Kategoria: Eduskuntatyö

Kestävän talouden foorumi: Energiewende

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Sak­sas­sa ei kukaan ole esit­tänyt uusien ydin­voimaloiden rak­en­tamista. Jo neljän­nesvu­o­sisadan Sak­sas­sa on vallinnut yksimielisyys, että uusia ydin­voimaloi­ta ei tule. Erim­ielisyy­det ovat koske­neet vain sitä, mis­sä aikataulus­sa nykyiset ydin­voimalat sul­je­taan. Merke­lin hal­li­tus esit­ti käyt­töiän piden­tämistä 2030-luvulle, kos­ka tarvi­taan sil­ta uusi­u­tu­van ener­gian aikaan. Fukushi­man onnet­to­muu­den jäl­keen sil­taa lyhen­net­ti­in kymmenel­lä vuodel­la. Muil­ta osin ener­giapoli­ti­ikkaa ei muutet­tu. Määräti­etoinen suun­taus uusi­u­tu­vi­in ener­gialähteisi­in oli aloitet­tu jo paljon aiemmin.

Uusi­u­tu­val­la ener­gial­la tarkoite­taan Sak­sas­sa lähin­nä vain tuul­ta ja aurinkoa. Tarkoi­tus on, että vuon­na 2050 puo­let Sak­san käyt­tämästä sähköstä tulee tuulivoimas­ta. Vähän ihme­tyt­tää, miten tämä on mah­dol­lista, kos­ka jot­ta tähän päästäisi, asen­netun kap­a­siteetin olisi ylitet­tävä maan ener­gianku­lu­tuk­sen keskite­ho. Jat­ka lukemista “Kestävän talouden foo­ru­mi: Energiewende”

Kestävän talouden foorumi: yritysten yhteiskuntavastuu

Tiis­ta­iaamupäivänä kuulimme ensin IÖW:n (Ekol­o­gisen talous­tutkimuk­sen insti­tu­ut­ti) esi­tyk­sen yri­tys­ten toim­into­jen arvioin­nista ja sertifioinnista.

Aja­tus yri­tys­ten lisään­tyvästä yhteiskun­tavas­tu­us­ta on vähän nai­ivi kil­pail­luil­la markki­noil­la. Patru­u­nakaudel­la se menet­teli, kos­ka yri­tyk­sil­lä oli siihen varaa. Yri­tys voi ryhtyä vas­tu­ullisem­mak­si vain, jos kulut­ta­jat palk­it­se­vat sen. Tässä IÖW:n ser­ti­fikaatit voivat aut­taa. Minus­ta tämän keinon mah­dol­lisu­udet ovat aika rajal­lisia ja rajoit­tuvat aika pie­neen osaan markkinoista.

Tärkein­tä ja keskeis­in­tä yri­tys­ten ohjaamises­sa ovat val­tio­val­lan toimet. Voidaan käyt­tää norme­ja ja määräyk­siä, mut­ta parem­min tehoaa taloudelli­nen ohjaus eli verot ja sub­ven­tiot. Ammat­tiy­hdis­tys­toim­inta ja työlain­säädän­tö taas toimi­vat työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien puo­lus­ta­jana. Jat­ka lukemista “Kestävän talouden foo­ru­mi: yri­tys­ten yhteiskuntavastuu”

Kestävän talouden foorumi: Crowdfunding

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Jakauduimme iltapäiväl­lä neljään ryh­mään. Mei­dän ryh­mämme kävi tutus­tu­mas­sa Inku­ba­to –nimiseen crowd­fund­ing –yri­tyk­seen.

Ensin vähän terminologiaa.

Crowd­sourc­ing Suuri joukko ihmisiä uhraa työ­panok­sen yhteisen tavoit­teen tekemiseen, vaikka­pa vapaan lähdekood­in ohjel­maan. Suomenkieli­nen vas­tine lie­nee talkootyö. Jat­ka lukemista “Kestävän talouden foo­ru­mi: Crowdfunding”

Kestävän talouden foorumi: Tiedonsaannin eriarvoistuminen

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Maanan­ta­iaa­mu­na oli jour­nal­istien panee­likeskustelu taloud­es­ta ja jour­nal­is­mista. Taloud­es­ta en paljon oppin­ut, mut­ta jour­nal­is­min ongel­mat pani­vat miettimään. 

