Sote-uudistuksen junttura

Hal­li­tuk­sen neu­vot­te­lu­ja sosi­aa­li- ja ter­vey­suu­dis­tuk­ses­ta on ras­kas seu­ra­ta. Rivi­kan­san­edus­ta­jan lojaa­li­suus on koetuksella.

Minus­ta on tol­ku­ton­ta jumiut­taa neu­vot­te­lut ideo­lo­gi­seen julis­tuk­seen ter­veys­pal­ve­lu­jen yksi­tyis­tä­mis­tä vas­taan, kun julis­tuk­sel­la ei ole mitään käy­tän­nön mer­ki­tys­tä sii­hen, miten kun­nat ter­veys­pal­ve­lui­ta toteut­ta­vat. Täl­lai­sel­la tur­hal­la rii­dal­la ei voi olla kuin kak­si tar­koi­tus­ta: joko halu­taan peit­tää rii­dan alle se, ettei asia­ky­sy­myk­sis­sä pys­ty­tä ete­ne­mään tai sit­ten halu­taan vain rum­mun­pä­ris­tys­tä ennen kunnallisvaaleja.

Yri­tän ker­ra­ta, mik­si ter­veys­pal­ve­lu­ja pitäi­si uudis­taa. Tämä on oma tul­kin­ta­ni, ei hal­li­tus­oh­jel­mas­ta poimittu.

  • Eri­kois­sai­raan­hoi­to pitäi­si jakaa niin, että osa kes­ki­te­tään suu­riin yksi­köi­hin ja osa hajau­te­taan samaan orga­ni­saa­tioon perus­ter­vey­den­hoi­don kans­sa. Teko­ni­vel­ki­rur­gi­aa teh­dään Suo­mes­sa kym­me­nis­sä sai­raa­lois­sa. Laa­tu para­ni­si ja kus­tan­nuk­set pie­ne­ni­si­vät, jos ne kes­ki­tet­täi­si huo­mat­ta­vas­ti har­vem­piin yksi­köi­hin, jois­sa oli­si vas­taa­vas­ti enem­män osaa­mis­ta. Samal­la tavan­omai­sem­pi eri­kois­sai­raan­hoi­to ja eri­kois­lää­kä­rien pal­ve­lut tuli­si siir­tää lähem­mäs perus­ter­vey­den­hoi­toa ja pois­taa jyrk­kä raja eri­kois­sai­raan­hoi­don ja perus­ter­vey­den­huol­lon välil­tä. Hei­no­la, jos­sa on noin 20 000 asu­kas­ta, on pit­kään anta­nut omas­sa sai­raa­las­saan monia eri­kois­sai­raan­hoi­don pal­ve­lu­ja. Tätä on pidet­ty haas­kaa­va­na, mut­ta Hei­no­lan ter­veys­me­not ovat kym­me­nen pro­sent­tia alle maan kes­kiar­von. Hei­no­la on ehkä ääri­ta­paus, mut­ta 50 000 asuk­kaan yksi­kös­sä voi­si olla jo mel­ko moni­puo­li­set pal­ve­lut, jos se voi ostaa osan eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta muualta.
  • Muu­ta­man tuhan­nen asuk­kaan kun­ta on lii­an pie­ni yksik­kö jär­jes­tä­mään tai rahoit­ta­maan sai­raan­hoi­toa. Parem­pi sai­raan­hoi­to­yk­si­kön koko oli­si 200 000 myös rahoi­tuk­sen kan­nal­ta. Kiin­te­ää rajaa ei kui­ten­kaan kan­na­ta lait­taa. Opti­mi on tiheän asu­tuk­sen alueil­la suu­rem­pi ja har­van asu­tuk­sen alueil­la pie­nem­pi. Yleen­sä sano­taan, että sai­raan­hoi­toa­luei­ta pitäi­si olla noin 20.
  • Ter­vey­den­huol­toa ei pitäi­si pääs­tää omaan talou­del­li­ses­ti itse­näi­seen orga­ni­saa­tioon­sa, jos­sa vain har­vak­sel­taan kokoon­tu­va luot­ta­mus­hen­ki­löis­tä koos­tu­va hal­li­tus val­voo bud­jet­te­ja tai rahan­käyt­töä. Sii­lou­tu­nut orga­ni­saa­tio ei myös­kään pys­ty hyö­dyn­tä­mään syner­giae­tu­ja kun­nan muun toi­min­nan kans­sa, mikä mer­kit­see huo­mat­ta­via talou­del­li­sia tappioita.

Tämän toteut­ta­mi­sek­si on mon­ta vaihtoehtoa.

Koko sosi­aa­li- ja ter­vey­den­hoi­to sairaanhoitopiireille

Kes­kus­ta kan­nat­taa tätä vaih­toeh­toa tosin kut­suen sai­raan­hoi­to­pii­riä maa­kun­nak­si. Tämä toteut­taa muut tavoit­teet, mut­ta ei vii­meis­tä. Niin­pä vaa­ra­na on kus­tan­nus­ten kar­kaa­mi­nen. Mal­li on myös kovin epä­de­mo­kraat­ti­nen, sil­lä ei sai­raan­hoi­to­pii­rien hal­lin­toa voi nyt­kään kovin demo­kraat­ti­sek­si kut­sua. Mon­ta­ko sai­raan­hoi­to­pii­rin­ne hal­li­tuk­sen jäsen­tä osaat­te lue­tel­la? Täs­sä tulee myös yhden­ver­tai­suuson­gel­ma. Kes­kus­ta näyt­tää vaa­ti­van, että sai­raan­hoi­to­pii­rien hal­lin­nas­sa ei nou­da­tet­tai­si yhtä­läis­tä ääni­val­taa, vaan että pie­nil­lä kun­nil­la oli­si suu­rem­pi ääni­mää­rä asu­kas­ta koh­den kuin suu­ril­la. Näin on nyt­kin, mut­ta enem­mis­tö­val­taa käyt­tä­vä vähem­mis­tö ei voi siir­tää rahaa omil­le alueil­leen. Jokai­ses­ta poti­laas­ta lähe­te­tään isoon ja pie­neen kun­taan yhtä suu­ri las­ku, joten kun­tien tas­a­puo­li­sel­la koh­te­lul­la hal­lin­nos­sa ei ole niin mer­ki­tys­tä aina­kaan talou­del­lis­ten kysy­mys­ten kannalta.

Tilan­ne muut­tui­si koko­naan, jos sai­raan­hoi­to­pii­rit myös rahoit­tai­si­vat toi­min­tan­sa vaik­ka­pa veroil­la. Sil­loin vähem­mis­tö, jol­la on kui­ten­kin pää­tök­sen­te­koe­li­mis­sä enem­mis­tö, voi­si siir­tää rahaa omil­le alueilleen.
Mau­ri Pek­ka­ri­nen väläyt­ti eilen edus­kun­nas­sa jopa sää­det­tä­väk­si lakia, jon­ka mukaan jokai­ses­sa kun­nas­sa on olta­va ter­veys­kes­kus. En tie­dä, tar­koit­ti­ko hän, että myös nii­hin kun­tiin, jois­sa nyt ei ole ter­veys­kes­kus­ta pitäi­si sel­lai­nen lain nojal­la perus­taa. Tämän jäl­keen ei maas­sa teh­täi­si yhtään kuntaliitosta.

Kes­kus­tan mal­lia on vai­kea arvioi­da, kos­ka sitä ei ole täs­men­net­ty. Saman maa­kun­ta­mal­lin sisäl­lä esi­te­tään aivan vas­tak­kai­sia aja­tuk­sia. On esi­tet­ty, että uuden sote­pii­rin val­tuus­to valit­tai­siin suo­ril­la vaa­leil­la ja on esi­tet­ty, että se oli­si nykyi­seen tapaan kun­tien omis­ta­ma kun­tayh­ty­mä. On esi­tet­ty, että sote pii­ri hoi­tai­sin myös mui­ta yli­kun­nal­li­sia teh­tä­viä kuten esi­mer­kik­si maa­kun­ta­kaa­van laatimisen.
Sen toi­min­nas­ta kui­ten­kin lähes sata pro­sent­tia oli­si sosi­aa­li- ja ter­veys­toin­ta, joten sii­hen val­lit­ta­vien luot­ta­mus­hen­ki­löi­den asian­tun­te­mus kaa­voi­tus­ky­sy­myk­sis­sä saat­tai­si olla rajal­li­nen. Var­maan­kin näi­hin vas­ta­väit­tei­siin voi­daan vas­ta­ta,  mut­ta oli­si koh­tuul­lis­ta myös vas­ta­ta. Kun aikaa on, teen täs­tä oman postauksen.

Isot kun­nat itse ja muut yhdessä

Voi­daan myös teh­dä niin, että riit­tä­vän isot kun­nat (yli 100 000 asu­kas­ta) jär­jes­tä­vät ter­vey­den­hoi­don itse ja maa­kun­nan muut kun­nat yhdes­sä. Jos kun­ta­uu­dis­tus toteu­tuu, nois­sa isois­sa kun­nis­sa asuu sel­väs­ti yli puo­let suo­ma­lai­sis­ta. Täs­sä ei oli­si kui­ten­kaan mitään logis­tis­ta jär­keä, sil­lä vaik­ka­pa Sys­mäs­tä on parem­mat etäi­syy­det Lah­teen kuin Kär­kö­lään ja päinvastoin.

Isot tuot­ta­vat ja pie­net ostavat

Toteu­te­taan perus­ter­vey­den­hoi­don ja alue­sai­raa­la­ta­son eri­kois­sai­raan­hoi­don inte­graa­tio isois­sa kun­nis­sa. Suu­rin osa hyö­dys­tä saa­daan täl­lä. Pie­net osta­vat isoil­ta sen osan ter­veys­pal­ve­luis­ta, jon­ka par­haak­si näke­vät. Voi­vat ostaa sen koko­naan tai voi­vat huo­leh­tia ter­veys­kes­kuk­sis­ta itse ja ostaa nykyi­seen tapaan eri­kois­sai­raan­hoi­don osit­tain ERVA-alu­eel­ta ja osit­tain maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­gil­ta tai voi­vat ostaa kes­kus­kau­pun­gil­ta koko ter­vey­den­huol­lon. Vas­tuu­kun­ta­mal­lis­sa asia­kas­kun­nil­la on yleen­sä edus­tus vas­tuu­kun­nan ter­veys­lau­ta­kun­nas­sa. Nykyi­ses­sä kun­tien väli­ses­sä yhteis­työs­sä vas­tuu­kun­ta­mal­li on ylei­sem­pi kuin kuntayhtymämalli.

Joen­suu­lai­sel­la, joka tulee  HYK­Siin sydän­siir­toon, ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta vai­kut­taa HUS-pii­rin pää­tök­siin, mut­ta täs­tä demo­kra­tia­va­jees­ta ei ole pal­jon vali­tet­tu. kun­nat, jot­ka nyt osta­vat sai­raan­hoi­don kan­sain­vä­li­sil­tä yri­tyk­sil­tä, eivät voi lähet­tää edus­ta­ji­aan kysei­sen yhtiön hal­lin­toe­li­miin. Asiak­kaal­la on val­ta ostajana.

Kovin pal­jon käy­te­tään nyt aikaa sii­hen, että mää­ri­tel­lään, mikä osa eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta kuu­luu ERVA-alueil­le ja mikä osa kun­tien jär­jes­tä­mäl­le eri­kois­sai­raan­hoi­dol­le. Mik­si rajan pitäi­si kul­kea samas­ta koh­das­ta Uudel­la­maal­la ja Etelä-Savossa?

117 vastausta artikkeliin “Sote-uudistuksen junttura”

  1. > * Eri­kois­sai­raan­hoi­to pitäi­si jakaa

    Ylhääl­tä annet­ty jako ei ole hyvä. Parem­pi jos kun­nat voi­vat tila­ta siel­tä mis­tä saa­vat par­haat pal­ve­lut koh­tuu­hin­taan. Jo nyt on eri­lai­sia jako­ja, ja pal­ve­lut toi­mi­vat pää­sään­töi­ses­ti hyvin. Riit­tää jos mah­dol­lis­taa eri­lai­set raken­teet (Hei­no­lan ja muut mal­lit), joi­ta kun­nat voi­vat sit­ten tar­peen­sa mukaan käyttää.

    > * Muu­ta­man tuhan­nen asuk­kaan kun­ta on lii­an pie­ni yksik­kö jär­jes­tä­mään tai rahoit­ta­maan sairaanhoitoa.

    Ei ole. Jär­jes­tä­vät hyvin nyt­kin (tai tilaa­vat). Ole­tan että tuo lause ei tar­koit­ta­nut sitä, että köy­hien pitäi­si mak­saa perus­pal­ve­lun­sa itse.

    > * Ter­vey­den­huol­toa ei pitäi­si pääs­tää omaan talou­del­li­ses­ti itse­näi­seen organisaatioonsa

    Toteu­tus voi hyvin olla vaik­ka­pa iso sai­raa­la. Hom­ma toi­mii hyvin esi­mer­kik­si niin, että kun­nat tilaa­vat pal­ve­lui­ta jol­tain kes­ki­te­tym­mäl­tä orga­ni­saa­tiol­ta. Pie­nen kun­nan kan­nal­ta val­von­ta toteu­tuu par­hai­ten sil­loin, kun tilaa­ja on pie­ni kun­ta itse. Mak­sa­jaa kuun­nel­laan aina, mut­ta suu­ren muul­la taval­la hal­lin­noi­dun yksi­kön mar­gi­naa­li­sek­si lai­ta-alu­eek­si jää­nyt­tä kun­taa ei.

    1. Juho Laa­tu
      Tar­koi­tan, että tuhan­nen asuk­kaan kun­ta on lii­an pie­ni kan­ta­naan ter­vey­den­huol­lon satun­nai­suu­teen liit­ty­vää ris­kiä. Yksi vuo­deos­tol­la hoi­det­ta­va van­hus mak­saa suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin opet­ta­ja perus­kou­lus­sa. Pie­nel­lä kun­nal­la menot ovat aivan lii­an satunnaisia.

  2. Nois­ta esi­te­tyis­tä mal­leis­ta hie­man poik­kea­va oma suo­sik­ki­mal­lin on sel­lai­nen, jos­sa itse­näi­set (pien)kunnat tilaa­vat pal­ve­lun­sa niil­le par­hai­ten sopi­vas­ta suun­nas­ta. Pie­nim­mät voi­vat tila­ta koko pake­tin, isom­mat vain osan, ja kaik­kein suu­rim­mat hoi­ta­vat koko pake­tin itse. Käy­tän­tö näyt­tää, mil­lai­nen vas­tui­den jako on paras kul­le­kin kunnalle.

    1. Yksi­tyi­sel­le pien­kun­nal­le käy hyvin köpe­läs­ti, jos asuk­kais­ta kol­me sai­ras­tuu vaka­vas­ti ja pitkäaikaisesti.

  3. Työn­jaon sopi­mi­nen Kes­kus­sai­raa­loi­den kes­ken on myös­kin osoit­tau­tu­nut aivan mah­dot­to­mak­si. esi­mer­kik­si eri­koi­sa­lo­jen tai aivo­kes­kuk­sen ja lonk­ka­leik­kaus­kes­kuk­sen jaka­mi­nen ei onnis­tu, Vaa­sa ja See­in­jä­jo­ki tai­si­vat sopi­va vään­nön jäl­keen yhtei­ses­tä vaatepesulasta.

    Perus­suo­ma­lais­ten Lai­la Kos­ke­la voi ker­toa elä­väs­ti, kuin­ka onnis­tun­nu­ees­ti kun­nal­li­nen van­hus­ten­huol­lon jär­jes­teä­mi­nen onnis­tuu — siis ei onnis­tu lainkaan. 

    Väit­täi­sin, että keik­ka­lää­kä­rien ilmaan­tu­mi­nen on uudis­ta­nut kun­nal­lis­ta sai­raan­hoi­toa enem­män kuin mikään muu asia kol­meen­kym­me­neen vuo­teen. Epä­ta­sa-arvoi­set ja yksi­löl­li­set esi­mer­kit näyt­ti­vät, että­työ­tä ja työ­eh­to­ja voi ja pitää sovel­taa joten­kin muu­ten kuin yhdel­lä Kun­nal­li­sen vir­kaeh­to­so­pi­muk­sen raa­ma­tun mukai­sel­la mallilla.

  4. Osmo kir­joit­ti:
    “Rivi­kan­san­edus­ta­jan lojaa­li­suus on koetuksella.

    Minus­ta on tol­ku­ton­ta jumiut­taa neu­vot­te­lut ideo­lo­gi­seen julis­tuk­seen ter­veys­pal­ve­lu­jen yksi­tyis­tä­mis­tä vas­taan, kun julis­tuk­sel­la ei ole mitään käy­tän­nön mer­ki­tys­tä sii­hen, miten kun­nat ter­veys­pal­ve­lui­ta toteuttavat. ”

    Jos tilan­ne oikeas­ti har­mit­taa, niin mik­si et tule ulos vaa­ti­muk­sel­la: Dema­rit ruo­tuun tai Vih­reät läh­te­vät hallituksesta! 

    Oli­si äänes­tä­jil­le rei­lua, että hal­li­tuse­ro ilmoi­tet­tai­siin vii­meis­tään huo­men­na (per­jan­tai­na) heti aamusta.

    Vähän munaa poli­tiik­kaan! Teil­lä on mah­dol­li­suus sekä vaa­tia että toteut­taa. Perus­suo­ma­lai­sil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta kuin vaa­tia (huu­taa puskasta).

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yksi­tyi­sel­le pien­kun­nal­le käy hyvin köpe­läs­ti, jos asuk­kais­ta kol­me sai­ras­tuu vaka­vas­ti ja pitkäaikaisesti.

    Juho Laa­tu var­maan ajat­te­lee, että val­tio mak­saa täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa viu­lut. Joka taas tar­koit­taa sitä, että valu­vi­kaa ei ole kor­jat­tu­kaan vaan edel­leen hoi­dos­ta päät­tä­jä ja mak­sa­ja ovat eri tahot.

  6. Yksi­tyis­tä­mi­ses­tä tuli nyt vasem­mis­ton olki­nuk­ke. Ensin luo­daan kuvaa, jos­sa yksi­tyis­tä­mi­nen vie pal­ve­lui­den laa­dun ja koh­ta jo van­huk­set raa­hau­tu­vat kura­vai­pois­sa, kuten Uutis­vuo­dos­sa. Nyt sit­ten puheen­joh­ta­ja­ten­teis­sä kil­pai­le­vat täs­tä pelas­ta­jan roolista. 

    Eli pis­te­tään suu­ret ikä­luo­kat äänes­tä­mään omien tule­vien pal­ve­lui­den puo­les­ta, joi­den väi­te­tään ole­van uhat­tu­na. Moni las­ten­las­taan ajat­te­le­va kään­tyy­kin puo­lus­ta­maan omaa tule­vai­suut­taan. Tar­koi­tan että ronk­ki­vat vih­reil­tä äänes­tä­jiä. Tämä vasem­mis­ton tak­tiik­ka sopii aina­kin Hel­sin­gin Kokoo­muk­sel­le, jot­ta pää­se­vät jat­ka­maan tou­hu­jaan dema­rei­den ja Uuden­maan liit­ton­sa turvin.

