Kuinka nopeasti Helsinki pitää täyttää?

167 vastausta artikkeliin “Kuinka nopeasti Helsinki pitää täyttää?”

1. Kata­janokalla voisi muuten pohtia sitä, että suurin osa kaduista muutet­taisi­in pihakaduik­si. Lisäisi tem­mellyskent­tää lap­sille, eikä tuo kauheasti niitä har­vo­ja autol­la Kata­janokalta liikku­via häir­it­sisi. Pitää vaan jät­tää se sata­mas­ta kulke­va pääväylä autoilukäyttöön.

   Vastaa

   1. Autot eivät tarvitse katu­ja liikku­miseen — sen tarpeen hoitaisi pihakatukin — vaan säilytykseen.

      Vastaa

2. “Helsin­gin kaavoit­ta­mi­nen on vaikea­ta, kos­ka aina tunge­taan jonkun viheralueille.”

   Mik­si tuos­ta on tehty vaikeaa? 

   Turhaa nim­by-val­i­tus­puhet­ta tulisi pahek­sua suureen ääneen samaan tapaan kuin viha­puhet­ta ja tehdä selväk­si valit­ta­jille että oikeus valit­tamiseen on kuin sanan­va­paus — sitä ei tule käyt­tää turhaan ja täysin älyt­tömästi. Muuten tekee itses­tään vain julkisen minäminä-pellen joka vaikut­taa itsekkäältä ja ahneelta.

   Ammat­ti­valit­ta­jien ylilyön­te­jä voisi kar­sia myös rajoit­ta­mal­la val­i­tu­soikeu­den yhteen ker­taan viidessä vuodessa.

   Vastaa

3. Mitä jos Helsin­ki alka­isikin toimia Kau­ni­ais­ten tapaan vähän aikaa. Ehkäpä Van­taa­ta, Espoo­ta ja Kau­ni­aista saat­taisi alkaa sit­ten kiin­nos­taa yhdistyminen.

   Vastaa

4. Nykyi­nen alue­poli­it­ti­nen suun­taus on syn­nyt­tää kaik­ki työ­paikat Helsin­gin seudulle. Sil­loin kaikkien ihmis­tenkin on muutet­ta­va sinne. Halvem­mak­si­han se tietysti tulisi, jos ihmis­ten ei tarvit­si muut­taa, vaan työ tulisi sinne, mis­sä asun­not ovat jo valmi­ina. Nykya­jan työt eivät ole samal­la taval­la paikkaan sidot­tu­ja niin kuin ennen­van­haan, joten halutes­saan ne voidaan kyl­lä sijoit­taa Helsin­gin ulkop­uol­lellekin. Kyse on ain­oas­taan poli­it­tis­es­ta harkin­nas­ta. Ihmisil­lä toki on muut­tamiseen muitakin syitä kuin työ, mut­ta ne muut tek­i­jät var­maan vievät suun­taan jos toiseenkin. Ne eivät ihmis­ten kasaan­tu­mista yhteen paikkaan aiheuttane.

   Vastaa

5. “Autot eivät tarvitse katu­ja liikku­miseen – sen tarpeen hoitaisi pihakatukin – vaan säilytykseen.”

   Pihakadulle voidaan taval­lista kat­ua helpom­min vara­ta alue myös paikoituk­seen jos se on noin tärkeä kadun funktio. 

   Taisi olla taas Osmol­ta tuol­lainen autovi­hamielisyy­den osoi­tus jota ei ollut tarkoitet­tukaan vakavak­si keskusteluksi

   Vastaa

   1. KariS
      Kata­janokalla suun­nitel­laan suur­ta pysäköintiluolaa.
      Jos kadut muute­taan parkkiken­tik­si, se ei ehdot­ta­jan tavoitet­ta oikein palvelisi.

      Vastaa

6. > Kuin­ka nopeasti Helsin­ki pitää täyttää?

   Mil­loin Helsin­ki on täyn­nä? Mikä on ihan­nekoko? Kyseessä taitaa olla ikuinen kasvutarve.

   > Kun­nal­listaloudel­lis­es­ti edullis­in­ta olisi pan­na lap­pu luukulle, päästää Helsinki­in vain ne, joil­la on varaa mak­saa asun­nos­ta paljon ja lopet­taa kasvu ja investoin­nit. Eteen­päin Kau­ni­ais­ten viitoit­ta­mal­la tiellä!

   Kau­ni­ainen on veroparati­isi ja rikkaiden pesä Helsinkiläisille. Helsin­gin seu­tu on samaa muulle Suomelle.

   > En myös tiedä nos­taako vai las­keeko asun­to­tuotan­non kiihdyt­tämi­nen asun­to­jen hin­to­ja Helsingissä.

   Jos­sain vai­heessa alkaa myös slum­mi­u­tu­mi­nen ja statuk­sen ja hin­to­jen lasku. Ei vält­tämät­tä aivan heti vielä Helsingis­sä. Kan­takaupunkia ei ole viime aikoina tuhot­tu tiivistämäl­lä ja mod­ernisoimal­la, joten sen sta­tus voi vetää vielä pitkään (muidenkin aluei­den hin­taa ylös).

   > On parem­pi, että kaupun­ki kas­vaa sisältä ulospäin hil­jak­seen sen sijaan, että se kas­vat­taa etäis­pesäkkeitä valmi­ik­si ulkopuolelleen.

   Tässä voi olla mukana ripaus nurkka­p­a­tri­o­tismia. Nauhakaupun­ki voi hyvin olla ekol­o­gis­es­tikin toimi­vampi kuin pannukakkukaupunki.

   Ja vielä yksi kan­nan­ot­to Helsin­gin rak­en­tamiseen. Mielestäni kaik­ki van­han hävit­tämi­nen, tiivistämi­nen ja mod­ernisoin­ti on ollut pääsään­töis­es­ti vahin­gol­lista Helsingille jo kym­meniä vuosia. Pois­tu­vaa teol­lisu­ut­ta, satamia yms. voi kor­va­ta asun­noil­la (mielel­lään auto­jen määrää lisäämät­tä). Muu metropo­lialueen laa­jen­t­a­mi­nen hoi­tu­isi parem­min nauhoina hyvien kulkuhteyk­sien viereen kuin ole­mas­saol­e­vaa toimi­vaa raken­net­ta tiivistämäl­lä ja ruuhkaut­ta­mal­la. Jos halu­taan uut­ta tiivistä, tehdään tor­ni­talo­ja asemille ja kokon­aan uusia taa­jamia (pääasi­as­sa jo Helsin­gin ulkop­uolelle). Poli­itikoil­la on ikuinen hinku kas­vaa ja val­loit­taa. Ehkä miljoo­nan asukkaan pääkaupunkiseu­tu on jo riit­tävä Suomen kokoiselle maalle (kil­pailukykyisenä yliopis­tokeskuk­se­na), eikä sitä tarvitse enää väk­isin kas­vat­taa. Naa­purikun­tien val­loit­ta­mi­nen Suur-Helsin­gin kasvu­tarpeisi­in ei sekään ole perusteltua.

   Vastaa

7. “…Elinkeino­rakenne nyt vaan ei suosi pikku­paikkakun­tia. Surullista sinänsä…”

   Osasyylisiä ovat kyl­lä maakun­nat itse. Jois­sakin maakun­niss­sa on epäter­vet­tä, ulkoa ohjat­tua kil­pailua, joka estää maakun­takeskuk­sen vahvis­tu­misen. Tyyp­pies­imerk­ki on Poh­jan­maa. Kuol­e­van Seinäjoen pönkit­tämi­nen vie kil­pailukykyä Vaasalta.

   Sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa en ole koskaan ymmärtänyt. Se on markki­nahäir­iö, jon­ka asi­akkaat lop­ul­ta mak­sa­vat. Täysin hukkaan heit­et­tyä rahaa.

   Kaupunkia kan­nat­taa rak­en­taa kuusik­er­rosta ja umpiko­rt­telit. Esikaupunke­ja taas kan­nat­taa rak­en­taa pien­taloina, ole­mas­sa ole­van ratain­fran var­teen. Niin se muual­la Län­si-Euroopas­sa tehdään. Vain Ran­skas­sa raken­netaan maa­han­muut­ta­jaslum­me­ja ker­rostaloista kaupunkien ulkopuolelle.

   Vastaa

8. jpan, mikä on se “kau­ni­ais­ten tapa” jol­la Helsin­gin pitäisi toimia?

   Helsin­ki on aikanaan sulaut­tanut itseen­sä monia vas­taavia aluei­ta kuten Kulosaaren, Huopalah­den, Haa­gan ja Oulunkylän kun­nat. Ne ovat edelleenkin itsenäisyyten­sä menet­tämis­es­tä huoli­mat­ta parem­pia asuinympäristöjä kuin maalaiskun­nan puolelle roiskaissut metsälähiöt.

   Vastaa

9. Tim­oT, alue­poli­ti­ik­ka voi hyvinkin olla yksi syylli­nen siihen, että ihmiset kasaan­tu­vat pk-seudulle. On väistämätön kehi­tys­su­un­ta, että työelämässä tarvi­taan yhä suurem­paa erikois­tu­mista, ja tämä johtaa siihen, että ihmis­ten pitää keskit­tyä suurimpi­in keskuk­si­in, joi­hin voi syn­tyä riit­tävä työpaikkatarjonta.

   Nykyiseen alue­poli­ti­ikkaan kuu­luu se, että joka kylästä pitää löy­tyä vähin­tään ammat­tiko­rkeak­oulu, eikä pk-seudun ulkop­uolelle syn­ny kun­non osaamiskeskit­tymiä. Suo­mi on niin vähäväki­nen maa, että resursse­ja pitäisi selkeäm­min keskit­tää muu­tami­in suurimpi­in kaupunkei­hin, jol­loin niistä voisi kehit­tyä jonkin­lainen vastapaino pk-seudulle.

   Kun väk­isin yritetään teko­hen­git­tää kuol­e­vaa maaseu­tua ja pikkukaupunke­ja, edesaute­taan sitä, että edes suurim­mat maakun­takeskuk­set eivät voi kil­pail­la Helsin­gin kanssa.

   Vastaa

10. Tim­oT:

    Nykyi­nen alue­poli­it­ti­nen suun­taus on syn­nyt­tää kaik­ki työ­paikat Helsin­gin seudulle. Sil­loin kaikkien ihmis­tenkin on muutet­ta­va sinne. Halvem­mak­si­han se tietysti tulisi, jos ihmis­ten ei tarvit­si muut­taa, vaan työ tulisi sinne, mis­sä asun­not ovat jo valmi­ina. Nykya­jan työt eivät ole samal­la taval­la paikkaan sidot­tu­ja niin kuin ennen­van­haan, joten halutes­saan ne voidaan kyl­lä sijoit­taa Helsin­gin ulkopuollellekin. 

    Merkilli­nen harhalu­u­lo, että joku mysti­nen taho jotenkin “syn­nyt­tää” ja “sijoit­taa” työ­paikko­ja kasvukeskuk­si­in. Kyl­lä ne sijoit­tuvat ihan itse.

    Suomen syr­jäseu­tu­jen sijas­ta työ­paikat usein sijoit­ta­vat itsen­sä ihan Aasi­aan saakka.

    Vastaa

11. Kun Osmo tässä peräänku­u­lut­taa tiivistä kaupunkia, jos­sa säi­lytetään laa­jat viher­alueet, näi­den viher­aluei­den olisi hyvä olla yht­enäisiä siten, että päävi­her­alueista johtaisi lähivirk­istymiseen ja ark­ili­ikun­taan sovel­tuvia sekä eliöla­jeille tärkeitä viher­sormia. Jos on pakko pri­or­isoi­da, raken­net­takoon mielu­um­min sel­l­aisille “viher“alueille, jot­ka eivät nyt ole laa­jamit­taises­sa, yleisessä virk­istyskäytössä, kuten Sandikaan, Malmille ja vaik­ka sit­ten Tal­in golfken­tällekin. Tosin Mai­ja Antti­la aikanaan loi­he lausumaan, että huo­mat­ta­va osa rak­en­tamis­tavoit­teesta on asum­isväljyy­den kas­vat­tamista. Hyväksyn kyl­lä sen, että ihmiset tarvit­se­vat lisää eril­lisiä tilo­ja elämän­ti­lanteen­sa mukaan, mut­ta ei niiden tarvitse aina olla niin iso­ja. Mik­sei tehtäisi pienehköjä kolmioita?

    Vastaa

12. Helsin­gin kasvulle on tilaa. Tah­toa ei näytä ole­van. Jätkäsaari ja Kalasa­ta­ma ovat rak­en­teil­la, valitettvasti kuitenkin edelleen sil­lä tolkut­toman kallista tuot­taval­la sys­teemil­lä jos­sa gryn­dereille annetaan mah­dol­lisu­us kääriä kun­non voitot

    Uusia aluei­ta olisi mah­dol­lisu­us ottaa kaavoituk­sen piiri­in ja näin varmis­taa asun­to­tuotan­to myös tulevaiuudessa. 

    Tal­in golf kent­tä, Malmin lento­kent­tä, Kivi­nok­ka, Mustikka­maa, San­ta­ham­i­na, nuo Osmon mainit­se­mat siir­to­la­pu­u­tarhat myös Ruskea­suol­ta, Vallilas­ta, Kumpu­las­ta ja Hert­toniemestä. Pel­to­ja Helsin­ki ei tarvitse läh­es 400 hehtaaria, Hal­tialas­ta, Tuo­marinkar­tanos­ta ja Viik­istä voidaan edelleen rutis­taa jne. 

    Tiivistämistä voidaan tehdä paljon. Jotkut haaveil­e­vat moot­toritei­den muut­tamis­es­ta kaupunkibule­vardeik­si. Mikä ettei, mut­ta ensin pitää täyt­tää jo ole­mas­sa ole­vat kaupunkibule­var­di­en reunu­s­tat. Mäkelänkatu on Koske­lan ja Vallilan väliltä molem­min puolin tyhjä, samoin on Lah­den­tien jatke (Kus­taa Vaasan tie) suurelta osin, Itäväylä Kulosaa­res­sa, Vihd­in­tie läh­es koko matkaltaan jne. Tehdään nuo ensin ja siinä samal­la saadaan koke­mus­ta toimi­iko tuo aja­tus. Yhteen­sä nuo jo valmi­it kaupunkibule­var­di kilo­metrit ovat moninker­taiset ver­rat­tuna Län­siväylän pie­neen pätkään Lauttasaaressa.

    Mah­dol­lisuuk­sia on vaik­ka kuin­ka jos halua löytyy.

    Vastaa

13. Kaupunki­rak­en­tamiseen liit­tyy se ikävä fak­ta, että suuria virheitä on help­po tehdä alkumetreillä. 

    Ajatel­laan­pa vaik­ka sitä, että Kirkkon­um­mi on nyt suun­nilleen siinä pis­teessä mis­sä Espoo jokin vuosikym­men taak­sepäin: Tont­ti­maa­ta riit­tää, tyyp­illi­nen rak­en­ta­ja pystyt­tää lin­nansa isolle ton­tille sat­tuman­varaiseen paikkaan kun­nan sisäl­lä. Kun aikaa kuluu, ja lin­na saa muu­ta­man naa­purin, kaupun­gin on pakko alkaa tuo­da ton­teille makeaa vet­tä ja jär­jestää päivähoito. Pikkuhil­jaa alue tiivistyy ja vas­tuu organ­isoin­nista siir­tyy kunnalle. 

    Vähitellen ollaan pis­teessä, että kaik­ki järkevä raken­net­tu maa-ala on töhrit­ty, asum­isti­heys silti niin mata­lahko, ettei kun­nol­lisia toimivia liiken­ner­atkaisu­ja voi­da toteut­taa — seka­vat ja pitkät bussien viidakkolin­jat eivät houku­ta mak­sukykyisem­piä. Yksi­tyi­nen repaleinen maan­omis­tus vaikeut­taa kehi­tys­tä. Kun­ta voi olla onnelli­nen jos keskeisem­mältä paikalle on jäänyt yksi suurpel­to perikun­nan hal­tu­un, tai lentomelu­alue voidaan suun­nitel­la “ker­ral­la”.

    Minus­ta ongel­ma ei ole Helsingis­sä, joskin tek­isin tule­vista kaupugni­nosista vielä tiivi­impiä. Kuten Osmo kir­joit­ti jokin kir­joi­tus taak­sepäin, haaste on asukkaista kil­paile­vis­sa kehyskun­nis­sa. Kuin­ka oikeasti saa­da nol­la­tol­er­anssi paket­ti­talo­jen pel­lolle nostelulle?

    Vastaa

14. Tim­oT
    Nykya­jan työt eivät ole samal­la taval­la paikkaan sidot­tu­ja niin kuin ennen­van­haan, joten halutes­saan ne voidaan kyl­lä sijoit­taa Helsin­gin ulkopuollellekin. 

    Tuo nyt on ihan täyt­tä höpöhöpöä että poli­itikot pysty­i­sivät “sijoit­tele­maan” työ­paikko­ja vapaan harkin­nan mukaisesti.

    Sosial­is­mi kuoli ja kuopat­ti­in jo. Jos fir­mat halu­a­vat pakkau­tua pk-seudulle, niin sit­ten ne halu­a­vat. Siel­lä asum­i­nen Helsingis­sä olisi halvem­paa, jos sinne olisi raken­net­tu enem­män asun­to­ja. Nyt maakun­nis­sa pure­taan jopa pahim­mas­sa tapauk­ses­sa 10–15 vuot­ta vaho­ja asuin­talo­ja kun ei ole asu­jia!!! Olisiko nuokin raken­nuk­set ollut järkevämpi aikoinaan rak­en­taa suo­raan pk-seudulle? Nyt joudu­taan rak­en­ta­maan kah­teen ker­taan, ensin perähik­iälle ja sit­ten toiseen ker­taan pks.

    Vastaa

    1. Nykya­jan työt eivät ole samal­la taval­la paikkaan sidot­tu­ja niin kuin ennen­van­haan, joten halutes­saan ne voidaan kyl­lä sijoit­taa Helsin­gin ulkopuollellekin

       Jos se olisi näin help­poa, työ­paikat var­maankin sijoit­tuisi­vat Helsin­gin ulkop­uolelle pelkästään asumisen halpu­u­den takia. Kukaan ei päätä keskite­tysti, minne tuhan­net yri­tyk­set sijoit­tuvat. Et kai usko, että jokin sala­juoni saa yri­tyk­set hakeu­tu­maan kasvukeskuk­si­in sen sijaan, että pyrk­i­sivät sijoit­tau­tu­maan muut­to­tap­pi­opaikkakun­nille, mis­sä kaik­ki on halpaa.

       .

       Vastaa

15. Eiköhän raken­neta kaik­ki keskus­tan puis­tot täy­teen. Korkei­ta ker­rostalo­ja vaan sinne Rut­topuis­toon ja Kaivopuis­toon. Täl­lä logi­ikalla­han lähiöitäkin “tiivis­tetään”.

    Vastaa

16. Jostain syys­tä Tukhol­maan jon­ka pin­ta-ala on sama kuin Helsin­gin enen Sipoon osien liit­tämistä, on saatu mah­tu­maan 800.000 asukas­ta mut­ta samal­la myös laa­jo­ja myös viher­aluei­ta itse emäkaupun­gin sisään.

    Vastaa

17. Osmo: “…yri­tyk­set hakeu­tu­maan kasvukeskuk­si­in sen sijaan, että pyrk­i­sivät sijoit­tau­tu­maan muut­to­tap­pi­opaikkakun­nille, mis­sä kaik­ki on halpaa.”

    Koulu­tus on merkit­tävä tek­i­jä yri­tys­ten sijoit­tumiselle. Sen takia mon­et val­tion hajasi­joi­tusideatkin ovat tuhoon tuomit­tu­ja. Hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä ei voi­da määrätä sijoit­tumisen onnis­tu­mista. Pie­nil­lä paikkakun­nil­la ei ole riit­tävää, koulutet­tua rekry­toin­tipo­h­jaa, siir­tyvän koulute­tun henkilökun­nan koulute­tu­ille puolisoille ei ole töitä, eikä työn­tek­i­jöi­den lap­sille ole edes kun­nol­lisia kouluja.

    Käytän­nössä pääkaupunki‑, Tam­pereen ja Turun seu­tu­jen lisäk­si vain Oulun ja rajoite­tusti ehkä Vaasan sekä Jyväskylän alueet ovat sel­l­aisia, joi­hin kan­nat­taa yrit­tää luo­da työ­paikko­ja koulute­tu­ille. Muut­to­tap­pi­opaikkakun­nille voi sijoit­taa vain työ­paikko­ja, jot­ka eivät vaa­di korkeaa koulutusta.

    Jos oikeasti halut­taisi­in aut­taa maakun­tia, pumpat­taisi­in ensin Tam­pereen ja Turun alueet kil­pailukyky­isik­si. Sen jäl­keen Oulu, Vaasa ja Jyväskylä.

    Vastaa

18. Helsin­ki sai Öster­sun­domin vedoten Sipoon liian hitaaseen kasvu­un ja luvat­en uut­ta pien­talo­val­taista kaupungi­nosaa metro­matkan päähän.

    Nyt kuitenkin näyt­tää, että Sipoon puolel­la raken­netaan, mut­ta kaupun­gin suun­nitel­mat uhkaa­vat vesittyä. 

    Eikö uskot­tavu­u­den säi­lyt­tämisek­si pitäisi kuitenkin lunas­taa lupauk­set ja pan­na vauh­tia raken­nus­pro­jek­ti­in? Muuten Öster­sun­domin “val­tauk­sen” peruste­lut eivät kestä päivänvaloa.

    Vastaa

19. Kos­ka yksi grafi­ik­ka ker­too enem­män kuin tuhat sanaa, ohes­sa esimerk­ki siitä, kuin­ka paljon pil­ven­pi­irtäjät säästävät tilaa.

    http://thesocietypages.org/graphicsociology/2011/10/25/efficiency-of-a-skyscraper-kate-ascher/

    Vastaa

20. > Jos se olisi näin help­poa, työ­paikat var­maankin sijoit­tuisi­vat Helsin­gin ulkop­uolelle pelkästään asumisen halpu­u­den takia.

    On luon­nol­lista, että monil­la aloil­la toim­inta pyrkii keskit­tymään suurim­paan keskuk­seen eli Helsin­gin seudulle. Jos kehi­tys­tä halut­taisi­in ohja­ta tasaisem­min koko maa­han, toim­intaa voisi ohjail­la vaikka­pa sopivil­la veroil­la ja mak­suil­la. Aloit­taa voisi vaik­ka siitä, että veror­a­site olisi sama koko maas­sa. Tämä (nykyi­nen kaupunke­ja suo­si­van käytän­nön pois­ta­va keino) ei toden­näköis­es­ti vielä ohjaisi kehi­tys­tä kovinkaan vah­vasti, joten toden­näköis­es­ti myös työtä ja asum­ista keskeisim­miltä paikoil­ta muualle ohjaavia keino­ja tarvittaisiin.

    Kai Helsin­gin men­estys voidaan tulki­ta pääaisas­sa sille annetus­ta pääkaupun­ki- ja yliopis­tokaupunkistatuk­ses­ta johtu­vak­si. Jos näin, niin tuol­laista (“ansioton­ta”) arvon­nousua ja talouden alueel­lista monop­o­lisoi­tu­mista voisi kai rajoit­taa vas­taavasti toiseen suun­taan vään­tävin toimin. Tämä malli ei ole oikein tätä päivää, mut­ta mik­sipä ei olisi joskus. Jo nyt yhteiskun­nan tas­apain­oista kehi­tys­tä ohjataan esimerkik­si niin, että rikkail­ta ote­taan osa tuloista pois pro­gres­si­ivisel­la vero­tuk­sel­la. Pitäisi vain määritel­lä opti­maa­li­nen koko Helsingille ja muille taa­jamille, ja sit­ten ohja­ta kehi­tytä tarpeen mukaan. Raja­ton keskit­tymi­nen ei liene edullisin ja ihmisille miel­lyt­tävin vaihtoehto.

