Sosiaaliturvajärjestelmämme ongelmat (4) juuttuminen vanhoihin rakenteisiin

Suomen sosi­aal­i­tur­va on rak­en­teeltaan eri­lainen kuin muis­sa mais­sa. Ei vaiku­ta siltä, että muut ovat valin­neet väärin ja me ain­oina oikein. Mei­dän on kuitenkin erit­täin vaikea muut­taa omaa jär­jestelmämme muiden kaltaiseksi.

Aika moni alan toim­i­ja ottaa yksi­tyis­es­ti esille perus­tus­lain siis sen, että sosi­aal­i­tur­va rak­en­teel­lisen uud­is­tamisen tiel­lä on hyvää tarkoit­ta­va perus­tus­la­ki. Tätä he eivät kuitenkaan uskalla sanoa julkises­ti. Kos­ka min­ul­la ei ole enää mitään ura­su­un­nitelmia, kat­son aiheel­lisek­si tuo­da tämän julki.

Tarkoituk­se­na on ollut taa­ta perus­tus­lail­la sosi­aal­isia oikeuk­sia, mut­ta juris­tit puhu­vat juristien kielel­lä ja se kieli on tähän tarkoituk­seen kovin köm­pelöä. Lop­putu­lok­se­na sosi­aal­i­tur­vas­sa on kiin­nitet­ty joitakin palikoi­ta, jot­ka vaikut­ta­vat aivan sat­tumal­ta val­i­tu­il­ta.  Niin­pä, kun raha­pu­la pakot­taa säästämään, säästöt on kohdis­tet­ta­va niihin kohti­in, joi­ta ei ole kiin­nitet­ty, vaik­ka sen sosi­aa­li­nen hin­ta olisi paljon korkeampi. Rak­en­teen uud­is­tamis­es­ta perus­tus­la­ki tekee mah­dot­toman. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmämme ongel­mat (4) juut­tumi­nen van­hoi­hin rakenteisiin”