Toimiiko kilpailu Helsingin rakentamisessa?

80 vastausta artikkeliin “Toimiiko kilpailu Helsingin rakentamisessa?”

1. Tämä on niin Suo­mi. Tarvi­taan taas ulko­maalainen sanomaan ääneen ilmi­selvä perusa­sia raken­nustaloud­es­ta: kartelli.

   Vaik­ka suo­ma­laisu­udessa on paljon arvostet­tavia piirteitä, olen aina ihmitel­lyt, mik­si ihmiset rakas­ta­vat tääl­lä monopole­jaan? Mik­si luul­laan että ne omat ylikalli­it, keski­ta­soiset ja tyl­sän­näköiset ratkaisut ei olisi kor­vat­tavasti parem­mil­la? Tot­takai markki­namies vedät­tää kun asi­akas on niin uskollinen. 

   Jos ei ole tahoa tutki­maan rikos­ta rak­en­tamisen hin­noit­telus­sa, pul­losta ei kai pääse ulos kuin anta­mal­la tont­te­ja ensisi­jais­es­ti ryh­märaken­nut­ta­jielle ja ulko­maalaisille gryndaajille.

   Vastaa

2. Eikö joku nyt hyvä­nen aika jol­lakin taval­la voisi puut­tua tuo­hon raken­nusy­htiöi­den kartel­li­in ja/tai kor­rup­tioon? Ei siihen tarvi­ta edes kutos­ta lukion lyhyestä matem­ati­ikas­ta, että tajuaa, että noille numeroille ei voi olla mitään muu­ta selitystä.

   Vastaa

3. Niin, ja jollei riit­tävää näyt­töä syyt­teisi­in ja vahin­gonko­r­vaus­vaa­timuk­si­in löy­dy, niin pitäisi alkaa luon­nos­tele­maan mallia, jos­sa kaupun­ki ei myy tont­te­ja, vaan valmi­ita asun­to­ja. Ettei mene liikaa komen­to­taloudek­si, niin hom­ma voisi toimia vaik­ka jot­nekin niin, että ton­tille jär­jestetään arkkite­htik­il­pailu, ja tuo­ma­ri­na toimi­vat jol­lakin taval­la huu­tokau­pat­ta­vat ennakko­va­rau­soikeudet kuhunkin suun­nitel­maan. Ja on tuos­sa mallis­sa vielä muu­ta­ma muukin yksi­tyisko­h­ta hiomatta.

   Vastaa

4. Ihan noin suo­ravi­ivaista hin­ta ero ei ole kos­ka pääo­ma kus­tan­nuk­set sekä ris­ki pre­emio ovat kalli­im­mat kun raken­netaan saman ver­ran asun­to­ja kalli­im­mille tonteille.

   Vastaa

5. Jos muu ei auta, ja en minä tästä peri­aat­teessa pidä mut­ta kuitenkin, niin raken­netaan enem­män kaupun­gin toimesta.

   Yhdestä ton­tista oli tul­lut selvästi korkeampi tar­jous, mut­ta kiin­teistövi­ras­ton virkamiehet esit­tivät sitä hylät­täväk­si, kos­ka yhtiön taidoista ei ollut näyttöä.

   Heh. Jos ker­ran virkamiehet näin uuras­ta­vat varmis­tak­seen raken­nut­ta­jan toteu­tuskyvyn niin mihin ne tarvi­taan sitä rak­en­tamisen normi­pat­ter­is­toa? 🙂 Miten tämän nyt diplo­maat­tis­es­ti sanoisi, olisiko kiin­teistövi­ras­ton virkami­esten tuloseu­ran­ta ihan epäilysten vält­tämis­es­ki ihan huono idea?

   Mut­ta joo, pienem­mät kohteet eri hyvä idea ja samal­la voisi riisua niitä taloy­htiön velvot­tei­ta kaupungis­sa, jot­ta kohteet olisi helpom­pi toteut­taa. Ei nyt jauheta tässäkin yhtey­dessä pysäköin­tipaikoista, mut­ta yleis­es­ti ottaen on täysin luon­te­vaa että keskel­lä met­sää sijait­se­va taloy­htiö tar­joaa asukkailleen yhden jos toisen­laista fasili­teet­tia, kaupungis­sa taas on niitä fasili­teet­ta­ja. Kaupunki­lainen blo­gi kir­joit­ti taan­noin aiheesta hyvin:

   Useim­mista ker­rostalois­ta­han löy­tyvät yhteiset saunati­lat ja pyykki­tu­vat — yhteisöl­lisessä ker­rostalos­sa olisi näi­den lisäk­si mah­dol­lis­es­ti erään­laisia yhteisiä olo­huonei­ta ja kir­jas­to­huonei­ta ja mah­dol­lis­es­ti ruokailutiloja.

   Kan­natet­ta­va kokeilu, joskin kaupunki­laise­na olen hie­man skepti­nen täl­laisen yhteisöl­lisyy­den onnis­tu­mis­es­ta. Mik­si rak­en­taa ker­rostaloon yhteisöl­lisiä tilo­ja, kun juuri kaupungis­sa julkisen tilan ideana on olla yhteisölli­nen tila. Näitä yhteisöl­lisiä tilo­ja ovat rav­in­to­lat, baar­it, kahvi­lat, kaup­pakeskuk­set, nuorisoti­lat, kir­jas­tot jne.

   http://blogit.mtv3.fi/kaupunkilainen/2009/02/23/yhteisollinen-kerrostalo-on-mielenkiintoinen-kokeilu/

   Ja sama minus­ta kos­kee jopa niitä sauno­ja ja pesu­tu­pia. Saataisi­in enem­män pesu­loi­ta ja julk­isia saunoja.

   Vastaa

6. Ei tästä kan­na­ta syyt­tää paria omis­ta­jaa ja tusi­naa pääpo­moa. Ennem­minkin pitäisi miet­tiä, mik­si suo­ma­lainen halu­aa olla suuryri­tyk­sen leivis­sä. Siitähän se kor­rup­tio kumpuaa, kun on liian iso­ja yri­tyk­siä mitä poli­itikko­jen kan­nat­taa nuoleskella.

   Vastaa

7. Helsin­gin kil­pailut­ta­van liian iso­ja kohtei­ta, jol­loin vain kolme raken­nus­li­iket­tä pystyy osallistumaan.… 

   Siinä kävi vielä niin, että jokainen tut­tu yhtiö sai oman tont­tin­sa. Tai siis niin se esiteltiin… 

   Näil­lä ei vält­tämät­tä edes tarvitse olla kartellia. 

   Jos on vain kolme pelaa­jaa ja usein tois­tu­vat pelikier­rokset (kil­pailu­tuk­set), niin eikö kyseessä ole kol­men pelaa­jan van­gin dilem­ma ja “Kostaja”(rankaisee kier­roksen ver­ran petok­ses­ta ja yrit­tää uud­estaan yhteistyötä) on sil­loin kaikille stabi­ili strategia?

   Niin kauan kun jokaisel­la kier­roksel­la kaik­ki raken­nusy­htiöt val­it­se­vat “yhteis­toimin­nan” eli mata­lan tar­jouk­sen kaik­ki fir­mat voivat odot­taa keskimäärin saa­vansa 1/3 ton­teista omaan käyttöönsä. 

   Jos jol­lain kier­roksel­la joku “pet­tää”, eli tekee korkeam­man tar­jouk­sen yrit­täen saa­da enem­män kuin 1/3 ton­teista käyt­töön­sä, niin seu­raaval­la kier­roksel­la muiden kan­nat­taa ran­gaista korkeam­mal­la tar­jouk­sel­la, jol­loin kaikkien odotusar­vo palaa 1/3 osaan ton­teista. Mut­ta sitä seu­raaval­la kier­roksel­la kan­nat­taa taas yrit­tää yhteis­toim­intaa eli mata­lam­paa tar­jous­ta, kos­ka jos kaik­ki palaa­vat yhteis­toim­intaan ne saa­vat ton­tit hal­tu­un­sa halvemmalla.

   Näitä voidaan simu­loi­da tietokoneel­la eri pelaa­ja määril­lä, mut­ta esim. 6:lla pelaa­jal­la on uskoak­seni paras­ta aina “pet­tää” eli tehdä korkeampi tar­jous, kos­ka yhteis­toimin­nan “synkro­noin­nin” odot­telem­i­nen anta­mal­la anteek­si kestää liian kauan, kun taas 3 pelaa­jal­la “Kosta­ja” tai “Tee-Sama”(toistaa aina vas­tus­ta­jan viimeisen siir­ron) saat­ta­vat olla opti­mis­trate­gioi­ta ja johtaa kartellin omaiseen toim­intaan itsestään.

   Jos pienem­mät urakat ovat se keino, käytet­täkään sitä. 

   Jos pienem­mät urakat nos­ta­vat pelaa­jien määrän 3:sta 6–7:ään, niin se voisi aut­taa varsin hyvin.

   Vastaa

8. Monis­sa kil­pailu­tuk­sis­sa kun­ta ampuu itseään jalkaa kil­pailut­ta­mal­la liian suuria urakoita. 

   Täysin sama ongel­ma on jätekul­je­tuk­sis­sa, jos kil­pailutet­ta­va alue on sel­l­ainen, ettei tar­jous­ta voi jät­tää kuin pari jätefirmaa.

   Kun­nalle on kyl­lä kaikkein hel­poin­ta kil­pailut­taa yksi iso pomp­su, kuin kak­si tai kolme pienem­pää. Use­ampi kil­pailu­tus tarkoit­taa enem­män työtä.

   Vastaa

9. Lap­sikin näkee että kil­pailu ei toi­mi. Syynä tuskin on laiton kartel­li, kos­ka oli­gop­o­listi­nen markki­nati­lanne tuot­taa saman tulok­sen riskittä.

   Oikeasti mie­lenki­in­toinen kysymys kuu­luu: mik­si julki­nen val­ta antaa tämän jatkua, vuodes­ta toiseen?

   Vastaa

10. Meil­lähän on olev­inaan demokra­tia, eli tätä kansa haluaa.…

    Vastaa

11. Jos on vain kolme pelaa­jaa ja usein tois­tu­vat pelikier­rokset (kil­pailu­tuk­set), niin eikö kyseessä ole kol­men pelaa­jan van­gin dilem­ma ja “Kostaja”(rankaisee kier­roksen ver­ran petok­ses­ta ja yrit­tää uud­estaan yhteistyötä) on sil­loin kaikille stabi­ili strategia?

