Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista 18.10.2011

70 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista 18.10.2011”

1. Tässä kohtaa on taas sopi­vaa kysyä, mik­si meil­lä on kaavoitusjär­jestelmä joka sanelee tule­van raken­nuk­sen hah­mon täysin? Kun reunae­hdot ovat tiukat, jää arkkite­htik­il­pailun tulok­sek­si julk­i­sivu­ma­te­ri­aalien valinta.

   Virkamies­val­las­ta tässä on kyse.

   Vastaa

2. Mik­si tuo­ta kut­su­taan edelleen “kir­jas­tok­si” kun tarkoituk­se­na on kuitenkin tehdä jonkin­lainen nuoriso­ta­lo ja sosiaalitila?

   Vastaa

3. Kult­tuuri- ja kir­jas­to­lau­takun­ta sai teki arkkite­htu­urik­il­pailu­un lisäy­se­hdo­tuk­sen: “Lisäk­si lau­takun­ta kat­soo, että tulisi vielä selvit­tää mah­dol­lisu­us sisäl­lyt­tää julki­nen sauna kir­jas­ton tiloi­hin.”. Olisi hienoa jos sama toive voitaisi­in esit­tää myös KSLK:n puolelta. 

   Onko poli­it­tisen pros­essin kaut­ta mah­dol­lista saa­da jotain hauskaa aikaiseksi?

   Vastaa

4. Mik­si rak­en­taa kir­jas­toa 2010-luvul­la ? Kaupun­ki on ajas­taan jäljessä

   Kan­nat­taisi sat­s­ta verkkokirjastoon.Nykypolvet näyt­tävät latail­e­van kijansa mielu­um­min verosta.

   Kir­jas­to on usei­den sukupolvien investointi,nykyiset man­u­aalisen kir­jan luk­i­jat ovat hau­das­sa alle 50 vuoden

   Vastaa

5. Tuo­ta kuvaa ja laitok­sia kun kat­soo niin tulee mieleeni, että kan­nat­taisiko paikalle sit­tenkin rak­en­taa vai­h­teek­si jotain ihmisen mit­tavakaa­van mukaista ja elävöit­tävää toimintaa. 

   Sel­l­ainen voisi olla vaik­ka aina auki ole­va keskushautausmaa.

   Vastaa

6. Super­sat­ur­oidu­jen kesäpäivien ja taysikasvuisen puus­ton esit­tämi­nen suo­ma­lai­sis­sa arkkite­htu­uri­havain­neku­vis­sa pitäisi kieltää lail­la. Tääl­lä on keskimäärin har­maa­ta ja märkää, ja puiden kas­vami­nen kestää 35 vuot­ta. Paikalla tulee näyt­tämään samal­ta kuin kuvas­sa noin 15 sekun­tia vuon­na 2046 eloku­un 3. päivä.

   Jos kuva väriko­r­jataan ja nopesti clone­tooleil­laan ja jätetään sinne vähän röpöä esit­tämään kas­vavia pui­ta niin nähdään miltä se oikeasti näyttää:

   http://i.imgur.com/RcXcw.jpg

   Paik­ka näyt­tää toimis­to alueen takapi­hal­ta, kos­ka se on sitä. Yleen­sä täl­läisessä mas­so­jen sijoit­telus­sa on vain puiden paikalla parkkialue. Havain­neku­van reheväl­lä kasvus­tol­la pyritään peit­tämään sitä tosi­asi­aa, että puis­tolle selkän­sä kään­tävät toimis­tokolos­sit määrit­televät koko alueen kakkoskat­e­go­ri­an julkisek­si tilak­si. Tässä on nyt mak­si­moitu ker­rosneliöt ja rumuus.

   Voitaisi­in kor­ja­ta vaik­ka seu­raavasti: 1) talo­jen julk­i­sivut puis­toon päin ja sisäpi­hat radalle, 2) keskim­mäi­nen iso raken­nus pois, jot­ta puis­to saa yliot­teen toimis­toriv­istä ja mas­sat ovat pis­temäisiä, 3) Taloven muodot pitää olla jotain kiin­nos­tavam­paa kuin tyl­sät U:t. Lyhyesti voitaisi­in ajatel­la paikalle paria Ympyrä­taloa kol­men U:n sijaan. Tämän het­ki­nen on kor­jaa­mat­toman ruma ihan pelkän mas­so­jen sijoit­telun takia.

   Vastaa

7. Ymmärsinkö oikein: keskus­takir­jas­to sijoit­tuisi keskel­lä näkyvälle viheriölle?

   Vastaa

   1. Et ymmärtänyt oikein. Se on noi­ta havain­neku­vaan laitet­tu­ja talorive­jä vihreän ken­tän vasem­mal­la puolel­la Sanomat­alon edessä. Muo havain­neku­vat ovat siis vain skissi.

      Vastaa

8. Aika kar­mai­se­va havain­neku­va. Tuol­laista ran­nan betonoin­tia on vieläkin jäl­jel­lä ainakin Kroa­t­i­as­sa Titon aikakaudelta. Ei olisi tarvin­nut kuin käy­dä New Yorkin keskus­puis­tossa kat­so­mas­sa a) mitä tarkoit­taa puis­to b) miten kaupun­gin keskelle raken­netaan puis­to ja c) kuin­ka kult­tuuri­raken­nuk­set istute­taan puistoon.

   Vastaa

   1. Toteu­tu­vat talot eivät juuri vas­taa tuo­ta havainnekuvaa.

      Vastaa

9. Tuol­lai­sista havain­neku­vista pitäisi saa­da ihmis­ten päitä vadille siinä toden­näköisessä tapauk­ses­sa, että aurinko ei aina paista noin eikä ruo­ho ole aina noin vihreätä ja vesi sin­istä ja talot tasan tuon näköisiä. Arkkite­hdit oppi­si­vat, jos hei­dän kus­tan­nuk­sel­laan puret­taisi­in talot, jot­ka eivät vas­taa havainnekuvia.

   Val­ti­ol­ta voisi ihan oikeasti vih­doinkin tul­la tarkat tekniset määrit­te­lyt havain­neku­vista, jot­ka ottaisi huomioon kaik­ki sää- ja valais­tu­solo­suh­teet, ilman aiheut­ta­mat nokeen­tu­miset, met­allin ja muun mate­ri­aalin epätäy­del­lisyy­den ja van­hen­e­misen, tahri­in­tu­miset, puiden epätäy­del­lisyy­den, lehtien puut­tumisen talvel­la, jne. Muuten nämä niin kut­su­tut havain­neku­vat ovat pelkkää todel­lisu­ud­es­ta irroitet­tua mieliku­va­main­on­taa, jon­ka perus­teel­la veron­mak­sajien varoil­la tehdään kaupunki­laisille rumaa ja epäkäytän­nöl­listä ympäristöä.

   Vastaa

10. Tuo­mas Rantasel­la oli hyviä näke­myk­siä. Lin­jakku­ut­ta olisi ehkä hyväkin rikkoa, ettemme saa vain nelikul­maisia toimis­to­talo­ja rivi­in. Hie­man myös epäi­lyt­tää onko maanalainen “viil­to” mei­dän lev­eysasteil­lamme se aurinkoisin paik­ka, ellei sitä sit­ten suun­nitel­la katettavaksi.

    Vastaa

11. Mis­tä noiden Elielin­aukion bussien on tarkoi­tus men­nä kuvan mukaisen kaa­van toteutuessa?

    Vastaa

12. Sivun kuvas­ta tuli heti mieleen Xanadu. Xanaduhan oli erään kublaikaanin pääkaupun­ki — joskus :

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Xanadu_%28kaupunki%29

    Ja jos rehelli­nen olen, tuo sivun kuva näyt­tää minus­ta ennem­minkin DDR:n olympialais­ten sou­tus­ta­dion­il­ta. Tai jos em. kisaa ei ole koskaan käy­ty, niin ainakin kuva on lainat­tu aikaises­taan olympialaisen suunnittelusta?