    Cityvihrei­den mielestä oikea tas­apaino saat­taa tosin olla se, että met­sure­i­ta ja maanvil­jeli­jöitä luku­unot­ta­mat­ta läh­es kaik­ki muut asu­vat yhdessä tai muu­ta­mas­sa taa­ja­mas­sa. Mut­ta jos ote­taan muutkin intres­sit huomioon, ehkä tuol­lainen sopi­va tas­apain­oti­la olisi mah­dol­lista määritel­lä, tai ainakin sopia. Viidakon lakien mukaan tapah­tu­va kehi­tys ajaa toki tois­taisek­si muutenkin mallia tuol­laiseen cityvihrei­den ehkä toivo­maan suuntaan.

    Vastaa

    1. Aika paljon Helsingistä kyl­lä siir­retään rahaa muualle maahan.

       Vastaa

21. OS: Et kai usko, että jokin sala­juoni saa yri­tyk­set hakeu­tu­maan kasvukeskuk­si­in sen sijaan, että pyrk­i­sivät sijoit­tau­tu­maan muut­to­tap­pi­opaikkakun­nille, mis­sä kaik­ki on halpaa.

    Entäs val­tion­hallinto? Sehän voidaa suo­raan sijoit­taa Helsin­gin ulkop­uolelle, mis­sä on halpaa.

    Vastaa

22. KariS: “Mäkelänkatu on Koske­lan ja Vallilan väliltä molem­min puolin tyhjä, samoin on Lah­den­tien jatke (Kus­taa Vaasan tie) suurelta osin, Itäväylä Kulosaa­res­sa, Vihd­in­tie läh­es koko matkaltaan jne. Tehdään nuo ensin ja siinä samal­la saadaan koke­mus­ta toimi­iko tuo ajatus.”

    Kaik­ki mainit­se­masi esimerk­it Mäkelänkat­ua luku­unot­ta­mat­ta ovat käytän­nössä kaupunkikaupun­gin ulkop­uolel­la, toisin kuin Län­siväylä. Jos tiede­tään että samal­la etäisyy­del­lä ole­vat Meche­lininkatu, Runeberginkatu, Man­ner­heim­intie, Kaisaniemenkatu ja Pohjois­ran­ta, Sturenkatu, Mäkelänkatu (eteläpää), Tukhol­mankatu ja Paciuk­senkatu toimi­vat, mikä olisi syy ettei Län­siväylä bule­var­di­na toimisi ?

    Kaupunkia kan­nat­taa rak­en­taa jatku­mona kaikki­in suun­ti­in, ei nauhakaupunk­i­na tai lämpäreinä.

    Ei sen puoleen, kyl­lä itsekin näk­isin Mäkelänkadun reunat sekä Kumpu­lan ja Vallilan siir­to­la­pu­u­tarhat mielel­lään asuinkäytössä. Mäkelänkatu Mäkelän­rin­teen koul­ul­ta Koske­lantielle on aina tun­tunut jotenkin kum­mallisen irraliselta motar­in­pätkältä, ja ilmeis­es­ti muis­takin viitat­en tääl­lä käy­tyyn ajonopeuskeskusteluun.

    Vastaa

23. Nykya­jan työt eivät ole samal­la taval­la paikkaan sidot­tu­ja niin kuin ennen­van­haan, joten halutes­saan ne voidaan kyl­lä sijoit­taa Helsin­gin ulkopuollellekin.

    His­to­ri­anopet­ta­jani aina jak­soi muis­tut­taa, että “pas­si­ivi ei tee, kuka teki?”

    Eli kenen pitäisi tehdä mitä, että niitä työ­paikko­ja voitaisi­in sijoit­taa suurem­pi­en kaupunkien ulkop­uolelle? Reunae­htona vielä se, että yri­tyk­set pyrkivät mak­si­moimaan voit­ton­sa, jol­loin tehokku­u­den alen­e­m­i­nen yri­tyk­sen kannal­ta ei käy.

    Vastaa

24. Laatu kysyy että onko Helsin­gin kasvun ikuista. Ei ole, Suomes­sa vaan kaupungis­tu­mi­nen tulee jälk­i­ju­nas­sa muuhun maail­maan näh­den, Pääkaupunkiseudul­la asu­va väestö on nuorehkoa eli syn­tyvyys suurem­pi, ja lisäk­si Helsingis­sä asu­taan ver­rat­taen ahtaasti. Oma vaiku­tuk­se­na on maa­han­muu­tol­lakin mut­ta se on vain yksi tek­i­jä ( absolu­ut­tisia lukuina, osu­udet min­i­maalis­es­ta kasvus­ta eivät ole olennaisia).

    Jol­lain aikavälil­lä nuo kasvutek­i­jät väistyvät, ja olen­naista olisi nyt tehdä kun­nolli­nen kaupun­ki, tiivistämi­nen on suht help­poa rahoit­taa niin kauan kun kaupun­ki kas­vaa kos­ka on kysyn­tää uusille asunnoille.

    Vastaa

25. Täl­lä het­kel­lä val­tio sijoit­telee uusik­si mm vero­toimis­to­jen työpaikkoja. 

    Ja jos yri­tyk­sen toim­intaa valvo­va virkamies sanoo suo­raan että hän ei aio helsingistä lähteä turhan vuok­si (=sank­tio­ta luvas­sa oli syytä tai ei) maakun­ta­matkalle, muu­ta­man kier­roksen jäl­keen yri­tys kyl­lä ymmärtää sijoit­tau­tua oikein.

    Myös mon­en toimi­alan ylisään­te­ly aiheut­taa sitä että yri­tyk­sen on paras­ta lounas­taa toimi­alas­ta päät­tävien virkamis­ten kanssa samoissa piireis­sä, saa tulos­sa ole­vat säädök­set tietoon­sa etukä­teen ja on mah­dol­lisu­us hyväveli-verkos­ton kaut­ta vaikut­taa asioi­hin oman fir­man kannal­ta edullis­es­ti, mah­dol­lis­es­ti jos­sain muual­la ole­van kil­pail­i­jan kannal­ta haitallisesti.

    Vastaa

26. ” Helsin­ki on nopeim­min kas­vavia metropole­ja Euroopassa.”

    Helsin­ki ei ole pitkään aikaan päässyt edes tuo­hon 5000 asun­non tavoit­teeseen­sa. Helsin­ki ei ole mikään metropoli. Helsin­ki on suuri epäon­nis­tu­ja. Kan­nat­taako siitä hirveästi riemuita?

    Vastaa

    1. Ker­ro nyt yksikin kun­ta, joka on rak­en­tanut enem­män kuin 5000 asuntoa.

       Vastaa

27. Ei siihen Osmo mitään sala­juon­ta tarvi­ta: nytkin ope­tus­min­is­ter­iö lopet­taa ammat­tiko­rkeak­oulu­jen aloi­tu­s­paikko­ja käytän­nössä kaikkial­ta muual­ta pait­si Helsin­gin seudul­ta. Jos pide­tään kiin­ni siitä tavoit­teesta, että helsinkiläisen nuoren PITÄÄ SAADA opiskel­la Helsingis­sä, niin siinä kau­pas­sa tulee paljon opiske­li­joi­ta myös muual­ta Suomes­ta — eivätkä ne kovin hel­posti palaa kotiseudulleen. 

    Tämä on tietoinen poli­it­ti­nen päätös, joka voitaisi­in tehdä toisinkin — mut­ta kun ei.

    Omakin poikani tulee ensi syksynä sinne Helsinki­in (Espooseen) ja pahaa pelkään, että myös jää sinne — kehä kol­mosen ruuhkiin.

    Touko Met­ti­nen

    Vastaa

    1. Helsingis­sä on koulu­tu­s­paikko­ja paljon vähem­män kuin nuo­ria, joten nuo­ria jää vaille koulu­tus­ta. Ammatiliseen koulu­tuk­seen on koko maas­sa vaikein­ta päästä Helsingis­sä. Voi tietysti ajatel­la, että helsinkiläi­nen nuori lähtisi Tornioon opiskele­maan sairaan­hoita­jak­si, mut­ta ei lähde. Ei lähde, sik­si, että hyvä ja motivoitunut voisi lähteäkin, m,utta hänen ei tarvitse, kos­ka hän pääsee Helsinki­in. Syr­jäy­tymisen mar­gin­aalil­la ole­vat ovat niitä, joiden pitäisi.
       Me helsinkiläiset toivoisimme, että Touko Miet­tisen lap­si ei tulisi opiskele­maan tänne, kos­ka se merk­it­see, että joku paikalli­nen ei pääse opiskelemaan.
       Ammat­tiko­rkeak­oulut olisi saatu kuri­in sil­läkin, että val­tio ei mak­saisi koulu­tuk­sen aloit­tavista vaan valmis­tu­vista. Nyt edullis­in­ta on haalia opåiske­li­joi­ta, jot­ka lopet­ta­vat ensim­mäisen päivän jäl­keen. Tuo­vat kaik­ki tulot, mut­ta eivät aiheuta menoja.

       Vastaa

28. Kun Osmo tässä peräänku­u­lut­taa tiivistä kaupunkia, jos­sa säi­lytetään laa­jat viher­alueet, näi­den viher­aluei­den olisi hyvä olla yht­enäisiä siten, että päävi­her­alueista johtaisi lähivirk­istymiseen ja ark­ili­ikun­taan sovel­tuvia sekä eliöla­jeille tärkeitä vihersormia. 

    Kun­han ne sormet eivät ole liian pak­su­ja, jot­ta kaupunki­ti­la ei katkea.

    Jo parin ison kort­telin kokoinen puis­to keskel­lä kaupunkia aiheut­taa ympäril­lä ole­vi­in kort­telei­hin ns. kuol­lut­ta tilaa. Jot­ta tämä tulisi kom­pen­soitua, viher­aluei­ta välit­tömästi ympäröivi­in kort­telei­hin pitäisi houkutel­la taval­lista enem­män elämää.

    Muutenkin kaupun­gin ja viher­aluei­den yhdis­tämiseen kan­nat­taa suh­tau­tua lähtöko­htais­es­ti varauk­sel­la. En vas­tus­ta aja­tus­ta sinän­sä, mut­ta kos­ka näil­lä kahdel­la alue­tyyp­il­lä on täysin eri­laiset luon­teet, yleen­sä lop­putu­lok­sek­si saadaan jotain, joka ei ole kaupunkia eikä viheraluetta.

    Mielu­um­min siis pari bodat­tua viherkä­si­vart­ta kuin kymme­nen sormea, niin tulee min­i­moitua reuna-alueet. Sitä “bön­deä” kuite­skin riit­tää tsadin ulkop­uolel­la ihan lop­ut­tomasti, eikä se sieltä mihinkään katoa vaik­ka kaupunkia raken­netaan kaupungiksi.

    Vastaa

29. Mietin tässä omaa asuin­paikkaani tässä tilanteessa kun uusia työ­paikko­ja syn­tyy enem­män Helsinki­in kuin tänne Kan­ta-Hämeeseen. Onko tal­laiset parin tuhan­nen asukkaan radan­var­si­taa­ja­mat tule­vaisu­udessa lähin­nä hiipu­vaa, läh­es autioitu­vaa seu­tua vaik­ka Helsinki­in on vain 70 kilo­metriä matkaa?
    Vielä ei toki siltä näytä kos­ka kun­nan ton­tit käyvät kau­pak­si ja koulu­akin pitää laa­jen­taa. Se suuri kun­tau­ud­is­tus voi kyl­lä kään­tää kylän kehityksen. 

    Sylt­ty, Hik­iä on osa tätä kuntaa 🙂

    Helsin­ki eikaik­il­ta osil­taan vielä kaupungilta edes näytä, joten myös har­val­la ja tiivi­im­mälle rak­en­tamiselle on sielä tilaa.

    Yri­tyk­set päät­tävät itse mihin sijoit­tuvat, mut­ta otta­vat vas­taan myös kun­tien niille tar­joa­mat edut kuten takauk­set yms. Ja kun­nathan tuke­vat kun fir­ma vain osaa pyytää.

    Vastaa

30. Ensin kir­joi­tat että vuodessa Helsinki­in tulee alle 5000 uut­ta asun­toa, sit­ten kir­joi­tat “Kun­nal­listaloudel­lis­es­ti edullis­in­ta olisi pan­na lap­pu luukulle”. Että mik­si kon­di­tion­aali? Eikö noin pieni määrä uusia asun­to­ja ja niin suuri määrä halukkai­ta Helsinki­in muut­ta­jia, joista myös kir­joi­tat, tarkoi­ta, että se lap­pu on jo luukulla?

    Vastaa

31. En minä sitä kiistä etteikö Helsingis­sä olisi koulu­paikko­ja vähem­män kuin nuorisoa. Kun nyt kuitenkin mietitään keino­ja, mil­lä Helsin­ki ei aivan tuke­h­tu­isi tähän muut­tovir­taan niin samal­la voisi pohtia, kei­den olisi ehkä hel­poin­ta muut­taa TAI JÄTTÄÄ TULEMATTA, ja sil­loin voisi tul­la mieleen vaik­ka opiskel­e­vat nuoret — että pitääkö niiden kaikkien nyt saa­da kotikaupungis­saan opiskel­la. Omista kavereis­tani KAIKKI ovat muut­ta­neet opiskele­maan. Ja täyspäisiä, useimmat.

    Voin mä toki pojal­tani kysyä, onko hänen nyt ihan pakko men­nä Espooseen riistämään opiskelu­paikkaa joltakin helsinkiläiseltä, mut­ta toisaal­ta ne pääsyko­keet Aal­to-yliopis­toon oli­vat kuitenkin siinä määrin haas­ta­vat, että luulen pojal­tani löy­tyvän ter­vet­tä itsekkyyttä.

    ystävyy­del­lä,
    Touko Met­ti­nen, ei Miettinen
    Ja tämähän oli nim­imerk­ki vaan

    Vastaa

32. Helsin­gin seudul­ta lähde­tään opiskele­maan kauas muualle Suomeen tai jopa mui­hin mai­hin, kos­ka ei päästä opiskele­maan lähempänä omaa asuin­paikkaa. Tietysti voi ajatel­la, että tämä on vain tas­a­puolista, kos­ka suurelta osalta Suomen paikkakun­tia pitää lähteä kauas opiskele­maan, mut­ta tietyl­lä tapaa tämä on vas­toin kestävän kehi­tyk­sen peri­aat­tei­ta. Ajoneu­voli­iken­teen vähen­tämisek­si­hän pitäisi kehit­tää yhdyskun­tia niin, että palve­lut oli­si­vat lähel­lä, mis­sä ihmiset asu­vat / asum­i­nen keskitet­täisi­in lähelle palvelui­ta. Tässä mielessä koko alue­poli­ti­ikkaa voi pitää arve­lut­ta­vana, opiskelu­paikko­ja pitäisi tar­jo­ta siel­lä, mis­sä kysyn­tää on eniten…

    Vastaa

33. Kalle

    Tyyp­pies­imerk­ki on Poh­jan­maa. Kuol­e­van Seinäjoen pönkit­tämi­nen vie kil­pailukykyä Vaasalta. 

    Täh? Seinäjo­ki on Suomen nopeim­min kas­vavia paikkakun­tia. Tai siis Seinäjoen kaupun­ki oli ainakin ennen viimeisiä kun­tali­itok­sia. En ole var­ma suhdelu­vuista täl­lä het­kel­lä. Koulu­tu­s­paikko­jen ja muiden keskit­tymistä Seinäjoelle saa tietysti pitää pönkit­tämisenä jos halu­aa. Vaasa kär­sii teol­lisu­u­den taan­tu­mis­es­ta ja osto­spaikkana epäko­r­rek­tisti san­ot­tuna kielel­lis­es­tä nurkkakun­taisu­ud­es­ta. Seinäjo­ki vetää maakun­nas­ta suomenkielisä ihmisiä asioimaan lähempää Vaasaa kuin voisi muuten kuvitella.

    Val­takun­nal­lis­es­ti Seinäjo­ki on muuten harv­inaisen järkevä paik­ka yrit­tää pado­ta kaiken val­u­mista Helsinki­in. Seinäjoelta on nopeat junay­htey­det Tam­pereelle, Helsinki­in, Oulu­un ja nyt Vaasan radan sähköistämisen myötä yhtey­det paranevat jonkin ver­ran sin­nekin. Jopa Osmon mainit­semia opiske­li­joi­ta Etelä-Suomes­ta on tavat­tu. Seinäjoen itsen­sä yhdyskun­ta­su­un­nit­telus­sa ei sit­ten järin paljon hur­raamista ole. Kasvu on tain­nut tuot­taa suh­teel­lis­es­ti mitat­tuna jonkun­laisen autoilun ja omakotilähiöi­tymisen Suomen ennätyksen.

    Vastaa

34. Useim­mat sijain­nit Suomes­sa ovat ihan yhtä hyviä (tai huono­ja), jos liike­toim­inta suun­tau­tuu Suomen ulkop­uolelle. Suomen “suurten” kaupunkien vetovoima liit­tyy siten lähin­nä paikalliseen elinkeino­toim­intaan. Aivan merk­i­tyk­set­tömiä eivät ole myöskään imagokysymyk­set, ilmapi­iri, kaupun­gin palve­lut ym — jot­ka vaikut­ta­vat siihen, mihin yri­tys­ten perus­ta­jat halu­ava­vat aset­tua — ja yleen­sä he halu­a­vat sijoit­taa yri­tyk­sen­sä lähelle omaa asuin­paikkaansa. Yleisem­minkin palve­lut ja yri­tyk­set ennem­min sijoit­tuvat lähelle ole­mas­saol­e­vaa infra­struk­tu­uria ja ihmis­ten val­it­semia asuin­paikko­ja kuin toisin päin.

    Vastaa

35. Juho Laatu:

    Jos kehi­tys­tä halut­taisi­in ohja­ta tasaisem­min koko maa­han, toim­intaa voisi ohjail­la vaikka­pa sopivil­la veroil­la ja maksuilla…

    …monop­o­lisoi­tu­mista voisi kai rajoit­taa vas­taavasti toiseen suun­taan vään­tävin toimin.

    …Pitäisi vain määritel­lä opti­maa­li­nen koko Helsingille ja muille taa­jamille, ja sit­ten ohja­ta kehi­tytä tarpeen mukaan. 

    Täähän nyt on ihan gos­plaa­nia. Yhteiset resurssit ovat muutenkin tiukalla ja sit­ten vielä pitäisi ryhtyä tais­tele­maan mas­si­ivisil­la toimen­piteil­lä voimakkai­ta taloudel­lisia ja henkisiä vir­tauk­sia vastaan.

    Onko val­tion tehtävä edes määritel­lä mis­sä ihmis­ten pitäisi asua vai pikem­minkin vain reak­ti­ivis­es­ti sijoit­taa resurssit sinne mis­sä ihmiset ja tule­vaisu­u­den kasvu ovat?

    Vastaa

36. spot­tu, siinä Mäkelän­rin­teen lukion ja uimallin välis­sä on lukion parkkipaik­ka, olisiko noin 3000 neliötä.

    Vastaa

37. Vielä Kata­janokan uuden ja van­han puolen eroista — van­hal­la puolel­la on pari las­ten leikkipuis­toa, jot­ka ovat melko akti­ivises­sa käytöss — sen sijaan uuden puolen avarien sisäpi­ho­jen leikkipuis­tot ovat useim­miten autioi­ta. Tämä voi tietenkin johtua väestön ikärak­en­teen muut­tumis­es­ta (uudel­la puolel­la las­ten määrä vähe­nee, van­hal­la puolel­la lisään­tyy), mut­ta myös voi olla, että uuden puolen väljä kaavoitus on tarpeeseen näh­den liiankin väljä 🙂

    Vastaa

38. Ammat­tiko­rkeak­oulu­verkkoa pitäisikin kar­sia rankalla kädel­lä. Äärim­mäis­es­ti kar­rikoiden nykyään koulute­taan liikaa muusikko­ja kortis­toon takahik­iöi­den tuppukylissä. 

    Enkä ymmär­rä itkua oppi­la­s­paikko­jen vähen­tämis­es­tä. Ikälu­okat pienenevät 15%, kai yliopistopaikko­ja pitäisi myös vähen­tää samssa suh­teessa. Ei siinä ole pien­in­täkään järkeä, että pris­man vakkar­i­työn­tek­i­jän min­imik­oulu­tus­vaa­timus on tradenomi.

    Kun­non koulut ja resurssit pitää keskit­tää isoimpi­in kaupunkei­hin ja sil­lä selvä. Sinän­sä aja­tus siitä, että pk-seudun painet­ta vähen­net­täisi­in vähen­tämäl­lä opiskelu­paikko­ja on ihan järkevän kuu­loinen, niitä paikko­ja ei vain pidä ripotel­la min­nekään Mikke­li­in, vaan suuri­in kaupunkei­hin kuten Oulu­un ja Tam­pereelle. Turun voisi muuten sit­ten jät­tää kokon­aan välistä, kun se seu­tu ei vain toimi.

    Vastaa

39. jibl:

    Onko val­tion tehtävä edes määritel­lä mis­sä ihmis­ten pitäisi asua vai pikem­minkin vain reak­ti­ivis­es­ti sijoit­taa resurssit sinne mis­sä ihmiset ja tule­vaisu­u­den kasvu ovat? 

    Visai­sis­sa juridis­lu­on­toi­sis­sa kysymyk­sis­sä laista saa usein osvi­it­taa. Perus­tus­lain 9§:

    Liikku­mis­va­paus

    Suomen kansalaisel­la ja maas­sa lail­lis­es­ti oleskel­e­val­la ulko­maalaisel­la on vapaus liikkua maas­sa ja vali­ta asuinpaikkansa.

    Vastaa

40. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti: “Suomes­sa vaan kaupungis­tu­mi­nen tulee jälk­i­ju­nas­sa muuhun maail­maan nähden”

    Niin kauan kui­in kukaan ei halua/osaa määritel­lä edes karkei­ta suun­tavi­ivo­ja sille, kuin­ka suurek­si Helsin­gin tulisi kas­vaa, ole­tuk­seni on, että Helsinkiä vaivaa tasan sama tau­ti kuin kaikkia muitakin Suomen kun­tia, eli halu kas­vaa suurem­mak­si ja eri­tyis­es­ti kil­paile­via naa­pure­i­ta mah­tavam­mak­si. Helsin­gin erot­taa tässä muista vain koko, vahvu­us ja saavutet­tu­jen tulosten merkit­tävyys. Olen ymmärtänyt, että ainakin hyvistä pääkont­tor­eista Helsin­ki kil­pailee aktiivisesti.

    Suo­mi on kaupungis­tu­mises­sa tosi­aan jälk­i­ju­nas­sa. Kaupungis­tu­mi­nen alkoi Suomes­sa toden teol­la ehkä vas­ta toisen maail­man­so­dan jäl­keen. Luon­te­vaa kaupungis­tu­mises­sa on ainakin se, että maat­alouden koneel­lis­tu­misen myötä työvoimaa ruoan tuot­tamiseen tarvi­taan selvästi aiem­paa vähem­män. Toisaal­ta tarve keskit­tää työvoimaa suurten tehtaiden tarpeisi­in on vähen­tynyt. Ain­oa merkit­tävä taloudelli­nen argu­ment­ti keskit­tämisen puoles­ta lie­nee nykyään tarve muo­dostaa riit­tävän suuria aka­teemisia yhteisöjä yliopis­to­jen ympärille, olet­taen siis, että niis­sä syn­tyy uusia inno­vaa­tioi­ta, jot­ka hyödyt­tävät koko maata.

