Äänestä vihreitä!

Miten eurovaaleis­sa kan­nat­taa äänestää? Onko mitään järkeä äänestää ehdokas­ta, jol­la ei ole mitään mah­dol­lisuuk­sia päästä läpi? Jos vas­taa tähän kieltävästi, joutuu loogisu­u­den nimis­sä vas­taa­maan myös, ettei ole myöskään järkeä äänestää ehdokas­ta, joka menee läpi varmasti.

Ään­imääril­lä on kuitenkin merk­i­tys­tä. Sekä niille, jot­ka menevät läpi var­masti, että niille, joiden tähtäin on tule­vaisu­udessa. Eurovaalit ovat hyvä tapa halutes­saan tukea myös tule­vaisu­u­den nim­iä. Ääni­hän ei mene hukkaan, kos­ka vaali on suh­teelli­nen. Se menee puolueen viimeisen läpi­meni­jän hyväksi.

Vihrei­den listal­la ei ole selkeitä läpi­meni­jöitä, vaan vaal­ista tulee jän­nit­tävä pait­si paikkamäärän, myös henkilöi­den osalta. Näistä luet­te­len seu­raa­vat viisi, joiden kesku­ud­es­ta veikkaisin vihrei­den mep­pi­en löy­tyvän, joskin lis­tan ulkop­uoleltakin voi tul­la yllät­täjiä. Eri­laiset gallupit eivät ker­ro asi­as­ta oikeas­t­aan mitään. Jat­ka lukemista “Äänestä vihreitä!”

Lisää hyviä ehdokkaita: Touko Aalto

Touko Aal­to on jyväskyläläi­nen vihreä. Hänestä olisi tul­lut kansane­dus­ta­ja, jos Kes­ki-Suomen vaalipi­iri olisi vähän isom­pi. Touko oli vaalipi­iris­sä sijal­la 12, mut­ta vain kymme­nen valit­ti­in. Ensi ker­ral­la! Jat­ka lukemista “Lisää hyviä ehdokkai­ta: Touko Aalto”

Äänestä jo tänään – vaikka Antero Vartiaa

Tänään on hyvä päivä käy­dä äänestämässä. Eurovaaleis­sa kan­nat­taa äänestää, kos­ka yli puo­let Suomen lain­säädän­nöstä on tosi­asi­as­sa direk­ti­ivien toimeen­pane­mista. Asiois­tamme päätetään EU:ssa. Esimerkik­si ympäristöa­sioista voidaan päät­tää Euroopan tasol­la paljon luon­te­vam­min, kos­ka yhteinen poli­ti­ik­ka ei vaiku­ta maid­en keskinäiseen kilpailukykyyn.

Tuos­sa oike­as­sa palkissa on Antero Vart­ian main­os. Kan­nat­taa klika­ta kuvaa ja käy­dä kat­so­mas­sa hänen koti­sivu­jaan. Mies on todel­la ilah­dut­ta­va tulokas vihrei­den pari­in. Kyvykkyy­destä ker­too, että hän on luonut men­estyk­sel­lisen yri­tyk­sen – Mat­to­lai­turi Kaivopuis­ton ran­nas­sa — kuin tyhjästä. Kaveri on aidosti kiin­nos­tunut Euroopan taloud­es­ta. Talouden ymmärtäjiä ei Suomen poli­ti­ikas­sa ole mitenkään liiak­si, ei myöskään vihreis­sä. Antero olisi hyvä voimavara vihrei­den europar­la­ment­tiryh­mässä. Jat­ka lukemista “Äänestä jo tänään – vaik­ka Antero Vartiaa”

Harkitse myös näitä

Vaal­i­jär­jestelmämme ei suosi poli­ti­ikan ark­isia perusu­uras­ta­jia, kos­ka kaik­ki halu­a­vat äänestää korkeal­la pro­filoitunei­ta tähtiä. Tämän blo­gin oikeas­ta reunas­ta löy­tyy ehdokkai­ta, joi­ta halu­an eri­tyis­es­ti tuet­ta­van. Hei­dät olen valin­nut kaupunkisu­un­nit­telunäke­myk­sen perus­teel­la. Minus­ta kaupunkisu­un­nit­telu on kun­nal­lispoli­ti­ikan tärkein, tai ainakin pitkä­vaikut­teisin osa.

Hei­dän ohel­laan halu­aisin muis­tut­taa neljästä ehdokkaas­ta, jot­ka tarvit­se­vat tukea. Jat­ka lukemista “Hark­itse myös näitä”

Seuraavat 400 000 helsinkiläistä

Yli­huomen­na keskivi­ikkona 10.10.2012 julka­istaan Mari Holopaisen, Otso Kivekkään, Osmo Soin­in­vaaran ja Mikko Särelän kaupunkisu­un­nit­telu­pam­flet­ti “Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä”.