    Vastaa

13. Suomes­sa arkkite­htu­urik­il­pailuis­sa pitäisi aina vaa­tia kak­si havain­neku­vaa; toinen kesäl­lä ja toinen talvel­la. Samal­la jo suun­nit­telu­vai­heessa tulisi pohdit­tua mihin niitä lumiki­nok­sia saa aurattua.

    Vastaa

14. > Mis­tä noiden Elielin­aukion bussien on tarkoi­tus mennä
    > kuvan mukaisen kaa­van toteutuessa?

    Mitä ilmeisem­min siitä mis­tä nykyäänkin: musatönön pohjois­puolelta. Kuvas­sa siinä har­maa lev­eä tie. 

    Aika ikävästi bus­sikatu katkaisee puis­ton. Eikö busse­ja voitaisi päät­tää jon­nekin muualle kuin Elielin­auki­ol­la? Tai mik­seivät bus­sit voi alit­taa puis­toa tun­nelis­sa? Tai mik­seivät bus­sit voi lähteä Elielin­aukion pysäköin­tilu­o­las­ta (samaan tapaan kuin Kamp­is­sa). Tai mik­sei busse­ja kään­tää päät­tää Olympias­tadikan viereiselle auti­olle parkkipaikalle ja sieltä jatkaa Töölon pikaratikkametsopisaralla?

    Vastaa

15. jlbl: “Lyhyesti voitaisi­in ajatel­la paikalle paria Ympyrä­taloa kol­men U:n sijaan. Tämän het­ki­nen on kor­jaa­mat­toman ruma ihan pelkän mas­so­jen sijoit­telun takia.”

    Joo, ja myös sen puis­ton pienu­u­den takia. Vesi- ja tori­ai­he sen­si­jaan on liian hal­lit­se­va, kylmä, kova ja tarpee­ton. Toimisto‑U:n täy­den­nys umpiko­rt­te­lik­si kauem­paa tyl­sän näköisel­lä suo­ral­la mut­ta läheltä eläväl­lä luk­susasuin­talon julk­i­sivul­la ja sen editse kulke­val­la kevyen liiken­teen väyläl­lä rauhoit­taisi toimis­toko­rt­telire­unan (vrt. Puistokatu).

    Fin­lan­dia-talo pitäisi upot­taa puis­ton sisään (vrt. Met­ro­pol­i­tan Muse­um of Art Cen­tral Parkissa), samoin Musi­ikki­ta­lo. Vesi­ai­he kan­nat­taisi uno­htaa kokon­aan jotain kahlu­ual­tai­ta luku­unot­ta­mat­ta jot­ta puis­toon tulisi tarpeek­si volyymiä ja Fin­lan­dia-talon nurkalta lähtevä ranta olisi rauhal­lisen pyöreä eikä betonoidun kulmikas.

    Per­spek­ti­iviä korosta­va suun­nikas­maisu­us pitäisi saa­da katoa­maan kokon­aan, joka kyl­lä onnis­tuukin jos vesi­ai­he ja sen jatko kor­vat­taisi­in puis­tol­la, niin että Keskus­puis­to aidosti tun­tu­isi lähtevän Sanomat­alon nurkalta.

    Lähin­nä tulee mieleen pitäisikö koko alue julis­taa raken­nuskiel­toon kunnes kaik­ki Aal­lon aikalaiset ovat eläk­keel­lä tai haudassa.

    Vastaa

16. Laitoin pari niitä toteu­tu­mat­ta jääneitä Kata­janokan hotelle­ja siihen alku­peräiseen kuvaan näyt­tääk­seni karkeasti, miten ehdot­ta­mani muu­tok­set vaikuttaisivat.

    http://i.imgur.com/aKoqE.jpg

    Oleel­lista tässä on että nyt puis­to määrit­tää raken­nuk­set puis­tossa sijait­se­viksi objek­teik­si, eivätkä raken­nuk­set määritä puis­toa omak­si taka­maak­seen. Suun­nitel­man eteläosas­sa tiheämpi rak­en­t­a­mi­nen toimii paljon loogisemmin.

    Vastaa

17. Tässä nyt tuho­taan koko Töölönlahti.

    Vastaa

18. Töölön­lahdessa kaupunki­lais­ten olo­huoneena on se ongel­ma että maku­uhuoneen pitäisi olla suht lähel­lä olo­huonet­ta. Eli se on irral­laan muus­ta kaupunki­rak­en­teesta eikä siel­lä ole asuntoja. 

    Kallioon päin tarvit­sisi jonkun ratkaisun Tokoin­ran­taa kohti, ei help­po pro­jek­ti, pitäisi luul­tavasti men­nä kisko­jen ja Töölön­lah­den ali. Mut­ta Töölöön päin on helpom­paa: Pure­taan Man­ner­heim­intien sil­ta. Siis suurin piirtein välil­lä Kias­ma — Musi­ikki­ta­lo Man­ner­heim­i­tie on sil­lal­la. Tämän jäl­keen koko Töölön­lahti aukeaisi luon­te­vam­min län­teen päin.

    Sit­ten esimerkik­si näin: Baanan kohdalle syn­tyy mata­la kallio­seinämä, tehdään se Keskus­takir­jas­ton toinen ovi siihen ja toinen noin Kansal­lis­museon kohdalle Töölöön, eli kir­jas­to nykyisen Man­ner­heim­intien alle. Ratikkakiskot tun­neli­in samoin Hes­pe­ri­ankadun jäl­keen ja ulos Musi­ikki­talon jäl­keen, kir­jas­ton viereen kevyt maanalainen asema.

    Vastaa

19. Mik­siköhän radan var­teen pitää saa­da toimis­tokolosse­ja? Onko joku arkkite­hti taas osan­nut kut­sua toimis­to­talo­jen takapi­haa “kaupunki­lais­ten olo­huoneek­si”? Kel­lo 16 jäl­keen alue toden­näköis­es­ti aivan kuol­lut. Pimeäl­lä moni var­maan kokee paikan jopa pelot­tavak­si. Olisiko alueesta tul­lut elävämpi jos siihen olisi suun­nitel­tu vaikka­pa edes asun­to­ja, rav­in­toloi­ta, kivi­jal­ka­li­ikkeitä jne… Jotain enem­män ihmisen kokoista.

    Olisi hyvä jos alueelta kulk­isi sil­ta tai tun­neli Kaisaniemen puis­toon. Se kaiketi saisi puis­toalueen tun­tu­maan laa­jem­mal­ta kokon­aisu­udelta. Ja kun sata­ma­radan kuilu­un on kai suun­nitel­tu kevyen­li­iken­teen­väylää (tästä ei kai olla luovut­tu), niin olisi hyvä jos reit­ti ei pysähty­isi kuin seinään radan tul­lessa vastaan.

    Vastaa

20. Ja taas ker­ran tehdään tyhjä aukea mille ryk­men­tit mah­tu­vat pat­sastele­maan paraatin­sa ker­ran vuo­sisadas­sa. Ellei sit­ten tarkoituk­sel­la jätetä tyhjää tilaa seu­raa­van vuo­sisadan käyt­töön ja täyttöön.

    Vastaa

21. Kaikissa van­hois­sa pääkaupungeis­sa on pitkä ja lev­eä pääkatu aukioineen.

    Siinä on hyvä pitää voiton­paraate­ja ja siinä mah­tu­vat kulke­maan suurem­matkin aseet ja joukot 

    Toisaal­ta se kokoaaa mie­lenosoit­ta­jat yhteen sumppuun.Ne on sit­ten help­po hal­li­ta muu­ta­mal­la konekiväärillä.