    Noiden taloudel­lis­ten seikko­jen lisäk­si ihmisiä ajaa keskus­toi­hin myös talouden dynami­ik­ka. Sekä ihmis­ten että yri­tys­ten (ja kah­ta työ­paikkaa etsivien per­hei­denkin) kan­nat­taa usein hakeu­tua sinne, mis­sä muutkin ovat, ja sinne mis­sä val­tion päät­täjät ovat (samoin lähelle Brys­seliä ja lento­kent­tää). Tämä yleinen keskit­tymi­nen ei vält­tämät­tä hyödytä maa­ta eikä sen kansalaisia kokonaisuutena.

    Ja sit­ten päälle se, että jotkut halu­a­vat asua kaupunki­maises­sa ympäistössä ja jotkut väl­jem­mässä maaseu­tu­maises­sa ympäristössä, ja joku ehkä siinä välis­säkin, väljästi mut­ta lähel­lä työ­paikko­ja ja parhai­ta palveluita.

    Ja vielä päälle cityvihrei­den aja­tus siitä, että kansalais­ten asut­ta­mi­nen yhteen paikkaan on luon­non kannal­ta paras ratkaisu. Tässä on tiet­tyä logi­ikkaa (matko­jen lyhen­e­m­i­nen, oman auton käytön toiv­ot­tu vähen­e­m­i­nen), vaik­ka asian voisi kyl­lä perustel­la myös toisin päin.

    Suo­mi on kaupungis­tu­mises­sa jälk­i­ju­nas­sa, mut­ta toisaal­ta ei ole selvää, että Suomen kan­nat­taisi seu­ra­ta jälk­i­ju­nas­sa tuo­ta teol­lis­tu­misen mallia. Uusi aika mah­dol­lis­taa yhteiskun­nan rak­en­tamisen myös vähem­män keskite­tysti niin, että ihmiset voivat asua mis­sä tahansa. Luon­nolli­nen (monop­o­lisoi­tu­misen) paine ajaa suur­in­ta edelleen yhä suurem­mak­si, mut­ta halutes­saan Helsin­ki tai koko maa voisi vali­ta toisenkin lin­jan. Tiivistämätön Helsin­ki voisi olla onnel­lisem­pi­en asukkaiden Helsin­ki kuin tiivis­tet­ty Helsin­ki. Riip­puu tietenkin asukkaasta.

    Vastaa

41. Spot­tu: “Kaik­ki mainit­se­masi esimerk­it Mäkelänkat­ua luku­unot­ta­mat­ta ovat käytän­nössä kaupunkikaupun­gin ulkop­uolel­la, toisin kuin Länsiväylä.”

    Tark­istin kar­tas­ta. Län­siväylää voisi muut­taa kaupunkibule­vardik­si Laut­tasaaren kohdal­la. Sinne on Rauta­tien­to­ril­ta 5 km. Sama mat­ka on Kus­taa-Vaasan tielle, Koske­lantielle ja Mäkelänkadulle ja Itäväylälle Kulosaaren kohdalle. Vihd­in­tielle on hiukan pidemmästi.

    Jos siis piir­retään säteeltään 6km:n ympyrä keskip­is­teenä Rautatiease­ma niin kaik­ki nuo esimerk­it mah­tuu siihen. 

    Tehdään siis ne muut ensin, ne saadaan huo­mat­tavasti halvem­mal­la kun ei ole puret­tavia ramppe­ja ym. Samal­la nähdään kuin­ka aja­tus toimii, tuleeko noista asun­noista niitä kaiken halu­tu­impia vai ei.

    Vastaa

42. jlbl kir­joit­ti: “Onko val­tion tehtävä edes määritel­lä mis­sä ihmis­ten pitäisi asua vai pikem­minkin vain reak­ti­ivis­es­ti sijoit­taa resurssit sinne mis­sä ihmiset ja tule­vaisu­u­den kasvu ovat?”

    Kyse on ihan samas­ta gos­plaanista kuin rikkaiden ihmis­ten verot­ta­mi­nen. On taval­laan epäreilua hyvin men­estyviä kohtaan ottaa heiltä hei­dän rahansa ja antaa ne toisille. Samoin kaupun­gin ton­tis­taan per­imä korkea vuokra tai kaavoite­tun ton­tin korkea hin­ta tai korkeat kiin­teistöverot ovat vapaan kehi­tyk­sen rajoittamista.

    Ilman täl­laisia rajoit­tei­ta ainakin teol­lis­tu­misen aikaan saat­toi käy­dä niin, että ihmiset ajau­tu­i­v­at huonoi­hin oloi­hin vuokrakasarmei­hin yhden rikkaan tehtaan­omis­ta­jan palveluk­seen. Nyt tilanne on jo lievem­pi, kiitos osin sen, että tulon­tasauk­sia tehdään.

    Olemme siis oppi­neet hal­lit­se­maan jol­lain taval­la raho­jen keskit­tymistä ja talouden monop­o­lisoi­tu­mista. Tähän yhteiskun­nal­liseen kehi­tyk­seen voisi liit­tää myös kom­po­nentin, joka tasaa asu­tus­ta ja taloudel­lista akti­ivi­su­ut­ta maanti­eteel­lis­es­ti. Täysin tarpei­den ja toivei­den mukaan.

    On siis ainakin kak­si tapaa elää, viidakon lakien mukaan tai suun­nitel­mat­alouden mukaan. Olemme jos­sain siinä välis­sä. Toiv­ot­tavasti osaamme ohja­ta pros­es­sia niin, että kokon­ais­paketista tulee hyvä (ei slum­mi­u­tu­mista, ei monop­o­lisoi­tu­mista, ei rikkaiden kuris­tamista hengiltä jne.).

    Vastaa

43. ‘Jos näin, niin tuol­laista (“ansioton­ta”) arvon­nousua ja talouden alueel­lista monop­o­lisoi­tu­mista voisi kai rajoit­taa vas­taavasti toiseen suun­taan vään­tävin toimin.’ (Juho Laatu)
    Keskusten suh­teelli­nen men­estys ei ole muul­ta Suomelta pois. Jos meil­lä ei olisi keskuk­sia, se kaik­ki poruk­ka olisi nyt Tukhol­mas­sa ja Göte­bor­gis­sa, ei Nowheremäel­lä ja Per­sjön­steris­sä. Kaupungis­tu­mi­nen ei ole cityvihrei­den sala­juoni vaan uni­ver­saali ilmiö, johon en kek­si mitään poikkeuk­sia, jos ei las­ke­ta Pol Potin Kam­bodzaa. Jos ei halu­ta, että Helsin­ki kas­vaa hillitön­tä vauh­tia (minä en halua), sitä kasvua on suun­nat­ta­va toisi­in keskuk­si­in. Ei tuppukyliin.

    Vastaa

44. Ville: “…mut­ta myös voi olla, että uuden puolen väljä kaavoitus on tarpeeseen näh­den liiankin väljä”

    Maalaisia ei saisi päästää kaavoit­ta­maan kaupunkia. Mit­ta­suh­teet menevät sekaisin ja tehokku­us las­kee. Saman ymmärtämät­tömyy­den näkee myös Kamp­is­sa, kun ver­taa uusia kort­telei­ta van­hoi­hin. Ei vain osata.

    Vastaa

45. Juho Laatu:

    On luon­nol­lista, että monil­la aloil­la toim­inta pyrkii keskit­tymään suurim­paan keskuk­seen eli Helsin­gin seudulle. Jos kehi­tys­tä halut­taisi­in ohja­ta tasaisem­min koko maa­han, toim­intaa voisi ohjail­la vaikka­pa sopivil­la veroil­la ja maksuilla. 

    Ohjail­laan vaan. Ote­taan käyt­töön pk-vero jota mak­sa­vat esim ABB:n Pitäjän­mäen tehdas ja Nokian ja Koneen pääkont­torit Espoossa.

    Olete­taan, että vero toimii ja ko yri­tyk­set päät­tävät muut­taa. Mihin Juho luulet näi­den toim­into­jen siir­tyvän? Pohjois-Kar­jalaan sato­jen kilo­me­trien päähän kv. lento­ken­tästä, Lon­tooseen vaiko ken­ties Kiinaan?

    Val­tion­hallinnon sijoit­tumista ohjailee peri­aat­teessa sama logi­ik­ka kuin yksi­ty­is­tenkin toim­into­jen, pait­si että val­tion päätök­set tehdään poli­it­tisin eikä taloudel­lisin perustein. Puh­taan tehokku­u­den näkökul­mas­ta val­tion toim­into­jen kan­nat­taisi sijai­ta siel­lä mis­sä yri­tyk­setkin ovat.

    Vastaa

46. Osmo: “Min­un ihan­nekaupunk­i­ni on ”tiivis mut­ta harva””

    Min­un ihan­nekaupungis­sani voi aivan vapaasti liikkua mis­sä vain ja mil­loin vain tarvit­se­mat­ta huole­htia pmas­ta tur­val­lisu­ud­es­ta tai omaisuudesta.

    Mik­si Suomes­sa nuo asi­at ovat poli­itikko­jen agen­das­ta täysin poissa?

    Vastaa

47. “Ker­ro nyt yksikin kun­ta, joka on rak­en­tanut enem­män kuin 5000 asuntoa.”

    No jopas lapsel­lisek­si heittäydyit. 

    “Aika paljon Helsingistä kyl­lä siir­retään rahaa muualle maahan.”

    Val­tion menot Helsingis­sä ovat samaa tasoa kuin Lapis­sa. Tuplat ver­rat­tuna Uuteen­maa­han. Mis­tä nuo val­tion mak­samat palkkara­hat kerätään? Val­tion virkamiehiltä Helsingistä? Vai ehkä Out­okum­mun duunareil­ta maaseudulta?

    Vastaa

    1. Helsin­ki on maan sisäi­sis­sa rahavir­rois­sa net­tomak­sa­ja. Siirtää siis rahaa val­tion kas­san kaut­ta muualle Suomeen enem­män kuin virkami­hille mak­se­taan palkkaa Helsingissä.

       Vastaa

48. OS:

    Kuin­ka nopeasti Helsin­ki pitää täyttää?

    Ei pidä.

    OS:

    Työ­paikko­jen syn­nyt­tämi­nen muualle Suomeen aut­taa paljon enem­män, nopeam­min ja halvemmalla.

    Niin­pä. Mis­sä on järkevä aluepolitiikka?

    KariS:

    Tiivistämistä voidaan tehdä paljon. Jotkut haaveil­e­vat moot­toritei­den muut­tamis­es­ta kaupunkibule­vardeik­si. Mikä ettei, mut­ta ensin pitää täyt­tää jo ole­mas­sa ole­vat kaupunkibule­var­di­en reunustat.

    Kuka niin väittää?
    Min­ua kovasti ihme­tyt­tää tämä tiivisas­u­jien hinku pakot­taa tätä ihanu­ut­ta muille hei­dän viihtyvyy­destään ja mielip­iteistään välittämättä.

    Vastaa

    1. anonyy­mi
       Ketään ei pakote­ta tiivisas­umiseen. Hin­noista päätellen halukkai­ta on enem­män kuin asun­to­ja. Jokainen, joka muut­taa Töölöstä vapåaae­htois­es­ti varpaisjärvelle, tekee palveluk­sen niille, jot­ka halu­a­vat asua Töölössä.

       Vastaa

49. “Helsin­ki on maan sisäi­sis­sa rahavir­rois­sa nettomaksaja”

    Joo ja Län­si-Helsin­ki on Helsin­gin sisäi­sis­sä rahavir­rois­sa net­tomak­sa­ja. Törkeetä.

    Tuo net­tomak­sa­ja-ajat­telu on type­r­i­stä type­r­in­tä snob­bailua mitä tiedän. Ilman muu­ta Suomea ei olisi helsinkiläisil­läkään pak­sua tili­pus­sia. Se, että tänne tietysti kasautuu kova­palkkaiset työn­tek­i­jät pääkont­tor­ei­hin ja min­is­ter­iöi­hin, ei muu­ta sitä että näi­den tili­pus­si kasa­taan siel­lä landella.

    Vastaa

50. Niin ja tuos­ta asun­to­tuotan­nos­ta, Helsin­gin asun­to­tuotan­to on pyörinyt jos­sakin 3000 asun­non paikkeil­la vaik­ka val­tu­us­to on päät­tänyt että kaupun­ki tuot­taa vuosit­tain 5000 asuntoa.

    Esim Espoo tuot­ti 2010 yhteen­sä 2300 asun­toa, suh­teutet­tuna asukas­määrään siis Espoo pääsi Helsin­gin aset­ta­maan tavoitteeseen.

    Vastaa

    1. Helsin­ki nos­ti tavoit­te­tansa vas­ta jokin aika sit­ten. Se ei vaiku­ta takau­tu­vasti eiiä eteen­päinkään ihan heti.
       Eivät ne espoolaiset asukkaat niitä talo­ja raken­na. Siinä mielessä rak­en­tamisen volyymia voisi tarkastel­la vaik­ka suh­teessa rak­en­ta­mat­tomaan maa­han. Sitä on Espoos­sa enem­män kuin Helsingis­sä. Mieti peri­aatet­tasi vaik­ka kaupungi­nosit­tain. Ajat­telitko, että rak­en­t­a­mi­nen tulee keskit­tää tiheit­en raken­net­tui­hin kaupungi­nosi­in? Mihin tunget Kallios­sa tai Punavuores­sa lisää asukkaita?

       Vastaa

51. > Min­un ihan­nekaupungis­sani voi aivan vapaasti
    > liikkua mis­sä vain ja mil­loin vain tarvitsematta
    > huole­htia pmas­ta tur­val­lisu­ud­es­ta tai omaisuudesta.

    Samoin. Täm­möisiä ovat mm. Helsin­ki, Tam­pere, Espoo, Kau­ni­ainen, Van­taa + kaik­ki muut Suomen kaupun­git, Tukhol­ma, Kööpen­ham­i­na, kaik­ki Sak­san kaupun­git, Pari­isi, Tokio, New York, San Fran­cis­co, Lon­too, Rooma, Milano, Venet­sia, Barcelona, Oslo, jne. Noin muu­tamia mainitakseni

    Hyvä, että täm­möisiä ihan­nekaupunke­ja on sato­ja. Kukin voi vali­ta itselleen sopivimman.

    Vastaa

52. lurk­ki,

    Ei tup­pukylienkään kehi­tys­tä var­maankaan jar­rutel­la. Ainakin etä­työt ja pieni perus­te­ol­lisu­us toimi­vat var­masti hyvin. Jos veroko­htelukin olisi muun Suomen tasol­la, niin voisi­vat nuokin vähän elpyä.

    Vastaa

53. a_l kir­joit­ti: “Olete­taan, että vero toimii ja ko yri­tyk­set päät­tävät muut­taa. Mihin Juho luulet näi­den toim­into­jen siirtyvän?”

    Kai luon­tev­in­ta olisi, että päätet­tyään laa­jen­taa tuotan­toa ja kont­tor­e­i­ta, Nokia ja muut hark­it­si­si­vat tilan­net­ta uudelta poh­jal­ta, ja sijoit­ta­si­vat vaikka­pa uuden myyn­nin vaa­ti­mat lasku­tus­palve­lut Hausjärvelle.

    Vastaa

    1. Nokia on hajaut­tanut toim­intansa ympäri maa­ta. Hausjärvel­lä voisi olla rekrytointiongelmia.

       Vastaa

54. Nokia on hajaut­tanut toim­intansa ympäri maata. 

    Nokia on hajaut­tanut aika paljon laa­jem­mallekin kuin ympäri Suomea, ja se taitaa olla tässä lajis­sa lähin­nä varoit­ta­va esimerk­ki. Kali­for­nialaisek­si hedelmäy­htiök­si pilkat­tu kil­pail­i­ja suun­nit­teli puhe­li­men­sa ja ohjelmis­ton­sa käsit­tääk­seni yhdessä paikas­sa (jon­ka saavutet­tavu­us perus­tuu muuten läh­es täysin henkilöau­toon, mut­ta se on eri juttu).

    Vastaa

55. > Nokia on hajaut­tanut toim­intansa ympäri maa­ta. Hausjärvel­lä voisi olla rekrytointiongelmia.

    Hausjärvel­lä olisi var­masti run­saasti lasku­tus­ta hoita­maan kykeneviä ja innokkai­ta työn­tek­i­jöitä. Nykyään lasku­tuk­sen ei tarvitse olla enää pääkont­torin tai tehtaan tai Helsin­gin pää­postin läheisyy­dessä. Puhe­lin­palvelukeskuk­set ovat jo Inti­as­sa ja Virossa. Kyl­lä Hausjärvikin kel­paa sille sopivi­in hom­mi­in (kuten siis vaikka­pa perus­toimis­to­hom­mi­in). Voisi olla taloudelli­nen opti­misi­joi­tu­s­paikkakin täl­laisi­in tehtäviin.

    Vastaa

56. Juu­ri­on­gel­ma: Suomen vähäi­nen kaupungistuminen

    Kun­taraken­neu­ud­is­tuk­ses­sa ei ole ker­rot­tu, että pin­ten kun­tien tule­vaisu­us on muutenkin ongelmis­sa — muut­to­tap­pio on muut­tumas­sa jo tyh­jen­tymisek­si. Samal­la vähien kasvukeskusten ympäristökun­nat eivät enää voi ajatel­la ole­vansa pieniä rauhaisia palvelukeskit­tymiä, vaan ne muut­tuvat osak­si seutukuntia.

    Helsin­gin täyt­tämiskeskustelus­sa kan­nat­taa syyt ennustei­den takana.

    Suo­mi on mata­la kaupungis­tu­misas­teeltaan. Kaupun­git vetävät puoleen­sa ja Helsin­ki enem­män kuin muut.

    Per­in­teinen “elävä maaseu­tu” rajul­la verovaro­jen haaskaam­siel­la on myöskin tul­lut tien­sä päähän per­in­teisen maanvil­jeli­jäväestön ikään­nyt­tyä ja jää­tyä eläk­keelle. Maat­alous on nykyään teol­lisu­ut­ta, työl­lisyys­näkymä on 30 — 40 000 henkeä. Muut etsiy­tyvät muualle.

    Syr­jäseu­tu­jen ammat­tiko­rkeask­oulut ovat olleet kreikka­li­nen hui­jaus, jol­la on saatu opsiske­li­jamäärät näyt­tämään hyvältä, mut­ta ilman sisältöä. Surkeimpia vir­i­tyk­siä ovat ollet AMK:n sivpis­teet siel­lä tääl­lä. Tarvit­tavaa laadukas­ta osaamista ei syn­ny sil­lä taval­la, vaik­ka medi­aa ja kuvataitei­ta on kiva opiskellakin.

    Olisiko Helsin­gin kasvyulle vastavoimia?

    Ei paljoa, valitet­tavasti. Veros­toituneessa yhteiskun­nas­sa ihmis­ten pakkosi­irtämi­nen (kuten Met­lan 25 työ­paikkaa!) ovat jär­jet­tömiä. Hyvään elämään kuu­luu muu­takin kuin per­heen yhden ihmisen työ­paikan sijain­ti. Elin­voimaisel­la seudul­la on helpo­mi elää ja vai­h­taa työtä tarpeen vaaties­sa kuin jät­tää elämä taakse ja muuttaa.

    Kaupungis­tu­misen kakkosver­sio on hyväksyä kakkoskeskuk­sen syn­tymi­nen — ja kehit­tää siel­lä monipuolisia julk­isia palvelui­ta. Helsingis­sä on kaik­ki jo nyt. Entä muualla?

    Pohjoises­sa kaivos­bu­u­mi ja jäämereen raken­nushankkeet yhdis­tet­tynä matkailu­un luo kysyn­tää elin­voimaiselle yhteisölle. Käytän­nössä Oul­ul­la on men­estymisen mah­dol­lisu­us, jos siel­lä selvitään paikallis­es­ta Nokia-lamasta.

    Tam­pere on jo osin Helsin­gin vaiku­tus­pi­iris­sä, silti siel­lä on myös kasvumah­dol­lisuuk­sia kaupungis­tu­mises­sa. Palvelui­ta ja perus­in­fraa on riittävästi. 

    Laivan­raken­nuk­sen lop­pumisen myötä Turun näkymät ovat pahasti alaspäin. Tukhol­mas­ta sinne ei sada matkail­i­joi­ta yöpymään, mut­ta ei muual­takaan ulkomailta. 

    Kol­mosta­son keskuk­si­ta Poh­jan­maal­la Vaasa voi men­estyä, Kes­ki-Suomes­sa Jyväskylä.
    Lappeen­ran­nal­la on eri­tysase­ma Pietarin markki­na-alueen osana.

    Muil­la paikkaku­nil­la ei ole edel­ly­tyk­siä tar­jo­ta vai­h­toe­htoa Helsin­gin vetovoimalle.

    Kah­den raiteen poli­ti­ik­ka: yritetään saa­da Helsin­ki ja Uusi­maa kestämään muut­topaine. Kehitetään Oulua ja Tam­peretta aitoina vai­h­toe­htoina pääkaupunkiseudulle yri­tys­ten näkökulmasta.

    Val­tio­val­ta ei voi auta­ta sih­heen miten työryh­miä ja työn­tek­i­jöitä hajaute­taan eri puolelle maa­ta. Yri­tyk­set tekevät globaale­ja hajautet­tu­ja verkos­to­ja. Niiden näkökul­mas­ta Iisal­mi on ihan tasa-arvoinen muun maail­man kanssa, mut­ta ei nykyisen haulikol­la ammu­tun kehi­tys­panos­ten hasku­un ansiosta.

    Muuten — Helsin­gin kasvun kil­pailu löy­tyy myös maail­mal­ta. Entä jos ne kas­va­vat työ­paikat siityvät Tallinnan ympäristöön?

    Vastaa

57. > Mihin tunget Kallios­sa tai Punavuores­sa lisää asukkaita?

    Kallios­ta en tiedä, mut­ta Alp­pi­las­sa on paljon 1960-luvun matalia (4 ker­rosta tai alle) läh­es purkukun­toisia talo­ja. Ne voisi kor­va­ta vaik­ka 8‑kerroksisilla.

    Kallios­sa ehkä voisi viimeisetkin ullakot rak­en­taa asunnoikis. 

    Tavoit­teek­si voisi aset­taa, että Helsin­gin väestön­ti­heys olisi yli 8000as/km^2. Nyt se on siitä kolmannes.

    Vastaa

58. val­tu­us­ton päätök­ses­tä on jo vuosia aikaa, tehti­inkö se 2008 vai mil­loin? Ja muu­toinkin onko virkamiehillä ja lau­takun­nil­la lupa toimia huonos­ti jollei val­tu­us­to ole potki­mas­sa vauhtia?

    Vastaa

59. Alku­peräiseen kysymyk­seen en pysty anta­maan kom­ment­tia. Asun­to­jen tarve toden­näköis­es­ti määräy­tyy paljolti sen mukaan miten hyvin yri­tyk­set men­estyvät. Yri­tys­ten men­estyk­seen vaikut­taa sen työn­tek­i­jät. Työn­tek­i­jät, jot­ka pystyvät vapaa-ajal­laan rentou­tu­maan viihty­isässä asuinympäristössä, toden­näköis­es­ti pystyvät anta­maan parem­man työ­panok­sen kuin ne, jot­ka eivät saa naut­tia viihty­isästä elinympäristöstä. Tämä johtaa tilanteeseen, että mitä parem­min ksv työn­sä tekee sitä enem­män sen on työtä tehtävä. Tilaa­han olisi laskelmien mukaan sadoille tuhan­sille. Nyky­tahdil­la menee joka tapauk­ses­sa ainakin 60 vuot­ta ennenkuin pitää alkaa enem­pää tiivistämään.

    Vastaa

60. Karis kir­joit­ti:

    Mäkelänkatu on Koske­lan ja Vallilan väliltä molem­min puolin tyhjä.

