15 vastausta artikkeliin “HSL:n hallitus 25.10.2011”
En tiedä mitä sun oli tarkoitus kirjoittaa. 🙂 Mutta HSL:n strategiaohjelmasta:
Vuonna 2012 linjasto- ja aikataulusuunnittelun erillisprojekteja ovat mm. Vantaan linjastosuunnitelman päivittäminen sekä raitioliikenteen toimintaedellytysten kehittämissuunnitelman tekeminen.
Onko tuo nyt ratikkojen parannusohjelma osa XIV. Se mitä pitää tehdä on ihan tasan tarkkaan tasan tiedossa ja kirjoissa eri rappareissa, tuossa pitäisi lukea tekemisen sijaan toteuttaminen. Ja päävastuu on KSV:n Liikennesuunnittelulla koska kyse on väylistä eikä niinkään kalustosta. Aloitetaan nyt vaikka niinkin vaikeasta asioista kuin että Mannehermeintien ratikkakaistoja levennetään 20 senttiä semmoisilla kivillä joidenka yli ei ajeta.
Joukkoliikenteen nopeuden ja luotettavuuden kehittämisen tueksi valmistellaan joukkoliikenteen valoetuuksien määrittely koko HSL-alueella.
Ja tämä kytketään linjastosuunniteluun miten? On vähän vaikea antaa valoetuuksia busseille joita tulee keskimäärin 30 sekunnin välein mutta täysin satunnaisesti (Mannerheimintie, Hämeentie) ja tuo muuten sitten tekee ratikoidenkin valoetuuksista vaikeita. Jos haluaa etuudet niin linjasto pitää suunnitella sen mukaan, ja tuo myös tuottaisi selkeämmän ja kustannustehokkaamman linjaston.
Palvelutasoltaan ja hinnaltaan joustava uusi Metropol-joukkoliikennemuoto otetaan käyttöön ja sillä saadaan merkittävästi uusia matkustajia aiemmista henkilöautoilijoista.
Siksikö taksia nykyään kutsutaan? Eli tämä on varmaan se kutsuohjattu liikenne. Ja tämä toimii edes vähän vähemmän huonosti kuin Joukot, koska?
tpyyluoma: “Siksikö taksia nykyään kutsutaan? Eli tämä on varmaan se kutsuohjattu liikenne.”
Tämä on niitä Shosta Sulosen projekteja Aalto-yliopistosta. On itseisarvo saada sieltäpäin uutta ajattelua joukkoliikenteen laadulliseen kehittämiseen, sillä ei ole niinkään väliä onnistuuko kokeilu juurikin yritetyssä muodossa vai lainkaan (ja Taksiliitto torppaa sen kuitenkin).
Metropolin kaltaiset projektit generoivat poskettoman määrän erilaista (ilmaista) aihetta sivuavaa harjoitustyö- ja muuta aktiviteettia, joista jotkut lopulta johtavat johonkin konkreettiseen.
Mihin muuten taksiliiton suhteeton vaikutusvalta perustuu? Harva isokaan eturyhmä pystyy niin tehokkaasti ajamaan omia etujaan kuin taksilobby.
“Mihin muuten taksiliiton suhteeton vaikutusvalta perustuu? Harva isokaan eturyhmä pystyy niin tehokkaasti ajamaan omia etujaan kuin taksilobby.”
Mietippä joku vaikutusvaltainen 200 henkilön joukko jolla on sinun, minun ja muiden veronmaksajien kustantamat taksikortit käytettävissään, ja jotka niitä ahkerasti käyttävät. Ei taksimiehet tarvitse erillistä lobby.
Tyhmä kysymys: Voisiko Taksiliittoa painostaa siten, että nämä vaikutusvaltaiset 200 ja muut julkisen vallan toimijat uhkaisivat järjestää kuljetuksensa muulla tavoin kuin takseilla? Missä määrin taksiyrittäjät ovat Helsingissä riippuvaisia poliitikkojen ja virkamiesten kyyditsemisestä?
tpyyluoma: “…Aloitetaan nyt vaikka niinkin vaikeasta asioista kuin että Mannehermeintien ratikkakaistoja levennetään 20 senttiä semmoisilla kivillä joidenka yli ei ajeta…”
Tuohon haluaisin saada perustelut. Minusta kaistojen leveys näin alan amatöörinä, mutta spåraan positiivisesti suhtautuvana, on riittävä. Minusta niistä voisi jopa muutaman turhan sentin napsaista pois. Spåran etuja kaikkiin muihin moottorilla kulkeviin liikennevaihtoehtoihin on juuri sen viemä pienempi tila.