    Täl­lainen väylä sopisi Töölön­lahdellekin, saisimme kan­sain­välisen tason paraatipaikan

    Vastaa

22. On kah­den­laista kaupunkisuunnittelua.

    Ensim­mäi­nen on sitä, mihin kaupunki­lais­ten asenne on: “Ei kai taas jotain uut­ta, se on var­maan kauheaa! Pide­tään tämä kaupunkin edes nykyisel­lään, vaik­ka sekin on melko kauheaa.” Sit­ten, kun alue on gryn­dat­tu, mitään ei voi enää tehdä ja ale­taan vaan vas­tus­ta­maan seu­raavaa projektia.

    Toinen on sitä, että kaupun­ki ei näytä muut­tuvan, sil­lä se muut­tuu niin pieni pala ker­ral­laan. Ei koskaan rai­va­ta iso­ja aluei­ta uusik­si ker­ral­laan. Johonkin ehkä nousee uusi talo, joka uppoaa kiin­ni naa­purei­hin ja alueen talo­jen joukkoon. Toisaalle nousee toinen, mut­ta inte­groitu­na entiseen.

    Täl­löin kaupunkiku­va pysyy kokon­aisuute­na suh­teel­lisen samana: se vain lev­iää vaakata­sos­sa laa­jem­malle ja samal­la kadul­la ja alueel­la on aina on jotain uut­ta ja jotain van­haa, mut­ta yhtäkään yksit­täistä kohdet­ta ei nos­te­ta jalustalle muiden kus­tan­nuk­sel­la. Ehkä johonkin kohtaan tehdään joku pieni puolen kort­telin kokoinen puis­to tai puu­tarhan­plänt­ti keskelle kaupunkia ja sinne vaik­ka pat­sas, mut­ta ei koskaan tuol­laista tolkut­toman laa­jaa tais­telukent­tää, jos­sa kukaan ei kuitenkaan vietä aikaa, ellei siel­lä jär­jestetä ker­ran kesässä jotain festareita.

    Mites ker­ran niinkin, että jos jyrät­täisi­inkin Töölön, Kaartinkaupun­gin ja Punavuoren kolmion ympäriltä nuo kaik­ki isom­mat hirvi­tyk­set alka­en Musi­ikki­talosta ja Kias­mas­ta yms. ja tehtäisi­in näin tyhjää tilaa ja jäätäisi­in odot­ta­maan, että tuo yllä­mainit­tu kolmio laa­je­nee ja täyt­tää sen…

    Vastaa

23. ML kir­joit­ti

    “Mik­siköhän radan var­teen pitää saa­da toimis­tokolosse­ja? Onko joku arkkite­hti taas osan­nut kut­sua toimis­to­talo­jen takapi­haa “kaupunki­lais­ten olohuoneeksi””

    Siis. Mik­si emme raken­na yhdis­telmä­talo­ja. jois­sa on s e k ä toimis­to­ja e t t ä asuin­huoneist­po­ja. Ja vieläpä niin, että suin­huonei­son voi tarvit­taes­sa muut­taa hel­posti toimistikäyt­töön ja kään­täen. Vatii vain muut­man pykälän rus­taamista. — Iso keit­tiöö on samal­la neu­vot­te­lu­ti­la ja kh tarvi­taan toimis­tois­sakin, varsinkin jos halu­amme edis­tää työmatkapyöräilyä.

    Vastaa

24. Havain­neku­vista mar­mat­ta­mi­nen taitaa olla turhaa.

    Tuo alue on jo pilat­tu Hesarin laatikol­la jon­ka ympäril­stö ei edes raken­nuste­lineitä ole saatu puret­tua, siltä se ainakin näyttää.

    Kun samalle alueelle mah­tuu mahtipon­ti­nen Eduskun­tat­a­lo rumine lisäraken­nuksi­neen, Kansal­lis­museo, Fin­lan­dia talo, uusi Musi­ikki­ta­lo, Kias­ma, se Hesarin ylisu­uri lasikuu­tio, Pos­ti­ta­lo, Lasi­palat­si ja Sokos, niin eipähän tai­da mis­tään maail­mankolka­s­ta löy­tyä yhtä sekalaista arkkite­htu­urin tyylien sekamel­skaa. Yksi uusi kir­jas­to­ta­lo saa olla minkä­moinen tahansa, ei se enää alueen kokon­aisil­met­tä kykene eheyt­tämään. Berli­inin uusi Pots­damer Platz on maut­to­muudessaan samaa luokkaa, mut­ta se on kuitenkin yht­eneväis­es­ti mauton.

    Vastaa

25. Mik­si kaik­ki taas valit­ta­vat? Koskaan ei ole mikään hyvin ja arkkite­hdit eivät osaa mitään ja Helsin­ki on ruma ja New Yorkissa on kaik­ki hienom­paa. Olisiko alue sit­ten nykyisel­lään parem­pi? Mikä nois­sa toimis­tois­sakaan niin mah­dot­toman vikana on? Eipähän puis­toon kuu­lu radan melu.

    Vastaa

26. af Heurlin, mitä siitä nyt tulisi jos seinien sisäl­lä saisi tehdä vaik­ka mitä ase­makaa­van vastaista? 🙂

    Vastaa

27. > Kun samalle alueelle mah­tuu mahtipontinen
    > Eduskun­tat­a­lo […] Sokos, niin eipähän taida
    > mis­tään maail­mankolka­s­ta löy­tyä yhtä sekalaista
    > arkkite­htu­urin tyylien sekamelskaa.

    Käy joskus MIT:n kam­puk­sel­la. Siel­lä on paljon suurem­pi ja vielä hienom­pi kokoel­ma eri­laisia talo­ja. Tosin MIT:llä on ollut a) varaa ja b) pokkaa käyt­tää aina kul­loisenkin vuosikymme­nen huip­puarkkite­hte­hä. Kokon­aisu­us on aivan val­loit­ta­va! Suosittelen. 

    Yhden tyylin kokon­aisuuk­si­in tutus­tu­miseen suosit­te­len Berli­inin itäosia ja Bukares­tia. Eri­no­maisen kuri­nalaista suun­nit­telua, ei mitään silmää häir­it­sevää eri­laisu­ut­ta. Tosin ei tarvitse sinne astikaan men­nä, kos­ka Helsingis­säkin on yksi­tu­umaisu­u­den ja kon­trol­lin hedelmiä: Mer­i­ha­ka, Itä­pasi­la, Käpylä, …

    Vastaa

28. Elielin­aukion bus­sil­in­jat voidaankin kään­tää Kampin ter­mi­naali­in, kun sieltä län­simetron myötä vapau­tuu tilaa Espoon linjoilta.

    Saadaan bus­sikatu pois puis­tos­ta ja torin ver­ran vapaa­ta tilaa muuhun käyt­töön. Elielin­aukio olisi eri­no­mainen tila teras­seille ja tapah­tu­mille, kos­ka vier­essä ei ole ain­ut­takaan asuintaloa.

    Vastaa

29. Mihin perus­tuu se, että nyky­istä 10-kir­jas­toa Pos­ti­talos­sa ei voi/saa laa­jen­taa? Sijain­ti on paras mah­dolli­nen kir­jas­tolle, ja raken­nus mielestäni koko Helsin­gin hienoin. Suun­nitel­tu paik­ka ei ole läh­eskään yhtä keskeinen. Nyt Pos­ti­talos­sa on kahvi­laa, pos­timerkkimyymälää ties mitä henkilöstön­vuokraus­fir­maa, mik­sei keskustakirjastoa?