    Peri­aat­teessa kyl­lä. Asi­as­sa kuitenkin kum­mas­tut­taa yksi asia… 

    Päät­te­lyketju menee nyt näin: Urakat ovat suuria, joten on vain kolme peli­in kykenevää pelaa­jaa. Kol­men vaki­in­tuneen pelaa­jan pelis­sä voi tul­la tilanne, jos­sa toim­i­taan kuten kartel­lis­sa, vaik­ka ei ole kartellia.

    Päät­telyssä ei ole vikaa, mut­ta ole­tuk­sis­sa voi olla. Jos urakat ker­ran ovat niin suuria, ettei niihin löy­dy kuin kolme paikallista tek­i­jää, niin mik­si ihmeessä ulko­maiset yri­tyk­set eivät ole kiin­nos­tunei­ta? Luulisi, että jos niistä jää hyvin suuri mar­gin­aali, sitä oli­si­vat kiin­nos­tunei­ta jaka­maan muutkin kuin suomalaiset.

    Ja tietysti ne ton­tit voisi pistää myyn­ti­in vaik­ka yksi ker­ral­laan ja kat­soa sit­ten tar­jousten perustel­la, kum­mal­la kaupun­ki saa enem­män rahaa. Jos niitä nipute­taan isoi­hin paloi­hin, joukos­ta tietysti löy­tyy erit­täin korkean mar­gin­aalin kohtei­ta ja mah­dol­lis­es­ti hyvin pienen mar­gin­aalin kohteita.

    Vastaa

12. Kaupun­gin pitää yksinker­tais­es­ti lopet­taa pelkän gryn­der­imuo­toisen tuotan­non tukeminen. 

    Aiem­min meil­lä oli ns. yleishyödyl­listä asun­to­tuotan­toa muual­lakin kuin sosi­aalises­sa asun­torak­en­tamises­sa, nyt vapaara­hoteista ei tee kuin isot raken­nus­li­ik­keet kartel­lis­saan. Kaupun­gin ATT tekee joitakui­ta Hitas talo­ja, muu omis­tusasun­to­tuotan­to on ulkois­tet­tu gryndereille

    Virkamiehet pää­sevät helpol­la kun luovut­ta­vat pelkän ton­tin ja jät­tävät koko muun pros­essin (As Oy:n muo­dost­a­mi­nen, suun­nit­telu, lupi­en han­kkimi­nen, raken­nut­ta­mi­nen, rak­en­t­a­mi­nen jne) raken­nus­li­ikkeille. Raken­nus­li­ik­keet kiit­tävät ja tekevät huip­pukat­teel­la bulkkia kun ei tarvitse kil­pailut­taa mitään osaa ketjus­sa ja lop­putuot­teesta (asun­noista) on hur­ja kysyn­tä ja hin­ta sen mukainen. 

    Hesarin jutus­sa oli main­in­ta, että hom­ma jatkuu epäter­veenä, kos­ka jokaises­sa pulueessa on rak­en­ta­jien kavere­i­ta. On ollut pöyristyt­tävää havai­ta kuin­ka sitkeästi Osmo on osaltaan puo­lus­tanut noi­ta raken­nus­li­ikkeitä, ainakin aiem­mis­sa keskusteluis­sa. Osmo on ollut vihreis­sä se raken­nus­li­ikkei­den kaveri. Tämä postaus oli sen­tään edes hiukan kri­it­ti­nen raken­nus­li­ikkei­den suun­taan. Toiv­ot­tavasti krti­it­tisyys alkaa näkyä käytän­nön tasol­la val­tu­us­tossa ja lautakunnassa.

    Vastaa

    1. KariS
       Sor­ry nyt, min­ul­la ei ole mitään yhteyk­siä raken­nus­li­ikkeisi­in. Mis­tä kek­sit noi­ta juttuja?

       Vastaa

13. Kil­pailua ei ole tai se ei toi­mi raken­nusy­htiöi­den halusta.

    Helsin­gin kaupun­gin asun­to­tuotan­to­toimis­to raken­nut­taa kaupun­gin vuokrat­alot, HASOn asum­isoikeustalot ja suurim­man osan hitastaloista. Varsi­naisen rak­en­tamisen hoita­vat urakoit­si­jat, jot­ka kil­pailute­taan joka kohteen osalta erikseen. 

    Tässä kooste vuon­na 2011 päätök­sen­tekoon tulleista urakkak­il­pailuista. Lis­tas­ta puut­tuu 2 urakkaa, joiden tar­jousten määrä ei käy ilmi.

    Hevos­miehenkatu 13/vuokra
    Tar­jouk­sia saatu 2 (Skan­s­ka, Koger Rakennus)

    As Oy Helsin­gin Studio/hitas
    Tar­jouk­sia saatu 1 (Uuden­maan Mestari-Rakentajat)

    As Oy Helsin­gin välimeri/hitas + Juutin­rau­mankatu 3/vuokra
    Tar­jouk­sia saatu 1 (NCC Rakennus)

    As Oy Atlantis/hitas + Kap Hornin katu 4/aso
    Tar­jouk­sia saatu 2 (Skan­s­ka, Rand&Tuulberg)

    Ste­niuk­sen­tie 16/vuokra
    Tar­jouk­sia saatu 1 (Tri­con)

    Kap Hornin katu 3/vuokra
    Tar­jouk­sia saatu 1 (NCC Rakennus)

    Kuusamaku­ja 4–8/aso + Laa­ja­suon­tie 33/vuokra
    Tar­jouk­sia saatu 2 (NCC Raken­nus, Skanska)

    As Oy Saukonkanava/hitas + Län­sisa­ta­mankatu 23/vuokra
    Tar­jouk­sia saatu 3

    Har­jan­netie 44/vuokra
    Tar­jouk­sia saatu 1 (Skan­s­ka)

    As Oy Sinisimpukka/hitas
    Tar­jouk­sia saatu 1 (NCC Rakennus)

    Sofi­an­le­hdon ryhmäkoti/vuokra
    Tar­jouk­sia saatu 3

    Hen­rik Lät­tiläisen katu 8/aso
    Tar­jouk­sia saatu 1 (V.O. Mattila)

    Urakoi­ta 12, joista seit­semään on tul­lut vain yksi tar­jous. Jos viro­laiset raken­nusy­htiöt jätetään pois laskuista, on yhden tar­jouk­sen kil­pailu­ja yhdek­sän. Sattumaa?

    Suurim­mat raken­nusy­htiöt myyvät myös itse asun­to­ja. Ei niiden kan­na­ta rak­en­taa oman talon naa­puri­in hal­paa hitastaloa laske­maan hin­tata­soa. Ainakaan liian halvalla.

    Vastaa

14. Viherinssi
    Luulisi, että jos niistä jää hyvin suuri mar­gin­aali, sitä oli­si­vat kiin­nos­tunei­ta jaka­maan muutkin kuin suomalaiset.

    Toisaal­ta yksikin tosis­saan kil­pail­e­va lisäpelaa­ja romut­taa kaikkien mar­gin­aalit. Ensim­mäisessä urakas­sa voi olla uudellekin toim­i­jalle hyvät mar­gin­aalit, mut­ta sit­ten kil­pailu kove­nee kun muut pelaa­jat tiuken­ta­vat tarjouksiaan. 

    KariS:n yleishyödyl­liset raken­nus­li­ik­keet eivät ole mikään ratkaisu. Niihin kun tup­paa hel­posti kerään­tymään turhaa läskiä ja veikkaan, että kaupun­ki sit­ten kum­minkin suo­sisi niitä muiden kustannuksilla.

    Se mitä tarvi­taan on lisää kil­pailua, lisää rak­en­tamista ja lisää tontteja.

    KariS
    Virkamiehet pää­sevät helpol­la kun luovut­ta­vat pelkän ton­tin ja jät­tävät koko muun pros­essin (As Oy:n muo­dost­a­mi­nen, suun­nit­telu, lupi­en han­kkimi­nen, raken­nut­ta­mi­nen, rak­en­t­a­mi­nen jne) rakennusliikkeille.

    Väitätkö vakaval­la naa­mal­la, että virkamiehet tekevät nuo hom­mat paljon tehokkaam­min kuin yksityiset?????

    Vastaa

15. Osmo hyvä, pata kat­ti­laa soimaa.

    Sin­ul­la ei ehkä ole yhteyt­tä raken­nus­li­ikkeisi­in, mut­ta olet kyl­lä kan­nat­tanut Hgin kaupun­gin poli­ti­ikkaa vedät­tää asun­tont­tien vuokria ylöspäin vetoa­mal­la ns. “markki­nata­soon”.

    “Markki­nata­soinen” vuokra­han on luon­nol­lis­es­ti yhtey­dessä omis­tus­ton­teille raken­net­tavien asun­to­jen neliöhin­taan. Oikeaa markki­naa­han näil­lä vuokra­ton­teil­la ei tietenkään ole.

    Esim Jätkäsaaren uudet hitas-kohteet, osto­hin­ta eur 4000/m2 ja vastike eur 5,5/m2. Täysin uudessa talos­sa, ennen minkään­laisia korjaustarpeita.

    Vastaa

16. Kaupunkialueil­la ei ole pitkään aikaan ollut sijaa edes osit­taiselle omatoimirakentamiselle. 

    Maal­la on mah­dol­lista tehdä oma­lle ton­tille ja ehkä jopa kaataa raken­nus­pu­ut sahat­tavak­si omas­ta met­sästä. Suurin osa raken­nustyömiehistäkin löy­tyy lähipi­iristä. Toki sil­loin tarvi­taan jonkin ver­ran omaa taitoa tai ainakin suhtei­ta (jol­loin men­nään joskus vaalean­har­maan talouden puolelle). Kaupungis­sa kel­paa vain raha ja joil­lakin on sitä aina enem­män kuin muilla. 

    Vielä viisikymem­n­tä vuot­ta sit­ten tule­va talon­o­mis­ta­ja saat­toi olla itse myös arkkite­hti, raken­nut­ta­ja, pääu­rakoi­ja, ja ainakin hanslankarin apu­lainen. Sähkö- ja putk­i­työt piti sil­loinkin ostaa muual­ta. Lop­putu­los ei läpäi­sisi tiukko­ja nykynorme­ja mut­ta osas­sa niistäkin taloista asu­taan edelleen.

    Nämä nykyiset “kestävän kehi­tyk­sen koer­ak­en­tamisko­hteet” eivät tietyn­laises­sa elit­ismis­sään oikein vas­taa enti­saikain har­ti­a­pankki­rak­en­tamista. Yhteiskun­ta­suh­teet pitää olla kun­nos­sa ja tarvit­ta­va aka­teem­i­nen pup­pu­gen­er­aat­tori tuot­ta­mas­sa kau­ni­ita päät­täjien agen­daan ja ide­olo­giaan sopivia perustelui­ta että saa tontin.