Samalla, jos tuo on järkevää, voidaan poistaa turhat bussikaistat Manskulta. Ei kaikkien bussilinjojen tarvitse ajaa keskustaan asti ja saadaan lisätilaa polkupyörille sekä henkilöautoille.
Ratikkakaistat pitää leventää ja erottaa reunakivillä, koska autoilijat ovat kyvyttömiä pysymään poissa ratikan tieltä.
Paljonko seleveä henkilökaista kuljettaa matkustajia ruuhkatunteina ja paljonko kapea ratikkakaista? Miten voi väittää ratikan vievän tilaa kohtuuttomasti?
Ehkä arvio ratikan kohtuuttomasta tilankäytöstä perustuu yhtä suureen asiantuntemukseen, mitä HKL:n bussikuskit aikoinaan osoittivat vieraillessaan Koskelan raitiovaunuvarikolla.
Kuskit pääsivät kukin vuorollaan kokeilemaan ratikalla ajoa, jolloin eräs varoitti kollegaansa ajamasta päin puuta, jota kohti kovaa vauhtia oltiin menossa.
Se reunakivi juttu ei mene aivan noin, ts. asia on vähän monimutkaisempi. Tästä tulee nyt sitten pikkaisen pitkä sepustus, tässä on kaksi ongelmaa jotka liittyvät toisiinsa.
Ensinnäkin ratikkaistat ovat niin kapeat esimerkiksi Mannerheimintiellä että viereiselle kaistalla olevien autojen peilit on ratikan edessä. Kuljettajat eivät aja naapurin peilit paukkuen eli ratikka joko hitaasti hivuttaa ohi tai pysähtyy kokonaan. Tuo on käytännössä lähes sama kuin ei olisi omaa kaistaa ensinkään, sen takia esim. nelonen matelee Kansallismuseon edessä. Varsinaiset henkilöautot eivät ole niin ongelmallisia vaan isommat ajoneuvot, tosin osa henkilöautoistakin on nykyään isoja.
Toiseksi, erotinkivet ovat niin matalat että varsinkin talvella ne peittyvät lumen alle. Kun kaistat ovat kapeat niin yllämainittu ongelma pahenee koska autot helposti ajautuvat liian lähelle kiskoja. Eli ne erotinkivet pitää olla korkeat varsinkin jos kaistat on kapeat. Parempi on vaan tehdä sekä riittävän leveät että kunnolla erotetut kaistat. Suositusleveys (kahteen suuntaan) on 6,40. Mansku taitaa olla 5,60.
Sivutila on kortilla, mutta tämä on kuitenkin se helpoin ja halvin asia mitä ratikkaliikenteen parantamiseksi voi tehdä. Toisiksi helpoin on että jos nyt vaan poistettaisiin parkkipaikkoja kiskojen viereltä paikoista joihin ne ei vaan mahdu, tuskin se on autoilijastakaan mukavaa kun ratikka on rytännyt peilit tai HKL soittelee perään että heti siirtämään se auto kun on parkkeerannut edes vähän leveästi. Kun ei mahdu niin ei mahdu. Kyse on ehkä 100 — 200 pysäköintipaikasta, lähinnä kolmosen reitin varrella, Laivurinkatu on pahin.
Kun kaistat ovat kapeat niin yllämainittu ongelma pahenee koska autot helposti ajautuvat liian lähelle kiskoja. Eli ne erotinkivet pitää olla korkeat varsinkin jos kaistat on kapeat.
Riittävän korkealla ja leveällä kivimuurilla, joka pitää autonrenkaat ja ‑peilit poissa ratikoiden tieltä, on myös toinen positiivinen vaikutus. Se nimittäin väistämättä kaventaa vastaavasti autokaistoja, mikä pakottaa autot lähemmäs toisiaan ja näin paitsi hidastaa ajonopeutta niin myös lisää autoilijoiden tarkkaavaisuutta.