    Jos kuitenkin päädytään uusio­raken­nuk­seen, tehtäköön kun­non wau’­ta, joka kuitenkin pitää kytkeä toimin­nal­lis­es­ti Elielin­aukioon jotenkin niin että sinne pääsee nopeasti kävellen ja pyörällä.

    Vastaa

    1. Pos­ti­ta­lo ei sovel­lu kir­jas­ton tarpeisi­in, kos­ka sen väli­seinät on suojeltu.

       Vastaa

30. jibl

    3) Taloven muodot pitää olla jotain kiin­nos­tavam­paa kuin tyl­sät U:t. Lyhyesti voitaisi­in ajatel­la paikalle paria Ympyrä­taloa kol­men U:n sijaan. 

    Kaupunki­laiset eivät kat­se­le talo­ja lin­tu­per­spek­ti­ivistä. Helsin­gin arvoste­tu­im­mis­sa kaupunkiym­päristöis­sä mm. Kru­u­nun­haas­sa ja Kata­janokalla talot eivät ole ympyröitä tai mui­ta kiehkuroi­ta, vaan umpiko­rt­telei­hin istu­via raken­nuk­sia. Silmän korkeudelta kat­soes­sa kulk­i­jalle on suh­teel­lisen yhden­tekevää, onko raken­nuk­sen poh­jan muo­to ilmas­ta käsin nähtynä kiin­nos­ta­va. Sen sijaan katu­ta­soon avau­tu­vien tilo­jen sijot­telu ympyrän muo­toiseen taloon voi olla hyvinkin hankalaa.

    Minus­ta suun­nitel­ma vaikut­taa aika hyvältä. Kom­menteis­sa tun­nu­taan valitet­ta­van puis­ton autiut­ta, mut­ta samal­la puis­toalaa halu­taan vielä lisätä pois­ta­mal­la vesial­las. Itse olisin enem­män huolis­sani siitä, että kir­jas­toon ja jo ole­mas­sa ole­vi­in kult­tuuri­laitok­si­in tule­va jalankulkuli­ikenne tiivistyy tarpeek­si pie­neen puis­toon, jol­loin siitä olisi mah­dol­lista tehdä elävä. Nythän Musi­ikki­talon edustal­la on jo ollut minus­ta aika lupaavasti ihmisiä siihen näh­den, miten kesken­eräi­nen paik­ka on. Asun­to­jen lisäämistä kan­natan jälleen, kuten olen tääl­lä kan­nat­tanut aiem­mis­sakin kommenteissa.

    New Yorkin keskus­puis­to muuten on varsin yksipuo­li­nen esimerk­ki puis­tos­ta, ts. jät­tikokoinen, luon­non­ti­laista met­sää jäljit­televä paik­ka, joka sopii lenkkeilyyn ja jonne mah­tuu rak­en­ta­maan paviljonke­ja. Van­hois­sa kaupungeis­sa on pienen mit­takaa­van kort­telin kokoisia puis­to­ja ja muo­top­u­u­tarho­ja, jois­sa kasvit kas­va­vat tiukas­sa järjestyk­sessä riveis­sä. Nämä ovat kaupunki­laisille tarpeel­lisia henkireik­iä ja tiivi­isti raken­ne­tuis­sa kaupungi­nosis­sa “lähipalveluina” jopa kaupunkimet­siä oleel­lisem­pia. No, Suomes­sa ei mon­ta niin tiuhaan raken­net­tua paikkaa ole, ja ihan oikeakin met­sä on yleen­sä suht lähel­lä. New Yorkin keskus­puis­toa on kuitenkin syytet­ty jopa koko amerikkalaisen puis­tokäsi­tyk­sen vääristämis­es­tä. Pien­imuo­toiset, arkkite­htu­urin muo­to­ja nou­dat­ta­vat kaupunkipuis­tot pitkälti puut­tuvat uudem­mista amerikkalai­sista kaupungeista, kun ideaali on ollut autokaupun­ki ja puis­ton malli New Yorkin keskus­puis­to. Sen suun­nit­teli­jal­la oli vaiku­tus­ta use­aan muuhunkin paikkaan.

    Vastaa

31. OS: “Pos­ti­ta­lo ei sovel­lu kir­jas­ton tarpeisi­in, kos­ka sen väli­seinät on suojeltu.”

    Fatal­is­min sijaan voisi ottaa sel­l­aisen prag­maat­tisem­man läh­estymis­ta­van että lait ovat muutet­tavis­sa. Lain­säätämis­laitok­ses­sa töis­sä, anyone ?

    Vastaa

    1. Meil­lä ei ole lakia Pos­ti­talon suojelusta.

       Vastaa

32. Niin­pä. Minä en ainakaan halu­aisi nyky­istä lakia muutet­ta­van niin, että raken­nus­suo­jelun tavoit­teista voidaan tin­kiä jos siitä tun­tuu aiheutu­van raken­nuk­sen omis­ta­jalle taloudel­lista haittaa. 

    En ainakaan ennen kuin olisin ehtinyt ostaa suo­jelu­raken­nuk­sia omis­tavien kiin­teistösi­joi­tus­fir­mo­jen osakkeita.

    Vastaa

33. Meil­lä ei ole lakia Pos­ti­talon suojelusta.

    Tätä voisi laa­jen­taa yleisem­mäk­si ajatuk­sek­si: lain­säätämis­laitok­sen tehtävänä on kanavoi­da kansan “yleis­tah­to”, joka on luon­teeltaan aina yleinen. Tämän vuok­si lakien tulee olla yleisiä. Jos eduskun­ta säätää lain yksit­täistapauk­ses­ta, se menee vira­nomais­ten, toimeen­panoval­lan, ton­tille ja muut­tuu yleis­tah­don edus­ta­jas­ta toimeen­pa­noe­limek­si. Meil­lä ei siis ole lakia Pos­ti­talon suo­jelus­ta vaan yleisem­pi laki kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkaiden raken­nusten suo­jelus­ta. Tätä lakia on sit­ten sovel­let­tu niin, että Pos­ti­talon sisä­seinät on suojeltu.

    Jos eduskun­ta menisi muut­ta­maan lakia tarkoituk­sel­la saa­da Pos­ti­talon sisä­seinät pois suo­jelus­ta, tehtäisi­in väärin. On ole­mas­sa yleinen, kansan oikeus- ja kult­tuu­ri­ta­jua sekä inhimil­listä kehi­tysastet­ta hei­jas­ta­va laki. Jos sitä muute­taan sik­si, että tulok­set ovat epä­tyy­dyt­täviä yksi­ty­istapauk­ses­sa, men­nään väärässä järjestyksessä.

    Yksit­täi­nen epäko­h­ta kor­jataan lain­säädän­töteitse tun­nista­mal­la, mis­tä laa­jem­mas­ta ongel­mas­ta epäko­h­ta hei­jas­tuu. Sit­ten sääde­tään uusi laki, joka kor­jaa tämän laa­jem­man ongelman. 

    Näin siis ideaalimaailmassa.

