Kokouksen alussa lautakunta haastatteli kolmea liikennesuunnittelupäälliköksi hakenutta, Antero Alkua, Ville Lehmuskoskea ja Leena Silfvenbergiä. Esittelijän kanta asiaan tulee julki tänään, kun lautakunnan lista ilmestyy KSV:n sivuille.
[Lisäys 2.11.2011: Virastopäällikkö esittää virkaan Ville Lehmuskoskea]
Töölön kirkko
Asia jäi pöydälle. Koska olin asiassa vaimoni seurakunnallisten harrastusten vuoksi esteellinen, en tiedä miksi.
Herttoniemen asemakaava
Pöydälle, koska asia on niin iso.
Itse kauhistelin liityntäpysäköinnin hintaa, 40 000 – 80 000 euroa/paikka. Kymmenen miljoonan investointi siihen, että 200 ihmistä voi tulla päivittäin metroasemalle omalla autollaan sen sijaan, että vaivautuisivat bussiin. Tätä kalliimpaa joukkoliikennettä on vaikea kuvitella. Kannatan kyllä joukkoliikennettä, mutta senkin pitäisi olla kustannustehokasta.
Kysyin, voisiko pysäköintipaikkoja laittaa kauppakeskus Hertan katolle. Tai jos ei voi, voisiko matalan kaupan päälle rakentaa asuintaloja.
Yleisesti suunnitelmaa kuitenkin kiiteltiin.
Eteläisten kaupunginosien liikennesuunnitelma
Asia pantiin pöydälle, koska lautakunnasta oli moni poissa ja koska valtuustoryhmät haluavat käsitellä asiaa.
Suunnitelmasta tosiaankin päättää HSL:n hallitus, mutta koska HSL on kuntayhtymä, kaupunki voi periaatteessa jopa määrätä edustajansa toimimaan haluamallaan tavalla. Helsingillä on hallituksessa enemmistö. Omistajaohjausta noudatetaan ensi torstaina, kun valtuustoryhmien budjettisopu pannaan sisään HSL:n tariffeihin, olivat HSL:n helsinkiläiset hallituksen jäsenet asiasta mitä mieltä hyvänsä. (Helsinki hyväksyy sisäiseen näyttölippuun vain prosentin korotuksen)
Todettakoon, että ratikkakiskojen vetämistä Merikadulle vastustettiin esimerkiksi siksi, että ne ovat liian kalliita, jolloin hyötysuhteesta tuli huono. Eivät ne kuitenkaan yhtä paljon olisi maksaneet kuin ne 200 liityntäpysäköintipaikkaa Herttoniemessä. Matkustajia olisi enemmän kuin 200/päivä.
Tämä on osittaistarkastelu, koska Kruununhaan yhteyksiä ei tarkastella, vaikka niihin tehdään selviä muutoksia.
Haagan kaava
Kiitos nimimerkille Mikko hyvästä huomiosta. Kysyin, olisiko halukkuutta palauttaa asia niin, että rakentaminen ympäristöviranomaisten fobioista huolimatta laitettaisiin kadun varteen ja tehokkuutta nostettaisiin olennaisesti Jokeri-linjan varrella (tulevaisuudessa ratikka) ja aseman vieressä. Elielk Saarisen tiestä pitäisi tehdä katumainen, mutta parkkikenttä kadun varressa ei sitä ole. Olisi ehkä ollut, mutta asialla oli kiire. Kyse oli vain vuonna 2002 tehdyn (huonon) kaavan päivityksestä sallimalla yksi kerros enemmän, jotta kovin kalliita taloja ylipäänsä kannattaisi rakentaa. Kaivinkone kuopii jo hermotuneesti maata tontin nurkalla, eikä rakentamistavoitteista haluttu jäädä yhä taas jälkeen. Minä olisin palauttanut, koska kaavat tehdään sadaksi vuodeksi ja tämä kaava on vanhentunut, mutta eteenpäin se meni. Kaupunginhallitus voi pysäyttää, jos hyväksyy oman rakentamistavoitteensa alentamisen.
Suojateiden huomiovalojen kokeilu
Eivät olleet kaikki oikein toimineet. Vilkkuvalon pystyi laukaisemaan myös ohikulkevan bussin tuottama lämpö ja risteyksessä oikaiseva jalankulkija tai pyöräilijä tullessaan pois kadulta. Laitteet eivät olleet myöskään saaneet autoilijoita noudattamaan tieliikennelakia, mutta oletettiin, että autoilija kuitenkin huomaa jalankulkijan herkemmin. Harva kuitenkaan ajaa tarkoituksella päälle, vaikka lain kunnioitus onkin muuten heikkoa. Kokeilua jatketaan. Romppeet siirretään paikkoihin, joissa ei voi oikaista, ja yritetään kehittää parempia.
Antero Alku liikennesuunnittelupäällikkönä olisi erään unelman täyttymys. Enemmistö Ry:n ympyrä olisi vihdoin sulkeutunut.
Erillinen liityntäpysäköinti on täysin järjetöntä nimenomaan kustannussyistä, ja sen rahat kannattaa sijoittaa johonkin tuottavampaan joukkoliikenteeseen. Ainoa tapa miten sen saa toimimaan on että kauppojen parkkihalleja käytetään liityntäpysäköintiin päiväsaikaan kun niiden asiontikäyttöpiikki on illalla, ja samoja paikkoja voi käyttää vielä asukaspysäköintiin jonka piikki on öisin. Mutta HSL ei voi tuota yksin määrätä.
KH voi korjata sen Haagan kaavan niinkin että tonttia pienennetään sen verran että jatkossa mahtuu sen ja Eliel Saarisen tien väliin taloja. Voi ne 16 pysäköintipaikkaa sitä odotellessa siinä olla.