Saammeko kenties vielä Osmon virallisen kokouskatsauksenkin? Lähinnä kiinnostaisi, millaista keskustelua yksikkökustannusraportista käytiin?
Onko tuo nyt ylipäätään validia tarkastella yksikkökustannuksia infrainvestoinnit mukaan laskettuna? Onko siinä sitten Länsimetro Oy:nkin rahoitus mukana? Infran ylläpidon vielä jotenkin ymmärtäisi, mutta ei sen rakentamista. Ja ylläpitokustannuksiakaan ei kannata tarkastella ennen kuin on jokin järkevä tapa jyvittää niitä bussiliikenteelle oikein.
Aina sama juttu. Yksityisautoilijat sikoja, pois Hesasta. Kaikki mikä lisää julkisen liikenteen vaikeuksia vain olemalla on väärin ja lähes rikollista. Henkilöautot aiheuttavat kaikki ongelmat ja ovat siksi tosi pahoja. Valtio/kunnat näyttävät tekevän lähes mitä vain vaikeuttaakseen niiden käytön. Kuitenkaan ne pahikset maksavat ihan varmaan kohtuulliseti veroja pahasta toiminnastaan. Rakennuspinta-alan viemisestä taloilta ym:lta, sanoisin sen olevan puppua keskustassa, lähiöissä varmaan. Tää nurina muiden maksamista parkkipaikoista taloissa on varmaan ihan perusteltua. mutta eikö se ole helposti päättäjien määrättivissä. Muuttakaa määräys autopaikoista/asunnot/joka asunto maksaa ja katotaan. miten käy. Mikäli porukka pitää juttua hyvänä, niin se on sitten ok.
Kun oikein vaikeaksi tehdään oman auton käyttö, niin aivan varmasti julkinen liikenne lisääntyy ja toki sehän on tosi hienoa. Haja-asutusalueilla ihmisten muutto keskustoihin lisääntyy paljon ja sehän on tietysti toivottavaa. Taksiyrittäjät tietenkin taputtavat käsiään. Eläkeläiset alkavat kaupata mökkejään, hinnat alenevat ja jotkut taas hoitavat hommat kotiin.
OS:n kehuma juttu tosta autovuokraamosta ja sen edullisuudesta on ihan varmaan tosi. Tietty ihminen. jolla on ollut auto vuosia ja sitten valtion/kunnan toimin sen pito alkaa olla mahdoton. ehkä tuntee asian olevan syvältä.
VR:n hinnat kyllä eivät tavallista porukkaa houkuttele. Kaikki eivät laske tilastotieteilijän tavoin hintaa kaikkien pykälien mukaan. Kun on auto ollut. niin matka maksaa besanhinnan ja VR on jo mennyt sitä kauan sitten ohi yhtä hlöä ajatellen.
Periaate maksaa käytöstä infrasta on varmaan ihan hyvä, mutta pitäisikö sitten koko verotus muuttaakin käyttöpuolelle. Mahdoton ajatus mielestäni.
Yksikkökustannusraportisssa tarkastellaan kunkin kuljetusmuodon käyttökustannuksia, mukaanlukien kunkin kuljetusmuodon käyttämän infran ylläpito- ja pääomakustannukset ( poistot ja korot ). Kaikki nuo kustannuserät ovat seudun kaupunkien budjeteissa vuosittaisia tarkaan yksilöitäviä menoja.
Raportissa ei tarkastella minkään yksittäisen investointihankkeen hankekustannuksia. Ne muuttuvat aikaa myöten poisto- ja korkomenoiksi ja liukuvat kuljetusmuodon vuosikustannuksiksi.
Ode kirjotti;
“Ratikkakaistat pitää leventää ja erottaa reunakivillä, koska autoilijat ovat kyvyttömiä pysymään poissa ratikan tieltä.”
Tähän saattaa olla oleellisesti muita syitä. Raitiovaunukaistojen korottaminen mm. vähentää hiekan ja lehtien joutumista kiskoille.
Liian korkea kivetys ei ole hyväksi: 1) Hälytyajoneuvot joutuvat joskus siirtymään ratikkakiskoille. 2) Osuessaan kivetykseen auton rengas voi vaurioitua ja jopa rikkoutua. Kuinka paljon julkinen liikenne häiriintyy siitä, että kuljettaja joutuu vaihtamaan renkaan keskellä ruuhkaa? J akuinka paljon renkaan rikkoontuminen voi aiheuttaa varaa liikenteessä?