    Vastaa

34. Jos sille Keskus­takir­jas­toa halu­aa vai­h­toe­htopaikan niin edelleenkin tar­joan Rautatiease­man itäsi­ipeä. Siel­lä on nyt VR:n toim­i­ti­lat ja he voi rak­en­taa uudet vaik­ka Töölön­lahdelle. Aukeaa suo­raan ase­malai­turille ja Rauta­tien­to­rille, parkkipaikkana toimi­va isohko sisäpi­ha Kaisaniemen puis­toon päin…

    Vastaa

    1. Ase­men siipi on vähän pieni kirjastolle.

       Vastaa

35. Siihen siipeen kuu­luu kokon­ainen umpikortteli.

    Vastaa

36. spot­tu:

    Toimisto‑U:n täy­den­nys umpiko­rt­te­lik­si suo­ral­la mut­ta läheltä eläväl­lä luk­susasuin­talon julk­i­sivul­la… Fin­lan­dia-talo pitäisi upot­taa puis­ton sisään samoin Musiikkitalo…Vesiaihe kan­nat­taisi uno­htaa kokon­aan jotain kahlu­ual­tai­ta lukuunottamatta… 

    Se on sit­ten jotain tälläistä…

    http://i.imgur.com/uVSP6.jpg

    Nyt puis­to ainakin hah­mot­tuu puis­tok­si. Tämä on nähdäk­seni parem­pi kuin alkuperäinen. 

    Noi puis­toon päin ole­vat julk­i­sivut on copy/pastea ylem­pää kuvas­ta ja väärässä skaalas­sa. Oikeasti ne oli­si­vat paljon tiheäm­mäl­lä kuvi­o­l­la ja näyt­täi­sivät parem­mal­ta. Suun­nitel­ma aset­taa kovat vaa­timuk­set Fin­lan­dia taloon päin oleville julk­i­sivuille, mut­ta alku­peräi­nen suun­nitel­ma kir­jaimel­lis­es­ti vain kään­tää ongel­malle selkansä.

    Jätin lam­mikon reunan kanavak­si, kos­ka jonkun vesi­ai­heeen se tun­tui tarvitsevan.

    Sen lam­mikon tarkoi­tus on muuten antaa tilaa Fin­la­dia-talon profi­ilille näkyä. Jos sen pois­taa siitä, niin eiköhän jostain joku löy­dy rutise­maan, että: “Ei Fin­la­dia-taloa ole suun­nitel­tu met­sän reunaan…” 

    Tämä muuten selit­tää alku­peräisen suun­nitel­man. Siinä on annet­tu Fin­lan­dia-talolle paljon tilaa näkyä ja määrit­tää tilaa, mut­ta samaan aikaan on halut­tu paljon ker­rosneliöitä radan var­teen. Toimis­to­talo­jen U‑muoto on sit­ten yri­tys antaa lisää tilaa puis­tolle, joka ei siihen väli­in oikein mahdu.

    Vastaa

37. Mikko H

    Kaupunki­laiset eivät kat­se­le talo­ja lin­tu­per­spek­ti­ivistä. Helsin­gin arvoste­tu­im­mis­sa kaupunkiym­päristöis­sä mm. Kru­u­nun­haas­sa ja Kata­janokalla talot eivät ole ympyröitä tai mui­ta kiehkuroi­ta, vaan umpiko­rt­telei­hin istu­via rakennuksia.…

    Minus­ta suun­nitel­ma vaikut­taa aika hyvältä. Kom­menteis­sa tun­nu­taan valitet­ta­van puis­ton autiut­ta, mut­ta samal­la puis­toalaa halu­taan vielä lisätä pois­ta­mal­la vesial­las. Itse olisin enem­män huolis­sani siitä, että kir­jas­toon ja jo ole­mas­sa ole­vi­in kult­tuuri­laitok­si­in tule­va jalankulkuli­ikenne tiivistyy tarpeek­si pie­neen puistoon. 

    Ongel­ma on mielestäni ettei mas­si­ivil­la toimis­toraken­nuk­sil­la ole mitään selkeää profi­il­ia puis­toon päin, ja näin ne onnis­tu­vat tekemään puis­tos­ta oman takapi­hansa. Tämän voi myös yrit­tää ratkaista spo­tun tyyli­in umpiko­rt­teleil­la, joko teko­järvel­lä tai ilman.

    Vastaa

38. Itäsi­iv­en sisäpi­ha on hel­posti katet­tavis­sa — onnis­tu­i­han rat­api­hankin kat­ta­mi­nen olete­tu­ista suo­jeluin­tres­seistä huoli­mat­ta. VR:lle tosin pitäisi mak­saa hei­dän itse stet­son­ista määrit­tämän­sä hin­ta samaan tapaan kuin liikennöinnistä.

    Vastaa

39. Jotenkin on alka­nut riepoa mei­dän vihreä kaupunkisu­un­nit­telu. Musi­ik­ki- ja Sanomat­alon väli­in piti pika pikaa saa­da puis­to ennen musi­ikki­talon ava­jaisia. Rahaa käytet­ti­in yli miljoona euroa. Havain­neku­va ja keskus­takir­jas­to­su­un­nitel­ma todis­ta­vat, että kaik­ki tuo tul­laan heit­tämään taas pika­puoli­in roskakop­paan ja uudet var­maan 10 miljoo­nan betoniset puis­toraken­nel­mat tehdään ehkä 10 vuo­den päästä. Kat­selin kevääl­lä tuo­ta puis­ton rak­en­tamista ja ihmettelin kun dynami­it­timiehet räjäyt­tivät mei­dän maail­man kaunein­ta silokallio­ta makasi­inin ja musi­ik­i­talon välistä. Mik­si? Joku maail­man surkein puis­to­su­un­nit­teli­ja oli piirtänyt tuon viiv­ot­timel­la vede­tyn käve­ly­tien ja kas silokallion nyppylä tuli metrin korkeam­malle kuin puis­ton pin­ta. Mitä tekee Pekka Saurin johta­ma puis­ton­raken­nu­sosas­to? Tilaa ton­nin dynami­it­tia ja räjäyt­tää kallion­nyppylän huitsin nevadaan. Olisi ollut kiva istuskel­la luon­nonkalli­ol­la musi­ikki­talon edessä ja polku olisi voin­ut kiertää ihan oikeaa luon­toa eli kallio­ta. Melkein samoin kävi Vuosaaren Aurinko­lah­den kanavas­sa, jos­sa viime het­kel­lä saati­in pelastet­tua upeat luon­nonkalliot kaupun­gin dynami­it­ti­hörhö­jen tuhol­ta. Nyt kan­nat­taa muuten käy­dä kat­so­mas­sa Viik­in­mäen kallioi­ta. Viimeinen het­ki. Jumalaiset kalliot räjäytetään tei­den ja raken­nusten alta melkein kaik­ki kokon­aan pois. Betoni ja asfalt­ti tilalle. Kiitos kaupunkisuunnittelu.

    Vastaa

40. Liian van­ha kir­joit­ti 17.10.2011 kel­lo 12:15
    “Mik­si rak­en­taa kir­jas­toa 2010-luvul­la ? Kaupun­ki on ajas­taan jäljessä”

    Net­ti on täyn­nä pohd­in­taa ja ideoin­tia aiheesta The Future of Pub­lic Library.

    Helsin­gin keskuskir­jas­ton onko heti valmis­tut­tuaan aut­tomasti ajas­taan jäl­jessä? Mikä funk­tio sil­lä on dig­i­taalises­sa maail­mas­sa? Onko kustannus/hyötysuhde kohdil­laan jne.

    Helsin­gin kaupun­ki onko esit­tänyt näitä kysymyk­siä itselleen tehdessään keskuskir­jas­ton rakentamispäätöksiä?

    Toinen kysymys on sekin vielä, että val­tio avus­taa rahal­lis­es­ti näitä kir­jas­to­jen rak­en­tamisia, ehkä tätäkin. Mon­en kun­nan viimeinen temp­pu ennen kun­tali­itos­ta onkin rak­en­taa komea kirjasto.

    Vastaa

    1. Nykyaikainen kir­jas­to ei ole mikään kirjalainaamo.

       Vastaa

41. Siinä tapauk­ses­sa nim­i­tys keskus­takir­jas­to lie­nee jos ei harhaan­jo­hta­va niin ainakin epäin­for­mati­ivi­nen. Olisiko joku toinen nimi parempi.