Se Merikadun rata on oikeasti vähän ongelmallinen nimbyistä riippumattakin. Korkeavuorenkatua Teollisuuskadulle saisi kuitenkin verrattaen kivuttomasti kiskot, tosin sieltä sitten lähtee esim. toiselta puolelta parkkipaikat. Anekdoottina sen kapeudesta pysäköinnistä johtuen, yksi kaunis kesäpäivä ihmettelin miksi bussi 16 seisoo keskellä Kapteeninkatua. No se odottaa että toinen bussi 16 pääsee ensin tulemaan Korkeavuorenkatua, ei siitä tosin mahdu samaan aikaan henkilöautokaan. Jos tuollaisille kaduille ei saa tehdä mitään niin ei niillä kannata ajaa joukkoliikennettä lainkaan.
Telakkakatu ei ole tässä suhteessa ongelmallinen, se koko ratahanke on verrattaen helppo. Mutta Freda on eri juttu.
Freda on 14,5 metriä leveä katu. Säädyllinen minimileveys jalkakäytävälle on 3,0 metriä, enemmän on parempi, ja jalankulkijat on kuitenkin se ykkösprioriteetti. Ratikkaistat (kaksi) on 6,4 metriä ja yhteen suuntaan ehkä 3,5, autokaistat 3,0 — 3,5 kpl, pysäköintikaista 2,2 — 2,5, bussikaista ainakin 3,5 (bussi on peileineen 3,15) ja mielellään enemmän. Fillarikaistat on min 1 ja järkevästi 1,5 suuntaansa. Laskee tuosta mikä on mahdollista.
Speksit Fredrikinkadun suunnittelulle ei voi olla että siellä on kaikki mahdolliset kulkuneuvot ja pysäköintipaikkoja, tommoisia katuja ei voi komiteasuunnitella. Maantieteelle emme voi mitään, kuten eräs taannoinen kokoomusvaikuttaja totesi.
Minusta Fredasta kannattaisi tehdä Aleksin tapainen katu fillarikaistoilla ryyditettynä, tai jos haluaa tehdä taidetta niin vaikka jotenkin näin http://cyclingauckland.co.nz/wp-content/uploads/2011/06/vision.jpg Mutta jos ei saa tehdä kunnolla niin mieluummin ei tehdä sitten mitään. Voi sen 14/18 päättää Kamppiinkiin tai vitosratikan kääntää Kaivokadulle tai Jätkäsaareen, kävellenkin pääsee Fredaa nopeammin kuin paikallaan seisovalla ratikkalla tai bussilla.
“Asia jäi pöydälle. Koska olin asiassa vaimoni seurakunnallisten harrastusten vuoksi esteellinen, en tiedä miksi.”
Kyllä tämä on ihan esteellisyysperiaatteiden mukainen.* Olisit voinut pyytää varamiehesi paikalle
* Muistatteko Koijärvi-oikeudenkäynnin. Yksi lautamies todettin myöhemmin esteelliseki, koska hän oli kuivatusyhtiön osakas, ja siten voitiin tulkita asianosaiseksi. HO ei kuitenkaan, asian vähäpätöisyyden vuoksi vaatinut oikeudenkäyntiä uusittavaksi.
Koska liityntäpysköintipaikkojen hinta on niin kova, pitäisi miettiä kuinka paljon kyseessä on todella liitynnästä. Toki osa on liityntää, mutta osa on vain ilmaisia pysäköintipaikkoja metroaseman vieressä.
Herttoniemessä paikkoja ei ole kovinkaan paljon nyt (tietysti siinä on Hertan parkkipaikka lähellä), mutta nyt kaivettaisiin 200 paikkaa maan alle. En ymmärrä miten tarve nyt yht’äkkiä kasvaa. Uudet asuintalot tulevat aseman viereen. Ainakin maanalaisen liitynnän osalta voisi vaatia voimassa olevaa matkalippua esim. 12 h pysäköinnin edellytyksenä. Ei maksaisi paljon laittaa portti pysäköintilaitokseen sekä automaatti joka tulostaa tuulilasiin laitettavan lapun. Ne jotka ajavat ostoksille metroaseman liikkeisiin voivat sitten maksaa pysäköinnistä. Jos tehdään näin, ei paikkoja ehkä tarvitse rakentaa niin montaa.
Kulosaaressa pysäköintialuetta uusitaan entisen huoltoaseman paikalla. Kentällä oli autoja myös silloin kun asema oli kiinni, ei tosin yhtä paljon kun nyt. Autojen seassa oli myös matka-autoja, venetrailereita (2 kpl) ja muuta selvästi pitkäaikaispysäköintiin jätettyä romua (nyt ovat tietysti poissa). Tämä tontti sopisi minusta hyvin rakentamiseenkin. Nyt tehdään liityntäpysköintipaikkoja, joista ihan hyvin voisi ottaa maksun niiltä, joilla ei ole matkalippua (tai siis vain vaatia sen lipun).
Siilitiellä on sama juttu. Uusia paikkoja rakennetaan myös palvelemaan muita kuin joukkoliikenteen käyttäjiä. Ainakin autojen säilytksestä metroasemien kupeessa pitäisi päästä eroon.
Enemmistöllä helsinkiläisistä aikuisista on HSL:n kausikortti, joten useimmille ei maksaisi mitään, vaikka heidän asiointipysäköintinsä edellyttäisi voimassa olevaa lippua.
Herttoniemen asemakaavamuutos on yksittäisenä asiana tietysti iso, mutta varsinainen pihvi eli suunnittelun lähtökohta on tässä:
Jos uskotaan että tuo on totta merkityksessä että jossain joku mitoittaa Itäväylän liikennejärjestelyjä paikallisesti varautuen 40% kasvuun seuraavan 15 vuoden aikana, saadaan lopullisesti heittää toivo siitä että Itäväylän ympäristö olisi koskaan mitään muuta kuin moottoritien melualuetta. Käytännössä kaavailtu kasvu kuulostaa keskustatunnelilta tai joltain pohjoisemmalta ohitustiejärjestelyltä.
Nyt olisi viimeistään aika jakaa itäsuunnan resurssit täysin uusiksi eli yksityisautoliikenteen kehittämisestä kaupunkirakenteen kehittämiseen. Vahinko on jo sikäli tapahtunut että metro on aikanaan vedetty samaan käytävään Itäväylän kanssa eli keskusten laidoille. Korjaaminen eli Itäväylän häivyttäminen pois silmistä ja korvista on kallista, mutta tehtävissä, jolloin asuntorakentamista voidaan siirtää lähemmäs asemia.
spottu, hyvin bongattu. Mihinköhän ne 20 000 autoa lisää mahtuu sieltä Kulosaaresta ajamaan?
