Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.5.2010

Yhdek­sän kun­nan lak­kaut­ta­mi­nen on niin työ­läs­tä, etten ehti­nyt kir­joit­taa selos­tus­ta tule­vas­ta kokouk­ses­ta. Kos­ka mää­rä­ai­ka­ni on 26.5., voi olla, etten ehdi ensikerrallakaan.

Toi­min­ta­suun­ni­tel­ma, bud­jet­tie­si­tys ja talous­suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2011–2013 Con­ti­nue rea­ding “Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta 20.5.2010”

Helsingin asuntotuotantoa ei saa hidastaa

Net­ti-Hesa­rin mukaan Hel­sin­gin kau­pun­ki aikoo hidas­taa uusien asui­na­luei­den raken­ta­mis­ta. Uuti­nen on sen ver­ran epä­sel­vä, ettei sii­tä käy ilmi, onko tar­koi­tus vain tuo­da alueil­le pal­ve­lut jäl­ki­kä­teen, vai jar­ru­te­taan­ko myös asun­to­tuo­tan­toa. Jos on kyse asun­to­tuo­tan­non jar­rut­ta­mi­ses­ta, sii­nä ei ole mitään jär­keä. Se on aivan koh­tuu­ton­ta nuo­ria kau­pun­ki­lai­sia koh­taan, jot­ka jou­tu­vat kär­si­mään asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta. Sii­tä jou­tu­vat kär­si­mään nekin, jot­ka ovat osta­mas­sa van­haa asun­toa. Con­ti­nue rea­ding “Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­toa ei saa hidastaa”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 6.5.2010

Kaik­ki asiat läpi yksi­mie­li­ses­ti esi­tyk­sen mukaan.

Tapu­li­kau­pun­gin kaava

Kaa­va hyväk­syt­tiin yksi­mie­li­ses­ti kii­tok­sin. Asias­ta oli tul­lut asuk­kail­ta pal­jon kiel­teis­tä palau­tet­ta, jota lau­ta­kun­nas­sa vähän ihmeteltiin.

Kiin­nos­ta­vin kysy­mys jäi koko­naan ulko­puo­lel­le. Tapu­li­kau­pun­kia on ehdo­tet­tu puret­ta­vak­si ja raken­net­ta­vak­si tilal­le uusi nyky­ai­kai­nen ja pal­jon tehok­kaam­min suun­ni­tel­tu alue. Sitä kui­ten­kin juu­ri perus­kor­ja­taan suu­rin kus­tan­nuk­sin, joten olem­me jo men­neet sen tien­haa­ran ohi. Niin­pä tämä­kin kaa­va vas­ta­si alu­een väl­jää raken­ta­mis­ta, ase­man lähel­lä. Tapu­li­kau­pun­gin väl­jyys on joten­kin eri­lais­ta kuin vaik­ka­pa Munk­ki­vuo­ren väl­jyys. Se on vain maan tuhaus­ta ilman, että väl­jyys ilme­ni­si parem­pa­na asuinympäristönä.

Jät­kä­saa­ren rakentamistapaohje

Hel­sin­ki ohjeis­taa var­sin pil­kun­tar­kas­ti, mut­ta huo­no­ja koke­muk­sia on saa­tu, kun ei ole ohjeis­tet­tu vaan on luo­tet­tu raken­nus­liik­kei­den kykyyn tuot­taa hyvä asui­nym­pä­ris­töä. Ne oli­vat nii­tä aiko­ja, kun asuk­kail­la ei ollut varaa mak­saa parem­mas­ta ja sik­si vapaus tuot­ti huo­noa ja hal­paa. Tämä oli sel­lai­nen jät­ti­pa­ket­ti, ettei luot­ta­mus­mies voi kuin luottaa.

Lausun­to ELY-kes­kuk­sen investointisuunnitelmasta

Val­tion rahan­puu­te vai­keut­taa yhdys­kun­tien kehit­tä­mis­tä. Oli­si pal­jon parem­pi, jos vas­tuu infra­struk­tuu­rin rahoi­tuk­ses­ta siir­ret­täi­siin kun­nil­le. Teh­tä­vän muka­na siir­tyi­si tie­tys­ti myös rahaa.