    Vastaa

17. Olisi kiva nähdä mitä tapah­tu­isi jos helsin­ki kaavoit­taisi, tai ehdot­taisi että kaavoite­taan, sipoos­ta tai muual­ta reuna-alueil­ta vaikka­pa 1000 kpl, 600 m² omakoti­tont­te­ja hin­taan 50k€, ja ton­teille annet­taisi­in har­ti­japankki­rak­en­ta­jien rak­en­taa mah­dol­lisim­man vapaasti. Asial­lisen näköisen julk­i­sivukaa­van puit­teis­sa tiet­ty. Eli kaik­ki ihmis­ten itsetekemistä han­kaloit­ta­vat lieveilmiöt pyrit­täisi­in pitämään pois­sa. Veikkaan että gryn­der­it ja gryn­de­rien hallintoon pesiy­tyneet kaver­it masi­nois­i­vat medi­as­sa sel­l­aisen itku­muurin pystyyn ettei ennen nähty.

    Vastaa

    1. Timo H
       Ainakin siihen menisi sata hehtaaria maa­ta ja sem mak­saisi investoin­tiku­luina kaupungille kym­meniä miljoonia.

       Vastaa

18. Keskustelus­sa kan­nat­taa muis­taa myös se että “raken­nut­ta­ja” on usein eri asia kuin “rak­en­ta­ja”.

    Raken­nus­li­ike vas­taa työ­maas­ta ja urakas­ta (ja tilaa ketjutet­tu­ja ali­u­rakoi­ta viro­laisil­ta mies-ja-hiace ‑yhtiöiltä…) mut­ta raken­nut­ta­ja omis­taa ton­tin ja perus­taa asun­toy­htiön. Ja kerää yleen­sä suurim­mat voitot. 

    Esimerkik­si Helsin­gin ATT raken­nut­taa mut­ta ei raken­na itse. Toki se on sit­ten rak­en­ta­jien armoil­la pyytäessään tar­jouk­sia itse kohtei­den urakoista.

    Vastaa

19. a_l: “Esim Jätkäsaaren uudet hitas-kohteet, osto­hin­ta eur 4000/m2 ja vastike eur 5,5/m2. Täysin uudessa talos­sa, ennen minkään­laisia korjaustarpeita.”

    Jos 5,5/m2 sisältää hoito­vastik­keen ja ton­tin­vuokran niin hal­val­la menee. Jos raken­nu­soikeus ja korko arvioidaan kon­ser­vati­ivis­es­ti 2000/m2 ja 3%, pitäisi pelkkä ton­tin­vuokran osu­us olla 5/m2. Tulon­si­ir­rol­ta tuo minus­ta kuulostaa.

    Vastaa

20. Eiran ran­nan tont­tik­il­pailus­sa hylät­ty tar­joa­ja ei
    osal­lis­tunut alueen kehit­tämiseen riit­tävästi virkami­estyöryh­mässä mukana olleen (ei kiin­teistövi­ras­ton) virkamiehen mukaan. Kysyt­tyäni ilmeni, että tämä tarkoit­ti, ettei se osal­lis­tunut kok­ouk­si­in riitäväl­lä harrastuksella!!

    Keskustelin pankin kiin­teistö­toimin­nas­ta vas­taa­van johtokun­tata­soisen johta­jan kanssa erään kokon­aisen 20–30 vuot­ta van­han talon julkisen neu­vot­teluk­il­pailun kaut­ta toteu­tuneesta hin­nas­ta. Johta­ja sanoi kauhis­tuneena ettei hin­ta kata edes raken­nuskus­tan­nuk­sia johon totesin, että nehän on jo mak­set­tu ja etten käsitä mik­si ne pitäisi mak­saa use­am­paan ker­taan mut­ta etten ole koskaan ollutkaan pankissa töis­sä. Tämän jäl­keen hin­noista puhut­ti­in tuot­to-odotusten so. saatavis­sa ole­vien vuokrien/kulujen pohjalta.

    Suomes­sa hyväksytään vieläkin osak­si “omakus­tan­nusvuokraa” lainan lyhen­nyk­set ilmeis­es­ti sodan jälkeiseen niukkien pääomien aikaan perustet­tunn arava­jär­jestelmään tukeutuen. Käsit­tääk­seni vuokran tulee kat­taa remon­tit sisältävät hoitoku­lut ja alku­peräisen sijoite­tun pääo­man kohtu­u­li­nen korko. Pitkäaikaises­sa sijoituk­ses­sa pääo­ma tulee tur­vat­tua asun­non nimel­lis­ar­von nousul­la, joten tämä ei edel­lytä kovin suur­ta riskipremio­ta. Kaik­ki muu on voittoa.

    Van­henevien toim­i­joiden ja Gos­plan-tyyp­piseen valvon­taan tot­tunei­den on vaikea luop­ua jäh­mettyneistä tavois­taan samoin kuin systeemiin
    sopeu­tunei­den raken­nus­li­ikkei­denkin. Vaal­itkin on taas tulossa.

    Pienem­mät kil­pailut ilman “virkamies tietää parem­min”- aseenet­ta ja ehkä uusia arvostelukri­teere­jä tule­vien asukkaiden ehdoil­la käyt­täen saat­taisi­vat hyvinkin tuo­da helpotusta.
    Viime kädessä tietenkin pitäisi saa­da kysyn­tä ja tar­jon­ta tas­apain­oon. Täl­löin joudu­taan hark­it­se­maan miten suur­ta asum­isväljyyt­tä yhteiskun­nal­la on varaa tukea; ts mikä on kohtu­ullista ja mikä on se asum­is­ta­so, joka kaikkien pitäisi saa­da huoli­mat­ta omas­ta maksukyvystään.

    Vastaa

21. “Ainakin siihen menisi sata hehtaaria maa­ta ja sem mak­saisi investoin­tiku­luina kaupungille kym­meniä miljoonia.”

    No tulisi­han sitä rahaa sisäänkin 50 Me. Ja jos sil­lä saisi vielä hiukan ter­ve­hdytet­tyä raken­nus­toim­intaa pk-seudul­la niin sekin olisi plus­saa. Ja eikös kun­ta ole asukkaitaan varten?

    Vastaa

22. “Veikkaan että gryn­der­it ja gryn­de­rien hallintoon pesiy­tyneet kaver­it masi­nois­i­vat medi­as­sa sel­l­aisen itku­muurin pystyyn ettei ennen nähty.”

    Vastaa

23. Spot­tu:

    Jos 5,5/m2 sisältää hoito­vastik­keen ja ton­tin­vuokran niin hal­val­la menee. Jos raken­nu­soikeus ja korko arvioidaan kon­ser­vati­ivis­es­ti 2000/m2 ja 3%, pitäisi pelkkä ton­tin­vuokran osu­us olla 5/m2. Tulon­si­ir­rol­ta tuo minus­ta kuulostaa. 

    Käsit­tääk­seni kaupun­ki vaatii ton­teil­taan 4%:n tuo­ton, mikä on pari pin­naa yli 12 kk euri­borin eli lievästi san­ot­tuna hyvä tuot­to käytän­nössä riskit­tömältä sijoitukselta.

    Raken­nu­soikeu­den lasken­nal­liseen hin­taan­han vaikut­taa vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen vas­taa­va, eli näin kaupun­ki itse asi­as­sa hyö­tyy asumisen kallistumisesta.

    Peri­aat­teessa hitas voisi olla työkalu asumisku­lu­jen rauhoit­tamiseen, mut­ta sil­loin hitas-asun­to­jen pitäisi olla asumisku­luil­taan oikeasti edullisia ja määräl­lis­es­ti todel­li­nen vai­h­toe­hto vapaara­hoit­teisille asun­noille. Nyky­muo­dos­saan en näe järkeä koko sys­tee­mis­sä. Ellei tarkoi­tus sit­ten ole ulos­mi­ta­ta asun­toku­plan tuo­maa arvon­nousua kaupungille tonttivuokrina.

    Vastaa

    1. Tuo neljän pros­entin tuot­to on las­ket­tu täysin kuvit­teel­lis­es­ta ton­tin hin­nas­ta. Oikeasti 2 % on lähempänä todellisuutta.

       Vastaa

24. “Sor­ry nyt, min­ul­la ei ole mitään yhteyk­siä raken­nus­li­ikkeisi­in. Mis­tä kek­sit noi­ta juttuja?”

    En sanonut, että sin­ul­la olisi suo­ria yhteyk­siä raken­nus­li­ikkeisi­in, mut­ta tääl­lä esit­tämäsi perus­teel­la puo­lu­s­tat voimakkaasti tätä kil­pailua vähen­tävää maan luovut­tamista gryn­dereille. Olet siis sil­lä taval­la gryn­derei­den puolueessa, toteut­ta­mas­sa hei­dän tah­tomaansa poli­ti­ikkaa. En ole huo­man­nut sin­un tehneen aloit­tei­ta asun­to­jen hin­tata­son kohtu­ullis­tamiseen (pait­si aina se vetoami­nen hitasiin)

    Sylt­ty: en tarkoi­ta, että virkamiehet tek­i­sivät nuo asi­at tehokkaam­min. Tarkoi­tan, että jos men­nään per­in­teiseen tilaa­ja-urakoit­si­ja malli­in ja saadaan aikaan aitoa kil­pailua urakoit­si­joiden kesken, niin lop­putuot­teen (=asun­non) hin­ta las­kee. Nyt kun tilaa­ja (as oy:n perus­ta­ja) ja urakoit­si­ja ovat käytän­nössä aina yksi ja sama gryn­deri, eikä urakoista kil­pail­la, niin asun­non hin­nan määrit­tää ihan muut tek­i­jät kuin todel­liset kustannukset.

    Kaupun­ki voi vaik­ka oman yhtiön­sä (ATT) kaut­ta lisätä kil­pailu-urakoin­tia, tai koet­taa löytää mui­ta, ei raken­nus­li­ike-raken­nut­ta­jia hoita­maan kil­pailu­tuk­sen ja näin saa­maan aun­to­jen hin­taa alas.

    Vastaa

25. Se 100 hehtaaria kan­nat­taisi mielu­um­min käyt­tää Säter­in­metsän tyyp­piseen har­ti­a­pankki­rak­en­tamiseen. Englan­ti­laisia pien­talo­ja, joi­ta myy­dään metri­tavarana. Raken­nuste­hokku­uskin on siinä määrin kohdal­laan, että sille neliök­ilo­metrille mah­tuu asumaan noin 7000 asukas­ta, eli noin 3–4 ker­tais­es­ti Tim­on ehdo­tuk­seen verrattuna.