    Jos todel­la on kil­pai­lua, niin yksi­tys­tä­mi­nen sel­lai­ses­sa, joka ei vaa­di poliit­tis­ta pääl­le­kat­so­mis­ta, oli­si var­maan­kin posi­tii­vi­nen asia. Jos ei ole kil­pai­lua, niin yksi­tyis­tä­mi­nen on joh­ta­nut tilan­tei­siin, jos­sa pal­ve­lu­ta­lois­sa asu­vat mak­sa­vat huo­nees­taan enem­män kuin taval­li­ses­ta vuo­kra­käm­päs­tä ja pal­ve­lu on sitä, että sii­voo­ja vaih­taa ker­ran vii­kos­sa ros­kik­sen pus­sin. Yksi­tyi­nen pyr­kii kui­ten­kin kil­pai­lut­to­mas­sa tilan­tees­sa mini­moi­maan työn­te­ki­jät ja muut kulut, joten rahas­tusau­to­maat­te­ja ei pidä kenel­le­kään antaa. Sil­loin ainoas­taan media voi tur­va­ta pal­ve­lun tason tai sen, että ongel­mat tule­vat edes esiin, kuten muu­ta­ma äärie­si­merk­ki kertoo.

    Suu­ris­sa kau­pun­geis­sa luu­li­si kui­ten­kin kil­pai­lun toi­mi­van, jos kau­pun­ki itse osaa asian­sa. Lää­kä­rei­den ja yri­tys­ten pik­ku­kun­tiiin koh­dis­tu­va rahas­tus­mat­kai­lu on toki taka­puo­les­ta. Samoin vero­jen­kier­te­ly, mut­ta teh­kää lake­ja joil­la estät­te sen! Kun­nan­val­tuu­te­tut tus­kin pää­se­vät nii­tä lake­ja sää­tä­mään, joten kes­kus­te­lu menee taas ohi. Se ei vain näkö­jään estä eräi­tä anta­mas­ta kuvaa, että jos äänes­tät­te mei­tä kun­nal­lis­vaa­leis­sa, veron­kier­to loppuu. 

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ketut­taa taas tämä poliit­ti­nen rea­lis­mi jos­sa tule­vai­suus­kes­kus­te­lu, ympä­ris­tö ja nuo­rem­pi pol­vi jää taas näi­den popu­lis­tien jal­koi­hin. Itse asias­sa ketut­ta­mi­nen ei rii­tä tun­net­ta kuvaa­maan. Koko maa sei­soo taas, kun uudis­tuk­set pysäy­tet­tiin vaa­lien yli. Arhin­mäen vii­me edus­kun­ta­vaa­lien popu­lis­ti­nen isku vyön alle oli jo jotain, mut­ta nyt dema­rit sit­ten pysäyt­ti koko kun­ta­uu­dis­tuk­sen. Vaik­ka olen­kin mones­sa asias­sa samaa miel­tä, niin näi­tä temp­pu­ja ei osaa arvostaa. 

    Nyt pitäi­si vih­rei­den luo­pua ase­mas­taan hil­jai­se­na taka­ri­vin tie­to­pank­ki­na, joka vain hymyi­lee kun isom­mat kiusaa, ja men­nä roh­keas­ti luo­kan eteen sano­maan miten asiat pitää teh­dä. Ei näy­tä media asias­sa aut­ta­van, kun edes pää­kau­pun­ki­seu­dun vah­va kan­na­tus ei näy leh­tien sivuil­la. Hesa­ri­kin valit­te­lee, että kukaan ei ker­ro mihin uudet asun­not pitäi­si raken­taa. Vasem­mal­la on sit­ten niin vah­va koneis­to luo­mas­sa kuvaa pelas­ta­jis­taan, joten ainoa vaih­toeh­to on pai­naa itse pääl­le. Poli­tiik­ka on ehkä asioi­den hoi­toa, mut­ta vaa­lit on imagoa.

  7. Tero: Jos tilan­ne oikeas­ti har­mit­taa, niin mik­si et tule ulos vaa­ti­muk­sel­la: Dema­rit ruo­tuun tai Vih­reät läh­te­vät hallituksesta!
    Oli­si äänes­tä­jil­le rei­lua, että hal­li­tuse­ro ilmoi­tet­tai­siin vii­meis­tään huo­men­na (per­jan­tai­na) heti aamusta.
    Vähän munaa poli­tiik­kaan! Teil­lä on mah­dol­li­suus sekä vaa­tia että toteut­taa. Perus­suo­ma­lai­sil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta kuin vaa­tia (huu­taa puskasta).

    Ja mil­lä­kö­hän matee­maat­tis­po­liit­ti­ses­ti mah­dol­li­sel­la hal­li­tus­poh­jal­la tämä ete­ni­si sen parem­min? Dema­rit saa yksi­tyis­tä­mis­hä­tä­he­rä­tyk­sen nel­jän vuo­den välein liit­tyen ensi sun­nun­tain kek­ke­rei­hin, kyl­lä ne sii­tä rauhoittuu.

  8. Kes­kus­te­lu ulkois­ta­mi­ses­ta tai ei-ulkois­ta­mi­ses­ta on poliit­tis­ta, sur­ku­hu­pai­saa teat­te­ria. Johan suu­ri osa ter­veys­pal­ve­luis­ta on ulkois­tet­tu työ­ter­veys­huol­toon. Mik­sei sit­ten täs­tä kes­kus­tel­la, jos ker­ran ollaan ulkois­ta­mi­ses­ta niin huolissaan?

    Niil­lä, joil­la myös eri­kois­sai­raan­hoi­to kuu­luu työ­ter­veys­huol­toon, onkin sit­ten todel­li­set kis­san­päi­vät. Näin ilman muu­ta mm. val­tiol­la, jot­ta vir­ka­mie­hil­lä säi­lyi­si kos­ke­tus kan­san arkeen ja hätään. Kun lii­kun­tae­lin­vai­vai­nen pää­see jul­kis­ta väy­lää lukuis­ten hidas­teek­si raken­net­tu­jen estei­den jäl­keen 5 minuu­tin orto­pe­di­käyn­nil­le noin 6 kuu­kau­des­sa, pää­see kat­ta­van työ­ter­veys­huol­lon asia­kas sin­ne vii­meis­tään seu­raa­val­la, jos ei jo samal­la vii­kol­la jut­te­le­maan tun­nik­si. Ai niin, ja täs­tä ei sit­ten mene edes sitä terveyskeskusmaksua.

    Täs­sä­pä todel­li­sia hyvin­voin­tie­ro­ja poh­dit­ta­vak­si, joi­hin pitäi­si olla kiin­nos­tus­ta. Kiin­nos­tuk­sen puu­te joh­tu­nee sii­tä, ettei kes­kus­te­li­jat itse jou­du käyt­tä­mään jul­ki­sia ter­veys­pal­ve­lui­ta — itse asias­sa eivät ole var­maan käyt­tä­neet noin 10–15 vuo­teen. Itse asias­sa yhdel­lä­kään kes­kus­te­li­jal­la ei tai­da olla min­kään­lais­ta aavis­tus­ta mis­sä tilas­sa jul­ki­set pal­ve­lut ovat. Puhu­taan hyvin­voin­ti­pal­ve­luis­ta, joi­ta itse käy­te­tään työ­ter­vey­den kaut­ta, ja yri­te­tään pelas­taa jul­ki­sia pal­ve­lui­ta, joi­ta ei var­si­nai­ses­ti ole ollut enää vuo­si­kym­me­neen. Ihan ensi alkuun voi­tai­siin sää­tää laki, joka vel­voit­taa aina­kin vaa­leil­la vali­tut käyt­tä­mään jul­ki­sia ter­veys­pal­ve­lui­ta. Siel­lä päi­vys­tyk­sen kuu­den tun­nin jonos­sa ehti­si tava­ta kan­saa­kin ihan toi­sel­la tavalla. 

    Jos ulkois­ta­mi­nen tulee hal­vem­mak­si, kos­ka siel­lä teh­dään ihan oikeas­ti asioi­ta tehok­kaam­min ja vii­saam­min, niin mik­si­päs ei. Esi­merk­ki­nä nyt vaik­ka­pa orga­ni­saa­tion keven­tä­mi­nen ja resurs­sien suun­taa­mi­nen teki­jöi­hin pääl­lik­kö­vir­ko­jen sijaan. Jos sen sijaan hyö­ty­jä hae­taan aja­mal­la alas työn­te­ki­jöi­den työ­eh­to­ja, on kyse vain välis­tä vetä­mi­ses­tä jon­kun toi­sen kus­tan­nuk­sel­la eikä kyse ole aidos­ti asioi­den teke­mi­ses­tä tehok­kaam­min. Täl­lais­ta ulkois­ta­mis­ta voi ihan perus­tel­lus­ti vas­tus­taa. Tyyp­pie­si­merk­ki­nä lukui­sat sii­vous­työn ulkoistukset.

    Hel­sin­ki on aina­kin niin tai­ta­va pöhö-orga­ni­saa­tioi­den raken­ta­ja, että ihan hir­vit­tää. Esi­merk­ki­nä nyt vaik­ka­pa tuo­re kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­yh­tiöi­den orga­ni­saa­tio­muu­tos siten, että perus­tet­tiin uusi HEKA oy hal­lin­noi­maan alu­eel­li­sia osa­keyh­tiöi­tä. Nyt on siis alu­eel­li­set toi­mi­tus­joh­ta­jat ja orga­ni­saa­tiot ja lisäk­si emo­yh­tiön toi­mi­tus­joh­ta­ja ja hänen avuk­seen pal­kat­tu nip­pu uusia pääl­li­köi­tä. Täs­sä käy var­maan­kin niin, että nyt alu­eel­lis­ten yhtiöi­den työn­te­ki­jä­teh­tä­viä läh­de­tään ulkois­ta­maan ja kil­pai­lut­ta­maan näi­den uusien pääl­lik­kö­ar­mei­joi­den toi­mes­ta (suo­mek­si ulkois­ta­maan). Kil­pai­lut­ta­mi­sen ja pääl­lik­kö­ar­mei­joi­den kus­tan­nuk­set eivät sit­ten tie­ten­kään ole ulkois­ta­mi­sen kustannuksia.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tar­koi­tan, että tuhan­nen asuk­kaan kun­ta on lii­an pie­ni kan­ta­naan ter­vey­den­huol­lon satun­nai­suu­teen liit­ty­vää riskiä. 

    Näin ole­tin­kin, mut­ta pitää kom­men­toi­da, kun hal­li­tus­puo­lu­eet, pää­mi­nis­te­riä myö­ten, käyt­tä­vät ilmauk­sia, jot­ka viit­taa­vat sii­hen suun­taan, että kun­nat oli­si­vat tosi­aan van­hus­val­tai­suu­ten­sa, pie­nuu­ten­sa tai köy­hyy­ten­sä vuok­si (puoli)pakkoliitoksen edessä.

    Itse ongel­man voi rat­kais­ta yksin­ker­tai­sim­min otta­mal­la vakuu­tuk­sen, joka kor­vaa yllät­tä­vän suu­ret kulut. Mut­ta luon­te­vam­paa on, että val­tio toi­mii kulu­jen tasaa­jan roo­lis­sa. Yksi mah­dol­li­suus, jon­ka olen muu­ta­maan ker­taan mai­nin­nut, on se, että val­tio kus­tan­tai­si eri­kois­sai­raan­hoi­don, mut­ta päät­täi­si itse, mit­kä poti­laat kuu­lu­vat kor­vauk­sen pii­riin. Näin kun­nal­la ei oli­si ris­kiä, mut­ta ei myös­kään vapaa­ta oikeut­ta lähet­tää poti­lai­ta hoi­toon val­tion kustannuksella.

    Kun­tien itse­näi­syyt­tä ja kun­ta­lais­ten mah­dol­li­suut­ta opti­moi­da ter­veys­pal­ve­lun­sa ei tar­vit­se evä­tä tai kaven­taa sik­si, että ris­kien hal­lin­ta ei ole täy­sin triviaalia.

  10. Jaak­ko Säre­lä: Juho Laa­tu var­maan ajat­te­lee, että val­tio mak­saa täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa viu­lut. Joka taas tar­koit­taa sitä, että valu­vi­kaa ei ole kor­jat­tu­kaan vaan edel­leen hoi­dos­ta päät­tä­jä ja mak­sa­ja ovat eri tahot. 

    Val­tion mak­sa­mi­nen on minul­le yksi mah­dol­li­nen vaih­toeh­to. Sel­lais­ta valu­vi­kaa, jos­sa val­tiol­la oli­si avoin piik­ki, ei nykyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä tai­da olla. Ja sel­lai­sen jär­jes­tel­män voi teh­dä, jos­sa eri tasoil­la on eri mak­sa­jat, mut­ta jos­sa ei sil­ti ole avoin­ta piik­kiä (ks. ed. kom­ment­ti­ni, jos­sa mai­nit­sin mah­dol­li­suu­den, että eri­kois­sai­raan­hoi­to­ta­so päät­tää itse, mis­sä mää­rin se kor­vaa lähe­tet­ty­jen poti­lai­den kulut).

  11. Osmo,
    Tämä kir­joi­tuk­se­si on mie­les­tä­ni parem­pi ja sel­keäm­pi kuin 22.10. päi­vät­ty aiem­pi kir­joi­tus samas­ta aihees­ta. Nois­ta esit­tä­mis­tä­si kol­mes­ta vaih­toeh­dos­ta ensim­mäi­nen oli­si kehityskelpoisin.

    Mie­les­tä­ni tul­kit­set jäl­leen Kes­kus­tan lin­jauk­sia tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti. Nos­tat kes­kus­ta­lais­ten puheis­ta esiin pel­kät sam­ma­kot, vaik­ka suu­rin osa kes­kus­ta­lais­ten puheen­vuo­rois­ta väli­ky­sy­mys­kes­kus­te­lus­sa oli jär­ke­viä, eikä edes kovin kau­ka­na omis­ta aja­tuk­sis­ta­si. Tosia­sia on, että yllä esit­tä­mä­si ensim­mäi­nen vaih­toeh­to ehdot­ta­mi­ne­si kor­jauk­sin on hyvin lähel­lä Kes­kus­tan mal­lia, ja hyvä näin. Itse asias­sa jos edus­kun­nan väli­ky­mys­kes­kus­te­lun puheen­vuo­rot lukee tark­kaan, niin voi huo­ma­ta, että Vih­rei­den ryh­mä­pu­heen­vuo­ro oli hyvin lähel­lä Kes­kus­tan linjauksia.

    Mah­dol­li­ses­ti Kes­kus­ta ei ole täy­sin yhte­näi­nen mal­lin­sa kai­kis­sa yksi­tyis­koh­dis­sa, kuten eivät muut­kaan suu­ret puo­lu­eet (ja itse­kin esi­tät yllä usei­ta vaih­toeh­to­ja), mut­ta mie­les­tä­ni seu­raa­va yllä esit­tä­mä­si väi­te on vähin­tään­kin har­haan­joh­ta­va: “Kes­kus­ta näyt­tää vaa­ti­van, että sai­raan­hoi­to­pii­rien hal­lin­nas­sa ei nou­da­tet­tai­si yhtä­läis­tä ääni­val­taa, vaan että pie­nil­lä kun­nil­la oli­si suu­rem­pi ääni­mää­rä asu­kas­ta koh­den kuin suurilla.”

    Vaa­tii­ko Kes­kus­ta oikeas­ti tätä vai tah­dot­ko vain kuvi­tel­la niin? Eivät­kö seu­raa­vat suo­rat lai­nauk­set kes­kus­ta­lais­ten puheis­ta edus­kun­nas­sa ole juu­ri sitä mitä itse­kin pidät hyvänä?

    Mar­kus Lohi /kesk: Meil­lä tääl­lä edus­kun­nas­sa oli vas­ti­kään, pari viik­koa sit­ten, laa­du­kas semi­naa­ri, jos­sa maan joh­ta­vat perus­tus­la­ki­asian­tun­ti­jat otti­vat kan­taa kun­ta­uu­dis­tuk­seen. Aihee­na oli kun­ta­uu­dis­tus ja perus­tus­la­ki, ja nämä perus­tus­la­ki­asian­tun­ti­jat otti­vat nime­no­maan tämän demo­kra­tia­nä­kö­kul­man esil­le, ja he tote­si­vat täs­sä semi­naa­ris­sa, että perus­tus­lain raken­ne­kin läh­tee sii­tä, että on ole­mas­sa val­tion ja kun­tien välis­sä maa­kun­ta­ta­so, ja muun muas­sa pro­fes­so­ri Tuo­ri tote­si, että tämä isän­tä­kun­ta­mal­li, mitä hal­li­tus ajaa, on demo­kra­tian näkö­kul­mas­ta kai­kis­ta huo­noin mal­li. Maa­kun­ta­mal­li oli­si hyvä, demo­kra­tian näkö­kul­mas­ta var­sin­kin, jos sii­nä luo­tai­siin vie­lä (Puhe­mies koput­taa) omat maakuntavaalit.”

    Timo V. Kor­ho­nen /kesk (vas­taus­pu­heen­vuo­ro): Arvoi­sa puhe­mies! Nyt ymmär­rän edus­ta­ja Hei­no­sen logiik­kaa, että maa­kun­ta­ta­sol­la pää­tök­sen­te­ko siir­tyi­si muu­ta­man ihmi­sen pää­tös­val­taan. Kes­kus­tan mal­lis­sa on kak­si avoin­ta, sel­ke­ää demo­kra­tian por­ras­ta: on kun­ta­ta­so, kun­nan­val­tuus­ton avoi­met kun­ta­vaa­lit, on maa­kun­ta­ta­so, jos­sa mei­dän mal­lis­sam­me voi­daan läh­teä liik­keel­le sii­tä, että maa­kun­ta­val­tuus­to vali­taan suo­ral­la kansanvaalilla.” 

    (lai­nauk­set http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_102_2012_ke_p_1.shtml )

    1. Ryh­mä­pu­heen­vuo­ros­sa taas sanot­tiin, että maa­kun­ta on kun­tien yhteis­työ­elin, eli sii­nä ei oli­si suo­ria vaa­le­ja vaan yhty­mä­ko­kous. Ota nyt sii­tä selvää.

  12. Vih­to­ri Koso­la (IKL) piti sadan­nen ker­ran 1932 saman puheen. Erään kylän kylä­pääl­lik­kö huo­maut­ti täs­tä. Koso­la tähän, pidän niin kau­an saman puheen, kun­nes ihmi­set usko­vat. Minä sanon sadan­nen ker­ran, kun eri­kois­sai­raan­hoi­to siir­re­tään val­tiol­le, sii­hen lop­pu­vat jur­pu­tuk­set rajois­ta ja kun­ta­ra­jois­ta. Mik­si tämä on niin vai­ke­aa esim. Osmo Soininvaaralle.

    1. Eri­kois­sai­raan­hoi­to siir­ret­tiin val­tiol­le Nor­jas­sa ja sii­nä kävi hyvin huo­nos­ti. Täl­lais­ka mak­su­ra­jaa ei voi teh­dä kes­kel­le terveydenhoitoa.

  13. tpyy­luo­ma: Ja mil­lä­kö­hän matee­maat­tis­po­liit­ti­ses­ti mah­dol­li­sel­la hal­li­tus­poh­jal­la tämä ete­ni­si sen parem­min? Dema­rit saa yksi­tyis­tä­mis­hä­tä­he­rä­tyk­sen nel­jän vuo­den välein liit­tyen ensi sun­nun­tain kek­ke­rei­hin, kyl­lä ne sii­tä rauhoittuu.