Pam­flet­ti on sil­loin ladat­tavis­sa kir­joit­ta­jien koti­sivuil­la ja var­maan vähän muual­lakin. Se paine­taan myös paper­ille, mut­ta tarkkaa pain­os­ta tulopäivää ei vielä tiede­tä. Jat­ka lukemista “Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä”

Hyviä ehdokkaita Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Kar­jalan on pienuuten­sa takia vihreille vaikea vaalipi­iri. Voidaan hyväl­lä syyl­lä kysyä, ovatko vaalit suh­teel­liset ja tas­a­puoliset, kun äänikyn­nys nousee yli 10 pros­entin. Vaal­i­ta­van uud­is­tus on todel­la paikallaan.

Viime ker­ral­la vihreil­lä oli kova yri­tys saa­da tästä huoli­mat­ta Tar­ja Cron­berg eduskun­taan. Rima vaap­pui pitkään, mut­ta putosi lop­ul­ta. Ääniä jäi puut­tumaan 176. Sen jäl­keen aika moni, myös minä, ajat­teli, ettei täl­lä ker­taa ole juuri mah­dol­lisuuk­sia, kun vaalei­hin men­nään ilman Tar­ja Cron­ber­gia. Paikalliset mielipi­de­tieduste­lut kuitenkin osoit­ta­vat, että Cron­ber­gin nos­ta­ma kan­na­tus on jäänyt pysyväk­si. Mielipi­de­tiedusteluis­sa vihrei­den kan­na­tus on suurem­pi kuin oli samoissa tutkimuk­sis­sa neljä vuot­ta sit­ten. Jos lop­pu­rutis­tus on yhtä hyvä kuin viimek­si, nyt se paik­ka tulee. Vaal­i­matemaat­tis­es­ti Perus­suo­ma­lais­ten nousu toden­näköis­es­ti alen­taa vaa­likyn­nys­tä. Jat­ka lukemista “Hyviä ehdokkai­ta Pohjois-Karjalassa”

Hyvä ehdokas Pohjois-Savossa

Vihreät eivät vaalipi­irin pienu­u­den vuok­si ole koskaan saa­neet kansane­dus­ta­jaa Pohjois-Savos­ta, entis­es­tä Kuo­pi­on vaalipi­iristä, vaik­ka lähel­lä on ollut. Sen sijaan Kuo­pi­on kaupung­in­val­tu­us­tossa he ovat olleet merkit­tävä ja osaa­va voima. Kuten Jyväskylässä, Kuo­pios­sakin vihreät nojaa­vat paljolti yliopistoon.

Edel­lisel­lä kier­roksel­la vihrei­den vetovoimaisin ehdokas oli yliopis­tol­ta Jus­si Kauha­nen. Sen jäl­keen tiede vei miehen: voit­to tieteelle, tap­pio vihreille. Saap­paisi­in on kuitenkin astunut uusi pätevä ehdokas, taas aka­teemis­es­ta maailmasta.

Tekniikan tohtori Harri Auvinen

Har­ri on opiskel­lut Lappeen­ran­nas­sa ja Helsin­gin yliopis­tossa ja ollut väitöskir­jansa valmis­tu­misen jäl­keen puoli vuot­ta tutk­i­jana Bri­tan­ni­as­sa, Euroopan sääkeskuk­ses­sa. Hän tuli val­tu­us­toon viime kun­nal­lis­vaaleis­sa ja pon­gahti suo­raan val­tu­us­to­ryh­män puheen­jo­hta­jak­si. Val­tu­us­to­ryh­män puheen­jo­hta­jan tärkein tehtävä ei ole jakaa puheen­vuoro­ja val­tu­us­to­ryh­män kok­ouk­ses­sa vaan neu­votel­la muiden ryh­mien kanssa. Tässä hän on osoit­tau­tunut taitavak­si ja yhteistyökykyisek­si. Jat­ka lukemista “Hyvä ehdokas Pohjois-Savossa”

Hyviä ehdokkaita Keski-Suomessa

Tässä sar­jas­sa käyn läpi vaalipi­ire­it­täin vihrei­den ehdokkai­ta, kos­ka niin moni on kään­tynyt puoleeni ja kysynyt, ketä voisi vaalipi­iris­sään äänestää. Olen myös aiem­mis­sa vaaleis­sa suositel­lut tun­temi­ani ehdokkai­ta. Kaikkia en voi tietenkään tun­tea. Val­in­ta­pe­rus­teena ei ole se, että esit­täisin omia kloone­jani, kos­ka eduskun­taryh­mässä on hyvä olla monipuolis­es­ti eri­laisia ihmisiä.  En ole myöskään tuke­mas­sa mitään omaa frak­tiotani puolueen sisäl­lä, sil­lä vihrei­den sisäl­lä ei täl­laisia suun­tau­tu­mis­ero­ja ole — enää. Pain­o­tan kykyä toimia päät­täjänä ja yritän nos­taa ehdokkai­ta, jot­ka eivät mei­dän vaal­i­jär­jestelmässämme pär­jää niin hyvin kuin pitäisi.


