Harkitse myös näitä

Vaa­li­jär­jes­tel­mäm­me ei suo­si poli­tii­kan arki­sia perus­uu­ras­ta­jia, kos­ka kaik­ki halua­vat äänes­tää kor­keal­la pro­fi­loi­tu­nei­ta täh­tiä. Tämän blo­gin oikeas­ta reu­nas­ta löy­tyy ehdok­kai­ta, joi­ta haluan eri­tyi­ses­ti tuet­ta­van. Hei­dät olen valin­nut kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­nä­ke­myk­sen perus­teel­la. Minus­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lu on kun­nal­lis­po­li­tii­kan tär­kein, tai aina­kin pit­kä­vai­kut­tei­sin osa.

Hei­dän ohel­laan haluai­sin muis­tut­taa nel­jäs­tä ehdok­kaas­ta, jot­ka tar­vit­se­vat tukea.

Pelin­ra­ken­ta­jat:

Vil­le Yli­kah­ri (1044)

Vii­mek­si vii­mei­se­nä sisään pääs­syt val­tuus­to­ryh­män puheen­joh­ta­ja. Hän on vih­rei­den neu­vot­te­li­ja mui­hin ryh­miin päin. Hänen uudel­leen­va­lin­tan­sa on vih­reän ryh­män toi­min­ta­ky­vyn kan­nal­ta tärkeä.

Otto Leh­ti­puu (970)

Enti­nen kau­pun­gin­val­tuus­ton puheen­joh­ta­ja ja vih­reän ryh­män joh­ta­ja. Jou­tu­nut työ­kii­rei­den takia vähen­tä­mään kun­nal­lis­po­liit­tis­ta osal­lis­tu­mis­taan, mut­ta osaa­mi­sen­sa vuok­si tär­keä ryh­män jäsen.

Han­nu Oska­la (992)

Hel­sin­gin vih­rei­den puheen­joh­ta­ja. Kult­tuu­ri­vai­kut­ta­ja, mut­ta sil­ti ker­ta kaik­ki­aan jär­ke­vä kave­ri. Oli­si mer­kit­tä­vä vah­vis­tus vih­reäl­le valtuustoryhmälle.

Lah­ja­kas maahanmuuttaja

Husein  Muham­med (979)

Käsit­tä­mät­tö­män lah­ja­kas kave­ri, joka oli­si paras mah­dol­li­nen maa­han­muut­ta­ja­väes­tön edus­ta­ja. Oli­si hyvä vih­reä myös Suo­mes­sa syntyneenä.

36 vastausta artikkeliin “Harkitse myös näitä”

  1. Mä en ehkä sanoi­si sitä niin että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu on tär­kein osa, vaik­ka­pa kou­lut on toki tär­kei­tä, mut­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on liik­ku­ma­va­raa ja vaih­toeh­to­ja enem­män kuin useim­mil­la muil­la aloil­la ja vaih­toeh­dot ovat sel­vät. Hel­sin­ki­läi­set saa­vat juu­ri sem­mois­ta kau­pun­kia ja juu­ri niin pal­jon kuin halutaan.

    Oska­las­ta muu­ten tulee mie­leen, että kun hän oli Kivek­kään kans­sa mit­taa­mas­sa Hämeen­tien kais­ta­le­veyk­siä (tark­kaa dataa ei kau­pun­gil­la ole) sel­vit­täk­seen mah­tuu­ko sin­ne fil­la­ri­kais­tat, niin tuli vaih­teek­si sem­moi­nen olo että ehkä tää mun paneu­tu­mi­nen pysyy vie­lä nor­maa­lin har­ras­tu­nei­suu­den sisällä. 🙂

  2. Itse kyl­lä sanoi­sin kau­pun­ki­suun­nit­te­lun ole­van tule­vai­suu­den näky­mien kan­nal­ta tär­kein­tä näis­sä vaa­leis­sa, jos se ymmär­re­tään myös sosi­aa­li­sen raken­teen ja ympä­ris­tön kan­nal­ta. Äänes­ty­si­käis­ten nuor­ten­kin kan­nat­tai­si innos­tua sii­tä, kos­ka seu­raa­va val­tuus­to pal­jol­ti päät­tää sen, mis­sä ja kuin­ka kal­liis­ti he tule­vat kau­pun­gis­sa aikui­se­na asumaan.

  3. Näy­tät luot­ta­van enti­se­nä perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä sii­hen, että sosi­aa­li­po­liit­tis­ta osaa­mis­ta val­tuus­to­ryh­mäs­tä tulee joka tapauk­ses­sa riit­tä­väs­ti löytymään.

    1. Näy­tät luot­ta­van enti­se­nä perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä sii­hen, että sosi­aa­li­po­liit­tis­ta osaa­mis­ta val­tuus­to­ryh­mäs­tä tulee joka tapauk­ses­sa riit­tä­väs­ti löytymään.

      Luo­tan

  4. Käy­tän­nös­sä puo­luei­den (lis­to­jen) sisäl­lä on aina hyvin eri­lai­sia mie­li­pi­tei­tä ja kom­pe­tens­se­ja. Kun voi antaa vain yhden äänen, vai­ku­tus­mah­dol­li­suus lis­tan sisäl­lä on rajoi­tet­tu. Yksi tapa kier­tää tämä on las­kel­moin­ti. Itsel­lä­ni on juu­ri täl­lai­nen dilem­ma. Hen­ki­lö joka oli­si ensim­mäi­nen valin­ta­ni (muu­an Osmo) menee lähes var­mas­ti läpi, joten äänes­tään hen­ki­löä jon­ka läpi­me­no on hie­man epävarmempaa. 

    Suo­mes­sa käy­tös­sä ole­va lis­ta- ja hen­ki­lö­vaa­li on suh­teel­li­sen hyvä vaa­li­me­ne­tel­mä. Sitä voi­si sil­ti parantaa. 

    Voi­tai­siin esim. ottaa käyt­töön siir­to­ää­ni­vaa­li­ta­paa lis­to­jen sisäl­lä. Äänes­tä­jä voi­si antaa useam­man äänen, esim. vii­si kap­pa­let­ta jär­jes­tyk­ses­sä. Näin saa­tai­siin suh­teel­li­nen vaa­li­ta­pa myös puo­luei­den sisäl­le. Äänes­tä­jä voi­si vai­kut­taa enemmän.

  5. Kult­tuu­ri­vai­kut­ta­ja, mut­ta sil­ti ker­ta kaik­ki­aan jär­ke­vä kaveri.

    Heh.

  6. Löy­häs­ti vaa­li­päi­vän tee­maan liit­tyen: tek­nii­kan kehi­tys on tuo­nut uuden vää­rin­käy­tös­mah­dol­li­suu­den niin­kuin tämä tapaus osoit­taa. Aikai­sem­min ään­ten ostaa­mi­nen tai esi­mer­kik­si koto­na pahoin­pi­del­lyn puo­li­son pakot­ta­mi­nen äänes­tä­mään tiet­tyä tahoa ei ole ollut mah­dol­lis­ta, kun maksajalla/kiristäjällä ei ole ollut mah­dol­li­suut­ta var­mis­taa että uhri on todel­la toi­mi­nut niin­kuin on käs­ket­ty. Kän­nyk­kä­ka­me­roi­den yleis­tyt­tyä mah­dol­li­suus on auennut.

    En tie­dä jou­du­taan­ko tule­vai­suu­des­sa mene­mään sii­hen että metal­lin­pal­jas­ti­mien avul­la kerä­tään äänes­tys­kop­piin mene­vil­tä kame­rat ja kän­ny­kät pois. Vai sie­de­tään­kö vain tilan­net­ta jos­sa ään­ten osta­mi­nen tai kiris­tä­mi­nen on mah­dol­lis­ta. Tämä­hän on ollut yksi EFFIn argu­men­teis­ta netit­se tapah­tu­vaa äänes­tä­mis­tä vas­taan, mm. eri­lai­sis­ta tele­de­mo­kra­tian muo­dois­ta keskusteltaessa.