    Piti nyt oikein mit­tail­la, ja KariS on oike­as­sa, sitä tilaa on enem­män kuin heti tajuakaan myös syvyys­su­un­nas. Ole­tuk­sel­la että etupäässä kadun­var­ret raken­netaan ja viher­alueisi­in ei käytän­nössä kos­ke­ta sanois­in että tuo­hon mah­tu­isi ehkä 4 000 asukas­ta (n. 200 000 ker­rosneliötä) ihan nor­maalil­la kaavoituk­sel­la. Eli noin puoli käpylällistä.

    Mis­tä tulee mieleen asukkaat ja valit­ta­mi­nen. Jos vaikka­pa vallilaiset oli­si­vat sitä mieltä että enem­män Vallilaa olisi kiva jut­tu ja halu­aisi­vat että nuo kadun­var­ret kaavoit­tet­taisi­in, niin oikein mitään viral­lista kanavaa täm­möisen toiveen esi­in­tuomiseen ei ole. Sen sijaan jos jotain yritetään tehdä niin val­i­tuk­sia kerätään ihan erik­seen yleisöti­laisuuk­sia myöten. Ja sit­ten ihme­tel­lään kun asukkaat aina vaan valittaa.

    Vastaa

61. OS: “Ajat­telitko, että rak­en­t­a­mi­nen tulee keskit­tää tiheit­en raken­net­tui­hin kaupungi­nosi­in? Mihin tunget Kallios­sa tai Punavuores­sa lisää asukkaita?”

    Kyl­lä niistä voitaisi­in aloit­taa, sekä tiivistämäl­lä että laa­jen­ta­mal­la. Punavuori voisi jatkua täyt­tö­maalle ja yhdis­tyä Munkkisaa­reen kun­han telak­ka sieltä aikanaan läh­tee. Kallio voisi jatkua Har­jun kaut­ta Vallilaan (Teol­lisu­uskatu-railon kaven­t­a­mi­nen), ja laa­je­ta Hakaniemenrantaan.

    Lisäa­sukas­määrät ovat tiet­ty pieniä, mut­ta ei-kenenkään ‑tilo­jen täyt­tämi­nen lisäisi viihtyvyyt­tä, paran­taisi palvelu­ja ja olisi oleel­lis­es­ti ilmaista.

    Esimerkik­si Töölö on kiva jatku­mo, mut­ta se katkeaa Tukhol­mankatu­un ja Man­ner­heim­intiehen. Kuka halu­aa täl­laisia näkymiä keskelle kaupunkia ?

    Vastaa

62. Jos yri­tys­ten toim­intaa ale­taan ohjail­la kus­tan­nuk­sia lisäämäl­lä, ne saat­ta­vat muut­taa toimin­not Hausjär­ven sijas­ta Hazaribaghiin.

    Vastaa

63. Spot­tu, Töölön­tullin kohdal­la siir­ryt­ti­in kort­te­likaupungista mod­erni­in kaupunkisu­un­nit­telu­un. Eli tuos­ta löy­tyy se koh­ta mis­sä asi­at menivät pieleen. Mikä ei ole tietenkään mikään syy tehdä asioi­ta edelleen väärin. Ei ne tiivistämis­mah­dol­lisu­udet kan­takaupungis­sakaan muuten ihan pieniä ole, pelkkä Kisa­hallin parkkis on kak­si hehtaaria noin esimerkiksi.

    Vastaa

64. KariS: “Samal­la nähdään kuin­ka aja­tus toimii, tuleeko noista asun­noista niitä kaiken halu­tu­impia vai ei.”

    Ja tämän rel­e­vanssi on ? Kaik­ki asun­not eivät ole niitä kaikkein halu­tu­impia kuin kiin­teistön­välit­täjien höpinöis­sä. Laut­tasaa­res­sa on var­maankin Laut­tasaaren hin­tata­so ja Kus­taa Vaasan tien var­rel­la Kus­taa Vaasan tien hin­tata­so. Pitäisikö tämän olla jotain muu­ta, ja jos, niin miksi ?

    Vastaa

65. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja kir­joit­ti: “Jos yri­tys­ten toim­intaa ale­taan ohjail­la kus­tan­nuk­sia lisäämäl­lä, ne saat­ta­vat muut­taa toimin­not Hausjär­ven sijas­ta Hazaribaghiin.”

    Jos ohjaami­nen on vero­ja yhdessä paikas­sa, se mah­dol­lis­taa myös vas­taa­vat veronkeven­nyk­set toisaal­la. Yri­tys­ten kokon­aisveroast­et­ta ei siis tarvitse nostaa.

    Vastaa

66. Juge kir­joit­ti:

    >Se, että tänne (Helsinki­in) tietysti kasautuu kova­palkkaiset työn­tek­i­jät pääkont­tor­ei­hin ja ministeriöihin,
    > ei muu­ta sitä että näi­den tili­pus­si kasa­taan siel­lä landella.

    Voisitko vään­tää vaik­ka — lan­de­mais­es­ti — piikki­lan­gas­ta, miten siel­lä lan­del­la kasa­taan vaik­ka Car­gotecin työn­tek­i­jöi­den tili­pus­sit? Taik­ka Koneen? Taik­ka Nokian? Tai vaikka­pa Accenturen? 

    Mitä ihmettä siel­lä lan­del­la oikein tapah­tuu? Onko siel­lä jokin tili­pusse­ja kasaa­va tehdas? Meil­lä kaupungis­sa palkkaa ei enää saa tili­pus­si­in eika nauhaniekkaan massiinkaan.

    Vastaa

67. Juho Laatu:

    On siis ainakin kak­si tapaa elää, viidakon lakien mukaan tai suun­nitel­mat­alouden mukaan. Olemme jos­sain siinä välis­sä. Toiv­ot­tavasti osaamme ohja­ta pros­es­sia niin, että kokon­ais­paketista tulee hyvä… 

    Olen samaa mieltä. Nähdäk­seni sinä olet nyt kuitenkin siir­tynyt tukev­asti suun­nitel­mat­alouden puolelle. Esim:

    Pitäisi vain määritel­lä opti­maa­li­nen koko Helsingille ja muille taa­jamille, ja sit­ten ohja­ta kehi­tytä tarpeen mukaan. 

    Opti­maa­li­nen koko Helsingille ja muille taa­jamille määrit­tyy siinä pros­es­sis­sa, jota elämäk­si, taloudel­lisek­si toimin­naksi tai his­to­ri­ak­si sanotaan. 

    Olet ere­htynyt, jos uskot että kaupunkien koot voidaan määritel­lä piir­rus­tus­pöy­dän ääressä, kun mas­sa on voimas­sa elinkeino- ja liikku­mis­va­paus. Neu­vos­toli­itossa se onnis­tui kos­ka ne kon­trol­loi­vat sekä työ­paikko­jen että asun­to­jen sijain­tia että maan sisäistä muuttoliikettä.

    Aja­tus, että määritel­lään kaupunkien koot ja sit­ten ohjataan kehi­tys­ta niin että etukä­teen määritel­lyt koot toteu­tu­vat on suun­nitel­mat­alout­ta, kos­ka sen onnis­tu­mi­nen edel­lyt­tää suunnitelmataloutta.

    Pro­gres­si­ivi­nen vero­tus taas puolestaan ei ole suun­nitel­mat­alout­ta, kos­ka se voidaan toteut­taa markkinatalousympäristössä.

    Vastaa

68. “Helsingis­sä on koulu­tu­s­paikko­ja paljon vähem­män kuin nuo­ria, joten nuo­ria jää vaille koulu­tus­ta. Ammatiliseen koulu­tuk­seen on koko maas­sa vaikein­ta päästä Helsingis­sä. Voi tietysti ajatel­la, että helsinkiläi­nen nuori lähtisi Tornioon opiskele­maan sairaan­hoita­jak­si, mut­ta ei lähde. Ei lähde, sik­si, että hyvä ja motivoitunut voisi lähteäkin, m,utta hänen ei tarvitse, kos­ka hän pääsee Helsinki­in. Syr­jäy­tymisen mar­gin­aalil­la ole­vat ovat niitä, joiden pitäisi.”

    Just joo, Osmo, yrit­täkää nyt stadi­laiset päästä siitä vam­mas­tanne, että Helsingistä ei voi muut­taa muualle. Me kaik­ki muual­ta Helsinki­in muut­ta­neetkin olemme opiskelu­jen ja töi­den perässä joutuneet lähtemään kotiseuduil­tamme. Mikä teitä helsinkiläisiä vaivaa, kun olette niin paikallispa­tri­oot­te­ja, ettette pysty muut­ta­maan kauem­mas kuin 20 kilo­metrin päähän kotoanne? Muut­takaa asenteitanne!

    Vastaa

69. Mat­ti: “Kallios­ta en tiedä, mut­ta Alp­pi­las­sa on paljon 1960-luvun matalia (4 ker­rosta tai alle) läh­es purkukun­toisia talo­ja. Ne voisi kor­va­ta vaik­ka 8‑kerroksisilla.”

    Hyvän­pä kohteen val­it­sit. Alp­pi­har­ju on koko Helsin­gin tiheim­min asut­tu alue. Asukasti­heys kokolu­okkaa 13000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä. Sekä Alp­pi­lan, että Har­jun raken­netut alueet ovat Helsin­gin tiivein­tä asun­tokan­taa. Tiivi­impiä kuin Itä-Pasi­la tai esimerkik­si tule­va Jätkäsaari tai Kalasa­ta­ma. Niitä ei pidä tuho­ta mil­lään nyky­su­un­nit­telun vaa­timil­la lev­eil­lä autokaduilla. 

    Mut­ta raken­netaan toki ne moot­tori­ti­et ja kaupunki­mo­tar­it (joi­hin KariS:n mainit­se­mat kadut ja tiet kuu­lu­vat) vähin­tään yhtä tiivi­isti kuin Alp­pi­la, niin meil­lä on siinä tilaa ainakin kahdelle sadalle tuhan­nelle asukkaalle lisää.

    Vastaa

70. a_I: “Ohjail­laan vaan. Ote­taan käyt­töön pk-vero jota mak­sa­vat esim ABB:n Pitäjän­mäen tehdas ja Nokian ja Koneen pääkont­torit Espoossa.

    Olete­taan, että vero toimii ja ko yri­tyk­set päät­tävät muut­taa. Mihin Juho luulet näi­den toim­into­jen siir­tyvän? Pohjois-Kar­jalaan sato­jen kilo­me­trien päähän kv. lento­ken­tästä, Lon­tooseen vaiko ken­ties Kiinaan?”

    Kir­joit­ta­ja ei tai­da tietää, että ABB:llä on val­ta­vat tehtaat Vaasassa.

    Vastaa

71. jlbl kir­joit­ti: “Nähdäk­seni sinä olet nyt kuitenkin siir­tynyt tukev­asti suun­nitel­mat­alouden puolelle.”

    Ei nyt sen­tään. Esit­telin vain yhden säätökikan, jota sekat­alousjär­jestelmä voisi käyt­tää, jos niin haluaa.

    “Opti­maa­li­nen koko Helsingille ja muille taa­jamille määrit­tyy siinä pros­es­sis­sa, jota elämäk­si, taloudel­lisek­si toimin­naksi tai his­to­ri­ak­si sanotaan.”

    Ok, siis vapaasti muotoutuen, ilman muu­ta kon­trol­lia kuin Helsin­gin itse päät­tämät mak­sut ja kaa­vat. Ehkäpä nykyiseen tapaan tulon­tasauk­sil­la hie­man ohjaten.

    “Olet ere­htynyt, jos uskot että kaupunkien koot voidaan määritel­lä piir­rus­tus­pöy­dän ääressä, kun mas­sa on voimas­sa elinkeino- ja liikkumisvapaus.”

    En usko enkä kan­na­ta. Nytkin eri kun­nis­sa on eri­lainen vero­tus, ja se vaikut­taa väestön ja työ­paikko­jen sijoit­tumiseen. Lisäk­si Suomel­la ja EU:lla on eri­laisia alueisi­in liit­tyviä kan­nus­timia. Ja tietenkin kaik­ki suuret val­tion investoin­tipäätök­set ovat aina jotain aluet­ta suo­sivia. Kaik­ki siis saa­vat liikkua tässäkin tilanteessa vapaasti (jopa van­hus­ten ja opiske­li­joiden vapaut­ta vali­ta oma asuin­paikkansa on helpotet­tu Suomes­sa viime aikoina). Talous ja ihmiset sijoit­tuvat omien intressien­sä mukaan. Noi­ta para­me­tre­ja sääde­tään koko ajan, ja voidaan säädel­lä myös esimerkik­si tuol­la esit­tämäl­läni keinol­la, jos niin halu­taan (rajoit­ta­mat­ta liikku­misen vapautta).

    Ver­tasin tuo­ta kikkaa pro­gres­si­iviseen vero­tuk­seen, kos­ka mekanis­mi on jok­seenkin sama. Lienemme siis samaa mieltä siitä, että puhumme markki­na­t­alousym­päristön käytet­tävis­sä ole­vista keinoista.

    Vastaa

72. @Osmo

    > Mihin tunget Kallios­sa tai Punavuores­sa lisää asukkaita?

    Mat­ti Kin­nunen ja spot­tu jo vas­tasikin, mut­ta vähän lisää. Kallios­sa ker­rostalot taitaa olla yleis­es­ti jotain 6–9‑kerroksisia. Ja paljon löy­tyy näitä mata­lampia. Raken­netaan niitä 30-ker­roksisia talo­ja sinne, vaik­ka jonkun ker­ran purka­mal­la van­haa. Sitä pait­si Kallion kallioon maan alle mah­tuu kanssa asun­to­ja, kaive­taan metro­tun­nelia lisää. Ongel­ma ratkaistu.

    Vastaa

73. anonyy­mi kirjoitti:
    “Min­ua kovasti ihme­tyt­tää tämä tiivisas­u­jien hinku pakot­taa tätä ihanu­ut­ta muille”

    Mitä sää höpöjät, eihän se että jos Helsin­gin kan­takaupunkia raken­netaan tiivi­isti, estä ihmisiä asumas­ta jos­sain vähän kauem­pana juuri niin väljästi kuin halu­a­vat. Pikem­minkin niin että mitä enem­män halukkai­ta kan­takaupun­ki-asu­jia saadaan kan­takaupunki­in mah­tu­maan, sitä enem­män väljää tilaa sinne 15–30 km päähän pel­loille ja lähiöi­hin jäisi.

    Vastaa

74. Spot­tu, en ymmär­rä oikein mitä tarkoi­tat. Tot­takait eri alueil­la on eri hin­nat, ja jos Kus­taa Vaasan tien var­relle saadaan asun­to­ja joiden hin­ta jää keski­ta­soon, niin aina parem­pi. Ei Helsingis­sä tarvi­ta lisää kalli­ita asun­to­ja. Tääl­lä tarvi­taan haövem­pia asun­to­ja jot­ta taval­lis­ten työssäkäyvien ei tarvi­sisi muut­taa Nurmijärvelle.

    Min­un aja­tus on se, että lähde­tään toteut­ta­maan tuo­ta sisään­tuloväylien kapunkibule­var­di ideaa siel­lä, mis­sä se on jo nyt tehtävis­sä ilman suuria (ja siten myös kalli­ita) muu­tosjär­jeste­lyjä. Mäkelänkatu, Kus­taa Vaasan tie jne. Ne ovat täs­mällen samal­la etäisyy­del­lä keskus­tas­ta (jos keskus­tana pide­tään Rautatiease­man seutua)kuin LÄn­siväylä Laut­tasaaren kohdal­la, joukkoli­ikenne on jo kun­nos­sa, Mäkelänkadul­la jopa kaupunkibule­vardi­maiset isot katupu­ut jo täysikasvuisia.

    Jos Län­siväylästä halu­taan noi­ta vai­h­toe­hdoik­si nos­tami­ani kaupunkibule­varde­ja vas­taa­va molem­min puolin raken­net­tavis­sa ole­va, se edel­lyt­tää pait­si iso­ja muu­tosjär­jeste­lyjä ramp­pi­en kohdil­la, myös meren täyt­töjä ym kallista esir­ak­en­tamista (Län­siväylähän kul­kee pitkälti aivan ran­nas­sa). Tes­tataan siis tuo­ta aja­tus­ta helpom­min toteutet­tavis­sa olevil­la paikoil­la, saadaan myös se asun­to­jen hin­tata­so pidet­tyä taval­lis­ten työssäkäyvien saavutettavissa.

    Vastaa

75. Mikko H, nyt tuli väärää tietoa piilaak­sos­ta, Apple ja Google molem­mat hoitaa omil­la bus­seil­la liiken­net­tä kam­puk­silleen, pyöräil­i­jöitä on myös paljon, san fran­cis­con nie­mi on aika tiivis ja junakin toimii, mut­ta samo­ja nim­by ongelmia, korkei­ta raken­nuk­sia ei oikein sallita.
    “Bren­don Har­ring­ton, Trans­porta­tion Oper­a­tions Man­ag­er at Google, talks about alter­na­tive trans­porta­tion and says that 40-per­cent of Google’s Moun­tain View employ­ees com­mute via non-sin­gle car driving.
    ”

    Vastaa

76. Eikös Helsin­gin keskus­tas­sa ton­til­lis­ten asun­to­jen neliöhin­ta ole mon­ta ton­nia suurem­pi kuin keskel­lä met­sää? Kaavoit­ta­mal­la paljon lisää saadaan tätä eroa alas ja myös vuokra­tont­ti­a­sun­not ja vuokra-asun­not halpenevat.

    > jokin sala­juoni saa yri­tyk­set hakeu­tu­maan kasvukeskuksiin

    Kyl­lä — yleis­si­to­vat työe­htosopimuk­set, jot­ka estävät palkkaa­mas­ta ihmisiä halvem­mal­la sieltä, mis­sä he suos­tu­isi­vat työsken­telemään halvemmalla.

    Vastaa

77. KariS: “Tes­tataan siis tuo­ta aja­tus­ta helpom­min toteutet­tavis­sa olevil­la paikoil­la, saadaan myös se asun­to­jen hin­tata­so pidet­tyä taval­lis­ten työssäkäyvien saavutettavissa.”

    Miten niin “tes­tataan” ? Jos Mäkelänkadun reuno­jen asut­tamista jatke­taan Koske­lantielle samal­la kon­sep­til­la kuin tähän asti, saadaan lisää Vallilaa, ja kaupunki­rakenne ehey­tyy, ei siitä ole mitään epä­selvyyt­tä. Ei muu­ta kuin kaava­muu­tos­ta vireille.

    Laut­tasaaren molem­min puolin on taval­lis­ten ihmis­ten työ­paikkakeskit­tymät, Ruo­ho­lahti ja Keilaniemi/Otaniemi, joista ainakin jälkim­mäi­nen kas­vaa merkit­tävästi lähivu­osikym­meninä. Olisi perin outoa jos kaupunkibule­vardin var­relle muut­taisi epä­taval­lisia työssäkäyviä. Pääkaupukiseudun työ­paikko­jen pain­opiste siir­tyy parhail­laan län­teen, sik­sikin asun­to­tuotan­non on loogista seu­ra­ta mukana.

    Vastaa

78. Mikko H, nyt tuli väärää tietoa piilaak­sos­ta, Apple ja Google molem­mat hoitaa omil­la bus­seil­la liiken­net­tä kam­puk­silleen, pyöräil­i­jöitä on myös paljon, san fran­cis­con nie­mi on aika tiivis ja junakin toimii, mut­ta samo­ja nim­by ongelmia, korkei­ta raken­nuk­sia ei oikein sallita. 

    Applen kam­pus ei ole raideli­iken­teen ulot­tuvil­la, eikä tai­da olla Googlenkaan (enti­nen Sil­i­con Graph­ic­sin kam­pus). Fir­mat jär­jestävät bus­sikyyte­jä kyl­lä, mut­ta minus­ta tämä ker­too lähin­nä nor­maalin julkisen liiken­teen palve­lu­ta­sos­ta. Sit­ten nois­sa non-sin­gle car ‑työn­tek­i­jöis­sä on mukana kimp­pakyytiläiset, joi­ta taitaa siel­lä päin olla aika paljon. Sinän­sä var­maan ihan hyvä henkilöau­toon perus­tu­va liikennemuoto.

    Steve Jobs ehti ennen kuole­maansa esitel­lä Cuper­ti­non kun­nanisille ja ‑äideille suun­nitel­man Applen uud­es­ta rinke­lin muo­tois­es­ta toim­i­talosta, jon­ka on suun­nitel­lut Sir Nor­man Fos­terin kont­tori. Tönön pitäisi ole­man ener­giat­aloudelli­nen ja edis­tyk­selli­nen ja ser­ti­fioitu ja silleen. Käytän­nössä typolo­gia on kuitenkin täysin per­in­teistä Piilaak­soa, eli iso (tässä tapauk­ses­sa jät­timäi­nen) erilli­nen toimis­toraken­nus puis­tom­aisel­la ton­til­la irral­laan kaupunki­rak­en­teesta ja fir­man ulkop­uolis­es­ta todel­lisu­ud­es­ta. Apple on lähin­nä tekemässä puis­tos­ta taval­lista hienom­man ja upot­ta­mas­sa autot maan alle. Kuvaan sopii, että bus­si on fir­man oma, jol­loin työn­tek­i­jän ei tarvitse siltäkään osin pois­tua Apple-kuplasta.

    Vastaa

79. KariS: Aika moni meistä bule­varde­ja kan­nat­tavista on kat­sel­lut juuri noitakin katu­ja sil­lä silmäl­lä. Näk­isin oikein mielel­läni molem­mat kadut osana tiivistä kaupunkia ja asukkai­ta saataisi­in run­saasti lisää. Mäkelänkadul­la olisi sit­ten rak­en­tamisen jäl­keen kätevää jatkaa suo­raan Tuusu­lan­väylälle ainakin sinne suun­nitel­tu­un väylän kään­tö­paikkaan asti. 

    Syy mik­si Län­siväylä on täl­lä het­kel­lä eniten fokuk­ses­sa on aika yksinker­tainen. Län­siväylästä tehdään parin vuo­den sisäl­lä suh­teel­lisen pitkäkan­toisia ja kalli­ita päätök­siä (esim. mah­dol­lis­ten kat­tei­den osalta) ja paras vai­he toteut­taa Län­si­bule­var­di on ennenkuin se tuo­hon menevä sata miljoon­aa on heit­et­ty hukkaan. 

    Lisäk­si Län­siväylä alkaa ole­maan elinkaaren­sa päässä ja esimerkik­si sil­lat tarvit­se­vat koh­ta puoli­in 50-vuo­tistäys­re­mon­tin (joka mak­saa ehkä parikym­men­tä miljoon­aa). Juuri nyt on siis oikea aika tehdä päätök­siä siitä, minkälainen katu tai moot­tori­tie Laut­tasaa­reen halu­taan seu­raavak­si 50-vuodeksi.

    Vastaa

80. Min­un aja­tus on se, että lähde­tään toteut­ta­maan tuo­ta sisään­tuloväylien kapunkibule­var­di ideaa siel­lä, mis­sä se on jo nyt tehtävis­sä ilman suuria (ja siten myös kalli­ita) muu­tosjär­jeste­lyjä. Mäkelänkatu, Kus­taa Vaasan tie jne. 

    Bule­vardeik­si muut­ta­mi­nen ja niiden kan­soit­ta­mi­nen ei tee vielä kaupunkia. Asu­tuk­sen rak­en­t­a­mi­nen yhden väylän var­teen ei sinän­sä tiivistä tai auta yhtään mitään: muuten motarin voisi rak­en­taa bule­vardik­si Lah­teen asti ja asia olisi sil­lä selvä. Pikem­minkin kaupun­gin tulee olla tiivi­inä ole­mas­sa siinä ympäril­lä jo ennestään, jot­ta on jotain, mikä jatkuu bule­vardin vierel­lä ole­vista kort­teleista bule­vardille asti.