Joku asioista tietävä voisi vastata miksi kiskot on korotettu muusta kadusta. Onko näin tehty jo alun alkaen , siis Manskulla tai Mäkelänkadulla ja muualla, missä ratikat on voitu erottaa omaksi kaistakseen?
En tiedä mitä sun oli tarkoitus kirjoittaa. 🙂 Mutta HSL:n strategiaohjelmasta:
Onko tuo nyt ratikkojen parannusohjelma osa XIV. Se mitä pitää tehdä on ihan tasan tarkkaan tasan tiedossa ja kirjoissa eri rappareissa, tuossa pitäisi lukea tekemisen sijaan toteuttaminen. Ja päävastuu on KSV:n Liikennesuunnittelulla koska kyse on väylistä eikä niinkään kalustosta. Aloitetaan nyt vaikka niinkin vaikeasta asioista kuin että Mannehermeintien ratikkakaistoja levennetään 20 senttiä semmoisilla kivillä joidenka yli ei ajeta.
Ja tämä kytketään linjastosuunniteluun miten? On vähän vaikea antaa valoetuuksia busseille joita tulee keskimäärin 30 sekunnin välein mutta täysin satunnaisesti (Mannerheimintie, Hämeentie) ja tuo muuten sitten tekee ratikoidenkin valoetuuksista vaikeita. Jos haluaa etuudet niin linjasto pitää suunnitella sen mukaan, ja tuo myös tuottaisi selkeämmän ja kustannustehokkaamman linjaston.
Siksikö taksia nykyään kutsutaan? Eli tämä on varmaan se kutsuohjattu liikenne. Ja tämä toimii edes vähän vähemmän huonosti kuin Joukot, koska?
Oliko kokous tällä kertaa näin turha?
tpyyluoma: “Siksikö taksia nykyään kutsutaan? Eli tämä on varmaan se kutsuohjattu liikenne.”
Tämä on niitä Shosta Sulosen projekteja Aalto-yliopistosta. On itseisarvo saada sieltäpäin uutta ajattelua joukkoliikenteen laadulliseen kehittämiseen, sillä ei ole niinkään väliä onnistuuko kokeilu juurikin yritetyssä muodossa vai lainkaan (ja Taksiliitto torppaa sen kuitenkin).
Metropolin kaltaiset projektit generoivat poskettoman määrän erilaista (ilmaista) aihetta sivuavaa harjoitustyö- ja muuta aktiviteettia, joista jotkut lopulta johtavat johonkin konkreettiseen.
Mihin muuten taksiliiton suhteeton vaikutusvalta perustuu? Harva isokaan eturyhmä pystyy niin tehokkaasti ajamaan omia etujaan kuin taksilobby.
“Mihin muuten taksiliiton suhteeton vaikutusvalta perustuu? Harva isokaan eturyhmä pystyy niin tehokkaasti ajamaan omia etujaan kuin taksilobby.”
Mietippä joku vaikutusvaltainen 200 henkilön joukko jolla on sinun, minun ja muiden veronmaksajien kustantamat taksikortit käytettävissään, ja jotka niitä ahkerasti käyttävät. Ei taksimiehet tarvitse erillistä lobby.
Tyhmä kysymys: Voisiko Taksiliittoa painostaa siten, että nämä vaikutusvaltaiset 200 ja muut julkisen vallan toimijat uhkaisivat järjestää kuljetuksensa muulla tavoin kuin takseilla? Missä määrin taksiyrittäjät ovat Helsingissä riippuvaisia poliitikkojen ja virkamiesten kyyditsemisestä?
tpyyluoma: “…Aloitetaan nyt vaikka niinkin vaikeasta asioista kuin että Mannehermeintien ratikkakaistoja levennetään 20 senttiä semmoisilla kivillä joidenka yli ei ajeta…”
Tuohon haluaisin saada perustelut. Minusta kaistojen leveys näin alan amatöörinä, mutta spåraan positiivisesti suhtautuvana, on riittävä. Minusta niistä voisi jopa muutaman turhan sentin napsaista pois. Spåran etuja kaikkiin muihin moottorilla kulkeviin liikennevaihtoehtoihin on juuri sen viemä pienempi tila.
