hyvätuloiselle 200 euroa .
Jos joku haluaa maksaa palvelusta enmmän kuin tuon 3500-3100 niin saa maksaa ylimenevän osuuden.
Tasapuolisuuden vuoksi tuon setelin tuen voisi mokata niin, että kaikki saavat mahdolllisuuden samanhintaiseen palveluun eli 3500
Systeemi mahdollistaa sen, että myös pienituloiset voivat valita hoitopaikkansa eli raha seuraa palvelua tarvitsevaa.
Ei tässä kunta hamua ketään itselleen, mutta yksityiseen hoitoon voi hakeutua pienituloinenkin.
Tosin esteenä voi olla, että 3500 hoitomaksuun pitää olla hyväkuntoinen, sillä tuo raha ei riitä täysin avuttoman hoitoon ja rahaa tarvitaan lääkkeisiin , vaatteisiin etec vielä hoitomaksujen päälle.
Eli palvelusetelin kanssa vanhusten rahat riittävät n 3000 arvoiseen hoitomaksuun
Mitä tulee palveluseteliin niin se on vain maksusitoumus, jossa kaupunki sitoutuu maksamaan tietyn summan per kk ja laskutus tapahtuu varmaan sähköisesti. Enpä usko, että systeemi on niin kömpelö, että raha kiertäisi asiakkaan tilin kautta.Ei vanhuksella ole lompakossa Helsingin kaupungin painamia seteleitä.
Vanhusten hoidosta jo 50 % tapahtuu yksityisissä laitoksissa ja määrä kasvaa nopeasti esim entisen kotikaupunkini vanhuksista hoidettiin jo 80 % yksityisellä .
Nämä ovat vielä pienyrittäjien hallussa, mutta ovat siirtymässä nopeaa vauhtia suuretn sijoitusyhtiöiden haltuun ja taas rahat valuvat veroparatiiseihin
Itseäni järkyttää se kuinka kallista hoitokotiasuminen on ja kuinka paljon siihen käytetään verovaroja. Vuositasolla esim. muistisairaan hoitopaikka voi maksaa 50.000 euroa! Sairaalahoidossa summa on vielä paljon suurempi.
Kun tätä hoitoa usein tarvitaan vuosia, niin kokonaiskustannus nousee hirmuiseksi. Ei ihme, että verotuksemme on kireää ja julkista sektoria pidetään pystyssä velkaantumalla.
Miksi kustannus- ja hoitovastuuta ei enemmässä määrin sälytetä jälkeläisille, tai hoidettavan omaan varallisuuteen?
Olen keskustellut monien jo luovuttaneiden vanhusten kanssa ja poikkeuksetta he ovat vakaana tahtonaan toivoneet pääsevänsä pois tästä elämästä. Milloin uskallamme avata keskustelun eutanasiasta?
Hoidettavan sukupolven varallisuuteen. Se vastaa parhaimmalla mahdollisella tavalla sen saman sukupolven omaa hoidontarvetta ja volyymia. Esimerkiksi tällä hetkellä nuorempien sukupolvien ansiot ja varallisuudet vastaavat huonosti vanhempien sukupolvien hoidontarpeeseen. Tämä arkkitehtuuri sallii täydellisesti sekä väestön että talouden supistumisen tai supistamisen. Mikä voisi myös, vallan hyvin, olla tavoiteltavaa. Uudet sukupolvet voivat painottaa eri asioita kuin vanhemmat. Aika röyhkeää, mutta noin kirjoitin.
Tätähän palvelusetelijärjestelmä juuri tarkoittaa. Asiakas itse kilpailuttaa ja valitsee palvelun, kunta tukee tulosidonnaisella summalla, loput maksaa asiakas.
Jos asiakkaan rahat tai kunto eivät riitä, sitten kunta tulee apuun.
Yksinkertaista, mutta simppeliä!
Siinähän se kokoomuksen toive täyttyisi, kun köyhät, työttömät, sairaat ja vanhukset tekisivät eutanasian.
Tietääkseni rahattomuutta ei vielä ole määritelty sairaudeksi, eikä kroonista rahattomuutta parantumattomaksi sairaudeksi.
En tiedä kokoomuslaisten ajatuksista, mutta muutoin kommenttisi on epäasiallinen.
Vihreät otti tietääkseni 2012 puoluekokouksessaan myönteisen kannan eutanasiaan. Miten asiaa on viety eteenpäin?
Itselleni järkyttävin kohtalo olisi päätyä lääkkeillä turrutetuksi, omaisten unohtamaksi, sängyssä vaipoissa makaavaksi ja syötettäväksi ihmisraunioksi vuosikausiksi. Kannattaa käydä katsomassa jollakin vuodeosastolla omaa tulevaisuuttaan.
Tehtyjen kyselytutkimusten mukaan ainakin 75 % suomalaisista kannattaa eutanasian laillistamista. Tällä hetkellä eutanasia on suomalaiselle laillisesti mahdollinen vain hakeutumalla vaikkapa Sveitsiin. Vaatii aika paljon omaa varallisuutta, eli tämä mahdollisuus on vain varakkaille.
Käytännön saattohoitotyössä kuolemaa Suomessakin joudutetaan syöpäpotilailla runsaalla morfiinilääkityksellä, joka johtaa hengityksen lakkaamiseen. Lääkäri joutuu tällöin ottamaan henkilökohtaisen riskin murhasyytteistä.