Ode, pyydä liikennetutkimukselta eri vuosina tehdyt ennusteet Itäväylän liikennemääristä ja toteuma vertailupohjaksi. Olisi mielenkiintoista nähdä muidenkin väylien kohdalta.
Missä materiaalissa tuo parkkipaikan hinta oli mainittu, ainakaan netissä sitä ei ollut
Jos hinta on todella tuo, niin sehän on 1780 — 3560 €/m2 olettaen, että autopaikka vaatii suunnilleen saman verran ramppeja ja ajoväyliä. Hyvällä suunnittelulla suhde on yleensä selvästi alle tuon 1/1.
Hinta siis on ylähaarukassa jopa korkeampi kuin Hitas asunnon rakennuskustannus, joka on jossain hieman alle 3000 euroa (myyntihinnat noin 3500). Eli onko autopaikoille tarkoitus rakentaa keittiöitä, kylppäreitä ym vastaavia asuntojen hintaan sisältyviä kalliita asioita, vai miten Herttoniemeen pystytään tekemään jopa Jätkäsaarta kalliimpi parkkipaikkaratkaisu? Jätkäsaaressa kun on kaavoitettu rakennusteknisesti maailman hölmöin autopaikka, pohjavedenpinnan alapuolelle täyttömaalle (tarkoittaa raskaita patoseiniä ja vedenpumppausta ym). Käsittääkseni samanlaisia hölmöilyjä kaavoittajalta ei voi suvaita Herttoniemessä
Missähän nuo hinnat löytyy
Joo, toki näin. Ajatus oli lähinnä että lippua vastaan saa kuitin, joka on autossa näkyvillä ja oikeuttaa tietyn ajan pysäköintiin. Näin vaikeutettaisiin pidempiaikaista säilytystä.
Hyöty tästä taitaa olla aika pieni. Alan kallistua siihen, että liityntäpysäköintiin ei vain kannata laittaa niin paljon rahaa.
Miten muuten Helsingin liikennesuunnittelupäällikön vakanssi on poliittisesti jyvitetty? Meneekö valtuustosuhteiden pohjalta vai onko posti jonkun tietyn puolueen? Vai onko nämä sarjassa “avoimesti haettavia” virkoja, joihin valitaan sopivin, vaan ei pätevin?
Liikennesuunnittelupäällikän paikka on tähysin avoin, eikä siinä tietääkseni käytetä poliittisia kiintiöitä. Minä en tiedä edes niitä, paitsi, että Antero Alku on ollut keskustan ehdokkaana valtuustoon.
Helsinki ei ole Espoo.
Mihin noita pariasataa liityntäpysäköintipaikkaa tarvitaan? Vajaata pariasataa “uutta” metronkäyttäjääkö varten. Eiköhän unohdeta nuo pari kolme bussillista uutta matkustajaa. Sovitaan ja järjestellään Hertan kanssa sen pysäköintipaikkojen käyttöä päiväaikaan myös liityntäpysäköintiin. On paljon halvempaa ja sujuvampaa.
Luettuani tuotoksia…Antero Alku onkin ihan hyssykkä ja Leena Silfverberg on paljon puritanistisempi autonpotkija. Kannatetaan Leenaa, hän panee autosaatanan kuriin!
Kimmo, sellaisen pätevän liikennesuunnittelupäällikkön löytäminen joka oikeasti uskoo että kaupunkiliikenne hoituu autoilla on kuin etsisi homeopaattisia hoitoja tarjoavaa lääkäriä.
Huolestuttavaa, kertonee jotain myös viran luonteesta, oli että hakijoita oli niin vähän. Vaihtoehdoiksi valikoituivat ei yhtään yllättäen Silfverberg (KSV) ja Lehmuskoski (HSL) joista esittelijä suosittelee Lehmuskoskea. Lautakunta sitten päättää.
tpyyluoma
Olen Fredasta samaa mieltä. Aleksiversiokin raitioliikenteeltään kaksisuuntaisena olisi siellä toiminnallisesti huonohko.
Fredan raitiorataa aiotaan kehittämissuunnitelman mukaan kuitenkin jatkaa Bulevardilta Kampin kautta Runeberginkadulle. Tunnen kyllä piston sydämessäni. 70-luvulla esitimme sitä ja se roikkui pari vuosikymmentä investointilistalla, vaikka tämän katupätkän pystygeometria on liian jyrkkäpiirteinen.
Liityntäpysäköinti on tehtävä maksulliseksi. Näin on jo Malmilla ja Ruoholahdessa. Vain päällekkäiskäyttö on perusteltavissa oleva malli. Herttoniemessä on nykyisin sellainen, samoin Mellunmäessä ja Puistolassa. Polkupyöräliitynnän pysäköintiin on panostettava.
Lehmuskoski lienee surullisenkuuluisan johdinautoselvityksen mastermind? Ennen valintaa voisi olla hyvä vaatia selitystä sille, miksi moista hölmöilyä ajettiin kuin käärmettä pyssyyn.
Liityntäpysäköintiä käyttävät enimmäkseen kaukaa tulevat (lue: ei-helsinkiläiset) työmatkalaiset. Ei Helsingin tarvitse heille kustantaa näin kallista liityntäpysäköintiä. Mieluummin ehdotettu kauppakeskuksen parkkitalon jaettu käyttö, tai ei paikkoja ollenkaan.
Jotenkin tuntuu, että kokonaisuus hukkuu tuossa liikennesuunnittelupäällikön haussa. Liikennesuunnittelupäällikön tulee todellisuudessa kyetä hahmottamaan kokonaisuus ja työstämään sitten alaisillaan osa-alueita (ainakin henkilöliikennettä, tavaraliikennettä). Vasta sen jälkeen ruvetaan miettimään millä jokin henkilöliikenteen osa-alua hoidetaan. Hoidetaanko se henkilöautolla, kävellen, spåralla, polkupyörällä jne…
Nyt kaikki hakijat ovat kytköksissä entuudestaan joukkoliikenteen johonkin toimijaan. Ei lupaa hyvää helsinkiläisten kannalta. Vai haettiinko tässä sittenkin vain joukkoliikennesuunnittelulle päällikköä? 😉 Joku logistikko tai vaikka lentoliikenteen parissa työuraa tehnyt on parempi, objektiivisempi valinta kuin nyt hakeneet.