    Bule­vardin itseasi­as­sa rikkoo kaupunkia siinä mis­sä kaupunki­mo­tarikin, mut­ta jos bule­var­dia reunus­taa kum­mal­lakin puolel­la tarpeek­si tiivis ja elin­voimainen kaupungi­nosa, ongel­mat ehkä pysyvät kuris­sa. Bule­var­di jää taval­laan kaupungi­nosien rajak­si, ja asioin­ti ja elämi­nen tapah­tuu pääosin joko toisel­la puolel­la tai sit­ten toisel­la. Har­va taas halu­aa asua tai käy­dä asioil­la tuol­laisen autoväylän äärellä.

    En tiedä mitkä aktivi­teetit löytäi­sivät tien­sä bule­vardille; veikkaan Mäkelänkadun tapaan olut- ja piz­zar­avin­toloi­ta ja keskimäärin asi­akas­määrältään hil­jaisia liiketilo­ja, kuten esimerkik­si huonekaluli­ikkeitä tai jotain puolit­taisi teollisuuskiinteistöjä.

    Mäkelänkadus­ta ei saa viihty­isää sil­lä, että raken­netaan sen vieru­s­tat täy­teen talo­ja Uimakeskuk­selta Koske­lantielle. Ympärille pitäisi rak­en­taa niin viihty­isää kaupunkia, jot­ta se, mikä Mäkelänkadus­ta huoli­mat­ta jää jäl­jelle olisi vielä aika viihtyisää.

    Jos­sain Län­siväyläl­lä bule­var­di olisi täysin tyhjän keskel­lä. Laut­tasaari reunus­taa Län­siväylää vain toiselta puolelta, ja siinäkin Län­siväylä rajoit­tuu lähin­nä uneli­aisi­in ker­ros- ja omakoti­taloalueisi­in. Keskus­ta-alueel­la on tarvet­ta paljon tärkeäm­mille kaupungis­tamis­hankkeille kuin nämä reuno­jen bulevardit.

    Vastaa

81. Juha, tiedän kyl­lä ABB:n tehtaat Vaasas­sa ja Nokian Salossa. 

    En silti usko, että verot­ta­mal­la pk-seu­tua saataisi­in aikaan mitään muu­ta kuin keinotekoista sijoit­tumista epä­suo­tuisem­mille alueille tai yri­tys­toimin­nan ajamista ulkomaille.

    Kaupungis­tu­miske­hi­tys­tä ei pysty pysäyt­tämään edes keskustapuolue.

    Vastaa

82. Min­un virk­keeni nyky-Suomen alue­poli­ti­ikas­ta on näköjään saanut joitakin kom­ment­te­jakin. Eihän mei­dän keskit­tämis­poli­ti­ikkaa ole mis­sään päätet­ty, se vain on itses­tään­selvyys, jonki­lainen luon­non­la­ki. Jota aja­tus­mall­ia kukaan ei uskalla vas­tus­taa. Tai ainakin toisi­na­jat­teli­ja leimataan vähäjärkisek­si. Mut­ta nykyään se ei ole mikään luon­non­la­ki, siihen on vain kaikessa hil­jaisu­udessa men­ty. Jos saisimme muutet­tua ajat­te­lu­ta­paamme, muut­toli­ike kään­ty­isi päin­vas­taisek­si ilman mitään tukiaisiakaan.
    Matkailu avar­taa. Kävin syysku­us­sa suku­laisia tapaa­mas­sa USA:n kehi­tysalueel­la, Pohjois-Michi­gan­is­sa Upper Penin­su­lan alueel­la. Upper Penin­su­las­sa on 299 000 asukas­ta (ver­taa esim. Pohjois-Savo 247 000). Siel­lä on kuitenkin kolme val­tionyliopis­toa, yksi yksi­tyi­nen yliopis­to ja kolme com­mu­ni­ty col­legea (ammat­tiko­rkeak­oulu). Muitakin val­tion palvelui­ta oli vielä saatavil­la, esim. pos­ti­toimis­to­ja oli joka kyläl­lä (niitä tosin suun­nitelti­in vähen­net­täväk­si, mut­ta hyvin varovais­es­ti) ja poli­ise­jakin liikkui.

    Vastaa

83. Mikko H: “Applen kam­pus ei ole raideli­iken­teen ulot­tuvil­la, eikä tai­da olla Googlenkaan (enti­nen Sil­i­con Graph­ic­sin kam­pus). Fir­mat jär­jestävät bus­sikyyte­jä kyl­lä, mut­ta minus­ta tämä ker­too lähin­nä nor­maalin julkisen liiken­teen palvelutasosta. ”

    Ihan tuulee mieleen 60–70-luvun Espoo. Siihen aikaan mon­et sinne muut­ta­neet fir­mat jär­jes­tivät bus­sikyyte­jä Helsingistä niille jot­ka eivät muuten olisi päässeet töi­hin olemat­tomil­la bus­sivuoroil­la ja joil­la ei ollut siihen aikaan auton­hankkimis­mah­dol­lisu­ut­ta (sukupuolen vuok­si). Sit­tem­min fir­mat alkoi­vat jär­jestää työ­suhdeau­to­ja (joiden kus­tan­nuk­set useim­miten perit­ti­in palka­s­ta) niin että bus­seista voiti­in luopua.

    Vastaa

84. Mele­nius, katu jakaa kaupunkia mut­ta vähem­män kuin motari. Kysymys on siitä että pääsekö siitä väylästä yli ja kuin­ka hel­posti. Nyky­is­ten motarei­den molem­min puolin on kyl­lä kaupungi­nosia, ne vaan jäävät turhan pieniksi kylik­si sik­si kun motari erot­taa niitä. Helpoin esimerk­ki: Viikin alueel­la Viikin, Pih­la­jamäen ja Pih­la­jis­ton luon­te­va keskus­ta on jok­seenkin tarkalleen siinä mis­sä on Lah­den­tien liit­tymä. Ja kun sitä keskus­taa ei ole niin nuo kolme kaupungi­nosaa jäävät pieniksi kyliksi.

    Mäkelänkadul­la suun­nal­la Pasi­la on saari jota ympäröi kadut, puis­tot ja radat. Samoin osin Käpylä. Akseli joka liit­täisi nuo ja Vallilan vähän luon­te­vam­min yhteen olisi kaupunki­rak­en­teelli­nen paran­nus. Uusi Mäkelänkatu ei var­maankaan olisi täy­del­listä kaupunkia, mut­ta parem­pi kelpaa.

    Län­siväylän bule­vardis­u­un­nitel­mas­sa muuten rak­en­t­a­mi­nen on läh­es täysin eteläpuolel­la, mitä olen tain­nut vähän kri­ti­soidakin, mut­ta mainit­se­mas­tasi syys­tä siinä voi olla ideaakin.

    Vastaa

85. Kuvit­teleeko Mat­ti Kin­nunen Nokian lisäar­von syn­tyvän itsenäis­es­ti Espoossa?

    Ajat­telep­pas uud­estaan. Espoos­sa var­masti nau­ti­taan eniten Noki­as­ta kuitenkin, kos­ka kova­palkkaisin poruk­ka Noki­as­ta on juuri Espoossa. 

    Sama jut­tu kos­kee läh­es kaikkia suo­ma­laisia pörssi­fir­mo­ja; toim­inta on Suomes­sa ja maail­mal­la, bonar­it ja optiot kui­tataan pk-seudulla.

    Täysin ala-arvoista väit­tää Helsin­gin ole­van jokin itsenäis­es­ti toimi­va saareke tässä maassa.

    Ote­taan­pas nyt uud­estaan nuo val­tion työ­paikat tarkastelu­un. Val­ti­ol­la on duu­nis­sa 90 000 ihmistä + yliopis­to­jen väki 35 000 ihmistä.

    Vuodelta 2005 val­tion työ­paikko­jen jakau­ma oli seuraava:

    sijaluku kun­ta “val­tion
    henkilöstö” “% valtion
    henkilöstöstä” “% kunnan
    väkiluvusta”
    1 Helsin­ki 35629 28,8 6,4
    2 Turku 8306 6,7 4,7
    3 Tam­pere 7113 5,7 3,5
    4 Espoo 6957 5,6 3,0
    5 Oulu 5445 4,4 4,2
    6 Kuo­pio 4506 3,6 5,0
    7 Jyväskylä 4106 3,3 4,9
    8 Vaasa 2744 2,2 4,8
    9 Van­taa 2421 2,0 1,3
    10 Joen­suu 2357 1,9 4,1
    11 Rovanie­mi 2210 1,8 6,2
    12 Hämeen­lin­na 2156 1,7 4,6
    13 Lappeen­ran­ta 2083 1,7 3,5
    14 Mikke­li 1791 1,4 3,9
    15 Lahti 1487 1,2 1,5
    16 Kajaani 1386 1,1 3,9
    17 Kou­vola 1217 1,0 3,9
    18 Pori 1047 0,8 1,4
    19 Valkeala 1035 0,8 9,1
    20 Jyväskylän mlk 980 0,8 2,8
    Yhteen­sä 94976 76,7 4,2

    http://www.vm.fi/vm/fi/12_Valtio_tyonantajana/19_Tilastot/01_valtion_henkilosto/02_budjtalhenkilosto/index.jsp

    Eli Helsingis­sä oli 2005 noin 37 000 val­tion bud­jet­ti­ra­hot­teista työ­paikkaa. Tuos­ta päivästä tähän asti noiden työ­paikko­jen määrä on nous­sut alueel­lis­tamis­es­ta huolimatta.

    Minä väitän, että jos nuo 37 000 työ­paikkaa siir­ret­täisi­in vaikka­pa Jyväskylään, niin Helsingistä tulisi ker­ta­heitol­la kri­isiy­tynyt net­tosaa­ja ja jyväskyläläiset taasen alka­isi­vat marise­maan että mik­si hei­dän pitää elät­tää koko Suomi.

    Vastaa

86. “Keskus­ta-alueel­la on tarvet­ta paljon tärkeäm­mille kaupungis­tamis­hankkeille kuin nämä reuno­jen bulevardit.”

    Tuo on tot­ta. Vihreät ovat kuitenkin kohkan­neet tuon Län­siväylä aloit­teen­sa kanssa, ja halusin tuo­da esi­in sen, että sama asia voidaan toteut­taa paljon helpom­min ja parem­min rak­en­ta­mal­la jo ole­mas­sa ole­vat sisään­tu­lob­ule­var­di­en reunu­s­tat, ainakin ennenkuin Län­siväylää vaa­di­taan purettavaksi 

    Vihrei­den aloite Län­siväylän muut­tamis­es­ta kaupunkibule­vardik­si on selvästikin tarkoitet­tu aja­maan ihan mui­ta tarkoi­tus­per­iä kuin ratko­maan Helsin­gin asun­top­u­laa. Vaik­ka asun­torak­en­tamisel­la sitä perustellaan. 

    Aloit­teessa on iso annos huomio­hakuisu­ut­ta, lait­ta­mal­la KSV selvit­tämään tuol­laista han­ket­ta saadaan medi­a­julk­isu­ut­ta, mut­ta jos selvitet­täisi­in Mäkelänkadun reunus­to­jen rak­en­tamista, se olisi busi­ness as usu­al hom­maa vail­la medi­asek­sikkyyt­tä. Tuol­lainen on leimallis­es­ti Vihrei­den tapa toimia, mut­ta toki muutkin ryh­mät siihen sortuvat.

    Vastaa

87. 36 000 työn­tek­i­jää voi muo­toil­la toisinkin. 

    Raha­sum­mana tuo tarkoit­taa sitä, että suo­ma­laiset mak­sa­vat sivuku­luineen noin 3 mrd eur Helsinki­in palkko­ja val­tion työntekijöille.

    Vastaa

88. Juge eiköhän nuo pääkont­torit jotain tuo­takin, tuskin fir­mat niitä huvikseen pitää. Ja saa­han Nokia toki siirtää pääkont­torin­sa minne ikinä parhaak­si näkee.

    Veron­mak­sa­jana halu­an että val­tion­hallinto toimii mah­dol­lisim­man tehokkaasti, ei niin että joka kun­nas­sa on sama %-osu­us val­tion työ­paikko­ja. Kaupungeis­sa mon­et toimin­not vaan toimi­vat tehokkaim­min, kuten voidaan nähdä yri­tys­ten sijoittumisestakin.

    Vastaa

89. tpyy­lu­o­ma: “Län­siväylän bule­vardis­u­un­nitel­mas­sa muuten rak­en­t­a­mi­nen on läh­es täysin eteläpuolel­la, mitä olen tain­nut vähän kri­ti­soidakin, mut­ta mainit­se­mas­tasi syys­tä siinä voi olla ideaakin.”

    Sama malli löy­tyy muuten Meche­lininkadul­ta Hietaniemenkadun risteyk­ses­tä pohjoiseen. Yksi umpiko­rt­teli ja sit­ten virk­istysaluei­ta ennen rantaa, toisel­la puolen kat­ua kaupunkikaupun­ki. Ei tämä ole kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti rik­ki, vaik­ka onkin “unelias­ta ker­rostaloaluet­ta”, pikem­minkin päinvastoin. 

    Kivi­jalois­sa tuol­lapäin on muis­taak­seni jotain verkkokau­pan noutopis­teitä, tukkukau­pan näyt­te­lytilo­ja, take­away-pizze­ri­oi­ta ja ylipäätään kaikkea sel­l­aista joka ei vaa­di rauhal­lis­in­ta mah­dol­lista ympäristöä.

    Vastaa

90. Nyky­isin kaavami­toituksin ei katu vie pätkääkään vähem­män tilaa kuin motari. Kat­sokaa Meche­lininkat­ua tai Teol­lisu­uskat­ua remon­tin jäl­keen. Poikkileikkaus on lähempänä 50 metriä kuin 20 metriä. Aivan järkyt­täviä kiitora­ta ja miksi?

    Eikö todel­lakin olisi sata ker­taa tehokkaam­paa ja eri­tyis­es­ti maise­maystäväl­lisem­pää erot­taa eri kulku­muodot toi­sis­taan. Upea käve­ly- ja pyöräi­lyre­it­ti syn­tyy 5m siivul­la, eikä yksit­täi­nen raidekaan pysäkkei­neen enem­pää vie.

    Vastaa

91. a_j, olen kanssasi täysin samaa mieltä. Ode vain perusteli asi­aansa täl­lä iänikuisel­la Helsin­ki mak­saa muiden elämän ‑argu­men­til­la mikä on oikea­ta pölhöpopulismia.

    Vastaa

92. Juge kir­joit­taa:

    > Kuvit­teleeko Mat­ti Kin­nunen Nokian lisäar­von syn­tyvän itsenäis­es­ti Espoossa?

    Ei kuvit­tele. Nokian lisäar­vo syn­tyy ympäri maail­maa. Toki merkit­tävä osa Nokian lisäar­vos­ta syn­tyy Espoossa. 

    Juge sen sijaan argu­men­toi kum­masti. Ensin väit­tää, että fir­mo­jen “tili­pus­sit kasa­taan” maal­la. Kun väitän vas­taan, Juge esit­tää miten val­tion työ­paikat jakaan­tu­vat Suomen eri **kaupunkien** välil­lä. On toki kyseenalaista ovatko kaik­ki Jugen mainit­se­mat suo­ma­laiset kaupun­git kaupunke­ja vaiko vain glo­ri­fioitu­ja maalaiskun­tia. Mut­ta silti Jugen argu­men­toin­ti on hyvin vaikeasti seu­rat­tavaa. Ilmeis­es­ti Jugen ei ole tarkoi­tuskaan vaku­ut­taa mui­ta kuin itsensä.

    Kaupunkien ja maaseudun suh­teesta san­ot­takoon, että maail­man väestöstä asuu nyt jo yli 50% kaupungeis­sa. Ks vaik­ka http://www.unfpa.org/pds/urbanization.htm .

    Kos­ka kaupungeis­sa tuot­tavu­us (ja palkat) ovat suurem­mat kuin maaseudul­la, on aika vaikea­ta nähdä miten Nokian tai minkään muu globaalin yri­tyk­sen “tili­pus­sit kasat­taisi­in” landella. 

    Joskus on ikävää kun fak­tat hait­taa­vat vaahtoamista.

    Vastaa

93. Mele­nius kir­joit­ti: “Bule­vardin itseasi­as­sa rikkoo kaupunkia siinä mis­sä kaupunki­mo­tarikin, mut­ta jos bule­var­dia reunus­taa kum­mal­lakin puolel­la tarpeek­si tiivis ja elin­voimainen kaupungi­nosa, ongel­mat ehkä pysyvät kuris­sa. Bule­var­di jää taval­laan kaupungi­nosien rajak­si, ja asioin­ti ja elämi­nen tapah­tuu pääosin joko toisel­la puolel­la tai sit­ten toisel­la. Har­va taas halu­aa asua tai käy­dä asioil­la tuol­laisen autoväylän äärellä.”

    Liikenne toki aina muo­dostaa erään­laisen esteen, mut­ta kaupunki­mo­tari ja bule­var­di ovat toimin­nal­lisu­udeltaan täysin eril­laiset. Moot­tori­tiel­lä poikkikulku estetään fyy­sis­es­ti, pakote­taan jalankulk­i­jat sil­loille ja tunneleihin.
    Bule­vardil­la estetään ylit­tämi­nen vain ajal­lis­es­ti, toki vain suo­jateitä käyt­täen, mut­ta nekin ovat tiivi­imässä kuin motar­il­la. Ne ovat myös luon­nol­li­sis­sa paikois­sa kuten risteyksissä.

    Moot­toriteistä poiketen bule­var­di ei muo­dos­ta kaupungi­nosien reuno­ja vaan täysin päin­vas­toin ovat kaupungi­nosien luon­nol­lisia keskuk­sia. Koske varsinkin kah­den pääkadun risteystä. Näitähän on liu­ta, pieniä ja suuria; Hakanie­mi (Hämeen­tie), Kurvi (Hämeentie+Helsinginkatu), Vallila (Sturenkadun + Mäkelänkatu), Etu-Töölö (Runeberginkatu+Museokatu+Calouniuksenkatu), Taka-Töölö (Mannerheimintie+Nordenskjöldinkatu). Kaikkissa on paljon autoli­iken­net­tä, mut­ta kaikki­in on myös hyvät joukkoli­iken­ney­htey­det ja kävely-yhteydet.

    Rajak­si bule­var­di jää jos asukkai­ta on ain­oas­taan yhdel­lä puolel­la ja toisel­la puistoa/teollisuutta/konttoreita. Täl­laisia katu­ja on Helsingis­sä luvat­toman paljon. Esimerkik­si Man­ner­heim­intie keskus­tas­ta Oop­per­alle, on mah­dol­lisu­udet huomioon ottaen täysin kuol­lut, eli sitä kaupunki­lais­ten olo­huone — mon­u­men­taa­likeskus­taa. Paciuk­senkadun vierus­ta on käytän­nössä rak­en­tam­a­ton noin 2 kilo­metrin, Nor­den­skjöldinkatu noin kilo­metrin. Meche­lininkadun pohjoisosa on kir­jaimel­lis­es­ti kuol­lut aivan liian suurten puis­toaluei­den ja sairaala-alueen takia, kun taas etelässä on hau­taus­maa, joka on olo­suhteisi­in näh­den huo­mat­tavasti pohjoisosaa elävämpi paikka.

    “En tiedä mitkä aktivi­teetit löytäi­sivät tien­sä bule­vardille; veikkaan Mäkelänkadun tapaan olut- ja piz­zar­avin­toloi­ta ja keskimäärin asi­akas­määrältään hil­jaisia liiketilo­ja, kuten esimerkik­si huonekaluli­ikkeitä tai jotain puolit­taisi teollisuuskiinteistöjä.”

    Jot­ta erikois­palve­lut saadaan toim­i­maan pitää perus­palvelu­iden toimia hyvin. Mäkelänkadun tapauk­ses­sa ongel­ma on, että vain pienessä osas­sa taloista on liike­huoneis­to­ja. Toinen ongel­ma on juuri raja-alue joka muo­dos­tuu Mäkelänkadun pohjois­päässä jos­sa kadun yhtä puol­ta domi­noi kont­torit ja toista asuinrakennukset.

    “Mäkelänkadus­ta ei saa viihty­isää sil­lä, että raken­netaan sen vieru­s­tat täy­teen talo­ja Uimakeskuk­selta Koske­lantielle. Ympärille pitäisi rak­en­taa niin viihty­isää kaupunkia, jot­ta se, mikä Mäkelänkadus­ta huoli­mat­ta jää jäl­jelle olisi vielä aika viihtyisää.” 

    Ihmisil­lä on niin eri­laiset tarpeet, jotkut arvostaa luon­non­läheistä asum­ista, toiset taas halu­a­vat asua kaupun­gin hälinässä. En näe mitään syytä sille etteikö Mäkelänkadus­ta saisi viihty­isää. Eikä kukaan kai ole ehdot­tanut että raken­netaan vain talot kadun molem­mille puo­lille, vaan vähin­tään kort­telit. Se luo jo tarpeek­si suuren asukaspo­h­jan sekä tun­teen ettei kaupun­ki lopu. Esimerkik­si Taka-Töölökin on vain kak­si asuinko­rt­telia kapeimas­sa kohdas­sa Töölön sairaalan kohdalla.

    Kuten pyy­lu­o­ma jo tote­si, Mäkelänkadun var­ren rak­en­tamisen hit­saisi Vallilan, Itä-Pasi­lan ja Käpylän yhteen, niin ettei kaupunki­rakenne katkea. Tämä lisäisi aluei­den arvos­tus­ta ja palveluita.

    “Jos­sain Län­siväyläl­lä bule­var­di olisi täysin tyhjän keskel­lä. Laut­tasaari reunus­taa Län­siväylää vain toiselta puolelta, ja siinäkin Län­siväylä rajoit­tuu lähin­nä uneli­aisi­in ker­ros- ja omakotitaloalueisiin.”

    En sanoisi että tyhjän keskel­lä, mut­ta kieltämät­tä ongel­mak­si muo­dos­tu­isi se että Län­si­bule­var­di olisi osit­tain ihan ran­nas­sa, jol­loin vaarana on reuna-alueis­tu­mi­nen. Siitä syys­tä katu­ti­lan ja tun­nun luomi­nen tälle paikalle on haas­teel­lista. Bule­vardin jous­tavampi geome­tria kuitenkin antaa joitain vapauk­sia, eli kat­ua siirtämäl­lä eteläm­pään lemis­lah­den kohdal­la, saadaan enem­män tilaa uudisrakennuksille.

    Vastaa

94. Ode vain perusteli asi­aansa täl­lä iänikuisel­la Helsin­ki mak­saa muiden elämän ‑argu­men­til­la mikä on oikea­ta pölhöpopulismia. 

    En kyl­lä perustel­lut. Kor­jasin ain­oas­taan väit­teeseen, että muu Suo­mi elät­tää Helsinkiä, kos­ka Helsingis­sä on noi­ta val­tion työpaikkoja.

    Vastaa

95. Ode ja muutkin val­is­tuneet helsinkiläiset tun­te­vat aitoa huol­ta siitä, että Helsingin­nie­mi täyt­tyy hallitsemattomasti.

    Tämän täyt­tymisen ehkäisemisek­si pitäisi kek­siä keino­ja, mut­ta kun ne konkreet­tiset keinot tun­tu­vat aina ole­van jotenkin “vääriä”.

    Minus­ta on tosi kiusal­lista yrit­tää siirtää näitä lääke­laitok­sia tai esim. eläin­lääketi­eteel­lisiä korkeak­oulu­ja pois Helsingistä. Siir­rol­la riko­taan toimi­va kokon­aisu­us ja aiheutetaan hem­metin paljon mieli­pa­haa niille, jot­ka ovat kyseisen alan parhai­ta tek­i­joitä ja usein läh­es korvaamattomia.