Samalla, jos tuo on järkevää, voidaan poistaa turhat bussikaistat Manskulta. Ei kaikkien bussilinjojen tarvitse ajaa keskustaan asti ja saadaan lisätilaa polkupyörille sekä henkilöautoille.
Ratikkakaistat pitää leventää ja erottaa reunakivillä, koska autoilijat ovat kyvyttömiä pysymään poissa ratikan tieltä.
Paljonko seleveä henkilökaista kuljettaa matkustajia ruuhkatunteina ja paljonko kapea ratikkakaista? Miten voi väittää ratikan vievän tilaa kohtuuttomasti?
Kommentti Osmo Soininvaaralle 26.10.2011 kello 7.49
Ehkä arvio ratikan kohtuuttomasta tilankäytöstä perustuu yhtä suureen asiantuntemukseen, mitä HKL:n bussikuskit aikoinaan osoittivat vieraillessaan Koskelan raitiovaunuvarikolla.
Kuskit pääsivät kukin vuorollaan kokeilemaan ratikalla ajoa, jolloin eräs varoitti kollegaansa ajamasta päin puuta, jota kohti kovaa vauhtia oltiin menossa.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://www.rautatiematkustajat.fi
Se reunakivi juttu ei mene aivan noin, ts. asia on vähän monimutkaisempi. Tästä tulee nyt sitten pikkaisen pitkä sepustus, tässä on kaksi ongelmaa jotka liittyvät toisiinsa.
Ensinnäkin ratikkaistat ovat niin kapeat esimerkiksi Mannerheimintiellä että viereiselle kaistalla olevien autojen peilit on ratikan edessä. Kuljettajat eivät aja naapurin peilit paukkuen eli ratikka joko hitaasti hivuttaa ohi tai pysähtyy kokonaan. Tuo on käytännössä lähes sama kuin ei olisi omaa kaistaa ensinkään, sen takia esim. nelonen matelee Kansallismuseon edessä. Varsinaiset henkilöautot eivät ole niin ongelmallisia vaan isommat ajoneuvot, tosin osa henkilöautoistakin on nykyään isoja.
Toiseksi, erotinkivet ovat niin matalat että varsinkin talvella ne peittyvät lumen alle. Kun kaistat ovat kapeat niin yllämainittu ongelma pahenee koska autot helposti ajautuvat liian lähelle kiskoja. Eli ne erotinkivet pitää olla korkeat varsinkin jos kaistat on kapeat. Parempi on vaan tehdä sekä riittävän leveät että kunnolla erotetut kaistat. Suositusleveys (kahteen suuntaan) on 6,40. Mansku taitaa olla 5,60.
Sivutila on kortilla, mutta tämä on kuitenkin se helpoin ja halvin asia mitä ratikkaliikenteen parantamiseksi voi tehdä. Toisiksi helpoin on että jos nyt vaan poistettaisiin parkkipaikkoja kiskojen viereltä paikoista joihin ne ei vaan mahdu, tuskin se on autoilijastakaan mukavaa kun ratikka on rytännyt peilit tai HKL soittelee perään että heti siirtämään se auto kun on parkkeerannut edes vähän leveästi. Kun ei mahdu niin ei mahdu. Kyse on ehkä 100 — 200 pysäköintipaikasta, lähinnä kolmosen reitin varrella, Laivurinkatu on pahin.
Riittävän korkealla ja leveällä kivimuurilla, joka pitää autonrenkaat ja ‑peilit poissa ratikoiden tieltä, on myös toinen positiivinen vaikutus. Se nimittäin väistämättä kaventaa vastaavasti autokaistoja, mikä pakottaa autot lähemmäs toisiaan ja näin paitsi hidastaa ajonopeutta niin myös lisää autoilijoiden tarkkaavaisuutta.
Saammeko kenties vielä Osmon virallisen kokouskatsauksenkin? Lähinnä kiinnostaisi, millaista keskustelua yksikkökustannusraportista käytiin?
Onko tuo nyt ylipäätään validia tarkastella yksikkökustannuksia infrainvestoinnit mukaan laskettuna? Onko siinä sitten Länsimetro Oy:nkin rahoitus mukana? Infran ylläpidon vielä jotenkin ymmärtäisi, mutta ei sen rakentamista. Ja ylläpitokustannuksiakaan ei kannata tarkastella ennen kuin on jokin järkevä tapa jyvittää niitä bussiliikenteelle oikein.