    Vastaa

42. Mis­sä ihmeessä näette jonkun kolkon paraatiken­tän tuos­sa kuvas­sa? Fin­lan­dia-talon edessä ole­va vaalea alue ei kovin lev­eä ole ja lie­nee kovas­sa käytössä jo pelkästään läpikulkuli­iken­teen takia. Samal­la Fin­lan­dia-talokin pääsee pois parkkipaikan ahdis­telus­ta ja koke­nee uuden tulemisen niin kaupunki­lais­ten kuin tur­istienkin silmis­sä. Asun­to­jakin on tulos­sa ainakin tuo­hon U‑malliseen Alma Medi­an rak­en­teil­la ole­vaan pääkonttoriin.

    Omas­ta mielestä suun­nitel­ma on hieno ja puis­tos­ta kanavi­neen tullee hyvä syy tul­la viet­tämään aikaa alueelle, vaikkei raken­nuk­si­in asi­aa olisikaan. Jo nyt alue erot­tuu omana tilana kaupungis­sa ja enää ei tarvitse varoa sopi­iko uusi van­haan, vaan rak­en­taa Sanoma — ja Musi­ikki­talon ehdoil­la uut­ta. Kumpa vain ihmiset kävi­sivät kat­so­mas­sa aluet­ta sen keskeltä, eikä vain huris­telisi Mantskua pitkin van­han Helsin­gin puolella. 

    Viil­tokin olisi mieleenki­in­toinen lisä, vaik­ka jatkaisikin kaupun­gin piilot­tamista maan alle.

    Jatkos­sa olisi hyvä saa­da se suun­nitel­tu sil­ta radan yli Kaisaniemeen. Yhdis­täisi hyvin kaupungi­nosia ja ihmiset löytäi­sivät yliopis­ton puu­tarhankin parem­min. Tuonne puis­tom­aisim­paan osaan ei toivoisi kolkko­ja betonikivetyk­siä, vaan Espal­ta tut­tua hiekkati­etä. Saunaidea on sinän­sä hyvä, mut­ta mielu­um­min aivan Töölön­lah­den nykyiseen rantaan (kuvan vasen reuna), kuin suo­raan Eduskun­tat­alon eteen. Ehkäpä lahti on joskus kaikkien mielestä uimakelpoinen.

    EHDOTUS KAUPUNKIA SUUNNITTELEVILLE:
    Kun Pajunen ehdot­telee Guggen­heimi­akin tuonne, niin mik­sei sitä voisi iskeä Kalasa­ta­man kär­keen eli eteläpäähän. Siinä olisi raitio­vaunure­it­ti vier­essä, kun­han raken­netaan sil­lat ja maise­ma olisi kuin tur­is­tikart­ta Helsingistä, aina Korkeasaares­ta Pohjois­ran­nan kaut­ta Kallion kirkon­torni­in. Lap­si­akin saisi houkutel­tua taide­museoon, jos lupaisi että samal­la reis­sul­la men­nään kat­so­maan kisso­ja häkeissä. 

    Kaik­ki maamerk­it näkyvis­sä, joten edes amerikkalainen ris­teily­tur­isti ei onnis­tu­isi eksymään etsiessään omaa museo­taan tai sieltä pois. Samal­la Helsin­gin (turisti)keskusta kas­vaisi ulos tuos­ta kaikkien tun­temas­ta ruotsin­lau­tan kan­nelta ote­tus­ta kuvas­ta Kaup­pa­torista kirkkoi­neen. Nyt Pajunen rak­en­taa feikkiä tur­i­s­tirysää keräämäl­lä kaik­ki ikku­nansa alle. 

    Samal­la ei olisi vaaraa Kaup­pa­torin ilmeen särkymis­es­tä ja arkkite­hdeil­la olisi vapaat kädet suun­nitel­la Kalasa­ta­mas­sa, kos­ka mitään muu­ta ei ole vielä ole­mas­sa. Varsinkin kokkar­it vouhot­taa Bil­baos­ta, mut­ta merkit­tävää nyk­yarkkite­htu­uria ilman ole­mas­sa ole­van van­han raken­nuskan­nan tuo­mia rajoituk­sia pystyy toteut­ta­maan ain­oas­taan juuri Kalasa­ta­man kärjessä. 

    Kalasa­ta­man kärkiosa on ain­oa paik­ka joka odot­taa tyhjänä, kuten Bil­baon museon alue aikanaan. Suurem­pikin raken­nus kävisi ja olisi näyt­teil­lä jokaises­ta ilman­su­un­nas­ta vas­taran­noil­ta. Kata­janokalla museo olisi puris­tuk­sis­sa ja peri­aat­teessa siihen tulisi vain yksi kat­selupuoli Kaup­pa­to­ril­ta. Samal­la voisi vält­tää val­i­tuskier­teen ja saa­da ker­rankin kun­non arkkite­htu­urik­isan ilman rajoituk­sia. Mitä mieltä?

    Vastaa

43. tpyy­lu­o­ma kirjoitti

    “af Heurlin, mitä siitä nyt tulisi jos seinien sisäl­lä saisi tehdä vaik­ka mitä ase­makaa­van vastaista? :)”

    Tot­ta. Tut­tuni omis­ta­mas­ta toimis­to­huoneis­tos­ta Unioninkatu 45:ssä pala­jas­tui 1983 laiton pelilu­o­la ja bor­del­li. Me ystävät olimme vil­pit­tömän vahin­go­niloisia. “Minä en ymmär­rä, mis­tä tässä on kys­mys”, hän selit­ti poli­isien tivates­sa hänen osu­ut­taan. — “Niin ne muutkin sanovat” vas­ta­si­vat KRP:n miehet, mut­ta lop­ul­ta uskoi­vat että tämä itse perikun­nol­lisu­us ei ollut asi­aan sekaantunut.

    Vastaa

44. Töölön­lah­den kaa­van his­to­ria pikak­er­tauk­se­na: jär­jeste­tyssä puis­tok­il­pailus­sa pyy­det­ti­in suun­nit­tele­maan huonoa puis­toa radan viereen, ettei sen rak­en­t­a­mi­nen myöhem­min aiheut­taisi vasta­lau­sei­ta. Voit­ta­neessa ehdo­tuk­ses­sa oli luon­nos­tel­tu radan var­teen raken­nuk­sia, ja kun kaavaa alet­ti­in tehdä, ne jäivät vahin­gos­sa kuvaan mukaan, eikä kukaan koskaan huo­man­nut kyseenalais­taa asiaa… 

    Illus­traa­tios­ta vielä — siinä on etu­alal­la täytet­ty aika paljon Töölön­lahtea, että on saatu kokon­ais­vaikutel­ma vihreämmäksi 😉

    Vastaa

45. jlbl: “Tämä muuten selit­tää alku­peräisen suun­nitel­man. Siinä on annet­tu Fin­lan­dia-talolle paljon tilaa näkyä ja määrit­tää tilaa..”

    Nämä ihasteluken­tät ovat juurikin tapa jol­la hier­arkioi­ta ei kaupunkiym­päristössä soisi raken­net­ta­van. Se irrot­taa korostet­ta­vat raken­nuk­set ikävästi kaupunki­jatku­mos­ta ja luo vit­ri­in­imäisen epämiljöön. Tilaa voi määrit­tää hienovaraisemminkin.

    Toimis­to- ja asuin­raken­nusten ja ‑ker­rosten yhdis­tämiselle voisi käytän­nössä hakea mallia Kampin keskuk­ses­ta jos­sa takapiha/etupiha ‑jako on tehty val­ol­la. Asuin­talot voisi­vat ehkä olla korkeampiakin kos­ka ne jät­tävät iltapäivä-ilta ‑var­joon­sa vain toimis­tot, jois­sa sil­loin on vähem­män väkeä.