Kiinnostaisi tietää, millaisia asioita liikennesuunnittelupäällikköehdokkailta kysyttiin haastattelussa ja mitä he vastasivat?
Kalle kirjoitti
“Liityntäpysäköintiä käyttävät enimmäkseen kaukaa tulevat (lue: ei-helsinkiläiset) työmatkalaiset. Ei Helsingin tarvitse heille kustantaa näin kallista liityntäpysäköintiä. Mieluummin ehdotettu kauppakeskuksen parkkitalon jaettu käyttö, tai ei paikkoja ollenkaan.”
Minun on hyvin vaikea kuvitella, että Helsingin ulkpuolelta tultaisiin Hertsikkaan asti nousemaan metroon. Eiköhän tää palvele lähinnä sellaisia Laajasalon (joka nimensä mukaisesti on laaja salo, tai Santahaminan sopukoilta tulevia, joilla ei ole sopivia liityntäyhteyksiä. Vaikea kuvitella yhteiskäyttöä kauppakeskuksen kanssa, koska liityntäpysäköijä saattaa sitten tulla takaisin vasta klo 20.
Hinta hieman ihmetyttää. Jos oikein muistan Arabiassa totetutettiin maan alle kaivettuja (ei louhittuja) paikkoja hintaan 25 000 egua /kpl.
Vepsäläinen, Fredan kiskot varmaan ollut suunnitelmissa ennen 70-lukuakin kun tuo on niin itsestäänselvä puuttuva pätkä. Ennen Kalevankatua on suht jyrkkä nousu, mutta käsittääkseni tuo on tehtävissä.
Kunhan ei seistä niin se nyt on oikeastaan ihan se ja sama mikä sen radan sallittu huippunopeus on kun Bulevardi — Kamppi ei ole kuin 500 metriä ja tuolla välillä olisi varmaan kuitenkin vielä pysäkkikin. Eli joku 20km/h on ihan OK jolloin jalankulkijoiden erottelu ei tarvitse olla niin tiukka. Voisi olla jopa koko kadunpinta yhdessä tasossa.
Samoin sen koko kadun poikkileukkauksen voi rakentaa ihan uusiksi, kunnon kivetys, fillariratkaisu, katulämmitys ja poikkikaduille jakelupysäköinnille paikat. Silleen ranskalaiseen malliin, maksaa joo per kilometri mutta kun ei tuo edelleenkään ole kuin pari korttelinväliä kapeaa katua niin ei nyt kuitenkaan kauheasti.
Ja lisätään nyt vielä että jos joku yrittäjä haluaa louhia suurinpiirtein Lönrötinkadun alle parkkihallin johon on sisäänajo Stockan hallin tunnelista, niin mikäs siinä.
Lehmuskoski teki hyvää työtä johdinautoselvityksen(kin) osalta. On vain hyvä, että nyt kaupunkisuunnittelunkin silmät saadaan oikeasti auki tämän erinomaisen liikennemuodon osalta. Ehkäpä Helsinkiin saadaan vielä jonain päivänä oikeastikin Euroopan parasta joukkoliikennettä. Nyt vain pitäisi HKL-liikelaitos myydä parhaiten tarjoavalle ulkomaalaiselle sijoittajalle. Näin saadaan viimeisetkin esteet pois trollikoiden tieltä.
Varmasti keskeisin haettava ominaisuus on oikea elämänkatsomus, ts.hänen täytyy ilman ohjaustakin tuottaa halutun kaltaisia ratkaisuja.
Et kai oikeasti usko, että tehtävään halutaan pätevin? Tehtävään halutaan sopivin.
Liikennesuunnittelun keskeisen virkamiehen valinta on paljon päättäjää tärkeämpi. Toisen voi vaihtaa vaaleissa, toinen ei lähde kuluttamallakaan.
Jos hakee hieman korkealentoisempaa esikuvaa, niin valintaprosessin tulosta voi verrata Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden nimityksiin. Nimittämällä “sopivan” henkilön ylimpään tuomiovaltaan tai laintulkintaan, niin varmistetaan oman näkemyksen toteutuminen jopa oman haudan takaa.
Aika erikoista, ettei tämä liikennesuunnittelupäällikön viranhaku ole kiinnostanut mediaa. Harva henkilö kun vaikuttaa yhtä paljon meidän jokaiseen elämään seuraavat 25 vuotta.
tpyyluoma:
Kuten puhutaan rehellisestä baarimikosta.; ei voi vaatia että ei lainkaan…voi vaatia vain kohtuutta.
Pätevä liikennesuunnittelupäällikkö ilman ideologista painotaakka olisi haussa. Jos tämä ei ole mahdollista, niin toiveissa on henkilö, jonka vapaa-aika kuluu keräten kuvia harvinaisista ruohonleikkureista — ei bongaamalla kaikki eri pk-seudun busseja reiteillään tai osallistumalla reclaim the street ‑tapahtumien järjestämiseen.
Ville Lehmuskoski
Kyllä Ville vaikuttaa ihan asialliselta kaverilta ja on jo ikänsä puolesta vapaa kaikkein räikeimmistä autonpotkijoiden yhteenliittymistä.
Markku af Heurlin: “Minun on hyvin vaikea kuvitella, että Helsingin ulkpuolelta tultaisiin Hertsikkaan asti nousemaan metroon. Eiköhän tää palvele lähinnä sellaisia Laajasalon (joka nimensä mukaisesti on laaja salo, tai Santahaminan sopukoilta tulevia, joilla ei ole sopivia liityntäyhteyksiä.”