    Vastaa

26. Hei kaik­ki, jot­ka ihmettelette, mik­si kartel­li­in ja kor­rup­tioon ei puu­tu­ta! Ter­ve­tu­loa mukaan vihrei­den akti­iviseen toimintaan.

    Vastaa

27. Toisaal­ta yksikin tosis­saan kil­pail­e­va lisäpelaa­ja romut­taa kaikkien mar­gin­aalit. Ensim­mäisessä urakas­sa voi olla uudellekin toim­i­jalle hyvät mar­gin­aalit, mut­ta sit­ten kil­pailu kove­nee kun muut pelaa­jat tiuken­ta­vat tarjouksiaan.

    Kyl­lä. Mut­ta vaik­ka tämä on se syy, mik­si nykyiset pelaa­jat eivät pelaa tosis­saan, täl­lä ei voi selit­tää ker­talu­on­teis­ten häiriköi­den puutet­ta. Tääl­lä puhutun mukaan kuitenkin urakat ovat iso­ja (kym­meniä miljoo­nia) ja kat­teet iso­ja (kym­meniä pros­ent­te­ja). Tästä saa yksinker­taisen laskuopin mukaan las­ket­tua esimerkik­si kymme­nen miljoo­nan suu­ru­us­lu­okas­sa ole­van mar­gin­aalin per urakka.

    Täl­lä mar­gin­aalil­la kan­nat­taa kyn­nelle kykenevän tul­la hake­maan jo ihan vain yksit­täi­nen urak­ka, vaik­ka sen jäl­keen bis­nis palaisikin kapeampi­in mar­gin­aalei­hin. Suomes­ta niitä kyn­nelle kykeneviä ei isoi­hin urakoi­hin löy­dy, mut­ta koko EU:ssa luulisi ole­van use­ampikin sen kokolu­okan raken­nus­li­ike, jota asia kiinnostaisi.

    Mut­ta kos­ka näin ei ole, niin jokin tässä yksinker­taises­sa mallis­sa on pielessä. Joko EU on täyn­nä type­r­iä ja liike­toim­intaa ymmärtämät­tömiä rak­en­ta­jia, tai sit­ten yksit­täisen urakan yhdelle taholle jäävät kat­teet ovat kuitenkin pienem­piä kuin ajatellaan.

    Oma veikkauk­seni on se, että nykyisessä ketjute­tus­sa liike­toim­inta­mallis­sa se ylimääräi­nen kate jakaan­tuu aika mon­een paikkaan pitkin ketjua. Raken­nut­ta­jalle jää vähän ekstraa, urakoit­si­joille jää vähän ekstraa, tavaran­toimit­ta­jille jää vähän ekstraa. Min­nekään ei jää niin isoa euromäärää, että sen takia kan­nat­taisi kovin kaukaa tul­la kilpailemaan.

    Ja jos tilanne on tämä, niin se on ikävästi markki­na­t­alouden mukainen. Helsingis­sä on vähän pulaa rak­en­ta­jista eri tasoil­la, ja maanti­eteel­liset syyt mah­dol­lis­ta­vat hin­to­jen eriytymisen.

    Vastaa

28. “Markki­nata­soinen” vuokra­han on luon­nol­lis­es­ti yhtey­dessä omis­tus­ton­teille raken­net­tavien asun­to­jen neliöhin­taan. Oikeaa markki­naa­han näil­lä vuokra­ton­teil­la ei tietenkään ole.

    Vuokran on syytä olla järkevässä suh­teessa arvoon. Muus­sa tapauk­ses­sa käy niin, että mata­la vuokra on sub­ven­tio­ta asumiselle. Mut­ta kun asumiskus­tan­nuk­set (asun­to­jen hin­nat) mukau­tu­vat mak­sukykyyn, sub­ven­tio menee jon­nekin ihan muualle.

    Asumisen kus­tan­nuk­si­in liit­tyviä ongelmia ei ratkaista sil­lä, että yhteiskun­ta sub­ven­toi hal­paa asum­ista, kos­ka ongel­ma on tar­jon­nas­sa. Helsinki­hän voisi raken­nut­taa paraati­paikalle itse mah­dol­lisim­man edullis­es­ti hyvälaa­tu­isia asun­to­ja. Sit­ten näitä voisi myy­dä omakus­tan­nushin­nal­la vaikka­pa 3500 euroa/neliö ihmisille. Ei vain olisi kovin hyvää poli­ti­ikkaa, kun edun­saa­jien joukko olisi erit­täin pieni ja etu erit­täin suuri.

    Vastaa

29. OS: toisaal­ta ton­tin­myyn­ti­t­u­lois­takin sen­tään tulisi viisi miljoon­aa, ja ennen kaikkea, saataisi­in tuhat uut­ta taloa asukkaille.

    On vaikea vält­tyä vaikutel­mal­ta: näin ei voi tehdä, kos­ka se alen­taisi talo­jen hin­taa ihan liikaa! Ja sit­ten vielä saataisi­in ihan väärän­laisia asukkai­ta, ts. omakoti­talos­sa asuvia.

    Vastaa

30. Lois­tavaa! Parhaas­sa tapauk­ses­sa äänestäjät rupea­vat vaa­ti­maan muil­takin poli­itikoil­ta tämän­ta­soista pohd­in­taa rak­en­tamistaloudel­li­sista asioista.

    Vastaa

31. Osmo, muten hyvä kir­joi­tus, mut­ta et kai oikeasti usko hin­tasään­nöste­lyn laske­van hin­to­ja? Kaik­ki markki­nahäir­iöt, kuten hin­to­jen sään­nöste­ly, nos­ta­vat lop­ul­ta kulut­ta­jien mak­samia hintoja.

    Pelkkä tont­tien huono kil­pailu­tus ei selitä kohtu­ut­to­mia hin­to­ja. Suomes­sa ei ole sotien jäl­keen toimin­ut rak­en­tamisen pääomi­tus nor­maal­isti. Samat liik­keet ovat toim­i­neet sekä rak­en­ta­ji­na että raken­nut­ta­ji­na, mikä ei ole tervettä.

    Help­po tapa kor­ja­ta asi­aa on kieltää kun­nil­ta maan­omis­tus. Nykyi­nen käytän­tö, jos­sa sekä maan­omis­tus että kaavoitus monop­o­lit ovat samal­la toim­i­jal­la, on sekä teho­ton että herkkä korruptiolle.

    Vastaa

32. Timo H: “…Asial­lisen näköisen julk­i­sivukaa­van puit­teis­sa tietty…”

    Ensin­näkään tuol­lainen rak­en­t­a­mi­nen ei todel­lisu­udessa ole mah­dol­lista Suomes­sa, kos­ka se ei mak­si­moi kun­nan, puoluei­den ja raken­nus­li­ikkei­den voit­to­ja. Mut­ta jos se olisi mah­dol­lista, niin miten luulet virkami­esten tekemän julk­i­sivukaa­van paran­ta­van rak­en­tamisen laat­ua? Onko kyseisel­lä virkamiehel­lä, joka maanan­ta­iaa­mun kra­pu­loisaan tuon kaa­van piirtelee, jokin jumalal­l­lli­nen tieto ja taito ymmärtää kauneut­ta parem­min kuin ton­tin omistajalla?

    Vastaa

33. Viherinssi:

    Oma veikkauk­seni on se, että nykyisessä ketjute­tus­sa liike­toim­inta­mallis­sa se ylimääräi­nen kate jakaan­tuu aika mon­een paikkaan pitkin ketjua. Raken­nut­ta­jalle jää vähän ekstraa, urakoit­si­joille jää vähän ekstraa, tavaran­toimit­ta­jille jää vähän ekstraa. Min­nekään ei jää niin isoa euromäärää, että sen takia kan­nat­taisi kovin kaukaa tul­la kilpailemaan.

    Toki se ketju toimii noin, mut mik­si edelleenkin sit­ten muual­la Suomes­sa pystytään myymään uusia ker­rostaloa­sun­to­ja mur­roaos­al­la Helsin­gin hin­noista? Eli ei tuo oikein selitä.

    Vastaa

34. Timo H kirjoitti:
    jos helsin­ki kaavoit­taisi […] vaikka­pa 1000 kpl, 600 m² omakoti­tont­te­ja hin­taan 50k€

    Kat­soin juuri Oikotie ja Etuovi palveluista, ja hakue­hdoil­la vähin­tään 600 m² pin­ta-alal­la ton­tit Helsingis­sä näyt­tävät mak­sa­van pikem­minkin alka­en n. 180k€.

    Myös alle 400 m² ton­tit, ne pari mitä löy­tyi, oli­vat 80–100k€.

    Joten sanopa, Timo H, mik­si ihmeessä Helsin­gin pitäisi niinkin pienelle joukolle kuin tuhan­nelle onnekkaalle antaa selvästi ali­hin­taan tont­te­ja? Miten halu­aisit nämä tuhat han­nuhan­hea valit­ta­van, kun halukkai­ta var­masti olisi mon­ta ker­taa enemmän?

    Vastaa

35. No rak­en­takaa muu­ta­ma 50-ker­roksi­nen ker­rosta­lo johonkin sopi­vaan paikkaan pois muiden kuin asukkaiden silmistä, niin alkaa löy­tymään asun­to­ja pienellekin raken­net­tavalle maan pin­ta-alalle. Mut­ta kun ei — niin ei. Kun se ei käy, niin se ei ker­takaikki­aan käy.

    Vastaa

36. Ei se rajoitu Helsinki­in. Ennakoin (en tapaa ennus­taa) jo nyt, että esimerkik­si kun Kekkosen-Paasikiven­tie vede­tään rantatun­neli­in, ja pääl­lä ole­va maa “myy­dään” raken­nusy­htiöille, niin hin­to­jen ja kat­tei­den suh­teet ovat samal­la lail­la jär­jet­tömiä, ei nyt noin paljon, mut­ta kuitenkin.

    Kun tämä tiede­tään, niin eikö niitä päät­täjiä voisi lait­taa yksinker­tais­es­ti vankilaan?

    Vastaa

37. Soini­vaara:

    Tuo neljän pros­entin tuot­to on las­ket­tu täysin kuvit­teel­lis­es­ta ton­tin hin­nas­ta. Oikeasti 2 % on lähempänä todellisuutta.

    Ton­tin­sa omis­ta­vat mak­sa­vat vas­taa­vana pros­ent­ti­na 0,8%, eli todel­lisek­si nimel­lisvuokratavoit­teek­si jää 3,2% ja Soin­in­vaaran hihavaki­ol­la reaalis­es­ti 1,6%. (Menikö oikein?)

