Sosiaaliturvajärjestelmämme ongelmat (4) juuttuminen vanhoihin rakenteisiin

Suomen sosi­aal­i­tur­va on rak­en­teeltaan eri­lainen kuin muis­sa mais­sa. Ei vaiku­ta siltä, että muut ovat valin­neet väärin ja me ain­oina oikein. Mei­dän on kuitenkin erit­täin vaikea muut­taa omaa jär­jestelmämme muiden kaltaiseksi.

Aika moni alan toim­i­ja ottaa yksi­tyis­es­ti esille perus­tus­lain siis sen, että sosi­aal­i­tur­va rak­en­teel­lisen uud­is­tamisen tiel­lä on hyvää tarkoit­ta­va perus­tus­la­ki. Tätä he eivät kuitenkaan uskalla sanoa julkises­ti. Kos­ka min­ul­la ei ole enää mitään ura­su­un­nitelmia, kat­son aiheel­lisek­si tuo­da tämän julki.

Tarkoituk­se­na on ollut taa­ta perus­tus­lail­la sosi­aal­isia oikeuk­sia, mut­ta juris­tit puhu­vat juristien kielel­lä ja se kieli on tähän tarkoituk­seen kovin köm­pelöä. Lop­putu­lok­se­na sosi­aal­i­tur­vas­sa on kiin­nitet­ty joitakin palikoi­ta, jot­ka vaikut­ta­vat aivan sat­tumal­ta val­i­tu­il­ta.  Niin­pä, kun raha­pu­la pakot­taa säästämään, säästöt on kohdis­tet­ta­va niihin kohti­in, joi­ta ei ole kiin­nitet­ty, vaik­ka sen sosi­aa­li­nen hin­ta olisi paljon korkeampi. Rak­en­teen uud­is­tamis­es­ta perus­tus­la­ki tekee mah­dot­toman. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmämme ongel­mat (4) juut­tumi­nen van­hoi­hin rakenteisiin”

Sosiaaliturvajärjestelmämme ongelmat (2) Ensisijaista turvaa tulee nostaa.

Suo­ma­lainen sosi­aal­i­tur­va eroaa muista Euroopan maista siinä, että meil­lä työt­tömyys­tur­van taso on mata­la ja vas­taavasti toimeen­tu­lotuen, taatun vähim­mäis­tu­lon, taso on korkea. Muut maat eivät ole väärässä emmekä me oike­as­sa. Mei­dän pitäisi kehit­tää omaa jär­jestelmäämme muiden tapaisek­si, kos­ka toimeen­tu­lotuen sään­nöt ovat niin mahdottomat.

Nos­taa pitäisi eri­tyis­es­ti työt­tömyys­tur­van minim­i­ta­soa. Hyvä­palkkaises­ta työstä tilapäis­es­ti työt­tömän tilanne on siedettävä.

Tämä kaatuu kuitenkin suo­ma­laisen jär­jestelmän toiseen erikoisu­u­teen, joka on pyhä. Meil­lä ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va on työ­markki­naos­a­puolten hal­lit­se­maa alaa. He taas ovat päät­täneet, että jos työt­tömyys­tur­van min­imipäivära­haa nos­te­taan, pitää myös suurem­pia työt­tömyyspäivära­ho­ja nos­taa yhtä paljon, tai oikeas­t­aan vähän enem­män. Se taas tulisi niin kalli­ik­si, että kan­nat­taa jät­tää min­imipäivära­ha niin pienek­si, että sitä pitää aina täy­den­tää toimeen­tu­lotuel­la. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmämme ongel­mat (2) Ensisi­jaista tur­vaa tulee nostaa.”

Sosiaaliturvajärjestelmän ongelmat (1) Toimeentulotuki

Olin maanan­taina tilaisu­udessa kuul­la Pasi Moi­sion  esi­tys­tä suo­ma­lais­es­ta sosi­aal­i­tur­vas­ta ja sen uud­is­tamis­tarpeesta. Tämän kir­joituk­sen ajatuk­sista vas­taan kuitenkin kokon­aan itse.

Lyhyesti: Suomes­sa on aivan liian help­poa jät­täy­tyä yhteiskun­nan tukien varaan ja aivan liian vaikea pyris­tel­lä niistä sen jäl­keen eroon. Suo­ma­lainen ensisi­jainen sosi­aal­i­tur­va (siis syype­r­usteinen) on ver­rat­tain vaa­ti­ma­ton­ta ja viime­si­jainen (toimeen­tu­lo­tu­ki) selvästi anteliaampi kuin ver­rokki­mais­sa. Sen takia toimeen­tu­lo­tukin on meil­lä keskeinen osa sosi­aal­i­tur­vaa, kun se muual­la on aika vaa­ti­mat­tomas­sa roolissa.

Toimeentulotuki on täydellinen kannustinloukku

Toimeen­tu­lo­tu­ki on tukimuo­tona  vihovi­imeinen. Se on sat­apros­ent­tis­es­ti tulovähen­teinen niin, ettei toimeen­tu­lo­tukea saa­va hyödy työn­teosta sent­tiäkään. Sik­si se kasaa kär­päs­pa­perin tavoin ihmisiä piiriinsä.

Peri­aat­teessa toimeen­tu­lotuel­la ole­va ei myöskään saa säästää mitään. Jos kuun vai­h­teessa tilil­lä on euroakaan, se vähen­netään sel­l­aise­naan seu­raa­van kuun toimeen­tu­lotues­ta. Pesukoneen hajoamiseen ei siis saa varautua. Tämä on peri­aat­teena niin jär­jetön, ettei sitä ymmärtääk­seni sovel­leta käytän­nössä, vaik­ka laki niin vaati­ikin. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän ongel­mat (1) Toimeentulotuki”