Nimenomaan näin, tyypillisesti Laajasalosta on tosin kannattanut ajaa Kulosaareen parkkiin. 200 paikkaa liikenteellisen pullonkaulan takana ei kuitenkaan riitä mihinkään, eikä auta Herttoniemen risteyksen tukkoisuuteen eli ratkaisut pitää löytää Laajasalosta, jossa liityntäpysäköintipurnukat istuisivat aika luontevasti Laajasalontien varrelle Reiherintien risteykseen (ratikka Kruunuvuoren kautta) ja uuden ostarin kellariin (nopea yhteys Herttoniemeen).
Pysäköintipaikkojen rakentamiskustannusten tietoja on kerätty monista lähteistä. Arabianrannan paikkojen kustannukset ovat varmaan jo kymmenen vuoden takaa. Liityntäpysäköintipaikkojen päällekkäiskäyttö markettien kanssa onnistuu hyvin. Kysyntähuiput osuvat eri kohtiin viikossa. Hinnoittelukin voi olla kohdennettu.
Liikennesuunnittelupäällikön pitäisi ymmärtää olevansa osa kaupunkisuunnittelua eikä rajoittaa kiinnostustaan tai tietämystään pelkkään liikennevirtojen käsittelyyn. Siksi edellä mainittu lentokonelogistiikan taitaja ei kävisi tehtävään. Liikenne on kuitenkin alisteinen koko kaupungin kehittämiselle.
Eikö se ole poliittisen ohjauksen tehtävä vetää linjoja ja virkamieskunnan tehtävä niitä toteuttaa. Nyt halutaan miehittää koko suunnittelukoneisto (näin toki on jo tehty) sellaisella suunnittelulla, joka ei edes tuota muuta kuin haluttuja ideoita.
Aivan yhtä turmiollista olisi istuttaa “autopuoleen” edunvalvoja toteuttamaan liikennesuunnittelua kuin nykyinen malli, jossa 40–70% liikennesuoritteesta ei saa ääntään kuuluviin edes asioiden valmistelussa.
Koska viimeksi luit suunnittelualoitteesta tai virkamieskoneiston tiedotteen pohjalta luodusta uutisesta, jonka teema oli parantaa henkilöautoliikenteen ihan mitä tahansa ominaisuutta? Maassa ja erityisesti pk-seudulla on vain yksi virallinen totuus, joka on kuluneen kielikuvan mukainen keisarin uudet vaatteet.
Antero Alku muuten hiljan vastusti keskustan tietulleja, koska liikennettä pystytään kuristamaan yhtä tehokkaasti muillakin keinoilla, ei ole enää mitään kuristettavaa, ja jos rahaa halutaan, niin pienestä määrästä ei ole mitään ottamista, ei ainakaan pienentämällä sitä edelleen. Tällainen ajattelu ei herättänyt Joukkoliikennefoorumilla lainkaan hyväksyntää!
tpyyluoma, Seppo on kyllä ajoittanut Fredan ratikkasuunnitelmat oikein. Fredalla kulki johdinautoja 40-luvulta 70-luvulle. Ennen sitä niitä suunniteltiin aika pitkään, sen takia Freda ei saanut rv-kiskoja 1930-luvulla. 1930-luvun jälkeen raitioteitä ei käytännössä laajennettu juurikaan ennen kuin valtuusto 1969 päätti raitioliikenteen säilyttämisestä ja laajentamisesta.
Käytännössä kaikki ne laajennussuunnitelmat, jotka vieläkin roikkuvat erilaisissa raporteissa, ovat peräisin valtuuston päätöksen jälkeiseltä ajalta eli 1970-luvulta: Toukola, E‑Haaga, Freda, Munkkivuori, Ilmala, Kamppi… Pari jälkimmäistä on toteutunutkin. Vain satama-alueiden ratikat ovat “uusia” eli suunnittelu alkoi vasta parikymmentä vuotta sitten.
Citlahn, Villellä on/olisi omat hyvät puolensa liikennesuunnittelupäällikkönä, mutta ei nyt kuitenkaan lasketa johdinautoselvitystä niihin.
Kun johdinautoliikenne lakkautettiin 1985, kaupunki määräsi HKL:n selvittämään asiaa uudelleen, jos tilanne tulevaisuudessa muuttuisi. Nyt sitten selvitettiin. Mutta itse selvitys oli kyllä laadittu hirvittävän huonosti. Tehtävänanto oli liian avoin ja suunnitelmassa tehdyt oletukset osin perustelemattomia, jolloin johtopäätöksetkin olivat hyvin tulkinnanvaraisia. Joku voisi sanoa että tarkoitushakuisia. Kslk:n lausunnosta voi lukea lisää.
Sitä en tiedä, kuka tuosta heikkolaatuisesta selvityksestä oli pääasiallisesti vastuussa, mutta ei sitä kenenkään meriitiksi voi laskea.
Vepsäläinen Seppo: Pysäköintipaikkojen hintoja on kerätty, ja siksi ihmettelenkin onko suunitteilla jotain erikoisratkaisuja.
Tuosta netistä löytyvästä kokousmateriaalista kun saa sen kuvan, että kyseessä on normaalit rakennusten alle tehtävät paikat, joiden rakennuskustannus tämän hetken hintatasossa on 15 000 — 17 000 euroa per paikka. Osmo kuitenkin väittää kokouksessa esitetyn hintaa jopa 80 000 euroon saakka, joka siis rakennettavaa neliötä kohden olisi yli 3500 euroa. Samalla neliöhinnalla tehdään kerrostaloasunto, jossa sentään on ihan eritavalla vaatimuksia kuin raakaa betonipintaa sisältävässä autopaikassa.
Olisi siis hyvä tietää mitä ihmeellisiä parkkiratkaisuja sinne oikein ollaan kaavailemassa
Vai olikohan kysymyksessä tyypillinen soininvaaralaisuus. Siis totuus sai väistyä tarkoitushakuisuuden tieltä
Kimmo kirjoitti:
Uhhuh, taas tuhlataan rahaa kun kauppamiehet myy kumipyörää uudestaan.
Kaveri uskoo että he ovat keksineet uuden joukkoliikennemuodon, kutsuohjatun taksin.
Vinkkinä suosittelen käymään ihan missä kehitysmaassa tahansa.