Net­ti­maail­ma panee per­in­teisen jour­nal­is­min ahtaalle. Rahat menevät, sosi­aa­li­nen media on nopeampi ja tuot­taa vai­h­toe­htoista tietoa. Sata vuot­ta sit­ten huhut ohja­si­vat tietoisu­ut­ta. Sit­ten tuli val­takun­nalli­nen media ja Yleis­ra­dio, ja syr­jäyt­tivät huhut tietoläh­teenä. Nyt huhut ovat tulos­sa takaisin. Jat­ka lukemista “Kestävän talouden foo­ru­mi: Tiedon­saan­nin eriarvoistuminen”

Kestävän talouden foorumi: koulu tukee luokkayhteiskuntaa

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Sun­nun­tai-iltana Berli­inin Suo­mi-insti­tuutin johta­ja Anna-Mai­ja Mertens ker­toi saksalaisuudesta.

Sak­sa on suo­ma­laisen silmin voimakas luokkay­hteiskun­ta, jos­sa muodol­lisia oppi­ar­vo­ja arvoste­taan suuresti. Herr doc­tor pääsee rav­in­tolan pöytä­va­rauk­sis­sa jonon ohi.
Koko ikälu­ok­ka käy samaa koulua vain neljä vuot­ta. Sen jäl­keen edessä on jako kolmeen, osa tähtää aka­teemiseen koulu­tuk­seen (vrt. oppik­oulu), osa käytän­nöl­lisem­pään osaamiseen ja heikoim­mat varsin vaa­ti­mat­tomaan opetuk­seen. Tämä pitää yhteiskun­talu­okat eril­lään myös seu­raa­van sukupol­ven aikana.

Ham­puris­sa oli vuosia sit­ten yri­tys muo­dostaa kris­til­lis­demokraat­tien ja vihrei­den hal­li­tus. Sen ohjel­maan kuu­lui myöhen­tää tuo­ta jakoa kahdel­la vuodel­la kym­men­vuo­ti­aista kak­si­tois­tavuo­ti­aisi­in. Han­ke sai niin paljon vas­tus­tus­ta, että koko koali­tio­hal­li­tus kaatui.

Pisa-tutkimuk­sis­sa Sak­sa luon­nol­lis­es­ti men­estyy tämän seu­rauk­se­na heikosti.

Sitran Kestävän talouden foorumi Berliinissä 4.–8.11.2012

Olen sun­nun­taista torstai­hin Sitran kestävän talouden foo­ru­mis­sa Berli­inis­sä.

Meitä on kolmisenkym­men­tä eri alo­jen edus­ta­jaa hah­mot­tele­mas­sa kestävän talouden strate­giaa ja samal­la valmis­tele­mas­sa erään­laista uut­ta talous­poli­ti­ikan johtamiskurssia. Blo­gin ylläpi­toon voi siis tul­la katkok­sia. Toisaal­ta yritän rapor­toi­da foo­ru­mis­tamme, kos­ka jär­jestäjät toivo­vat tälle mah­dol­lisim­man suur­ta avoimuutta.

Meil­lä on myös opma face­book-sivus­to osoitteessa
http://www.facebook.com/KestavaTalous.

Maakuntamalli?

(Kir­joi­tus on julka­istu net­tikolumn­i­na Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön sivuil­la www.kaks.fi)

Kansli­apääl­likkö Markku Lehto esit­ti aikanaan Suomeen kah­takym­men­tä kun­taa. Käytän­nössä kun­nista tehtäisi­in maakun­nan kokoisia. Se edel­lyt­täisi tietysti toimi­vaa kun­nanosa­hallintoa, kos­ka kaikkia asioi­ta ei kan­na­ta päät­tää noin keskitetysti.