    Ei mil­lään poh­jal­la, mut­ta ei näy­tä ete­ne­vän täl­lä­kään. Mut­ta saa­tat olla oikeas­sa, että ensi vii­kol­la dema­rei­den pluf­fi pal­jas­tuu ja kaik­ki on taas “hyvin”. Sököä pelan­neet ymmär­tä­vät, että jos­kus pluf­fi kan­nat­taa kat­soa, vaik­ka häviäisi. 🙂 

    Vaka­vam­min:
    En sil­ti ymmär­rä mik­si Vih­reät ei iki­nä lyö nyrk­kiä pöy­tään. Mikä­li kun­ta­uu­dis­tus ei toteu­du jär­ke­väs­ti, ei vih­reil­le jää yhtään kun­non syy­tä jää­dä hal­li­tuk­seen pie­nen­tä­mään kannatustaan.

  14. Luin otsi­kon “Sote­uu­dis­tuk­sen kant­tu­ra” ja ihmet­te­lin miten Ode on sor­tu­nut noin rumaan SDP:n kri­tiik­kiin näin vaa­lien alla…

  15. Kes­kus­tan mal­lia on vai­kea arvioi­da, kos­ka sitä ei ole täs­men­net­ty. Saman maa­kun­ta­mal­lin sisäl­lä esi­te­tään aivan vas­tak­kai­sia aja­tuk­sia. On esi­tet­ty, että uuden sote­pii­rin val­tuus­to valit­tai­siin suo­ril­la vaa­leil­la ja on esi­tet­ty, että se oli­si nykyi­seen tapaan kun­tien omis­ta­ma kuntayhtymä.”

    Kyl­lä­hän täl­lai­ses­ta mal­lis­ta on koke­mus­ta Ruot­sis­ta (lans­ting), Tans­kas­ta (Region) ja monis­ta muis­ta mais­ta. Tosin Regionilla/lanstingetillä on myös alu­een kehittämisfunktio.

    Ja jos Hel­sin­gin seu­dul­le tulee kak­si­ta­soi­nen mal­li (?), niin mik­sei myös muu­al­le Suomeen.

    Ja ennen kaik­kea, ei Suo­men 330 kun­taa ole ongel­man ydin vaan ne 550 teh­tä­vää, jot­ka kun­nil­le on sälytetty.

  16. Olen­nais­ta juu­ri onkin pois­taa raja eri­kois- ja perus­ter­vey­den­huol­lon välil­tä. Tätä­hän THL:kin on suo­si­tel­lut, mut­ta polii­ti­kot eivät ole kuun­nel­leet. Täl­löin pääs­tään tois­te­tuis­ta labo­ra­to­rio­ko­keis­ta ja IT-ongel­mat muut­tu­vat hel­pom­min hallittaviksi. 

    Eihän kes­kus­tan maa­kun­ta­mal­li tiet­tä­väs­ti mikään täy­sin luk­koon­lyö­ty asia ole, vaan sitä on mah­dol­li­suus muo­ka­ta parem­paan suun­taan mikä­li halua löy­tyy. Nyt mie­les­tä­ni men­nään täy­sin vää­rään suuntaan,kun eri­kois­sai­raan­hoi­toa tuo­daan kun­nil­le. Lää­kä­ri­liit­to­kin on vali­tel­lut erkois­sai­raan­hoi­to­pii­rien pur­kua. Sel­lais­ta ei ole tiet­tä­väs­ti mis­sään muu­al­la EU:ssa. En usko, että kaik­ki ymmär­rys on täällä !

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eri­kois­sai­raan­hoi­to siir­ret­tiin val­tiol­le Nor­jas­sa ja sii­nä kävi hyvin huo­nos­ti. Täl­lais­ka mak­su­ra­jaa ei voi teh­dä kes­kel­le terveydenhoitoa. 

    Ei pidä toteut­taa huo­noim­man löy­de­tyn mal­lin mukaan ja tois­taa sen vir­hei­tä. Ehkä Nor­jan mak­su­ra­ja ei toi­mi, mut­ta voim­me teh­dä järkevämmän.

    Oli­si­ko muu­ten sel­lai­sel­le kan­na­no­tol­le tukea, että Suo­mes­sa haluam­me kus­tan­taa perus­pal­ve­lut kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le yhdes­sä (eli siis peri­aat­tees­sa yhtei­sil­lä rahoil­la tai yhdes­sä tasa­ten, vaik­ka toteu­tus­vas­tuu onkin kunnilla)?

    1. Jos toteu­tus­vas­tuu on kun­nil­la, sil­loin kun­tien on jou­dut­ta­va vas­tuuseen toteu­tuk­sen kus­tan­nuk­ses­ta. Muu­ten voi­si haas­ka­ta rahaa miten pal­jon hyvän­sä. Nyt kun­nil­le mak­se­taan val­tio­no­suuk­sia väes­tö­mää­rän ja väes­tön ikä­ja­kau­man sekä sai­ras­ta­vuus­ker­toi­men mukaan. Siis meno­jen odo­tusar­von mukaan. Satun­nai­suus jää kun­nan itsen­sä hal­lit­ta­vak­si sekä vas­tuu sii­tä, kuin­ka talou­del­li­ses­ti se toi­mis­taan sel­vi­ää. Tätä pidem­mäl­le ei voi tul­la vas­taan, ilman, että puu­tu­taan kun­nan oikeu­teen teh­dä päätöksiä.

  18. Val­tion alue­hal­lin­to on täl­lä het­kel­lä niin totaa­li­sen sekai­sin, että perus­teet on syy­tä lait­taa kun­toon ennen Sote­uu­dis­tus­ta. 😀 Se on tot­ta, että pit­käl­lä täh­täi­mel­lä emme voi tuh­la­ta näin pal­joa rahaa sosi­aa­li- ja ter­veys­me­noi­hin. Meil­lä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole varaa tällaiseen.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ryh­mä­pu­heen­vuo­ros­sa taas sanot­tiin, että maa­kun­ta on kun­tien yhteis­työ­elin, eli sii­nä ei oli­si suo­ria vaa­le­ja vaan yhty­mä­ko­kous. Ota nyt sii­tä selvää.

    Eikö siel­lä edus­kun­nas­sa puhu­ta puo­lue­ra­jo­jen yli? Siis edustajatasolla?
    Ei var­maan oli­si vai­kea­ta läh­teä jol­lain (epä­vi­ral­li­sel­la?) tasol­la kehit­tä­mään tuom­mois­ta maa­kun­ta­mal­lia, jon­ka taak­se sit­ten voi­si ihmi­set koota.

    1. Puhu­taan epä­vi­ral­li­ses­ti ja viral­li­ses­ti. Kuten sanoin, Tapa­ni Töl­li ja minä sai­sim­me hyvän mal­lin aikaasn kah­des­sa tunnissa.

  20. Shp:lle työ­tä teke­vän näkö­kul­mas­ta voi­si olla muka­vaa, jos alu­eel­la oli­si enem­män kuin yksi työnantaja.

  21. Osmo: “Eri­kois­sai­raan­hoi­to pitäi­si jakaa niin, että osa kes­ki­te­tään suu­riin yksi­köi­hin ja osa hajau­te­taan samaan orga­ni­saa­tioon perus­ter­vey­den­hoi­don kanssa.”

    Höpö­tys­tä. Osa ja osa, ainoa kon­kreet­ti­nen asia siis: “Teko­ni­vel­ki­rur­gi­aa teh­dään Suo­mes­sa kym­me­nis­sä sairaaloissa.”

    Help­po sanoa, raja vai­kea toteut­taa muu­al­la­kin kuin teko­ni­vel­ki­rur­gias­sa — ja onko sekään relevanttia?

    Kepun Sipi­lä sanoi taas tänään tele­vi­sios­sa, että Kes­kus­ta on ainoa, jol­la on sote-mal­li. No jos on, sano­koot sel­väs­ti jul­ki mikä se on. Ei sitä aina­kaan Kepun vaa­lioh­jel­mas­ta löy­dy (kat­soin).

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yksi­tyi­sel­le pien­kun­nal­le käy hyvin köpe­lös­ti, jos asuk­kais­ta kol­me sai­ras­tuu vaka­vas­ti ja pitkäaikaisesti.

    Koe­ta­pas nyt oikeas­ti ottaa sel­vää, miten käy ja ker­ro sit­ten, miten esim. Sot­tun­ga voi olla ole­mas­sa. Ehkä pie­nis­sä kun­nis­sa ei ole vaka­vas­ti sairaita?
    Tie­tys­ti jos kun­nas­sa on vain nuo kol­me asukasta…

    1. Sot­tun­gal­la ei ole mitään teke­mis­tä ter­vey­den­huol­lon kans­sa kos­ka Ahve­nan­maal­la kun­nat eivät vas­taa ter­vey­den­huol­los­ta. Vas­ta­sin hen­ki­löl­le, joka toi­voi pie­nil­le kun­nil­le vapaut­ta ostaa ter­veys­pal­ve­lut mis­tä halua­vat. Jos ostaa, niin tie­tys­ti myös maksaa.

  23. Juho Laa­tu: Ja sel­lai­sen jär­jes­tel­män voi teh­dä, jos­sa eri tasoil­la on eri mak­sa­jat, mut­ta jos­sa ei sil­ti ole avoin­ta piik­kiä (ks. ed. kom­ment­ti­ni, jos­sa mai­nit­sin mah­dol­li­suu­den, että eri­kois­sai­raan­hoi­to­ta­so päät­tää itse, mis­sä mää­rin se kor­vaa lähe­tet­ty­jen poti­lai­den kulut) 

    Soi­nin­vaa­ran poin­tin lisäk­si toi­voi­sin, että se, joka vas­taa alku­vai­heen ja ennal­taeh­käi­se­väs­tä hoi­dos­ta, mak­saa myös nii­den lai­min­lyön­tien talou­del­li­sen hinnan.

  24. Sha­keem:

    snip’
    Kun lii­kun­tae­lin­vai­vai­nen pää­see jul­kis­ta väy­lää lukuis­ten hidas­teek­si raken­net­tu­jen estei­den jäl­keen 5 minuu­tin orto­pe­di­käyn­nil­le noin 6 kuu­kau­des­sa, pää­see kat­ta­van työ­ter­veys­huol­lon asia­kas sin­ne vii­meis­tään seu­raa­val­la, jos ei jo samal­la vii­kol­la jut­te­le­maan tun­nik­si. Ai niin, ja täs­tä ei sit­ten mene edes sitä terveyskeskusmaksua.
    ‘snip’

    Yleen­sä työ­ter­veys­huol­toon kuu­luu laki­sää­tei­sen lisäk­si yleis­lää­kä­ri­ta­soi­nen avo­sai­raan­hoi­to ja ohjaus eri­kois­lää­kä­ril­le tar­vit­taes­sa. Ter­veys­kes­kus­mak­sua ei mene, mut­ta työ­nan­ta­ja ei mak­sa — pait­si jos on kysy­mys työ­ta­pa­tur­mas­ta tai ammat­ti­tau­dis­ta — mut­ta sitä Sha­keem­kaan ei halunne.

  25. Ehdot­ta­ma­si mal­li syn­nyt­tää uut­ta eriarvoisuutta.
    Mil­le tasol­le työ­ter­veys­huol­to ja yksi­tyi­nen ter­veys­pal­ve­lu lähet­tä­vät eri­kois­sai­raan­hoi­toa tar­vit­se­vat poti­laan­sa? Nyt näyt­tää siltä,että eti­kois­sai­raan­hoi­to­kin halu­taan jakaa köy­hien ros­ka­pal­ve­lui­hin ja parem­man väen Luxus palveluihin

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ryh­mä­pu­heen­vuo­ros­sa taas sanot­tiin, että maa­kun­ta on kun­tien yhteis­työ­elin, eli sii­nä ei oli­si suo­ria vaa­le­ja vaan yhty­mä­ko­kous. Ota nyt sii­tä selvää.

    Olet oikeas­sa, että Kes­kus­tan mal­lis­sa on joil­tain osin vie­lä täs­men­tä­mis­tä. Toi­vot­ta­vas­ti täs­men­nyk­siä tulee. Mut­ta täs­tä pääs­tään­kin sii­hen kysy­myk­seen, että mikä on Vih­rei­den mal­li koko maa­han? Mitä Vih­reät teki­si­vät, jos sai­si­vat yksin päät­tää kun­ta­uu­dis­tuk­sen (eli jos unoh­de­taan het­kek­si nämä hallituskuviot)? 

    Voi­si­vat­ko Vih­reät kan­nat­taa koko maa­han Ruot­sin mal­lin kal­tais­ta aidos­ti kak­si­ta­sois­ta hal­lin­to­mal­lia tämän kaa­vail­lun isän­tä­kun­ta­mal­lin sijaan, jota edel­lä ker­ro­taan mm. pro­fes­so­ri Tuo­rin arvos­tel­leen demo­kra­tian kan­nal­ta ongelmalliseksi?

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sot­tun­gal­la ei ole mitään teke­mis­tä ter­vey­den­huol­lon kans­sa kos­ka Ahve­nan­maal­la kun­nat eivät vas­taa terveydenhuollosta.
    ‘snip’

    Sepä kum­maa.
    Kun­nan suo­men­kie­lis­ten net­ti­si­vu­jen mukaan kui­ten­kin siel­lä on “TERVEYSKESKUS Puh 018–55182 tai 040–5916426 Ma-Pe 8–14”
    Aika voi­mak­kaas­ti sanot­tu siis, että “Sot­tun­gal­la ei ole mitään teke­mis­tä ter­vey­den­huol­lon kanssa”.

    1. Kun­nan suo­men­kie­lis­ten net­ti­si­vu­jen mukaan kui­ten­kin siel­lä on “TERVEYSKESKUS Puh 018–55182 tai 040–5916426 Ma-Pe 8–14″
      Aika voi­mak­kaas­ti sanot­tu siis, että “Sot­tun­gal­la ei ole mitään teke­mis­tä ter­vey­den­huol­lon kanssa”.

      Hel­sin­gis­tä­kin löy­tyy polii­sin puhe­lin­nu­me­ro, mut­ta sil­ti kau­pun­gil­la ei ole teke­mis­tä polii­si­toi­men kanssa.
      Ahve­nan­maal­la (koko­luok­kaa Laut­ta­saa­ri) maa­kun­ta jär­jes­tää ter­vey­den­huol­lon eivät­kä kun­nat (koko­luok­kaa kortteli)

  28. Lisäyk­se­nä vie­lä edel­li­seen kom­ment­tii­ni todet­ta­koon, että on se isän­tä­kun­ta­mal­li ongel­mal­li­nen toki monil­la muil­la­kin tavoil­la kuin demo­kra­tian toteu­tu­mi­sen kannalta. 

    Isän­tä­kun­nat esi­mer­kik­si muo­dos­tui­si­vat lii­an pie­nik­si, vaik­ka maa­han jäi­si vain se 70 kun­taa. Täs­tä on hyvin toden­nä­köi­se­nä seu­rauk­se­na se, että myös eri­kois­ter­vey­den­hoi­to alkaa rapis­tua, ja pal­ve­lui­den ulkois­ta­mi­nen yksi­tyi­sil­le yri­tyk­sil­le vain lisään­tyy, jos/kun monet maa­seu­tu­kun­nat osta­vat­kin eri­kois­sai­raan­hoi­ton­sa vero­pa­ra­tii­siyh­tiöil­tä eivät­kä maa­kun­tan­sa keskuskaupungilta.

    1. Isän­tä­kun­nat esi­mer­kik­si muo­dos­tui­si­vat lii­an pie­nik­si, vaik­ka maa­han jäi­si vain se 70 kuntaa.

      Jos maa­han jää 70 kun­taa, isän­tä­kun­tia muo­dos­tuu 20 ja niis­sä asuu yli kol­me mil­joo­naa ihmistä.

  29. Ris­to: toi­voi­sin, että se, joka vas­taa alku­vai­heen ja ennal­taeh­käi­se­väs­tä hoi­dos­ta, mak­saa myös nii­den lai­min­lyön­tien talou­del­li­sen hinnan. 

    Hyvä peri­aa­te. Voi­si toteut­taa­kin, mut­ta on vai­kea mita­ta. Ehkä yksin­ker­tai­sin­ta oli­si antaa vain palau­tet­ta kun­tien hoi­don tasos­ta. Jos tilas­tot pal­jas­ta­vat lai­min­lyön­te­jä, on jo kun­ta­lais­ten itsen­sä int­res­sis­sä paran­taa hoi­don tasoa.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos toteu­tus­vas­tuu on kun­nil­la, sil­loin kun­tien on jou­dut­ta­va vas­tuuseen toteu­tuk­sen kus­tan­nuk­ses­ta. Muu­ten voi­si haas­ka­ta rahaa miten pal­jon hyvänsä. 

    Näin on nyt ja tulee olla jat­kos­sa­kin. (Ja taas ole­tan ystä­väl­lis­mie­li­ses­ti, että täs­sä tar­koi­te­taan vain vas­tuu­ta rahoi­tuk­ses­ta, ei sitä, että köy­hien tuli­si kus­tan­taa pal­ve­lun­sa itse.)

    Nyt kun­nil­le mak­se­taan val­tio­no­suuk­sia väes­tö­mää­rän ja väes­tön ikä­ja­kau­man sekä sai­ras­ta­vuus­ker­toi­men mukaan. Siis meno­jen odo­tusar­von mukaan. 

    Hyvä peri­aa­te. Käy­tän­nös­sä val­tio­no­suuk­sia näkö­jään leik­kail­laan taan­tu­man taltuttamiseksi.

    Satun­nai­suus jää kun­nan itsen­sä hal­lit­ta­vak­si sekä vas­tuu sii­tä, kuin­ka talou­del­li­ses­ti se toi­mis­taan sel­vi­ää. Tätä pidem­mäl­le ei voi tul­la vas­taan, ilman, että puu­tu­taan kun­nan oikeu­teen teh­dä päätöksiä. 

    Ei tar­vit­se rahoit­taa tuon enem­pää. Ris­kien tasauk­sen val­tio voi toki jär­jes­tää. Se ei mak­sa byro­kra­tia­ku­lu­ja enem­pää. Tai jos ei jär­jes­tä, kun­nat voi­vat ottaa vakuutuksen.

    Täl­lä mal­lil­la pie­nim­mät­kin kun­nat voi­vat jär­jes­tää pal­ve­lut, eikä kun­ta­ra­jo­ja tar­vit­se peukaloida.

    1. Val­tion­so­suuk­sia lei­ka­taan kai­kil­ta kun­nil­ta mal­liin euroa/asukas. Jul­ki­nen talous vel­kaan­tuu 7 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa ja kun­ta­ta­lous on 2/3 jul­ki­ses­ta talou­des­ta. Jul­kis­ta talout­ta on han­ka­la supis­taa supis­ta­mat­ta kun­ta­ta­lout­ta. Ris­kien tasauk­seen voi ottaa myös vakuu­tuk­sen. Voi­si­ko siel­lä kepu­lan­dias­sa aja­tel­la, että jotain voi­si teh­dä jopa ilman valtiota?

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos toteu­tus­vas­tuu on kun­nil­la, sil­loin kun­tien on jou­dut­ta­va vas­tuuseen toteu­tuk­sen kus­tan­nuk­ses­ta. Muu­ten voi­si haas­ka­ta rahaa miten pal­jon hyvän­sä. Nyt kun­nil­le mak­se­taan val­tio­no­suuk­sia väes­tö­mää­rän ja väes­tön ikä­ja­kau­man sekä sai­ras­ta­vuus­ker­toi­men mukaan. Siis meno­jen odo­tusar­von mukaan. Satun­nai­suus jää kun­nan itsen­sä hal­lit­ta­vak­si sekä vas­tuu sii­tä, kuin­ka talou­del­li­ses­ti se toi­mis­taan sel­vi­ää. Tätä pidem­mäl­le ei voi tul­la vas­taan, ilman, että puu­tu­taan kun­nan oikeu­teen teh­dä päätöksiä. 

