Synergiaedut epäreilua kilpailua?

Kaup­pale­hti kauhis­teli sitä, että pelas­tus­laitok­set tekevät sairaan­hoitopi­irien kiireet­tömiä sairaankul­je­tuk­sia, joi­ta ei ole kil­pailutet­tu. Jos pelas­tus­laitok­set halu­a­vat tähän osal­lis­tua, niiden pitää yhtiöit­tää tämä toiminta.

Taloudel­lisen tehokku­u­den kannal­ta tun­tuu perustel­lul­ta, että pelas­tus­laitok­set voivat käyt­tää kalus­toaan kiireet­tömi­in kul­je­tuk­si­in sil­loin, kun mikään suurem­pi katas­trofi ei ole pääl­lä. Voi tämän tietysti yhtiöit­tää, kun­han hyväksytään se, että nämä yhtiöt voivat vuokra­ta pelas­tus­laitok­sen kalus­toa mar­gin­aa­likus­tan­nusten hin­taan. Jat­ka lukemista “Syn­er­giae­dut epäreilua kilpailua?”

Liberan analyysi (7) Kriittisiä huomioita

Vaik­ka pidän Pur­si­aisen ja Saari­maan ana­lyysia hyödyl­lisenä lukea, kaikkea siitä ei pidä uskoa; paljon on sub­stanssin huonoa tun­temista ja paljon on ylilyöntejä.

Inkre­men­tal­is­mi. Kir­joituk­ses­sa kyl­lä san­o­taan aluk­si, että kaavoitus­ta tarvi­taan ulkois­t­en hyö­ty­jen ja hait­to­jen vuok­si, mut­ta sit­ten se vähän uno­htuu. Jos jokaises­ta ton­tista erik­seen päätetään käyt­tö­tarkoituk­ses­ta, joka mak­si­moi sen ton­tin arvon, päädytään lop­ul­ta täysin epäon­nis­tuneeseen kaupunki­in. Sik­si tarvi­taan jopa vähän intu­itioon perus­tu­vaa näke­mys­tä siitä, paljonko kaupungis­sa on esimerkik­si puis­to­ja. Sen voi yrit­tää laskea rahas­sa, mut­ta toiv­o­ton­ta se on. Laskel­mat ovat niin mon­imutkaisia, ettei niis­sä päästä minkään­laiseen tarkkuuteen.

Minä kyl­lä usein lasken itsel­leni suu­ru­us­lu­okkia oman ajat­telu­ni poh­jak­si. On ity­ses­tään selviä tapauk­sia. Kymme­nen miljoo­nan piilo­tu­ki 1200 golfin­pelaa­jalle ei ole perustel­tu eikä 20 miljoo­nan euron tuki pienkoneken­tälle. (Noin 400 €/nousu). Jat­ka lukemista “Lib­er­an ana­lyysi (7) Kri­it­tisiä huomioita”

Liberan analyysi (6): Rahat kaupungille

Asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä niistä ollaan valmi­ita mak­samaan enite – siis sinne, mis­sä ihmiset halu­a­vat asua. Jos ollaan tarkko­ja, sinne, mis­sä asun­noista on ylöikysyn­tää. Jos pääkaupunkiseudun asukkaista vain joka kol­mas esimerkik­si halu­aa asua kan­takaupungis­sa, kan­takaupunkia on raken­net­ta­va lisää, kos­ka sitä on vähem­män kuin yksi kol­mannes. Jos tämä olisi tietokone­peli, jos­sa resursse­ja voi siirtää miten tahansa, kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taisi kohdis­taa kan­takaupunki­in niin kauan kunnes markki­nat ovat tas­apain­os­sa. Näin ei kuitenkaan voi­da eikä kan­na­ta tehdä, joten raken­net­takoon niitä toisek­si parhaitakin.

Tämä kos­ki siis sijain­tia. Se ei tarkoi­ta, että kan­nat­taa rak­en­taa vain luk­susasun­to­ja pore­am­mei­neen, kos­ka niille ei ole juurikaan kysyntää.

Toisek­si rapor­tis­sa san­o­taan se itses­tään selvä asia, että kaupun­gin kan­nat­taa ottaa maao­maisu­ud­estaan rahaa niin paljon kuin vain saa siitä. Väk­ilu­vun kasvu on joka tapauk­ses­sa kaupungille erit­täin kallista.

Tämä ei ole kaikille itses­tään selvää. Raken­nus­li­ik­keet ovat saa­neet mon­et usko­maan, että ne myi­sivät hyvää hyvyyt­tään asun­to­ja halvem­mal­la, jos vain saisi­vat ton­tit halvem­mal­la. Jotkut usko­vat jopa joulupukki­in, mut­ta tämä väite ei pidä paikkaansa. Raken­nus­li­ike ottaa asun­nos­ta niin paljon kuin saa, eikä siihen, paljonko siitä saa, vaiku­ta mitään se, paljonko raken­nus­li­ike on mak­sanut tontista.