    Itse olen yrit­tänyt täl­läkin pal­stal­la toitot­taa sel­l­aista vai­h­toe­htoa, että rak­en­teisi­in pitäisi vaikut­taa — ja tule­vaisu­u­teen. Olisiko mah­dol­lista tukea mui­ta aluekeskuk­sia — ehkä vähän jopa Helsin­gin kus­tan­nuk­sel­la — niin, että maa­han syn­ty­isi muitakin vetovoimaisia keskuk­sia Helsin­gin oheen. 

    Poten­ti­aal­isia vastapain­o­ja oli­si­vat mielestäni Turku (vaik­ka Sylt­ty huumor­in­ta­ju­un­sa rajat­tomasti luot­taen mei­dät dis­sas­kin), Tam­pere ja Oulu. 

    Eli jos Helsinkin malt­taisi edes jos­sakin asi­as­sa luop­ua näi­den muiden poten­ti­aal­is­ten kasvukeskusten hyväk­si, maan kehi­tys voisi pitkäl­lä tähtäimel­lä olla parem­pi. Viimek­si nos­tin esimerkik­si nämä ammat­tiko­rkeat. Yllä esim. Antti Leinonen aivan oikein man­asikin sen, että ammat­tiko­rkea pitää olla joka vaalipi­iris­sä ja sivu­toimip­is­teet vielä lisäksi.

    Lähtöko­hdista tun­numme Osmo ole­van samaa mieltä: helsinkiläis­tenkin olo helpot­tuisi, jos se ei olisi maan ain­oa kasvukeskus. (Toki voi olla, että olet jo hyväksynyt tämän. Oletko?)

    Tun­tuu kuitenkin, että mitä tahansa ehdot­taakin, sil­tarumpu se sieltä työn­tyy esi­in Espal­lakin. Esimerkik­si Osmo ne mar­gin­aaliset tornioon­muut­ta­jat. Ihan samoin joka puolel­la Suomea ne motivoituneet opiske­li­jat lähtevät muualle opiskele­maan, mut­ta ne “syr­jäy­tymisen mar­gin­aalil­la ole­vat” eivät lähde — vaan syr­jäy­tyvät. Eli onko meil­lä jokin syy, että nimeno­maan helsinkiläiset pitää pelas­taa lyhy­il­lä koulumatkoilla? 

    Sitä­pait­si mä luulen, että puhumme hiukan eri asi­as­ta: minä puhuin ammat­tiko­rkeak­ouluista ja sinä tai­dat puhua ammat­tik­ouluista — kun tuot esi­in tämän “syr­jäy­tymisen mar­gin­aalin”. Ne nuoret, jot­ka jäävät ammat­tik­oulun ulkop­uolelle, ovat todel­lises­sa vaaras­sa syr­jäy­tyä. Ammat­tiko­rkean ulkop­uolelle jäävät yleen­sä tekevät vuo­den joitain epäki­itol­lisia hom­mia ja pyrkivät seu­raa­vana vuon­na uudestaan.

    Pikku huomio vielä: Turku­un syn­nytet­ti­in 90-luvul­la Kir­james­sut, ne oli­vat tuos­sa lokaku­un alus­sa tänä vuon­na. Esikuvina pitkälti Göte­borg ja Frank­furt. Ja nyt on meneil­lään Helsin­gin kir­james­sut. Jokin tässä yhtälössä ei matsaa. 

    Touko Met­ti­nen
    pitääkö kaik­ki pelit voit­taa 6–0?

    Vastaa

    1. Turun seudul­la on kyl­lä itse has­sat­tu kaik­ki kehi­tyk­sen edel­ly­tyk­set. Miten voi olla mah­dol­lista, että joku suolle lähelle napa­pi­ir­iä raken­net­tu ter­va­por­varien kylä on men­estyneem­pi kuin Suomen parhaal­la paikalla sijait­se­va Turku, jol­la on peräti kak­si ylipoistoa?

       Vastaa

96. “Ode vain perusteli asi­aansa täl­lä iänikuisel­la Helsin­ki mak­saa muiden elämän ‑argu­men­til­la mikä on oikea­ta pölhöpopulismia.

    En kyl­lä perustel­lut. Kor­jasin ain­oas­taan väit­teeseen, että muu Suo­mi elät­tää Helsinkiä, kos­ka Helsingis­sä on noi­ta val­tion työpaikkoja.
    ”

    What’s the differece?

    Ilman muu­ta Suomea ei olisi Helsinkiä. Ilman muu­ta Suomea ei olisi pääkont­tor­e­i­ta Helsingissä.

    Ilman Suomea ei olisi Helsinkiä ollenkaan.

    Vastaa

97. Niin ja sitä­pait­si et kor­jan­nut sitä väitettäsi.

    “Kor­jasin ain­oas­taan väit­teeseen, että muu Suo­mi elät­tää Helsinkiä, kos­ka Helsingis­sä on noi­ta val­tion työpaikkoja.”

    Ker­ro kaikille nyt että on aivan yhden­tekevää että maakun­nista mak­se­taan vero­ja jot­ta meil­lä Helsingis­sä voidaan mak­saa sínun ja muiden val­tion kulu­ja 3 mrd euron edestä.

    Muu Suo­mi tuon maksaa.

    Vastaa

98. “Mut­ta silti Jugen argu­men­toin­ti on hyvin vaikeasti seu­rat­tavaa. Ilmeis­es­ti Jugen ei ole tarkoi­tuskaan vaku­ut­taa mui­ta kuin itsensä

    Heh. En halua kiusa­ta sua. Ehkä sinäkin voisit keskit­tyä argu­ment­tei­hin arkku­ment­te­jen ja pilk­abn sijaan

    Vastaa

99. Ode pohti tuos­sa blog­itek­stis­sään, mitä asun­to­jen hin­noille tapah­tuu, mikäli asun­to­tuotan­non vauh­tia kiihdytetään. Vaikea kysymys. Teo­ri­as­sa tar­jon­nan lisäämi­nen las­kee hin­to­ja, mut­ta toisaal­ta rak­en­ta­jat jou­tu­isi­vat kas­vat­ta­maan resursse­jaan, mikä lisäisi rak­en­tamisen kulu­ja. Myös kil­pailu rak­en­tamisketjus­sa vähenisi ja nos­taisi urakoit­si­joiden katet­ta ja sitä kaut­ta ainakin valmi­in tuot­teen (asun­non) net­to­hin­taa. Eli valmi­in tuot­teen net­to­hin­ta toden­näköis­es­ti kas­vaisi, mut­ta menisikö tämä kasvu asun­non myyn­ti­hin­taan? Veikkaan, että menisi. Tont­tiku­lu­ja en pohdin­nas­sani huomioinut.

    Vastaa

100. jep, ja minä kor­jasin virheel­lisen näke­myk­sen etteikö näin olisi.

     Vastaa

101. Niin tai näin, val­tio ottaa pk-seudul­ta enem­män kuin se siel­lä kuluttaa.

     Vastaa

102. turul­ta puut­tuu teknilli­nen korkeak­oulu ja sik­si se mis­sasi nokianousun.

     Kaik­ki nousukun­nat ovat perus­tuneet noki­aan laman jäl­keen. Ja kaikissa näis­sä kun­nis­sa on ollut koulu­ja joista tulee työn­tek­i­jöitä nokialle. Sosi­olo­gial­la tai nais­tutkimuk­sel­la ei pitkälle pötk­itä. Di-koulu­tuk­sel­la luo­daan menestystarinoita.

     Vastaa

103. sylt­ty, ilman suomea helsinkiä ei tarvita

     min­ua helsinkiläisenä hävet­tää tuo kit­inä. Olemme saa­neet kaiken eteen tuotuna.

     Jos halu­taan luop­ua kun­tien tasausjär­jestelmästä se sopii mulle oikein hyvin. Mut­ta samal­la pitää tietysti antaa maakun­ti­in itsenäi­nen päätän­tä­val­ta mm palveluista ja vero­tuk­sista, ja se ei sovi esim soin­in­vaar­alle, kos­ka vihrei­den pitää päästä ham­maslääkäri­in myös mökkipaikkakunnallaan.

     Minä kan­natan valin­nan vapaut­ta. Sitä ei kuitenkaan kan­na­ta nämä tyyp­it jot­ka vaa­ti­vat ilmaisia palveluita.

     Vastaa

104. Asi­aa voisi miet­tiä myös toisin päin: mik­si esimerkik­si Sak­sas­sa asun­to­jen hin­tata­so on pysynyt kohtu­ullisel­la ja vakaal­la tasol­la, kun useis­sa muis­sa mais­sa hin­nat ovat nousseet (ja sit­ten myös laske­neet) voimakkaasti? 

     Ensin tulee mieleen, että van­haa asun­tokan­taa on monin paikoin paljon yli tarpeen — mut­ta siis nimeno­maan van­haa asun­tokan­taa, ei kaavoitet­tua uut­ta raken­nus­maa­ta. Toinen on toimi­va ja tehokas liikenne — sekä joukkoli­ikenne että autoli­ikenne. Lisäk­si laa­jem­mas­sa mit­takaavas­sa kaupun­git ja asum­i­nen sijait­see paljon tiivi­im­min ja lähempänä toisiaan.

     Suurim­paan osaan näistä pääsem­i­nen on läh­es mah­do­ton­ta — tai ainakin vaatii vuosikym­menten pitkäjän­teistä työtä. Ihan merk­i­tyk­setön­tä ei ole sekään, että nyt ole­mas­sa ole­vat talot ja muu infra­struk­tu­uri kan­nat­taa hyö­dyn­tää. Julk­isten ja kau­pal­lis­ten palvelu­iden keräämi­nen yhä suurem­pi­in yksiköi­hin on huonoa kehi­tys­tä ja samoin kuin kaik­ki tieli­iken­teeseen tehdyt investoin­nit, lisäävät entis­es­tään autoilua. Joukkoli­iken­teeseen pitäisikin pystyä investoimaan, vaik­ka se on kallista, kos­ka jos ei ole edes järkevää vai­h­toe­htoa auton käytölle, ei voi toivoa auton käytön vähenevän.

     Vastaa

105. Ter­va­por­varien aikaan Poh­jan­maa oli Suomen talouselämän keskus, Helsin­ki ja Turku oli­vat ain­oas­taan hallintokaupunkeja.

     Vastaa

106. > Miten voi olla mah­dol­lista, että joku suolle lähelle napa­pi­ir­iä raken­net­tu ter­va­por­varien kylä on men­estyneem­pi kuin Suomen parhaal­la paikalla sijait­se­va Turku, jol­la on peräti kak­si ylipoistoa?

     Oulu on maanti­eteel­lis­es­ti keskel­lä Suomea ja riit­tävän etääl­lä Helsingistä (jon­ka imu ei yllä kovin vah­vana Oulu­un asti).

     Turku on lähempänä Helsinkiä, ja myös muut paikkakun­nat kuten Tam­pere ja Salo keräävät sisä­maas­ta mah­dol­lis­es­ti tulos­sa ole­vaa väkeä. Vesili­iken­teen merk­i­tyk­sen vähen­nyt­tyä Turun sijain­ti ei ole enää kovin merkit­tävä etu. Tukhol­man sijaan kai Kes­ki-Euroop­pa ja Venäjä ovat tärkeim­mät maanti­eteel­liset suun­nat. Venäjä on Helsin­gin takana, ja Kes­ki-Euroop­pakin on liiken­teel­lis­es­ti jos­sain määrin Helsin­ki-Van­taan takana. Har­va matkus­taa nykyään Kes­ki-Euroop­paan var­ta vas­ten Turun kautta.

     Vastaa

107. rak­en­ta­jat jou­tu­isi­vat kas­vat­ta­maan resursse­jaan, mikä lisäisi rak­en­tamisen kulu­ja.

     Aika paljon saa rak­en­tamisen kus­tan­nus nous­ta, että se muo­dos­tuu ongel­mak­si. Rak­en­t­a­mi­nen ei nyt yksinker­tais­es­ti voi olla Helsingis­sä yhtään sen kallimpaa kuin muual­la. Jos olisi, niin arbi­traasi pitäisi kyl­lä huolen siitä, että ettei olisi kauaa. Ei mitenkään voi olla, että neliön­nas­sa on muka raken­nuskus­tan­nus tuplat­en Helsingis­sä ver­rat­tuna johonkin periferiaan.

     Vastaa

108. juge
     Mut­ta samal­la pitää tietysti antaa maakun­ti­in itsenäi­nen päätän­tä­val­ta mm palveluista ja vero­tuk­sista, ja se ei sovi esim soin­in­vaar­alle, kos­ka vihrei­den pitää päästä ham­maslääkäri­in myös mökkipaikkakunnallaan.

     Minä väitän, että tuo ei sovi ihmisille. Eduskun­tavaaleis­sa yksi tärkeim­mistä teemoista tun­tuu vuodes­ta toiseen ole­van se, miten perähik­iöille saadaan taat­tua helsin­gin palvelutaso. 

     Eri­tyis­es­ti keskusta­laiset, jot­ka tule­vat siis maakun­nista ja eri­tyis­es­ti syr­jäseuduil­ta, tun­tu­vat ole­van eri­tyisen hanakoi­ta nor­mit­ta­maan kaikkea. Jotenkin on has­sua kun eduskun­tavaaleis­sa keskusta­laiset vaa­ti­vat val­tio­ta sit­o­maan keskus­ta­jo­htois­t­en kun­tien kädet koskien leikkaus­lis­to­ja (eli normittamaan). 

     Per­sut taas vetivät tästäkin parem­m­mak­si, kos­ka vaa­ti­vat omas­sa vaalio­hjel­mas­saan lisää itse­hallintoa kun­nille ja heti perään lisää val­tion määräys­val­taa tuo­ma­l­la kor­vamerk­i­tyt val­tiono­su­udet takaisin.

     min­ua helsinkiläisenä hävet­tää tuo kitinä.

     Minä asun “maakun­nis­sa” ja taas ärsyt­tää kepu­lainen höpinä siitä, että Helsin­ki muka vie maakun­tien rahat, kun ainakin kaikkien omien havain­ton­jeni mukaan rahavir­rat kulke­vat juuri toiseen suun­taan eli sieltä pks tänne maakuntiin.

     Vastaa

109. Juge: “Jos halu­taan luop­ua kun­tien tasausjär­jestelmästä se sopii mulle oikein hyvin. ”

     Sopii min­ullekin. Voisin pitää kuukau­den enem­män lomaa vuodessa, kun ei tartte juge­landi­aa elät­tää. Ker­ras­san eri­no­mainen ajatus!

     Ker­rankin Jugen kanssa samaa mieltä!

     Vastaa

110. Kuo­pio lie­nee suurin epäon­nis­tu­ja, turhanaikainen Mikke­lin poli­it­tis­es­ti perustel­tu tukem­i­nen on näivet­tänyt myös Kuopiota.

     Lappeen­ran­nan pelasti Pietari ja Viipurin ympäristön satama­hankkeet. Toiv­ot­tavasti sinne saadaan pystyyn suo­ma­lais-venäläi­nen koulu­tussys­tee­mi (perusk­oulu, lukio ja amk) tar­joa­maan kak­sikielisille per­heille mah­dol­lisuuk­sia ja yri­tyk­sille koulutet­tu­ja ven­jäjän osaajia.

     Turun ongel­ma on, että laivan­raken­nus ja siihen liit­tyvä kehi­tystyö ei ole kasvuala. Biotekni­ik­ka ja lääke­te­ol­lisu­us ei taas ole syn­nyt­tänyt Turku­un suur­ta men­estys­tari­naa. Sil­läkin alal­la panos­tuk­set jaet­ti­in kaut­ta maan tas­a­puolis­es­ti ja kukaan ei saanut juuri mitään aikaiseksi.

     Tur­istibis­nek­sessä Suomes­sa on Helsin­ki ja sit­ten Lap­pi. Turku-Tuhol­ma-välil­lä ei ole imua enää.

     Pohjoises­sa Rovaniemen hallintokeskit­tymä ja Kemi-Tornion teol­lisu­us eivät ole löytäneet toisiaan.

     Oulus­sa yrit­täjän näkökul­mas­ta on kohtu­ulliset liiken­ney­htey­det, per­in­teistä teol­lisu­ut­ta, elek­tron­i­ikkaa ja ihan hyvä yliopis­to. Työ­paikko­ja on naisille ja miehille, joten per­he voi siel­lä elää.

     Men­estyk­sen salaisu­us on tarpeek­si mon­imu­toinen teol­lisu­us ja palve­lu­tuotan­to, jol­loin syn­tyy myös suvait­se­vaisu­ut­ta ja vuorovaiku­tus­ta. Ylio­pios­to ja yliopis­to­sairaala aut­ta­vat paljon työ­paikko­jen ja ilmapi­irin luomises­sa. Lisäk­si tarvi­taan kult­tuuria ja urheilua. Pienel­lä paikalla piir­it ovat sen ver­ran pienet, että ideatkin jäävät vain omaan napaan tuijottamiseen.

     Vastaa

111. mat­ti kin­nunen, e sulle okeasti sovi min­un esit­tämäni malli.

     Minä esitin, että voisi olla vaikka­pa satakun­ta, jos­sa verot on 5 prossaa ja ei mitään palvelui­ta julkiselta puolelta. Min­ulle käy kyl­lä. Sulle se ei käy. Jaa mik­si sulle ei käy? Sik­si kos­ka olet köyhä.

     Vastaa

112. “En näe mitään syytä sille etteikö Mäkelänkadus­ta saisi viihty­isää. Eikä kukaan kai ole ehdot­tanut että raken­netaan vain talot kadun molem­mille puo­lille, vaan vähin­tään korttelit.”

     Ympäristökeskus ympäristönormei­neen ei ikinä tule sal­li­maan uusia asun­to­ja liiken­neb­ule­var­di­en var­rel­la. Nykynormeil­la mitat­en koko kan­takaupun­ki on asuinkelvo­ton (melu, hiukkaset, ym.) ympäristörikos.Kantakaupunkimainen rak­en­t­a­mi­nen on nyky­isin mahdottomuus.

     Vastaa

113. ‘Kävin syysku­us­sa suku­laisia tapaa­mas­sa USA:n kehi­tysalueel­la, Pohjois-Michi­gan­is­sa’ (Tim­oT)
     Yhdys­val­tain kehi­tysalue tun­netaan nimel­lä Etelä. Mitä enem­män ko. maan his­to­ri­aa luen, sitä vaku­ut­tuneem­mak­si tulen siitä, että Lin­coln oli väärässä: 1861 olisi pitänyt antaa niiden perus­taa se banaan­i­tasaval­tansa. Ei olsi tul­lut sitä hel­vetin kiviri­ip­paa, jota ilman Yhdys­val­latkin voisi olla ihan sivistynyt maa.

     Vastaa

114. juge,

     Sekä Turun yliopis­tos­ta että Åbo Akademista valmis­tuu diplomi-insinöörejä.

     Vastaa

115. >Minä esitin, että voisi olla vaikka­pa satakun­ta, jos­sa verot on 5
     > prossaa ja ei mitään palvelui­ta julkiselta puolelta.

     mihin Satakun­ta tarvit­see edes 5% vero­ja, jos ei ole mitään palvelui­ta? Nol­la on oikea vero­pros­ent­ti, jos ei ole mitään palvelui­ta. Tosin siinä voi äkkiä tul­la poli­isia, palomi­estä ja äitiäkin ikävä. 

     > Min­ulle käy kyl­lä. Sulle se ei käy. Jaa mik­si sulle ei käy?
     > Sik­si kos­ka olet köyhä.

     Jaa. Kiva kun ker­roit. En ole huo­man­nutkaan, mut­ta ilmeis­es­ti määritelmät ovat sit­ten edel­lisen tilin­auhan muuttuneet.

     Vastaa

116. AH, norme­ja voi tulki­ta ja muuttaa.

     Vastaa

117. ‘Helsinki­in muut­ta­neetkin olemme opiskelu­jen ja töi­den perässä joutuneet lähtemään kotiseuduil­tamme. Mikä teitä helsinkiläisiä vaivaa, kun olette niin paikallispa­tri­oot­te­ja, ettette pysty muut­ta­maan kauem­mas kuin 20 kilo­metrin päähän kotoanne? Muut­takaa asenteitanne!’

     ‘Eli onko meil­lä jokin syy, että nimeno­maan helsinkiläiset pitää pelas­taa lyhy­il­lä koulumatkoilla? ’

     ‘Ammat­tiko­rkean ulkop­uolelle jäävät yleen­sä tekevät vuo­den joitain epäki­itol­lisia hom­mia ja pyrkivät seu­raa­vana vuon­na uudestaan.’
     —————————

     Valin­noil­la on seu­rauk­sia. Pienemäl­lä paikkakun­nal­la asum­i­nen taitaa väistämät­tä aiheut­taa rajoituk­sia jälkikasvun mah­dol­lisille har­ras­tuk­sille ja opiskeluille. Ei tai­da omas­sa lähiym­päristössä useim­miten löy­tyä mon­taa eli­it­tilukio­ta tai kaiken­laisia yliopis­tok­oulu­tuk­sia joi­hin pyrk­iä. Toimii tämä tois­in­päin myös. Esimerkik­si oman hevostallin pitämi­nen onnis­tuu maaseudul­la paremmin. 

     Kyl­lä min­un puoles­ta olisi kiva jos kaikille tar­jot­taisi­in yhtäläiset mah­dol­lisu­udet löytää yhtäläiset opiskelumah­dol­lisu­udet oman kun­nan alueelta. Se nyt vain ei ole mah­dol­lista käytän­nön syistä. Kom­menteis­sa­han mainit­ti­in korkeak­oulu­tuk­sen mah­dol­lisu­ud­es­ta mon­es­sa maakuntakeskuksessa.

     On kaupun­gin etu , että asukas­määrä on riit­tävä edel­lä­mainit­tu­jen fasili­teet­tien tar­joamiselle (Isos­sa maail­mas­sa­han on asioi­ta joi­ta ei koko Suomes­ta löy­dy…) . Nyt pitäisi vaan jonkun väärinkäsite­tyn sym­pa­t­ian takia olla hyö­dyn­tämät­tä näitä taa­ja­man tuo­mia etu­ja? Lop­ul­ta kalli­ik­si tule­vaa kiu­san­tekoa tuo on. Nuo­ri­a­han näytetään kun­nioitet­ta­van tässä maas­sa. Mut­ta muidenkin pitää hei?

     On pääkaupunkiseudun etu , että päte­vimpiä opiske­li­joi­ta ja tek­i­jöitä muut­taa muual­ta maasta.
     Sit­ten ne muut. Olisi mah­dol­lista tar­jo­ta nuo­rille opiskelu­ja tutus­sa ympäristössä , tutul­la alu­ueel­la jol­la he toden­näköis­es­ti halu­a­vat asua tulevaisuudessakin. 

     Ihmis­ten pakkosi­irtelem­i­nen taloudel­li­sista tai halli­nol­li­sista syistä on epäter­vet­tä. Opiskelu­jen aloit­tamisen hidas­tu­mista , keskeyt­tämisiä ja sosi­aal­isia ongelmia yms tuol­la taval­la aiheutetaan.Jotkut sopeu­tu­vat hyvin , jotkut huonom­min. Ja kult­tuuri on kyl­lä eril­lainen taa­jamis­sa ja pien­imis­sä maakunissa…
     Esimerkik­si maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten suurem­mat vaikeudet päästä ammatil­liseen koulu­tuk­seen pitäisi ole­va hälyt­tävä uutinen.
     Eikä alueel­lamis­tamis­agen­daakan tämä hyödytä pätkän vertaa

     Vastaa

118. Lap­suuteni ja nuoruuteni Turus­sa asuneena olen kyl­lä onnelli­nen, että pääkaupun­ki siir­ret­ti­in Van­taan­joen suul­la sijait­se­vaan Helsin­gin kylään.