    Kun­ta voi­si myös ottaa vakuu­tuk­sen satun­nais­ten ris­kien varal­le, vai eikö sel­lai­sia saa / oli­si­vat lii­an kal­lii­ta / kun­nil­la ei ole tapa­na vakuut­taa mitään?

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra: kun­ta­ta­lous on 2/3 jul­ki­ses­ta talou­des­ta. … Voi­si­ko siel­lä kepu­lan­dias­sa aja­tel­la, että jotain voi­si teh­dä jopa ilman valtiota?

    Kun­tien teh­tä­vät ja menot ovat pää­asias­sa laki­sää­tei­siä. Val­tio on halun­nut (var­sin­kin aina vaa­lien alla…) tar­jo­ta mil­loin mitä­kin pal­ve­lu­ja, mut­ta kos­ka val­tiol­la ei ole ollut rahaa, teh­tä­vä on annet­tu kun­nil­le. Ilman vas­taa­vaa rahoitusta.

    Näin ollen kun­tien syyt­tä­mi­nen tilan­tees­ta ei ole kovin jär­ke­vää, eikä myös­kään jär­ke­vää vii­sas­tel­la sii­tä että kun­nat halua­vat val­tio­ta apuun val­tion pakol­li­sek­si sää­tä­mien teh­tä­vien hoi­ta­mi­ses­sa. Parem­pi on, että kan­san­edus­ta­jat vas­tuul­lis­ta etsies­sään kat­so­vat peiliin.

    1. Olen voi­mak­kaa­ti samaa miel­tä. Kun ei ole rahaa, on teh­tä­vä vähem­män eikä huo­nom­min. Edus­kun­nan sosi­aa­li- ja ter­veys­va­lio­kun­nan on help­po lät­kiä kun­nil­le teh­tä­viä, kun ei jou­du nii­tä rahoit­ta­maan. Nyt pitäi­si kar­sia teh­tä­viä. Kaik­ki se, joka on ollut jos­kus vält­tä­mä­tön­tä, ei ole sitä enää. Pää­asias­sa on kyse normeista.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos maa­han jää 70 kun­taa, isän­tä­kun­tia muo­dos­tuu 20 ja niis­sä asuu yli kol­me mil­joo­naa ihmistä.

    Ja kak­si mil­joo­naa ihmis­tä asui­si muis­sa kun­nis­sa, jot­ka oli­si­vat lii­an pie­niä sekä jär­jes­tä­mään että rahoit­ta­maan erikoissairaanhoitoa.

    Myös­kään näis­tä 20 isän­tä­kun­nas­ta suu­ri osa ei yltäi­si kir­joi­tuk­ses­sa­si mai­nit­tuun 200000 asuk­kaa­seen, joka on hyvin toi­mi­van ja vaa­ti­vam­paan eri­kois­sai­raan­hoi­toon kyke­ne­vän alu­een koko. Osaat­ko sanoa, että kuin­ka moni pää­si­si edes lähel­lä tätä?

    Mitä sit­ten, jos torp­pa­ri­kun­nat ja isän­tä­kun­nat eivät pää­se­kään yhtei­sym­mär­ryk­seen pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­ses­ta ja rahoit­ta­mi­ses­ta (mikä ei suo­ma­lais­ten rii­te­lyyn tot­tu­nei­den kun­tien koh­dal­la oli­si yllä­tys), ja toi­mi­van eri­kois­sai­raan­hoi­toa­lu­een mitat täyt­tä­viä aluei­ta ei Suo­mes­sa enää oli­si mui­ta kuin Hel­sin­ki, Tam­pe­re, Tur­ku ja Oulu? 

    Eikö ole vaa­ra­na, että sai­raan­hoi­to­pii­rien pur­ka­mi­nen näi­vet­tää eri­kois­sai­raan­hoi­don laa­joil­la alueil­la, kun ei ole enää yhtä orga­ni­saa­tio­ta, jol­la oli­si riit­tä­vä väes­tö­poh­ja vaa­ti­van eri­kois­sai­raan­hoi­don jär­jes­tä­mi­seen? Isän­tä­kun­tien ja torp­pa­ri­kun­tien väli­set mää­rä­ai­kai­set ja rii­doil­le alt­tiit sopi­muk­set eivät vält­tä­mät­tä tar­joai­si pit­kä­jän­tei­sen kehit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­siä kai­kil­le kes­kus­sai­raa­loil­le, ja koko­nai­suus kär­si­si pit­käl­lä tähtäimellä.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion­so­suuk­sia lei­ka­taan kai­kil­ta kun­nil­ta mal­liin euroa/asukas.

    Sinän­sä rei­lu peri­aa­te, mut­ta hal­li­tus toki tie­tää, että täl­lai­nen poli­tiik­ka ajaa nime­no­maan tiu­kal­la bud­je­til­la toi­mi­vat pie­net ja köy­hät kun­nat ahtaal­le. Rik­kail­la kes­kus­kun­nil­la ei ole mitään hätää. Kai kun­tien on pak­ko lei­ka­ta palveluita.

    Tai ehkä hal­li­tuk­sen tavoi­te on, että raha­pu­las­sa kär­vis­tel­les­sään kun­nat usko­vat, että pii­na ja leik­kauk­set jat­ku­vat kun­nes kun­ta nöyr­tyy lii­tok­seen. Lii­tos ei tosin auta talout­ta, kos­ka naa­pu­ri­kun­nal­ta­kin on lei­kat­tu vas­taa­vas­ti rahaa pois. (Köy­hyys ja val­tion raho­jen leik­kaus ei siis ole perus­te liitoksille.)

    Jul­ki­nen talous vel­kaan­tuu 7 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa ja kun­ta­ta­lous on 2/3 jul­ki­ses­ta talou­des­ta. Jul­kis­ta talout­ta on han­ka­la supis­taa supis­ta­mat­ta kuntataloutta. 

    No, hal­li­tus vain tun­nus­taa, että perus­pal­ve­lui­ta on supis­tet­ta­va lei­ka­tun raha­mää­rän ver­ran, ja päät­tää mit­kä pal­ve­lut aje­taan alas.

    Minus­ta on kyl­lä muu­ta­mia mui­ta­kin koh­tei­ta, jois­ta leik­kai­sin ennen perus­pal­ve­lui­ta. Pitää muis­taa, että Suo­mi on rik­kaam­pi kuin kos­kaan, ja sik­si luu­li­si, että kyke­nem­me pitä­mään nuo totu­tut perus­pal­ve­lut. Osa niis­tä on kal­lis­tu­nut­kin, mut­ta niin on käy­tet­tä­vis­sä ole­va raha­kin (pit­käs­sä juok­sus­sa) kasvanut.

    Ris­kien tasauk­seen voi ottaa myös vakuutuksen. 

    Jees, nyt puhum­me samaa kiel­tä. Kun­ta­lii­tok­set eivät todel­la­kaan ole tar­peen ris­kien tasaa­mi­sen vuoksi.

    Voi­si­ko siel­lä kepu­lan­dias­sa aja­tel­la, että jotain voi­si teh­dä jopa ilman valtiota?

    Sitä­hän kun­nat kovas­ti yrit­tä­vät. Hal­li­tus voi­si jo lopet­taa itse­hal­lin­nol­lis­ten kun­tien rajo­jen peu­ka­loi­mi­sen ja kun­tien lak­kaut­ta­mi­set. Perus­pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­nen­kin toi­mii (ilman val­tion väliin­tu­loa) totut­tuun tapaan. Riit­tää ilmoit­taa mitä pal­ve­lui­ta lei­ka­taan, jos rahoi­tus­ta leikataan.

    (Tämä ei sul­je pois sitä mah­dol­li­suut­ta, että sote-pal­ve­lui­den toteu­tus­pe­ri­aat­tei­ta ja nii­den rahoi­tus­mal­le­ja voi myös (kun­tia ja kun­ta­lai­sia pal­ve­le­vas­ti) kehittää.)

    (Tein taas ystä­väl­lis­mie­li­sen tul­kin­nan, että tuo “ilman val­tio­ta” heit­to ei tar­koit­ta­nut, että kun­tien tuli­si kus­tan­taa perus­pal­ve­lun­sa itse. 🙂 )

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si­ko siel­lä kepu­lan­dias­sa aja­tel­la, että jotain voi­si teh­dä jopa ilman valtiota?

    Mitä tämä nyt sit­ten tar­koit­taa? Ei kai se nyt kepun vika ole, jos Juho Laa­dul­la tai jol­la kul­la muul­la on oma­pe­räi­set ja mie­les­tä­ni hie­man käy­tän­nöl­le vie­raat käsi­tyk­set pien­ten kun­tien kyvys­tä hoi­taa kaik­ki maa­il­man asiat itse tai sau­mat­to­mas­ti yhteis­työs­sä mut­ta val­tion tuella.

    Minus­ta täl­lai­set “kepu­lan­dia” nimit­te­lyt ovat kui­ten­kin vähän tur­hia, luo­vat tar­pee­ton­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua ja kään­ty­vät hel­pos­ti esit­tä­jään­sä vas­taan. Eikö kan­nat­tai­si pysyä täl­lä onnis­tu­nees­ti vetä­mäl­lä­si asia­lin­jal­la, vaik­ka vaa­li­kuu­met­ta alkai­si ilmas­sa jo olla­kin. Ellet sit­ten toi­vo, että saat kepu­lan­dian sijaan persulandian 🙂

  36. Nuk­ku­Mat­ti: Ei kai se nyt kepun vika ole, jos Juho Laa­dul­la tai jol­la kul­la muul­la on oma­pe­räi­set ja mie­les­tä­ni hie­man käy­tän­nöl­le vie­raat käsi­tyk­set pien­ten kun­tien kyvys­tä hoi­taa kaik­ki maa­il­man asiat itse tai sau­mat­to­mas­ti yhteis­työs­sä mut­ta val­tion tuella. 

    Minul­la on yksi esi­merk­ki­maa­kin, Suo­mi. Siel­lä pie­net kun­nat hoi­ta­vat perus­pal­ve­lut kan­sain­vä­li­ses­ti­kin ver­tail­len var­sin tasok­kaas­ti. 🙂 Ihmet­te­len vähän, mik­si kes­kus­ta on läh­te­nyt sil­le lin­jal­le, että “kepu­lan­dian” pik­ku­kun­nat oli­si­vat elin­kel­vot­to­mia, kun tilan­ne sel­väs­ti­kin on toinen.

  37. Juho Laa­tu: Minul­la on yksi esi­merk­ki­maa­kin, Suo­mi. Siel­lä pie­net kun­nat hoi­ta­vat perus­pal­ve­lut kan­sain­vä­li­ses­ti­kin ver­tail­len var­sin tasok­kaas­ti. Ihmet­te­len vähän, mik­si kes­kus­ta on läh­te­nyt sil­le lin­jal­le, että “kepu­lan­dian” pik­ku­kun­nat oli­si­vat elin­kel­vot­to­mia, kun tilan­ne sel­väs­ti­kin on toinen.

    Eivät­hän ne elin­kel­vot­to­mia ole, mut­ta tätä menoa niis­tä tulee sel­lai­sia, jos sosi­aa­li- ja ter­veys­toin­ta ei saa­da siir­ret­tyä maa­kun­nal­li­sel­le tasol­le koko­nai­suu­des­saan kuten Kes­kus­ta on esit­tä­nyt. Yllä mai­nit­tu Ahve­nan­maa on täs­tä hyvä esi­merk­ki, samoin Ruot­si. Siel­lä pie­net­kin kun­nat pär­jää­vät hyvin ja pal­ve­lu­jen saa­ta­vuus on hyvä ja jär­jes­tel­mä on tasa-arvoi­nen ja demo­kraat­ti­nen. Kes­kus­tan mal­li pyr­kii takaa­maan hyvät toi­min­tae­del­ly­tyk­set tas­a­puo­li­ses­ti niin pie­nil­le kuin suu­ril­le­kin kunnille.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hel­sin­gis­tä­kin löy­tyy polii­sin puhe­lin­nu­me­ro, mut­ta sil­ti kau­pun­gil­la ei ole teke­mis­tä polii­si­toi­men kanssa.
    Ahve­nan­maal­la (koko­luok­kaa Laut­ta­saa­ri) maa­kun­ta jär­jes­tää ter­vey­den­huol­lon eivät­kä kun­nat (koko­luok­kaa kortteli)

    No enpä löy­tä­nyt kan­san­ter­veys­lais­ta Ahve­nan­maa­ta kos­ke­vaa poik­keus­ta ja sen mukaan jokai­ses­sa kun­nas­sa pitää olla ter­veys­kes­kus. Ja Sot­tun­gas­sa on.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yksi­tyi­sel­le pien­kun­nal­le käy hyvin köpe­läs­ti, jos asuk­kais­ta kol­me sai­ras­tuu vaka­vas­ti ja pitkäaikaisesti.

    Eikö esim. HUSis­sa ole kal­liin hoi­don tasaus­jär­jes­tel­mää, kun tätä ris­kiä niin kovas­ti toitotetaan?

    Esim. Var­si­nais-Suo­men sai­raan­hoi­to­pii­rin bud­je­tis­sa kyl­lä on 15.000.000 euron mää­rä­ra­ha tätä tar­koi­tus­ta var­ten ja tasaus­ra­ja on 50.000 €/potilas/vuosi.
    Suh­teu­tet­tu­na sai­raan­hoi­to­pii­rin mil­jar­di­bud­je­tiin sum­ma on toki pie­ni, mut­ta suh­teu­tet­tu­na pien­kun­nan bud­jet­tiin mer­kit­tä­vä. Ja ko. sum­ma ilmei­ses­ti myös ker­too tasauk­sen tar­peen suuruusluokan.

    1. Tuhan­nen asuk­kaan kun­ta jou­tuu korot­ta­maan vero­pro­sent­ti­aan yhdel­lä pro­sent­tiyk­si­köl­lä sadan­vii­den­kym­me­nen­tu­han­nen lisä­me­non kattamiseksi.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuhan­nen asuk­kaan kun­ta jou­tuu korot­ta­maan vero­pro­sent­ti­aan yhdel­lä pro­sent­tiyk­si­köl­lä sadan­vii­den­kym­me­nen­tu­han­nen lisä­me­non kattamiseksi.

    Ja kuin­ka mon­ta täl­lais­ta kun­taa on Suo­mes­sa ja kuin­ka mon­ta täl­lais­ta tapaus­ta vuosittain?
    En ole kuul­lut, että mikään kun­ta oli­si kos­kaan jou­tu­nut korot­ta­maan vero­pro­sent­tia täl­lä perus­teel­la (mut­ta minul­la­han on vas­ta 37 vuo­den koke­mus kunta-asioista).

  41. Nuk­ku­Mat­ti: Eivät­hän ne elin­kel­vot­to­mia ole, mut­ta tätä menoa niis­tä tulee sel­lai­sia, jos sosi­aa­li- ja ter­veys­toin­ta ei saa­da siir­ret­tyä maa­kun­nal­li­sel­le tasol­le koko­nai­suu­des­saan kuten Kes­kus­ta on esittänyt. 

    Tuo­kin ihme­tyt­tää minua. Mik­si kun­nat oli­si­vat tulos­sa elin­kel­vot­to­mik­si? Yksi syy voi­si olla nii­den rahoi­tuk­sen kiris­tä­mi­nen, tai muu nyky­hal­li­tuk­sen ja kes­kus­tan aja­ma kun­tien tilan­net­ta pahen­ta­va kun­ta- tai sote-uudis­tus. Mut­ta nois­ta­han pääs­täi­siin yksin­ker­tai­ses­ti niin, että ehdo­tuk­set perut­tai­siin. Mikä siis on se hal­li­tuk­sen toi­mis­ta riip­pu­ma­ton perus­syy, joka tekee pie­nis­tä kun­nis­ta elinkelvottomia?

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuhan­nen asuk­kaan kun­ta jou­tuu korot­ta­maan vero­pro­sent­ti­aan yhdel­lä pro­sent­tiyk­si­köl­lä sadan­vii­den­kym­me­nen­tu­han­nen lisä­me­non kattamiseksi. 

    Tämä on kes­kei­nen ongel­ma val­tio­no­suuk­sien vähen­tä­mi­ses­sä. Köy­häs­sä kun­nas­sa aiem­min val­tion kas­sas­ta yhteis­vas­tuul­li­ses­ti mak­se­tut kulut jou­du­taan kor­vaa­maan oman kun­nan asuk­kail­ta kerä­tyil­lä veroil­la (jos pitää tuot­taa samat pal­ve­lut). Seu­raus on se, että köy­hien kun­tien asuk­kai­den vero­pro­sent­ti nousee run­saas­ti. Siir­ry­tään koh­ti mal­lia, jos­sa köy­hät kus­tan­ta­vat omat pal­ve­lun­sa ja rik­kaat oman­sa. Olen ymmär­tä­nyt, että tähän asti perus­fi­lo­so­fia on ollut tar­jo­ta perus­kou­lu yms. kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le hei­dän tulo­ta­sos­taan riip­pu­mat­ta. Hal­li­tus kai aikoo siir­tyä toi­sen­lai­seen malliin.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hel­sin­gis­tä­kin löy­tyy polii­sin puhe­lin­nu­me­ro, mut­ta sil­ti kau­pun­gil­la ei ole teke­mis­tä polii­si­toi­men kanssa.
    Ahve­nan­maal­la (koko­luok­kaa Laut­ta­saa­ri) maa­kun­ta jär­jes­tää ter­vey­den­huol­lon eivät­kä kun­nat (koko­luok­kaa kortteli)

    Mitäs teke­mis­tä Hel­sin­gin kau­pun­gil­la on polii­sin kans­sa? Jär­jes­tää­kö vas­taan­ot­to­ja? Ei tai­da vir­ka­mie­hiä­kään olla huos­tas­sa täl­lä hetkellä?

    Sot­tun­ga on esi­merk­ki todel­la pie­nes­tä kun­nas­ta, jos­sa asiat ovat kun­ta­lais­ten mie­les­tä hyvin hoi­det­tu — maa­kun­ta­han vas­taa kool­taan sopi­van kokois­ta yhteis­toi­min­ta-aluet­ta, joten sii­tä­kin voi­si ottaa mal­lia. Ja kun kysy­mys on pie­nen kun­nan ole­mas­sao­lon oikeu­tuk­ses­ta, voi­daan tode­ta, että asiat voi­daan jär­jes­tää niin, että pie­ni kun­ta on mahdollinen.
    Onhan se Rääk­ky­län mal­li­kin ole­mas­sa, mut­ta Sot­tun­ga on parempi.

  44. Rai­mo K:jokai­ses­sa kun­nas­sa pitää olla ter­veys­kes­kus. Ja Sot­tun­gas­sa on. 

    Juu, eli ihan niin kuin Osmo sanoi (“maa­kun­ta jär­jes­tää ter­vey­den­huol­lon eivät­kä kunnat”)

    http://www.sottunga.ax/forvaltning.htm

    Häl­sovår­da­ren är ans­tälld av Ålands häl­so- och sju­kvård (ÅHS) som lyder under lands­kaps­re­ge­rin­gen som en självs­tän­dig enhet.”

    http://www.ahs.ax/

    Ålands häl­so- och sju­kvård (ÅHS) ans­va­rar för den offent­li­ga häl­so- och sju­kvår­den på Åland.”