Mut­ta merkit­tävä huomio, jota en ole tul­lut ajatelleek­si. Anni Sin­nemä­ki sanoo toisaal­la netis­sä, ettei tämä 400 euroa kuus­sa alen­nus ARA-asun­noista ole tot­ta, kos­ka kaupun­gin pitää ver­ra­ta sitä, paljonko se saa maan­vuokrat­u­lo­ja eikä paljonko asukkaat mak­sa­vat vuokraa asunois­taan. Maan vuokras­sa ero on vain vas­jaat sata euroa/asunto. Jat­ka lukemista “Lib­er­an ana­lyysi (6): Rahat kaupungille”

Liberan analyysi (6) Markkinoita myös autoilijoille

Pur­si­ainen ja Saari­maa esit­tävät, että myös liiken­teessä pitäisi ottaa järkevä hin­noit­telu käyt­töön. He kan­nat­ta­vat ruuhka­mak­su­ja ja sitä, että pysäköin­tipaikoista perit­täisi­in niiden todel­lisia kus­tan­nuk­sia vas­taa­va mak­su eikä paikko­ja pakotet­taisi rak­en­ta­maan kaavoituk­ses­sa enem­män kuin niille on mak­suhalukas­ta kysyn­tää. Ammattiekonomisteja!

Toiv­ot­tavasti rakkaat kokoomus­laiset luke­vat huolel­la myös tämän.

Aloite­taan ruuhka­mak­su­ista. Sanoin Hesar­ille, että ruuhka­mak­su­jen tarpeen ymmärtää jokainen, joka on läpäis­syt talousti­eteen peruskurssin. Yliopis­tol­ta otet­ti­in yhteyt­tä ja san­ot­ti­in, että opetuk­sen taso on laskenut niistä päivistä, jol­loin siel­lä olin ja ten­teistä joudu­taan päästämään läpi puut­teel­lisin tiedoin. Jat­ka lukemista “Lib­er­an ana­lyysi (6) Markki­noi­ta myös autoilijoille”

Liberan analyyssi (5) Matalan rakentamisen kustannus esiin

Pur­si­ainen ja Saari­maa vaa­ti­vat tiivi­im­pää kaavoitus­ta. He syyt­tävät tehot­tomista kaavoista poli­itikko­ja ja sitä vääristymää, että kaavoista päät­tävät nykyiset asukkaat eikä tulevil­ta kysytä mitään.

Tämä nyky­is­ten asukkaiden tuot­ta­ma vääristämä on suosit­tu nykykir­jal­lisu­udessa eri­tyis­es­ti Yhdys­val­lois­sa, jos­sa siitä syytetään kaupunkien kalli­ita asumiskus­tan­nuk­sia ja ympäristörikok­seen ver­rat­tavaa kaupunki­rak­en­teen hajaantumista.

Hyvä esimerk­ki tästä on, että valmis­teil­la ole­van Uuden yleiskaa­van ollessa ensim­mäisen ker­ran kansalais­ten arvioitavis­sa, sen läh­es jokaises­ta rak­en­tamiseen osoite­tus­ta pik­selistä joku urput­ti. Jat­ka lukemista “Lib­er­an ana­lyys­si (5) Mata­lan rak­en­tamisen kus­tan­nus esiin”

Liberan analyysi (4) Läpinäkyvyyttä maan myyntiin ja vuokraukseen

Kir­joituk­ses­sa vaa­di­taan avoimuut­ta maan myymisen ja vuokraamisen kaut­ta tapah­tu­valle eri­lais­ten toim­into­jen sub­ven­ti­olle. Tästä olen sinän­sä aivan samaa mieltä. On maan tapa piilot­taa kaiken­lainen tuki maan hin­nan alen­nuk­seen. Olisi reilumpaa kir­ja­ta se menok­si bud­jet­ti­in, jol­loin tietysti tulok­si pitäisi kir­ja­ta käypä maan vuokra.

Eri­tyisen suosit­tua tämä piilotet­tu tuki on ollut ja on jatkos­sakin urheiluhankkeis­sa. Nyt on vuorossa HIFK:n jäähal­li, joka rahoite­taan yksi­tyisel­lä rahal­la täysin ilman julk­ista tukea – kun­han vain saa unel­ma­ton­tin sop­uhin­taan. (HIFK väit­tää mak­sa­vansa ton­tista käyvän hin­nan. Käypä hin­ta on huu­tokaup­pahin­ta) Jat­ka lukemista “Lib­er­an ana­lyysi (4) Läpinäkyvyyt­tä maan myyn­ti­in ja vuokraukseen”

Liberan analyysi (3) Sosiaalinen asuntotuotanto alas?