Itse yritin pari vuot­ta sit­ten selvi­tys­miehenä tehdä Päi­jät-Hämeestä yhtä kun­taa. Vaikein­ta oli kun­nanosa­hallinnon jär­jestämi­nen. Esitin, että entiset kun­nat jatkaisi­vat riisu­tu­in tehtävin ja oman val­tu­us­ton ohjaam­i­na pitäjinä. Pyysin ilman tulosta kun­t­a­min­is­teri Mari Kiviniemeltä lain­muu­tos­ta, joka tek­isi mah­dol­lisek­si vali­ta pitäjille val­tu­us­tot suo­ril­la vaaleil­la. Val­lan karkaamista pelkäävät päi­jäthämäläiset hylkä­sivät koko esi­tyk­sen. Jat­ka lukemista “Maakun­ta­malli?”

Sote-uudistuksen junttura

Hal­li­tuk­sen neu­vot­telu­ja sosi­aali- ja ter­vey­su­ud­is­tuk­ses­ta on raskas seu­ra­ta. Rivikansane­dus­ta­jan lojaal­isu­us on koetuksella.

Minus­ta on tolku­ton­ta jumi­ut­taa neu­vot­te­lut ide­ol­o­giseen julis­tuk­seen ter­veyspalvelu­jen yksi­ty­istämistä vas­taan, kun julis­tuk­sel­la ei ole mitään käytän­nön merk­i­tys­tä siihen, miten kun­nat ter­veyspalvelui­ta toteut­ta­vat. Täl­laisel­la turhal­la riidal­la ei voi olla kuin kak­si tarkoi­tus­ta: joko halu­taan peit­tää riidan alle se, ettei asi­akysymyk­sis­sä pystytä eten­emään tai sit­ten halu­taan vain rum­munpäristys­tä ennen kunnallisvaaleja.

Yritän ker­ra­ta, mik­si ter­veyspalvelu­ja pitäisi uud­is­taa. Tämä on oma tulk­in­tani, ei hal­li­tu­so­hjel­mas­ta poimit­tu. Jat­ka lukemista “Sote-uud­is­tuk­sen junttura”

Mistä kuntauudistuksessa olikaan kyse

Kun­tau­ud­is­tus ja sen ohes­sa tehtävä sote-uud­is­tus ovat men­neet niin pahasti junt­turaan, että syytä pysähtyä pohti­maan, mik­si niitä tehdään.

Hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa kun­tau­ud­is­tus­ta hah­mot­tanut työryh­mä oli yksimieli­nen siitä, että kun­ta­jaon ongel­mat keskit­tyvät kas­vav­ille kaupunkiseuduille, jois­sa kun­tien osaop­ti­moin­ti ja kil­pailu veron­mak­sajista tuot­taa huonoa jälkeä ja kalli­ita virheitä. Kaupunkiseuduil­la kun­nat yleen­sä pystyvät huole­hti­maan palveluista omin voimin, joten palvelu­jen takia kun­tau­ud­is­tus­ta ei kaupunkiseuduil­la tehdä. Aika laiskasti hal­li­tus­puoluei­den poli­itikot ovat tätä pääkysymys­tä pitäneet esil­lä. Jat­ka lukemista “Mis­tä kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa olikaan kyse”

Asuntokaupan leimavero on hölmö keksintö

Hal­li­tus­puolueen kansane­dus­ta­jana olen tietysti aja­mas­sa läpi hal­li­tuk­sen esi­tyk­siä, vaik­ka se ei aina olekaan niin hauskaa. Koali­tio­hal­li­tuk­sis­sa elämä on täl­laista. Tiedän, että tämä tulee aiheut­ta­maan protestoin­tia, mut­ta mielestäni maa­ta ei voisi hal­li­ta, jos hal­li­tus­puolueet eivät pysty­isi tekemään kom­pro­mis­se­ja keskenään ja aja­maan niistä läpi myös itseään kiukut­ta­vat asiat.

Min­ua kiukut­taa juuri nyt asun­tokau­pan varain­si­ir­tovero. Sen osalta hal­li­tus esit­tää veropo­h­jan tiivistämistä niin, että myös asun­non mukana seu­raavas­ta lainao­su­ud­es­ta pitää mak­saa veroa, mikä sinän­sä on perustel­tua, ja verokan­nan nos­tamista 1,6 pros­en­tista 2,0 pros­ent­ti­in.   Jat­ka lukemista “Asun­tokau­pan leimavero on hölmö keksintö”