  45. Rai­mo K:

    jokai­ses­sa kun­nas­sa pitää olla terveyskeskus. 

    Ei kai sen­tään, Suo­mes­sa on pie­niä kun­tia, jot­ka käyt­tä­vät isom­man naa­pu­rin terveyskeskusta.

  46. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Juu, eli ihan niin kuin Osmo sanoi (“maa­kun­ta jär­jes­tää ter­vey­den­huol­lon eivät­kä kunnat”)
    ‘snip’

    So what? Sot­tun­gas­sa on ter­veys­kes­kus, maa­kun­ta­hal­li­tus hoi­taa ja kaik­ki ovat tyytyväisiä.
    Ja maa­kun­nan koko vas­taa toi­mi­vaa sote-yhteis­toi­min­ta-aluet­ta, joten sii­tä voi­si ottaa oppia.
    Ahve­nan­maan mal­lin ja Kai­nuun mal­lin perus­e­ro tai­taa olla sii­nä, että Ahve­nan­maal­la ei rii­del­lä, joten Ahve­nan­maan mal­li alkaa tun­tua koko ajan houkuttelevammalta.

    Ja perus­ky­sy­mys­hän oli se, voi­ko pie­ni kun­ta pär­jä­tä vai jou­tuu­ko Osmon esit­tä­mäl­lä taval­la kon­kurs­siin. Vas­ta­sin, että Sot­tun­ga voi ja olen edel­leen sitä miel­tä. Tosin eipä ole kun­tien kon­kurs­se­ja näh­ty muuallakaan.

    1. Rai­mo. Vas­taat vää­rään kysy­myhk­seen. Tämä kes­kus­te­lu kos­ki voi­ko kun­ta­poh­jai­ses­sa mal­lis­sa pie­ni kun­ta pär­jä­tä. Väi­tin että ei voi. Se, että jos­sain toi­ses­sa mal­lis­sa voi, on ihan eri asia.
      Jos otam­me kun­nal­ta pois kaik­ki sen teh­tä­vät, kun­ta voi olla kuin­ka pie­ni tahan­sa. Rans­kas­sa on kun­tia, jois­sa ei ole yhtään asukasta.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sot­tun­ga ei vas­taa ter­vey­den­huol­los­ta mil­tään osin, yhtä vähän kuin Hel­sin­ki poliisitoimesta.

    Haus­ka, että havait­sit tämän, mut­ta ehkä emme sot­ke polii­sia tähän…
    Mut­ta 120 asuk­kaan Sot­tun­ga siis voi olla ole­mas­sa ilman, että se vas­taa ter­vey­den­huol­los­ta — ja juu­ri tämä tekee Ahve­nan­maan mal­lin houkuttelevaksi.

    Jos kun­nat eivät vas­tai­si ter­vey­den­huol­los­ta, kun­ta­ta­lous ei juu­ri­kaan oli­si ongel­mis­sa ja pie­net­kin kun­nat voi­si­vat olla ole­mas­sa ja huo­leh­tia sii­tä kai­va­tus­ta lähi­de­mo­kra­tias­ta. Ja maa­kun­nan 28.000 asuk­kaan väes­tö­poh­ja näyt­tää riit­tä­vän yhteistoiminta-alueeksi.

    1. Ahve­nan­maa nojau­tuu ter­vey­den­huol­los­saan Tuk­hol­maan. Ei 28 000 asu­kas­ta rii­tä sydän­leik­kauk­siin eikä edes lonkkaleikkauksiin.

  48. Nyt kun jokin Medo­ne on saa­nut kun­nas­sa perus­ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set kuriin otta­mal­la koko soten hal­tuun­sa, on ole­mas­sa tois­tai­sek­si paras näyt­tö sii­tä, että perus­ter­vey­den­huol­toa ei saa integroi­da osak­si eri­kois­sai­raan­hoi­toa tai mitään laa­jaa kun­tayh­ty­mää: könt­tä­sum­ma­so­pi­mus ja väli­tön vas­tuu pal­ve­lun jär­jes­tä­mi­ses­tä on paras tae, että kus­tan­nuk­set pysy­vät kuris­sa. Kun­nat­han ovat ulkois­ta­neet toi­min­to­jaan koko­naan juu­ri sik­si, että saa­daan kapi­taa­tio­pe­rus­tei­nen jär­jes­tel­mä aikai­sek­si. Perus­ter­vey­den­huol­toa ei siis saa lait­taa osak­si eri­kois­sai­raan­hoi­toa eikä edes mie­lel­lään osak­si kun­tayh­ty­mää. Eri­kois­sai­raan­hoi­don kulut tulee pitää kuris­sa siten, että sin­ne ei lähe­te­tä lii­an hel­pol­la ihmi­siä. Eri­kois­sai­raan­hoi­don osal­ta van­ha sai­raan­hoi­to­pii­ri­jaot­te­lu on aivan kel­vol­li­nen — mikään laa­tik­ko­leik­ki ei jär­jes­tel­mää paran­na, vaan ainoas­taan huonontaa.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rai­mo. Vas­taat vää­rään kysy­myk­seen. Tämä kes­kus­te­lu kos­ki voi­ko kun­ta­poh­jai­ses­sa mal­lis­sa pie­ni kun­ta pär­jä­tä. Väi­tin että ei voi. Se, että jos­sain toi­ses­sa mal­lis­sa voi, on ihan eri asia.
    Jos otam­me kun­nal­ta pois kaik­ki sen teh­tä­vät, kun­ta voi olla kuin­ka pie­ni tahan­sa. Rans­kas­sa on kun­tia, jois­sa ei ole yhtään asukasta.

    Enpä suin­kaan! Kysy­mys­hän on sote-mal­lis­ta ja kun­ta­lii­tok­sis­ta ja täl­lä het­kel­lä val­lal­la ole­va ajat­te­lu on, että ne kuu­lu­vat yhteen. Ahve­nan­maan mal­li osoit­taa, että ne voi­daan erot­taa ja saa­da hyviä tuloksia.
    Alan pik­ku­hil­jaa kal­lis­tua täl­le kan­nal­le, mut­ta maa­kun­nan sijaan vas­tuun kan­taa sote-alue. Kun­ta hoi­taa sit­ten lähidemokratian.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ahve­nan­maa nojau­tuu ter­vey­den­huol­los­saan Tuk­hol­maan. Ei 28 000 asu­kas­ta rii­tä sydän­leik­kauk­siin eikä edes lonkkaleikkauksiin.

    Ahve­nan­maan sydä­leik­kauk­set teh­dään tie­tääk­se­ni Turus­sa, mut­ta so what? Ei kai kukaan ole esit­tä­nyt­kään, että sote-alue hoi­tai­si myös erikoissairaanhoidon?
    Var­si­nais-Suo­men lonk­ka­leik­kauk­sia on kyl­lä hoi­det­tu myös Salon alue­sai­raa­las­sa, joten se ei tai­da olla mitään rakettitiedettä?

  51. Palat­tai­siin­ko täs­tä pien­kun­ta­väit­te­lys­tä Soi­nin­vaa­ran alku­pe­räi­siin tee­sei­hin, jot­ka oli­vat oleellisia.

    Jok­seen­kin var­mas­ti toi­mi­va koko­ko­nai­suus oli­si, jos eri­tyi­nen eri­kois­sai­raan­hoi­to oli­si nykyis­ten yli­opis­to­sai­raa­loi­den ja muu sote maa­kun­tien vas­tuul­la kun­han vas­tuul­li­nen maa­kun­ta­val­tuus­to valit­tai­siin suo­ril­la vaa­leil­la ja maa­kun­ta sai­si verotusoikeuden.

    Soten maa­kun­nal­li­nen toteu­tus ei kui­ten­kaan yksi­nään pois­tai­si mui­ta nyky­ra­ken­teen ongel­mia, kuten kas­vu­kes­kus­ten ympä­rys­kun­tien rai­vo­kas­ta vapaa­mat­kus­ta­mis­ta, pien­ten kun­tien han­kin­ta­toi­men osaa­mat­to­muut­ta ja her­raon­nes­ta riip­pu­vuut­ta. Näi­hin ongel­miin hal­li­tuk­sen aja­ma mal­li auttaisi.

  52. Tapio:

    Soten maa­kun­nal­li­nen toteu­tus ei kui­ten­kaan yksi­nään pois­tai­si mui­ta nyky­ra­ken­teen ongel­mia, kuten kas­vu­kes­kus­ten ympä­rys­kun­tien rai­vo­kas­ta vapaa­mat­kus­ta­mis­ta, pien­ten kun­tien han­kin­ta­toi­men osaa­mat­to­muut­ta ja her­raon­nes­ta riip­pu­vuut­ta. Näi­hin ongel­miin hal­li­tuk­sen aja­ma mal­li auttaisi.

    Kyl­lä se maa­kun­ta­mal­li pit­käl­le pois­tai­si nämä­kin ongel­mat. Jos koko sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­mi on maa­kun­nal­la, niin esi­mer­kik­si Kau­niai­nen ei voi olla enää vapaa­mat­kus­ta­ja näi­den talou­del­li­ses­ti ras­kaim­pien toi­min­to­jen osal­ta vaan kau­niais­lai­set vas­tai­si­vat niis­tä samal­la taval­la kuin muut­kin pää­kau­pun­ki­seu­dun asuk­kaat. Myös­kään kun­tien han­kin­ta­toi­meen ei maa­kun­ta­mal­lis­sa koh­dis­tui­si niin suu­ria pai­nei­ta, kun vai­keim­min han­kit­ta­vat pal­ve­lut ovat maa­kun­nan vas­tuul­la. Sitä pait­si, pää­kau­pun­ki­seu­tu voi­si olla oma maa­kun­tan­sa, jol­le voi­daan siir­tää kau­pun­ki­suun­nit­te­lun, kaa­voi­tuk­sen ja jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­sen teh­tä­viä. Kan­nat­taa myös huo­ma­ta, että seu­tu­kaa­van ja sote-pal­ve­lui­den siir­to maa­kun­nan teh­tä­väk­si vie motii­vin kaik­kein ikä­vim­mil­tä kun­tien väli­sen kil­pai­luin muo­doil­ta ja “vapaa­mat­kus­ta­mi­sel­ta”. Nykyi­sin­kin se on lähin­nä pää­kau­pun­ki­seu­dun ja Turun seu­dun ongel­ma muis­sa kas­vu­kes­kuk­sis­sa jo tapah­tu­nei­den kun­ta­lii­tos­ten vuok­si (mm. Oulu, Rova­nie­mi, Jyväskylä).

    Mitä her­raon­neen tulee, niin sil­tä kan­nal­ta on parem­pi, että kaik­ki munat eivät ole samas­sa koris­sa, eli ei kan­na­ta kes­kit­tää pal­ve­lu­ja suu­rem­piin yksik­köi­hin kuin on tar­peel­lis­ta nii­den toi­mi­van jär­jes­tä­mi­sen kan­nal­ta (eli mm. päi­vä­hoi­to ja perus­kou­lu kan­nat­taa pitää lähi­kun­nis­sa). Eipä se nimit­täin tuo Hel­sin­gin­kään her­raon­ni ole kovin kum­moi­nen ollut…

    Tär­ke­ää on siis huo­ma­ta, että Kes­kus­tan esit­tä­mä maa­kun­ta­mal­li ei kos­ki­si vain sosi­aa­li- ja terveystointa:
    http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Kuntavaalit_2012/Keskustan_kotikunta-maakuntamalli.iw3

  53. Nuk­ku­Mat­ti:
    ‘snip’
    Jos koko sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­mi on maa­kun­nal­la, niin esi­mer­kik­si Kau­niai­nen ei voi olla enää vapaa­mat­kus­ta­ja näi­den talou­del­li­ses­ti ras­kaim­pien toi­min­to­jen osal­ta vaan kau­niais­lai­set vas­tai­si­vat niis­tä samal­la taval­la kuin muut­kin pää­kau­pun­ki­seu­dun asukkaat.
    ‘snip’

    Sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­mes­sa ei ole vapaa­mat­kus­ta­jia nyky­mal­lis­sa­kaan, ei edes Kau­niai­nen. Miten se edes voi­si olla mahdollista?

    Mut­ta näyt­tää­pä OECD­kin suo­sit­te­le­van kun­ta­ra­hoit­tei­ses­ta mal­lis­ta luo­pu­mis­ta — sen kan­nal­la on vain hallitus.

  54. Tär­ke­ää on siis huo­ma­ta, että Kes­kus­tan esit­tä­mä maa­kun­ta­mal­li ei kos­ki­si vain sosi­aa­li- ja terveystointa:

    Kes­kus­ta ei kui­ten­kaan uskal­la esit­tää suo­raa maa­kun­val­tuus­to­vaa­lia ja maa­kun­nan suo­raa vero­to­soi­keut­ta. Molem­mat ovat yhtä oleel­li­sia, muu­ten him­me­li­hal­lin­to jatkuu.

  55. Tapio: Kes­kus­ta ei kui­ten­kaan uskal­la esit­tää suo­raa maa­kun­val­tuus­to­vaa­lia ja maa­kun­nan suo­raa vero­to­soi­keut­ta. Molem­mat ovat yhtä oleel­li­sia, muu­ten him­me­li­hal­lin­to jatkuu.

    Miten niin ei uskal­la? Luit­ko tuon edel­lä lin­kit­tä­mä­ni verk­ko­si­vun? (http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Kuntavaalit_2012/Keskustan_kotikunta-maakuntamalli.iw3 )

    Suo­ra lai­naus sieltä:
    “Kes­kus­tan vaih­toeh­dos­sa päät­tä­jät voi­daan vali­ta maa­kun­ta­val­tuus­toi­hin samois­sa vaa­leis­sa kuin kun­ta­päät­tä­jät­kin. Toi­nen vaih­toeh­to on vali­ta kun­nan­val­tuu­te­tuis­ta kun­nan edus­ta­jat maakuntahallintoon.”

    Ja sikä­li kuin itse olen ymmär­tä­nyt, niin tot­ta kai maa­kun­ta­mal­liin sisäl­tyy aja­tus toi­min­to­jen rahoit­ta­mi­ses­ta verol­la, joka koh­dis­tui­si yhden­ver­tai­ses­ti kaik­kiin maa­kun­nan asuk­kai­siin koti­kun­nas­ta riippumatta.

    On erit­täin hyvä, jos Tapio kan­na­tat nois­ta Kes­kus­tan esit­tä­mis­tä kah­des­ta vaih­toeh­dos­ta maa­kun­ta­päät­tä­jien valin­taan nime­no­maan tuo­ta suo­raa vaa­lia, myös minun mie­les­tä­ni se oli­si paras ratkaisu. 

    Ei kan­na­ta tyr­mä­tä ehdo­tus­ta vain mui­den puo­luei­den edus­ta­jien levit­tä­mien tar­koi­tus­ha­kuis­ten tul­kin­to­jen perus­teel­la tai sen takia, että esit­tä­jä on Kes­kus­ta. Mut­ta onnek­si sen­tään aina­kin yksi Ilta­leh­den pää­kir­joit­ta­ja on jo ymmär­tä­nyt, että mikä on oleel­lis­ta kun­ta­uu­dis­tus­asias­sa, ja näyt­täi­si anta­van varauk­sel­li­sen tuken­sa maakuntamallille:
    http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012102716254425_pk.shtml?ref=kn

  56. No löy­tyi­hän se Kepun ehdo­tus lopul­ta, ensim­mäi­sel­lä yrit­tä­mäl­lä en löy­tä­nyt. Mut­ta maa­kun­ta­hal­lin­non vaa­li­ta­paan esi­te­tään kak­si vaih­toeh­toa: suo­ra vaa­li tai kun­nan nimeä­mät val­tuu­te­tut — kum­pi siis?
    Jos käy­te­tään nykyis­tä maa­kun­ta­val­tuus­ton vaa­li­ta­paa, se on täy­sin hanu­ris­ta: niin moni­mut­kai­nen että valin­nat ovat käy­tän­nös­sä puo­luei­den pii­ri­sih­tee­rien käsissä.

    Ahve­nan­maan esi­merk­ki tukee Kepun esi­tys­tä (vaik­ka en muu­toin Kes­kus­taa kan­na­ta­kaan): pal­ve­lu­ra­ken­ne irti kun­ta­ra­ken­tees­ta. Mut­ta Ahve­nan­maan koko­luok­ka riit­täi­si hyvin (ja kyl­lä ne kou­lut­kin voi­si sin­ne sisällyttää).

  57. Nuk­ku­Mat­ti: Ja sikä­li kuin itse olen ymmär­tä­nyt, niin tot­ta kai maa­kun­ta­mal­liin sisäl­tyy aja­tus toi­min­to­jen rahoit­ta­mi­ses­ta verol­la, joka koh­dis­tui­si yhden­ver­tai­ses­ti kaik­kiin maa­kun­nan asuk­kai­siin koti­kun­nas­ta riippumatta. 

    Toi­vot­ta­vas­ti ei noin. Tuo tar­koit­tai­si sitä, että köy­his­sä maa­kun­nis­sa on huo­nom­mat pal­ve­lut kuin rik­kais­sa maa­kun­nis­sa (tai kor­kea veroprosentti).

  58. Ja nyt voi­daan siis Mau­ri Pek­ka­ris­ta sitee­ra­ten tode­ta, että Kes­kus­ta menet­ti vii­me kun­ta­vaa­lei­hin ver­rat­tu­na kan­na­tus­taan 1,4 pro­sent­tiyk­sik­köä ja 46.664 ään­tä, mikä tar­koit­taa sitä, että kan­sa on anta­nut murs­kaa­van tuen koti­kun­ta-maa­kun­ta ‑mal­lil­le — oli­han Kes­kus­ta ainoa, jol­la oli sel­vä mal­li uudis­tuk­seen, vie­lä­pä kak­si kappaletta.
    Itse asias­sa dema­rei­den kan­ta oli myös aika sel­vä: kun työ­ryh­mä istuu vuo­den lop­puun, eikö­hän odo­te­ta, mitä siel­tä tulee. Tämä ei tie­tys­ti kel­van­nut kenellekään.
    No, vaa­li­tu­los palaut­taa asian läh­tö­ruu­tuun. Kepun ‑1,4 pro­sent­tiyk­si­kön voit­to ei ikä­vä kyl­lä lisää Ahve­nan­maan mal­lin suo­sio­ta hallituspiireissä.

  59. Rai­mo K:

    Mut­ta näyt­tää­pä OECD­kin suo­sit­te­le­van kun­ta­ra­hoit­tei­ses­ta mal­lis­ta luo­pu­mis­ta – sen kan­nal­la on vain hallitus.

    Onko OECD teh­nyt ihan suo­ran ehdo­tuk­sen kun­ta­mal­lin hyl­kää­mi­ses­tä jos­sain raportissaan?
    2012 Eco­no­mic Sure­veys­sä­hän he kyl­lä sano­vat, että jos kun­ta­uu­dis­tus ei joh­da kun­ta­mää­rän tip­pu­mi­seen kol­meen­kym­me­neen (30)!!!, niin pitää har­ki­ta esim maakuntamallia.
    Lainaus:
    “In Fin­land, this would mean moving from more than 330 to about 30 munici­pa­li­ties. Should the munici­pal reform fail to achie­ve a high level of mer­gers, efficient mana­ge­ment of health care by munici­pa­li­ties would be dif­ficult. This would rai­se ques­tions on the need for more radical reforms­to boost equi­ty and efficiency, for example through the crea­tion of regio­nal or natio­nal health funds, as some Fin­nish ins­ti­tu­tions have suggested.”