    Tosin ainakin aikaisem­min niitä vuokra­sopimuk­sia tehti­in pitkik­si ajoik­si ilman koro­tus­pykäliä, jol­loin (päätellen ton­teil­la asunei­den ruiku­tuk­sista koro­tus­pros­entin suu­ru­ud­es­ta), näil­lä ton­teil­la on monia vuosia asut­tu halvem­mal­la, kuin jos tont­ti olisi ollut asukkaiden omistuksessa. 

    Vuokra­sopimuk­sia ei kai vieläkään sido­ta vero­jen kanssa samal­la taval­la tont­tien hin­take­hi­tyk­seen, joten pitkäl­lä aikavälil­lä todel­liset vuokrapros­en­tit jäävät alle sen tason, mikä niil­lä sopimuk­sen uusimishetekel­lä asetetaan.

    Vastaa

38. So so Osmo ja kom­men­toi­jat. Esitätte tösi­a­sioiden vas­taisia mielip­iteitä. Ette huomioi sitä, että olemme Suomessa.

    Meille­hän on aina pain­otet­tu kaut­ta maail­man tiedet­tävän Suomen ole­van kor­rup­tio­va­paa maa. Kaikissa muis­sa mais­sa kor­rup­tio jyl­lää, mut­tei Suomessa.

    Kir­joituk­sista saa hel­posti käsi­tyk­sen, että suo­ma­löaiset poli­itikot, virkamiehet ja varsinkin liikemiehet kartel­loitu­vat. Poli­itikot tekevät päätök­sen­sä huomioiden kovin hel­posti raken­nus­li­ikkei­den edut. Virkamiehet tekevät yksi­ty­isiä raken­nus­li­ikkeitä “aut­tavia” päätök­siä kovin hep­poisin perustein. Yrit­täjien toimien lain­mukaisu­u­den seu­ran­ta on hyvin velttoa. 

    Ottakaa kuitenkin huomioon, että virkamiehet ja poli­itikot joutu­vat aina teken­mään päätök­siä. Joskus päätök­set vaikut­ta­vat kor­rup­ti­ol­ta. Mut­ta ei edes liikemiehille myön­teiset päätök­set ole vält­tämät­tä kor­rup­toitunei­ta. Perus­lähtöko­h­ta on olta­va se, ettei Suomes­sa ole kor­rup­tio­ta. Tästä näkökul­mas­ta on kom­ment­tien lähdet­tävä. Suomes­sa­han ei ole kor­rup­tio­ta. Tämähän opete­taan kaikille suo­ma­laisille jo koulun ensim­mäisel­lä luokalla.

    Vastaa

39. Kaupun­ki vetää. “Lain” ‑tässä tapauk­ses­sa iso häväistys-
    suo­maa lupakiristys­tä hyö­dyn­täen val­tu­ute­tut (lobatut tol­lot) ylläpitävät raken­nus­maan niukkuutta
    met­sien laidun­ten pel­to­jen maise­mas­sa. Veruket­ta piisaa.

    Yksit­täisiä tont­te­ja kaupitel­laan job­bar­i­hengessä korkeim­man hin­nan päälle. Ja kuin­ka ollakaan kun pala myy­dään (taas kohon­neeseen hin­taan) , niin koko rak­en­ta­mat­toman kan­nan €arvo€ kas­vaa!! Oivaa asioiden hoitoa ken­ties kapaitalistilta,
    mut­ta ei toki kaupungilta. Eivät tajua onnettomat. 

    Maa­pankista­han nämä kaupun­gin kas­vat­ti-isät ja vuokraäid­it kehtaa­vat puhuakin. Usko­vat ole­vansa ihan aidol­la asial­la ja
    fik­su­jakin vielä.
    Juk­ka Sjöstedt

    Vastaa

40. Helsin­ki on The Burn­ing Plat­form. Koko maas­sa on tämän het­ken tilanteen mukaan myyn­nis­sä 10.370 uud­isko­hdet­ta — niistä Helsingis­sä on 5.277 eli 51 prosenttia!

    Rak­en­ta­jat pelaa­vat var­man päälle ja aloit­ta­vat työt, kun 70 pros­ent­tia kohteesta on ennakko­markki­noin­nis­sa myyty.

    Hin­to­ja nos­taa var­masti myös voima­ka julki­nen rak­en­t­a­mi­nen — yksi­no­maan eduskun­tat­alon kel­lar­ia ja muusi­ikki­taloa on tehty yhteen­sä 400 miljoon­al­la. Ennen ainaan julki­nen puoli varoi kuumen­ta­mas­ta raken­nusalaa. Nyt se tekee päin vastoin.

    Yliku­umen­tunut tilanne ja se miten tulen­punainen Helsin­gin uud­is­as­un­tokart­ta on, näkyy Etuoven Markki­na­pun­tarista tästä linkistä:
    http://tinyurl.com/6yr6xat

    Vastaa

41. Ei tänne ulko­mail­ta voi tul­la kil­pailua kos­ka rak­en­t­a­mi­nen on niin voimakkaasti sään­nel­tyä. Kaikkien kiemuroiden oppimiseen menee kymme­nen vuot­ta ja kun vira­nomaisille pitää vielä puhua kau­ni­isti (Markku af Heurlin) niin rahat palavat. Ain­oa keino olisi luop­ua kaikesta sään­telystä jol­loin har­ti­a­pankki­laiset voisi­vat taas rak­en­taa ja ulko­mail­takin tulisi rakentajia.

    Keski­t­u­loiset on suo­jat­tu omis­tusasumiselta vaa­ti­mal­la vas­taavia raken­nusmestare­i­ta, alkukok­ouk­sia, lop­pukok­ouk­sia kat­sel­muk­sia raken­nus­määräyskokoelmil­la, raken­nus­lain rakennusoikeuspykälillä. 

    Raken­nusalal­la elätetään niin lihavaa papis­toa tulk­it­se­mas­sa kaavamääräyk­siä, hajaraken­nu­soikeut­ta, raken­nustapamääräyk­siä että kansalaiset ovat asun­top­u­las­sa ja pankit koh­ta pankkikri­i­sis­sä kun tämä asun­toku­pla viimein puhkeaa.

    Vastaa

42. Tulisi huomioi­da, että hin­nat määrit­telee osta­ja eikä myyjä. Jos olisin omaa kämp­pää myymässä se menisi korkeim­malle tar­jouk­selle, ei alimmalle.

    On ter­veem­pää pitää Helsin­gin hin­tata­so poikkeuk­sel­lisen korkeal­la, kuin romaut­taa se yli­tar­jon­nal­la joka johtaa hin­to­jen lasku­un -> käyn­nistää sijoit­ta­jien pani­ikkimyyn­nit ja siinä sivus­sa se taval­lisen ihmisenkin “elinikäi­nen sijoi­tus” menet­tää arvonsa. 

    Asian olisi voin­ut aikoinaan hoitaa toisinkin, mm. tekemäl­lä ker­rostaloa­sumis­es­ta jotain muu­ta kuin omis­tusasum­ista. Nyky­isin asun­nos­sa asu­ja on sijoit­ta­ja halu­a­mat­taan, myös vuokralainen on tärkeä sijoit­ta­jan työläinen!

    Vastaa

43. “On ter­veem­pää pitää Helsin­gin hin­tata­so poikkeuk­sel­lisen korkeal­la, kuin romaut­taa se yli­tar­jon­nal­la joka johtaa hin­to­jen lasku­un -> käyn­nistää sijoit­ta­jien pani­ikkimyyn­nit ja siinä sivus­sa se taval­lisen ihmisenkin “elinikäi­nen sijoi­tus” menet­tää arvonsa. ”

    Eihän tuos­ta olisi hait­taa kuin sijoit­ta­jille, taval­liselle omis­tusasu­jalle hin­to­jen lasku olisi vain hyödyk­si. No toki oma lukun­sa ovat ihmiset jot­ka saa­vat kik­se­jä siitä että asu­vat 400.000e käm­pässä vaik­ka eivät voi pääo­maansa mitenkään käyt­tää ja mak­sa­vat siitä itsen­sä kipeäksi.

    Vastaa

44. Tässä ketjus­sa on mon­en kir­joit­ta­jan suul­la valitet­tu, että Helsinki­in ei tule kil­pailua ulkomailta.
    Sehän ei tietenkään ole tot­ta. Suuret ruot­salaiset raken­nus­li­ik­keet ovat tulleet Suomeen jo vuosia sit­ten, Skan­s­ka, NCC ja Peab ovat suurimpia rak­en­ta­jia myös meillä.

    Jos rak­en­tamises­sa on kartel­li ja kym­me­nien pros­ent­tien kat­teet, selit­täkää joku, mik­si se ei näy raken­nus­li­ikkei­den tulok­sis­sa? Ai niin, salali­it­to, väären­tävät kirjanpitoa?

    Vastaa

45. viherinssi:

    Vuokran on syytä olla järkevässä suh­teessa arvoon. Muus­sa tapauk­ses­sa käy niin, että mata­la vuokra on sub­ven­tio­ta asumiselle. Mut­ta kun asumiskus­tan­nuk­set (asun­to­jen hin­nat) mukau­tu­vat mak­sukykyyn, sub­ven­tio menee jon­nekin ihan muualle. 

    Niukku­us tar­jon­ta­puolel­la johtaa arvon nousu­un, ja seu­rauk­se­na asun­to­jen arvot nou­se­vat vuosi vuodelta yleistä tulota­soa nopeammin. 

    Tont­tien arvon nousus­ta hyö­tyy lyhyel­lä tähtäimel­lä myös kaupun­ki. Väitänkin että tämä on yksi syistä jon­ka vuok­si emme näe konkreet­tisia ja tehokkai­ta toimia jot­ka pysäyt­täi­sivät asun­to­jen hin­nan nousun.

    Asumisen kus­tan­nuk­si­in liit­tyviä ongelmia ei ratkaista sil­lä, että yhteiskun­ta sub­ven­toi hal­paa asum­ista, kos­ka ongel­ma on tar­jon­nas­sa. Helsinki­hän voisi raken­nut­taa paraati­paikalle itse mah­dol­lisim­man edullis­es­ti hyvälaa­tu­isia asun­to­ja. Sit­ten näitä voisi myy­dä omakus­tan­nushin­nal­la vaikka­pa 3500 euroa/neliö ihmisille. Ei vain olisi kovin hyvää poli­ti­ikkaa, kun edun­saa­jien joukko olisi erit­täin pieni ja etu erit­täin suuri. 

    Kuvailet hitas-jäjestelmää?