Ana­ly­y­sis­sa arvostel­laan voimakkaasti sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa tapana tukea pien­i­t­u­lois­t­en asum­ista ja eri­tyis­es­ti sitä, että ARA-asun­to­ja raken­netaan myös kalli­isi­in kaupungi­nosi­in. Eril­lisiä kaupun­gin vuokra-asun­to­ja pitäisi olla vain niitä varten, jot­ka luot­toti­eto­jen menet­tämisen takia eivät pysty sijoit­tumaan vapaille markki­noille. Muu­toin pien­i­t­u­lois­t­en asum­ista tulisi tukea tulon­si­ir­roin eikä seiniä tukemalla.

Minä olen taipu­vainen ajat­tele­maan samal­la taval­la tästä eril­lis­ten talo­jen rak­en­tamis­es­ta köy­hille. Sitä on vaikea perustel­la. Olisi parem­pi, että ihmiset asu­isi­vat rikkaat ja köy­hät sekaisin ker­rostalois­sa, kuten vielä 1930-luvul­la. Pien­i­t­u­loisia tuet­taisi­in asum­istuel­la. Tämä olisi parem­pi, kos­ka Jat­ka lukemista “Lib­er­an ana­lyysi (3) Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to alas?”

Liberan analyysi (2) Mitä vikaa asuntojen korkeissa hinnoissa

Asun­to­jen korkea hin­ta on hyvä merkki

Kir­joit­ta­jat sanovat, että asun­to­jen korkea hin­ta on sin­sän­sä hyvä merk­ki. Osoit­taa­han se, että alue on halut­tua. Kyl­lä tästä olen samaa mieltä. Eri­tyis­es­ti asun­to­jen hyvin hal­pa hin­ta on todel­la huono signaali.

Asun­to­jen korkeaa hin­taa pääkaupunkiseudul­la voi yrit­tää selit­tää sil­lä epäreilu­udel­la, että työn perässä on muutet­ta­va, vaik­ka ei halu­aisi. Mut­ta asun­to­jen hin­nat pääkaupunkiseudul­la eivät ole eri­tyisen korkei­ta, jos ei ole nir­so asunalueen suh­teen. Kehyskun­nista saa todel­la halvalla.

Asun­to­jen korkea hin­ta Helsin­gin kan­takaupungis­sa on osoi­tus kaupunkisu­un­nit­telun onnis­tu­mis­es­ta. Kan­takaupunki­in halu­taan asumaan. Työn perässä muut­ta­va voi asua vaik­ka Espoos­sa. Jat­ka lukemista “Lib­er­an ana­lyysi (2) Mitä vikaa asun­to­jen korkeis­sa hinnoissa”

Meissä kaikissa asuu pieni fasisti

Kaikissa yhteiskun­nis­sa jotkin asi­at ovat tabu­ja – asioi­ta joi­ta ei tule sanoa eikä oikein ajatel­lakaan. Nämä käyt­täy­tymisen pidik­keet tekevät kaikkien elämästä helpompaa.

Sivistynyt mieli on osit­tain tabu­jen kahlit­se­maa ulkokuor­ta. Eri­laisil­la alaryh­mil­lä on omat tabun­sa – vihreil­lä eri­laiset kuin vaikka­pa demareil­la tai kokoomus­laisil­la. Niiden kun­nioi­tus pitää joukon koos­sa – hyvässä ja pahas­sa mielessä.

Tabut ovat erään­laista joukko­jen viisaut­ta. Pohdi­tu­im­mat ajatuk­set ja tavat lev­iävät kaikkien ulot­tuville ilman, että jokaisen tulee kehit­tää niitä itse. Jat­ka lukemista “Meis­sä kaikissa asuu pieni fasisti”

Lisää markkinoita asuntomarkkinoille (1)

VATT:n tutk­i­jat Heik­ki Pur­si­ainen ja Tuuk­ka Saari­maa ovat julkaisseet aja­tus­pa­ja Lib­er­an analyysiin”Lisää markki­noi­ta asun­tomarkki­noille”. Kir­ja kan­nat­taa ehdot­tomasti lukea ajatuk­sel­la, vaik­ka ihan kaikkea ei kan­na­ta uskoa.

Tapani mukaan pilkon arvioi­ni pieniksi osik­si, jot­ta jutut pysy­i­sivät lukukelpoisi­na (puo­let lue­taan kän­nykäl­lä) ja jot­ta keskustelu pysy­isi koherenttina.

On eri­laisia tapo­ja tarkastel­la maail­maa ja ne pää­tyvät hyvin eri tulok­seen. Huonoa jälkeä syn­tyy, jos yksi näköko­h­ta jyrää alleen kaik­ki muut näköko­h­dat. On kak­si ajat­te­lu­ta­paa, joil­la on halua julis­taa oma näköko­htansa ain­oak­si var­teenotet­tavak­si. Toinen niistä on peru­soikeusjuridi­ik­ka ja toinen ekon­o­mistin ajat­te­lu­ta­pa. Molem­mat ovat kuin tuli: hyvä ren­ki, mut­ta huono isän­tä. Jat­ka lukemista “Lisää markki­noi­ta asun­tomarkki­noille (1)”