  7. Tapio:
    Suo­mes­sa käy­tös­sä ole­va lis­ta- ja hen­ki­lö­vaa­li on suh­teel­li­sen hyvä vaa­li­me­ne­tel­mä. Sitä voi­si sil­ti parantaa.
    Voi­tai­siin esim. ottaa käyt­töönsiir­to­ää­ni­vaa­li­ta­paa lis­to­jen sisäl­lä. Äänes­tä­jä voi­si antaa useam­man äänen, esim. vii­si kap­pa­let­ta jär­jes­tyk­ses­sä. Näin saa­tai­siin suh­teel­li­nen vaa­li­ta­pa myös puo­luei­den sisälle. 

    Kan­na­te­taan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirto%C3%A4%C3%A4nivaalitapa). Tuo lisäys paik­kai­si muka­vas­ti joi­tain nykyi­sen vaa­li­ta­van heikkouksia.

    Mene­tel­mä kan­nat­taa tosi­aan toteut­taa vain lis­to­jen sisäl­lä, sil­lä täl­lai­nen toteu­tus mah­dol­lis­taa Suo­mes­sa totut­tuun tyy­liin run­saan mää­rään ehdok­kai­ta ja edus­ta­jia per val­li­pii­ri, pitäen vie­lä itse äänet yksinkertaisina.

    Tulok­set las­ket­tai­siin toden­nä­köi­ses­ti tie­to­ko­nel­la, mut­ta tämä on ehkä ok. Ään­ten salai­suus voi­si hie­man kär­siä, sil­lä anne­tut äänet ehkä jul­kais­taan (tulos­ten var­mis­ta­mi­sek­si), ja moni­mut­kai­sem­pi ääni on hel­pom­pi iden­ti­fioi­da. Tämä lisää ään­ten osta­mi­sen ja pakot­ta­mi­sen ris­kiä, ja hie­man äänes­tä­jän tun­nis­ta­mi­sen­kin ris­kiä. Mut­ta hyö­dyt voit­ta­ne­vat haitat.

    OS lie­nee samoil­la lin­joil­la, joten hoi­ta­nee lob­bauk­sen eduskunnassa. 🙂

  8. Yleen­sä olen äänes­tä­nyt Pent­ti Lin­ko­lan tapaan nuor­ta, fik­sua, kau­nis­ta, nais­ta. Täl­lä ker­taa valin­ta­ni osuu kui­ten­kin viik­sek­kää­seen Husein Muhammedin. 

    Aikaan­saa­va ja huu­mo­ri­ta­jui­nen mus­li­mi on se, mitä juu­ru nyt tar­vit­sem­me. Har­va polii­tik­ko yltää tällaiseen:
    http://www.husein.fi/pilakuvia/husein-muhammed-005.jpg

  9. Mik­ko Kivi­ran­ta:
    Löy­häs­ti vaa­li­päi­vän tee­maan liit­tyen: tek­nii­kan kehi­tys on tuo­nut uuden vää­rin­käy­tös­mah­dol­li­suu­den niin­kuin tämä tapaus osoit­taa. Aikai­sem­min ään­ten ostaa­mi­nen tai esi­mer­kik­si koto­na pahoin­pi­del­lyn puo­li­son pakot­ta­mi­nen äänes­tä­mään tiet­tyä tahoa ei ole ollut mah­dol­lis­ta, kun maksajalla/kiristäjällä ei ole ollut mah­dol­li­suut­ta var­mis­taa että uhri on todel­la toi­mi­nut niin­kuin on käs­ket­ty. Kän­nyk­kä­ka­me­roi­den yleis­tyt­tyä mah­dol­li­suus on auennut.

    En tie­dä jou­du­taan­ko tule­vai­suu­des­sa mene­mään sii­hen että metal­lin­pal­jas­ti­mien avul­la kerä­tään äänes­tys­kop­piin mene­vil­tä kame­rat ja kän­ny­kät pois. Vai sie­de­tään­kö vain tilan­net­ta jos­sa ään­ten osta­mi­nen tai kiris­tä­mi­nen on mah­dol­lis­ta. Tämä­hän on ollut yksi EFFIn argu­men­teis­ta netit­se tapah­tu­vaa äänes­tä­mis­tä vas­taan, mm. eri­lai­sis­ta tele­de­mo­kra­tian muo­dois­ta keskusteltaessa.

    Joo,

    Tämän tyyp­pi­sis­tä syis­tä minun mie­les­tä­ni inter­ne­tää­nes­tyk­seen ei pidä kos­kaan men­nä. Ja jos tar­ve vaa­tii, sit­ten kerä­tään ne kän­nyk­kä­ka­me­rat pois. Mitään pai­nos­tus­ta mis­sään muo­dos­sa ei tule hyväksyä. 

    Olen itse­kin aikoi­naan ollut vaa­li­toi­mit­si­ja­na ja muis­tan joi­ta­kin hyvin agres­sii­vi­sia tapauk­sia. Eräs paris­kun­ta saa­pui äänes­tä­mään. He meni­vät aluk­si eri kop­pei­hin kir­jaa­maan nume­ro­aan. Mies äänes­ti, pudot­ti oman­sa uur­naan ja odot­te­li sii­nä mui­na mie­hi­nä vai­mon­sa tuloa. Kun vai­mo tuli koh­ti äänes­ty­suur­naa, mies riuh­tai­si ääni­li­puk­keen nai­sen kädes­tä ja tar­kas­ti nume­ron. Tai­si olla “oikea”, kos­ka mitään sen kum­mem­paa huu­toa tar­kas­tuk­ses­ta ei seu­ran­nut. Ääni­li­pu­ket­ta ei tie­ten­kään tämän jäl­keen hyväk­syt­ty ja nai­nen lai­tet­tiin äänes­tä­mään uudel­leen samal­la kun mies pois­tet­tiin pai­kal­ta. Tämän jäl­keen tajusin, ettei koti­ää­nes­tys­tä inter­ne­tis­sä voi­da sal­lia. Lii­an monel­ta (yksi­kin on lii­kaa) vie­täi­siin sil­lä sei­so­mal­ta ihmisoikeudet. 

    Har­mi, ettei sitä net­ti­ää­nes­tys­tä saa­da sin­ne min­ne se oikeas­ti sopii, kuten vaik­ka­pa yhtiö­ko­kouk­siin. Pien­si­joit­ta­jat voi­si­vat usein muo­dos­taa vas­ta­voi­man mm. yli­suu­ria joh­don pal­kit­se­mis­jär­jes­tel­miä vas­taan, kun se orga­ni­soi­tu­mi­nen oli­si hel­pos­ti teh­tä­vis­sä ja toteu­tet­ta­vis­sa netin välityksellä.

  10. Sha­keem:

    Mies äänes­ti, pudot­ti oman­sa uur­naan ja odot­te­li sii­nä mui­na mie­hi­nä vai­mon­sa tuloa. Kun vai­mo tuli koh­ti äänes­ty­suur­naa, mies riuh­tai­si ääni­li­puk­keen nai­sen kädes­tä ja tar­kas­ti nume­ron. Tai­si olla “oikea”, kos­ka mitään sen kum­mem­paa huu­toa tar­kas­tuk­ses­ta ei seu­ran­nut. Ääni­li­pu­ket­ta ei tie­ten­kään tämän jäl­keen hyväk­syt­ty ja nai­nen lai­tet­tiin äänes­tä­mään uudel­leen samal­la kun mies pois­tet­tiin paikalta.