    Toisaal­ta, mik­si asuin­talo­jen pitäisi aina olla toimisto­funk­tioon näh­den alis­teisia, eli mikä estää jatka­mas­ta asuin­talois­sa Pos­ti­talon ja Sanomat­alon räys­täs­lin­jaa Töölön­lah­den suun­taan kun puis­ton var­jos­tu­songel­ma rajoit­tuu kuitenkin aamuun jol­loin siel­lä ei kuitenkaan kukaan varsi­nais­es­ti oleskele ?

    Vastaa

46. Pitääkö keskuskir­jas­ton olla “kir­jas­to” vain sen takia, että varmis­tu­isi val­tion rahoitusosuus?

    Vastaa

47. Osalle kom­men­toi­jista tun­tuu ole­van mod­ernin kir­jas­ton kon­sep­ti täysin tun­tem­aton. Kyse ei todel­lakaan ole mis­tään kir­javaras­tos­ta hyllyriveineen.

    Kan­nat­taa käy­dä tutus­tu­mas­sa vaik­ka Turun uuteen pääkir­jas­toon joka on muuten aivan hem­metin hieno. Eikä var­masti toimisi mis­sään pos­ti­talon tai ase­man nurkissa.

    Jos jotain vas­taavaa joskus saadaan Töölön­lahdelle, niin lyön vetoa että siitä tulee saman tien kaupun­gin suosi­tu­in kulttuurilaitos.

    Vastaa

48. OS

    “Nykyaikainen kir­jas­to ei ole mikään kirjalainaamo.”

    Ei sitä kir­jas­to ole olut ennenkään. Oleelli­nen osa kir­jas­toa on lukusalit, lukunurkkauk­set, luovia het­k­iä varten, mikroku­va-ark­isto (van­hat lehdet vuosikymm­nien takaa) sekä ja lehtien­lukusali. — Ja myös luen­tos­alit yleisöti­laisu­uskia ja taidenäyte­ly­itä varten.
    -

    Vastaa

49. a_l: “Jos jotain vas­taavaa joskus saadaan Töölön­lahdelle, niin lyön vetoa että siitä tulee saman tien kaupun­gin suosi­tu­in kulttuurilaitos.”

    Ei tästä var­maankaan ole epä­selvyyt­tä, kysymys on kus­tan­nuk­sista. Mon­ta hal­paa ja rumaa 70-luvun laatikkoa koulu­jen välit­tömässä läheisyy­dessä on paljon parem­pi kuin yksi palat­si (las­ten mit­ta­pu­ul­la) kaukana kaikesta.

    Vastaa

50. Lapsetko sitä kir­jas­toa pelkästään käyt­tää? Töölön­lahti ei var­maan mil­lään mit­ta­pu­ul­la ole “kaukana kaikesta”.

    Tosin onhan se mah­dol­lista, että uusi hieno keskus­takir­jas­to nielee kaik­ki määrära­hat ja samal­la sul­kee rop­pakau­pal­la paikallisia kirjastoja.

    Itse kuitenkin näk­isin keskus­takir­jas­ton mah­dol­lisuute­na tuo­da Helsinki­in jotain sel­l­aista uut­ta ja hienoa jota ei tääl­lä ole ennen nähty.

    Vastaa

51. Aikaisem­mis­sa laskelmis­sa on jo ennakoitu lähiökir­jas­to­jen sulkemista. Kaik­keen ei ole varaa. 

    Eihän niitä koulu­jen yhtey­dessä toimivia laatikoi­ta koskaan maini­ta tur­is­tiop­pais­sa mut­ta voisi silti miet­tiä kenelle Helsin­gin palvelu­ja raken­netaan, rahoituk­ses­ta vas­taav­ille asukkaille vai mil­jardipro­jek­tien var­jos­sa pönöt­tämään pää­seville kulttuurijohtajille.

    Kulu­ja lask­ies­sa kan­nat­taa myös muis­taa että keskeisel­lä paikalla sijait­se­va kaikille avoin olo­huone joutuu human­is­ti­sista lähtöko­hdista huoli­mat­ta tekemään jonkin ver­ran myös kar­si­vaa asi­akas­val­in­taa, yleen­sä var­ti­joiden avulla.

    Vastaa

52. Tein tänään opin­tomatkan erääseen kun­nankir­jas­toon. Siel­lä oli kak­si virkail­i­jaa ja viisi koul­u­laista. Sekä virkail­i­jat että koul­u­laiset oli­vat tietokoneella.

    Tämän kir­jas­ton rak­en­si velka­si kun­ta joka liitet­ti­in naa­purikun­taa. Van­ha kir­jas­ton kauh­tuneet kir­jat siir­ret­ti­in tähän uuteen kir­jas­toon. Kir­joi­hin ei ole juurikaan varaa ja henkilökun­nas­takin on nipistetty.

    Sit­ten tutkin kir­jas­toti­las­toa. Suomes­sa on n. 798 pää- ja sivukir­jas­toa ja 44 laitoskir­jas­toa. Kir­jas­tokäyn­nin hin­ta on 5,67 euroa ja kus­tan­nuk­set 56 euroa per asukas jne.

    Sit­ten kun mietin, mitä tässä blo­gis­sa on edel­lä san­ot­tu, että kir­jas­tot eivät enää ole lainaamo­ja ja kun kävin kir­jas­tossa ja havaitsin tämän saman asian niin laskuri kävi päässäni.

    Vuon­na 2011 kir­jas­to­jen toim­intaku­lut ovat 305 miljoon­aa euroa. 

    Val­ta­va sum­ma rahaa menee näi­den van­hanaikaisten lainaamo­jen ylläpitämiseen. Mod­er­nia logis­ti­ikkaa käyt­tämäl­lä Suomeen riit­täisi var­masti 200 tai alle lainaamokir­jas­toa, joi­ta voisi hoitaa 80 miljoo­nan euron budjetilla.

    Vastaa

53. Kir­jas­to­hankkeen kaunein tavoite on saa­da kaupunki­in uut­ta ei-kau­pal­lista julk­ista sisätilaa! 

    Aika ajaa van­han tehtävän yli: Kir­jas­tois­sa ei mitään kansal­lisaartei­ta säi­lytetä, vaan niteet myy­dään kier­ton­sa jäl­keen pois. Käyt­tökir­jat siir­tyyvät var­masti kaik­ki dig­i­taaliseen muo­toon jol­lakin aikavälil­lä, joten kir­jas­ton kokoel­ma­funk­tio piene­nee ja lop­ul­ta pois­tuu. Teosten jakamis- ja sivistysperinne niitä lainaa­mal­la ei var­masti toisaal­ta pois­tu. Pelkän luku­lait­teen hin­nal­la saa metrin kirjoja!

    Tässä on ehdot­toman kiin­nos­ta­va ja tärkeä paik­ka miet­tiä mitä julki­nen tila voisi tule­vaisu­u­den Helsingis­sä olla: Minkälaista fyy­sisiä puit­tei­ta kaupunki­laisille annetaan, ja mitä on se toim­inta johon raken­nuk­ses­sa kan­nuste­taan? Vai tarvit­seeko sitä määritellä?

    Vastaa

54. ‘Mod­er­nia logis­ti­ikkaa käyt­tämäl­lä Suomeen riit­täisi var­masti 200 tai alle lainaamokir­jas­toa’ (Evert)
    Mitä se mod­erni logis­ti­ik­ka tuos­sa tarkoit­taa? Jotain automar­ket-tyyp­pistä ratkaisua?