Kyse­lin liit­ty­mien kaar­re­sä­teis­tä. Ohje­no­peuk­sia ja mitoi­tuk­sia on kuu­lem­ma jat­ku­vas­ti alen­net­tu niin, ettei >Lah­den väy­län ja Kehä III:n ris­teyk­sen kal­tai­sia jär­jet­tö­myyk­siä enää teh­dä, mut­ta vie­lä voi­si parantaa.

Täs­sä lau­ta­kun­ta pois­ti mai­nin­nan Itä­väy­län ja Kehä I:n ris­teyk­sen sil­ta­vaih­toeh­dos­ta, kos­ka koko vaih­toeh­toa ei ole meil­le vie­lä esitelty.

Asuntopolitiikan epäonnistuminen

Lyhen­nel­mä puhees­ta­ni Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa 5.5.2010

Tavan takaa sano­taan, että Hel­sin­gin asun­to­po­li­tiik­ka on epä­on­nis­tu­nut­ta, kos­ka asun­to­jen hin­nat ovat tääl­lä niin kor­kei­ta. Oikeas­taan se osoit­taa, että mei­dän asun­to­tuo­tan­tom­me on erit­täin onnis­tu­nut­ta ja mui­den epä­on­nis­tu­nut­ta, kos­ka Hel­sin­gis­sä haluai­si asua enem­män kuin asun­to­kan­taam­me mah­tuu. On meil­lä­kin beto­ni­bru­ta­lis­min jäl­jil­tä aluei­ta, joil­la asun­to­po­li­tiik­ka on ”onnis­tu­nut­ta” jos onnis­tu­mi­sel­la nyt todel­la tar­koi­te­taan sitä, että asun­nois­ta ei halu­ta pal­jon maksaa.

Epä­on­nis­tu­nut­ta on elin­kei­no­po­li­tiik­ka sel­lai­sil­la paik­ka­kun­nil­la kuin Pori ja Imat­ra, jois­ta väkeä vir­taa Hel­sin­gin seu­dul­le. Asun­non niis­tä kyl­lä saa halvalla.

Epä­on­nis­tu­nei­ta olem­me kyl­lä koko seu­dun tasol­la, kos­ka asu­tus on hajaan­tu­nut pit­kin nur­mi­jär­viä ja por­nai­sia. Kos­ka ihmi­set eivät rakas­ta pit­kiä ja aikaa vie­viä mat­ko­ja, asun­to­jen hin­toi­hin muo­dos­tuu etäi­syy­des­tä joh­tu­va ero. Mitä kau­em­pa­na sijait­se­vat mar­gi­naa­li­ses­ti kan­nat­ta­vat asun­not, sitä kal­liim­pia ovat asun­not lähel­lä. Jos sama mää­rä asun­to­ja, oli­si raken­net­tu jär­ke­väm­piin paik­koi­hin, asu­mi­nen Hel­sin­gis­sä oli­si halvempaa.

Kor­keat uusien asun­to­jen myyn­ti­hin­nat uhkaa­vat joh­taa sii­hen, että Hel­sin­gin Hitas­po­li­tiik­ka epä­on­nis­tuu.  Vaik­ka asun­to­jen hin­ta­sään­nös­te­ly on talous­teo­reet­tis­ten tosi­asioi­den vas­tais­ta, olen pitä­nyt sitä pie­nem­pä­nä paha­na. Ihmi­sel­lä on vain yksi elä­mä, eikä sitä mie­lel­lään uhrai­si asun­to­mark­ki­noi­den tasa­pai­not­ta­mi­sen alt­ta­ril­le. Jos uusia Hitas-asun­to­ja jono­te­taan vuo­ro­kausi­kau­pal­la, on jotain kyl­lä pie­les­sä. Hin­ta­sään­nös­te­ly ei toi­mi, jos hin­tae­ro vapai­den ja sään­nös­tel­ty­jen mark­ki­noi­den välil­lä on lii­an suuri.