  60. Juho Laa­tu: Toi­vot­ta­vas­ti ei noin. Tuo tar­koit­tai­si sitä, että köy­his­sä maa­kun­nis­sa on huo­nom­mat pal­ve­lut kuin rik­kais­sa maa­kun­nis­sa (tai kor­kea veroprosentti).

    Maa­kun­tien välil­lä erot eivät ole yhtä suu­ria kuin kun­tien välil­lä. Jos lii­an suu­ria ero­ja ilme­nee, niin val­tio voi nii­tä tar­vit­taes­sa tasoit­taa kuten Ruot­sis­sa, mut­ta läh­tö­koh­ta­na oli­si maa­kun­tien itse­hal­lin­to ja oma vas­tuu talou­des­taan. Myös köy­him­mät alu­eet, kuten Kai­nuu tai Poh­jois-Kar­ja­la, pär­jäi­si­vät maa­kun­ta­mal­lis­sa parem­min kuin nykyään.

  61. pek­ka:

    Onko OECD teh­nyt ihan suo­ran ehdo­tuk­sen kun­ta­mal­lin hyl­kää­mi­ses­tä jos­sain raportissaan?
    2012 Eco­no­mic Sur­veys­sä­hän he kyl­lä sano­vat, että jos kun­ta­uu­dis­tus ei joh­da kun­ta­mää­rän tip­pu­mi­seen kol­meen­kym­me­neen (30)!!!, niin pitää har­ki­ta esim maakuntamallia.
    ‘snip’

    Pää­kir­joi­tus Lää­kä­ri­leh­des­tä 43/2012: “… Arvio tote­aa Suo­men kun­ta­poh­jai­sen jär­jes­tä­mis­mal­lin ole­van OECD:ssä outo. Radi­kaa­lien­kaan kun­ta­fuusioi­den toteu­tu­mi­nen ei takai­si, että ter­veys­pal­ve­lut on tehok­kaas­ti jär­jes­tet­ty ja ter­vey­den­huol­lon val­tio­no­suus koh­den­tuu vai­kut­ta­vas­ti – ei vaik­ka kun­tia oli­si vain 30. OECD suo­sit­te­lee­kin vaka­vas­ti har­kit­se­maan joko kan­sal­lis­ta tai alu­eel­lis­ta ter­veys­ra­has­to­mal­lia. Jär­jes­tö siis lähes­tyy Lää­kä­ri­lii­ton vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa esit­tä­mää mal­lia. …” Ris­to Iha­lai­nen, vara­toi­min­nan­joh­ta­ja, Suo­men Lääkäriliitto

    En tie­dä onko Iha­lai­sen tul­kin­ta oikea, mut­ta antaa ajat­te­le­mi­sen aihetta.

  62. pek­ka:

    Onko OECD teh­nyt ihan suo­ran ehdo­tuk­sen kun­ta­mal­lin hyl­kää­mi­ses­tä jos­sain raportissaan?
    2012 Eco­no­mic Sure­veys­sä­hän he kyl­lä sano­vat, että jos kun­ta­uu­dis­tus ei joh­da kun­ta­mää­rän tip­pu­mi­seen kol­meen­kym­me­neen (30)!!!, niin pitää har­ki­ta esim maakuntamallia.

    Näin­hän se on. Kes­kus­ta ja OECD on kuun­nel­lut asian­tun­ti­joi­ta, mut­ta hal­li­tus ei ole.

    Suo­meen pitäi­si muo­dos­taa noin 20–30 itse­hal­lin­nol­lis­ta aluet­ta. On sama, että nimi­te­tään­kö näi­tä kun­nik­si vai maa­kun­nik­si, kun­han näil­lä alueil­la oli­si kak­si­ta­soi­nen hal­lin­to­mal­li, eli ne muo­dos­tui­si­vat pie­nem­mis­tä noin nykyis­ten kun­tien kokoi­sis­ta yksi­köis­tä, jois­sa pai­kal­lis­de­mo­kra­tia voi­si toimia.

    Hal­li­tuk­sen pitäi­si ymmär­tää alhai­sen äänes­tys­pro­sen­tin tuo­ma vies­ti, ja sen yhteys sii­hen tosia­si­aan, että suu­ris­sa kun­nis­sa äänes­te­tään usein lais­kem­min kuin pienissä.

  63. Nuk­ku­Mat­ti:
    Hal­li­tuk­sen pitäi­si ymmär­tää alhai­sen äänes­tys­pro­sen­tin tuo­ma vies­ti, ja sen yhteys sii­hen tosia­si­aan, että suu­ris­sa kun­nis­sa äänes­te­tään usein lais­kem­min kuin pienissä.

    Joo, mut­ta kun se pie­ni äänes­tys­pro­sent­ti on nime­no­maan oikeis­to­puo­luei­den etu ja mikäs puo­lue siel­lä hal­li­tuk­ses­sa tah­ti­puik­koa heiluttaakaan?

  64. Nuk­ku­Mat­ti: Maa­kun­tien välil­lä erot eivät ole yhtä suu­ria kuin kun­tien välil­lä. Jos lii­an suu­ria ero­ja ilme­nee, niin val­tio voi nii­tä tar­vit­taes­sa tasoit­taa kuten Ruot­sis­sa, mut­ta läh­tö­koh­ta­na oli­si maa­kun­tien itse­hal­lin­to ja oma vas­tuu talou­des­taan. Myös köy­him­mät alu­eet, kuten Kai­nuu tai Poh­jois-Kar­ja­la, pär­jäi­si­vät maa­kun­ta­mal­lis­sa parem­min kuin nykyään. 

    Olen kui­ten­kin ymmär­tä­nyt, että tähän asti peri­aat­tee­na on ollut se, että kaik­ki perus­pal­ve­lut kuten perus­kou­lu halu­taan tar­jo­ta kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le tasa-arvoi­ses­ti. Tuol­lai­nen ehdo­tus, har­kin­nan­va­rai­si­ne avus­tuk­si­neen, ilmei­ses­ti­kin huo­non­tai­si tilan­net­ta aiem­mas­ta, ei parantaisi.

    Hal­li­tuk­sen poli­tii­kas­sa minua on kiusan­nut (mm.) rik­kaim­pien aluei­den ja kau­pun­ki­kes­kus­ten suo­si­mi­nen. Val­tio­no­suuk­sien leik­kauk­set­han aja­vat tilan­net­ta tähän suuntaan.

    Perus­on­gel­ma on kai se, että asia on vai­kea. Media ja polii­ti­kot eivät osaa teh­dä eroa sen välil­lä ovat­ko köy­hät kun­nat ja maa­kun­nat vas­tuus­sa pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­ses­tä (omin ja yhtei­sin varoin) vai sen lisäk­si myös yksin vas­tuus­sa pal­ve­lui­den maksamisesta.

    Jos kes­kus­ta aikoo olla vah­toeh­to hal­li­tuk­sen kes­kit­tä­väl­le ja rik­kai­ta suo­si­val­le poli­tii­kal­le, se voi­si har­ki­ta ehdo­tus­ten­sa sisäl­töä tarkemmin.

    1. Mio­ten val­tio­no­suuk­sien leik­kauk­set suo­si­vat varak­kai­ta aluei­ta. Nehän teh­dään euroa/a­su­kas-poh­jal­ta vie­den kai­kil­ta suun­nil­leen yhtä pal­jon. Osuuk­siin sisäl­ty­vä reu­na-aluei­den tuki säi­lyy näin euro­mää­räi­ses­ti samal­la tasolla.Verotulojen tasaus taas tur­vaa jokai­sel­le kun­nal­le 92 % kun­tien kes­ki­mää­räi­sis­tä vero­tu­lois­ta, vaik­ka kun­nas­sa ei kukaan mak­sai­si veroja.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mio­ten val­tio­no­suuk­sien leik­kauk­set suo­si­vat varak­kai­ta aluei­ta. Nehän teh­dään euroa/a­su­kas-poh­jal­ta vie­den kai­kil­ta suun­nil­leen yhtä pal­jon. Osuuk­siin sisäl­ty­vä reu­na-aluei­den tuki säi­lyy näin euro­mää­räi­ses­ti samal­la tasolla. 

    En ole alan asian­tun­ti­ja, mut­ta perus­tan ole­tuk­se­ni sii­hen, että jos kun­nan val­tio­no­suuk­sia vähen­ne­tään, kun­nat jou­tu­vat mak­sa­maan tuon puut­tu­van osan omis­ta vero­tu­lois­taan (tai hei­ken­tä­mään pal­ve­lui­ta). Suu­ri­tu­lois­ten asuk­kai­den kun­ta sel­vi­ää täs­tä pie­nem­mäl­lä kun­nal­lis­ve­ro­pro­sen­tin koro­tuk­sel­la kuin pie­ni­tu­lois­ten kun­ta. Köy­hän kun­nan elä­ke­läis­mum­mo jou­tuu näin mak­sa­maan pal­ve­luis­taan enem­män kuin rik­kaan kun­nan vas­taa­va elä­ke­läis­mum­mo. Kun­nat jou­tu­vat otta­maan lisää vas­tuu­ta perus­pal­ve­lui­den mak­sa­mi­ses­ta (yhteis­vas­tuun sijaan).

    Vero­tu­lo­jen tasaus taas tur­vaa jokai­sel­le kun­nal­le 92 % kun­tien kes­ki­mää­räi­sis­tä vero­tu­lois­ta, vaik­ka kun­nas­sa ei kukaan mak­sai­si veroja. 

    Vero­tu­lo­jen tasaus on kai osa val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mää. En tie­dä miten hal­li­tuk­sen val­tio­no­suuk­sien leik­kauk­set suh­tau­tu­vat tuo­hon 92% takuuseen. Yksi mah­dol­li­nen ske­naa­rio oli­si se, että kaik­ki kun­nat jou­tu­vat nos­ta­maan vero­pro­sent­ti­aan, jot­ta nii­den vero­tu­lot pysyi­si­vät ennal­laan, ja jot­ta ne kyke­ni­si­vät toteut­ta­maan vaa­di­tut perus­pal­ve­lut. Täl­löin 92% sään­tö toi­mi­si kuten ennen­kin (kos­ka kaik­kien vero­tu­lot (val­tio­no­suuk­si­neen) pysyi­si­vät ennal­laan). Ero­na vain se, että köy­his­sä kun­nis­sa vero­pro­sent­ti nousi rik­kai­ta enemmän.

  66. Nuk­ku­Mat­ti:
    ‘snip’
    Myös köy­him­mät alu­eet, kuten Kai­nuu tai Poh­jois-Kar­ja­la, pär­jäi­si­vät maa­kun­ta­mal­lis­sa parem­min kuin nykyään.

    Kai­nuul­la oli mah­dol­li­suus kokeil­la hyvin pär­jää­mis­tä, mut­ta se ei onnistunut.
    Ja vai­kea on kuvi­tel­la, miten maa­kun­ta­mal­li vai­kut­tai­si pär­jää­mi­seen. Mis­tä rahat tulisivat?

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Miten val­tio­no­suuk­sien leik­kauk­set suo­si­vat varak­kai­ta aluei­ta. Nehän teh­dään euroa/a­su­kas-poh­jal­ta vie­den kai­kil­ta suun­nil­leen yhtä pal­jon. Osuuk­siin sisäl­ty­vä reu­na-aluei­den tuki säi­lyy näin euro­mää­räi­ses­ti samal­la tasolla.Verotulojen tasaus taas tur­vaa jokai­sel­le kun­nal­le 92 % kun­tien kes­ki­mää­räi­sis­tä vero­tu­lois­ta, vaik­ka kun­nas­sa ei kukaan mak­sai­si veroja. 

    No joo… mut­ta jos kun­ta on kui­lun reu­nal­la, pie­ni­kin tulon­me­ne­tys voi tuu­pa­ta sen reu­nan yli. Varak­kaam­mat alu­eet ovat kau­em­pa­na reunasta.
    Mut­ta onko kon­kurs­si­kyp­sän loput­to­mas­ti tue­tun kun­nan tuen pie­ni vähen­tä­mi­nen varak­kai­den suo­si­mis­ta, on koko­naan toi­nen kysymys.
    Ja val­tio­no­suuk­sia­han ei lei­ka­ta, lei­ka­taan val­tio­no­suuk­sien kas­vua — sum­mat eivät pienene.

  68. ano­nyy­mi: Joo, mut­ta kun se pie­ni äänes­tys­pro­sent­ti on nime­no­maan oikeis­to­puo­luei­den etu ja mikäs puo­lue siel­lä hal­li­tuk­ses­sa tah­ti­puik­koa heiluttaakaan?

    Viit­si­si­kö joku tilas­to­nik­ka­ri visua­li­soi­da sen, että miten näis­sä vaa­leis­sa äänes­ty­sak­tii­vi­suus riip­pui kun­nan pin­ta-alas­ta ja väki­lu­vus­ta (esim. kak­si kuvaa­jaa)? Pikai­nen vil­kai­su Ylen tulos­pal­ve­luun näyt­täi­si vih­jaa­van, että näi­den asioi­den välil­lä saat­taa olla yllät­tä­vän­kin voi­ma­kas riip­pu­vuus. Voi­si­ko kysy­myk­ses­sä olla jon­kin­lai­nen syy-seuraussuhde?

  69. Rai­mo K:
    Mut­ta onko kon­kurs­si­kyp­sän loput­to­mas­ti tue­tun kun­nan tuen pie­ni vähen­tä­mi­nen varak­kai­den suo­si­mis­ta, on koko­naan toi­nen kysymys. 

    Tar­koit­taa­ko tuo, että oikea hoi­to­muo­to on antaa köy­hien tul­la toi­meen huo­nom­mil­la peruspalveluilla?

    Tämä mal­li suo­si­si varak­kai­ta siten, että niil­le jäi­si enem­män val­tio­no­suuk­sia, kun ei tar­vit­si­si mak­saa nii­tä noil­le köy­him­mil­le kunnille.

    Ja val­tio­no­suuk­sia­han ei lei­ka­ta, lei­ka­taan val­tio­no­suuk­sien kas­vua – sum­mat eivät pienene. 

    Avain­ky­sy­mys kai on, sii­ret­tään­kö nykyi­sin yhtei­ses­ti mak­set­ta­vaa osuut­ta kun­tien itsen­sä vas­tuul­le. Näin­hän voi käy­dä myös sii­nä tilan­tees­sa, että kulut nouse­vat ylei­ses­ti, mut­ta val­tio­no­su­det eivät.

  70. Juho Laa­tu: Tar­koit­taa­ko tuo, että oikea hoi­to­muo­to on antaa köy­hien tul­la toi­meen huo­nom­mil­la peruspalveluilla?

    Tämä mal­li suo­si­si varak­kai­ta siten, että niil­le jäi­si enem­män val­tio­no­suuk­sia, kun ei tar­vit­si­si mak­saa nii­tä noil­le köy­him­mil­le kunnille.

    Avain­ky­sy­mys kai on, sii­ret­tään­kö nykyi­sin yhtei­ses­ti mak­set­ta­vaa osuut­ta kun­tien itsen­sä vas­tuul­le. Näin­hän voi käy­dä myös sii­nä tilan­tees­sa, että kulut nouse­vat ylei­ses­ti, mut­ta val­tio­no­su­det eivät.

    Pal­ve­lui­den taso­han on lail­la tur­vat­tu ja jos kun­ta ei pys­ty tätä toteut­ta­maan, lii­tos­kyp­sä­hän se on. Yleen­sä kun­ta ei tätä usko ja vel­ka­mää­rä kas­vaa ja kas­vaa. Mie­les­tä­ni täs­sä tilan­tees­sa pak­ko­lii­tos pitäi­si olla mahdollinen.

    Kun­kin kun­nan val­tio­no­suus on las­ken­nal­li­nen ja perus­teet lais­sa mää­rät­ty, joten jon­kin kun­nan pois­tu­mi­nen kuviois­ta ei nos­ta muun kun­nan valtionosuutta.

  71. Rai­mo K: Pal­ve­lui­den taso­han on lail­la tur­vat­tu ja jos kun­ta ei pys­ty tätä toteut­ta­maan, lii­tos­kyp­sä­hän se on. Yleen­sä kun­ta ei tätä usko ja vel­ka­mää­rä kas­vaa ja kas­vaa. Mie­les­tä­ni täs­sä tilan­tees­sa pak­ko­lii­tos pitäi­si olla mahdollinen. 

    Ole­te­taan että tuo talou­del­li­sis­sa vai­keuk­sis­sa ole­va kun­ta ei ole tul­han­nut raho­jaan tur­huuk­siin, vaan sil­lä yksin­ker­tai­ses­ti tulot ovat sen toteu­tet­ta­vak­si mää­rät­ty­jen pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­seen vaa­dit­ta­via meno­ja pienemmät.

    Onko köy­hil­lä kun­nil­la oikeus itse­näi­syy­teen, vai onko köy­hyys perus­te itse­näi­syy­den mene­tyk­sel­le? Minus­ta kun­nan köy­hyys ei ole hyvä peruste.

    Jos kun­nan vero­tu­lot eivät rii­tä vaa­dit­tu­jen pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­seen, kenen pitäi­si mak­saa tuo ero­tus — hie­man rik­kaam­man naa­pu­ri­kun­nan vai val­tion? Minus­ta val­tion. Lii­tok­sen jäl­keen tar­vit­tai­siin siis joka tapauk­ses­sa val­tion rahaa.

    Tuo­vat­ko lii­tok­set lisää kai­vat­tua rahaa tai vähen­tä­vät kulu­ja? Minun käsi­tyk­se­ni on, että tuol­lais­ta yleis­tä vai­ku­tus­ta ei ole, joten lii­tos ei paran­na taloustilannetta.

    Pak­ko­lii­tos­ten tar­vet­ta en myös­kään näe. Ole­tan että yksi­kään kun­ta ei ole niin vas­tuu­ton, että se pitäi­si vas­tuut­to­muu­den perus­teel­la ottaa “hol­houk­sen”.

    1. Meil­lä on otet­tu kak­si kun­taa val­tion hol­houk­seen, ensin Kark­ki­la ja sit­ten jokin saa­me­lais­kun­ta, jota en nyt muis­ta, mikä se niis­tä oli.

  72. Rai­mo K: Pal­ve­lui­den taso­han on lail­la tur­vat­tu ja jos kun­ta ei pys­ty tätä toteut­ta­maan, lii­tos­kyp­sä­hän se on.

    No ei. Jos kun­nal­la eivät rii­tä rahat, sii­nä ei auta lii­tos, jol­lei lii­tok­sen toi­sel­la osa­puo­lel­la ole enem­män rahaa. Köy­hien kun­tien naa­pu­rit ovat yleen­sä nekin köy­hiä, ja kak­si köy­hää ei yhdis­ty­mäl­lä ole sen varak­kaam­pi. Eivät­kä kulut­kaan putoa kun­ta­lii­tok­sil­la; orga­ni­saa­tio levi­tes­sä maan­tie­teel­li­ses­ti laa­jem­mal­le alu­eel­le ja pai­kal­li­sen tal­koo­hen­gen kuol­les­sa toi­mi­pis­tei­den sul­ke­mi­seen jne saat­taa käy­dä­kin niin että byro­kra­tia lisään­tyy ja kulut kasvavat.