    Olen kyl­lä osit­tain samaa mieltä, mut­ta jos sub­ven­toitu­jen asun­to­jen määrä olisi riit­tävän suuri ja hin­ta riit­tävän edulli­nen, se vaikut­taisi myös vapaara­hoit­teis­ten myyntihintaan.

    Vastaa

    1. a‑i
       Vaikut­taisi var­maankin vapaara­hoit­teisen myyn­ti­hin­toi­hin, mut­ta mihin suuntaan?
       Psykol­o­gisen argu­mentin mukana laskev­asti, ratio­naaliseen kysyn­nän ja tar­jon­nan suh­teeseen perustuen nos­tavasti, kos­ka vapail­la markki­noil­la olisi yhä vähem­män tarjontaa.

       Vastaa

46. “Joten sanopa, Timo H, mik­si ihmeessä Helsin­gin pitäisi niinkin pienelle joukolle kuin tuhan­nelle onnekkaalle antaa selvästi ali­hin­taan tont­te­ja? Miten halu­aisit nämä tuhat han­nuhan­hea valit­ta­van, kun halukkai­ta var­masti olisi mon­ta ker­taa enemmän?”

    Myyväthän kaupun­git, Helsinkikin, jo nykyään OK-tont­te­ja halvem­mal­la kun yksi­tyiset. Ja joku jono tms. sys­tee­mi lie­nee käytössä? Jos sit­ten vaik­ka jokaises­ta laps­es­ta saisi vähän etu­matkaa, täm­möset talot pää­ty­i­sivät niitä “eniten” tarvit­seville, isoille per­heille. Vain ehdo­tus. Edelleen, 600M2 ja 50k€ oli­vat vaan esimerkke­jä. Ei ripus­taudu­ta niihin, vaan pohdi­taan mik­si gryn­derinkiskon­taan ei voisi iskeä kiilaa tuke­mal­la edullista pientalorakentamista.

    Vastaa

47. Mika:

    On ter­veem­pää pitää Helsin­gin hin­tata­so poikkeuk­sel­lisen korkeal­la, kuin romaut­taa se yli­tar­jon­nal­la joka johtaa hin­to­jen lasku­un -> käyn­nistää sijoit­ta­jien pani­ikkimyyn­nit ja siinä sivus­sa se taval­lisen ihmisenkin “elinikäi­nen sijoi­tus” menet­tää arvonsa. 

    “Ter­vet­tä” olisi pitää asun­tomarkki­na toimi­vana sekä kysyn­tä- että tarjontapuolelta.

    Jostain syys­tä jopa osa asun­tove­lal­li­sista kuvit­telee rikas­tu­vansa, kun oman kodin arvo nousee. Oikeast­i­han tästä arvon­nousus­ta pääsee hyö­tymään vain jos myy enem­män asun­toa kuin ostaa, eli muut­taa muualle tai vai­h­taa vuokralle tai edullisempaan.

    Suurin osa ei tietenkään näin tee, vaan joko velka­an­tuu lisää tai joutuu käyt­tämään suurem­man osan tulois­taan asumiseen, yleen­sä molempia.

    Hin­noit­telu­vääristymät kyl­lä kor­jaan­tu­vat aikanaan. Tämä nähti­in vuon­na 1990 tai USAs­sa 2008.

    Vastaa

48. Miten olisi Helsin­gin kaupun­gin perus­ta­ma ja omis­ta­ma raken­nusy­htiö? Meil­lä on nyt ATT, mut­ta se raken­nut­taa, ei rakenna.

    Vastaa

49. Tiedemies: “…Kun tämä tiede­tään, niin eikö niitä päät­täjiä voisi lait­taa yksinker­tais­es­ti vankilaan?”

    Ai ennakoivasti vai? 😀 😀 😀 Tule kun­nal­lis­vaaliehdokkaak­si, pääset… Ei tai­da toimia.

    Todel­lisu­udessa ongel­ma on maan­omis­tuk­sen ja kaavoitus­mo­nop­o­lin yhdis­tymi­nen. Sen rikkomiseen on monia keino­ja, mut­ta ne vievät val­taa poli­it­tisil­ta päät­täjiltä, joten on parem­pi antaa ihmis­ten vain maksaa.

    Vastaa

50. Mika:

    – käyn­nistää sijoit­ta­jien pani­ikkimyyn­nit ja siinä sivus­sa se taval­lisen ihmisenkin “elinikäi­nen sijoi­tus” menet­tää arvonsa.

    No tuo­han onkin yksi ongel­ma sinän­sä: suo­ma­laiset pakote­taan asun­tosi­joit­tamiseen, kun se on vero­sub­ven­ti­ol­la tehty niin kan­nat­tavak­si ver­rat­tuna vuokra-asumiseen. Yksi­ty­is­ten ihmis­ten kan­nat­taisi sijoit­taa säästöt muuhunkin kuin seini­in. Sitä verovähen­nysoikeu­den lakkaut­tamista odotellessa…

    Vastaa

51. Timo H, Helsingis­sä lie­nee halukkai­ta per­heitä omakoti­talon rak­en­ta­jik­si ale­hin­taisil­la ton­teil­la varovastikin arvioiden 30 000, jos nyt uno­hde­taan se että jos tuol­laisia kaupun­ki jakaa isom­mas­sa määrin niin aika moni per­he hoitaa kir­jansa Helsinki­in. 600 m² ton­teil­la, eli 700 m² per talo tuo ei vaadikaan kuin 20 km² maata.

    Vastaa

52. Osmo:

    – ratio­naaliseen kysyn­nän ja tar­jon­nan suh­teeseen perustuen nos­tavasti, kos­ka vapail­la markki­noil­la olisi yhä vähem­män tarjontaa.

    Öö, mik­si se vapaiden markki­noiden tar­jon­ta muut­tuisi? Tar­jot­tu määrä toki las­kee, kun kysyn­tä las­kee, mut­ta mikä tuos­sa vähen­täisi ihmis­ten asunnonmyyntihalukkuutta?

    Ei niin että kan­nat­taisin aja­tus­ta muuten. Koko Hitaskin on vain kaupun­gin oma lottoarvonta.

    Vastaa

53. Onpa kaupungilla nähty jo Rand & Tuul­ber­gin urakoima kohdekin.

    Vastaa

54. Olen kyl­lä osit­tain samaa mieltä, mut­ta jos sub­ven­toitu­jen asun­to­jen määrä olisi riit­tävän suuri ja hin­ta riit­tävän edulli­nen, se vaikut­taisi myös vapaara­hoit­teis­ten myyntihintaan.

    Tuet­tu asun­to­tuotan­to määrää asumisen hin­nan vas­ta sit­ten, kun kaikille halukkaille on tar­jol­la tuet­tu asun­to. Muis­sa tapauk­sis­sa tuet­tu asun­to­tuotan­to vaikut­taa hin­taan vain sen ver­ran kuin mitä mikä hyvän­sä tar­jon­taa lisäävä tuotanto.

    Hita­sista tai Tukhol­man vuokra-asun­tomarkki­noista näkee, mitä sään­te­ly aiheuttaa.

    Vastaa

55. Eihän tuos­ta olisi hait­taa kuin sijoit­ta­jille, taval­liselle omis­tusasu­jalle hin­to­jen lasku olisi vain hyödyksi.

    Taval­liselle omis­tusasu­jalle olisi hyödyk­si, että hin­nat eivät muut­tuisi. Laske­vat hin­nat vievät var­al­lisu­u­den vaku­usar­voa, mikä taas voi johtaa melkoisi­in katastrofeihin.

    Sama jut­tu kuin se, että asun­to­lain­o­jen korkovähen­nysoikeus on tulon­si­ir­to val­ti­ol­ta maan­omis­ta­jille. Mut­ta jos se heit­et­täisi­in nyt ker­ta­heitol­la pois, siitä olisi melkoista tuhoa asun­non­o­mis­ta­jien keskuudessa.

    Vastaa

56. Vaku­usar­vo on ihan hyvä point­ti, mut­ta jos oma talous on korkovähen­nyk­ses­tä kiin­ni niin se tuskin kestää korko­jen nousuakaan.

    Edelleen olen sitä mieltä että Helsin­gin hin­noista saisi puhal­taa pois 40%. Itseäni ei kiin­nos­ta pätkääkään paljonko käm­pän arvo on paper­il­la, ain­oas­taan se mikä raha menee kuukaudessa asumiseen. Ja tämä ihan omistusasujana.

    Vastaa

57. Evert: “…yksi­no­maan eduskun­tat­alon kel­lar­ia ja muusi­ikki­taloa on tehty yhteen­sä 400 miljoonalla…”

    Jälkim­mäi­nen­hän on kaiken­lisäk­si turha. Kap­a­siteet­tia oli jo tarpeek­si. Odotan mie­lenki­in­nol­la, mikä van­hoista kon­sert­ti­paikoista muute­taan asun­to­ton­tik­si? Paras tuot­to olisi Fin­lan­di­at­alon ton­til­la, mut­ta kaiketi Kult­tuu­ri­ta­lo on toden­näköisem­pi purkukohde. 😉

    Pekka, sitä san­o­taan vero­su­un­nit­teluk­si. Suuret yri­tyk­set mak­sa­vat veroa vain sel­l­ai­sis­sa mais­sa, jot­ka eivät ole sairaan ahnei­ta. Sitä taas kut­su­taan verokil­pailuk­si, joka ter­ve­hdyt­tää vähitellen vero­tus­ta. EU:ssa on meneil­lään todel­la kova verokil­pailu, jon­ka Suo­mi on häviämässä. Kukaan ter­ve­järki­nen ei mak­sa vero­jaan tääl­lä, kun ne on mah­dol­lista mak­saa muual­la union­in alueella.

    Vastaa

58. viherinssi:

    Tuet­tu asun­to­tuotan­to määrää asumisen hin­nan vas­ta sit­ten, kun kaikille halukkaille on tar­jol­la tuet­tu asun­to. Muis­sa tapauk­sis­sa tuet­tu asun­to­tuotan­to vaikut­taa hin­taan vain sen ver­ran kuin mitä mikä hyvän­sä tar­jon­taa lisäävä tuotanto. 

    Ei vält­tämät­tä. Jos tuet­tu tuotan­to ottaisi erään­laisen markki­nahäirikön roolin, sil­lä voisi olla kokoaan suurem­pi vaiku­tus. Vrt. markki­nao­su­udeltaan pienen Lidlin tulon vaiku­tus ruokakau­pan hintoihin.