Täy­del­li­nen epä­on­nis­tu­mi­nen meil­lä oli vii­me vuo­den asun­to­tuo­tan­nos­sa, kun raken­nus­liik­keet lopet­ti­vat vapaa­ra­hoit­tei­sen tuo­tan­non kuin yhtei­ses­tä sopi­muk­ses­ta.  Omal­ta kan­nal­taan ne toi­mi­vat jär­ke­väs­ti, kos­ka toi­men­pi­de joh­ti asun­to­jen hin­to­jen voi­mak­kaa­seen nousuun. Tätä ei kau­pun­ki voi hyväk­syä.  ATT:n on otet­ta­va suu­rem­pi vas­tuu myös kovan rahan tuo­tan­nos­ta. Yksi­tyi­sil­le tont­te­ja vuo­krat­taes­sa vuo­kraeh­toon lii­tet­tä­vä koh­ta, jon­ka mukaan vuo­kra­oi­keus lop­puu heti, jos min­kään­lais­ta suh­dan­ne­luon­tois­ta vii­vyt­te­lyä esiintyy.

Lopuk­si: kun Outi Alan­ko-Kahi­luo­to ker­toi, että VATT:n tut­ki­muk­sen mukaan asu­mis­tu­ki menee asun­to­jen vuok­siin noin kuusi­kym­men­tä­pro­sent­ti­ses­ti, lisään tähän, että kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus menee hin­toi­hin sataprosenttisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.5.2010

Tapu­li­kau­pun­gin­tien ete­lä­puo­len ja Maa­tul­lin ala-asteen ympä­ris­tön kaava

Kaa­vaa ajan­mu­kais­te­taan ja ennen kaik­kea teh­dään mah­dol­li­sek­si raken­taa ker­ros­ta­lo senio­reil­le. Raken­nusoi­keus ei muu­tu, mut­ta käyt­tä­mät­tö­mäk­si jää­nyt­tä raken­nusoi­keut­ta muu­te­taan muu­hun muo­toon. Ehti jo näyt­tää sel­vä­tä tapauk­sel­ta, kun­nes säh­kö­pos­ti toi vas­tus­ta­van asu­kas­mie­li­pi­teen.   Con­ti­nue rea­ding “Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan lis­ta 6.5.2010”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.4.2010

Inves­toin­tioh­jel­ma

Täl­lä­kin blo­kil­la esil­le otet­tu Tope­liuk­sen­ka­dun ratik­ka pala­si  ohjel­maan esit­te­li­jän muu­tet­tua ehdo­tus­taan.  Kii­tän tpyy­luo­maa tark­ka­nä­köiy­syy­des­tä. Muu­ten esi­tyk­sen mukaan. Con­ti­nue rea­ding “Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta 29.4.2010”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.4.2010

Lii­ken­nein­ves­toin­nit 2011 ja inves­toin­tioh­jel­ma 2011–2015

Suu­rim­mat jouk­ko­lii­ken­teen inves­toin­nit ovat Ratik­ka Laa­ja­sa­loon (200 M€) ja ratik­ka Kam­pis­ta Län­si­ter­mi­naa­liin (19 M€) Lii­ken­ne­väy­liin solah­taa kau­pun­gin rahaa 270 M€. Pyö­rä­tei­tä teh­dään 14 mil­joo­nal­la. Ensi vuo­den suu­rin han­ke on Mec­he­lin­ka­dun pyö­rä­tie. Pyö­rä­tie­po­li­tii­kan muu­tos vii­väs­tyt­tää inves­toin­te­ja, joten kaik­kea varat­tua rahaa ei saa­da mene­mään uusiin hank­kei­siin. Sik­si sitä käy­te­tään van­ho­jen paran­nuk­siin, mikä voi­kin olla tähdellisempää.