Ei taida Helsingin seudun poikittaisyhteydet kehittyä jos Jouko-pakut laitetaan kehälle jonoon…
Vepsäläinen, Malmilla sitä liityntäpysäköintiä ei muuten juuri käytetä kun kauppakeskus tarjoaa maksutta kahdeksan tunnin kiekkopysäköinnin.
Metropolix, juuri noin. Ongelmat alkoivat siitä kun liikennesuunnittelu erotettiin kaupunkisuunnittelusta.
Kimmo, voidaan palkata joku painolastiton matematiikko tekemään päätökset katutilan jaosta. En vaan oikein usko että pitäisit lopputuloksesta.
En yhtään ihmettele noita pysäköintipaikkojen hintoja. Tuskin tuolla edes saa kullattua lattiaa, todennäköisesti pitää tyytyä marmoriseen.
Liityntäpysäköinti Hertsikassa, keskellä kaupunkia, on vain kauppiaiden intressi. Joku Jollaksesta tuleva voi jättää autonsa liikkeen alle päiväksi ja ostaa kassillisen ruokaa työpäivän päätteeksi.
Ullanlinnan kapeilta kaduilta voi poistaa tarpeettomat linja-autot tuli niitä uusia spåria tai ei. Kaikkien bussilinjojen vieressä kulkee jo nyt kiskot!
Haagan kaava on fiasko. Se on täydellinen epäonnistuminen kaupunkirakentamisessa. Noin käy, kun maalaiset päästää tekemään asemakaavaa. 😉 Kaavan korjaus kestäisi nohevalta suunnittelijalta todellisuudessa päivän tai kaksi, mutta maalaispojat eivät osaa tehdä kaupunkimaista kaavaa.
Kimmo: Kun henkilöautoilulle annettiin kaupungissa kaikki katutila vähitellen autoistumisen myötä, niin ei oo kauheasti mistä parantaa. 70-luvulla rautatieasemankin edessä oli kaupunkimotari, jossa ei ollut edes suojateitä. (http://mikkosarela.blogspot.com/2011/10/kasvukipuja.html)
Viimeiset muutaman kymmentä vuotta siitä henkilöautoilulle annetusta tilasta on sitten pieniä murusia siirretty kävelijöille, pyöräilijöille ja joukkoliikenteelle ja joka kerta kun tällaista siirtoa tehdään, autoilijat napisevat. Yrittäisivät tulla toimeen samanlaisella infralla kuin esim. pyöräilijät nykyään ja miettisivät sitten sitä kuinka hyvin omat asiat ovat.
Kun ei ole mistä antaa, niin ei ole. Henkilöautoilulle on vieläkin annettu liikaa tilaa ja kaupungin liikenteen toimivuuden vuoksi siitä pitää siirtää osia niin kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle.
Kimmo, kaupungissa tarvitaan myös autoja. Oletko tosiaan missannut kaikki autoilua edistävät hankkeet, kun niitä peräänkuulutat? Miten olisi ensi alkuun vaikka Pasilanväylä, Itiksen eritasoliittymä Kehä I:llä tai Linnanrakentajantien liittymä? Kaavoituskatsauksessa on lisää. Osaa ei pahemmin markkinoida, kuten Huopalahdentien uusia ryhmittymiskaistoja jne. mutta autoilua ne silti helpottavat.
Autoilun edistämistoimia: pakollinen puolen miljardin investointi parkkipaikkoihin, jota autoilijat eivät suostu maksamaan itse.
Federley:
“Kslk:n lausunnosta voi lukea lisää.”
Kaupunkisuunnittelun kannanotonhan valmisteli käytännössä henkilö, joka on ollut keskeisessä asemassa muodollisesti kilpailevaa hanketta eli Raitioliikenteen kokonaiskehittämissuunnitelmaa rakentelemassa. Et kai nyt oikeasti pidä “pahimman” kilpailijan antamaa lausuntoa jollain tapaa a) uskottavana b) neutraalina tai edes c) laillisena?
Minua ainakin kiinnostaisi enemmän jonkun VTT:n tutkijan tai teknillisen korkeakoulun liikennepuolen professorin lausunnot kuin kilpailijoiden poliittisten luottamuselinten valmiiksi asenteelliset näkemykset. Tiedossahan on, että ratikkapuolueen miehet olivat jo ennen selvityksen aloittamista jyrkästi johdinautoja vastaan eikä selvityksen sisällöllä ole ollut koskaan mitään todellista merkitystä heidän näkemyksiinsä. Selvityksen valmistuttua sitten vain piti väkisin keksiä jotain, mistä pitää valittaa.
Haagasta ja Herttoniemestä keskustellaan. Missäs ne kaupunkibulevardiehdotukset nyt on? Eikö yhtään cityvihreää asu alueilla?
osmo:
Otetaan kuule siitä 7 miljardin tuloylijäämästä. Rakennetaan sitten kanssa kunnolla, eli omat uima-altaat ja marmorilattiat joka paikalle — siis sellaisia 3500€/m2 paikkoja, joita keskusteluissa käytät malleina.
Marko V: “Haagasta ja Herttoniemestä keskustellaan. Missäs ne kaupunkibulevardiehdotukset nyt on? Eikö yhtään cityvihreää asu alueilla?”
Aika vaikeaa on Herttoniemessä istuttaa bulevardia rinteeseen samaan käytävään metron kanssa.
Kimmo: Yhäkin autoilijoiden maksamat verot ovat kyllä ihan puhtaasti veroja valtion kuluihin, eivätkä autoilijoiden käyttöön. Ei alkoholiveroakaan käytetä siihen, että baarit sisustetaan marmorilaatoilla ja kullalla. Jos haluat autoveron alas, suosittelen kannattamaan valtion menojen reipasta karsimista.
Jos se sama kulutus käytettäisiin esim. runsaasti suomalaista työtä sisältäviin palveluihin, niin maksettujen verojen määrä olisi korkeampi. Autoilu on siis kevyemmin verotettua kuin merkittävä osa muusta vaihtoehtoisesta kulutuksesta.
Jos haluat autoveron alas, suosittelen kannattamaan valtion menojen reipasta karsimista.