    Yllät­tä­vä tilan­ne johon on paha rea­goi­da kun sem­moi­nen yllät­täen sat­tuu, mut­ta ei kai noin tör­keäs­sä tapauk­ses­sa pai­kal­ta pois­ta­mi­sen pitäi­si riit­tää? Oikeu­teen tuo­mit­ta­vak­si­han sen tyy­pin oli­si pitä­nyt jou­tua, noin maa­lais­jär­jel­lä aja­tel­len. En tie­dä mikä pykä­lä tuol­lai­seen puree, tosin, Vaa­li­lain 76§:ssäkin puhu­taan vain oikeu­des­ta äänes­tää, ei kiel­los­ta estää äänes­tä­mis­tä eikä vaa­li­sa­lai­suu­den rikkomisesta.

  11. Mik­ko Kivi­ran­ta:
    Yllät­tä­vä tilan­ne johon on paha rea­goi­da kun sem­moi­nen yllät­täen sat­tuu, mut­ta ei kai noin tör­keäs­sä tapauk­ses­sa pai­kal­ta pois­ta­mi­sen pitäi­si riittää? 

    Itse­kin olen jos­kus ollut vaa­li­toi­mit­si­ja­na. En oikein tie­dä miten tuo­hon oli­si pitä­nyt muu­ten suh­tau­tua kuin pois­ta­mal­la häi­rik­kö pai­kal­ta. Vaa­li­la­ki 72§ mää­rit­tää ylei­ses­tä jär­jes­tyk­ses­tä vaa­li­pai­kal­la ja täs­sä­hän juu­ri toi­mit­tiin tämän turvaamiseksi. 

    STV oli­si mie­len­kiin­toi­nen vaa­li­ta­pa, mut­ta sen käyt­tö teki­si ään­ten­las­kus­ta kyl­lä aivan tol­kut­to­man hidas­ta. Vaik­ka data lai­tet­tai­siin tie­to­ko­nee­seen joka sit­ten pul­laut­tai­si nume­rot ulos oli­si tie­to­jen syöt­tä­mi­ses­sä jo aivan mah­do­ton työ. Käsin las­ke­mi­ses­ta ei var­sin­kaan tuli­si mitään, joten äänes­tys­pai­koil­le pitäi­si rou­da­ta pal­jon vika­herk­kää tietotekniikkaa.

  12. Tuo­mas S.: Itse­kin olen jos­kus ollut vaa­li­toi­mit­si­ja­na. En oikein tie­dä miten tuo­hon oli­si pitä­nyt muu­ten suh­tau­tua kuin pois­ta­mal­la häi­rik­kö pai­kal­ta. Vaa­li­la­ki 72§ mää­rit­tää ylei­ses­tä jär­jes­tyk­ses­tä vaa­li­pai­kal­la ja täs­sä­hän juu­ri toi­mit­tiin tämän turvaamiseksi. 

    STV oli­si mie­len­kiin­toi­nen vaa­li­ta­pa, mut­ta sen käyt­tö teki­si ään­ten­las­kus­ta kyl­lä aivan tol­kut­to­man hidas­ta. Vaik­ka data lai­tet­tai­siin tie­to­ko­nee­seen joka sit­ten pul­laut­tai­si nume­rot ulos oli­si tie­to­jen syöt­tä­mi­ses­sä jo aivan mah­do­ton työ. Käsin las­ke­mi­ses­ta ei var­sin­kaan tuli­si mitään, joten äänes­tys­pai­koil­le pitäi­si rou­da­ta pal­jon vika­herk­kää tietotekniikkaa.

    Jos lisäi­sim­me siir­to­ää­ni­vaa­li­ta­van lis­to­jen sisäl­le kuten ehdo­tin. Se lisäi­si kyl­lä ään­ten­las­kun kes­toa, mut­ta se voi­tai­siin sil­ti teh­dä vie­lä käsin. 

    Jos siir­to­ää­niä voi­si antaa vii­si kap­pa­let­ta ja las­ken­ta teh­täi­siin nai­vil­la taval­la jos­sa äänet niil­le jot­ka eivät tule vali­tuk­si ensim­mäi­sel­lä käy­dään läpi uudes­taan, ään­ten­las­ku kyl­lä hidas­tui­si ‚mut­ta aikaa kului­si sil­ti alle vii­si ker­taa se mitä nyky­ään käy­te­tään (joka kier­rok­sel­la oli­si vähem­män ääniä las­ket­ta­va­na). Vähän asi­aa poh­ti­mal­la var­maan löy­tyy kei­no teh­dä täs­tä nopeampaa. 

    Kus­tan­nuk­set tie­tys­ti kas­vai­si­vat, mut­ta demo­kra­tian kehit­tä­mi­nen ei sai­si olla rahakysymys. 

    ps. Äänen voi­si myös antaa lotos­ta tutuil­la sys­tee­mil­lä jos­sa ruk­sa­taan kupon­gis­ta nume­roi­ta, Sit­ten annet­tai­siin vaa­li­li­puk­keet koneen käsi­tel­tä­väk­si. Tar­kis­tus­las­ken­nat ym. voi­tai­siin edel­leen hoi­taa käsin.

  13. Tuo­mas S.: STV oli­si mie­len­kiin­toi­nen vaa­li­ta­pa, mut­ta sen käyt­tö teki­si ään­ten­las­kus­ta kyl­lä aivan tol­kut­to­man hidas­ta. Vaik­ka data lai­tet­tai­siin tie­to­ko­nee­seen joka sit­ten pul­laut­tai­si nume­rot ulos oli­si tie­to­jen syöt­tä­mi­ses­sä jo aivan mah­do­ton työ. Käsin las­ke­mi­ses­ta ei var­sin­kaan tuli­si mitään, joten äänes­tys­pai­koil­le pitäi­si rou­da­ta pal­jon vika­herk­kää tietotekniikkaa. 

    Jos äänes­tys­lip­puun voi­si mer­ka­ta kol­me nume­roa, kului­si nume­roi­den lukuun kar­keas­ti kol­min­ker­tai­nen aika tai vai­va. Ehkä pitäi­si lukea vie­lä toi­nen tai kol­mas­kin ker­ta luku­vir­hei­den eli­mi­noi­mi­sek­si. Jot­kut STV:n ver­siot toi­mi­vat käsin­las­ken­nal­la­kin, mut­ta kai käy­tet­täi­siin fik­sum­pia ver­sioi­ta, jot­ka vaa­ti­vat tie­to­ko­nei­ta. Ehkä siis tar­vit­tai­siin yksi tie­to­ko­ne per ään­ten tallentaja.

    Sel­väs­ti uusi ja ras­kaam­pi sou­vi siis, ja pitäi­si hal­li­ta tie­to­ko­neet­kin. Mut­ta luu­len että tämä­kin mene­tel­mä saa­tai­siin kyl­lä toimimaan.

    Las­ken­nan ongel­mien lisäk­si mene­tel­mäs­sä on vie­lä ään­ten salai­suu­teen liit­ty­viä ongel­mia. Yksi ongel­mas­ke­naa­rio on sel­lai­nen, jos­sa avio­mies käs­kee vai­mon äänes­tää “123, 124, 125”, ja avio­mies voi tar­kas­taa vaa­lin ver­kos­sa jul­kais­tuis­ta tulok­sis­ta, että joku on todel­la­kin äänes­tä­nyt “123, 124, 125”. Tuol­lai­sia ääniä on ehkä tasan yksi kap­pa­le, eikä vai­mo voi luot­taa sii­hen, että joku toi­nen­kin äänes­tää niin.

    Toi­nen vaih­toeh­to oli­si se, että yksit­täis­ten ään­ten sisäl­töä ei jul­kais­ta, vaan luo­te­taan sii­hen, että usean toi­sis­taan riip­pu­mat­to­man tar­kas­ta­jan tar­kis­tus ään­ten las­ken­nan yhtey­des­sä riit­tää. Perus­on­gel­ma STV:ssä on kui­ten­kin se, että lop­pu­tu­los las­ke­taan kes­ki­te­tys­ti, ja tuos­sa kes­ki­te­tys­sä las­ken­nas­sa kaik­kien ään­ten sisäl­lön tulee olla tie­dos­sa (äänes­ty­sa­lu­eet eivät siis voi lähet­tää vain koos­tet­ta ään­ten tuloksista).