    En siis eri­tyisem­min kan­na­ta tuet­tua tuotan­toa, mut­ta pidän kohtu­uhin­taista asum­ista arvona sinän­sä. Jos markki­nat eivät toi­mi ja sik­si kykene sitä tuot­ta­maan, on mietit­tävä mui­ta vaihtoehtoja.

    Taval­liselle omis­tusasu­jalle olisi hyödyk­si, että hin­nat eivät muut­tuisi. Laske­vat hin­nat vievät var­al­lisu­u­den vaku­usar­voa, mikä taas voi johtaa melkoisi­in katastrofeihin. 

    Laske­vat nimell­ishin­nat vievät vaku­usar­vo­ja. Reaal­i­hin­nat voivat laskea vaik­ka nimell­ishin­nat eivät laskisikaan. 

    Todel­lisi­in katas­tro­fei­hin johtaa asun­toku­plan puhkeamisen tuo­ma rom­ah­dus. Ja kuplat puhkea­vat ennen pitkää. Emme rikas­tu myymäl­lä asun­to­ja velak­si toisillemme.

    Vastaa

59. Huo­masin, että postaa­mani link­ki Helsin­gin asun­tomarkki­noiden tilan­neku­vaan aukeaa käytet­ty­jen asun­to­jen tilanteeseen. Sivul­la pitää vali­ta UUDISKOHTEET.
    http://tinyurl.com/6yr6xat

    Sivul­la olev­as­ta hin­take­hi­tysku­vios­ta näkyy, miten hin­nat ovat neljässä kuukaudessa hypähtäneet 4277 e/m2 hin­taan 4986 euroa neliöltä. Nousu on 17 pros­ent­tia. (Kuvios­sa Helsin­ki vetää Uuden­maan käyrääkin ylös.)

    Raken­nuskus­tan­nuk­sista ei voi olla kyse. Vaikut­taa siltä, pyy­de­tään asun­noista mitä tahansa hin­taa, niin kau­pak­si menee.

    Vastaa

60. “Timo H, Helsingis­sä lie­nee halukkai­ta per­heitä omakoti­talon rak­en­ta­jik­si ale­hin­taisil­la ton­teil­la varovastikin arvioiden 30 000, jos nyt uno­hde­taan se että jos tuol­laisia kaupun­ki jakaa isom­mas­sa määrin niin aika moni per­he hoitaa kir­jansa Helsinki­in. 600 m² ton­teil­la, eli 700 m² per talo tuo ei vaadikaan kuin 20 km² maata.”

    Niin. Ker­rataan­pa vielä.

    -Kaik­ki kaupun­git myyvät tai vuokraa­vat tont­te­ja “ale­hin­taan” jo nyt, MYÖS Helsin­ki. Helsin­ki tosin tekee sitä paljon vähem­män kun vaikka­pa Nur­mi­järvi tai Van­taa. Miksi?

    -Ton­tin hin­ta ja jono voidaan sovit­taa kohdilleen posi­ti­ivisel­la syr­jin­näl­lä, eli ton­tin­lu­ovu­tusjonon eri­laisil­la sään­nöil­lä. Näin tehdään mon­es­sa kaupungissa. 

    -1000kpl*600 m²*1,4(alueen infratehokkuus)=840.000 m²=84ha=0,84 km² Ei 20 km².

    Vastaa

61. OS : “Olen ollut siinä sin­isilmäisessä käsi­tyk­sessä, että käytän­tö on sit­tem­min siistiytynyt”

    Etkö ole ollenkaan ihme­tel­lyt mik­si pienet ja keskisu­uret raken­nus­li­ik­keet ovat läh­es täysin hävin­neet asun­to­tuotan­nos­ta Helsin­gin alueelta.
    Olisiko tuol­la Helsin­gin tont­tikeinot­telul­la jotain tekemistä asian kanssa ?.

    Nytkin esim Malmil­la ja Alp­pikylässä seisoo pien­talo­tont­te­ja tyhjil­lään uusil­la kaa­va-alueil­la, kun ton­tit on luovutet­tu yksi­tyiselle kon­sul­tille täysin type­r­ään ryh­märaken­nushömp­pään, eikä hyväuskoisia tun­nu löy­tyvän tuol­laiseen pim­i­tyk­seen, jon­ka lop­putu­lok­se­na on riitaisa yhteisö.

    Ton­teil­la olisi ollut asukkaat jo aikaa sit­ten, jos ton­tit olisi myy­ty pienelle raken­nus­li­ik­keelle tai suo­raan yksi­ty­isille rak­en­ta­jille, mut­ta ei, kun jos­sain ( kiin­teistövi­ras­tossa ) tun­tuu ole­van paras osaami­nen ja tieto asuin­raken­nusten toteutuksesta.

    Vastaa

62. Ei vält­tämät­tä. Jos tuet­tu tuotan­to ottaisi erään­laisen markki­nahäirikön roolin, sil­lä voisi olla kokoaan suurem­pi vaiku­tus. Vrt. markki­nao­su­udeltaan pienen Lidlin tulon vaiku­tus ruokakau­pan hintoihin.

    Päivit­täis­tavarakau­pas­sa tämä toimii sik­si, että kaik­ki tietävät Lidlin voivan ottaa 100 % kau­pan volyymistä itselleen. Ei ole mitään rajoitet­tua resurssia, joka estäisi täl­laisen. Asun­to­myyn­nis­sä kaik­ki tietävät, että näin ei voi käydä.

    Tässä on se suuri ero, että päivit­täis­tavarakau­pas­sa rajoit­ta­vana tek­i­jänä on kysyn­tä, tar­jon­taa voidaan mukaut­taa siihen. Pääkaupunkiseudun asun­tomarkki­noil­la rajoit­ta­vana tek­i­jänä on tarjonta.

    Lidl voi myy­dä niin paljon maitoa kuin me suo­ma­laiset mitenkään voimme ostaa. Sen sijaan yhteiskun­ta ei voi tehdä niin paljon tuet­tu­ja asun­to­ja kuin mitä pk-seu­tu­laiset halu­aisi­vat ostaa. Markki­nahin­tata­soon voi vaikut­taa vas­ta sit­ten, kun kau­pas­sa ei myy­dä eioota.

    Laske­vat nimell­ishin­nat vievät vaku­usar­vo­ja. Reaal­i­hin­nat voivat laskea vaik­ka nimell­ishin­nat eivät laskisikaan.

    Käytän­nössä onkin niin, että reaal­i­hin­to­jen jää­tymi­nen olisi aika lail­la ideaal­i­ti­lanne mon­elta kan­til­ta. Sitä nopeampi hin­to­jen lasku tekee mon­en­laista pahaa, vaik­ka talouden kannal­ta ei koskaan pitäisi tui­jot­taa muu­ta kuin reaal­i­hin­taa (mikä myös ystäväl­lis­es­ti pääo­mat­ulovero­tus­ta suun­nit­televille ker­rot­takoon vinkkinä).

    Sama­han se on palkko­jen kanssa. Jos inflaa­tio laukkaa, palka­nalen­nuk­sia on help­po tehdä, kun se tarkoit­taa vain vähän pienem­pää korotusprosenttia.

    Todel­lisi­in katas­tro­fei­hin johtaa asun­toku­plan puhkeamisen tuo­ma rom­ah­dus. Ja kuplat puhkea­vat ennen pitkää. Emme rikas­tu myymäl­lä asun­to­ja velak­si toisillemme.

    Asun­to­jen hin­nan­muo­dos­tus on yksinker­taista. Ihmiset pistävät pen­nin­sä jonoon pank­in­jo­htaan pakeil­la ja sen jäl­keen osta­vat kalleim­man irti saa­mansa. Tähän vaikut­ta­vat reaal­i­t­u­lot, korko­ta­so, pankin mar­gin­aali, vero­tus ja pankin linja.

    Asun­to­jen hin­nat rom­ah­ta­vat, jos tulee suur­työt­tömyys (reaal­i­t­u­lot putoa­vat), korko­ta­so nousee kovasti tai pankit tiuken­ta­vat kovasti lin­jaansa. Muuten eivät. Pienem­mät notkah­duk­set (“pelästyk­set”) näkyvät kyl­lä toteu­tunei­den kaup­pahin­to­jen alen­e­mise­na, mut­ta kun samal­la kaup­pamäärätkin putoa­vat rajusti, täl­lä ei ole oikeasti isoa merkitystä.

    Eli onko meil­lä kupla? Riip­puu ihan siitä, minkälaiseen kurimuk­seen olemme syöksymässä. Jos men­emme syvälle ja pitkäk­si aikaa, nykyiset hin­nat putoa­vat merkit­tävästi. Jos saamme vain sel­l­aisen taval­lisen taan­tu­man, reaaliar­vo­jen lasku jää loivaksi.

    Vastaa

63. Vaku­usar­vo on ihan hyvä point­ti, mut­ta jos oma talous on korkovähen­nyk­ses­tä kiin­ni niin se tuskin kestää korko­jen nousuakaan.

    Kun pank­in­jo­hta­ja sieltä lev­eän työpöytän­sä takaa ker­too Timo ja Tep­po Teikäläiselle mitä nuori pari saa ostaa, korkovähen­nyk­sel­lä on iso merk­i­tys. Pank­ki kat­soo kaavas­taan, että pariskun­nan käyt­tö­vara asun­to­lainan hoitoon on 1500 euroa kuukaudessa. Sen jäl­keen las­ke­taan min­im­i­ly­hen­nys 20 vuo­den laina-ajal­ta. Sit­ten kat­so­taan sel­l­ainen laina­sum­ma, että talous kestää vielä 5 %:n korolla.

    Jos asun­to­lain­oista on 30 %:n korkovähen­nys, pank­in­jo­hta­ja suos­tuu anta­maan 212 000 euroa lainaa (880 e lyhen­nys­tä, mak­simis­saan 620 e korko­ja). Ilman korkovähen­nys­tä tulos on 180 000 euroa lainaa, joka jakau­tuu tasan korko­jen ja lyhen­nyk­sen välil­lä (750 e lyhen­nys­tä, mak­simis­saan 750 e korkoja).

    Luvut ovat hatus­ta revit­tyjä, mut­ta kos­ka ihan oikeastikin korko­jen ja pääo­man lyhen­nys­ten suhde on tuo­ta luokkaa, vähen­nyk­sel­lä on iso merk­i­tys siihen, minkä kokoinen laina on mak­set­tavis­sa. Ja tässä oli vielä aika ystäväl­lis­es­ti las­ke­tut suh­teet, mon­esti varsinkin alku­vai­heessa korko­ja on jo nyky­isil­lä matalil­lakin koroil­la paljon.