Aina sama juttu. Yksityisautoilijat sikoja, pois Hesasta. Kaikki mikä lisää julkisen liikenteen vaikeuksia vain olemalla on väärin ja lähes rikollista. Henkilöautot aiheuttavat kaikki ongelmat ja ovat siksi tosi pahoja. Valtio/kunnat näyttävät tekevän lähes mitä vain vaikeuttaakseen niiden käytön. Kuitenkaan ne pahikset maksavat ihan varmaan kohtuulliseti veroja pahasta toiminnastaan. Rakennuspinta-alan viemisestä taloilta ym:lta, sanoisin sen olevan puppua keskustassa, lähiöissä varmaan. Tää nurina muiden maksamista parkkipaikoista taloissa on varmaan ihan perusteltua. mutta eikö se ole helposti päättäjien määrättivissä. Muuttakaa määräys autopaikoista/asunnot/joka asunto maksaa ja katotaan. miten käy. Mikäli porukka pitää juttua hyvänä, niin se on sitten ok.
Kun oikein vaikeaksi tehdään oman auton käyttö, niin aivan varmasti julkinen liikenne lisääntyy ja toki sehän on tosi hienoa. Haja-asutusalueilla ihmisten muutto keskustoihin lisääntyy paljon ja sehän on tietysti toivottavaa. Taksiyrittäjät tietenkin taputtavat käsiään. Eläkeläiset alkavat kaupata mökkejään, hinnat alenevat ja jotkut taas hoitavat hommat kotiin.
OS:n kehuma juttu tosta autovuokraamosta ja sen edullisuudesta on ihan varmaan tosi. Tietty ihminen. jolla on ollut auto vuosia ja sitten valtion/kunnan toimin sen pito alkaa olla mahdoton. ehkä tuntee asian olevan syvältä.
VR:n hinnat kyllä eivät tavallista porukkaa houkuttele. Kaikki eivät laske tilastotieteilijän tavoin hintaa kaikkien pykälien mukaan. Kun on auto ollut. niin matka maksaa besanhinnan ja VR on jo mennyt sitä kauan sitten ohi yhtä hlöä ajatellen.
Periaate maksaa käytöstä infrasta on varmaan ihan hyvä, mutta pitäisikö sitten koko verotus muuttaakin käyttöpuolelle. Mahdoton ajatus mielestäni.
Elmo Allen
Yksikkökustannusraportisssa tarkastellaan kunkin kuljetusmuodon käyttökustannuksia, mukaanlukien kunkin kuljetusmuodon käyttämän infran ylläpito- ja pääomakustannukset ( poistot ja korot ). Kaikki nuo kustannuserät ovat seudun kaupunkien budjeteissa vuosittaisia tarkaan yksilöitäviä menoja.
Raportissa ei tarkastella minkään yksittäisen investointihankkeen hankekustannuksia. Ne muuttuvat aikaa myöten poisto- ja korkomenoiksi ja liukuvat kuljetusmuodon vuosikustannuksiksi.
Ode kirjotti;
“Ratikkakaistat pitää leventää ja erottaa reunakivillä, koska autoilijat ovat kyvyttömiä pysymään poissa ratikan tieltä.”
Tähän saattaa olla oleellisesti muita syitä. Raitiovaunukaistojen korottaminen mm. vähentää hiekan ja lehtien joutumista kiskoille.
Liian korkea kivetys ei ole hyväksi: 1) Hälytyajoneuvot joutuvat joskus siirtymään ratikkakiskoille. 2) Osuessaan kivetykseen auton rengas voi vaurioitua ja jopa rikkoutua. Kuinka paljon julkinen liikenne häiriintyy siitä, että kuljettaja joutuu vaihtamaan renkaan keskellä ruuhkaa? J akuinka paljon renkaan rikkoontuminen voi aiheuttaa varaa liikenteessä?
Joku asioista tietävä voisi vastata miksi kiskot on korotettu muusta kadusta. Onko näin tehty jo alun alkaen , siis Manskulla tai Mäkelänkadulla ja muualla, missä ratikat on voitu erottaa omaksi kaistakseen?