    Tuon kes­ki­te­tyn las­ken­nan rehel­li­syy­den var­mis­ta­mi­sek­si vaa­li­pii­rin kaik­ki äänes­ty­sa­lu­eet voi­si­vat saa­da itsel­leen kaik­ki vaa­li­pii­rin äänet omaa tar­kas­tus­las­ken­taan­sa ja kaik­kien las­ki­joi­den tulos­ten ver­tai­lua var­ten. Jos täl­lais­ta yli­mää­räis­tä tar­kis­tus­ta ei ole, kes­ki­tet­ty tulos­ten las­ki­ja voi­si muo­ka­ta ääniä tai las­kea nii­den tulok­sen tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti väärin.

    Tuo­ta mal­lia voi­si vie­lä yksin­ker­tais­taa niin, että kes­kus­las­ken­ta­pai­kal­la oli­si läs­nä kaik­kien int­res­si­ryh­mien edus­ta­jia, ja he val­voi­si­vat, että äänes­ty­sa­lueil­ta vas­taa­no­te­tut äänet vas­taa­vat lähe­tet­ty­jä ääniä, ja että las­ken­nan tulos on kaik­kien mie­les­tä sama. Täs­sä mal­lis­sa ongel­mak­si jäi­si vain se, että kaik­ki eivät ehkä täy­sin luot­tai­si tuon “kes­kus­ko­mi­tean” vil­pit­tö­myy­teen, vaan epäi­li­si­vät, että ääniä tai tulos­ta on peukaloitu.

  14. Kyl­lä tois­ten äänes­tys­käyt­täy­ty­mis­tä pys­tyy val­vo­maan nyky­jär­jes­tel­mäl­lä­kin. Itse pako­tin vai­mon äänes­tä­mään Säre­lää Palo­hei­näs­sä. Ylen tar­joa­mas­ta kau­pun­gin­osa­koh­tai­ses­ta tilas­tos­ta on help­po var­mis­taa tämä yksi annet­tu ääni. Kos­ka ei kai kukaan muu nyt tääl­lä sitä äänestäisi…

  15. Vaa­lit meni­vät, Suo­mes­sa asiat ovat lois­ta­vas­ti. Tutus­tuin pari päi­vää sit­ten USAs­sa 13.8.2012 jul­kais­tuun tut­ki­muk­seen, joka ker­too mer­kit­tä­väs­tä vaa­li­tu­los­ten mani­pu­loin­nis­ta USAs­sa 2008–2012, mikä tosin voi­daan osoit­taa tois­tai­sek­si vas­ta tilas­tol­li­ses­ti: http://www.themoneyparty.org/main/wp-content/uploads/2012/10/Republican-Primary-Election-Results-Amazing-Statistical-Anomalies_V2.0.pdf. Tämä ana­lyy­si on var­sin tuo­re, myös ame­rik­ka­lai­sil­le, ja vakuut­taa minut (tilas­to­ma­te­ma­tiik­ka on tut­tua) mut­ta olen miet­ti­nyt, että se ei sil­ti vält­tä­mät­tä kos­kaan leviä uuti­siin = tilas­tot ovat vai­kei­ta huma­nis­ti­toi­mit­ta­jil­le ja näin hui­jaus saa jat­kua. (Ana­lyy­sin lopus­sa on lin­kit, jos­ta USAn vaa­li­da­tan saa lada­ta suo­raan vaa­li­vi­ran­omais­ten sai­teil­ta ja teh­dä itse tar­kis­tus­las­ken­nan käyt­täen samaa mene­tel­mää — sitä en ole kui­ten­kaan teh­nyt.) Hui­jaus tapah­tuu ään­ten­las­ken­ta­vai­hees­sa, jos­sa auto­maat­ti­ses­ti ääniä las­ke­vat koneet/algoritmit kään­tä­vät ääniä toi­sel­le ehdok­kaal­le. Algo­rit­mi on ana­lyy­sin mukaan para­met­roi­tu suo­si­maan sään­nön­mu­kai­ses­ti republi­kaa­ne­ja, ja republi­kaa­nien kes­ki­näi­sis­sä vaa­leis­sa Rom­ney­ta. (Oba­ma voit­ti 2008 vaa­lit niin sel­väs­ti, ettei­vät koneet­kaan pys­ty­neet tulos­ta kään­tä­mään.) Artik­ke­li kehot­taa vaa­ti­maan tule­vien pre­si­den­tin­vaa­lien tar­kis­tus­las­ken­taa käsin, mikä tosi­aan­kin pal­jas­tai­si hui­jauk­sen. Oikeas­taan kir­joi­tan tämän tän­ne, jos Osmo tilas­to­ma­te­maa­tik­ko­na sai­sit asi­aa jul­ki­sek­si, vaik­ka Suo­mea tämä ei kos­ke­ta­kaan. Pait­si tie­tys­ti sil­lä lail­la, että jos Oba­mal­ta ryös­te­tään voit­to, Rom­neyn kans­sa voi olla han­ka­lam­pi asioida.

    1. Jan­ne Pyykkö
      Esi­tit sen ver­ran vaka­van syy­tök­sen, että tuo­ta pitäi­si tut­kia. En ehti­nyt paneu­tua tuo­hon kuin hätäi­ses­ti, mut­ta perus­tui­ko syy­te sii­hen, että isom­mil­la äänes­ty­sa­lueil­la Rom­ney sai suu­rem­man kan­na­tuk­sen kuin pie­nil­lä? Tämä ei todis­ta vie­lä mitään. Kes­kus­ta saa Suo­mes­sa pie­nil­lä äänes­ty­sa­lueil­la suu­rem­man kan­na­tuk­sen kuin suu­ril­la ja se on täy­sin ymmär­ret­tä­vää. Sama voi kos­kea maa­seu­dun ja kau­pun­kien ero­ja myös Yhdysvalloissakin.

  16. Jan­ne Pyyk­kö:
    Vaa­lit meni­vät, Suo­mes­sa asiat ovat lois­ta­vas­ti. Tutus­tuin pari päi­vää sit­ten USAs­sa 13.8.2012 jul­kais­tuun tut­ki­muk­seen, joka ker­too mer­kit­tä­väs­tä vaa­li­tu­los­ten mani­pu­loin­nis­ta USAs­sa 2008–2012, mikä tosin voi­daan osoit­taa tois­tai­sek­si vas­ta tilas­tol­li­ses­ti: http://www.themoneyparty.org/main/wp-content/uploads/2012/10/Republican-Primary-Election-Results-Amazing-Statistical-Anomalies_V2.0.pdf.

    Ei näy­tä kovin vakuut­ta­val­ta. Ole­tuk­se­na näyt­tää ole­van, että vaa­li­pii­rin koko on satun­nai­nen muut­tu­ja, kun itse asias­sa nol­la­hy­po­tee­si­na pitäi­si olla, että maa­seu­tu on sel­väs­ti oikeis­to­lai­sem­paa kuin urbaa­nit alu­eet. http://www.thetransportpolitic.com/wp-content/uploads/2011/01/Density-versus-Democratic-Votes.jpg. Rom­ney on mor­mo­ni ja aika vasem­mal­la nyky­re­bubli­kaa­nien poliit­ti­sel­la kartalla. 

    Toi­saal­ta on tapaus Clint Cur­tis: https://en.wikipedia.org/wiki/Clint_Curtis.