Voitaisiinko aloittaa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kustannusvastaavuudesta?
Ode tarkoittaa ehkä puolen miljardin investoinnilla asuntojen kylkiäisinä toteutettavia autopaikkoja. Joskus laskin että jokaisen autoilijan tulisi olla valmis maksamaan kotinsa kylkiäisenä olevan autonsa säilytyspaikasta 150 euroa kuussa. Ihan tavanomaisen taksa lienee 40–80 euroa, jolla katetaan vain hoitokustannukset.
Henkilöautoillakin on kyllä paikkansa kaupunkien liikenteen hoitamisessa, ja itsekin suoranstaan anutin fyysisesti autolla ajamisesta, mutta enimmäkseen kyllä sellaisilla seuduilla kuin automainoksissakin esitellään: hienossa maisemassa lähes ainoana autona silmänkanstamattomiin. Kaupunkiajossa ei ole mitään nautinnollista, paitsi se ettei tarvitse kantaa ostoksia tai tietokonetta.
Kaupungin liikenteen järjestämisessä on kyse kokonaisuudesta ja liikennetapaosuuksista. Teille tulee mahtua, arkielämän tulee olla sujuvaa. Sujuvoitusta ohjataan hinnoittelulla. Ja ihan selvästi hlöautoilu voisi olla kalliimpaakin.
Asumisen yhteydessä kustannetuilla autoilun edistämistoimilla voitaisiin parantaa joukkoliikennettä, polkupyöräreittejä ja kävely-ympäräristöjä.
Ksv:n liikennesuunnittelupälliköllä on tässä iso merkitys. Millaisia esityksiä ksvsta tulee. Ihan paljon hyvää on tapahtunut Poutasenkin aikana, mutta on hänen ojauskessaan myös monta asiaa jäänyt junnaamaan. Asuntosuunnittelussa noudatettavat pysäköintipaikkojen laskentaohjeet nyt ovat yksi esimerkki. Ja mihin on juuttunut Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman toimenpiteetnä perustetun autopaikoitustyöryhmän toimeenpanoehdotukset: autottomat ja vähäautoiset asuntototeutukset sekä yhteiskäyttöautojen
hyväksikäyttäminen pysäköintitarpeen toteuttamisessa. Luulisi että tätä varten olisi kiireenvilkkaa tehty uudet laskentaohjeet.
Kannattaisin itse Silfverbergiä, Lehmuskoski vaikuttaa niin nuorelta…
‘Voitaisiinko aloittaa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kustannusvastaavuudesta?’ (Kimmo)
Valtiohan käyttääkin ihan sikana fyrkkaa noihin. Minusta kaikille köyhille autoilijoille, jotka eivät kykene maksamaan omia autopaikkojaan, vaan haluavat maksattaa ne naapureillaan, voitaisiin järjestää ihan oma nenäpäivän tapainen keräys.
Nyt kyllä sekoitat niin monta asiaa, ettei mitään tolkkua.
Kuka kustantaa? Veronmaksajat rakentavat polkupyöräreittejä ja kävely-ympäristöjä, mutta ei taloyhtiöiden parkkipaikkoja. Veronmaksajat subventoivat kovalla kädellä joukkoliikennettä, mutta kerää tieliikenteestä muutoin valtavan verotuoton.
Autonkäyttö mökkeilyyn tai elämäntapaliikuntaan on sama kuin kävely-ympäristöt ja polkupyörien maisemareitit. Kaikki tämä on lopulta yhtä turhaa, elleivät sitten toiset liiku tasapuolisemmin kuin toiset.
Auton subjektiivinen pysäköintioikeus on taas täysin eri asia kuin tarvepohjainen auton käyttö. Valitettavasti joukkoliikenne ei ikinä tule palvelemaan kaikkia, jopa bussikuski kulkee usein omalla autolla töihin.
Kimmo.
Kyllä ne taloyhtiöiden pysäköintipaikat tulevat kaupungin maksettavaksi, koska tuo rasite kapitalisoituu maan hintaan ja maan taas Helsingissä omistaa kaupunki.
Kimmo: Bussikuski nyt on kaikkein loogisin tyyppi tulemaan töihin omalla autolla, koska hänen pitää ehtiä ennen aamun ensimmäistä bussivuoroa hakea se bussi varikolta ja ajaa sinne lähtöpisteeseen.
Itse asiassa, jos pyörä ja kävelyteitä ei kaupungeissa olisi, niin kaupunkiliikenne etenisi n. 15km tunnissa vilkasliikenteisillä väylillä, joissa ohittamiseen ei ole tilaa. Se taas tarkoittaisi ettei henkilöautolla pääsisi mihinkään nopeasti. Pyöräilijää liikenne ei hidastaisi lainkaan. Jos pyörätien vaihtoehto on kaksi lisäkaistaa ja vaarallisempi liikeenne, ei kuulosta halvemmalta ratkaisulta (etenkin kun valtio/kunnat maksavat niiden onnettomuuksien kulut).
Samoin ilman julkista liikennettä kaupungin keskustassa olisi mahdotonta löytää parkkipaikkaa, tai se olisi todella kallista (tai sitten yhteiskunnan pitäisi tukea parkkitaloja isommalla summalla kuin julkista liikennettä, mitä kaupungit usein tekevätkin). Julkisen liikenteen hyvä puoli on että niitä busseja ei tarvitse pysäköidä sinne keskustaan.
Ja maan hinta jotenkin mystisesti laskee, kun rakennetaan paikkoja kellariin? Vai harveneeko tämän johdosta kaupungin kaava?
Pitäisikö muuten kaupungin työntekijöiden pysäköintipaikkojen kulut sälyttää kaupungin virastojen ja yhtiöiden palkkakuluihin?
Kimmo.
Harjoittele vähän mikrotalouden teorioita.
Jos tontti huutokaupataan ja tontin kaavamääräyksiin pannaan kohta, että katto pitää päällystää kullalla, kyllä se alentaa huutokauppahintoja. Nuo pysäköintipaikathan eivät tule tontilla olevan toiminnan tueksi vaan täysin ulkopuolisille liityntäpysäköijille.