    Kun­tien rahat riit­tä­vät kyl­lä, jos läh­de­tään sii­tä mie­les­tä­ni jär­ke­väs­tä läh­tö­koh­das­ta, että mikä­li val­tio sää­tää pal­ve­lun pakol­li­sek­si, niin val­tio on vas­tuus­sa sen jär­jes­tä­mi­ses­tä. Kun­nal­li­nen itse­hal­lin­to voi sit­ten päät­tää sii­tä mis­tä sil­lä on val­ta päät­tää. Ja val­tio voi käyt­tää kun­taa ali­hank­ki­ja­na, mut­ta ei ole pakko.

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Meil­lä on otet­tu kak­si kun­taa val­tion hol­houk­seen, ensin Kark­ki­la ja sit­ten jokin saa­me­lais­kun­ta, jota en nyt muis­ta, mikä se niis­tä oli. 

    En tun­ne Kark­ki­lan tapaus­ta hyvin. Löy­sin Lex Kark­ki­lan, joka kes­kit­tyy vai­keuk­sis­sa ole­van kun­nan olo­jen hel­pot­ta­mi­seen. Oli­ko lisäk­si jotain “hol­hous­ta” eli Kark­ki­lan pää­tös­val­lan rajoittamista?

  74. Pek­ka Tai­pa­le:
    Kun­tien rahat riit­tä­vät kyl­lä, jos läh­de­tään sii­tä mie­les­tä­ni jär­ke­väs­tä läh­tö­koh­das­ta, että mikä­li val­tio sää­tää pal­ve­lun pakol­li­sek­si, niin val­tio on vas­tuus­sa sen jär­jes­tä­mi­ses­tä. Kun­nal­li­nen itse­hal­lin­to voi sit­ten päät­tää sii­tä mis­tä sil­lä on val­ta päät­tää. Ja val­tio voi käyt­tää kun­taa ali­hank­ki­ja­na, mut­ta ei ole pakko. 

    Tai sit­ten kun­ta voi käyt­tää val­tio­ta ali­hank­ki­ja­na, mut­ta ei ole pak­ko. Jos val­tio var­mis­taa kun­nil­le riit­tä­vät rahat pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­seen, se voi myös ne tar­vit­taes­sa toteut­taa tuol­la rahal­la. Ja kun­nan kan­nat­taa antaa sen toteut­taa, jos kun­ta itse oli­si epä­ta­lou­del­li­sem­pi toteuttaja.

  75. Pek­ka Tai­pa­le: No ei. Jos kun­nal­la eivät rii­tä rahat, sii­nä ei auta lii­tos, jol­lei lii­tok­sen toi­sel­la osa­puo­lel­la ole enem­män rahaa. Köy­hien kun­tien naa­pu­rit ovat yleen­sä nekin köy­hiä, ja kak­si köy­hää ei yhdis­ty­mäl­lä ole sen varak­kaam­pi. Eivät­kä kulut­kaan putoa kun­ta­lii­tok­sil­la; orga­ni­saa­tio levi­tes­sä maan­tie­teel­li­ses­ti laa­jem­mal­le alu­eel­le ja pai­kal­li­sen tal­koo­hen­gen kuol­les­sa toi­mi­pis­tei­den sul­ke­mi­seen jne saat­taa käy­dä­kin niin että byro­kra­tia lisään­tyy ja kulut kasvavat.

    Kun­tien rahat riit­tä­vät kyl­lä, jos läh­de­tään sii­tä mie­les­tä­ni jär­ke­väs­tä läh­tö­koh­das­ta, että mikä­li val­tio sää­tää pal­ve­lun pakol­li­sek­si, niin val­tio on vas­tuus­sa sen jär­jes­tä­mi­ses­tä. Kun­nal­li­nen itse­hal­lin­to voi sit­ten päät­tää sii­tä mis­tä sil­lä on val­ta päät­tää. Ja val­tio voi käyt­tää kun­taa ali­hank­ki­ja­na, mut­ta ei ole pakko.

    Täs­sä nyt on pari­kin outoa kohtaa.
    1) “Jos kun­nal­la eivät rii­tä rahat, sii­nä ei auta lii­tos, jol­lei lii­tok­sen toi­sel­la osa­puo­lel­la ole enem­män rahaa.”
    Har­voin­pa ovat kun­nat täs­mäl­leen samas­sa tilan­tees­sa. Lii­tos ei tuo väli­tön­tä apua talous­ti­lan­tee­seen, mut­ta tar­jo­aa leveäm­mät har­tiat ja on stra­te­gi­nen valin­ta. Toi­nen vaih­toeh­to on tie­tys­ti sää­tää kun­nan kon­kurs­si mah­dol­li­sek­si. Vai mitä pitäi­si teh­dä? Teko­hen­git­tää loput­to­mas­ti? Kerä­tä puut­tu­va raha tal­koil­la, ilmeisesti?

    2) “Kun­tien rahat riit­tä­vät kyl­lä, jos läh­de­tään sii­tä mie­les­tä­ni jär­ke­väs­tä läh­tö­koh­das­ta, että mikä­li val­tio sää­tää pal­ve­lun pakol­li­sek­si, niin val­tio on vas­tuus­sa sen järjestämisestä.”
    No, nyky­sys­tee­mi kui­ten­kin on, että edus­kun­ta sää­tää lait ja kun­nat (ja ihmi­set­kin) nii­tä nou­dat­ta­vat ja jos jär­jes­tä­mis­vas­tuu on kun­nal­la, itse­hal­lin­to sit­ten päät­tää, miten asia jär­jes­te­tään. Kun­nal­li­sen itse­hal­lin­non liik­ku­ma­va­ra on pie­ni, noil­la kon­kurs­si­kun­nil­la olematon.
    Jos val­tio ei sää­täi­si kun­nil­le vel­voit­tei­ta, se joh­tai­si sii­hen, että kan­sa­lai­sil­le ei voi­tai­si taa­ta yhden­ver­tai­sia pal­ve­lui­ta (edes sii­nä mää­rin kuin nyt).

    1. Nuo val­tion anta­mat vel­voit­teet ovat tyyp­piä lou­kan enim­mäis­ko­ko on x oppi­las­ta? Miten tämä uusi vel­voi­te ote­taan val­tio tuot­ta­mak­si, jos kun­ta tuot­taa muun osan koulusta?
      Sinän­sä voi­siu olla hyvä, että kukin ministeri/halluítusohjelman suun­nit­te­lu­koh­tai­nen ryh­mä jou­tui­si repi­mään omas­ta raa­mis­taan sata­pro­sent­ti­ses­ti rahat, jot­ka jokin uusi vel­voi­te tuot­taa. Moni laki jäi­si sää­tä­mät­tä. Tai kun sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­los­sa raa­mi lop­puu, joku voi­si kek­siä vaik­ka­pa, että per­heis­sä, jois­sa toi­nen van­hem­mis­ta on koto­na, päi­vä­hoi­dos­sa riit­tää­kin puolipäivähoito.

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä sii­nä pää­tös­val­taa rajoi­tet­tiin. Vähän niin kuin Krei­kas­sa nyt. 

    Niin­kuin ehkä vaa­dit­tiin sääs­tö­toi­mia mah­dol­li­seen tur­haan kulu­tuk­seen noi­den Lex Kark­ki­la ‑raho­jen saa­mi­sen ehto­na??? Tuol­lai­sen neu­vot­te­lun voi­si vie­lä luo­ki­tel­la avus­tuk­sen ehdok­si­kin (eikä hol­houk­sek­si). Oli­si­ko joku vii­te tapah­tu­miin? Mut­ta ei niin tark­kaa, kos­ka oli kuin­ka oli, ja Kark­ki­lan käy­tös kuin­ka hol­ti­ton­ta tahan­sa, ei tuo tai­da päteä suo­raan kaik­kiin lii­tet­tä­väk­si ehdo­tet­tui­hin kuntiin.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nuo val­tion anta­mat vel­voit­teet ovat tyyp­piä lou­kan enim­mäis­ko­ko on x oppilasta?

    Tuo on Van­taan ongel­ma, ei köy­hien kuntien.

    Nois­sa val­tion anta­mis­sa vel­voit­teis­sa näyt­täi­si ole­van aika pal­jon tyyp­piä “tilan­tees­sa A ole­val­la on oikeus saa­da N kuu­kau­des­sa pal­ve­lusuun­ni­tel­ma, jos­sa käy­dään läpi hänel­le tar­jot­ta­vat tuki­toi­met X, Y ja Z, jois­ta Y ja Z ovat sub­jek­tii­vi­sia oikeuk­sia kuten sää­det­ty lais­sa 3.14159/2007 ja X:n toteut­ta­mi­ses­sa pitää nou­dat­taa minis­te­riön kier­to­kir­jet­tä 42”.

    Köy­him­pien kun­tien ongel­ma ei yleen­sä tai­da olla se, että luok­ka­ko­ko­ra­joi­tus tuli­si vas­taan, vaan se, että kus­tan­nuk­set kohoa­vat, kun luo­kal­la on vain 16 tai 8 tai 4 oppi­las­ta, huo­li­mat­ta sii­tä että osa tulee kou­luun hui­kei­den mat­ko­jen takaa. Kun­tia liit­tä­mäl­lä tai oikeam­min kou­lu­ja sul­ke­mal­la saa­daan ehkä luok­ka­ko­ko­ja suu­rem­mak­si, mut­ta mat­ka­ku­lut kasvavat.

    Poh­dit­ta­vak­si esi­mer­kik­si se, että pitää­kö kou­lu­kyy­ti 50 km mat­kal­le olla laki­sää­tei­ses­ti kun­nan mak­set­ta­va. Ja jos ei ole, niin mitä ongel­mia sii­tä aiheu­tuu kan­sa­lais­ten tasa-arvol­le, ja kenen tämä tasa-arvo-ongel­ma kuu­luu mak­saa. Itse sanoi­sin, että joka tar­jo­aa näi­hin help­po­ja rat­kai­su­ja, on helppoheikki.

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sinän­sä voi­siu olla hyvä, että kukin ministeri/halluítusohjelman suun­nit­te­lu­koh­tai­nen ryh­mä jou­tui­si repi­mään omas­ta raa­mis­taan sata­pro­sent­ti­ses­ti rahat, jot­ka jokin uusi vel­voi­te tuottaa. 

    Minus­ta hyvä peri­aa­te oli­si se, että perus­pal­ve­lut on tar­koi­tet­tu kai­kil­le kan­sa­lai­sisl­le, ne halu­taan kus­tan­taa yhdes­sä yhteis­vas­tul­li­ses­ti rik­kail­le ja köy­hil­le, niin yhden kun­nan sisäl­lä kuin eri kun­nis­sa, ja sik­si on luon­te­vaa aja­tel­la, että perus­pal­ve­lut kus­tan­ne­taan val­tion kas­sas­ta, mut­ta kun­tien toteut­ta­ma­na, lähi­de­mo­kra­tian kautta.

    Nykyi­nen val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mä approk­si­moi tuo­ta peri­aa­tet­ta, mut­ta ei kovin tar­kas­ti. Jos halu­taan, jär­jes­tel­mää voi­si suo­ra­vii­vais­taa niin, että peus­pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­seen kulu­va raha kier­täi­si sel­keäm­min kun­nil­le val­tion vero­tuk­sen kaut­ta (kun­nan las­ken­nal­li­sen tar­peen mukaan).

    (Vaik­ka pai­kal­lis­de­mo­kra­tia toteu­te­taan kun­ta­ta­sol­la, tämä ei sul­je pois mah­dol­li­suut­ta, että kun­nat toeut­ta­vat osan pal­ve­luis­ta yhdes­sä, tilaa­vat yksi­tyi­sil­tä, tai val­tiol­ta. Pie­net pai­kal­lis­de­mo­kra­tian yksi­köt ovat hyö­dyl­li­siä sik­si, että näin kan­sa­lai­set voi­vat itse opti­moi­da pal­ve­lun­sa itsel­leen sopi­vik­si (tilaa­jaa aina kuun­nel­laan ja toteu­tus­ta­paa voi tar­vit­taes­sa vaih­taa). Isom­mis­sa yksi­köis­sä reu­na-alu­eet jää­vät tois­ten pää­tös­ten armoil­le, ja pai­kal­lis­de­mo­kra­tia hii­puu enem­män ja enem­män alue­de­mo­kra­tiak­si tai kas­vot­to­man kes­kus­joh­don val­lak­si. Itse­hal­lin­nol­lis­ten yksi­köi­den kokoa voi pitää pie­nem­pä­nä kuin lopul­lis­ten toteut­ta­vien yksik­kö­jen koko on, sil­lä näin pal­ve­lu­jen toteu­tuk­ses­sa säi­lyy aito ohjaus myös pal­ve­lui­den tar­vit­si­joi­den näkö­kul­mas­ta. Kul­ma­kun­nan x tar­peet ote­taan pää­sään­töi­ses­ti kun­nol­la huo­mioon vain, jos sil­lä on itsel­lä oikeus teh­dä muu­tok­sia, jos pal­ve­lut eivät sitä miellytä.)

  79. Rai­mo K:
    1) “Jos kun­nal­la eivät rii­tä rahat, sii­nä ei auta lii­tos, jol­lei lii­tok­sen toi­sel­la osa­puo­lel­la ole enem­män rahaa.”
    Har­voin­pa ovat kun­nat täs­mäl­leen samas­sa tilan­tees­sa. Lii­tos ei tuo väli­tön­tä apua talous­ti­lan­tee­seen, mut­ta tar­jo­aa leveäm­mät har­tiat ja on stra­te­gi­nen valin­ta. Toi­nen vaih­toeh­to on tie­tys­ti sää­tää kun­nan kon­kurs­si mah­dol­li­sek­si. Vai mitä pitäi­si teh­dä? Teko­hen­git­tää loput­to­mas­ti? Kerä­tä puut­tu­va raha tal­koil­la, ilmeisesti? 

    En vie­lä­kään ymmär­rä miten mää­rit­te­let kon­kurs­si­kun­nat ja teko­hen­gi­tyk­sen varas­sa ole­vat kunnat.

    Val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mä­hän kos­kee kaik­kia kun­tia. Jos val­tion jat­ku­va tuki on kri­tee­ri, kon­kurs­si­kun­tia on todel­la pal­jon. Minus­ta val­tio­no­suu­det kan­nat­taa näh­dä enem­män­kin tulon­ta­sauk­se­na (progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen tapaan). Köy­hä kun­ta voi siis saa­da run­saas­ti­kin tulon­ta­saus­ta ole­mat­ta sil­ti teho­ton kun­ta. Sen talous voi olla täy­sin ter­ve, ja sen tuke­mi­nen hyvin perus­tel­tua. Mikä siis on tuo raja, jon­ka jäl­keen kun­ta mie­les­tä­si tuli­si pak­ko­liit­tää tai julis­taa konkurssiin?

    1. Val­tion osuukj­sia yr4itetään jakaa objek­tii­vis­ten kri­tee­rien perus­teel­la. Jos kun­ta ei tämän ja val­tion takaa­mien vero­tu­lo­jen kans­sa pär­jää, se ei ole elin­kel­poi­nen. Usein kyse on sii­tä, ettei kun­ta ole suos­tu­nut teke­mään pal­ve­lu­jen supis­tuk­sia, kun väki vähenee.
      Tapa­sin kun­nal­li­sen päät­tä­jän, joka sanoi, että he yrit­tä­vät ede­saut­taa sitä, että mah­dol­li­sim­man pal­jon lap­sia asui­si syr­jä­ky­lil­lä kou­lu­kyy­di­tys­ten varas­sa, kos­ka näin saa­daan kun­taan työ­paik­ko­ja — siis niil­le takseille.

  80. Nuk­ku­Mat­ti: Kyl­lä se maa­kun­ta­mal­li pit­käl­le pois­tai­si nämä­kin ongelmat. 

    Koti­maa­kun­nas­sa­ni Poh­jois-Savos­sa on help­po ymmär­tää, mik­si juu­ri Kes­kus­ta halu­aa maa­kun­ta­mal­lia ja muut vas­tus­ta­vat. Jos maa­kun­nal­le valit­tai­siin val­tuus­to, niin näi­den kun­nal­lis­vaa­lien perus­teel­la aina­kin Kes­kus­ta oli­si yli­voi­mai­nen 31% kan­na­tuk­sel­la vs. SDP 18% ja Kok 17% (Vih­reät 5%). Sen sijaan, vaik­ka vii­mei­sen vaa­li­kau­den aika­na liit­tyi kak­si maa­lais­kun­taa (edel­li­sen aika­na yksi) Kuo­pioon, ei se sil­ti nos­ta­nut Kes­kus­taa takai­sin Kuo­pion suu­rim­mak­si puo­lu­eek­si ohi Kokoomuksen.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion osuukj­sia yr4itetään jakaa objek­tii­vis­ten kri­tee­rien perus­teel­la. Jos kun­ta ei tämän ja val­tion takaa­mien vero­tu­lo­jen kans­sa pär­jää, se ei ole elin­kel­poi­nen. Usein kyse on sii­tä, ettei kun­ta ole suos­tu­nut teke­mään pal­ve­lu­jen supis­tuk­sia, kun väki vähenee.
    Tapa­sin kun­nal­li­sen­päät­tä­jän, joka sanoi, että he yrit­tä­vät ede­saut­taa sitä, että mah­dol­li­sim­man pal­jon lap­sia asui­si syr­jä­ky­lil­lä kou­lu­kyy­di­tys­ten varas­sa, kos­ka näin saa­daan kun­taan työ­paik­ko­ja – siis niil­le takseille. 

    Kos­ka suu­ret, pie­net, köy­hät ja kes­ki­tu­loi­set kun­nat ovat suun­nil­leen yhtä tehok­kai­ta, ole­tan että kaik­ki Suo­men kun­nat tule­vat halu­tes­saan toi­meen saman tasoi­sil­la tuloil­la, val­tio­no­suuk­sien (jär­ke­vän tasois­ten) tulon­ta­saus­ten tur­vin. Joku pit­kien etäi­syyk­sien ja anka­rien luon­no­no­lo­suh­tei­den saa­ris­to­kun­ta tai lapin kun­ta saat­taa tar­vi­ta mui­hin verr­rat­tu­na vähän yli­mää­räis­tä apua.

    Täs­sä tilan­tees­sa hol­tit­to­man kun­nan (“ei pär­jää val­tion takaa­mil­la vero­tu­loil­la”, “ei ole elin­kel­poi­nen”) voi­si mää­ri­tel­lä niin, että sil­lä on niin pal­jon vel­kaa, että se ei tule niis­tä sel­viä­mään, ja sil­ti se kulut­taa jat­ku­vas­ti rahaa sel­väs­ti enem­män kuin mitä kun­nan ylei­ses­ti hyväk­syt­ty­jen perus­tar­pei­den toteut­ta­mi­nen vaatisi.