    Itse huo­les­tun vas­ta sii­nä vai­hees­sa kun Nate Sil­ver ottaa asian esiin.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Esi­tit sen ver­ran vaka­van syy­tök­sen, että tuo­ta pitäi­si tut­kia. En ehti­nyt paneu­tua tuo­hon kuin hätäi­ses­ti, mut­ta perus­tui­ko syy­te sii­hen, että isom­mil­la äänes­ty­sa­lueil­la Rom­ney sai suu­rem­man kan­na­tuk­sen kuin pienillä?

    Lin­kit­tä­mä­ni pdf on pit­kä ja sisäl­tää monia tilas­tol­li­sia ana­lyy­se­jä. Se läh­tee havain­nos­ta, että täs­sä jokin ei täs­mää, kos­ka (kuten oikein ymmär­sit) väes­töl­tään isom­mis­sa vaa­li­pii­reis­sä republi­kaa­nien sisäi­sis­sä osa­val­tio­vaa­leis­sa Rom­ney on saa­nut sään­nön­mu­kai­ses­ti enem­män ääniä kuin pie­nis­sä vaalipiireissä.

    Sen jäl­keen tut­ki­muk­ses­sa pyri­tään kek­si­mään monen­lai­sia vas­ta­väit­tei­tä mik­si tämä kui­ten­kin oli­si luon­nol­lis­ta samaan tapaan kuin Suo­mes­sa kes­kus­ta saa kau­pun­kien ulko­puo­lel­la enem­män ääniä kuin kau­pun­geis­sa, sil­lä jos maa­seu­dun vaa­li­pii­rit oli­si­vat kes­ki­mää­rin väes­töl­tään pie­nem­piä kuin kau­pun­kien vaa­li­pii­rit, tämä oli­si selit­tä­vä teki­jä olet­taen, että maa­seu­dul­la äänes­te­tään kes­kus­taa. (Huom! Kau­pun­geis­sa puo­les­taan vaa­li­pii­rit jae­taan muu­ten­kin pin­ta-alal­taan pie­nem­mik­si, kos­ka väes­tö­ti­heys on suu­rem­pi — en siis toki tar­koin tie­dä mil­lai­nen tilan­ne on USAs­sa, olen sen varas­sa mitä pdf:ssä sanotaan.)

    Yhtä kaik­ki pdf:ssä pyri­tään kehit­te­le­mään eri selit­tä­viä hypo­tee­se­ja, esim. jos varak­kaat äänes­tä­vät Rom­ney­ta ja asu­vat juu­ri niis­sä vaa­li­pii­reis­sä, joi­den koko on väes­töl­tään iso, se selit­täi­si asian (asun­to­kun­tien medi­aa­ni­tu­lot alueit­tain ovat kai­ke­ti USAs­sa­kin jul­kis­ta aineis­toa kuten ne ovat Suo­mes­sa­kin esim. http://www.aluesarjat.fi). Lop­pu­tu­los näis­tä ana­lyy­seis­tä on, että mitään jär­ke­vää selit­tä­vää teki­jää ei löy­dy, joten paras selit­tä­vä teki­jä on, että ään­ten­las­ken­nas­sa on salao­vi, jon­ka kaut­ta pys­ty­tään vai­kut­ta­maan sii­hen kenel­le annet­tu ääni menee ja kenel­tä se läh­tee pois.

    Vii­me kädes­sä pdf:ssä on usei­ta kaa­vioi­ta, jot­ka vah­vis­ta­vat tätä vies­tiä näyt­täen Rom­neyn sään­nön­mu­kai­sen suosimisen.

    Tie­don visua­li­soin­nin ammat­ti­lai­se­na täl­lai­set kiin­nos­ta­vat minua, mut­ta toki myös sik­si, että haluan, että demo­kra­tia pelaa rei­lus­ti. Ei pel­käs­tään Suo­mes­sa vaan ympä­ri maailman.

  18. Juho Laa­tu
    Tuo­ta mal­lia voi­si vie­lä yksin­ker­tais­taa niin, että kes­kus­las­ken­ta­pai­kal­la oli­si läs­nä kaik­kien int­res­si­ryh­mien edus­ta­jia, ja he val­voi­si­vat, että äänes­ty­sa­lueil­ta vas­taa­no­te­tut äänet vas­taa­vat lähe­tet­ty­jä ääniä, ja että las­ken­nan tulos on kaik­kien mie­les­tä sama. Täs­sä mal­lis­sa ongel­mak­si jäi­si vain se, että kaik­ki eivät ehkä täy­sin luot­tai­si tuon “kes­kus­ko­mi­tean” vil­pit­tö­myy­teen, vaan epäi­li­si­vät, että ääniä tai tulos­ta on peukaloitu. 

    Noo, kyl­lä­hän nyt­kin luo­te­taan vaa­li­lau­ta­kun­nan alus­ta­vaan las­kel­maan ja poliit­ti­set puo­lu­eet voi­si­vatt aset­taa sen­so­rei­ta seu­raa­maan ään­ten­las­ku­ta­pah­tu­maa, en tosin tie­dä näin kos­kaan mene­tel­lyn. Toki myös vaa­li­lau­ta­kun­tien jäse­net on puo­luei­den valit­se­mia joten se kont­rol­li tulee jo siinä.

    Kes­kus­vaa­li­lau­ta­kun­nas­ta en tie­dä onko tuol­lai­nen sen­so­roin­ti mah­dol­lis­ta, mut­ta vaa­lien rehel­li­syys ei ole kyl­lä kos­kaan ollut Suo­mes­sa var­si­nai­nen issue.

    Olen edel­leen (ihan käy­tän­nön koke­muk­ses­ta) sitä miel­tä että STV on hyvä jut­tu, mut­ta sen käyt­tö yli tuhan­nen ehdok­kaan vaa­lei­hin on absur­di aja­tus. Ne STV-mal­lit joi­ta minä olen käyt­tä­nyt ovat pitä­neet sisäl­lään jaet­ta­vis­sa ole­vien paik­ko­jen mää­rän (tämä on tie­tys­ti spek­saus­ky­sy­mys) joten hel­sin­gis­sä puh­taas­sa STV:ssä äänes­tä­jä kir­joit­tai­si 85 nume­roa (voi tie­tys­ti jät­tää poiskin).

    Nykyi­sel­lään laput jao­tel­laan äänen mukaan pinoi­hin joi­den mää­rä sit­ten las­ke­taan, STV:ssä jokai­nen lap­pu pitäi­si erik­seen kir­ja­ta tie­to­ko­neel­le. Tämä nyt vaan oli­si hidas­ta: vaa­ti­si jokai­sel­le ään­ten­las­ki­jal­le tie­to­ko­neen, vaa­ti­si jokai­sen lapun eril­li­sen läpi­käy­mi­sen ja vaa­li­tu­los val­mis­tui­si sit­ten vaa­li­pii­reit­täin ker­ral­la (tämä ei tie­tys­ti oli­si ongel­ma kuin jän­ni­tyk­sen kan­nal­ta). Luo­tet­ta­van tie­to­tek­niik­kain­fran ja ‑yhteyk­sien toi­mit­ta­mi­nen joka ainoal­le vaa­li­pai­kal­le Suo­mes­sa oli­si aika­moi­nen temp­pu sekin.

  19. Jan­ne Pyyk­kö: Lin­kit­tä­mä­ni pdf on pit­kä ja sisäl­tää monia tilas­tol­li­sia analyysejä.
    (…)
    Vii­me kädes­sä pdf:ssä on usei­ta kaa­vioi­ta, jot­ka vah­vis­ta­vat tätä vies­tiä näyt­täen Rom­neyn sään­nön­mu­kai­sen suosimisen. 

    Kiin­nos­ta­via­han nuo on, mut­ta ei vakuu­ta minua­kaan aina­kaan tois­tai­sek­si. Teks­tis­sä mm. seu­raa­va pät­kä käsit­te­lee mah­dol­li­sen urban-bia­sin mahdollisuutta:

    One simple way to refu­te this argu­ment is to look at the same can­di­da­te (Mitt Rom­ney) in the same sta­te in the same elec­tion, but 4 years ago. In fact, the same can­di­da­te did not have this den­si­ty-rela­ted slo­pe fac­tor in 2008 in Mary­land or in 2012 in Utah (see Figu­re 12 and Figu­re 13), whi­le he had it in 2012 in the same sta­te in the same type of elections.”