    Vastaa

55. Jus­si: “Minkälaista fyy­sisiä puit­tei­ta kaupunki­laisille annetaan, ja mitä on se toim­inta johon raken­nuk­ses­sa kannustetaan?”

    No esimerkik­si se että kir­jas­tossa kan­nuste­taan ole­maan syr­jäy­tymät­tä. Sinne on koulun jäl­keen muka­va men­nä tap­pa­maan aikaa jos kän­niset van­hem­mat eivät motivoi, ja vähän van­hem­mal­la iäl­lä vaik­ka parik­si tun­niksi inter­netin ääreen jos oper­aat­tori on katkaisut liit­tymän ja kone on kanissa.

    Jos moti­vaa­tio­ta ja jak­samista riit­tää, lukusalis­sa voi yrit­tää opiskel­la itseän­sä vähän parem­min yhteiskun­taan kiinni.

    Pent­ti peru­sopiske­li­jalle kir­jas­to tar­joaa lukusalin ja kahvi­au­tomaatin lisäk­si ryh­mä­työtilo­ja, ja taval­liselle tal­laa­jalle miel­lyt­tävän miljöön ja paljon hyp­is­teltävää. Van­huskin voi oleskel­la rauhas­sa kun infor­maa­tio­tul­va ei käy päälle.

    Yleisem­min: sivistys­toimen lisäk­si kir­jas­tol­la on merkit­tävä sosi­aalipoli­it­ti­nen funk­tio, ja tätä funk­tio­ta ei edesauta romant­tisen kansan­sivistyskäsi­tyk­sen mon­u­ment­ti jos­sa sym­bol­i­ikkaan tuhrataan rahat jot­ka muuten oli­si­vat hyö­dyn­net­tävis­sä substanssiin.

    Vastaa

56. Miten ne suo­jelusään­nök­set estävät keskus­takir­jas­tok­si kut­su­tun kir­jalainaa­mon / nuorisoti­lan sijoit­tamisen Postitaloon?

    Vastaa

57. Spot­tu kir­joit­ti kir­jas­tos­ta aivan oikein.

    Mut­ta eikö opiske­li­jalle ole mielekkäin­tä että kir­jas­to on laitok­sen yhtey­dessä tai vier­essä? Ja kon­tu­lalaiselle, että kir­jas­to on Kontulassa?

    Vastaa

58. Olisi aika hyvä jut­tu kysyä esim. pra­ha­laisil­ta, että kuin­ka halu­aisi­vat muut­taa ympäristöään. Sekä myös pra­ha­laisil­ta tur­is­teil­ta olisi hyvä kysyä, että mik­si Pra­haan vieraik­si saa­pu­vat. Mut­ta Pra­has­sa­han ei ole mod­er­nia laivali­iken­net­tä ja laiva­matkus­tuskult­tuuria sit­ten Bore Starin 1960 Tukhol­man matkailun.

    Vastaa

59. Mik­si ihmeessä Töölön­lahdelle tarvit­see tehdä yhtään mitään? Se on kau­nis juuri sel­l­aise­na käyt­tämät­tömänä maana kuin se on, suo­ma­lainen maise­ma kehä kol­mosen ulkop­uolel­la ei ole nur­mikol­lista puis­toa, vaan hiekkak­ent­tää ja pusikkoa. Minä pidän Töölön­lahdes­ta sel­l­aise­na kuin se on, lähin aukea alue töölöläiselle.

    Vastaa

60. Markku af Heurlin: “Mut­ta eikö opiske­li­jalle ole mielekkäin­tä että kir­jas­to on laitok­sen yhtey­dessä tai vier­essä? Ja kon­tu­lalaiselle, että kir­jas­to on Kontulassa?”

    Joo, mut­ta on myös paljon käyt­täjiä joille Pos­ti­ta­lo on se luon­tevin paik­ka, ja ulkoiset puit­teetkin ovat omi­aan alen­ta­maan sisään­menokyn­nys­tä. Kir­jas­to 10:n vak­i­tuise­na asi­akkaana olen saanut vaikutel­man että kysyn­tää olisi selkeästi enem­män kuin tilaa, ja tun­tu­isi että laa­jen­t­a­mi­nen pääsalin puolelle olisi sen ver­ran edullista ettei se vaaran­taisi lähiöi­den lähipalveluja.

    Min­ul­la ei ole mitään käsi­tys­tä kir­jas­ton sisäi­sistä funk­tioista, tai siitä pitäisikö keskus­takir­jas­ton olla samal­la pääkir­jas­to, mut­ta sivus­ta kat­soen Kir­jas­to 10 näyt­tää vas­taavaan hyvin asi­akkaiden­sa tarpeisi­in, ja kun näin on, sitä var­maan voisi laa­jen­taa kun vajaakäytössä ole­vaa tilaa olisi vieressä.

    Vastaa

61. Olen Spo­tun kanssa hyvin paljon samaa mieltä.Ja jos saadaaan laa­jen­net­tau Kir­jat­so 10:iä, niin mikäpä siinä.

    Ongel­ma on seu­raa­va: u u s i ehdotet­tu kir­jas­to­ta­lo mak­saa 70 Me, eli puh­taat pääo­maa­neot ovat 14 Me/v. Suh­teu­ta se kaupun­gin kir­jas­to­to­toimen kokonaiskustannuksiin.

    Vastaa

    1. Markku af
       Onko korkokan­ta nous­sut 20 pros­ent­ti­in? Pitänee kuun­nel­la uutisia

       Vastaa

62. Olin­pa huoli­ma­ton. Siis vuo­tu­inen pääo­makus­tan­nus 4 % korot ja 40 vuo­den kuo­le­tus annu­iteet­ti­na 5 %. Tekee 3,5 Me. (n. 7 e/ helsinkiläinen,ja n. 21 Mmk) Liää siihen ylläpi­to ja henkilös­to ja sen jäl­keen suh­teu­ta kir­jas­to­toimen koko budjettiin.

    Vastaa

63. Marko Hami­lo kirjoitti:

    “Miten ne suo­jelusään­nök­set estävät keskus­takir­jas­tok­si kut­su­tun kir­jalainaa­mon / nuorisoti­lan sijoit­tamisen Postitaloon?”

    Sitä minäkin ihmette­len. Raken­nusko­hteena paljon arvokkaam­maasa Ritar­i­huoneessa on voitu — yhteisym­mär­ryk­sessä museovi­ras­ton kanssa ja rakennsu­tarkas­tusvi­ras­ton luval­la — tehdä aika suuria muuo­tok­sia julkisen his­to­ri­al­lisen tilan ulkop­uolisi­in tiloi­hin. Mm. uud­is­ta­maan ullakkoti­laa mod­erniksi toimis­toti­lak­si ja jopa rak­en­ta­mal­la hissi sivu­por­taikkoon. Museovi­ras­to on lausun­nonan­ta­ja, lop­ullis­es­ta luvas­ta päät­tää kaupun­gin raken­nus­valvon­ta. Kaipa asioi­ta aut­taa, kun museovi­ras­toon on hyvis­sä ajoin otet­tu yhteyt­tä, esitet­ty pyyn­tö kau­ni­isti ja selvitet­ty asioi­ta huolella.

    Ritar­i­huonne on nyt saatu kau­ni­iseen kun­toon. Suomen Ritar­i­huone ei ole rikas; ain­ot tulot ovat käytän­nössä vuokrat­u­lot tästä kiin­teistöstä. Mut­ta kun tarkkaa talout­ta pidetään,ja käytössä on monipuo­li­nen asiantun­te­mus (mm. pro­fes­sorit Adler­creutz ja Tiger­st­edt), niin hyvin on selvitty.

    Vastaa