    Edelleenkin olen sitä mieltä, että oman asun­non asun­to­lain­o­jen korko­jen verovähen­nys on huono jut­tu. (Tosin sen pois­t­a­mi­nen vaatisi pien­tä jus­teer­aamista myös sijoi­tusasun­to­jen korko­jen vähen­net­tävyy­teen!) Mut­ta sen pois­t­a­mi­nen nopeal­la aikavälil­lä ei olisi mitenkään sukupolvineu­traalia, kos­ka se osu­isi nimeno­maan nuori­in per­heisi­in pahiten. Vaiku­tus isom­man asun­to­lainan kanssa olisi jo nyky­isil­lä koroil­la tuhan­sia euro­ja vuodessa.

    Vastaa

64. Ode oikoo mutkia aika rankasti. Eri aluei­den rak­en­tamiskus­tan­nuk­set eivät ole yhteis­mi­talliset keskenään vaik­ka asun­to­jen hin­noista vähen­net­täisi­in tont­tiku­lut, sil­lä eri alueille raken­netaan aivan eri­ta­soisia asun­to­ja. Toden­näköis­es­ti luk­susaluei­den asun­nois­sa on hie­man parem­pi katepros­ent­ti kuin tavisalueil­la, mut­ta ylivoimais­es­ti suurin hin­taero­jen selit­täjä on asun­to­jen parem­pi laatu ja varuste­lu­ta­so. Itse Helsin­gin rak­en­tamises­sa mukana ole­vana väit­täisin, että kil­pailu toimii vähän liiankin hyvin. Sen ver­ran veristä tar­jouskil­pailu useim­miten on.

    Vastaa

65. Ei ennakoivasti, vaan jatkos­sa. Siis, sääde­tään yksinker­tais­es­ti laki, joka sanoo, että ton­tit myy­dään eniten tar­joav­ille tai häk­ki heiluu. Ja jos tar­jouk­set ovat tilas­tol­lis­es­ti ajatellen liian synkro­noidun näköisiä, niin kartel­li kat­so­taan toteennäytetyksi. 

    Huumeis­takin joutuu vanki­laan jo sil­lä, että niitä löy­tyy kesämökin lähimet­sästä kas­va­mas­ta. Toisin kuin hamp­p­u­far­mar­it, nämä käh­mi­jät tuot­ta­vat ihan oikeaa vahinkoa.

    Vastaa

66. Pieni hin­ta­ha­jon­ta on pikem­minkin todiste toimi­vas­ta kil­pailu­tuk­ses­ta kuin kartel­lista, sil­lä kaikil­la tar­jouskil­pailu­un osal­lis­tu­jil­la on samat lähtötiedot, joiden mukaan tar­jous hin­noitel­laan. Kartel­li­in osal­lis­tu­jien olisi järkeväm­pää antaa tar­jouk­sen­sa suurel­la kuin pienel­lä hajonnalla.

    Vastaa

67. Helsingis­sä paljon rak­en­ta­va YIT näyt­tää Suomen liikevoitok­seen n 10–15% liike­vai­h­dostaan. Tuskin Helsin­gin voitoil­la muun maan tap­pi­oi­ta peit­el­lään; elikkä ei Helsingis­sä rak­en­t­a­mi­nen sel­l­aiselta kul­takai­vok­selta näytä kuin tääl­lä kuvitellaan.

    Vastaa

68. viherinssi:

    Asun­to­jen hin­nan­muo­dos­tus on yksinker­taista. Ihmiset pistävät pen­nin­sä jonoon pank­in­jo­htaan pakeil­la ja sen jäl­keen osta­vat kalleim­man irti saamansa. 

    Siis…teetkö sinä näin? Eikö tuo ole vähän liian pitkälle yksinkertaistettu.

    Toki pidem­mät laina-ajat jne nos­ta­vat lainamääriä ja sitä kaut­ta hin­to­ja, mut­ta kuka hul­lu ottaa niin paljon lainaa kuin vain pankista irtoaa?

    Mitäs sit­ten kun korko nousee tai työ­paik­ka menee alta? Tulee remontti?

    Vastaa

69. Jouko Ollila, esimerkik­si Lep­pä­suon ton­teista mak­set­ti­in tietääk­seni noin 2000 euroa raken­nu­soikeusneliömetriltä, ja asun­to­ja kaupitelti­in 8000–9000 euron neliöhin­noil­la. (Toki nuo menivät aika heikosti kau­pak­si.) Väitätkö oikeasti, että noiden rak­en­t­a­mi­nen on mak­sanut tuplas­ti sen mitä rak­en­t­a­mi­nen mak­saa Van­taal­la, ja triplas­ti sen mitä rak­en­t­a­mi­nen mak­saa muual­la Suomes­sa? Pitäisi var­maan käy­dä ihmettelemässä mis­tä mate­ri­aaleista nuo on rakennettu.

    Vastaa

70. “mut­ta ylivoimais­es­ti suurin hin­taero­jen selit­täjä on asun­to­jen parem­pi laatu ja varustelutaso”

    Jaa että talo­jen perus­rak­en­teis­sako on perus­tavaa laat­ua ole­via ero­ja? Joku vähän kalli­impi hana, laat­ta, par­ket­ti yms pin­ta­ma­te­ri­aalit ja keit­tiön lait­teet eivät ihan hirveitä lop­pu­jen lop­puk­si mak­sa neliötä kohti.

    Vastaa

71. AL:

    esimerkik­si Lep­pä­suon ton­teista mak­set­ti­in tietääk­seni noin 2000 euroa rakennusoikeusneliömetriltä 

    Lep­pä­suol­la ja Eiran­ran­nas­sa määrät­ti­in rak­en­ta­maan myös autopaikko­ja parkki­hallei­hin ja/tai ‑luoli­in. Tuol­laiset mak­sa­vat 50–60000 euroa / paik­ka, äkkiäkös niistäkin tulee ton­ni lisää asuin­neliötä kohti.

    Vastaa

72. Niin se vaan nyt on, että bulk­ki on bulkkia ja heti kun tehdään hie­man erikoisem­paa, hin­taa alkaa ker­tyä kaut­ta koko ketjun: suun­nit­telu, tarvikkeet, itse rak­en­t­a­mi­nen. Esimerkik­si bulkki­tuotan­non valaisimet mak­sa­vat tyyp­il­lis­es­ti kympin, pari kap­paleelta, kun luk­susko­hteis­sa valaisimet mak­sa­vat hel­posti kymme­nen ker­taa enem­män. Tätä samaa tapah­tuu läpi koko ketjun, mut­ta ei aivan noin kär­jis­te­tysti. Toki sel­l­aisi­akin kohtei­ta var­masti on, jois­sa kysyn­nän ja tar­jon­nan laki nos­taa asun­non hin­taa kohtu­ut­tomasti, mut­ta niitä on var­masti häviävän pieni osa kokonaisuudesta.

    Vastaa

73. Jotenkin tästä viestiketjus­ta pais­taa läpi sel­l­ainen raken­nus­li­ikev­as­taisu­us, että luulen mon­en uno­hta­neen mil­lainen tsuna­mi pyyhkäisi läpi koko rak­en­tamisken­tän 20 vuot­ta sit­ten. Sil­loin­han kaa­tui suuri osa raken­nus­li­ikkeistä tuon ajan suurimpi­in ja kauneimpi­in kuu­lu­vat Haka ja Polar etunenässä. Luon­nol­lis­es­ti nämä jät­tiru­umi­it ja luke­mat­tomat pienem­mät veivät mukaan tuhot­toman määrän alau­rakoit­si­jaketjui­hin­sa kuu­lunei­ta toim­i­joi­ta. Alan ter­ve­htymi­nen vei läh­es koko 90-luvun ja avasin ken­tän ruot­salaisille raken­nus­li­ikkeille. His­to­ri­as­ta oppineina nykyraken­nus­li­ik­keet ovat paljon tarkem­pia sen suh­teen, että laman alka­es­sa heil­lä ei ole tase täyn­nä myymät­tömiä asun­to­ja, joi­ta pian ei halua/pysty osta­maan kukaan.

    Vastaa

74. Sille, joka mure­hti Malmin ja Alp­pikylän ton­teista, voin keroa, että Malmin Ormus­pel­lon kaupunkip­i­en­talo­ton­tit tule­vat haku­un jouluku­us­sa ja Alp­pikylän ton­tit ensi kevääl­lä. Kun Malminkar­tanos­sa oli vas­taavia tont­te­ja haus­sa 2002, ei kysyn­tä ollut mitenkään val­ta­va ver­rat­tuna taval­lis­ten omakoti­tont­tien kysyn­tään. Kaikille hak­i­joille voiti­in tar­jo­ta ton­tin vuokraamista. Eli kan­nt­taa hakea, aika toden­näköis­es­ti saa tontin.

    Muu­ton tähän asun­to­jen hin­takeskustelu­un on syytä tode­ta, että vapaara­hoit­teis­ten omis­tusasun­to­jen hin­nat muo­dos­tu­vat van­ho­jen asun­to­jen markki­noille eikä asun­to­jen raken­nuskus­tan­nuk­sille ole juurikaan merk­i­tys­tä. Uus­tuotan­to on vain 10 %.

    Vastaa

75. Näin on, markki­nathan hin­nat viimekädessä määräävät. Uud­is­tuotan­nos­sa gryn­derei­den on las­ket­ta­va, toteu­tuuko halut­tu kate­ta­so markki­nahin­noil­la vielä sel­l­aisel­la laatu­ta­sol­la, joil­la asun­not saadaan myy­tyä kyseisel­lä alueella.

    Vastaa

76. Hyvä kir­joi­tus, luin sen tuoreeltaan ja nyt uudelleen. Kaupun­ki onnis­tui mielestäni hyvin Eiran­ran­nan tont­tien huu­tokau­pas­sa. Talot raken­net­ti­in kalli­isti, mut­ta ei vält­tämät­tä sil­lä tavoin onnis­tuneesti, että osta­ja olisi eri­tyis­es­ti arvostanut kalli­ita mate­ri­aalia ja varustelua. Täl­laista puhet­ta olen kuullut.

    Rak­en­tamisen kus­tan­nuk­set ovat Helsin­gin kalleim­mil­la paikoil­la paljon suurem­mat kuin esim. Oulussa. 

    Asun­non hin­nan ja ton­tin hin­nan yhteyt­tä Helsingis­sä ja muual­la Suomes­sa on tarkastel­tu esim. tässä Val­tioneu­vos­ton kanslian julkaisussa:

    Tutkimus­ryh­mä esit­tää uuden menetelmän käyt­töönot­toa maapo­hjien vero­tusar­vo­jen määrittämiseksi
    VNK 1.12.2015

    Vastaa