     Turku on säi­lynyt euroop­palaise­na kaupung­i­na. Se on säi­lyt­tänyt kult­tuurin­sa ja mur­teen­sa. Pääakaupunk­i­na Ruissa­lo olisi täyn­nä ker­rostalo­ja. Naan­tali olisi pilat­tu jne.

     Helsin­ki on yhä enem­män ja enem­män Helsin­s­ki. Jopa hesan murre on savolais-venäläistynyt. Puheen inton­aa­tio päät­tyy lop­pu­vinku­naan. Mie ja sie, kolome ja kahek­san ja en tiiä ja viimek­si slaav­i­lainen suhu-ässä ovat yleistyneet. Jopa kielestään ennen huolel­lisen Yleis­ra­dion uutis­ten luk­i­ja viän­tää savoa. YLEX on savoa täynnä.

     Län­si- ja Lounais-Suo­mi säi­lynevät ennal­laan. Savo-Kar­jalan väestö siir­tyy Helsinki­in ja Helsin­ki kas­vaa niin kauan kuin näistä per­ife­ri­oista riit­tää tulokkaita. 

     Tule­vaisu­udessa voipi olla edessä että esimerkik­si Tornio ja Turku iden­ti­fioitu­vat enem­mänkin Ruot­si­in kuin Suomeen. Puhu­mat­takaan Ahvenanmaasta.

     Vastaa

119. >Kan­takaupunki­mainen rak­en­t­a­mi­nen on nyky­isin mahdottomuus.

     Miten niin? Juuri­han on rak­en­teil­la Jätkäsa­ta­ma ja Kalasatama.

     Hiukkaset ja melun saa kuri­in kurit­ta­mal­la auto­ja. Eivät autot kaupunkia saa määrit­tää. Ihmiset määrittävät.

     Vastaa

120. Cle­peltä oikein hyvää tek­stiä. Muu­ta­ma kommentti:

     Liikenne toki aina muo­dostaa erään­laisen esteen, mut­ta kaupunki­mo­tari ja bule­var­di ovat toimin­nal­lisu­udeltaan täysin eril­laiset. Moot­tori­tiel­lä poikkikulku estetään fyy­sis­es­ti, pakote­taan jalankulk­i­jat sil­loille ja tunneleihin. 

     Vaan kun bule­vardikaan ei jää ker­talu­okkaa huonom­mak­si: se on yllät­tävän tehokas katko­maan kaupunkia. Esimerkik­si ain­oi­ta har­vo­ja paikko­ja, mis­sä Man­ner­heim­intie ei käytän­nössä katkaise kaupunkia on ydinkeskus­tas­sa Lasi­palatsin ja Erot­ta­jan välil­lä. Siel­lä elämää ja liiket­tä on niin paljon, että se vaan tul­vii Man­skun yli ja Man­skus­ta huolimatta.

     Vaik­ka bule­vardin pääsee ylit­tämään, se ei tarkoi­ta, että siel­lä on kiva hen­gail­la. Mon­tako teras­sia Mäkelänkadun var­rel­la on per kilometri?

     Moot­toriteistä poiketen bule­var­di ei muo­dos­ta kaupungi­nosien reuno­ja vaan täysin päin­vas­toin ovat kaupungi­nosien luon­nol­lisia keskuk­sia. Koske varsinkin kah­den pääkadun risteystä. Näitähän on liu­ta, pieniä ja suuria; Hakanie­mi (Hämeen­tie), Kurvi (Hämeentie+Helsinginkatu), Vallila (Sturenkadun + Mäkelänkatu), Etu-Töölö (Runeberginkatu+Museokatu+Calouniuksenkatu), Taka-Töölö (Mannerheimintie+Nordenskjöldinkatu). Kaikkissa on paljon autoli­iken­net­tä, mut­ta kaikki­in on myös hyvät joukkoli­iken­ney­htey­det ja kävely-yhteydet. 

     Osas­sa noista paikoista tiet ovat liian pieniä ja kapei­ta bule­vardeik­si ja puolestaan siel­lä mis­sä lev­eyt­tä on, ihmiset eivät oleile. Etenkin mainit­se­masi isot risteyk­set ovat kaik­ki paikko­ja, jois­sa ei ikinä näe ketään oleile­mas­sa, vaan ne ovat paikko­ja, joista on pakko men­nä läpi tai yli, jot­ta päästään jon­nekin muualle. Tai kävel­lään sinne risteyk­seen, jot­ta päästään ratikkaan tai bussiin.

     Sturenkadun ja Mäkelänkadun risteyk­sessä on pohjois­re­unal­la par­il­la kul­mal­la jokunen kirp­pari ja yksit­täi­nen pit­sapaik­ka. Muuten koko risteys on kuol­lut­ta tilaa eikä todel­lakaan mikään keskus: alueen ruokakau­patkin ovat vähin­tään muu­ta­man kort­telin päässä risteyksestä.

     Kurvis­sa onnek­si oleil­laan, sil­lä siinä on kapeampi koh­ta ja hitaampi liikenne. Mut­ta Kurvin risteysalueen jäl­keen Hämeen­tiel­lä Hakik­seen päin taas ei tapah­du yhtään mitään. Hesari on pienem­pi katu ja siel­lä on ihmisiä. Hakaniemessä on niin paljon vil­inää, tori, tavarat­alot ja metron, ratikan ja bussien vai­h­toy­htey­det, että Hämeen­tien lev­eyskään ei yksinään riko paikkaa, mut­ta se kyl­lä lisää mon­ta sataa henkistä metriä torin ja Hämeen­tien liikkei­den väliin.

     Rajak­si bule­var­di jää jos asukkai­ta on ain­oas­taan yhdel­lä puolel­la ja toisel­la puistoa/teollisuutta/konttoreita. Täl­laisia katu­ja on 

     No esimerkik­si Ruskea­suol­la Man­sku on harv­inaisen tyly raja. Toisel­la puolel­la on Ruskea­suon van­ho­ja 50-luvun asuinko­rt­telei­ta ja toisel­la puolel­la Tilkankadun ympärille rak­en­tunut­ta Pikku-Huopalahtea. Man­sku on noil­la main harv­inaisen jyrkkä veden­jaka­ja: kadulle ei aukea liike­huoneis­to­ja eikä edes asuin­talo­ja. Jos Man­sku kulk­isi maan alla, nämä paikat oli­si­vat voineet kas­vaa yht­enäisem­min toisi­in­sa kiinni.

     Jot­ta erikois­palve­lut saadaan toim­i­maan pitää perus­palvelu­iden toimia hyvin. Mäkelänkadun tapauk­ses­sa ongel­ma on, että vain pienessä osas­sa taloista on liikehuoneistoja. 

     Ja moni raken­nus on muu­rat­tu bule­vardil­ta pois­päin, mikä tap­paa kadun siltä kohtaa. Se on merkit­tävä ongel­ma ja tässä yksi räikeimpiä esimerkke­jä, asuin­ta­lo Käpylä­naukion vier­essä: http://g.co/maps/v5zf7

     Ihmisil­lä on niin eri­laiset tarpeet, jotkut arvostaa luon­non­läheistä asum­ista, toiset taas halu­a­vat asua kaupun­gin hälinässä. En näe mitään 

     Tästä on tääl­läkin ollut puhet­ta. Koko Suo­mi on täyn­nä luon­non­läheisyyt­tä, mut­ta maan suurim­mas­sa kaupungis­sa sitä ei tarvi­ta joka kaupungi­nosas­sa eikä varsinkaan kan­takaupungis­sa. Luon­non­läheisyys kaupungis­sa tekee siitä jotain, joka ei ole luon­non­läheistä eikä kaupunkia.

     Eikä kukaan kai ole ehdot­tanut että raken­netaan vain talot kadun molem­mille puo­lille, vaan vähin­tään kort­telit. Se luo jo tarpeek­si suuren asukaspo­h­jan sekä tun­teen ettei kaupun­ki lopu. 

     Bule­vardin var­sista on ollut pitkälti puhet­ta. Tunne kun ei vielä riitä vaan pitää olla oikeasti tarpeek­si ihmisiä, että kadulle syn­tyy elämää. Mes­sukeskuk­sen parkkipaikko­jen ja läheis­ten urheilukent­tien tilalle mah­tu­isi mon­ta asuinkorttelia.

     Mut­ta pelkästään ihmisetkään eivät riitä: pitää olla ihmisiä ja ihmisys­tävälli­nen katu. Muuten ne ihmiset vain kulke­vat jon­nekin muualle, mis­sä voi oleil­la, kuten esimerkik­si keskus­taan. Käpylän kohdal­la on Mäkelänkadunkin pohjois­päässä molem­mil­la puo­lil­la mon­ta kort­telia asuin­raken­nuk­sia, mut­ta eivät ne ihmiset tule Mäkelänkadulle oleile­maan. Pienem­mälle kadulle sitä elämää syn­tyy paljon helpom­min kuin isolle.

     Kuten pyy­lu­o­ma jo tote­si, Mäkelänkadun var­ren rak­en­tamisen hit­saisi Vallilan, Itä-Pasi­lan ja Käpylän yhteen, niin ettei kaupunki­rakenne katkea. Tämä lisäisi aluei­den arvos­tus­ta ja palveluita. 

     Se var­ren rak­en­t­a­mi­nen ei tosi­aan riitä vaan kaupunkia pitäisi rak­en­taa umpiko­rt­telina Käpylästä Itä-Pasi­laan asti, jot­ta olisi ensin­näkin se kaupun­ki, jon­ka läpi Mäkelänkatu voisi kulkea. Kaupunkiko­rt­telit toisi­vat sitä ihmisvir­taa, jol­la Mäkelänkat­ua voisi elävöit­tää, mut­ta vain, mikäli Mäkelänkadulle saataisi­in lisäk­si paikko­ja, jonne ihmiset halu­a­vat mennä.

     Vastaa

121. AH: “Nykynormeil­la mitat­en koko kan­takaupun­ki on asuinkelvoton”

     Jos näin on todel­lakin, melua ja hiukkaspäästöjä aiheut­ta­va liikenne pitäisi mitä pikim­miten kieltää. Tai lait­taa koko kan­takaupun­ki asumiskieltoon.

     Vastaa

122. OS:
     >Helsin­ki nos­ti tavoit­te­tansa vas­ta jokin aika
     >sit­ten. Se ei vaiku­ta takau­tu­vasti eiiä
     >eteen­päinkään ihan heti.
     >Eivät ne espoolaiset asukkaat niitä talo­ja rakenna.

     Tässä Osmo pyrkii hiukan hämäämään.

     Mik­si uusien asukkaiden ja asun­toaluei­den rak­en­t­a­mi­nen on kallista? Asukkaat mak­sa­vat kyl­lä itse talon­sa (pait­si tuil­la eläjät, mut­ta jätetään tuo nyt sivu­un) ja aluer­ak­en­tamis­sopimusten kaut­ta jopa katun­sa jne.

     Vas­taus: asukkaat tarvit­se­vat palvelui­ta. Uusien asun­toaluei­den infra ei ole vain sitä, että raken­netaan tiet ja kun­nal­lis­tekni­ik­ka. Hyvin olelli­nen osa koko investoin­tikier­ret­tä on se, että raken­netaan päiväkodit, koulut ja ter­veysase­mat ynnä lukuisat muut lak­isääteiset tai muuten pakol­liset palve­lut. Noi­hin palvelui­hin pitää rak­en­taa seinät, ja lisäk­si pitää palkata väki ja mak­saa palkat myös niinä ensim­mäis­inä vuosi­na, kun uudet asukkaat ovat äitiys­lomil­la ja opiskel­e­vat ja käyt­tävät päivähoitopalvelu­ja, jne jne. (Uusien aluei­den rak­en­t­a­mi­nen kun käytän­nössä houkut­telee nimeno­maan tuor­e­i­ta perheitä).

     Näi­den investoin­tien kan­tamises­sa oleel­lista ei ole se, kuin­ka paljon rak­en­tam­a­ton­ta maa­ta ympäril­lä on. Oleel­lista on se, keille jae­taan uus­in­vestoin­tien rasitus. Eli eri­tyisen tärkeä tarkastelunäkökul­ma on nimeno­maan uusien asukkaiden määrä suh­teessa van­ho­jen asukkaiden määrään.

     Helsin­gin kasvu­vauhti on absolu­ut­tis­es­ti aika isoa, mut­ta suh­teel­lises­sa kasvus­sa uud­es­ta rak­en­tamis­es­ta vas­taa­vat enem­män ympäristön kun­nat. Se, että Espoos­sa on joku kansal­lispuis­to tai Van­taal­la tai Nur­mi­järvel­lä pel­toa, ei tee asi­aa niille sen helpommaksi.

     Vastaa

123. Tiedemies kir­joit­ti: “Aika paljon saa rak­en­tamisen kus­tan­nus nous­ta, että se muo­dos­tuu ongel­mak­si. Rak­en­t­a­mi­nen ei nyt yksinker­tais­es­ti voi olla Helsingis­sä yhtään sen kallimpaa kuin muual­la. Jos olisi, niin arbi­traasi pitäisi kyl­lä huolen siitä, että ettei olisi kauaa. Ei mitenkään voi olla, että neliön­nas­sa on muka raken­nuskus­tan­nus tuplat­en Helsingis­sä ver­rat­tuna johonkin periferiaan.”

     Jos per­ife­ri­aan ja Helsinki­in raken­netaan vas­taa­vat ker­rostalot – niistähän tässä käsit­tääk­seni puhutaan – vas­taav­ille ton­teille, raken­nuskus­tan­nuserot lienevät pienet. Hin­taero tulee kysyn­nästä ja tont­tikus­tan­nuk­sista. Per­ife­ri­as­ta ton­tin saa­nee käytän­nössä läh­es ilmaisek­si. Kokon­aan toinen jut­tu on se, ettei per­ife­ri­aan raken­neta kovan­ra­han ker­rostalo­ja. Ker­rostalot ovat kaupunki­lainen ilmiö. Rak­en­ta­jien resurssit ovat täl­lä het­kel­lä aika tapis­sa, mikäli rak­en­tamis­tah­tia kovasti kas­vate­taan, rekry­toin­ti kas­vaa melkoisek­si ongelmaksi.

     Vastaa

124. Ville:
     AH: “Nykynormeil­la mitat­en koko kan­takaupun­ki on asuinkelvoton”

     “Jos näin on todel­lakin, melua ja hiukkaspäästöjä aiheut­ta­va liikenne pitäisi mitä pikim­miten kieltää. Tai lait­taa koko kan­takaupun­ki asumiskieltoon”

     Asumiskiel­to olisi perustel­tu asia.
     Koko kan­takaupun­ki on ensin­näkin ympäristörikos. Ympäristö­vaiku­tusten arvioini­tia ei tehty kan­takaupunkia raken­net­taes­sa. Alku­peräi­nen luon­to ain­ut­laa­tu­i­sine kallioi­neen ja kasvei­neen on tuhot­tu ja kor­vat­tu irtopuis­toil­la, jot­ka eivät muo­dos­ta ekol­o­gista verkos­toa. Ekokäytäviä ei ole eikä normien mukaisia ja viihtyvyy­den kannal­ta vält­tämät­tömiä virk­istysalueitakaan (=met­säpöpe­likköä).
     Ter­veel­lisyy­den ja tur­val­lisu­u­den kannal­ta nykynormeil­la mitat­en parhai­ta asuinaluei­ta ovat lähiöt; Fredan, Bule­vardin tai Uuden­maankatu­jen var­sil­la ole­vis­sa asun­nois­sa ihmiset kär­sivät melus­ta, hiukkaspäästöistä, viher­aluei­den puut­teesta, kevyen liken­teen rait­tien puut­teesta, liiken­netur­vat­to­muud­es­ta ym. Joskus jopa parvek­keet ovat kadun puolel­la ja ihmiset altistu­vat melulle ja katupö­lylle. Elämä näis­sä paikois­sa on huonoa ja voi vain vain ihme­tel­lä mik­si asun­to­jen hin­taero lähiöi­hin näh­den on ihan väärinpäin!

     Vastaa

125. Mele­nius, Ruskea­suol­la Man­sku on sil­lala ja muutenkin läh­es motari alikulkuineen. Ei siitä kai kukaan ole eri mieltä että vilkkaal­la kadul­la on este­vaiku­tus, kysymys on siitä että se on olen­nais­es­ti pienem­pi kuin motar­il­la. Tavoite on tehdä enem­män ja parem­paa kaupunkia. Täy­delli­nen ei saa parem­man viholli­nen, suun­nit­telu on aina lop­pu­jen lopuk­si kompromisseja.

     Mis­tä mainio esimerk­ki on ne melu- ja saas­tenor­mit. Esimerkik­si ulkomelulle (päivälle) asuinalueel­la raja on 55 desi­beliä. Var­maan ihan hyvä tavoite, mut­ta tuo vas­taa melu­ta­soltaan kahvi­lan taus­tahälinää, eli kaupungis­sa tuo ei ole oikein real­is­mia, sisäpi­hoil­la ehkä.

     Melun­tor­jun­taa pitäisi tehdä kaavoituk­sen yhtey­dessä niin että pyritään vähen­tämään melua, keino­ja on paljonkin, ja sil­lä sit­ten päästään mihin päästään. Nyt tämä menee niin päin että jos ei ideaal­i­ti­laan olete­ta pää­sevän niin ei saa rak­en­taa ollenkaan asun­to­ja. Paradok­saalis­es­ti tästä seu­raa asuin­rak­en­teen lev­iämistä kun lähelle ei saa rak­en­taa kuin toimis­to­ja, mis­tä taas seu­raa rutkasti lisää liikenet­tä, eli lisää melua ja saasteita…

     Ne nor­mit eivät vain sovel­lu kaupunki­in, ne on tehty jotain lähiöitä ajatellen, ja tuo pitää tarvit­taes­sa lain­säädän­tö­ta­sol­la kor­ja­ta. ELYn ohjeis­tuskin voisi riit­tää. Vähän niin kuin pysäköinti­normien kanssa on poikkeus normistä käytän­nössä Helsinki­in. Ympäristömin­is­ter­il­lä on tässä tekemisen paikka.

     Vastaa

126. ‘Turku on säi­lynyt euroop­palaise­na kaupung­i­na. Se on säi­lyt­tänyt kult­tuurin­sa ja murteensa.
     Helsin­ki on yhä enem­män ja enem­män Helsin­s­ki. Jopa hesan murre on savolais-venäläistynyt.’ (Evert The NeveRest)
     Jos jollekin on jäänyt epä­selväk­si, mik­si Nowheremä­ki oikeas­t­aan halu­aa ollakin Nowheremä­ki, niin tuos­sa­han se tuli. Ulkop­uolisia ei kai­va­ta. Ei tarvitse olla väärän­väri­nen, jo väärä murre on syy nuiv­ia tulokkaita.

     Vastaa

127. Mat­ti Kinnunen:

     Hiukkaset ja melun saa kuri­in kurit­ta­mal­la auto­ja. Eivät autot kaupunkia saa määrit­tää. Ihmiset määrittävät.

     Vaik­ka sin­un maail­mas­sa van­han bussin pakop­utkesta tulee vaan sin­fo­nioi­ta ja vaalean­punaisia pil­vi­hat­taroi­ta, niin valitet­tavasti mit­ta­lait­tei­den mukaan absolu­ut­tis­es­ti suurin hiukkaspäästö tulee raskaas­ta diese­la­joneu­vokan­nas­ta ja melupi­ik­it tuot­taa kiihdyt­televät pait­si bus­sit niin myös raitei­ta kolis­tel­e­vat ratikat.

     Ja pien­hiukka­sia tuot­ta­vat pait­si huonot palamis­pros­es­sit niin myös isol­ta osalta asvalt­tia ja hiekkaa murskaa­vat raskaat ajoneu­vot. Ruotsin rautatei­den mukaan tien kulu­tus on kas­vaa neliössä pain­on mukana, jos­sa tyhjä bus­si kaivaa uraa 50–70 henkilöau­ton edestä ja täysiperärek­ka jopa 500 henkilöau­ton edestä.

     Help­po ratkaisu olisi myös vält­tää turhia joukkoli­iken­nematko­ja, sil­lä yhtä lail­la se lisää hait­to­ja kuin autosaatanan käyttö.

     Vastaa

128. Olli. Ei Turun di-koulu­tus­ta voi ollenkaan ver­ra­ta Espoon Tam­pereen ja Oulun koulu­tuk­seen. Onhan di-koulu­tus­ta ollut myös Jyväskylässä Nokialle räätälöi­tynä mal­li­na ja sil­lä Jkl pääsi osak­si Nokia-nousua, mut­ta Turul­ta kaik­ki tämä on puuttunut.

     Vastaa

129. Kim­mo: sik­si pitääkin rak­en­taa niitä asun­to­ja ja työ­paikko­ja ensisi­jais­es­ti kehä I:n sisäpuolelle, jos­sa matkat ovat niin lyhy­itä, että iso osa ihmi­sistä voi kulkea kävellen ja pyöräl­lä. Niin ja laite­taan samal­la käve­lyn ja pyöräi­lyn infra vähin­tään yhtä hyvään kun­toon kuin henkilöau­toilun nykyään.

     Vastaa

130. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti 30.10.2011 kel­lo 12:55

     “Mis­tä mainio esimerk­ki on ne melu- ja saas­tenor­mit. Esimerkik­si ulkomelulle (päivälle) asuinalueel­la raja on 55 desi­beliä. Var­maan ihan hyvä tavoite, mut­ta tuo vas­taa melu­ta­soltaan kahvi­lan taus­tahälinää, eli kaupungis­sa tuo ei ole oikein real­is­mia, sisäpi­hoil­la ehkä.”

     Melu on ään­tä, joka koetaan häir­it­seväk­si. Et voi ver­ra­ta kahvi­lan puheen­sori­naa keskus­puis­toon tunkeu­tu­vaan kaupunki­mo­tarin uli­naan. Tuolle raja-arvolle on ole­mas­sa ihan ter­vey­del­liset perus­teet. Täl­laisia kom­ment­te­ja kun lukee, niin yhä enem­män vahvis­tuu käsi­tys siitä, että tämä kaupun­ki ei ansaitse veronmaksajiaan. 

     “Ne nor­mit eivät vain sovel­lu kaupunki­in, ne on tehty jotain lähiöitä ajatellen, ja tuo pitää tarvit­taes­sa lain­säädän­tö­ta­sol­la kor­ja­ta. ELYn ohjeis­tuskin voisi riit­tää. Vähän niin kuin pysäköinti­normien kanssa on poikkeus normistä käytän­nössä Helsinki­in. Ympäristömin­is­ter­il­lä on tässä tekemisen paikka.”

     Noista normeista nyt ei muutenkaan välitetä hevon ptä. Kaupunkikin kaavoit­ti vuokraami­aan pien­talo­tont­te­ja melu­alueelle (Torp­par­in­mä­ki). Päin­vas­toin nuo nor­mit pitäisi saa­da kir­jat­tua laki­in ja sen myötä ELY-keskuk­sien johto kalterei­den taakse. Toden­näköis­es­ti sil­loin alka­isi löy­tymään keino­jakin melun vähen­tämiseen. Kaik­ki tekniset ratkaisut ovat olemassa.

     Vastaa

131. AH: “Ter­veel­lisyy­den ja tur­val­lisu­u­den kannal­ta nykynormeil­la mitat­en parhai­ta asuinaluei­ta ovat lähiöt … mik­si asun­to­jen hin­taero lähiöi­hin näh­den on ihan väärinpäin!”

     Ehkä ne nor­mit eivät sit­ten ole oike­as­sa 😉 Jostain kum­man syys­tä ihmiset usein arvosta­vat ihmisen luo­maa ympäristöä — varsi­naisen kaupunkiym­päristön lisäk­si esim. puis­to­ja / puis­tomet­siä, jot­ka oikeasti ovatkin keinotekoisia (vaik­ka näyt­täi­sivätkin luon­nonympäristöltä). Suomes­sa tulee ensin­nä mieleen Aulanko Hämeenlinnassa.