    Täl­lai­sen kun­nan koh­ta­lo­na pitäi­si olla ensi­si­jai­ses­ti lai­na­ha­no­jen kin­ni­me­no. Jos kun­ta tämän jäl­keen kar­si­si pakol­li­sia perus­pal­ve­lui­taan, esi­mer­kik­si jät­täi­si kou­lu­lai­set kou­lut­ta­mat­ta, val­tion tuli­si ryh­tyä kor­jaa­viin toi­men­pi­tei­siin. Ehkä jär­jes­tet­täi­siin uudet kun­nal­lis­vaa­lit. Jos äänes­tä­jät­kin osoit­tau­tui­si­vat “vas­tuut­to­mik­si”, seu­raa­va luon­te­va askel oli­si kun­nan otta­mi­nen hol­houk­seen / kon­kurs­si­pe­säk­si (hätä­kou­lu­tus­ta tar­jo­taan jo heti asioi­den pal­jas­tut­tua). Val­tio ottai­si kun­nal­ta tila­päi­ses­ti pois val­tion tuet ja vero­tusoi­keu­den, ja aset­tai­si jon­kun vira­no­mi­sen hoi­ta­maan kun­nan asioi­ta. Kon­kurs­si­pe­sän pak­ko­lii­tos naa­pu­ri­kun­taan ei oli­si jär­ke­vä hoitokeino.

    En usko että Suo­mes­sa on oikeas­ti tuon tasoi­sia kun­tia. Vaik­ka en Kark­ki­lan poliit­ti­sen ken­tän his­to­ri­aa tun­ne­kaan, ole­tan ettei siel­lä­kään oltu tuol­la kuva­tul­la tasol­la (eikä taa­tus­ti kai­kis­sa lii­tet­tä­väk­si ehdo­te­tuis­sa kun­nis­sa nyt). Val­tion ohjeet yli­mää­räis­ten tukien ehto­na ovat saat­ta­neet hyvin riit­tää Kark­ki­las­sa. (En tosin kan­na­ta edes yli­mää­räi­siä tukia, mut­ta kon­kurs­si­pe­sän lii­at velat on joko pank­kien tai val­tion pak­ko ottaa piikkiinsä.)

    Toi­von ja ole­tan, että nuo tak­si­kyy­te­jä jär­jes­te­le­vät val­tuu­te­tut ovat yksit­täi­siä poik­keus­ta­pauk­sia aina­kin kai­kis­sa niis­sä kun­nis­sa, joil­la ei ole varaa tuol­lai­seen yli­mää­räi­seen talou­den ohjai­luun. (Hel­sin­ki voi­kin vähän tör­säil­lä ohjai­luun ja luk­suk­seen, kos­ka rahaa on.:-)) Aina­kin tääl­lä päin pie­net köy­hät kun­nat ovat mie­les­tä­ni suu­ria vas­tuul­li­sem­pia (= vähem­män tör­säi­le­viä, enem­män oleel­li­seen keskittyviä).

  82. Juho Laa­tu:
    ‘snip’
    Val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mä­hän kos­kee kaik­kia kun­tia. Jos val­tion jat­ku­va tuki on kri­tee­ri, kon­kurs­si­kun­tia on todel­la pal­jon. Minus­ta val­tio­no­suu­det kan­nat­taa näh­dä enem­män­kin tulon­ta­sauk­se­na (progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen tapaan). Köy­hä kun­ta voi siis saa­da run­saas­ti­kin tulon­ta­saus­ta ole­mat­ta sil­ti teho­ton kun­ta. Sen talous voi olla täy­sin ter­ve, ja sen tuke­mi­nen hyvin perus­tel­tua. Mikä siis on tuo raja, jon­ka jäl­keen kun­ta mie­les­tä­si tuli­si pak­ko­liit­tää tai julis­taa konkurssiin?

    Siis “talous voi olla täy­sin ter­ve” mut­ta konkurssi/tekohengityskunnassa ei ole. Sii­nä se raja.

    Kun­ta­la­ki läh­tee sii­tä, että 3 vuo­des­sa talous pitäi­si saa­da tasa­pai­noon — ehkä se on lii­an tylyä, mut­ta onhan kun­tia, joi­den talous ei näy­tä iki­nä tule­van tasapainoon.
    Val­tio­no­suu­det ovat kun­nan laki­sää­tei­siä tulo­ja, joten ei sii­tä sen enempää.

  83. Juho Laa­tu: Köy­hä kun­ta voi siis saa­da run­saas­ti­kin tulon­ta­saus­ta ole­mat­ta sil­ti teho­ton kun­ta. Sen talous voi olla täy­sin ter­ve, ja sen tuke­mi­nen hyvin perusteltua.

    Täs­sä on asia erit­täin hyvin tii­vis­tet­ty­nä. Jos halu­taan tur­va­ta koko maas­sa jos­sain mie­les­sä tasa-arvoi­set pal­ve­lut aset­ta­mal­la samat stan­dar­dit koko maa­han, se edel­lyt­tää myös koko maan kat­ta­vaa rahoi­tus­ta jos­sa rik­kaat mak­sa­vat köy­hem­pien menoja. 

    Poliit­ti­ses­ti voi­daan päät­tää, että näin ei teh­dä. Voi­daan kes­kus­tel­la sii­tä, että pitäi­si­kö ken­ties luo­pua vaik­ka­pa las­ten oikeu­des­ta käy­dä kou­lua lähel­lä koto­naan, jos lap­si asuu jos­sain hyvin syr­jäs­sä. Tai pitäi­si­kö syr­jäs­sä asu­mi­nen kiel­tää. Mut­ta oli­si hyvä kes­kus­tel­la näis­tä asiois­ta suo­raan, eikä pyr­kiä mut­kan kaut­ta köy­hiä kun­tia syyl­lis­tä­mäl­lä ja orga­ni­saa­tioi­ta hyö­dyt­tö­mäs­ti pyö­rit­tä­mäl­lä pakot­ta­maan johon­kin lop­pu­tu­lok­seen, jota ei oikein ymmär­re­tä kun ei keh­da­ta oikein edes sanoa sitä.

  84. Rai­mo K: Kun­ta­la­ki läh­tee sii­tä, että 3 vuo­des­sa talous pitäi­si saa­da tasa­pai­noon – ehkä se on lii­an tylyä, mut­ta onhan kun­tia, joi­den talous ei näy­tä iki­nä tule­van tasapainoon. 

    Tuo oli kai se pyy­tä­mä­ni pak­ko­lii­tet­tä­vän kun­nan mää­rit­te­le­vä raja-arvo. Jat­ku­va tap­piol­li­suus voi­si tosi­aan olla huo­non talou­den­pi­don mää­ri­tel­mä. Raja voi­si olla enem­män kuin kol­me vuot­ta, ja bud­jet­tien pitäi­si olla enem­män kuin jon­kin ver­ran tap­piol­li­sia, mut­ta jotain tuo­hon suun­taan aina­kin huo­non talou­den­pi­don mää­ri­tel­mä voi­si olla.

    Täs­sä sään­nös­sä on tosin vie­lä mui­ta­kin ongelmia.

    En hyväk­sy sitä, että hal­li­tus vähen­tää val­tio­no­suuk­sia, ja siten pakot­taa köy­him­mät kun­nat tap­piol­li­sik­si ja näin kei­no­te­koi­ses­ti lii­tok­siin. Kun­nal­le pitäi­si riit­tää pyö­rit­tää talout­taan nor­maa­lin kun­nan tasol­la, tuh­lai­le­mat­ta. Jos tämä joh­taa tap­piol­li­seen bud­jet­tiin, vika ei ole kun­nan vaan val­tion rahoi­tuk­sen, ja oikea kor­jaus on jär­jes­tää riit­tä­vät rahat kun­nil­ta vaa­dit­tu­jen pal­ve­lui­den toteuttamiseen.

    Toi­nen ongel­ma täs­sä on se, että lii­tok­set eivät ole mikään jär­ke­vä lää­ke tap­piol­li­sen talou­den kor­jaa­mi­sek­si. Eivät­kä tie­ten­kään myös­kään lää­ke köy­hyy­teen. (Kir­joi­tin täs­tä yllä vas­taus­kes­sa­ni OS:lle.)

    Mää­ri­tel­mä oli siis nyt riit­tä­vän tark­ka, kii­tos, mut­ta elin­kel­vot­to­man kun­nan mit­ta­ri­na huo­no, ja pak­ko­lii­tos lähi­kun­taan toi­mi­ma­ton talou­den korjausliike.

  85. Pek­ka Tai­pa­le: Voi­daan kes­kus­tel­la sii­tä, että pitäi­si­kö ken­ties luo­pua vaik­ka­pa las­ten oikeu­des­ta käy­dä kou­lua lähel­lä koto­naan, jos lap­si asuu jos­sain hyvin syr­jäs­sä. Tai pitäi­si­kö syr­jäs­sä asu­mi­nen kiel­tää. Mut­ta oli­si hyvä kes­kus­tel­la näis­tä asiois­ta suoraan … … 

    Aivan. Minus­ta sel­keä kes­kus­te­lu­tyy­li oli­si sopia sii­tä, mit­kä pal­ve­lut ovat perus­pal­ve­lui­ta ja perus­oi­keuk­sia, jot­ka Suo­mi halu­aa toteut­taa ja kus­tan­taa yhteis­vas­tuul­li­ses­ti kai­kil­le kansalaisilleen.

    Kou­lu­kyy­ti voi mak­saa syr­jä­seu­duil­la enem­män kuin tii­viis­ti raken­ne­tuis­sa kau­pun­geis­sa. Val­tion tuli­si ottaa kan­taa sii­hen, ole­te­taan­ko kolu­kyy­tien sisäl­ty­vän kou­lu­tuk­sen koko­nais­bud­jet­tiin, vai hyväk­sy­tään­kö täs­sä yksi­tyis­koh­das­sa haja-asu­tusa­lueil­le kor­keam­mat kulut. Makaa­ko siis yhteis­kun­ta, vain jäte­tään­kö yli nor­maa­li­ta­son mene­vät kulut haja-asu­tusa­luei­den asuk­kai­den itsen­sä maksettavaksi?

    Nykyi­set perus­pal­ve­lut toteu­te­taan haja-asu­tusa­lueil­la pää­sään­töi­ses­ti yhtä edul­li­ses­ti kuin kau­pun­geis­sa­kin. Hie­man toi­sis­taan eroa­vat kou­lu­mat­ka­kus­tan­nuk­set saat­ta­vat itse asias­sa olla jo mukaan­luet­tui­na tuos­sa arvios­sa (maa­seu­dul­la sääs­töä voi tul­la muis­sa kou­lu­tuk­sen kuluis­sa). Jos ovat, ongel­maa ei ole.

  86. Juho Laa­tu: Kos­ka suu­ret, pie­net, köy­hät ja kes­ki­tu­loi­set kun­nat ovat suun­nil­leen yhtä tehok­kai­ta, ole­tan että kaik­ki Suo­men kun­nat tule­vat halu­tes­saan toi­meen saman tasoi­sil­la tuloil­la, val­tio­no­suuk­sien (jär­ke­vän tasois­ten) tulon­ta­saus­ten turvin.
    ‘snip’

    Täs­sä­pä se pul­ma onkin: itse asias­sa pie­nem­mät kun­nat ovat tehok­kaam­pia kuin suu­ret. Erääs­sä VATT:in sel­vi­tyk­ses­sä Suo­men tehok­kain kun­ta oli Rus­ko, nykyi­sin 5 866 asukasta.
    Mut­ta kaik­ki pie­net kun­nat eivät ole niin tehokkaita.

    Mut­ta sanon­pa nyt sel­väs­ti: en ole kun­ta­lii­tos­ten kan­nal­la, pait­si nii­den kon­kurs­si­kyp­sien osalta.
    Kun­ta­ta­lou­des­sa ei oli­si mitään ongel­maa, jos ter­vey­den­hoi­to jär­jes­tet­täi­siin kun­nis­ta eril­lään — ja hal­li­tus on juu­ri sopi­nut, että näin ei teh­dä, vaan jär­jes­tä­mis­vas­tuu pysyy kunnilla.

  87. Pek­ka Tai­pa­le:
    ‘snip’
    Voi­daan kes­kus­tel­la sii­tä, että pitäi­si­kö ken­ties luo­pua vaik­ka­pa las­ten oikeu­des­ta käy­dä kou­lua lähel­lä koto­naan, jos lap­si asuu jos­sain hyvin syr­jäs­sä. Tai pitäi­si­kö syr­jäs­sä asu­mi­nen kieltää.
    ‘snip’

    Syr­jäs­sä asu­mis­ta ei ole kiel­let­ty, mut­ta ei nii­tä kou­lu­ja las­ten peräs­sä raken­ne­ta. Kun­nal­la on vel­vol­li­suus jär­jes­tää kul­je­tus, jos kou­lu­mat­ka on 5 km tai enemmän.

  88. Rai­mo K: Syr­jäs­sä asu­mis­ta ei ole kiel­let­ty, mut­ta ei nii­tä kou­lu­ja las­ten peräs­sä raken­ne­ta. Kun­nal­la on vel­vol­li­suus jär­jes­tää kul­je­tus, jos kou­lu­mat­ka on 5 km tai enemmän.

    Itse asias­sa syr­jäs­sä asu­mi­nen on monin pai­koin jo kiel­let­ty uusis­sa asun­nois­sa: raken­nus­lu­paa ei saa. Kun­ta ehkä haluai­si asuk­kai­ta, ely-kes­kus ei. Tai ehkä kun­ta­kaan ei halua ottaa ris­kiä, että pitää orga­ni­soi­da pal­ve­lui­ta kal­liis­ti syrjäseuduille.

    Perin­tei­ses­ti kou­lu­ja kyl­lä jär­jes­tet­tiin sin­ne mis­sä lap­sia on. Nyky­ään val­tio on niin köy­hä ettei ole varaa.

    Seu­raa­va kysy­mys on sit­ten että pitää­kö luo­pua myös esim. kou­lu­kyy­deis­tä, siis pakol­li­se­na / sub­jek­tii­vi­se­na oikeu­te­na. Kun­nal­la on vel­vol­li­suus, kos­ka val­tio on niin päät­tä­nyt, mut­ta val­tio voi­si myös päät­tää toisin.

    1. Pek­ka Taipale.
      En ole näh­nyt vii­mei­siä luku­ja, mut­ta pit­kän aikaa pien­ten kopu­lu­jen mää­rä Suo­mes­sa kas­voi, vaik­ka kuin­ka kylä­kou­lu­ja lak­kau­tet­tiin. Nyt­kin siis kou­lut siir­ty­vät sin­ne, mis­sä lap­sia on.

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nyt­kin siis kou­lut siir­ty­vät sin­ne, mis­sä lap­sia on.

    Toki. Eikä sii­nä mitään ihmeel­lis­tä ole. 

    Point­si on minus­ta nyt vain sii­nä, että var­si­nai­nen kysy­mys on sii­nä, pitää­kö eri­lai­sil­la alueil­la asu­vil­le ihmi­sil­le tar­jo­ta tasa-arvoi­set pal­ve­lut, vai ei. Ja jos ei voi tar­jo­ta, pitää­kö sik­si ihmi­siä kiel­tää asu­mas­ta pai­kas­sa, jos­sa näi­tä pal­ve­lu­ja ei voi­da hal­val­la järjestää.

    Kun­tien yhdis­tä­mi­sel­lä ei ole tämän asian kans­sa oikeas­ti juu­ri­kaan teke­mis­tä, kos­ka tulo­köy­hät kun­nat ovat tulo­köy­hiä vaik­ka nii­tä kuin­ka yhdis­tel­täi­siin, ja kus­tan­nuk­set luul­ta­vas­ti nouse­vat eivät­kä putoa kun­tia toi­siin­sa liit­tä­mäl­lä. Kus­tan­nus­pai­ne niis­sä kun­nis­sa ei ole kun­tien omas­sa byro­kra­tias­sa vaan palveluvelvoitteissa.

    1. Ei meil­lä ole tulo­köy­hiä kun­tia. Jokai­sel­le kun­nal­le on taat­tu 92 pro­sent­tia kes­ki­mää­räi­sis­tä vero­tu­lois­ta hen­keä koh­den. Kuin tulo­ja on vähän, ei ole täis­sö käyh­viä nai­sia eikä siis päi­vä­hoi­don tarvetta.

  90. Rai­mo K:

    Täs­sä­pä se pul­ma onkin: itse asias­sa pie­nem­mät kun­nat ovat tehok­kaam­pia kuin suu­ret. Erääs­sä VATT:in sel­vi­tyk­ses­sä Suo­men tehok­kain kun­ta oli Rus­ko, nykyi­sin 5 866 asukasta.

    Rus­ko oli myös HS-kun­ta­ver­tai­lun paras kun­ta (ja top3:n kaik­ki kun­nat oli­vat kaik­ki blo­gi-isän­nän pal­jon par­jaa­mia Turun ympäryskuntia 🙂 )

    Hs-kun­ta­ver­tai­lus­sa mitat­tiin seu­raa­via asioita:
    “ver­tail­ta­vat omi­nai­suu­det oli­vat: Hen­keen ja omai­suu­teen koh­dis­tu­va rikol­li­suus, Työt­tö­myys, Sai­ras­ta­vuus, Kor­kea­kou­lu­tus, Syn­ty­vyys, Raken­ne­tut lii­kun­ta­pai­kat, Ahtaas­ti asu­mi­nen, Vero­tu­lot, Kun­nan vero­pro­sent­ti, Äänes­ty­sak­tii­vi­suus kun­ta­vaa­leis­sa 2008, Kir­jas­to­käyn­nit, Yhtey­den­saa­mi­nen ter­veys­kes­kuk­seen, Huol­to­suh­de, Kun­nan lai­na­kan­ta, Kun­nan vuo­si­ka­te pois­tois­ta, Toi­meen­tu­lo­tuen saa­jien osuus ja 8–9‑luokkalaiset nuo­ret joil­la ei ole ystä­viä oman vas­tauk­sen­sa mukaan.”

    1. HS-kun­ta­ver­tai­lus­sa mitat­tiin yhdel­lä sanal­la ker­man­kuo­rin­taa. Kun­ta on paras, jos se on onnis­tu­nut seu­lo­maan asuk­kaik­seen rik­kai­ta ja ter­vei­tä. Jouk­ko­lii­ken­net­tä ei mitat­tu nyt56 esimerkiksi.

  91. Pek­ka Tai­pa­le: Point­si on minus­ta nyt vain sii­nä, että var­si­nai­nen kysy­mys on siinä, 

    Pyy­dän anteek­si ker­ras­saan omi­tuis­ta lauset­ta, joka syn­tyi kun muu asia kes­keyt­ti aja­tuk­sen trans­for­moin­nin tekstimuotoon.

  92. Pek­ka Tai­pa­le:
    Perin­tei­ses­ti kou­lu­ja kyl­lä jär­jes­tet­tiin sin­ne mis­sä lap­sia on. Nyky­ään val­tio onniin köy­hä ettei ole varaa.

    Jos näin on, niin mis­tä ne legen­daa­ri­set wan­ho­jen hywien aiko­jen “20 km kou­lu­mat­ka suun­taan­sa hiih­täen men­nen­tul­len vas­ta­tuu­leen ja ylä­mä­keen” oikein kumpuavat?

  93. Sylt­ty: Jos näin on, niin mis­tä ne legen­daa­ri­set wan­ho­jen hywien aiko­jen “20 km kou­lu­mat­ka suun­taan­sa hiih­täen men­nen­tul­len vas­ta­tuu­leen ja ylä­mä­keen” oikein kumpuavat?

    Sil­loin ne tuli­vat pai­kois­ta, jois­sa ei *vie­lä* ollut kou­lua. Nyky­ään ne tule­vat pai­kois­ta, jois­sa ei *enää* ole koulua.

    En tar­koi­ta että noi­hin kou­lui­hin oli­si varaa vie­lä­kään, var­sin­kin kun väki vähe­nee. Mut­ta tie­tyn­lai­nen muu­tos ihan­teis­sa eri­lais­ten syr­jä­seu­tu­jen suh­teen on tapahtunut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.