    Mut­ta mis­sään (?) ei tar­jo­ta edes kuvia Mary­lan­din tulok­sis­ta vuo­del­ta 2012. Mik­si ihmees­sä ei, jos tämän ver­tai­lun oli tar­koi­tus olla “rebut­tal”? Kuval­la voi valeh­del­la, mut­ta oli­si se luo­tet­ta­vam­paa kuin se että aut­ho­rit vain ilmoit­ta­vat slo­pen ole­mas­sao­lon (Mary­lan­dis­sa 2012).

    Kiin­nos­ta­vien tulos­ten cher­ry­pic­kaus hai­see tuos­sa pape­ris­sa täm­möi­sen tilas­to­tie­de­maal­li­kon nenään.

  20. Tuo­mas S.: Toki myös vaa­li­lau­ta­kun­tien jäse­net on puo­luei­den valit­se­mia joten se kont­rol­li tulee jo siinä. 

    Suo­men ään­ten­las­ku toi­mii erit­täin hyvin. Välit­tö­mäs­ti äänes­tyk­sen jäl­keen monen puo­lu­een edus­ta­jat las­ke­vat äänet avoi­mes­ti ja käsin. Heti toi­mi­tuk­sen jäl­keen tulok­set ovat kaik­kien las­ki­joi­den tie­dos­sa, ja hei­dän muis­ti­vih­koi­hin­sa kir­jat­tu­na. Tämän jäl­keen vilun­ki­pe­li on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta, sil­lä nuo äänet jul­kais­taan ver­kos­sa, ja näin kuka tahan­sa voi tar­kis­taa koko Suo­men tulok­set (ja vaa­li­vir­kai­li­jat näke­vät, onko oman alu­een tulos kir­jat­tu oikein). “Kes­kus­ko­mi­teoi­den” rehel­li­syys on siis taat­tu, kos­ka ne eivät voi olla muu­ta kuin olla rehellisiä.

    Kaik­ki tie­to­ko­neis­tu­mi­nen ja yksit­täis­ten ään­ten sisäl­lön salaa­mi­nen lisää vil­pin ris­kiä. Moni­mut­kai­sem­mis­sa jär­jes­tel­mis­sä (esim. STV) täy­tyy teh­dä pie­niä kom­pro­mis­se­ja esim. vil­pin eston ja ään­ten salai­suu­den välillä.

    Olen edel­leen (ihan käy­tän­nön koke­muk­ses­ta) sitä miel­tä että STV on hyvä jut­tu, mut­ta sen käyt­tö yli tuhan­nen ehdok­kaan vaa­lei­hin on absur­di ajatus. 

    Aivan. Suo­mes­sa STV:n ykisn­ker­tais­ta­mi­nen esim. rajaa­mal­la se lis­to­jen sisäi­sek­si on tar­peen. Äänes­tä­mi­sen riit­tä­vän help­pou­den lisäk­si myös ään­ten salaa­mi­sen tar­ve vetää tähän suun­taan. Mitä vähem­män lis­tat­tu­ja ehdok­kai­ta per lap­pu (esim. kol­me), sitä pie­nem­mät mah­dol­li­suu­det kir­joit­taa tun­nis­tet­ta­via ääniä. Ja sitä laa­jem­mal­le pii­ril­le ään­ten sisäl­lön voi kertoa.

    Äänes­tä­jäl­lä on myös yleen­sä halu äänes­tää tiet­tyä puo­luet­ta. Jot­ta STV:ssä voi­si olla var­ma sii­tä, että koko ääni (sen las­ken­nas­sa mah­dol­li­ses­ti periy­ty­vät mur­to-osat) menee oikeal­le puo­lu­eel­le, äänes­tä­jän tuli­si perus-STV:ssä lis­ta­ta kaik­ki oman puo­lu­een ehdok­kaat (yli 100 Hel­sin­gis­sä). Toki vähem­pi­kin on jo riit­tä­vän tur­val­lis­ta, mut­ta joka tapauk­ses­sa on työ­läs­tä ja ikä­vää miet­tiä ja arvioi­da, miten mon­ta ehdo­kas­ta pitää lis­ta­ta, jot­ta osa äänes­tä tai koko ääni ei mene huk­kaan. Jos (kes­ken lop­pu­va) ääni periy­tyy puo­lu­eel­le, jo lyhyt ääni (vii­si tai kol­me ehdo­kas­ta) on riit­tä­vä mää­rä var­mis­ta­maan, että äänen voi­mas­ta val­tao­sa menee juu­ri lis­tat­tu­jen ehdok­kai­den tuke­mi­seen, ja loput­kin sata­pro­sent­ti­ses­ti oman puo­lu­een tukemiseen.

    Nykyi­sel­lään laput jao­tel­laan äänen mukaan pinoi­hin joi­den mää­rä sit­ten las­ke­taan, STV:ssä jokai­nen lap­pu pitäi­si erik­seen kir­ja­ta tie­to­ko­neel­le. Tämä nyt vaan oli­si hidas­ta: vaa­ti­si jokai­sel­le ään­ten­las­ki­jal­le tie­to­ko­neen, vaa­ti­si jokai­sen lapun eril­li­sen läpi­käy­mi­sen ja vaa­li­tu­los val­mis­tui­si sit­ten vaa­li­pii­reit­täin ker­ral­la (tämä ei tie­tys­ti oli­si ongel­ma kuin jän­ni­tyk­sen kannalta). 

    Aivan. Tosin nyt­kin vaa­li­pii­rin (tai kun­nan) tulok­set var­mis­tu­vat lopul­li­ses­ti vas­ta kun kaik­ki äänet on las­ket­tu. Sitä ennen molem­mis­sa jär­jes­tel­mis­sä voi­daan las­kea alus­ta­via arvauk­sia, jos jokin osa äänis­tä on jo kir­jat­tu (tie­to­ko­neet las­ke­vat STV-tulok­set­kin hel­pos­ti mon­ta kertaa).

    Luo­tet­ta­van tie­to­tek­niik­kain­fran ja ‑yhteyk­sien toi­mit­ta­mi­nen joka ainoal­le vaa­li­pai­kal­le Suo­mes­sa oli­si aika­moi­nen temp­pu sekin. 

    Peri­aat­tees­sa jär­jes­tel­mä voi­si olla aika vapaa­kin. Aja­tel­laan vaik­ka, että jokai­sel­la las­ki­jail­la on oma (tai oman puo­lu­een) tie­to­ko­ne ja ohjel­ma. He kir­jaa­vat tulok­set omal­le tie­to­ko­neel­leen (vaik­ka­pa ääni­ni­puit­tain). Jos kaik­kien tie­to­ko­neet anta­vat yhte­ne­väi­siä tulok­sia (kaik­kien tulok­set on jaet­tu ris­tiin ver­kos­sa tai muis­ti­ti­kul­la), hom­ma on sil­lä sel­vä, eikä kenen­kään tar­vit­se veri­fioi­da konei­taan tai ohjelmiaan.

    Noi­den pai­kal­la kerät­ty­jen ään­ten toi­mit­ta­mi­nen luo­tet­ta­vas­ti kes­ki­tet­tyyn las­ken­ta­pis­tee­seen (jos sel­lai­nen on) on vie­lä yksi STV:n haaste.

    Samoin ään­ten salai­suus voi aiheut­taa ongel­mia yllä kuvaa­mas­sa­ni ske­naa­rios­sa, sil­lä voi olla, että las­ki­jat eivät saa välit­tää noi­ta kerät­ty­jä ääniä eteen­päin kenel­le­kään ulko­puo­li­sel­le. Pitää vie­lä päät­tää, min­ne ja keil­le ään­ten var­muus­ko­piot tal­le­te­taan (jos eivät ole julkisia).