     Vastaa

132. Ihan­noitu Kolin “kansallis”-maisemakin on ihmisen toimin­nan tulosta — kask­ivil­je­lyn syn­nyt­tämät lehtimet­sälaikut kuusimet­sä­val­taises­sa maise­mas­sa. Nykymittareil­la kask­ivil­je­lykin lie­nee melkoinen ympäristörikos 🙂

     Vastaa

133. Tun­nen paljon muual­ta Suomes­ta Turku­un opiskele­maan muut­tanei­ta ja tänne jääneitä ihmisiä.
     Itse en ole ketään nuiv­in­ut, enkä ole kuul­lut kenenkään valit­ta­van tulleen­sa nuivituksi.

     No, oli min­ul­la yksi työkaveri Tam­pereelta, joka ensim­mäis­es­tä päivästä alka­en valit­ti, Turku sitä ja tätä, turku­laiset sitä ja tätä. Ei turku­lai­sista saa ystäviä. Turku­laiset ovat itseri­it­toisia ja leuhkoja.
     Jos kave­ria pyysi mukaan baari­in tai työ­porukan kala(ryyppy)retkelle tai ihan mihin vain, niin vas­taus oli läh­es aina kiel­teinen. Vaimo ei päästänyt, piti men­nä Tam­pereelle tai ei vaan huvittanut.
     Vai­mon opiskelu­jen jäl­keen muut­ti­vat takaisin Tampereelle.

     Lurk­ki, tuol­la kaver­il­la oli niin vah­va ennakkoasenne, että sen muut­tamiseen olisi men­nyt vähin­tään vuosikymmen.

     Evert The NeveR­est ei edus­ta mitään yleistä turku­laista ajattelutapaa.

     Vastaa

134. Hin­taero tulee kysyn­nästä ja tont­tikus­tan­nuk­sista. Per­ife­ri­as­ta ton­tin saa­nee käytän­nössä läh­es ilmaisek­si.

     Jos Osmon ker­tomat jutut hin­noista, joil­la tont­te­ja Helsingis­sä on “myy­ty”, niin näköjään saa Helsingis­säkin. Kat­tei­den nyt vaan ei pitäisi olla ker­rosneliötä kohden eri kertaluokissa. 

     Kokon­aan toinen jut­tu on se, ettei per­ife­ri­aan raken­neta kovan­ra­han ker­rostalo­ja. Ker­rostalot ovat kaupunki­lainen ilmiö. Rak­en­ta­jien resurssit ovat täl­lä het­kel­lä aika tapis­sa, mikäli rak­en­tamis­tah­tia kovasti kas­vate­taan, rekry­toin­ti kas­vaa melkoisek­si ongel­mak­si.

     Mut­ta kun tämäkään ei voi olla kovin nopeasti niitä hin­to­ja nos­ta­mas­sa. Suomes­sa raken­net­ti­in vuon­na 2000 kar­van ver­ran alle 16000 ker­rostaloa­sun­toa, vuon­na 2007 luku oli reilu 13000. Kaik­ki raken­netut kuu­tiomäärät oli­vat kaikenkaikki­aan vuon­na 2007 15.47 miljoon­aa kuu­tio­ta asuin­raken­nuk­sia; tänä vuon­na ollaan ehkä samoissa luke­mis­sa. Äkkiseltään vilka­istu­na Uusi­maa + pääkaupunkiseu­tu imuroi­vat vähän reilu puo­let asuin­rak­en­tamis­es­ta koko maas­sa, ja tämä luku on täl­lä het­kel­lä aika tarkkaan tuon Osmon mainit­se­ma 13 000 asun­toa vuodessa. 

     Jos vähän miet­tii asi­aa, niin yksinker­tais­es­ti hom­ma menisi näin: Ilmoite­taan, että muu­ta­man vuo­den päästä asun­torak­en­t­a­mi­nen abt. tuplataan. Sit­ten kat­so­taan mitä tapah­tuu investoin­neille. Ei kartel­livedä­tys­tä nyt vaan yksinker­tais­es­ti tarvitse kat­sel­la, lait ovat jo ole­mas­sa sitä varten. Konei­ta ja työvoimaakin saa aivan taku­ul­la näil­lä hin­noil­la viros­ta ja vaik­ka mis­tä, eli jos hin­nat nou­se­vat liikaa, pis­tetään NCC:n, YIT:n ja mitä niitä nyt onkaan, johtokun­nille pal­lo jalkaan.

     Vastaa

135. AH:

     “Nykynormeil­la mitat­en koko kan­takaupun­ki on asuinkelvo­ton (melu, hiukkaset, ym.) ”

     Kan­takaupungis­sa ei ole juurikaan ren­gas­melua, kos­ka nopeudet ovat mak­simis­saan 40 kmh.

     Vastaa

136. Jouko Ollila:
     >Ker­rostalot ovat kaupunki­lainen ilmiö

     Ker­rostalot ovat suo­ma­lainen ilmiö. Pienis­sä ja syr­jäi­sis­säkin kun­nis­sa on jostain syys­tä raken­net­tu ele­ment­tik­er­rostalo­ja, vaik­ka viihty­isäm­päänkin rak­en­tamiseen olisi hyvät mahdollisuudet.

     Suomen asun­noista 44 % on ker­rostalois­sa. Suomen ohel­la vain Italia, Espan­ja ja Por­tu­gali ovat näin ker­rostalo­val­taisia, muual­la raken­netaan enem­män pien­talo­ja. Vuo­den 1999 tilanteessa pien­talo­jen osu­us: Suo­mi 35 %, Ruot­si 42 %, Sak­sa 58 %, Tan­s­ka 59 %, Alanko­maat 70 %.

     http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2025.pdf

     Vastaa

137. Pain­oin plus­saa Lurkille, vaik­ka en ymmär­rä mitä hän puhuu ja mitä tarkoit­taa ver­bil­lä “nuiv­ia”.

     Helsin­gin keskus­ta hakee ver­tais­taan. Rauta­tien­to­ril­ta jos vede­tään 1000 metrin pyoliympyrä Töölän­lahdelle, niin se on täysin kuol­lut­ta ja muse­aal­ista aluet­ta. Helsin­gin Sanomien pääkont­tori on siinä keskel­lä ja tekee 90 % jutu­is­taan alueelta, kuten tekee myös YLE, jon­ka pitäisi olla val­takun­nalli­nen toimija.

     Vastaa

138. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti: “Mis­tä mainio esimerk­ki on ne melu- ja saas­tenor­mit. Esimerkik­si ulkomelulle (päivälle) asuinalueel­la raja on 55 desi­beliä. Var­maan ihan hyvä tavoite, mut­ta tuo vas­taa melu­ta­soltaan kahvi­lan taus­tahälinää, eli kaupungis­sa tuo ei ole oikein real­is­mia, sisäpi­hoil­la ehkä.”

     Tämä on juuri sel­l­ainen tilanne mis­sä täy­delli­nen on parem­man viholli­nen. Jos liiken­neväylän puoleiselle julk­i­sivulle sal­lit­taisi­in melua, voitaisi­in koko alueen melu­on­gel­mat ratkaista rak­en­ta­mal­la liiken­neväylän var­si täy­teen. Asun­to­jen melu­ta­so saataisi­in kuri­in äänener­istysikkunoin, takapi­han melu­ta­so olisi alle raja-arvo­jen — kaik­ki oli­si­vat tyytyväisiä.

     Äänener­istysikku­nat lie­nee pieni hin­ta ver­rat­tuna siihen että käyt­tökelpoinen tont­ti­maa asete­taan rakennuskieltoon.

     http://www.hel2.fi/ymk/meluselvitys/kartta_flash.htm

     Vastaa

139. Suo­ma­laisen yhteiskun­nan tasa-arvoon kuluu, että kolu­tusjär­jestelmä ja yhteiskun­ta palk­it­se­vat lahjakkuudesta.

     Oppi­laitok­si­in Helsingis­sä val­i­taan ihmiset kyvykkyy­den (lukio+pääsykoe) perus­teel­la, ei sen mukaan mis­sä van­hem­mil­la on varaa asua. Varkaan per­heen lap­si voi pää­tyä siivoushom­mi­in ja siivo­jien lap­si professoriksi.

     Helsin­gin vetovoi­matek­i­jä ovat korekataoiset oppilaitokset.

     Ihmis­ten “koti­paikkarakkaust­ta” taas käytetään markki­noimaan kehno­ta­soisia amk-opin­to­ja ympäri ämpäri maa­ta. Tap­puio on tulol­loin kaksinker­tainen — ihmis­resursse­ja haaskataan vääris­sä oppi­laitok­sis­sa ja ope­tus­resursse­ja käytetään tutk­i­työl­listämiseen. Kum­matkaan eivät lisää minkään seudun vetovoimaa.

     Turun ongel­ma ei ole DI koulu­tus vaan elinkeino­rakenne ja muu­ta­ma huono arpa.

     Vastaa

140. “Evert The NeveR­est ei edus­ta mitään yleistä turku­laista ajattelutapaa.”

     Ei, mut­ta kuvaa aika hyvin sitä kyl­lästyneisyyt­tä jota moni turku­lainen, allekir­joit­tanut mukaan­lukien, kokee helsinkiläis­ten tai pääkaupunkiseudun asukkaiden suh­tau­tu­miseen Turku­un. En ota tässä kan­taa Turun ongelmi­in kaupunk­i­na, esimerkik­si kun­tapoli­ti­ik­ka on ollut syvältä jo kym­meniä vuosia; mut­ta tässäkin keskustelus­sa nenään osu­va Turku-bashauk­sen haju, sekä net­tikeskusteluis­sa yleen­sä esi­in­tyvät vas­taa­vat lop­ut­tomat tyh­mät vit­sit ja kuit­tailut vaikka­pa mur­teesta (johon suh­teutet­tuna Evertin panos oli aika kohtu­ulli­nen) ja yleinen halvek­sun­ta tup­paa­vat pitkän päälle saa­maan aikaan “pitäkää tunkkinne” ‑asen­net­ta.

     Sitä vaikutel­maa on vaikea vält­tää, että Turku on muulle Suomelle vähän samaa kuin Ruot­si suo­ma­laisille yleen­sä. Kaik­ki on jotenkin huonom­paa ja aina pitää kek­siä joku tapa morka­ta, mut­ta kuitenkin samal­la epäilys kalvaa että ollaanko­han me kuitenkaan ihan yhtä hyviä. Lie­neekö se sit­ten his­to­ri­an pain­o­las­tia vai mitä.

     Vastaa

     1. Kos­ka ilmeis­es­ti aloitin tämän mol­lauk­sen, halu­an sanoa, että tarkoituk­seni ei ollut mol­la­ta turku­laisu­ut­ta, vaan seudun kun­nal­lispoli­ti­ikkaa ja kun­tien välis­es­tä vihan­pidos­ta seu­ran­nut­ta jär­jen­vas­taista yhdyskun­taraken­net­ta, joka on haaskan­nut seudun lois­ta­vat edellytykset.

        Vastaa

141. MarkoV, kat­so nyt vaik­ka http://www.hel2.fi/ymk/meluselvitys/kartta_flash.htm Min­ulle ainakin pistää silmään että ne nor­mit täyt­tävät paikat on nimeno­maan tois­t­en talo­jen takana kun taas laa­jat melu­alueet on siel­lä mis­sä ei ole talo­ja blokkaa­mas­sa melua. Tuon mukaan muuten 55db ylit­tyy esim. Munkkiniemen Puis­totiel­lä, evakuoidaan?

     Minä olen sitä mieltä että ihmiset osaa­vat ihan itse päät­tää kuin­ka paljon melua he sietävät suh­teessa mui­hin asuin­paikan etu­i­hin ja tekevät asuin­päätök­sen­sä sen perus­teel­la. Ei kenenkään ole pakko esimerkik­si asua Mäkelänkadun var­res­sa, kyl­lä siel­lä pääsee asun­nos­taan eroon vieläpä hyvään hintaan.

     Vastaa

142. Ker­tokaa­han, jos melunor­mit ovat noin rajoit­tavia, miten on vuon­na 2007 raken­net­tu Intiankatu 20–21, suun­nilleen suo­raan kiin­ni Kus­taa Vaasan tiehen Kumpulassa?

     Intiankatu 20–21 nähtynä Kus­taa Vaasan tieltä:
     http://tinyurl.com/5wqjmvo

     Sama link­ki pidempänä:
     http://maps.google.fi/maps?q=intiankatu+20&hl=fi&ll=60.207532,24.967823&spn=0.000784,0.002245&sll=60.209578,24.971034&sspn=0.012452,0.03592&vpsrc=6&hnear=Intiankatu+20,+00560+Helsinki&t=m&z=19&layer=c&cbll=60.207413,24.967765&panoid=2ora0I7o6X4dfzalLBPT6g&cbp=12,339.3„0,1.08

     Vastaa

143. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti 31.10.2011 kel­lo 18:25

     “Tuon mukaan muuten 55db ylit­tyy esim. Munkkiniemen Puis­totiel­lä, evakuoidaan?”

     Kat­ua nyt tuskin voidaan pitää oleskelu­un tarkoitet­tuna tilana. Sisäpi­haa kyl­läkin. Tuskin on mikään ongel­ma rak­en­taa ker­rostalon vaip­pa esim. 55 dB vaimennuksella. 

     “Minä olen sitä mieltä että ihmiset osaa­vat ihan itse päät­tää kuin­ka paljon melua he sietävät suh­teessa mui­hin asuin­paikan etu­i­hin ja tekevät asuin­päätök­sen­sä sen perusteella.”

     Niin melu siis vaikut­taa ihmiseen tiedostaa hän sen tai ei. Se aset­taa kehon jatku­vaan häly­tys-/stres­si­ti­laan ja vaikut­taa näin ter­vey­teen. Taloudel­lisia mene­tyk­siä tulee var­masti laa­jal­ta rintamalta.

     Vastaa

144. Alueel­lis­tamis­poli­ti­ikan tuloksia:

     Oulu: tuet­tu, men­nyt ok, riskipanos­tus yksipuolis­es­ti tietotekniikkaan

     Kuo­pio: tuet­tu, ei menestystä, 

     Tam­pere: ei tuet­tu, men­nyt ok, hajautet­tu riskipanos­tus ict, automaatio

     Turku: ei tuet­tu, ei men­estys­tä, laivanrakennus

     Epäti­eteel­lisiä johtopäätök­siä on, että monipuolisu­us yhdis­tet­tynä riit­tävään kokoon aut­taa. Maakun­take­hi­tys­ra­hoi­tus ei ole kovin onnis­tunut­ta, Tekes-malli oleel­lis­es­ti parem­pi (=tue­taan men­stys­tä siel­lä mis­sä sitä on).

     Esimerkke­jä löy­tyy yksi­na­pai­sista maista ja muu­ta­man mega-alueen maista. Suuo­ma­lainen idea 22 alueesta ei oikein kan­na ja sik­si Helsin­ki on muut­tumas­sa suurkaupungiksi.

     Turun mah­dol­lisuuk­sien mokaami­nen on oma tari­nansa, mut­ta nopeaa kurssin muu­tos­ta siihen ei ole tulos­sa, kos­ka uut­ta yri­tys­raken­net­ta ei syn­nytetä nopeasti.

     Oulus­sa on alueelli­nen yhteen­puhal­t­a­mi­nen jotenkin onnis­tunut. Kasvu­moot­to­ri­na pohjoinen sijainti.

     Tam­pereel­la ongel­mana lie­nee alueelli­nen hajanaisu­us, vahvuute­na ict ja automaa­tio yhdessä raskaan met­al­li­te­ol­lisu­u­den kanssa.

     Lappeen­ran­ta on itäisen ulot­tuvu­u­den kehi­tys­moot­tori yhdessä puun­jalostus­te­oll­sisu­u­den kanssa.

     Jos Helsin­gin opetuk­sia saadaan vietyä Oulu­un, Tam­pereelle ja Lappeen­ran­taan — ja mah­dol­lis­es­ti Turku­un, pääkaupun­gin kasvu­paineet voivat keven­tyä hie­man. Maakun­tasar­jan toimil­la ei asi­aan ole juurikaan vaikutusta.

     Vastaa

145. Tam­pereel­la ongel­mana lie­nee alueelli­nen hajanaisu­us, vahvuute­na ict ja automaa­tio yhdessä raskaan met­al­li­te­ol­lisu­u­den kanssa.

     En oikein nyt tiedä mitä alueel­lisel­la hajanaisu­udel­la tässä tarkoite­taan. Pienem­mälle alueelle se teol­lisu­us Tam­pereen seudul­la on sull­outunut kuin pääkaupunkiseudul­la. Keski­ti­heys on tiet­ty pienem­pi, mut­ta tuskin logis­tisia ongel­ma­ia pahemmin.

     Vastaa

146. Tääl­lä kir­joit­taa käsit­tääk­seni keskimääräistä luke­neem­pia ihmisiä. Kuitenkin melun käsite ja mit­tayk­sikkö desi­beli tun­tuu ole­van useim­mille kuin siipi­ratasalus sialle — menee yli hilseen.

     Desi­beli on log­a­r­it­mi­nen asteikko ja yhdessä ihmisen kuul­lon rajal­lisuuk­sien kanssa, aset­taa nämä keskuste­lut välil­lä surkuhu­paisi­in konteksteihin. 

     Äänen kym­menker­tais­tu­mi­nen vas­taa 10 dB:n muu­tos­ta ja satak­er­tais­tu­mi­nen 20 dB:n muu­tos­ta, jne. Yleis­es­ti pide­tään pien­im­pänä havait­ta­vana erona 3dB muu­tos­ta, eli äänen kaksinkertaistumista.

     Miet­tikää nyt 55dB normien kanssa puuhastelu, kun ohi kiihdyt­tävä lin­ja-auto saat­taa hel­posti tuot­taa +90dB melun ilman katukuilu­jakin. Joku taisi ker­toa tääl­lä aiem­min mitan­neen­sa 105dB Kaisaniemenkadun mäessä. Kaupun­ki tyhjäk­si ja heti!

     Vastaa

147. Sam­po Smolander:

     Ne talot on saatu rak­en­taa poikkeuslu­val­la, kos­ka ne ovat “vain” opiske­li­ja-asun­to­ja — seli­tyk­senä, että niis­sä ei asu­ta keskimäärin kovin kauan joten meluhait­ta ei ole pysyvä. Samal­la kikkailul­la lie­nee tehty Nuorisosäätiön ympyrä­ta­lo Koske­lantien ja Lah­den­väylän kainaloon. Siitä avau­tu­vat parvek­keetkin suo­raan moot­tori­tielle: http://g.co/maps/kbw3r

     Vastaa

148. Sam­po Smolan­der: Ilmeis­es­ti melunormeista pääsee kun­han asun­not suun­taa kadus­ta pois­päin. Lasi­julk­i­sivun takana näkyy pelkät luhtikäytävät.

     Vastaa

149. JTS: “Helsin­gin vetovoi­matek­i­jä ovat korekataoiset oppilaitokset.”

     Sanois­in että Helsin­gin vetovoi­matek­i­jä on se että työ­paikoista on yli­tar­jon­taa. Helsingis­sä töitä saa kuka tahansa ter­bve ihmi­nen joka halu­aa tehdä sitä. Se että riit­tääkö palk­ka elämiseen on siten toinen jut­tu. Helsin­gin korkeata­soi­sista oppi­laitok­sista valmis­tu­mi­nen tietenkin aut­taa hyvän työ­paikan saan­ti­in mut­ta sil­loinkin joutuu kil­paile­maan muun Suomen korkeata­soi­sista oppi­laitok­sista valmis­tunei­den kanssa samoista työ­paikoista, kos­ka niil­lä muil­la paikkaku­nil­la ei noin vaan työtä heti saa, vaan tulee lähtö jos halu­aa tien­ata jotain. Ellei ryhdy yrit­täjäk­si tai kotiäidiksi/isäksi tms.

     Vastaa

150. lurk­ki:
     >Kaupungis­tu­mi­nen ei ole cityvihrei­den salajuoni
     >vaan uni­ver­saali ilmiö, johon en kek­si mitään
     >poikkeuk­sia, jos ei las­ke­ta Pol Potin Kambodzaa.

     Jotenkin ennen Pol Potia tulee mieleen Detroit.

     Vastaa

151. Kim­mo kir­joit­ti 1.11.2011 kel­lo 23:15

     “Miet­tikää nyt 55dB normien kanssa puuhastelu, kun ohi kiihdyt­tävä lin­ja-auto saat­taa hel­posti tuot­taa +90dB melun ilman katukuilu­jakin. Joku taisi ker­toa tääl­lä aiem­min mitan­neen­sa 105dB Kaisaniemenkadun mäessä. Kaupun­ki tyhjäk­si ja heti!”

     Onnek­si EU on puut­tumas­sa tähän ongel­maan, kun ker­ran omat poli­itikkomme eivät tajua.

     http://www.zukunft-mobilitaet.net/4073/umwelt/laerm-strassenverkehr-reduktion-europaeische-union-massnahmen/

     Vastaa

152. On kyl­lä tot­ta, että muu suo­mi elät­tää helsinkiä. Helsingis­sä ei ole paljoa tuotan­toa eikä vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta mut­ta sen sijaan paljon palvelu­ja teol­lisu­udelle (kuten kon­sul­toin­tia, logis­ti­ikkaa, pääkont­tor­e­i­ta, pieniä myyn­tifir­mo­ja jne.) Näitä kaikkia elät­tää maakun­tien tuotan­to­laitosten toimeksiannot.

     Vastaa

     1. juha,
        Eivätkö ne tuotan­to­laitok­set nyt kuitenkin ole pääasi­as­sa ulkomailla.

        Vastaa

153. Juha,

     onko todel­lakin niin, että tuotan­to­laitok­set lähet­tävät toimek­sianto­ja pääkont­tor­ei­hin? Jos näin on, niin Applea johta­vat tun­tem­at­tomat kiinalaiset tehtaan­jo­hta­jat ja her­ra Jobs olikin vain keulakuva.

     Nokian Salon tehdas siis lähet­tää Keilaniemeen toimek­sian­non, että kehit­täkääpäs poi­j­jaat Win­dows-puhe­lin, niin johan me niitä tääl­lä Salos­sa kasaamme?

     Vastaa

154. eihän se että jos Helsin­gin kan­takaupunkia raken­netaan tiivi­isti, estä ihmisiä asumas­ta jos­sain vähän kauem­pana juuri niin väljästi kuin haluavat

     Mis­sä tääl­lä on puhut­tu pelkästä kantakaupungista?
     Helsin­ki ei rajoitu kan­takaupunki­in eikä kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la ala maaseu­tu. Ei tai­da Helsingin­niemelle mah­tua kovinkaan mon­taa uut­ta raken­nus­ta asu­tus­ta tiivistämään. Sen sijaan tiivistämi­nen tapah­tuu lähiöi­den piho­jen ja viher­aluei­den kus­tan­nuk­sel­la — sekä viral­lis­ten että epävirallisten.

     Helsingis­sä ja ympäristössä asuu jo nyt viides­osa maan asukkaista. Tämä keskit­tymi­nen vain jatkuu ja tämä tuot­taa ongelmia sekä Helsingis­sä että muual­la maas­sa paikois­sa, joista asukkaat lähtevät pois kos­ka väestön jatku­va har­ven­tu­mi­nen ei kykene kan­nat­tele­maan mitään palvelu­ja. Kyl­lä koko maan ihmiset saadaan ahdet­tua Helsin­gin rajo­jen sisäpuolelle, mut­ta kenen etua tämä “Helsin­gin täyt­tämi­nen” palvelee?

     Vastaa