Tope­liuk­sen­ka­dul­le ei lai­te­ta ratik­ka­kis­ko­ja, joten Eli­na jou­tuu odot­ta­maan Munk­ki­vuo­ren ratik­kaa. Con­ti­nue rea­ding “Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan lis­ta 29.4.2010”

Terveisiä Berliinistä 5: värit

Kävim­me kat­so­mas­sa Unescon maa­il­man­pe­rin­tö­koh­det­ta, Bru­no Tau­tin suun­nit­te­le­maa sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non aluet­ta Hufei­sen­sied­lun­gia (hevo­sen­ken­kä). Nimi tulee sii­tä, että alu­een kes­kei­nen kor­te­li koos­tui hevo­sen­ken­gän muo­toi­ses­ta talos­ta, jon­ka kes­kel­lä on lam­men ympä­ril­le raken­tu­nut puis­to. Alue­te­hok­kuu­del­taan tämä lähin­nä kol­mi­ker­rok­si­sia talois­ta koos­tu­va alue vas­ta­si suun­nil­leen Sil­ta­mä­keä, mut­ta Sil­ta­mä­ki ei ole maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de. Ei tule sen kal­liim­mak­si suun­ni­tel­la alu­eet hyvin kuin huo­nos­ti; mik­si emme siis suun­nit­te­li­si hyvin? Täs­sä mai­se­mas­sa joten­kin sie­lu lepä­si. Jos halu­aa asua lähiös­sä, täl­lai­ses­sa! Con­ti­nue rea­ding “Ter­vei­siä Ber­lii­nis­tä 5: värit”

Terveisiä Berliinistä 4: “Meillä tämä ei olisi mahdollista”

Jou­duim­me mones­ta mie­len­kiin­toi­ses­ta koh­tees­ta totea­maan, ettei tuo oli­si mah­dol­lis­ta Suo­mes­sa. Kol­mi­ker­rok­si­set talot yleen­sä ja town­houset eri­tyi­ses­ti ovat Hel­sin­gis­sä esteet­tö­myys­syis­tä mah­dot­to­mia. Välil­lä oli uut­ta ja van­haa yhdis­tel­ty taval­la, joka sai­si museo­vi­ran­omai­sil­ta ehdot­to­man kiel­lon. Kuva ker­too joen ran­nan elä­vöit­tä­mi­ses­tä liit­tä­mäl­lä van­haan raken­nuk­seen lasi­laa­tik­ko, jos­sa huip­pu­muo­ti­ta­lot esit­te­le­vät muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa töi­tään.  Ei oli­si tain­nut men­nä meil­lä läpi.


Con­ti­nue rea­ding “Ter­vei­siä Ber­lii­nis­tä 4: “Meil­lä tämä ei oli­si mahdollista””

Terveisiä Berliinistä (3): hajahuomioita

Hajau­tu­nut rakenne

Ber­lii­ni on muo­dos­tu­nut jos­kus kau­an sitt­ten suu­res­ta jou­kos­ta itse­näi­siä kun­tia. Täl­tä ajal­ta on peräi­sin sen sekoit­tu­nut kau­pun­ki­ra­ken­ne. Kau­pun­gil­la ei ole yhtä sel­ke­ää kes­kus­taa, vaan lukui­sia eri­tyyp­pi­sio ja oma­lei­mai­sia kes­kus­ta-aluei­ta. Tämä on joh­ta­nut myös kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, jos­sa asu­mi­nen ja työ­pai­kat ovat sekai­sin. Se vähen­tää lii­ken­teen mää­rää, sil­lä moni tulee töi­hin kävel­len. Tämä Mat­ti Van­ha­sen uudel­le­mal­le kaa­vai­le­ma him­me­li­mal­li siis toi­mii, kun asuk­kai­ta on pie­nel­lä alu­eel­le yli kol­me mil­joo­naa. Con­ti­nue rea­ding “Ter­vei­siä Ber­lii­nis­tä (3): hajahuomioita”