  21. Juho Laa­tu
    Aivan. Suo­mes­sa STV:n ykisn­ker­tais­ta­mi­nen esim. rajaa­mal­la se lis­to­jen sisäi­sek­si on tarpeen. 

    Miten tämä käy­tän­nös­sä toteu­tet­tai­siin? hylät­täi­siin vaa­li­li­put jois­sa oli­si enem­män kuin yhden puo­lu­een tyrk­ky­jä, anta­mal­la eri äänes­tys­li­put per puo­lue? ymmär­rän peri­aat­tees­sa mitä ajat takaa, mut­ta tämä ei ole mit­ne­kään yksin­ker­tai­nen jut­tu. Jos äänes­tä­jä sai­si vai­kut­taa vain lis­tan sisäl­lä, miten val­tuus­to­ryh­mien koko määräytyisi?

  22. Tuo­mas S.: Miten tämä käy­tän­nös­sä toteu­tet­tai­siin? hylät­täi­siin vaa­li­li­put jois­sa oli­si enem­män kuin yhden puo­lu­een tyrk­ky­jä, anta­mal­la eri äänes­tys­li­put per puo­lue? ymmär­rän peri­aat­tees­sa mitä ajat takaa, mut­ta­tä­mä ei ole mit­ne­kään yksin­ker­tai­nen jut­tu. Jos äänes­tä­jä sai­si vai­kut­taa vain lis­tan sisäl­lä, miten val­tuus­to­ryh­mien koko määräytyisi? 

    Val­tuus­to­ryh­mien koko mää­räy­tyi­si kuten ennen­kin (suh­de­lu­vun las­ken­taan tämä ei vai­kut­tai­si). STV vai­kut­tai­si vain puo­luei­den sisäi­seen paikkajakoon. 

    STV ja lis­ta­vaa­lit ovat kum­pi­kin tapo­ja toteut­taa suh­teel­li­nen vaa­li­ta­pa. Jos lis­ta­vaa­lin sisäl­le lisää STV:n tulee suh­teel­li­nen vaa­li­ta­pa myös puo­luei­den sisäl­le. Tämä rajoi­tus voi­tai­siin teh­dä niin että ykkö­sää­ni mää­rää puo­lu­een, jos joku muis­ta äänis­tä menee eri puo­lu­eel­le, se las­ke­taan vain puo­lu­eel­le. Vaih­toeh­toi­ses­ti äänes­tä­jä voi­si vali­ta puo­lu­een kor­tin jon­ka täyt­tää.

    1. Ensin äänet jae­taan ensim­mäi­sen valin­nan perus­teel­la kuten lis­ta­vaa­lis­sa. Kun äänes­tä­jien ensim­mäi­set valin­nat on las­ket­tu tie­de­tään jo puo­luei­den paik­ka­lu­vut kos­ka loput äänet eivät voi vaih­taa puoluetta. 

    2. Sit­ten las­ke­taan äänet STV:tä käyt­täen lis­tan sisäl­lä. STV:n las­ke­mi­seen on usei­ta eri mene­tel­miä jot­ka anta­vat hie­man eri tulok­set. Yksin­ker­tai­sim­mat las­kea käsin, mut­ta niis­sä on muka­na satun­nai­suut­ta, moni­mut­kai­sem­mat ovat tar­kem­pia, mut­ta vaa­ti­vat tie­to­ko­neen. kts. https://en.wikipedia.org/wiki/Counting_Single_Transferable_Votes

    Yksi syy, mik­si kan­nat­taa ehdot­taa siir­ty­mis­tä täl­lai­seen hybri­diin pel­kän STV:n sijas­ta, on mah­dol­lis­ta saa­da puo­luei­den kan­na­tus täl­le ehdo­tuk­sel­le ja saa­da se läpi. Suo­raan siir­to­ää­ni­vaa­li­ta­paan siir­ty­mi­nen oli­si vai­kea saa­da läpi.

  23. Tuo­mas S.: Miten tämä käy­tän­nös­sä toteu­tet­tai­siin? hylät­täi­siin vaa­li­li­put jois­sa oli­si enem­män kuin yhden puo­lu­een tyrk­ky­jä, anta­mal­la eri äänes­tys­li­put per puo­lue? ymmär­rän peri­aat­tees­sa mitä ajat takaa, mut­ta­tä­mä ei ole mit­ne­kään yksin­ker­tai­nen jut­tu. Jos äänes­tä­jä sai­si vai­kut­taa vain lis­tan sisäl­lä, miten val­tuus­to­ryh­mien koko määräytyisi? 

    Yksin­ker­tai­sin mal­li oli­si ehkä sel­lai­nen, jos­sa ensim­mäi­nen ääni mää­rää lis­tan. Muis­ta äänis­tä hyväk­syt­täi­siin vain ne, jot­ka ovat samal­la lis­tal­la, mut­ta ään­tä ei ehkä hylät­täi­si vaik­ka sii­nä oli­si vie­rai­ta­kin nume­roi­ta tai epä­sel­viä nume­roi­ta. (Pait­si että jos halu­taan mak­si­moi­da äänen salai­suus, kaik­ki vir­heet ja yli­mää­räi­set mer­kit joh­ta­vat äänen hyl­kää­mi­seen.) Äänes­tys­ku­pon­ki oli­si ehkä “suo­ma­lais­mal­li­nen” ehdok­kai­den nume­roil­le muu­ta­man vapaan tilan sisäl­tä­vä sisäl­tä­vä lap­pu (kai­kil­le puo­lueil­le sama).

    Lis­tal­le tul­leet äänet (ensim­mäi­sen äänen mukaan las­ket­tu­na) las­ket­tai­siin yhteen, ja lis­tan paik­ka­mää­rä mää­räy­tyi­si esim. nykyi­sen D’Hond­tin mene­tel­män mukaan. STV astui­si peliin vas­ta lis­tan sisäl­lä (lis­tan saa­mien paik­ko­jen jaos­sa lis­tan ehdokkaille).

    (Moni­mut­kai­sem­pia­kin mal­le­ja voi­si kehi­tel­lä — esi­mer­kik­si sel­lai­sia, jois­sa voi äänes­tää usean puo­lu­een ehdok­kai­ta, ja ilmoit­taa mil­le lis­tal­le ääni periy­tyy ehdok­kai­den lop­pues­sa. Täl­lai­set mene­tel­mät vain mene­vät hel­pos­ti lii­an moni­mut­kai­sik­si saa­vu­tet­tuun hyö­tyyn ver­rat­tu­na. Sik­si yksin­ker­tai­nen mene­tel­mä voi olla paras.)

  24. Entä sel­lai­nen jär­jes­tel­mä, jos­sa puo­lu­een sisäl­lä on liit­tou­tu­mia? Eli ensin jae­taan paik­ko­jen luku­mää­rät puo­luei­den kes­ken nyky­jär­jes­tel­män mukai­ses­ti. Tämän jäl­keen puo­lu­een pai­kat jaet­tai­siin liit­tou­mil­le puo­lu­een sisäl­lä saman logii­kan mukai­ses­ti. Ajaa samaa asia kuin siir­to­ää­ni­me­ne­tel­mä, mut­ta yksinkertaisempi.

  25. KKK:
    Entä sel­lai­nen jär­jes­tel­mä, jos­sa puo­lu­een sisäl­lä on liit­tou­tu­mia? Eli ensin jae­taan paik­ko­jen luku­mää­rät puo­luei­den kes­ken nyky­jär­jes­tel­män mukai­ses­ti. Tämän jäl­keen puo­lu­een pai­kat jaet­tai­siin liit­tou­mil­le puo­lu­een sisäl­lä saman logii­kan mukai­ses­ti. Ajaa samaa asia kuin siir­to­ää­ni­me­ne­tel­mä, mut­ta yksinkertaisempi. 