Kes­ki-Suo­mi ja eri­tyis­es­ti Jyväskylä on vihrei­den vah­vaa aluet­ta.  Vihreät ovat saa­neet mon­ta merkit­tävää toim­i­jaa Jyväskylän yliopis­ton kas­vat­ta­m­i­na, eri­tyis­es­ti puolue­si­h­teere­itä. Kansane­dus­ta­jaa Kes­ki-Suomes­ta ei kuitenkaan ole tul­lut vaalipi­irin pienu­u­den ja siitä aiheutu­van korkean äänikyn­nyk­sen vuok­si. Demografia toimii kuitenkin vihrei­den puoles­ta Kes­ki-Suomes­sakin. Nuoris­sa ikälu­okissa on paljon uusia vihre­itä ja van­husväestössä vähän.  Tämä voisi olla se ker­ta. Jat­ka lukemista “Hyviä ehdokkai­ta Keski-Suomessa”

Telaketjufeministejä???

Use­ampikin blogi­ni kom­men­toi­ja on sanonut, ettei vihrei­den suosit­tu­ja miese­hdokkai­ta (Ode ja Pekka Haav­is­to  — vihreille kak­soisvoit­to Hesarin hyväksymis­gallupis­sa) kan­na­ta äänestää, kos­ka nämä vetävät perässään telaketjufem­i­nis­te­jä. Tutk­i­taan nyt tuokin väite.

Vihrei­den lis­toil­la Helsingis­sä pyrkii kolme istu­vaa naiskansane­dus­ta­jaa, Anni Sin­nemä­ki, Johan­na Sumu­vuori ja Outi Alanko-Kahilu­o­to. En mitenkään osaa pitää heistä ketään telaketjufem­i­nistinä, mut­ta yhtä kaik­ki, he ovat saa­neet paikkansa ilman min­un ääniäni. En ollut viime ker­ral­la mukana. Kansane­dus­ta­jan paikkaa on kärkkymässä use­ampikin var­teenotet­ta­va miese­hdokas, joista olen suositel­lut aiem­mas­sa postauk­ses­sa Husein Muham­me­dia, mut­ta voisin suositel­la monia muitakin.

Naise­hdokkaista lähim­pänä kansane­dus­ta­japaikkaa ovat Tuuli Kousa ja Mari Puoskari. Kat­so­taan­pa heitä lähempää:

Jat­ka lukemista “Telaketjufem­i­nis­te­jä???”

Hyviä ehdokkaita Hämeessä

Tässä sar­jas­sa käyn läpi vaalipi­ire­it­täin vihrei­den ehdokkai­ta, kos­ka niin moni on kään­tynyt puoleeni ja kysynyt, ketä voisi vaalipi­iris­sään äänestää. Olen myös aiem­mis­sa vaaleis­sa suositel­lut tun­temi­ani ehdokkai­ta. Kaikkia en voi tietenkään tun­tea. Val­in­ta­pe­rus­teena ei ole se, että esit­täisin omia kloone­jani, kos­ka eduskun­taryh­mässä on hyvä olla monipuolis­es­ti eri­laisia ihmisiä.  En ole myöskään tuke­mas­sa mitään omaa frak­tiotani puolueen sisäl­lä, sil­lä vihrei­den sisäl­lä ei täl­laisia suun­tau­tu­mis­ero­ja ole — enää. Pain­o­tan kykyä toimia päät­täjänä ja yritän nos­taa ehdokkai­ta, jot­ka eivät mei­dän vaal­i­jär­jestelmässämme pär­jää niin hyvin kuin pitäisi.

Vihreil­lä on Hämeessä yksi kansane­dus­ta­ja, Kir­si Ojan­suu, joka hakee jatkokaut­ta ja on siinä toki vahvoil­la. Hänen ohel­laan halu­an tuo­da esille kak­si muu­ta ehdokasta.

Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen

Tutus­tu­in Eero Yrjö-Koskiseen kauan tukiryh­mäni jäse­nenä. Jos vaikutel­ma pitää pukea adjek­ti­iveik­si, mieleen tule­vat sanat hark­it­se­va ja viisas.

Eerol­la oli komea kan­sain­vä­li­nen ura joka sojot­ti yläil­moi­hin. Hän aloit­ti YK:n kehi­tysy­hteistyöte­htävis­sä Bolivi­as­sa ja siir­tyi Europar­la­mentin valiokun­tasi­h­teerik­si Brys­seli­in. Kaikkien yllä­tyk­sek­si Eero kuitenkin ryhtyi down­shif­taa­maan ja palasi Suomeen Luon­non­suo­jeluli­iton toimin­nan­jo­hta­jak­si. Kun­nal­lispoli­ti­ikkaan hän osal­lis­tuu Riihimäen val­tu­us­tossa. Hän on hyvä ehdokas eri­tyis­es­ti niille, jot­ka toivo­vat vihrei­den keskit­tyvän enem­män luonnonsuojeluun.

Eeron koti­sivuille tästä Jat­ka lukemista “Hyviä ehdokkai­ta Hämeessä”