Hoitotestamentti ei korvaa eutanasiaa kuin harvoissa tapauksissa. Eläinsuojelulaki kieltää eläinten kärsimysten pitkittämisen, miksi ihmiset pakotetaan kärsimään? Miten olisi palvelusetelin käyttäminen lailliseen, ammattitaitoisesti avustettuun tomumajansa jättämiseen?
Eutanasiaa voi viedä eteenpäin seuraavan kerran hallitusohjelmaa laadittaessa.
Eikö olisi parempi että hallitusohjelma jättäisi jotain päätäntävaltaa hallitukselle, eikä vaan pilkulleen toteuteta yhtä agendaa?
Tässä kohdin kirjoitat varsin epätarkasti. Kun syöpäsairasta hoidetaan suurehkoilla morfiiniannoksilla, tarkoituksena ei ole kuoleman jouduttaminen. Kyse on oireenmukaisesta hoidosta, jossa käytetään, potilaan tai hänen omaistensa luvalla, riittävää annosta kipulääkettä. Jos tästä seuraa kuolema, se on sivuvaikutus, jonka riskin potilas (tai hänen omaisensa) on hyväksynyt. Tämmöisiä riskejä joudutaan hoitotyössä ottamaan. Yhtään lääkäriä ei ole tuomittu tai edes syytetty tällaisesta käyvän hoidon suosituksia noudattavasta toiminnasta.
Jopa ”riskittömään” toimenpiteeseen sisältyy aina pieni riski. Esimerkiksi jalassa olevan rakon puhkaisu on äärimmäisen rutiininomainen toimenpide, mutta voihan siihen jalkaan iskeä kaikesta huolimatta antibioottiresistentti bakteeri, joka aiheuttaa verenmyrkytyksen ja kuoleman. Ei silloinkaan lääkäriä raahata käräjille.
Eri asia on se, että jos lääkäri antaisi saman morfiiniannoksen samalle potilaalle samassa tilanteessa sanoen aikovansa todellakin jouduttaa tietoisesti kuolemaa, hän tekisi murhan. Kyse on semantiikasta, mutta sillä on erittäin suuri eettinen ja juridinen merkitys.
Kiitos tarkennuksesta. Yhtään lääkäriä ei pidäkään kuvauksesi mukaisessa tilanteessa asettaa syytteeseen.
Totean vain, että näissä tapauksissa olemme tosiallisesti hyvin lähellä eutanasiaa. Erityisesti kun otetaan huomioon myös se, että morfiinilla ei ole tarkoitus parantaa potilasta, vaan vähentää kivuista johtuvaa kärsimystä ja sanoisin tietoisena, todennäköisenä sivuvaikutuksena jouduttaa kuolemaa.
Näin ollen myös lääkäreiden aseman helpottamiseksi laillinen eutanasia olisi tarpeellinen. Monet lääkärit eivät haluaisi olla osallisina niissä, eikä heitä siihen pidä tietenkään pakottaakaan.
Minäkin olen saanut morfiinia sydänleikkauksen jälkeen, mutta tässä sitä vain paikoillaan.
Sarkasmia. Kannatan kyllä eutanasiaa, mutta vain tilanteessa, jossa ihminen on parantumattomasti sairas.
Vanhuksien elämänlaadun kannalta merkittävin asia on, että jokaisella on joku ihminen, joka välittää ja on läsnä.
Tätä ei korjata rahalla, tai eutanasialla, vaan yhteiskunnallisella muutoksella, jossa vanhuksiakin arvostetaan.
Uskoisin, että Vesa tarkoitti sitä tilannetta, jossa kyse on pahasti dementoituneesta vanhuksesta, joka ei ole tässä maailmassa. Heitä on paljon, ja heidän hoitamisensa sitoo paljon resursseja.
Pitää uskaltaa kysyä se kysymys, mitä ja ketä tämä toiminta palvelee. Ennen kuin kukaan vääräleuka väittää minun ehdottavan hyödyttömien yksilöiden hävittämistä, niin ammun sen väitteen alas. Sitä en tarkoita, eikä tätä pitäisi sekoittaa eutanasiaan.
Meidän pitäisi kuitenkin uskaltaa käydä keskustelua siitä, onko nykylääketieteen tarjoama elämän pitkittyminen ihan sitä, mitä oikeastaan haluamme edes siinä tilanteessa, jos olemme itse dementoituneena. Ainakin omalta kohdaltani olen vahvasti sitä mieltä, että jos minuuteni on sammunut kuolleiden neuronien mukana, ruumistani ei tarvitse yrittää pitää hengissä. Minun elämäni loppuu minuuteni loppuun, ei kehoni toimintojen sammumiseen.
Kaikille kansalaisille pitäisi olla pakollinen vaikka viikon mittainen kansalaispalvelu vanhustenhuollossa. Se avaisi silmiä ymmärtämään problematiikan eri aspekteja.
Vanhusten arvokasta kohtelua on helppo vaatia, ja siitä vaatimuksesta on vaikea olla eri mieltä. En minäkään ole siitä eri mieltä. Kuitenkin sen ajatuksen jalkauttaminen vanhustenhoidon lattiatasolle on kokonaan toinen juttu.