    Tuol­lai­nen puu­me­ne­tel­mä on myös hyvä. Se on sel­väs­ti yksin­ker­tai­sem­pi kuin siir­to­ää­ni­me­ne­tel­mä, nykyi­sen tyyp­pi­set yksin­ker­tai­set äänet riit­tä­vät, ja ään­ten salai­suus ja vaa­li­vil­pin ris­ki pysy­vät nykyi­sel­lä tasol­la. Mii­nuk­se­na se, että sii­nä äänes­tä­jät eivät voi vali­ta kan­nat­ta­maan­sa pien­ryh­mää yhtä jous­ta­vas­ti (esim. kata­ja­nok­ka­lai­set vs. nai­set), ja puo­lu­een joh­to voi vie­ras­taa puo­lu­een jaka­mis­ta eri lei­rei­hin. Äänes­tä­jät toi­saal­ta sai­si­vat entis­tä sel­vem­män ymmär­ryk­sen ehdok­kai­den kan­nois­ta. Ääni voi­si men­nä yksi­se­lit­tei­ses­ti Kruu­nu­vuo­ren sil­taa kan­nat­ta­vien tai vas­tus­ta­vien kokoo­mus­lais­ten ryh­mäl­le. Näin äänes­tä­jien mie­li­pi­de näkyi­si nykyis­tä (ja siir­to­ää­ni­me­ne­tel­mää) sel­vem­min ja ehdok­kai­ta sito­vam­min vaa­lien väli­ses­sä pää­tök­sen­teos­sa. Tai puo­lu­eet voi­si­vat pitää nykyis­tä parem­min puo­lu­een lai­dal­la ole­vat eri­kois­ryh­mät sisällään.

    Tuol­lai­nen puu­ra­ken­ne toi­mi­si myös puo­luei­den vaa­li­liit­toi­na. Kaik­ki sir­pa­loi­tu­neet vasem­mis­to­puo­lu­eet voi­si­vat muo­dos­taa lii­ton, joka jakai­si pai­kat oikeu­den­mu­kai­sem­min kuin nykyi­nen vaa­lil­liit­to­me­ka­nis­mi. Ja vasem­mis­to sai­si var­mas­ti kaik­ki ansait­se­mas­na paikat.

    Mikään ei myös­kään estä toteut­ta­mas­ta siir­to­ää­ni­me­ne­tel­mää ja puu­me­ne­tel­mää yhdes­sä. Puo­lu­eet voi­si­vat siis vali­ta mil­lä tasol­la puu­me­ne­tel­mä muut­tuu siirtoäänimenetelmäksi.

    1. Tätä mal­lia kut­su­taan vaa­li­ren­gas mal­lik­si. Edus­kun­ta hyväk­syi sen edus­kun­ta­vaa­leis­sa nou­da­tet­ta­vak­si jos­kus noin vuon­na 1970, mut­ta Kek­ko­nen kaa­toi sen veto-oikeu­del­laan, kos­ka ei halun­nut poli­tii­kan jakau­tu­van tiu­kas­ti oikeis­to- ja vasem­mis­to­blok­kei­hin. Sil­loin sitä aja­tel­tiin siis puo­luei­den välille.

      Puo­luei­den sisäl­lä oli vie­lä 1950-luvun alus­sa käy­tös­sä kol­men ehdok­kaan lis­tat, jois­sa ääni meni lis­tas­sa ensim­mäi­se­nä olleel­le ja jos jäi yli, toi­se­na olleel­le ja niin edel­leen. Sama hen­ki­lö saat­toi olla useal­la lis­tal­la kun­han oli saman vaa­li­lii­ton (puo­lu­een) sisällä. 

      Puo­luei­den sisäi­set osa­puo­li­vaa­li­lii­tot oli­si­vat tuhoi­sia näi­den puo­leu­den toi­min­nal­le, enkä usko, että yksi­kään puo­lue täl­lais­ta viral­lis­tet­tua ryh­mä­kun­ta­ja­koa käyttöön.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Puo­luei­den sisäi­set osa­puo­li­vaa­li­lii­tot oli­si­vat tuhoi­sia näi­den puo­leu­den toi­min­nal­le, enkä usko, että yksi­kään puo­lue täl­lais­ta viral­lis­tet­tua ryh­mä­kun­ta­ja­koa käyttöön.

    Ymmär­rän, että puo­lu­eet pyr­ki­vät pitä­mään jul­ki­ku­vaa yhte­näi­syy­des­tä. Sil­ti näen vaa­li­ren­gas­mal­lis­sa pal­jon hyvää. Nykyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä äänes­tä­mi­nen on aika­mois­ta lot­toa­mis­ta. Kos­kaan ei voi olla var­ma kenen hyväk­si äänes­tä­jän anta­ma ääni koh­den­tuu. Minä esi­mer­kik­si äänes­tän eko­lo­gi­ses­ti ajat­te­le­vaa ja talou­del­li­set reaa­li­tee­tit ymmär­tä­vää tek­no­lo­gia­myön­teis­tä ehdo­kas­ta, mut­ta ääne­ni voi hyö­dyn­tää jota­kin toi­sen­lais­ta ehdo­kas­ta. Puo­luei­den sisäl­lä joka tapauk­ses­sa on eri­lai­sia klik­ke­jä. Poli­tii­kan­teon läpi­nä­ky­vyy­den kan­nal­ta oli­si suo­ta­vaa, että nämä kli­kit ovat äänes­tä­jien tie­dos­sa ennen vaaleja.

  27. Mie­les­tä­ni vaa­li­jär­jes­tel­män poh­ti­mi­nen ei ole sikä­li kovin hedel­mäl­lis­tä että kaik­ki mah­dol­li­set jär­jes­tel­mät ovat kui­ten­kin epä­rei­lu­ja Arrow’n para­dok­sin vuok­si. Täl­löin pre­fe­rens­sei­hin eri jär­jes­tel­mien suh­teen vai­kut­taa hel­pos­ti lähin­nä se, joka tuo sopi­val­le ryh­mit­ty­mäl­le eni­ten val­taa. Lisäk­si suu­rin osa äänes­tä­jis­tä ei ole ymmär­tä­nyt nykyis­tä­kään vaa­li­jär­jes­tel­mää, joten moni­mut­kais­ta­mi­sel­le ei var­maan­kaan ole perusteita.

    Selai­lin Jan­ne Pyy­kön link­kiä enkä ollut eri­tyi­sen vakuut­tu­nut. Yksin­ker­tais­te­tus­ti jos datas­ta löy­de­tään joku ilmiö ja kek­si­tään sil­le 2 seli­tys­tä (vaa­li­vilp­pi tai asu­kas­ti­heys) eikä pys­ty­tä todis­ta­maan että ilmiö joh­tuu asu­kas­ti­hey­des­tä niin se ei todis­ta, että ilmiö joh­tuu vaa­li­vil­pis­tä. Lisäk­si tulos­ten esi­tys ei tun­tu­nut täh­tää­vän niin­kään totuu­den esiin­tuo­mi­seen kuin kir­joit­ta­jan halua­man mie­li­pi­teen tukemiseen.

  28. Jaakk0:
    Mie­les­tä­ni vaa­li­jär­jes­tel­män poh­ti­mi­nen ei ole sikä­li kovin hedel­mäl­lis­tä että kaik­ki mah­dol­li­set jär­jes­tel­mät ovat kui­ten­kin epä­rei­lu­ja Arrow’n para­dok­sin vuoksi. 

    Nykyi­siä vaa­li­jär­jes­tel­miä voi­daan kehit­tää huo­mat­ta­vas­ti ennen kuin Arrow’n para­da­dok­si estää jatkokehityksen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.