Kimmo: rakentajan kustannukset maan rakentamisesta nousevat ja saatava voitto myynnistä ei nouse kustannusnousun suhteessa. Odotetut voitot rakentamisesta pienenevät, mistä seuraa se, että maasta ollaan valmiita maksamaan vähemmän rahaa. Näin parkkipaikkasäätelyn kustannukset putoavat maanomistajalle, eli Helsingin kaupungille ja sitä kautta veronmaksajille.
Epäilen vahvasti että eräät piirit käyttävät autopaikkojen hintalaskelmissa ns. vaihtoehtoiskustannusta mukana. Tai jotain muuta mikkihiirirahaa. Tuollaisen höpörahan avulla saadaan haluttu lopputulos samalla tavalla kuin yritykset saavat sinne viivan alle haluamansa luvun. Eihän MCDonald’skaan ole Suomessa tuottanut vissiin kuin kerran voitollisen tuloksen. Kikkailua sanon mä!
Hei “newyorkista”, oletko ostanut juuri auton? Tarjoan siitä 500 euroa, kun sen verran ehkä on sen arvo romumetallina. Varmaan suostut myymään sen, koska olethan sen jälkeen 500 euroa rikkaampi? Sillähän ei ole mitään väliä, että sillä autolla on käyttöarvoa jäljellä kymmeniä tuhansia euroja, sehän on vain “mikkihiirirahaa”.
Käydään taas kertauksen vuoksi niitä perusasiota läpi. 🙂
En jaksa kaivaa, mutta joukkoliikenteen tuet on ehkä jotain 400 miljoonaa kokonaisuudessaan vuodessa koko maassa, liikenteeseen käytetään tässä maassa rahaa jotain 15 — 20 miljardia vuodessa.
On myös semmoinen koulukunta, eivätkä ole aivan väärässä, että tuo tuki itseasiassa valuu autoilulle ja haja-asutuksella. Sellainen joukkoliikenne joka vaatii suuria subventio-osuuksia on käytännössä sellaista ettei se ole kilpailukykyistä henkilöauton kanssa. Jos sitä hajalähiön bussia ei tuettaisi sen matkustajat liikkuisivat henkilöautolla, joka taas tarkoittaa sitä että teillä olisi enemmän autoja eli niillä liikkuminen olisi hitaampaa, ja kumpikin laskisi ko. lähiön saavutettavuutta eli haluttavuutta eli asuntojen hintoja.
Mitä tulee tähän valtiontalouden pelastuskoulukuntaan jonka mukaan verotulot nousevat rakentamalla lisää moottoriteitä, no leikitään ajatuksella että huomenna keksitään henkilöteleportti ja kaikki liikkuu niillä, miten käy verotulojen? No ei mitenkään, ihmiset käyttävät rahansa johonkin muuhun ja maksavat sitä kautta veronsa, jos kulutuksen kokonaisverotus nykyisenä niin ALV ehkä nousee vähän (kuljetusverot on myös verokomponentti kulutushinnoissa).
Ajatuksessa että uuden alueen uusien asukkaiden maksavat verot pitäisi laskea tuloksi on muuten sama ongelma, kyllä he nyt veroja maksaisivat jossain muuallakin asuessaan. Kokonaistuottavuuden kasvu kyllä kasvattaa verotuloja, ja liikennejärjestelyt sekä ennenkaikkea kaupunkirakenne voi joko laskea tai nostaa tuottavuutta. Lyhyesti sanottuna, pidemmät matkat on huonompi juttu.
tpyyluoma kirjoitti 7.11.2011 kello 1:59
“Ajatuksessa että uuden alueen uusien asukkaiden maksavat verot pitäisi laskea tuloksi on muuten sama ongelma, kyllä he nyt veroja maksaisivat jossain muuallakin asuessaan. ”
Kyllä esimerkiksi Nurmijärvellä ja Keravalla. En vaan ymmärrä miten se meitä helsinkiläisiä hyödyttää. Kokonaisuuden kannalta myös valtio häviää, koska mielestäni työmatkoihin käytetty aika on kaikin tavoin hävittyä aikaa eikä tuota millään tavalla.
Miksi siis vastustaa harmaata taloutta, kun kaikki raha kuitenkin palaa verolle (ellei viedä maasta pois)? Eihän harmaa talous vie kenenkään tuloja, vaan tuottaa paljon uutta ja tervetullutta työtä ja hyvinvointia. Näinhän se menee?
Seppo Vepsäläinen kirjoitti 3.11.
“Pysäköintipaikkojen rakentamiskustannusten tietoja on kerätty monista lähteistä. Arabianrannan paikkojen kustannukset ovat varmaan jo kymmenen vuoden takaa. Liityntäpysäköintipaikkojen päällekkäiskäyttö markettien kanssa onnistuu hyvin. Kysyntähuiput osuvat eri kohtiin viikossa. Hinnoittelukin voi olla kohdennettu.”
Tämä oma tietoni Arabianrannasta (tarkemmin sanpoen Kaanaantieltä) perustui erään paikallsien isännöitisjän kanssa käytyyn keskustluuun v. 2010 naapuriin rakennetusta parkkihallista. Hinta siis oli osapuilleen 25 kiloegua /kpl.
Tarkistin, mitä Kirkkonummen aseman parkkitalo maksoi: 380 paikkaa, hinta m5 Me + alv. Eli parkkipaikan hinta alveineen 16.600 e. En tiedä, miten tonttikustannukset on arvioitu.
Parkkihallipaikan hintahaarukka on varsin suuri täällä Helsingin keskustavyöhykkeellä.Esimerkiksi Ruoholahteen jo rakennetut sadat paikat olivat tosi kalliita, kun niitä värkättiin toimistotonteille meren pinnan alapuoliseen maailmaan. Pysäköintiin upotettiin siellä enemmän rahaa kuin kalliiksi kehuttuun metroon. Käyttäjämäärissä on isot erot.
Jos taas päästään rakentamaan omalle parkkilaitostontille standardibetonitasoja muutama kerros katutasosta ylöspäin, saadaan varmaan tuolla hinnalla 25000€/paikka